PALOSAAREN TURVALLISUUSKÄVELY 21.5.2013 Raportti

PALOSAAREN TURVALLISUUSKÄVELY 21.5.2013 Raportti

YHTEENVETO Uusi paikallisuus hanke järjesti 21.5.2013 Palosaarella turvallisuuskävelyn, jossa sovellettiin ruotsalaislähtöistä turvallisuuskävelyn metodia. Kävely suunniteltiin yhteistyössä Liikenneturvan, Vaasan kaupungin turvallisuuskoordinaattorin ja Palosaaren asukasyhdistyksen kanssa. Vaasan kaupunki teetti kesällä 2012 turvallisuuskyselyn, jonka tuloksia hyödynnettiin turvallisuuskävelyn suunnittelussa. Reitit suunniteltiin kulkemaan niiden paikkojen kautta, jotka kyselyssä nousivat esiin eniten turvattomuuden tunnetta aiheuttavina paikkoina. Koska paikat jakaantuivat laajalle alueelle, kävely jaettiin kahteen reittiin. Reitti 1 kulki Ahventien opiskelija-asuntojen, vilkasliikenteisen Palosaarentien ja torin kautta. Reitti 2 kulki pitkin rantoja ja Palosaaren ja keskustan välisiä siltoja. Tällä kävelyllä oli tavoitteena saada alueen asukkaita pohtimaan yhdessä, mikä turvattomuuden tunnetta näillä paikoilla aiheuttaa, ja mitä niille voitaisiin tehdä, jotta ne koettaisiin turvallisemmaksi. Turvallisuuskävelylle osallistui 9 ihmistä, lisäksi mukana oli 2 poliisin edustajaa. Kokoonnuimme ensin Setlementin eteen, jossa jaoimme osallistujille dokumentaatiolomakkeet ja esittelimme kävelyn idean. Jakaannuimme kahteen ryhmään. Toista ryhmää veti up-hankkeen projektipäällikkö, ja toista asukasyhdistyksen varapuheenjohtaja. Poliisin edustajat kulkivat mukana reitillä nro 1. Pieni osallistujamäärä saattoi johtua mm. yllättävän hyvästä säästä, joka houkutteli ihmisiä viettämään aikaansa muualla kuin turvallisuuskävelyllä. Matkan varrella oli tarkoitus tehdä huomioita ympäristöstä ja sen turvallisuudesta tai turvattomuudesta, sekä keskustella niistä. Osallistujilla oli mukana kartat, joissa oli esitetty ohjeelliset pysähdyspaikat. Myös muissa paikoissa sai pysähtyä. Kohteissa keskusteltiin ääneen muutamista asioista, mutta koska aika oli rajallinen, toivottiin ehdotuksia kirjattavan myös dokumentaatiolomakkeisiin. Puolentoista tunnin kävelyn jälkeen kokoonnuimme Setlementtiin kahville. Lomakkeisiin kirjattiin vielä lisää asioita, ja joitakin asioita nostettiin yhteiseen keskusteluun. Lisäksi joitakin paikkoja ja ehdotuksia merkittiin isolle kartalle, joka oli kiinnitetty seinälle. Kartalle sai merkitä turvattomien paikkojen lisäksi myös viihtyisiä paikkoja. Turvallisuuskävelyn ehdotukset kootaan havainnolliseksi, kuvitetuksi raportiksi, joka luovutetaan viranhaltijoille ja päättäjille tiedotustilaisuudessa. Koska hanke toteuttaa muitakin kehittämiskävelyjä, on järkevää koota kaikkien kävelyiden raportit yhteen ja luovuttaa ne samassa tilaisuudessa. Tiedotustilaisuus järjestetään syksyllä 2013. Kävelytapahtuman kaltaiset kehittämisehdotukset tuovat kansalaisten äänen paremmin päättäjien kuuluviin. Tällaiseen tiedonkeruuseen tarvitaan systemaattisia välineitä. Näkökulmat eivät aina ole riittävän monipuolisia päätöksenteon pohjaksi, ja silloin tarvitaan kansalaisten näkemystä. Tietolähteitä päättäjällä on tietysti monia, eivätkä kaikki ole objektiivisia, mutta useita tietolähteitä käyttämällä syntyy todennäköisemmin hyviä päätöksiä.

UUSI PAIKALLISUUS HANKE Uuden paikallisuuden ajatus on, että ihmisten arki toteutuu myös tämän päivän maailmassa paikallisesti, omassa lähiympäristössä. Vaikka palvelut siirtyvät muualle ja kuntarakenne muuttuu, on ihmiselle tärkeää yhteisöllisyys ja tunne, että omaan lähiympäristöön voi vaikuttaa. Uusi paikallisuus antaa kansalaisille välineitä osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista omassa paikallisyhteisössä. Se rakentaa toimintatapoja, joiden avulla kansalaiset yhteistyössä kunnan kanssa pystyvät huolehtimaan omasta asuinalueestaan ja vaikuttamaan sen kehitykseen. Kansalaisaktiivisuutta voidaan tukea ja uusia yhteistyömuotoja kehittää yhdessä. Myös kansalaisjärjestöt ovat yhdessä vahvempia kuin yksin. Uusi paikallisuus tuo takaisin osittain jo kadotetun, paikallisyhteisöjen tärkeän merkityksen ihmisen hyvän arjen toteutumisessa. Omassa paikallisyhteisössä ihminen voi kokea yhteisöllisyyttä ja tuntea kuuluvansa johonkin. Toimiva paikallisyhteisö luo sosiaalista pääomaa ja ehkäisee syrjäytymistä. Miten Uusi paikallisuus vaikuttaa Uuden paikallisuuden vaikutuksesta toteutuvat kolme tärkeää kokonaisuutta: Kansalaisten vaikutustaitojen vahvistuminen Kansalaisjärjestöjen välisen yhteistyön kehittyminen Paikallisyhteisön ja kunnan vuorovaikutuksen parantuminen Kehittämiskävelyt toteuttavat parhaimmillaan kaikkia näitä kolmea tavoitetta. Kävely on asukkaalle helppo tapa osallistua vaikuttamistyöhön omassa lähiympäristössä. Kansalaisjärjestöt voivat yhdistää resurssinsa ja järjestää omiin tavoitteisiinsa sopivia kävelyjä yhdessä. Päätöksentekijöiden ja asukkaiden yhteisellä kävelyllä kynnys vuorovaikutukseen on matalalla, ja kasvoista kasvoihin kohtaamisilla on suuri merkitys molemmille osapuolille. SETLEMENTTILIITTO Suomen Setlementtiliitto on sivistys- ja sosiaalista työtä tekevä kansalaisjärjestö, jonka muodostavat 32 paikallista setlementtiä ja 7 setlementtinuorten piirijärjestöä ympäri Suomen. Setlementtiliikkeen palveluksessa on noin 4000 ammattilaista ja heidän kanssaan setlementtityötä tekee iso joukko vapaaehtoisia. Toimintamuotoja ovat seniori- ja vanhustyö, lapsi- ja nuorisotyö, monikulttuurinen työ, yhteisöllisten asumismuotojen kehittäminen ja tuotanto, tuetun asumisen eri muodot, kansalaistalotoiminta, kehitysvammaispalvelut, 16 kansalaisopiston, kahden kansanopiston ja kahden erityisoppilaitoksen koulutustarjonta, erilaiset trauma- ja kriisityömuodot, päihdekuntoutuspalvelut, sovittelutoiminta ja Rikosuhripäivystys. Anne Majaneva, projektipäällikkö Uusi paikallisuus hanke, Palosaaren osahanke p. 050-5930186 anne.majaneva@setlementti.fi

YHTEENVETO DOKUMENTAATIOLOMAKKEISTA 6 täytettyä lomaketta, 9 osallistujaa Sukupuoli: Ikä: mies 3 kpl, nainen 2 kpl, ei täytetty 1 kpl alle 30 0 kpl, 30-60 1 kpl, yli 60 4 kpl, ei täytetty 1 kpl Asuinvuodet Palosaarella: alle 5 v. 0 kpl, 5-10 v. 1 kpl, yli 10 v. 4 kpl, ei täytetty 1 kpl Reitti 1 1. Vapaudentien ja Ahventien risteys Erityisesti kovat ajonopeudet ja kevyen liikenteen turvattomuus nousivat esiin. Kaupan pysäköintialue on ahdas ja Ahventiellä ei ole siinä kohtaa kevyen liikenteen kulkureittiä. 2. Ahventien opiskelija-asunnot Valaistusta moitittiin hämäräksi ja kapeita kujia hieman pelottaviksi, mutta kesäaikaan paikka koettiin yllättävän viihtyisäksi. Yleisillä alueilla on tehty jonkin verran ilkivaltaa. 3. Suojatie Palosaarentien yli Vikingan koululle Autotiellä on nopeusrajoitus 50 km/h, mistä johtuen jalankulkijat joutuvat odottelemaan jopa suojatielle pääsyä. Suojatien valo-ohjaus ei toimi. Läheinen pankkiautomaatti houkuttelee ylittämään tien paikasta, jossa ei ole suojatietä. 4. Palosaarentien ja Varisselänkadun risteys Risteyksessä on paljon kevyttä liikennettä, jonka kannalta nykyinen liikennevalo-ohjaus on suunniteltua kiertoliittymää parempi. Useita liikennemerkkejä on kolhittu vinoon. 5. Palosaaren tori Viihtyisyyden ja käytettävyyden kannalta kaivattaisiin vielä muutamia parannuksia: laatoituksen jatkamista hiekoitetuille alueille, suihkulähteen puhdistus, esiintymislava, sähköpistoke ja wc, lisää penkkejä, grillin työntekijän auto pois torilta. Kunnossapito talvella ei edesauta torin käyttöä. Kukkaistutukset ovat kauniita. Yleisiä huomioita reitin varrelta turvallisuudesta tai viihtyisyydestä Katuvalaistus on huonontunut lamppujenvaihdon myötä. Autojen ja bussien suuret nopeudet aiheuttavat vaaratilanteita. Kauppojen, kioskin, apteekin ja leipomon edustat ovat ahtaita ja vilkasliikenteisiä. S-marketin kiinteistössä sijaitseva pankkiautomaatti on turvattoman ja epäviihtyisän tuntuinen, pimeä paikka. Siinä on myös turhia kaiteita ja korotuksia. Osalla bussipysäkeistä ei ole bussille pysähdyspaikkaa eikä pysäkillä katosta. Keskisaarekkeelliset suojatiet ovat jalankulkijalle turvallisimpia. Pysäköinti on ongelmallista etenkin talvisin, kun lumi tukkii väylät.

Reitti 1

Reitti 2 1. Salmikatu / Rahkola Alue on kaunis ja rauhallinen, mutta kaipaa siivousta. Merimuseosta Salmikadulle vievä polku pitäisi valaista. Merimuseon rantaa käytetään talvella yleisesti mäenlaskuun, ja turvallisuuden takia rinteestä pitäisi kaataa muutama puu, ja laiturin edestä peittää kivillä täytetty kuilu. 2. Mansikkasaaren silta Siltaa ehdotetaan parannettavaksi kevyillä metallirakenteisilla ulokkeilla kevyen liikenteen käyttöön. 3. Palosaaren silta Kaupungista päin tultaessa kääntyminen vasemmalle kuntokeskuksen pihaan on vaarallinen, koska erillistä kääntymiskaistaa ei ole. Wolffintien ja Onkilahdenkadun valoristeyksessä yliopistolta päin tulevat, suoraan risteyksen yli ajavat autot tulevat vasenta kaistaa pitkin, mikä on vaikeaa vastaantulevalle liikenteelle. 4. Paperisilta (Putusilta) Onkilahden perukkaa kiertävän kävelytien viihtyisyyttä voisi lisätä harventamalla viereisiä metsiä, näin saataisiin lisää auringonvaloa ja metsässäkin voisi kävellä. Ongintalaituria kehutaan hyväksi ja hienoksi ja niitä kaivataan lisää. 5. Onkilahdenkadun ylitys Ajoliikenne Onkilahdenkadulla on nopeaa, ja suojatien sijainti mutkassa koetaan vaaralliseksi. Toivotaan suojateiden näkyvämpää merkitsemistä ja lisää ylityspaikkoja kadun yli. Yleisiä huomioita reitin varrelta turvallisuudesta tai viihtyisyydestä Eräissä kaupungin vuokrataloissa on liian suuria keskittymiä epäsosiaalista väkeä, joka pitäisi hajottaa pienempiin ryhmiin. Talviaikaan kaduilla pitäisi voida pysäköidä vain toispuoleisesti. Yliopistoalueelle voisi laittaa pysäköinnin maksulliseksi. Rannoille tarvitaan lisää penkkejä ja roskiksia. Ajonopeuksia pitäisi hillitä Onkilahdenkadulla. Keskiviivamerkintä pitäisi laittaa ajoväylien keskelle, ei tien keskelle. Onkilahdenrannan hiihtolatu ja kukkaistutukset ovat hyvä juttu. Facebookin kautta tulleita kehittämisehdotuksia (lapsiperhe): Putusillalla tarvittaisiin nopeusrajoitus tai hidastetöyssy, koska mopot ajavat siinä niin lujaa. Palosaarentiellä pururadan ja jääkiekkokentän kohdalla autot ajavat lujaa ja erityisesti talvisin eriikäiset ikäiset ihmiset ylittävät tietä noilta kohdin (suojatietä ei ole). Kentän kohdalla ei ole laillista ylitysmahdollisuutta, joten ehdotamme, että sellainen tehtäisiin. Tai sitten vaihtoehtoisesti hidasteita/"töyssyjä", tai jopa pieni silta Palosaarentien yli. Mietimme myös, että jonkinlaiset roskaamisen välttämisestä muistuttavat positiivishenkiset kyltit olisivat kivoja ympäri kaupunkia, Onkilahdella ja Palosaarella. Mallia voi ottaa tarvittaessa vaikka Helsingistä.

Reitti 2

KUVAT Anne Majaneva ja Anders Wirzenius REITTI 1 Järjestötalon kohdalta ylitetään ajorata ilman suojatietä ja autojen nopeudet ovat suuria. K-kaupan pysäköintipaikalta peruutetaan Ahventielle, tältä kohtaa puuttuu jalkakäytävä.

Ahventien opiskelija-asuntojen lomassa on pelottaviksi koettuja kapeita, hämäriä kujia. Ahventien valaisimet ovat puiden seassa piilossa ja penkit ovat kolhiintuneita. Epäsiisti ja hämärä ympäristö luo turvattomuuden tunnetta.

Pankin seinässä oleva pankkiautomaatti houkuttelee ylittämään tien kohdasta, jossa ei ole suojatietä. Vikingan koululle johtavan suojatien valo-ohjaus ei toimi, ja autojen nopeudet ovat huomattavan suuria tällä kohtaa.

Keskisaarekkeellinen suojatie koetaan turvalliseksi. Palosaarentiellä on useitakin bussipysäkkejä, joilla ei ole katosta eikä bussille erillistä pysähtymiskaistaa.

S-marketin kiinteistössä sijaitseva pankkiautomaatti on sijoitettu pimeään ja hankalasti kuljettavaan paikkaan. Hämärä ja epäsiisti ympäristö luo turvattomuutta. Torin viihtyisyyttä toivotaan parannettavan mm. laatoituksen laajentamisella, suihkulähteen puhdistamisella, torimyynnin edistämisellä.

REITTI 2 RANTAREITTI Sundinrannan pohjoinen alue Merimuseoineen on viihtyisä. Lisää valaistusta kaivataan. Rahkolan alue kaipaa siistimistä.

Kivet laiturin ja nurmen välissä ovat vaarallisia. Mansikkasaaren sillan kylkeen uloke ja siihen kevyen liikenteen väylä.

Tämä laituri on yhtä suosittu kuin hovioikeuden laiturit. Lisää tällaisia penkkejä yliopiston rantaan.

Kun alue on hyvin hoidettu, sitä myös hyödynnetään! Kuntosalille kääntyvät autot ovat muun liikenteen tukkona.

Onkilahden puistoa kehuttiin kauniiksi ja monikäyttöiseksi paikaksi. Pusikkoja voisi vähän raivata näkymien parantamiseksi. Onkilahdenkadun ylitys Paperisillan jatkeena koetaan turvattomaksi, koska se sijaitsee mutkassa.