Tampereen yliopistollisen sairaalan logistiset prosessit ja tilaresurssit vuoteen 2020

Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät. Tutkimusraportti 69 Jouni Paavilainen & Sami Toivonen Tampereen yliopistollisen sairaalan logistiset prosessit ja tilaresurssit vuoteen 2020 Tampere 2008

Tampereen teknillinen yliopisto. Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos. Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät. Tutkimusraportti 69 Tampere University of Technology. Department of Business Information Management and Logistics. Transportation Systems. Research Report 69 Jouni Paavilainen & Sami Toivonen Tampereen yliopistollisen sairaalan logistiset prosessit ja tilaresurssit vuoteen 2020 Tampereen teknillinen yliopisto. Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos Tampere 2008

Kansikuvat: Jouni Paavilainen, Tommi Mäkelä ISBN 978-952-15-1991-8 ISBN 978-952-15-1992-5 (PDF) ISSN 1797-9072

III TIIVISTELMÄ Julkaisuajankohta 26.5.2008 Julkaisun nimi Tampereen yliopistollisen sairaalan logistiset prosessit ja tilaresurssit vuoteen 2020 Julkaisun tekijät Jouni Paavilainen, Sami Toivonen Tiivistelmä Terveydenhuollon toimintaympäristö on myllerryksessä hoitoprosessien kehittyessä ja toiminnan muuttuessa esimerkiksi väestön ikääntymisestä johtuen. Tämä uhkaa lisätä jo entuudestaan suuria terveydenhuoltokustannuksia. Näitä kustannuksia voidaan hallita logistisia prosesseja tehostamalla. Yksi merkittävimmistä tehostamiskeinoista on suunnitella sairaalan tilat siten, että ne tukevat logistisia prosesseja mahdollisimman hyvin. Tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena olikin kartoittaa PSHP:n ja erityisesti Taysin keskeiset potilas- ja materiaalivirrat sekä määritellä eri toimintojen tilaresurssien käyttö nyt ja tulevaisuudessa. Tätä kautta tutkimuksen päätavoitteena oli tuottaa tietopohja, jonka perusteella Tays voi laatia perustellun kiinteistöjen investointistrategian. Tutkimuksen teoriaosuudessa käytiin monipuolisesti läpi erilaisia logistisiin virtoihin ja tilaresursseihin sekä niiden kehittämiseen liittyviä teorioita ja menetelmiä. Lähteinä käytettiin sekä teollisuuslähtöisiä teoksia että sairaalaympäristöön keskittyviä julkaisuja. Teoriaosuus koottiin tutkimuksen yhteydessä tehtyihin kahteen diplomityöhön. Tutkimuksen empiirinen osio pohjautui Taysissa tehtyihin lukuisiin haastatteluihin. Lisäksi mukana oli myös vankka kvantitatiivinen puoli, jonka lähteinä hyödynnettiin muun muassa Tilastokeskuksen väestöennusteita PSHP:n alueelle sekä Taysin toimittamia tilastoja ja raportteja vuodelta 2006. Kvantitatiivisia tietoja käytettiin esimerkiksi potilasvirtojen volyymien määrittämiseen sekä hoidon tarpeen kasvun ennustamiseen. Tutkimuksen tuloksena syntyivät kuvaukset Taysin logistisista virroista ja tilaresursseista ongelmineen. Tärkein havainto oli, että useimpia vastuualueita vaivaa tilojen hajanaisuus ja ahtaus, mikä vaikeuttaa sujuvien hoitoprosessien tuottamista. Lisäksi esimerkiksi liikenne- ja pysäköintijärjestelyt ja rakennusten väliset kulkureitit koettiin puutteellisiksi. Akuuteimmiksi kehityskohteiksi nousivat päivystys, dialyysihoidot, infektiot, naistentaudit ja synnytykset, lastentaudit, leikkaus-, heräämö- ja induktiotoiminta sekä tehohoito. Tutkimuksen perusteella laadittiin väestönkehitykseen ja nykyisiin potilasprofiileihin perustuva ennuste vuoden 2020 vastuualuekohtaisesta tilantarpeesta sekä pohdittiin monipuolisesti erilaisia tilantarpeisiin vaikuttavia epävarmuustekijöitä. Tutkimuksen perusteella annettiin monia merkittäviä makrotason kehitysehdotuksia, joista tärkein on ydinsairaalakonseptin soveltaminen Taysin kampusalueelle. Siinä akuuteimmat toiminnot kootaan kompaktisti alueen ytimeen. Muista toiminnoista muodostetaan osaamiskeskuksia kehämäisesti ytimen ympärille. Konseptiin liittyvät myös merkittävimmät investointisuositukset, jotka ovat O-rakennuksen alueelle sijoitettava lisärakennus akuuttitoimintojen laajentamista ja keskittämistä varten sekä uusi rakennus naisten ja lasten toiminnoille P-rakennuksen alueelle. Muut suositukset liittyvät muun muassa liikennejärjestelyjen ja sairaalan sisäisten kulkureittien kehittämiseen sekä potilasvirtojen hallinnan tehostamiseen erilaisin tilaratkaisuin. Tärkein jatkotutkimussuositus liittyy tuotetun datan parempaan hyödyntämiseen potilasvirtojen hallinnassa. Avainsanat sairaala, terveydenhuolto, erikoissairaanhoito, logistiikka, logistiset virrat, potilasvirta, toiminto, rakennustuotanto, tilantarve Julkaisusarjan nimi ja julkaisun numero Tampereen teknillinen yliopisto. Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos. Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät. Tutkimusraportti 69 ISSN 1797-9072 Kokonaissivumäärä 80 ISBN 978-952-15-1991-8 978-952-15-1992-5 (PDF)

IV

V Date of publication 26.5.2008 Name of the publication Tampere University Hospital s logistic processes and space resources till 2020 Authors Jouni Paavilainen, Sami Toivonen Abstract Operational environment of health care is in turbulence. Nursing processes are developing and functions are changing rapidly, due to e.g. ageing. Therefore there is a danger of emerging expenses that are already high. These expenses can be controlled by rationalizing logistic processes. One of the most efficient ways to do so is to design hospital facilities so that they support logistic processes as well as possible. So, the first goal of this research was to map Tampere University Hospital s (TUH) macro level logistic flows including their volumes and challenges. The second goal was to allocate the TUH s space resources to different activities and to estimate space requirements of these activities in 2020. Based on these analyses, the main goal of the research was to gather and breed information to support TUH s investment strategy of facilities. In the literature review part of this research the most important theories and methods of logistic flows and space resources including their improvement are described. The reference material contains many fundamental writings concentrating on the field of logistics and construction management as well as many scientific publications dedicated to the health care sector. This theory part was included in two Master of Science Thesis made during the research. The empirical part of the research relies on a wide interview study done in the TUH. Also a lot of quantitative information was gathered from the TUH s statistics and reports from the year 2006 as well as from the databases of Statistics Finland. With the help of quantitative information, e.g. volumes of the logistic flows and space requirements were mapped. Results of this research include extensive descriptions of the TUH s logistic flows and space resources including their challenges. The core finding of these descriptions was the incoherence and narrowness of facilities that complicates many nursing processes. The patient flows are partly inefficient and the use of personnel is challenging. Besides, e.g. traffic and parking schemes and routes between the buildings were classified as inadequate. The most urgent targets for development are the first aid unit Acuta, the dialysis unit, infection units, the department of obstetrics and gynaecology, the department of paediatrics, surgery, induction and recovery units as well as intensive care units. Based on the population forecast models and current patient profiles of the TUH s departments, space requirements for the departments in 2020 were defined. In addition to this, many factors of uncertainty concerning space requirements were discussed. Based on the research, many significant macro level proposals were made. The most important proposal is the adaptation of the Dutch core hospital concept to the TUH s campus area. The concept proposes that the most acute functions of a hospital are situated compactly to the core, and the other functions form a so called care network around the core. Also the most important investment proposals extension to the A-building to expand the acute functions and a new building for the women and children in the place of the current P-building are related to the concept. Other proposals include e.g. the development of the traffic and parking schemes and routes between the buildings as well as rationalizing of the patient flows by different kinds of facility solutions. The most important recommendation for further study is the better use of collected data in order to support fluent patient flows. Keywords hospital, health care, special health care, logistics, logistic flows, patient flow, activity, construction management, space requirement Name of the publication series Tampere University of Technology. Department of Business Information Management and Logistics. Transportation Systems. Research Report 69 ISSN 1797-9072 Pages, total 80 ISBN 978-952-15-1991-8 978-952-15-1992-5 (PDF)

VI

VII ALKUSANAT Tämä julkaisu on Tampereen yliopistollisen sairaalan logistiset prosessit ja tilaresurssit vuoteen 2020 -tutkimushankkeen loppuraportti. Hankkeen tilaajana toimi Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja sen toteutuksesta vastasivat yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston tiedonhallinnan ja logistiikan laitos ja rakennustekniikan laitos. Hanke alkoi syyskuussa 2007 ja päättyi toukokuussa 2008. Terveydenhuollon toimintaympäristö on myllerryksessä hoitoprosessien kehittyessä ja toiminnan muuttuessa esimerkiksi väestön ikääntymisestä johtuen. Tämä uhkaa lisätä jo entuudestaan suuria terveydenhuoltokustannuksia. Näitä kustannuksia voidaan hallita logistisia prosesseja tehostamalla. Yksi merkittävimmistä tehostamiskeinoista on suunnitella sairaalan tilat siten, että ne tukevat logistisia prosesseja mahdollisimman hyvin. Tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena olikin kartoittaa PSHP:n ja erityisesti Taysin keskeiset potilas- ja materiaalivirrat sekä määritellä eri toimintojen tilaresurssien käyttö nyt ja tulevaisuudessa. Tätä kautta tutkimuksen päätavoitteena oli tuottaa tietopohja, jonka perusteella Tays voi laatia perustellun kiinteistöjen investointistrategian. Tutkimushanke koostui kahdesta diplomityöstä, näitä ohjaavasta professorityöstä sekä täydentävästä tutkijatyöstä. Projektin johtajana toimi professori Jorma Mäntynen. Hankkeen ohjausryhmään kuuluivat professori Jorma Mäntynen, professori Teuvo Tolonen, dosentti Ari Pennanen, sairaalasuunnittelupäällikkö Juhani Grönlund, tilakeskuksen johtaja Pekka Sepponen, kiinteistöinsinööri Hannu Järvi ja rakennuttajainsinööri Marko Yli-Rantala. Diplomityöntekijöinä ja loppuraportin koostajina toimivat tekn. yo Jouni Paavilainen ja tekn. yo Sami Toivonen. Lisäksi tutkijana toimi Markus Pöllänen. Tämä loppuraportti kokoaa yhteen keskeisimmät tutkimukseen liittyvät asiat havainnollisesti ja tiiviisti. Tutkimuksen teoreettinen ja taustoittava osuus on koottu edellä mainittuihin kahteen diplomityöhön. Tutkimuksen perusteella päädyttiin antamaan useita merkittäviä logistisiin prosesseihin ja tilaresursseihin liittyviä kehitysehdotuksia. Uskomme, että niistä on tukea Taysin tilainvestointien suunnittelussa. Tampereella 26.5.2008 Jouni Paavilainen ja Sami Toivonen

VIII

IX SISÄLLYS Tiivistelmä...III Abstract...V Alkusanat... VII Sisällys...IX Termit ja niiden määritelmät...xi 1. Yleistä tutkimuksesta...1 1.1. Tutkimuksen taustaa...1 1.2. Tutkimuksen keskeiset tavoitteet ja rajaukset...2 1.3. Tutkimuksen toteutus ja eteneminen...2 1.4. Tutkimusmenetelmistä...3 1.4.1. Tutkimuksen tarkastelutaso...3 1.4.2. Kvantitatiiviset eli määrälliset tutkimusmenetelmät...3 1.4.3. Kvalitatiiviset eli laadulliset tutkimusmenetelmät...5 2. Taysin ja sen toimintaympäristön analysointi...6 2.1. Väestö ja väestöennusteet...6 2.2. Tautien ja sairauksien esiintyvyyden kasvu...7 2.3. Terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehitys...8 2.4. Hoidon ja hoitomenetelmien kehitys...8 2.5. Alueen liikenne ja liikenne-ennusteet...9 2.6. Taysin nykyinen rakennuskanta...11 2.7. Taysin logistiset virrat yleisellä tasolla...12 2.7.1. Potilasvirrat...12 2.7.2. Materiaalivirrat...13 3. Vastuualuekohtaiset analyysit...15 3.1. Yleisiä havaintoja vastuualueista...15 3.2. Hoitotoiminnan akuuteimmat kehityskohteet...17 3.3. Vastuualuekohtaisia ongelmia ja huomioita...18 3.3.1. Toimialue 1...19 3.3.2. Toimialue 2...19 3.3.3. Toimialue 3...20 3.3.4. Toimialue 4...20 3.3.5. Sairaanhoidon palvelualue...20 3.3.6. Laboratorio- ja apteekkiliikelaitos...21 3.3.7. Alueellinen kuvantamiskeskus -liikelaitos...21 3.3.8. Sydänkeskus-liikelaitos...21 3.4. Vastuualueiden väestöennusteisiin perustuva tilantarve vuonna 2020...21 4. Toimenpidesuositukset...25 4.1. Tilaresurssien ja logististen prosessien kehittäminen...25 4.1.1. Yleistä tilaresurssien kehittämisestä...25 4.1.2. Ydinsairaalamalli...25

4.1.3. Osaamiskeskukset...27 4.1.4. Sairaalan sisäiset kulkureitit...27 4.1.5. Liikenne- ja pysäköintijärjestelyt...28 4.1.6. Tilojen muuntojoustavuus...29 4.1.7. Potilasvirtojen hallinta tilaratkaisuin...30 4.1.8. Varastointi ja tilauskäytännöt...31 4.1.9. Tietovirtojen kehittäminen...32 4.2. Tilantarpeiden määrittämisen epävarmuustekijöitä...32 4.2.1. Hoitoaikojen lyheneminen...32 4.2.2. Hoidon painottuminen avohoitotoimintaan...33 4.2.3. Vaatimustason kasvu...33 4.2.4. Palvelurakenteen muutokset...34 4.2.5. Uudisrakentamistarpeeseen liittyviä vaihtoehtoisia laskelmia...34 4.3. Akuutit toimenpiteet tilaresurssien kehittämiseksi...36 4.4. Merkittävimmät yksittäiset hankkeet vuoteen 2020...36 4.4.1. Yleistä...36 4.4.2. 0 5 vuotta...37 4.4.3. 5 10 vuotta...40 4.4.4. 10 15 vuotta...43 5. Jatkotutkimusehdotukset...44 5.1. Tietovirtojen kehittäminen...44 5.2. Potilasvirtojen mallinnus ja simulointi...44 5.3. Investointien toiminnallisten vaikutusten tarkastelu...45 5.4. Liikenne- ja pysäköintijärjestelyt...45 6. Lähteet...46 Liitteet...53 X

XI TERMIT JA NIIDEN MÄÄRITELMÄT Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidolla (ESH) tarkoitetaan erikoislääkärijohtoista sairaanhoitoa. Pääsy ESH:oon edellyttää lääkärin lähetettä, ellei kysymys ole kiireellisestä hoidosta. Sairaanhoitopiirien lisäksi jotkin kunnat järjestävät itse jonkin verran omaa ESH:ta perusterveydenhuollon ohella. Elektiivinen Ajanvarauksellinen. Perusterveydenhuolto Perusterveydenhuollon (PTH) palveluita annetaan terveyskeskuksissa, työterveydenhuollossa sekä yksityisillä lääkäriasemilla. PTH:n lääkärin vastaanotolle saapuvista potilaista noin 5 % ohjataan erikoissairaanhoitoon. Poliklinikka Poliklinikka (myös ensiapu) on sairaanhoitoyksikkö, joka hoitaa potilaita, jotka eivät edellytä vuodehoitoa. Osasto Osasto on sairaanhoitoyksikkö, joka hoitaa potilaita, jotka tarvitsevat vuodehoitoa. Osastolla ei välttämättä olla yön yli, ja muun muassa päiväkirurgia lasketaan osastohoidoksi. Avohoito Avohoito on potilaan hoitoa avohoitoyksikössä (poliklinikalla) tai lyhytaikaista päiväsairaalahoitoa osastotiloissa. Osastohoito Osastohoito on potilaan hoitoa sairaalan osastolla. Avohoitokäynti (Varsinaisella) avohoitokäynnillä tarkoitetaan käyntiä avohoidossa. Käynti voi olla päivystyksellinen tai elektiivinen. Jälkimmäiset jakaantuvat vielä ensi-, uusinta-, kuntoutus-, sarjahoito- ja päiväsairaanhoitokäynteihin. Hoitojakso Hoitojakso on osastohoitoon saapumisen ja sieltä lähtemisen välinen aika. Avohoitokäynnit eivät muodosta hoitojaksoa, paitsi jos potilas siirretään avohoidosta osastohoitoon. Hoitopäivä Hoitopäivä tarkoittaa yhtä vuorokautta osastohoidossa. Tulo- ja lähtöpäivä lasketaan yhdeksi hoitopäiväksi. Hoitoketju Hoitoketjulla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa tapahtumaketjua, joka alkaa, kun potilas saapuu sairaalan hoidon piiriin ja päättyy, kun potilas poistuu sairaalasta. Hoitojaksoon verrattuna mukana ovat siis myös avohoidon tapahtumat. Sairaansija Sairaansija on osastohoidon kapasiteettia kuvaava tunnusluku (vrt. keskimäärin käytössä olevat sairaansijat). Tutkimuksessa käytetään myös nimitystä virallinen sairaansija. Keskimäärin käytössä olevat sairaansijat Lasketaan vähentämällä virallisista sairaansijoista viikonloppu- ja muiden sulkujen vaikutus (vrt. sairaansija).

XII Sairaansijojen käyttöaste Sairaansijojen käyttöaste kuvaa sairaansijojen käyttöä suhteessa käytössä olevaan kapasiteettiin. Tässä tutkimuksessa sairaansijojen käyttöasteet ilmoitetaan erikoisalakohtaisesti. Sairaanhoidollinen palvelu Sairaanhoidollisella palvelulla tässä tutkimuksessa tarkoitetaan toimintaa, joka ei luonteeltaan ole perinteistä avo- eikä osastohoitoa. Esimerkkinä mainittakoon leikkaustoiminta. Tilantarve Tilantarve syntyy toiminnoista, jotka tiloissa on saatava suoritetuksi. Tässä tutkimuksessa tilantarve kuvaa, paljonko tietty toiminto kokonaisuudessaan tarvitsee tilaa, tietyllä toimintomäärällä. Toiminto Toiminto kuvaa käyttäjän toiminnan edellyttämiä toistuvia kokonaisuuksia, jotka kootaan suoritteista. Tässä tutkimuksessa toiminnolla tarkoitetaan esimerkiksi avohoito- ja osastohoitotoimintoja. Logistinen virta Logistisella virralla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa sekä potilas-, henkilöstö-, materiaali- että tietovirtoja. Virta tarkoittaa tarkasteltavien asioiden liikkumista paikasta toiseen. Makrotaso Makrotasolla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa sairaalan vastuualuetasoa ja vastuualueiden välisiä logistisia virtoja. Mikrotaso Mikrotasolla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa sairaalan vastuualuetasoa pienempiä yksiköitä sekä vastuualueiden sisäisiä logistisia virtoja. PSHP Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, toisiksi suurin Suomen 21 sairaanhoitopiiristä. Tays Tampereen yliopistollinen sairaala, PSHP:n keskussairaala ja yksi Suomen viidestä yliopistollisesta sairaalasta.

1 1. YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA 1.1. Tutkimuksen taustaa Terveydenhuollon toimintaympäristö on voimakkaassa myllerryksessä hoitoprosessien kehittyessä ja toiminnan jatkuvasti muuttuessa ja kasvaessa muun muassa väestön ikääntymisestä johtuen. Tämä kehitys aiheuttaa jatkuvaa muutos- ja kasvupainetta sairaaloiden tiloille, mikä puolestaan uhkaa lisätä jo entuudestaan suuria kustannuksia. Potilaiden hyvä tutkiminen ja hoito edellyttävät toimivia ja turvallisia tiloja. Tämän suhteen tilanne on Suomessa melko hyvä. Asian turvaaminen myös tulevaisuudessa on kuitenkin suuri haaste. Arvioiden mukaan sairaaloiden menoista jopa 30 50 % kytkeytyy joillakin tavoin logistisiin prosesseihin, eli potilas- ja materiaalivirtoihin sekä niiden hallintaan (Poulin 2003). Näitä kustannuksia voidaan vähentää merkittävästi soveltamalla logististen virtojen ja toimitusketjun hallinnan parhaita käytäntöjä. Yksi merkittävimmistä keinoista on suunnitella sairaalan tilat siten, että ne tukevat logistisia prosesseja mahdollisimman hyvin. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi tilojen sijoittumista toisiinsa nähden. Aikaisemmin sairaaloiden tilasuunnitteluun ei ole aktiivisesti yhdistetty logistista ajattelua. Täten on todennäköistä, että sairaaloiden logistisissa virroissa, tilaresurssien käytössä ja näiden yhteensovittamisessa on parantamisen varaa. Logistinen tarkastelu onkin aivan viime aikoina noussut mielenkiinnon kohteeksi sairaaloiden kehityshankkeissa. Jotta logistiikkaa voidaan kehittää, tulee ensimmäisenä luoda käsitys sairaalan potilasja materiaalivirroista. Vastaavasti tilaresurssien nykytila tulee arvioida mahdollisimman luotettavasti. Toimintoanalyysilla ja -laskennalla tunnistetaan sairaalan strategian kannalta välttämättömät ydintoiminnot ja niiden käyttämät tilaresurssit. Tämän jälkeen arvioidaan yhteiskunnassa ja sairaanhoitopiirissä tapahtuvien muutoksien vaikutuksia näihin toimintoihin ja edelleen tulevaisuuden tilaresurssien tarpeisiin. Analyysin pohjalta voidaan arvioida, kuinka paljon tilaresursseja sairaalan toiminnot tulevaisuudessa vaativat ja kuinka niiden tulisi sijaita, jotta logistiset virrat toimisivat mahdollisimman tehokkaasti. Parhaassa tapauksessa lopputuloksena syntyy kokonaisuus, jossa eri toiminnot on sijoitettu siten, että ne tukevat optimaalisesti logistisia virtoja ja päinvastoin. Näiden perusajatusten pohjalta Pirkanmaan sairaanhoitopiiri tilasi Tampereen teknilliseltä yliopistolta tämän tutkimuksen syksyllä 2007. Tutkimus valmistuu toukokuussa 2008 ja se sisältää loppuraportin lisäksi kaksi diplomityötä, joista toinen painottuu käsittelemään logistisia virtoja (Paavilainen 2008) ja toinen tilaresursseja (Toivonen 2008).

2 1.2. Tutkimuksen keskeiset tavoitteet ja rajaukset Tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena oli kartoittaa PSHP:n ja erityisesti Taysin keskeiset logistiset virrat nyt ja tulevaisuudessa. Logistisilla virroilla tarkoitetaan makrotason potilas- ja materiaalivirtoja volyymeineen, ongelmineen ja kehityssuuntineen. Tutkimuksen toisena tavoitteena oli määritellä Taysin toimintojen tilaresurssien käyttö nyt ja niiden tarpeet tulevaisuudessa. Määrityksen yhteydessä kirjattiin ylös myös tilojen nykyisiä toiminnallisia ongelmia. Tutkimuksen päätavoitteena oli tuottaa tietopohja, jonka perusteella Tays voi laatia perustellun kiinteistöjen investointistrategian. Ennen kaikkea tarkoituksena oli tukea investointien sijaintiin ja määrään liittyviä päätöksiä. Tutkimus rajattiin pääasiassa keskussairaala-alueen toimintoihin. Ympäristön toiminnot, kuten aluesairaalat, otettiin huomioon siten, että ymmärrettiin niiden toiminnan vaikutukset Taysiin. Tutkimuksen tarkkuustaso määräytyi resurssien ja asiakkaan toimittamien lähtötietojen perusteella. Tämän loppuraportin tavoitteena oli koota yhteen keskeisimmät tutkimukseen liittyvät asiat havainnollisesti ja tiiviisti. Tutkimuksen teoreettinen ja taustoittava osuus koottiin tutkimuksen yhteydessä tehtyihin kahteen diplomityöhön. 1.3. Tutkimuksen toteutus ja eteneminen Tutkimuksen toteutus ja etenemisvaiheet käyvät ilmi kuvasta 1.1. Kuva 1.1. Tutkimuksen toteutus ja etenemisvaiheet. Tutkimus eteni kahta pääreittiä, joista toinen keskittyi logistisiin virtoihin ja toinen tilaresursseihin. Reittien välillä tehtiin tiivistä yhteistyötä siten, että esimerkiksi perusoletukset ja käytetty tarkkuustaso pysyivät yhtenevinä. Tutkimus alkoi perusymmärryksen hankkimisesta ja päätyi investointistrategiaa tukevan tietopohjan muodostukseen.

3 1.4. Tutkimusmenetelmistä 1.4.1. Tutkimuksen tarkastelutaso Tutkimuksen tarkastelutasoksi valittiin Taysin organisaation vastuualuetaso. Vastuualueet jaettiin poliklinikka- ja osastotoimintoihin sekä muihin toimintoihin ja sitä kautta niiden käyttämiin tilaresursseihin. Tätä on havainnollistettu kuvassa 1.2. Kuva 1.2. PSHP:n organisaation mukainen toimintojen kartoitus. Esimerkkinä kaaviossa toimialue 2 sekä syövänhoidon vastuualue. 1.4.2. Kvantitatiiviset eli määrälliset tutkimusmenetelmät Keskeinen osa tulevaisuuden tilantarpeisiin liittyvää tutkimusta oli kvantitatiivinen tilantarvelaskenta. Tutkimuksessa Taysin tilaresurssit kohdistettiin toiminnoille ja toimintomäärämuutosten avulla arvioitiin tilantarpeissa tapahtuvat muutokset. Tutkimuksessa ennustettiin vuoden 2020 toimintaa, avo-, ja osastohoitoa sekä sairaanhoidollisten palveluiden määrää. Aineisto kerättiin Tampereen yliopistollisen sairaalan tilaluettelosta, tilastokeskuksen väestöennusteesta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueelle vuoteen 2020 sekä Taysin vuoden 2006 toimintokohtaisista sukupuolittain ja ikäryhmittäin jaetuista potilasprofiileista. Ennusteiden perusteella voitiin arvioida kunkin toiminnon ja siihen liittyvien tukitoimintojen tilantarvetta tulevaisuudessa. Tilantarpeeseen vaikuttavat muut seikat, kuten vaatimustason kasvu, palvelurakenteen muutos ja hoitomenetelmien kehittyminen otettiin huomioon pohdintana laskelmien yhteydessä. Näiden seikkojen sisällyttäminen matemaattisiin laskelmiin olisi kasvattanut liikaa tuloksien epävarmuutta. Arvioitaessa vastuualueen tilantarvetta kokonaisuudessa määritettiin ensin avo- ja osastohoidon tilantarpeiden muutokset. Niiden avulla laskettiin muiden tilojen tarpeen muutos olettaen, että se muuttuu samassa suhteessa kuin avo- ja osastohoitotilojen yhteenlaskettu muutos. Avohoitotilojen kohdalla ajateltiin käyntimäärän prosentuaalisen muutoksen aiheuttavan samansuuruisen muutoksen tilantarpeeseen. Toisin sanoen oletettiin, että avohoidon toiminnan volyymin kasvattaminen nykyisissä tiloissa ei ole mahdollis-

4 ta, mikäli tilojen käyttöaikaa ei pidennetä. Osastojen kohdalla tilantarvelaskelmissa otettiin huomioon osastojen nykyiset käyttöasteet ja oletettiin, että tulevaisuudessa niiden kaikkien käyttöaste on 80 %. Tätä käyttöastetta voidaan useimmilla osastoilla pitää hyvänä kompromissina tehokkuuden ja häiriönsietokyvyn välillä. Menetelmää vastuualuekohtaiseen tilantarpeen määrittämiseen on havainnollistettu kuvassa 1.3. Kuva 1.3. Menetelmä vastuualueiden tulevaisuuden tilantarpeiden määrittämiseen. Logististen virtojen kartoittamisessa käytettiin kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä erityisesti toimintojen välisten potilasvirtojen volyymien osalta. Volyymitietojen perusteella pystyttiin päättelemään, minkä toimintojen väleillä sijaitsevat merkittävimmät potilasvirrat. Tietolähteinä käytettiin sairaanhoitopiirin virallisia tilastoja vuodelta 2006 sekä sairaalan eri potilastietojärjestelmistä muodostettuja raportteja. Potilasvirrat volyymeineen määritettiin kuvan 1.4. havainnollistamalla tavalla. Kuva 1.4. Vastuualueen makrotason potilasvirrat.

5 1.4.3. Kvalitatiiviset eli laadulliset tutkimusmenetelmät Tutkimuksen taustalla oleva logistisiin virtoihin ja tilaresursseihin liittyvä teoreettinen viitekehys koottiin pääasiassa kirjallisuushaun avulla. Tämä teoria on koottu pääasiassa tutkimukseen liittyviin diplomitöihin. Loppuraportissa siitä hyödynnetään vain tuloksia. Tilaresurssien osalta kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä hyödynnettiin tämän hetkisten tilojen ongelmien kartoittamiseen sekä mahdollisten tilaresurssien kehittämisehdotuksien keräämiseen. Kvalitatiivisen tutkimuksen avulla saatiin tuotua esille erityisesti näkökulmia ja mielipiteitä. Aineisto kvalitatiiviseen tutkimukseen kerättiin haastattelujen avulla. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina osittain strukturoidun kyselylomakkeen avulla. Myös logististen virtojen osalta kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä hyödynnettiin pääasiassa nykyisten ongelmien kartoittamiseen. Lisäksi erityisesti materiaali- ja henkilöstövirtojen kartoittamisen osalta nojauduttiin kvalitatiiviseen tutkimukseen. Haastattelut tehtiin kaikille Taysin toimi- ja palvelualueiden sekä liikelaitoksien johtajille. Lisäksi haastatteluita täydennettiin erillisen web-kyselyn avulla. Web-kysely suunnattiin kaikille vastuualuejohtajille. Varsinaisen tutkimusaineiston keräämisen lisäksi haastatteluita ja web-kyselyä hyödynnettiin pyrittäessä muodostamaan kohdeorganisaatiosta mahdollisimman kattava perusymmärrys.

6 2. TAYSIN JA SEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYSOINTI 2.1. Väestö ja väestöennusteet Sairaalan toimintaympäristö muuttuu nopeasti aiheuttaen siten muutospaineita sairaalan toimintaan. Suurin yksittäinen muutostekijä on väestön kasvu ja ikääntyminen. Alueen väestömäärä vaikuttaa suoraan siihen, kuinka paljon terveydenhuoltopalveluita tarvitaan. Myös väestön ikäprofiili vaikuttaa voimakkaasti palveluiden tarpeeseen: eriikäisillä ihmisillä on erilaiset hoitotarpeet niin määrällisesti kuin laadullisestikin. Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan PSHP:n alueen väestömäärä kasvaa 11 % vuodesta 2006 vuoteen 2020. Samaan aikaan synnytysten määrä kasvaa 9 %, 0 14-vuotiaiden määrä 13 %, 15 64-vuotiaiden määrä 2 % ja yli 64-vuotiaiden määrä 46 %. Tarkemmin jaoteltuna tämä kehitys käy ilmi kuvasta 2.1. Kuva 2.1. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueen väestön jakauma sukupuolittain jaoteltuna 5-vuotisikäryhmiin vuonna 2006 ja vuoden 2020 ennusteen mukaan (laadittu käyttäen lähdettä Tilastokeskus 2008). Tärkein havainto on yli 64-vuotiaiden määrän voimakas kasvu. Eri arvioiden mukaan ihmisen kahdelle viimeiselle elinvuodelle kohdistuu noin 80 % kaikista tämän elinaikanaan käyttämistä terveydenhuoltopalveluista. Näin ollen vanhusväestön määrän kasvu lisää palveluiden tarvetta. Toinen tärkeä havainto on, että työikäisten suhteellinen määrä

7 vähenee voimakkaasti. Vuonna 2006 PSHP:n alueella oli sataa työikäistä kohden 50 huollettavaa. Vuonna 2020 sataa työikäistä kohden on 63 huollettavaa, eli 27 % enemmän kuin nyt. Näin ollen hoitopalvelut on tuotettava tulevaisuudessa tehokkaammin, mikäli nykyinen laatutaso halutaan säilyttää nykyisin kustannuksin. Kolmas keskeinen huomio on, että verrattuna koko maahan PSHP:n alueella lasten ja nuorten osuus kasvaa erittäin voimakkaasti. 2.2. Tautien ja sairauksien esiintyvyyden kasvu Toinen merkittävä muutostekijä on tiettyjen tautien ja sairauksien esiintyvyyden kasvu. Usein tämä kasvu liittyy väestön vanhenemiseen. Näin on esimerkiksi verenkiertoelinsairauksien, kuten sepelvaltimotaudin, sydämen vajaatoiminnan, aivoverenkierron häiriöiden ja kohonneen verenpaineen kohdalla. Kyseessä on suomalaisten yleisin kuolinsyy ja niinpä sairauksien merkitys Suomen kansanterveydelle on valtava. Ikärakenteen vanhentuessa sairastuneiden määrä kasvaa jatkuvasti. (Reunanen 2005). Toiseksi yleisin kuolemansyy Suomessa ovat syöpätaudit (Teppo 2005). Kun väestö vanhenee, kasvaa myös syöpätapausten määrä. Vuosittainen tapausmäärä kasvaa useita tuhansia kymmenessä vuodessa, vaikka syövän ikävakioitu ilmaantuvuus pysyykin melko ennallaan. Tämä kasvu johtuu keskimääräisen eliniän pitenemisestä sekä siitä, että sodanjälkeiset suuret ikäluokat tulevat yli 60 vuoden ikään, jossa syövän ilmaantuvuus kasvaa voimakkaasti. (Pukkala et al. 2006). Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat väestössämme yleisimpiä kipua ja työkyvyttömyyttä aiheuttavia sairauksia. Sairauksien esiintyvyyden kasvu sinänsä näyttää pysähtyneen, mutta tulevaisuudessa niitä sairastavien potilaiden määrä tulee kasvamaan. Tämä johtuu niin ikään väestön vanhenemisesta ja lisäksi iäkkäille ominaisten sairauksien hoitomahdollisuuksien paranemisesta. (Heliövaara & Riihimäki 2005). Yksi merkittävimmistä kansantaudeistamme on diabetes. Viime vuosikymmenten aikana diabetes on yleistynyt Suomessa huomattavasti. Tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuus on kasvanut 1950-luvun alusta lähtien nelinkertaiseksi. Tyypin 2 diabeteksen esiintyvyys on puolessa vuosisadassa kymmenkertaistunut ja sairastuneiden määrä yli kolmekymmenkertaistunut. Näyttää ilmeiseltä, että trendi jatkuu myös tulevaisuudessa. Tämä aiheutuu väestön ikääntymisestä, väestön lihomisesta ja liikunnan vähenemisestä. (Reunanen 2005). Nämä syyt aiheuttavat toki myös monia muita tauteja ja sairauksia. Elintapamuutoksista erityisesti alkoholin lisääntyneeseen käyttöön liittyy vakavia terveyshaittoja. Alkoholin kielteisten vaikutusten määrä riippuu alkoholin kokonaiskulutuksesta. Alkoholin kulutus on kasvanut koko ajan 1990-luvun puolivälistä lähtien. Kansanterveyden näkökulmasta voidaan olettaa, että kulutustason muutokset heijastuvat suoraan alkoholisairauksien ja alkoholikuolemien määrään. Näin ollen todennäköistä