EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA PÄÄTTÄJILLE SUUNNATUN KYSELYN TULOKSIA
Toteutus ja sisältö Toteutus tammikuussa www-kyselynä Jakelu kaikille kuntien luottamushenkilöille Kysymykset Taustatiedot (kunta, rooli, sukupuoli, ikä) Liikennejärjestelmän kehittämistarpeet (sama kuin asukaskyselyssä) Kysyttiin keinoista vaikuttaa muutamiin nykytilan analyysin esille nostamiin ongelmiin seuraavista teemoista (kysymykset hieman kärjistettyjä ja lyhyen johdatuksen kera): Poikkihallinnollisuus liikennejärjestelmän kehittämisessä Yhdyskuntarakenteen haasteet Liikkuminen Väestön ikääntyminen Liikenneturvallisuustyön kohdentaminen Liikennekäyttäytyminen Onnettomuuskustannukset
Päättäjäkyselyn tuloksia Määräaikaan mennessä saatiin 87 vastausta Lähestulkoon kaikista lautakunnista saatiin vastauksia, ilahduttavan paljon muiltakin kuin teknisiltä lautakunnilta! 100 Päättäjäkyselyyn saadut vastaukset Yhteensä 87 vastausta 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1 36 1 19 50 12 5 23 12 15 Hattula Hämeenlinna Janakkala Yhteensä ei tietoa Lautakunnan jäsen Kunnan/kaupungin hallituksen tai valtuuston jäsen
Oletko miettinyt arjen liikkumiseen liittyviä asioita asuinpaikan valintaa tehdessä? 70 % 64 % 60 % 59 % 50 % 40 % 36 % 41 % 30 % 20 % 10 % 0 % En Kyllä Päättäjät Asukkaat
Päättäjien näkemys asukkaiden vastauksista koskien asuinpaikan valintaan vaikuttaneita tekijöitä Asukkaiden vastaus eri tekijöiden tärkeydestä Päättäjien näkemys asukkaiden vastauksesta Kuinka paljon jokin seuraavista tekijöistä on vaikuttanut asuinpaikan valintaasi? / ASUKKAAT (melko paljon tai erittäin paljon vastausten %-osuus) Peruspalveluiden saavutettavuus kävellen tai pyörällä Hämeenlinnan keskustan läheisyys Mahdollisuus kulkea työ- tai opiskelumatkat kävellen tai pyörällä Sujuvat autoliikenteen yhteydet Mahdollisuus tulla toimeen yhdellä autolla Mahdollisuus tulla toimeen ilman autoa Mahdollisuus kulkea työ- tai opiskelumatkat joukkoliikenteellä Jonkun muun taajaman läheisyys 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 28 % 41 % 39 % 43 % 53 % 53 % 59 % 71 % 1. 7. 6. 3. 5. 8. 2. 4. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 %
Asuinpaikan valintaan vaikuttaneet tekijät asukkaiden ja päättäjien vastausten vertailu Kuinka paljon jokin seuraavista tekijöistä on vaikuttanut asuinpaikan valintaasi? / ASUKKAAT JA PÄÄTTÄJÄT (melko paljon tai erittäin paljon vastausten %-osuus) Päättäjät Asukkaat Peruspalveluiden saavutettavuus kävellen tai pyörällä 61 % 71 % Hämeenlinnan keskustan läheisyys 43 % 59 % Mahdollisuus kulkea työ- tai opiskelumatkat kävellen tai pyörällä 48 % 53 % Sujuvat autoliikenteen yhteydet 43 % 53 % Mahdollisuus tulla toimeen yhdellä autolla 32 % 43 % Mahdollisuus tulla toimeen ilman autoa 21 % 41 % Mahdollisuus kulkea työ- tai opiskelumatkat joukkoliikenteellä 32 % 39 % Jonkun muun taajaman läheisyys 23 % 28 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 %
Päättäjien näkemys liikennejärjestelmän kehittämistarpeista (kaikki, kunnat) Millä liikennejärjestelmän osa-alueella on eniten kehittämistarvetta? Joukkoliikenteen palvelutaso Ihmisten liikkumisvalinnat Teiden ja katujen laatu ja kunnossapito Kävely- ja pyöräily-yhteydet Autoliikenteen järjestelyt Liikennekäyttäytyminen Kävely- ja pyöräteiden laatu ja kunnossapito Kaikki päättäjät Janakkala Hämeenlinna Hattula Autojen pysäköintijärjestelyt Pyörien pysäköintijärjestelyt Mopoilureitit 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 %
Päättäjien ja asukkaiden näkemys liikennejärjestelmän kehittämistarpeista Millä liikennejärjestelmän osa-alueella on eniten kehittämistarvetta? Asukkaat Päättäjät Joukkoliikenteen palvelutaso Ihmisten liikkumisvalinnat Teiden ja katujen laatu ja kunnossapito Kävely- ja pyöräily-yhteydet Autoliikenteen järjestelyt Liikennekäyttäytyminen Kävely- ja pyöräteiden laatu ja kunnossapito Autojen pysäköintijärjestelyt Pyörien pysäköintijärjestelyt Mopoilureitit 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 %
Poikkihallinnollisuus liikennejärjestelmän kehittämisessä Miten liikennejärjestelmän kehittämiseen, erityisesti liikkumisvalintoihin ja liikenneturvallisuuteen, liittyvien asioiden poikkihallinnollisuutta voisi lisätä? Järjestötasoon vahvempi kytkentä (vammais- ja vanhusjärjestöt, nuorisojärjestöt, kaupunginosayhdistykset, aluetoimikunnat, paikallisyhdistykset, jne.) Hyöty-/terveys-/arkiliikuntateema vahvemmin esille, kuntien kannattaisi panostaa enemmän työntekijöidensä työmatkaliikkumiseen (terveys, jaksaminen, turvallisuus) Teknisen toimialan esityksiin/suunnitelmin lausunnot muilta toimialoilta ja päinvastoin (palveluverkon kehittäminen) Kokonaisvaltainen lähestymistapa turvallisuuteen Eri lautakuntien ja eri toimialojen välistä yhteistyötä lisättävä liikkumisvalintoihin liittyvissä kysymyksissä Yhteiskuljetuksia kulttuuri- ja liikuntatapahtumiin, kaupunkipyöriä kirjastoihin ja matkailuinfoon Kevyen liikenteen verkon kehittäminen osaksi liikunnan edistämistä Asiointiliikenteen ja koululaisliikenteen yhdistäminen, eri toimialojen järjestämien kuljetusten yhdistäminen laajemminkin Kunnan tilaamien kuljetusten järjestäminen ekologisemmalla tavalla Liikennekasvatus osaksi kaikkien lautakuntien työtä Eri toimialojen yhteiset seminaarit näiden asioiden tiimoilta
Yhdyskuntarakenteen kehitys Miten ja millä keinoin koette päätöksentekijänä voivanne vaikuttaa yhdyskuntarakenteen kehitykseen sekä käynnissä olevien liikenneturvallisuuden ja kestävän liikkumisen edistämisen kannalta negatiivisten kehityssuuntausten muuttamiseen? Koetteko asukkaiden asuinpaikan valintaan vaikuttamisen tai yritysten sijoittumiseen vaikuttamisen muuten kuin kaavoituksen keinoin mahdolliseksi? Näettekö mahdollisia muita keinoja. Kaavoitus keskeisin keino, myös kuntien maanhankinta ja -hinnoittelu avainasemassa Asuinpaikan valintaa ei voi eikä saa lähteä puuttumaan, väki katoaa jos kunta ei pysty tarjoamaan toivottua asumismuotoa Sellaisia asuinalueita, joista puuttuvat lähipalvelut ei pitäisi olla Kirjasto-, kauppa- ja apteekki-autopalveluiden kehittäminen/palauttaminen Palveluverkkojen keskittämiskehitys murentaa perustaa kestävän liikkumisen edistämiseltä Palveluiden hajauttaminen kyliin Palveluverkon keskittäminen asettaa hajaasutusalueen asukkaat eriarvoiseen asemaan Seudulta voisi laatia kartan, jossa näkyvät ne alueet, joissa löytyvät kävelyetäisyydeltä peruspalvelut ja mainostaa tätä uusille asukkaille Monet maaseudulla asuvat liikkuvat paljon ekologisemmin kuin kantahämeenlinnalaiset Kerrostaloille ja täydennysrakentamiselle pitää löytyä joku muu vaihtoehto, jossa yhdistyy ihmisten preferenssien mukainen asuminen ja kestävän liikkumisen tavoitteet Tulisi ensisijaisesti suunnitella palvelut ihmisten luo eikä lähteä siirtämään ihmisiä palveluiden luo Kauppakeskusten sijoittamista taajamien ulkopuolelle pitäisi välttää, palvelut keskustoihin
Liikkumisvalinnat Miten ja millä keinoin koette päätöksentekijänä voivanne vaikuttaa siihen, että seudun asukkaat huomioisivat entistä useammin arjen liikkumista koskevissa valinnoissaan liikkumisen taloudellisuuteen, ympäristöön, terveyden edistämiseen tai esimerkiksi lasten itsenäisiin liikkumismahdollisuuksiin liittyvät näkökulmat? Joukkoliikenne kaikista eniten kehittämistä vaativa asia Turvalliset ja kattavat kevyen liikenteen verkot Tiedottamista ja valistusta pitää lisätä runsaasti Omatoimisen liikkumisen terveyshyödyn korostaminen Yhdistys- ja järjestötaso vahvemmin mukaan erilaisissa tempauksissa. Miksi aina tavallisia ihmisiä syyllistetään, kuntien kunnat/valtio tekee tyhmiä ratkaisuja (automarketit, palveluverkon keskittäminen, joukkoliikenteen kuihtuminen) Pysäköinnistä maksullista Työpaikkojen ei pitäisi, etenkään kuntien, työntekijöiden ilmaista pysäköintiä Peruspalvelut pienempiin yksiköihin Työnantajien pitäisi tukea joukkoliikenteen käyttöä (työsuhdelippu)
Väestön ikääntymisen haasteet Miten ja millä keinoin koette päätöksentekijänä voivanne vaikuttaa siihen, että iäkkäiden tarpeet ja vaatimukset liikkumismahdollisuuksien, turvallisen liikenneympäristön ja turvallisen liikkumisen edellyttämien tietoja ja taitojen osalta tulevat tulevaisuudessa entistä paremmin huomioiduksi? Kevyen liikenteen järjestelyt Esteettömyyden huomioon ottaminen kaikissa liikenneympäristön ratkaisuissa Joukkoliikennepalveluiden ja palvelukuljetusten kehittäminen (ns. kyläbussit säilytettävä) Halvemmat bussiliput Perusturvasektorin vastuulla tulee olla iäkkäiden tiedottaminen turvallisen liikkumisen liittyvistä asioista Yhteiset seminaarit ao. toimialojen ja vanhusjärjestöjen kesken Enemmän yhteistyötä vanhusjärjestöjen kanssa Ikääntyville lisää tietoa erilaisista asumismuodoista ja palvelukeskuksista Iäkkäiden ajokokeet enemmän käyttöön
Liikenneturvallisuustyön kohdentaminen Miten ja millä keinoin koette päätöksentekijänä voivanne vaikuttaa siihen että kunnissa tehtävä liikenneturvallisuustyö huomioisi nykyistä paremmin eri ikäryhmät ja eri kulkutavat? Eri toimialojen mukaan tuleminen liikenneturvallisuustyöhön, laajempi yhteistyö Teknisen toimialan pitäisi tehdä laajemmin yhteistyötä muiden toimialojen kesken Lisää resursseja valistustyöhön, koulutukseen ja tiedottamiseen Liikennekasvatuksen ja -valistuksen painoarvon nostaminen kouluissa ja päiväkodeissa opetussuunnitelmien mukaisen liikennekasvatuksen toteutuminen, henkilökunnan koulutus, samat säännöt kaikille kouluyhteisön jäsenille Tiedottamisen suuntaaminen eri liikkujaryhmille, täsmätietoa/tietoiskuja esim. vanhusten liikenneturvallisuusasioista Poliisi vahvemmin mukaan, koulupoliisitoiminta Eri liikkujaryhmien vaaranpaikkakartoitukset Lausuntojen pyytäminen vanhus- ja vammaisyhdistyksiltä
Liikennekäyttäytyminen Miten ja millä keinoin koette päätöksentekijänä voivanne edesauttaa kasvatus-, valistus- ja tiedotustoiminnan aktivoimista eri toimialoilla / edustamallanne toimialalla? Lisää määrärahoja ja resursseja (henkilöitä, materiaalia) Liikenneturvallisuus esille työterveyshuollossa Asiat pitäisi kirjata strategioihin, tilausbudjettiin ja palveluspimuksiin Nuoriin ja nuoriin aikuisiin vaikuttaminen sosiaalisen median kautta Lapsille liikennepuisto Liikennekäyttäytymiseen vaikuttaminen isännätön aihepiiri Liikenteen valvontaa lisäämällä Tapahtumiin ja kampanjoihin mukaan lasten ja nuorten kannalta kiinnostavia henkilöitä
Onnettomuuskustannukset Minkälaisia ajatuksia kunnalle aiheutuvien onnettomuuskustannusten suuruus herättää? Onko liikenneturvallisuustyön painoarvo kunnan eri toimialojen tehtäväkentässä linjassa siitä saatavissa oleviin kustannussäästöihin? Jos ei, mitä asialle voisi tehdä? Hämmästyttävän suuret kustannukset turhaa rahan menoa huikeita summia yllättävän kallista liian suuret jokainen onnettomuuden takia menetetty euro on turha Ei ole linjassa nykyisen toiminnan kanssa, ei ole tehty tarpeeksi, nähdään liiaksi tekniselle sektorille kuuluvaksi Eipä näitä kustannuksia oikein kukaan taida tiedostaa, ei ole kukaan ennen näistä kertonut Kustannusvaikutukset pitäisi huomioida eri toimialojen budjetissa Ennaltaehkäisevään työhön on panostettava huomattavasti enemmän Asiasta pitää nostaa kampanja Enemmän tällaisten faktojen esille tuomista Olisi hyvä erotella onnettomuudet, jossa liikennejärjestelyillä on ollut vaikutusta asiaan, nyt mukana asennevammat joihin ei pystytä vaikuttamaan. Ennaltaehkäisevään työhön palaa helposti turhaa rahaa, asenteet eivät muutu kovin helposti