Hyvää Helsinkiä ei voi rakentaa ilman vuoropuhelua s.15. Ilmastonmuutosta torjutaan yhdessä s.8. Kyläkauppa keskellä Helsinkiä s.3

Hyvää HKR-Rakennuttaja Helsinkiä rakentamassa Hyvää Helsinkiä ei voi rakentaa ilman vuoropuhelua s.15 Ilmastonmuutosta torjutaan yhdessä s.8 Kyläkauppa keskellä Helsinkiä s.3 Sairaanhoitaja suunnittelemassa unelmien sairaalaa s.13

Hyvää Helsinkiä rakentamassa 3 Kun kyläkauppa saapui Helsinkiin Maatilatorin Aki Arjola, Lasipalatsi Tervehdys HKR-Rakennuttajalta Meillä on kaupunki, josta voimme olla ylpeitä. Helsingistä on kasvanut kukoistava pohjoinen metropoli, joka houkuttaa ihmisiä elävyydellään. Pohjoinen arkkitehtuuri ja edistyksellinen rakentaminen herättävät kansainvälistä kiinnostusta. Tärkeää on kuitenkin, että kaupunki on toimiva ja viihtyisä sen asukkaiden mielestä. Kun kyläkauppa saapui Helsinkiin 6 8 Unelmien sairaala Projektisihteeri Krista Kopola Ilmastonmuutosta torjutaan yhdessä Meillä, HKR-Rakennuttajalla, on oma tehtävämme kaupungin rakentamisessa. Olemme asiantuntijayhteisö, joka vastaa kaupungin rakennusten, infrastruktuurin ja muiden julkisten tilojen rakennuttamisesta. Huolehdimme siitä, että kohteet vastaavat käyttötarkoitustaan ja toimivat kuten pitää. Palvelemme kaupungin laitoksia ja hoidamme rakennuttamisprosessin alusta loppuun. Teemme töitä yli 400 kohteessa kaupungin asukkaiden hyväksi. Tähän lehteen olemme koonneet muutamien rakennuttamiemme kohteiden käyttäjien kokemuksia ja ideoita. Ne kertovat siitä, että yhtä hyvää Helsinkiä ei ole, vaan rakennuttaminen on aina erilaisten käyttäjien kuuntelemista ja tästä oppimista. 12 Terveisin, Olavi Tikka HKR-Rakennuttaja Enemmän tilaa ihmisille Keskustan huoltotunneli vie autot maan alle Lasipalatsissa Maatilatoria pitävä Aki Arjola toi kumppaneineen maatilojen parhaat palat keskelle Helsinkiä ja kiittelee Lasipalatsin hienoa yhteishenkeä. 15 Hyvää Helsinkiä ei voi tehdä valmiiksi Tutkimusjohtaja Aleksi Neuvonen, Demos Helsinki Kun kylmää viimaa tulee pimeässä alkuillassa vaakasuoraan päin naamaa, saattaa pää painua niin syvälle hartioiden väliin, että satunnaiselta kulkijalta jää huomaamatta Lasipalatsiin keväällä 2009 ilmestynyt pikku paratiisi. Maatilatori on täynnä toinen toistaan houkuttelevampia herkkuja - kyytön paistista käsin lypsettyyn ja vahattuun goudaan. Kaikki tuotteet ovat pientuottajilta ja myös näyttävät siltä. Pakkaustyylejä on kaiken näköistä ja kokoista. Näkee, että tuotteet on tuotettu ylpeydellä. Asiakkaat saavat henkilökohtaista palvelua tiskin takaa. Aki Arjola ja Jari Etelälahti pitävät huolta asiakkaistaan. Jokaisella tuotteella on tarina, ja se myös kerrotaan. KUN KYLÄKAUPPA SAAPUI HELSINKIIN 3

Lasipalatsissa on mahtava yhteishenki vuokralaisten välillä. Voidaan sanoa, että talo on löytänyt yrityksiä ja ihmisiä, jotka sopivat tänne. Kuvateksti. Nam vitae nulla ac sapien elementum pulvinar non nec massa. Nullam eget consectetur velit. Cum Lasipalatsi - Korjausrakentaminen: Kun tehdään kaunista ja toimivaa, ihmiset ottavat omakseen. Tarina on myös Lasipalatsilla. - Kun liike avattiin, tänne marssi heti ensimmäisenä päivänä rouva, joka kertoi, että vielä 60-luvulla tästä samasta tilasta sai ostaa Valion palajuustoa ja -voita, Aki Arjola kertoo. - Lasipalatsi oli ensimmäisiä paikkoja, minne maalaiset toivat omia tuotteitaan myytäviksi. Maatilatori kyllä sopii tähän ympäristöön. Lasipalatsin hieno henki Lasipalatsi ei ole keskustan taloista vanhimmasta päästä, mutta sillä on poikkeuksellisen monipuolinen historia. Restauroinnin yhteydessä siitä kaavailtiin mediakeskusta ja kaupunkilaisten olohuonetta. Nyt monet ihmiset tulevat Lasipalatsiin syömään ja tekemään ruokaostoksia. Myös leipomo avattiin Lasipalatsiin - Olimme monta vuotta katsoneet paikkaa tämän tapaiselle kaupalle. Oikeastaan ajattelimme, että se täytyy perustaa lentokentälle, jossa olimme kokeilleetkin Best Of Finland -konseptimyymälällä, Arjola kertoo, - kun huomasimme tämän tilan, päätimme tarttua tilaisuuteen. Kaupalle sijainti on tärkein asia. Maatilatorilla käy 300-500 asiakasta päivässä, mutta kertaostokset ovat pieniä. Myös paikan henki on tärkeä. Lasipalatsilla on ainutlaatuinen arkkitehtuuri, joka on kunnostettu vanhaa kunnioittaen. Paitsi historian kautta, hyvää henkeä myös luodaan aktiivisesti vuokralaisten ja kaupungin toimesta. - Täällä on mahtava yhteishenki vuokralaisten välillä. Voidaan sanoa, että talo on löytänyt yrityksiä ja ihmisiä, jotka sopivat tänne. Tuntuu, että vuokralaisilla on samankaltainen visio Lasipalatsista. Lasipalatsin toimintaa kaupunkilaisten olohuoneena kehitetään jatkuvasti. Siellä on kokeiltu Helsingin ensimmäistä talviterassia, ja kesäksi sisäpihalle on suunniteltu ruokamarkkinoita. Hyvään Helsinkiin kuuluu hyvä ruoka Kaikesta näkyy, että Aki Arjola ja Maatilatorin väki tekevät työtään tunteja laskematta, intohimosta hyvään ruokaan ja ruokakulttuuriin. Lasipalatsiin poikkeaa jatkuvasti ihmisiä, jotka ihas- Lasipalatsia suunniteltiin vielä 80-luvulla purettavaksi, mutta helsinkiläisten onneksi rakennuksen arvo tunnistettiin ja Lasipalatsista päätettiin rakentaa mediakeskus, kaupunkilaisten olohuone. Vanhan ja hennon betonirakennuksen herättäminen henkiin ei ollut yksinkertainen tehtävä. Lasipalatsin uudistaminen lähti huolellisesta tilaohjelmoinnista ja oikeantyyppisten käyttäjien etsimisestä. Rakennuksen käyttäjiksi haettiin media-alan yrityksiä. Alkuperäisessä Lasipalatsissa toimineet elokuvateatteri ja ravintola sopivat konseptiin mainiosti. Lasipalatsissa tilat ja kalusteet rakennettiin entiselleen vanhojen piirustusten ja valokuvien perustella. Lasipalatsissa vanha ei erotu uudesta: esimerkiksi koneellinen ilmanvaihto piilotettiin rakenteisiin. 4 KUN KYLÄKAUPPA SAAPUI HELSINKIIN KUN KYLÄKAUPPA SAAPUI HELSINKIIN 5

televat paikan henkeä. Arjolalla on ajatuksia, miten Helsingistä voisi saada vieläkin elävämmän. - Kyllä spontaaniutta voisi lisätä vieläkin enemmän, Arjola linjaa, - Uusien hankkeiden käynnistäminen on edelleenkin joskus vähän tahmeaa. Ruoan ja sen hankinnan voisi ottaa osaksi kaupunkisuunnittelua. Uusille asuinalueille pitäisi rakentaa aina tori, joka on ihmisten luonnollinen kohtaamispaikka. Torin ei tarvitse olla loppuun asti suunniteltu. - Esimerkiksi Washingtonissa maatilatori on pätkä moottoritietä, joka katkaistaan päiväksi kerran kuukaudessa. Paikalliset tuottajat saapuvat paikalle myymään omia tuotteitaan, ostajat pääsevät paikalle autoilla. Unelmien sairaala Sairaanhoitaja Krista Kopola työskenteli viisitoista vuotta Marian sairaalan ahtaassa päivystyksessä, kunnes pääsi suunnittelemaan itselleen unelmien työpaikkaa, Haartmanin päivystyssairaalaa. Haartmanin sairaalan aution aulan halki harppoo reipas hahmo farkuissa. Kaikki Marian sairaalan päivystyksessä käyneet muistavat ahtaat käytävät ja ruuhkaisen tunnelman. Täällä tunnelma on päinvastainen. Missä ovat Haartmanin kaikki potilaat, projektisihteeri Krista Kopola? - Se juuri on ollut tämän uuden suunnitelman pointti. Vastaanottoaula on eri tilaa, ja osastot ovat seinien takana. Koska sänkypotilaita ei näy, täällä tuntuu aina näin rauhalliselta, Kopola valaisee - vasta neljältä, kun terveyskeskuspäivystys aukeaa, täälläkin on nähtävissä pientä ruuhkaa. Krista Kopola tarttui mahdollisuuteen ja haki paikkaa, kun uuden sairaalan kehitysporukkaan haettiin projektisihteeriä. - Halusin vähän uusia haasteita, Kopola selittää, - osallistuin tilojen suunnitteluun pienryhmissä jo Mariassa ja hain sitten tätä projektisihteerin paikkaa. Tämä oli harvinainen tilaisuus, harvoin rakennetaan kokonaista sairaalaa, jotain lisärakennuksia tai laajennuksia korkeintaan. Sairaalan toimivuus on pitkälti siitä kiinni, kuinka suunnittelun alussa tehtävä tilasuunnittelu onnistuu. Siksi myös käyttäjät ovat tiiviisti mukana suunnittelussa. - Suunnittelimme tiloja sekä arkkitehtitoimiston kanssa että keskenämme pienryhmissä niin, että mukana oli osastonhoitaja sekä muutama henkilö henkilökunnasta. Avoimuudesta turvallisuutta Haastattelu keskeytyy, kun huoltomies tulee kertomaan kakkoskerroksen viemärin olevan tukossa. Kopola järjestää vessat käyttökieltoon saman tein.- Kyllä tämä on ihan loistavasti onnistunut sairaala ja suunnitteluvaiheessa syntyneet ideat tuntuvat toimivan myös käytännössä. Mallia toimivista sairaaloista haettiin ympäri Suomea. Merkittävä idea syntyikin matkalla Jyväskylästä Helsinkiin, projektiryhmän keskusteluissa arkkitehdin kanssa. Haluttiin, että sairaalan osastoista tulisi avoimia, mikä lisää sekä henkilöstön että potilaiden turvallisuutta. Toisaalta osastot ovat kulunvalvonnan takana, joten sinne pääsevät vain oikeat ihmiset. Sairaalassa on paljon vanhuspotilaita, joten rauhallisuus vähentää turvattomuuden tunnetta. - Aina tietää, että joku näkee, Kopola selittää, - Työtilojen viihtyvyydellä on iso merkitys henkilökunnan motivaatioon. Ja toki sekin vaikuttaa motivaatioon, että potilaat ovat tyytyväisempiä. Jotkut potilaat ovat kuulemma jopa pyytäneet, voisivatko jäädä vähän pidemmäksi aikaa ihan viihtyvyyden takia. Muutama potilas kävelee kohti infotiskiä. Hoitotilojen erottaminen odotustiloista oli myös suunnittelun lähtökohtana. - Tuolla sisällä on täysi tohina päällä, mutta tänne aulaan siitä ei näy mitään. Sairaala on löytänyt oman paikkansa Meilahden sairaala-alueelta. Sairaalan rakentaminen keskelle vilkasta sairaalaaluetta sujui ongelmitta, vaikka haastetta hankkeessa riitti. - Vieressä sijaitsee silmä- ja korvasairaala, joten rakentaminen vaati aikataulujen ja liikenteen tarkkaa koordinointia. Haartmanin sairaala - Tilojen rakentaminen: Avarat tilat, hyvä hengittää Uuden sairaalan sovittaminen Meilahden vilkkaalle sairaala-alueelle oli hyvin haasteellista. Rakennuttajan täytyy huomioida sairaalan keskeytyksetön toiminta, liikenteen sujuva kulkeminen ja maan alla risteilevät tunneliverkostot. Haartmanin sairaalan rakennusprojekti orkestroitiin kellontarkasti. - Liikennettä ohjattiin jatkuvasti ja sairaalan kanssa sovittiin yhteiset räjäytysajat, jolloin leikkauksia ei ole käynnissä. Louhinnasta aiheutuvia tärinöitä seurattiin jatkuvasti, että louhintatyöt eivät häiritsisi sairaalan herkkiä laitteita. Lopputuloksena syntyi huipputekninen sairaala, jossa toimivuudesta ja viihtyisyydestä ei ole tingitty. Esimerkiksi sairaalan sisäilma on korkeimpien laatuvaatimusten mukaista. Sisäilman ehdoton puhtaus edellyttää asiaan paneutumista jo rakennusvaiheessa - tällä varmistetaan, että pölyä ja hiukkasia ei pääse rakenteisiin. Sairaala on myös suunniteltu avaraksi, mikä paitsi lisää viihtyvyyttä ja turvallisuutta, myös helpottaa ilman kiertoa. Rakennuksen sähköiset ja teletekniset järjestelmät ohjaavat ja valvovat talon toimintaa jatkuvasti taaten potilaille viihtyisät ja turvalliset olosuhteet vuodenajasta toiseen. 10 KESKUSTAN HUOLTOTUNNELI UNELMIEN SAIRAALA 7

Ilmastonmuutosta hidastetaan yhdessä Jopa 80 prosenttia Helsingin kaupungin käyttämästä energiasta kuluu rakennuksissa. Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen sekä käyttäjien kulutustottumuksien muuttaminen ovat parhaita tapoja torjua ilmastonmuutosta. Yhteisiin tavoitteisiin päästään, kun kaikki antavat oman panoksensa ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön.

Ilmastonmuutoksen hidastaminen onnistuu, kun kaupungin virastot, työntekijät, yritykset ja kaupunkilaiset antavat oman panoksensa. kelaitosta. Helsinki on Suomen suurin työnantaja, ja kaupungilla on yhteensä noin 39 000 työntekijää. Kaupungin toiminnalla on merkittäviä ympäristövaikutuksia, joten vuositasolla kuluu paljon luonnonvaroja, energiaa ja materiaaleja. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että yksittäiset työntekijät huomioivat ympäristöasiat toiminnassaan. Jo pienilläkin teoilla voidaan saada aikaan merkittäviä tuloksia. Rakennusten käyttäjät mukaan toimintaan Rakennusten käyttäjät voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa merkittävästi rakennuksen energiankulutukseen: sammuttaa valot ja laitteet kun niitä ei käytetä sekä varmistaa, että ikkunat ja ovet suljetaan. Tärkeää on, että huolto ja ylläpito toimii yhteistyössä rakennusten käyttäjien kanssa, summaa Soitinaho olennaisimman. Helsingin kaupungin kiinteistöjen energiankulutus kattaa noin 14 prosenttia koko Helsingin alueen energiankulutuksesta. Kaupungilla on kiinteistöjä eri käyttötarkoituksiin: asuntoja, virastoja, kouluja, päiväkoteja, kirjastoja, teattereita, sairaaloita, väestönsuojia sekä teollisuusrakennuksia. Koska kiinteistökanta on hyvin laaja ja monipuolinen, kullekin kiinteistölle ja henkilökunnalle tulee määrittää omat, ominaisimmat tavat pienentää energiankulutusta. Käytön ja tarpeen mukainen energiankulutus on kuitenkin avaintekijä kaikkeen toimintaan. Energiansäästöä arkisilla toimilla Helsingissä on yli 200 koulua, ja ne ovat kaupungin suurin kiinteistöryhmä. Kouluissa säästöjä saadaan aikaan jo pienillä teoilla. Valot ja sähköiset laitteet on muistettava sammuttaa käytön jälkeen. Jos luokkahuone tarvitsee tuuletusta, se on hyvä tehdä nopeasti ja läpivedolla. Juoksevan veden alla ei kannata tiskata ja suihkut ja vesihanat tulee muistaa sulkea käytön jälkeen. Vessojen ja pesuhuoneiden vuotavista vesikalusteista on myös ilmoitettava heti kiinteistön huollolle. Kouluun kannattaa hankkia jatkossa vain energiatehokkaita laitteita ja opettaa niiden energiataloudelliseen käyttöön. HKR-Rakennuttajan energiapalveluja Matala- ja passiivienergiarakentaminen Energiakatselmukset ja käytännön toimenpiteet Energiansäästösuunnitelmat Kulutusseuranta Energiatiedotus, koulutus ja neuvonta Energia- ja päästömerkki Display Helsingin kaupunki ilmastonmuutosta vastaan Energiatehokkuussopimus Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa 2007 9 % kiinteä energiansäästö 2005 kulutuksesta vuoden 2016 loppuun mennessä Helsingin energiapoliittisia linjauksia 2008 Kasvihuonekaasupäästöt -20 %, uusiutuvan osuus 20 % vuoteen 2020 Covenant of Mayors (Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus) Vähintään 20% vähennys kasvihuonekaasupäästöissä vuoteen 2020 mennessä Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2008 Asukaskohtaiset CO2-päästöt -39 % vuoteen 2030 mennessä Lue lisää ilmastonmuutoksen torjunnasta: www.hkr-rakennuttaja.fi/ilmastonmuutos Opetukseen kannattaa sisällyttää vastuullista ympäristökasvatusta. HKR-Rakennuttajan ylläpitämän Display-energia- ja -päästömerkin avulla koulut saavat tietoa energiankulutuksestaan. Display-energia- ja päästömerkki on ensimmäinen Suomessa käyttöön otettu merkki, joka kuvaa rakennuksen kokonaisvaltaista energiankulutusta. Merkki on jaettu miltei kaikkiin Helsingin kouluihin. Helsingin kaupunki taistelee ilmastonmuutosta vastaan muun muassa vähentämällä rakennusten energiankulutusta ja lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä. Koska energiakulut muodostavat noin 40 prosenttia rakennuksen elinkaarikustannuksista, energiatehokkaalla rakentamisella säästetään selvää rahaa. Ilmastonmuutoksen hidastaminen on yksi kaupungin kiinteistöjen ja infrastruktuurin rakennuttamisesta vastaavan HKR-Rakennuttajan keskeisistä tavoitteista. Meidän tehtävämme on varmistaa, että energiatehokkuus huomioidaan rakennushankkeen kaikissa vaiheissa. Tämän lisäksi tiedotamme, koulutamme, ohjeistamme sekä tarjoamme neuvontapalveluja aiheesta. Olemme myös mukana useissa tutkimus- ja kehityshankkeissa, kertoo HKR-Rakennuttajan energiahallintapäällikkö Ulla Soitinaho. Energiansäästöä jo vuodesta 1974 Helsingin kaupunki on tehnyt systemaattisesti töitä energian säästämiseksi jo vuodesta 1974, jolloin se perusti kaupungin virastojen ja liikelaitosten yhteisen energiansäästöneuvottelukunnan. Neuvottelukunnan tavoite on edistää energiatehokkuutta ja vähentää kasvihuonepäästöjä kaupungin toiminnassa. HKR-Ra- kennuttaja koordinoi neuvottelukunnan toimintaa ja vastaa projektien käytännön toteutuksesta. Helsinki on noussut kansainvälisestikin edelläkävijäksi energiatehokkuusosaamisessa: Helsingissä käynnistettiin systemaattinen energiansäästöohjelma jo vuonna 1993. Nykyisin Helsingin kaupungin tavoitteisiin kuuluu muun muassa kasvihuonepäästöjen vähentäminen 20 prosentilla ja uusiutuvien energialähteiden käytön nostaminen 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Kaupungin uudet rakennukset ja peruskorjaukset toteutetaan matalaenergiaperiaatteita noudattaen, Soitinaho kertoo. Yhdessä ilmastonmuutosta vastaan Ilmastonmuutosta ei kukaan torju yksin, vaan kaikkien tulee sitoutua yhteisiin tavoitteisiin. Tietoisuuden kasvattaminen, kaupungin organisaatioiden sekä kaupunkilaisten osallistaminen ovat avainasemassa ilmastomuutoksen torjunnassa. Kun kaupunki, yritykset ja kaupunkilaiset osallistuvat yhteisiin talkoisiin, niin Helsinki voi jatkossakin näyttää mallia ilmastomuutoksen torjumisessa, Soitinaho tiivistää. Helsingin kaupungin organisaatioon kuuluu 29 virastoa ja 8 lii- Hyvänä esimerkkinä toimii Aurinkolahden peruskoulu, missä koulurakennukseen on asennettu 20 kilowatin tehoiset aurinkosähköpaneelit. Pilottikokeilun tarkoituksena on paitsi säästää energiaa, myös lisätä oppilaiden tietoisuutta ympäristöasioissa. Kouluun on asennettu sähköinen monitori, josta oppilaat voivat seurata aurinkopaneeleilla tuotetun sähkön määrää ja kulutusta reaaliajassa. Opetuksessa on huomioitu ympäristöasiat, ja kouluun on myös lanseerattu ympäristöagenttiohjelma. Ilmastonmuutoksen torjuntaa Euroopan tasolla HKR-Rakennuttaja on mukana myös kansainvälisissä verkostoissa ja kehityshankkeissa. Ilmastonmuutoksen torjunta on yksi EU:n keskeisistä tavoitteista: jäsenvaltioiden täytyy vähentää hiilidioksidipäästöjä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Helsingin kaupunki on sitoutunut näihin tavoitteisiin ja allekirjoitti 2009 Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen (Covenant of Mayors). Olemme myös mukana useissa tutkimus- ja kehityshankkeissa ja kehitämme jatkuvasti malleja ja ohjeistusta energiatehokkaan suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon tueksi. 10 ILMASTONMUUTOSTA HIDASTETAAN YHDESSÄ ILMASTONMUUTOSTA HIDASTETAAN YHDESSÄ 11

Keskustatunneli vie alkuvaiheessa noin 500 päivittäistä huoltoajoa pois liikennettä ruuhkauttamasta. Ydinkeskustan ilme tulee muuttumaan jalankulkijaystävällisemmäksi. Enemmän tilaa ihmisille Helsinki on rakennettu niemenkärkeen, ja sijainnin vaikutukset näkyvät joka päivä. Keskusta voi olla ahdas metropolimittoihin kasvaneen kaupungin ihmisille, heidän autoilleen ja yritysten huoltoliikenteelle. Esimerkiksi yksin Stockmannille ajaa päivässä noin 200 kuljetusautoa. Mutta ei enää maan päällä. Osa keskustan kortteleiden huolto- ja pysäköintiliikenteestä on siirtynyt maanalaiseen huoltotunneliin, joka vie noin 500 päivittäistä huoltoajoa pois liikennettä ruuhkauttamasta. Keskustan huoltotunneli tekee keskustasta ihmisystävällisemmän. Keskuskatu muutetaan kokonaan kävelykaduksi ja seuraavan kymmenen vuoden aikana tavoitteena on, että valtaosa Alek- santerinkadun kortteleiden yrityksistä siirtää huoltoliikenteensä maan alle.- Ydinkeskustan ilme tulee muuttumaan jalankulkijaystävällisemmäksi, kertoo Veijo Laakso Helsingin Väylä Oy:stä. Rakennushankkeen tilaaja oli Helsingin kaupungin omistama Helsingin Väylä, joka vastaa tunnelin jatkuvasta toiminnasta. Rakennuttamisesta vastasi HKR-Rakennuttaja. Hankkeeseen osallistuivat Helsingin kaupungin lisäksi keskustan kiinteistöt. ENEMMÄN TILAA IHMISILLE 13

Valtavan tunnelin louhimisesta syntyy valtavasti Helsinkiä maa-ainesta - noin 50 000 rekka-autollisen verran. Hyvää voi tehdä ei asukkaille valmiiksi Vaikeammin mitattava suure ovat säästyneet hermot, niin ammattilaiskuskien kuin keskustassa asioivien kaupunkilaisten. Jo rakennusvaiheessa ajateltiin ympäristöä. Valtavan tunnelin louhimisesta syntyy valtavasti maa-ainesta - noin 50 000 rekkaautollisen verran. Maa-aines päätettiin ottaa hyötykäyttöön: maa-aines tunnelista siirrettiin Huoltotunneli Vuosaaren on kokonaisuudessaan satamaan ja Hernesaareen, noin kaksi kilometriä jossa pitkä, ja se kulkee sitä käytetään Kampista Jätkäsaaren aina Kaisaniemeen uuden alueen asti. Tunneli täyttömaana. päästöihin Tällä tavalla vähentämällä säästyttiin ruuhkia. edestakai- Huoltoliikenteen vaikuttaa liikenteen lisäksi tunneliin selta liikenteeltä on kytketty ja pysäköintilaitoksia. merkittäviltä päästöiltä ja liikennehaitoilta. Tunnelin kautta keskustan liikkeiden tavaravirrat saadaan hoidettua tehokkaasti. Tämä parantaa keskustan liikkeiden kilpailukykyä verrattuna aluekeskuksiin. Tunneliin on yhdistetty Keskustan huoltotunneli Infrastruktuurin rakentaminen: Keskustan reilut tuhat huoltoliikenne autopaikkaa, maan joihin alle pääsee ajamaan selvästi helpommin kuin aikaisemmin. Jätehuolto toimii tehokkaasti maan alla ja tunneliin on rakennettu uusi sähköasema keskustan kasvaneita sähköntarpeita HKR-Rakennuttaja vastaamaa, toteuttaa kertoo suuren HKR-Rakennuttajan osan projektipäällikkö Helsingin Jouni kaupungin Maidell. infrastruktuurihankkeista ja on yksi maan suurimmista maanalaisten tilojen rakennuttajista. ajateltiin ympäristöä. Kaksi kilometriä Kahden kilometrin Jo rakennusvaiheessa mittaisen tunnelin rakentamisessa syntyy valtavasti louhetta noin 50 000 rekka-autollisen verran. HKR-Rakennuttaja päätti ottaa osan louheesta hyötykäyttöön: louhe siirrettiin Vuosaaren satamaan Hernesaaren välivaraston kautta. Ylijäänyt osa käytetään Jätkäsaaren uuden alueen täyttömaana. Tällä tavoin säästyttiin edestakaiselta liikenteeltä, merkittäviltä päästöiltä ja liikennehaitoilta kantakaupungissa. pitkä, maanalainen keskustan huoltotunneli oli Suomen mittakaavassa ainutlaatuisen laaja projekti ja toteuttaminen aikataulussa ja budjeteissa vaati hyvää pelinjohtoa. Jatkuva yhteydenpidolla ja neuvottelemalla asiat saatiin sujumaan. Kaupunkiympäristössä rakentaminen vaatii myös herkkyyttä ympäristövaatimuksille. Työstä syntyy tärinää, savua ja pölyä, mutta huolellisella suunnittelulla saadaan suuretkin hankkeet toteutettua kaupunkilaisia häiritsemättä. Keskustan huoltotunneli - Infrastruktuurin rakentaminen Keskustan huoltoliikenne maan alle HKR-Rakennuttaja toteuttaa suuren osan Helsingin kaupungin infrastruktuurihankkeista ja on yksi maan suurimmista maanalaisten tilojen rakennuttajista. Kaksi kilometriä pitkä, maanalainen keskustan huoltotunneli oli Suomen mittakaavassa ainutlaatuisen laaja projekti, jonka toteuttaminen aikataulussa ja budjeteissa vaati hyvää pelinjohtoa. Jatkuvalla yhteydenpidolla ja neuvottelemalla asiat saatiin sujumaan. Kaupunkiympäristössä rakentaminen vaatii myös herkkyyttä ympäristövaatimuksille. Työstä syntyy tärinää, savua ja pölyä, mutta huolellisella suunnittelulla saadaan suuretkin hankkeet toteutettua kaupunkilaisia häiritsemättä. Ajatushautomo Demos Helsingin tutkimusjohtaja Aleksi Neuvonen on sitä mieltä, että toimivaa kaupunkia ei voi luoda ilman tiivistä vuoropuhelua asukkaiden kanssa. Ajatushautomo Demos Helsinki sijaitsee Helsingin Viiskulmassa, vanhan talon kivijalassa. Niin urbaania kuin Suomessa voi olla. Aleksi Neuvonen ottaa vastaa pukeutuneena retropukuun, poninhäntä heilahtaa hänen osoittaessaan huoneen perällä olevaan neuvottelutilaan. Demoksen ilmapiiri on tiheänä ideoista, joita sinkoilee demoslaisten kokoontuessa kivijalan liikehuoneistossa. Demos on kasvanut kahden nuoren miehen, Neuvosen ja Roope Mokan, duosta useiden tutkijoiden yhteisöksi, yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi, jolta tilataan tutkimuksia eduskuntaa myöten. Demos on keskittynyt hyvinvoinnin, tulevaisuuden kaupunkien ja vähähiilisen yhteiskunnan tutkimiseen. Mutta ei ainoastaan tutkimiseen, vaan Demos pyrkii myös vaikuttamaan asioihin. - Oma kiinnostukseni ruohonjuuritasolta lähtevään vaikuttamiseen on lähtöisin jo lapsuudesta, Neuvonen kertoo. - Kasvoin Kumpulassa, joka on aktiivinen kaupunginosa. Olin nuoresta lähtien mukana tapahtumien järjestelyssä, ja näin, miten aktiivisen asukastoiminnan kautta voi vaikuttaa. Sittemmin vaikuttaminen on laajentunut valtakunnan 10 14 KESKUSTAN ENEMMÄN HUOLTOTUNNELI TILAA IHMISILLE HYVÄÄ HELSINKIÄ RAKENTAMASSA 15

Hyvää Helsinkiä ei voi tehdä kenellekään valmiiksi, vaan se syntyy dialogissa kaupungin ja ihmisten välillä. - Hyvänä esimerkkinä voisi mainita Helsingin ekotukihenkilöt. Yksi henkilö koulutetaan vastaamaan yhdestä asiasta ja viemään tietoa eteenpäin organisaatiossa. Samaa mallia voisi käyttää muutenkin, Neuvonen ehdottaa. Kaupunkia ei Neuvosen mukaan ole organisoitu sen mukaan, miten ihmisiltä saataisiin mahdollisimman paljon palautetta ja miten heille tarjottaisiin mahdollisimman paljon vaikutusmahdollisuuksia. - Pitäisi olla useampia reittejä vaikuttaa. Suurin osa kaupungin asukkaista on muualta muuttaneita, uusjuurettomia, joilla ei ole luonnollisia vaikutuskanavia kaupungin sisällä. Hyvä Helsinki tarjoaa kaupunkilaisille alustoja ja mahdollisuuksia vuoropuheluun. - Hyvää Helsinkiä ei voi tehdä kenellekään valmiiksi. Se syntyy dialogissa kaupungin, sen virkamiesten ja ihmisten välillä. Julkista tilaa ihmisten kohtaamiseen Siellä missä ihmiset tapaavat ja vaihtavat ajatuksia, myös syntyy uusia ajatuksia. - Kirjastot olivat aikaisemmin se paikka, mistä ihmiset saivat informaatiota. Nyt ne ovat informaation jäsentämisen paikka ja voisivat olla laajemmin tavaroiden ja palveluiden jakamisen keskuksia, Neuvonen sanoo. Muuten Neuvosen mielestä kaupunkeja ei suunnitella riittävästi kohtaamisia mahdollistaviksi. - Tämä on kaupunkisuunnittelussa mennyt pikkaisen pipariksi. Tehdään liian isoja avoimia tiloja. Asuinalueelle rakennetaan iso tori, jonka reunoja ihmiset kiertävät. Myös palvelujen sijoittamisessa voitaisiin nähdä logistiikan tehokkuuden sijaan muitakin näkökulmia. - Asiaa pitäisi miettiä enemmän ihmisten kohtaamisen kautta. Kaupat ja palvelutkin ovat ihmisten tiivistymiä ja voisivat tarjota mahdollisuuksia ihmisen spontaaniin kohtaamiseen. Päästötavoitteet vaikuttavat yksityiselämään Helsingin kaupunki on sitoutunut EU:n tavoitteiden mukaisesti kasvihuonekaasujen 20 % leikkauksiin vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. - Kahdenkymmenen prosentin leikkaukset voidaan todennäköisesti toteuttaa vielä infrastruktuuriin puuttumalla, Neuvonen sanoo, - mutta voi olla, että tarvitaan vielä tiukempia toimenpiteitä. ja koko pallon asioita koskevaksi. Neuvosen mukaan vaikuttamisen perustana on dialogi sekä läpinäkyvä ja avoin yhteistyö kaupungin ja sen asukkaiden välillä. Neuvosen mukaan Helsingillä kuten monilla muillakin kaupungeilla on tällä alueella kehitettävää. - Kaupungin eri sektorien ja virastojen välinen yhteispeli vaatisi mielestäni vielä hiomista, Neuvonen sanoo, - tuntuu ettei kokonaiskuvaa tai visiota ole. Asukaslähtöisiä pistemäisiä hankkeita on, mutta kokonaisvaltainen näkökulma puuttuu. Hyviäkin esimerkkejä on. - Fillarikanava, jossa asukkaat voivat kertoa toiveitaan pyöräilyverkoston kehittämisestä toimii hienosti, Neuvonen painottaa. Seinän toiselta puolelta kantautuva naurunremakka keskeyttää innostuneen puheen. Neuvonen kysyy, haluanko lisää teetä. Neuvonen kaataa lisää kuumaa jättimäisestä, yhteisestä kannusta. Voimaannuttava kaupunki Miten kaupunki sitten voisi olla parempi asukkailleen? Kysymys ei ole siitä, mitä kaupunki tekee, vaan siitä, minkälaisia mahdollisuuksia se antaa asukkailleen. - Hyvää kehitystä on Helsingissäkin näkyvissä, kaupunki on muuttanut omia toimintatapojaan ja alkanut kannustaa enemmän omia asukkaitaan, Neuvonen sanoo ja hörppää teetä. - Esimerkiksi sosiaaliviraston puolella ja monissa kouluissa on järjestetty puitteita asukkaiden omalle toiminnalle. Tai Kallion Karhupuisto, jossa asukkaille on itselleen annettu mahdollisuus pitää huolta puiston kasveista. Eikä tämänkaltainen kehitys tapahdukaan hyppäyksittäin. Asukkaiden kannustamisen lisäksi hyvä Helsinki voi vaikuttaa kehitykseen omien työntekijöidensä kautta. Kaupungilla on noin 40 000 työntekijää, jotka ovat iso voimavara. Jos päädytään siihen, että ilmastonmuutokseen yritetään vaikuttaa vielä ankarammalla päästökuurilla, alkavat toimenpiteet vaikuttaa myös ihmisten yksityiselämään. - Ja jälleen palataan vuoropuheluun ja sen tärkeyteen. Miten voidaan vaikuttaa ja jakaa tietoa vähähiilisistä tavoista rakentaa ja elää kaikissa vaiheissa, kun ihmiset ovat tekemisissä kaupungin kanssa - esimerkiksi hakiessaan lupia kylpyhuoneremontteihin ja niin edelleen. Kuten Demoksen tapaan kuuluu, yhteiskunnallista dialogia ei kehitetä vain puhumalla. Demos Helsinki on yhdessä Sitran kanssa käynnistänyt Peloton-hankkeen, jonka tavoitteena on auttaa erilaisia organisaatioita luomaan vähähiilisempään elämäntapaan kannustavia palveluita ja sosiaalisia innovaatioita. 16 HYVÄÄ HELSINKIÄ RAKENTAMASSA HYVÄÄ HELSINKIÄ RAKENTAMASSA 17

Näin asiat etenevät Jokainen helsinkiläinen on HKR-Rakennuttajan asiakas. Rakennutamme infrastruktuuria ja julkisia rakennuksia kaupunkilaisten käyttöön. Vastaamme rakennuttamisprosessista alusta loppuun. Johdamme rakennusprojekteja, teemme tilaohjelmointia, laskemme kustannuksia ja ostamme kilpailuttamalla suunnittelu- ja rakentamispalveluita. Lisäksi tuotamme asiantuntijapalveluja kaupungin muille organisaatioille. > Kaikki alkaa tarveselvityksestä Kun kaupungin toiminnot tarvitsevat lisää tilaa, tehdään tarveselvitys; kuinka paljon ja minkälaista tilaa tarvitaan. Tarveselvityksessä määritetään kohteen laajuus, sijainti sekä käyttötarkoitus. Tämän lisäksi kartoitetaan eri toteuttamisvaihtoehdot ja vertaillaan näiden ratkaisujen kustannusvaikutuksia. > Toteutuksen suunnittelu luo raamit varsinaisille rakennustöille Suunnittelun kustannukset ovat noin 5-8 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista. Suunnittelussa arkkitehti ja erikoissuunnittelijat laativat luonnossuunnitelmat ja työpiirustukset koko rakennukselle. Suunnittelussa määritetään rakennuksen rakentamistapa, sisätilat sekä tekniset järjestelmät (mm. sähkö-, automatiikka- sekä rakenneratkaisut). > Hankesuunnitelmassa määrittyy kohteen sisältö Hankesuunnitelmassa tarkennetaan hankkeen laatutaso, aikataulut sekä kustannuspuitteet. Huolellinen kustannussuunnittelu on onnistuneen hankesuunnitelman perusta. Suunnittelu tehdään kiinteässä yhteistyössä tilaajan ja loppukäyttäjien kanssa. Tarkastelun pohjalta syntyy rakennusprojektin tärkein päätös eli hankepäätös. Tämän jälkeen suunnittelu kilpailutetaan. > Rakentamisen valmisteluvaihe Rakentamisen valmistelu vaatii laajaa lakien, asetusten ja määräysten hallintaa. Hoidamme lainmukaiset ilmoitukset ja lähetämme tarjouspyynnöt urakoitsijoille. Laskenta-ajan jälkeen arvioimme tarjoukset ja valmistelemme päätökset. Valmisteluvaiheen lopputuloksena solmitaan urakka- ja hankintasopimukset. > Rakentaminen käynnistyy Rakentamisvaihe vaatii hankkeen suurimman työpanoksen. Päätavoitteena on tilaajan etujen vaaliminen eli rakennuksen valmistuminen sovitussa aikataulussa budjetin ja laatutavoitteiden mukaisesti. Tässä vaiheessa rakennuttaminen on urakoiden työsuorituksen ja aikataulujen valvomista. Rakentamisen ohjauksella varmistetaan sopimustenmukainen lopputulos. > Käyttöönotto ja takuuaika Kun rakennus on valmis, se luovutetaan tilaajalle. Käyttäjät koulutetaan käyttämään rakennusta ja sen tekniikkaa. Takuuaikana tehdään myös tarkastuskäyntejä, joilla varmistetaan sopimuksen mukainen lopputulos. Hanke päättyy takuutarkastukseen ja takuiden vapauttamiseen. 18 NÄIN ASIAT ETENEVÄT NÄIN ASIAT ETENEVÄT 19

HKR-Rakennuttaja pähkinänkuoressa > > > > > Rakennusviraston asiantuntijaosasto, joka vastaa Helsingin infrastruktuurin ja julkisten tilojen rakennuttamisesta Suomen suurimpia rakennuttajia, noin 400 hanketta käynnissä jatkuvasti Ostamme vuositasolla noin 200 miljoonalla eurolla suunnittelua ja urakointia Palveluksessamme on yli 110 asiantuntijaa; arkkitehtejä ja insinöörejä, teknikoita ja rakennusmestareita Erityisosaamisalueet: energiatehokkuus-, sisäilma- ja kosteusasiantuntemus Kestävän kaupunkirakentamisen edelläkävijä Hyvää Helsinkiä rakentamassa HKR-Rakennuttaja on siellä, missä kaupunkilaiset kohtaavat. Vastaamme, että kaupungin asukkailla on toimivat, turvalliset ja terveelliset puitteet mm. päiväkodeissa, kirjastoissa ja terveyskeskuksissa. Rakennuttaminen on omistajan - Helsingin kaupungin ja sen asukkaiden - etujen valvontaa. Ilmastonmuutos ja tulevaisuus Helsingin kaupunki on sitoutunut laskemaan energiankulutustaan 9 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2016 mennessä. Rakennukset kuluttavat suurimman osan kaupungin käyttämästä energiasta, joten matalaenergiarakentamisen kehittäminen on entistä tärkeämpää. HKR-Rakennuttajan palveluksessa toimii maan parhaita energiatehokkaan rakentamisen asiantuntijoita. Jaamme tietoa ja taitoa sekä Suomessa että ulkomailla. Hyvä sisäilma on elinehto Kosteat ja kylmät olosuhteemme asettavat erityishaasteita sisäilmalle. Sisäilman laatu tulee huomioida laaja-alaisesti eri rakennusvaiheissa. Meillä on asiantuntemusta ja kokemusta kosteusvaurioiden kartoituksesta, korjauksesta sekä tehokkaista lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmistä. Rakennusvirasto HKR-Rakennuttaja Julkisen rakentamisen ammattilainen Julkiskohteiden Hyvää Helsinkiä rakennuttaminen rakentamassa vaatii omaa osaamistaan. Hankintoja ohjaavat lukuisat lait ja säädökset Suomessa ja EU-tasolla. Kilpailutamme urakoitsijat ja löydämme parhaat tekijät. Vastaamme rakennuttamisprosessin sujuvuudesta ja laadusta alusta loppuun. Helsingin kaupunki HKR-Rakennuttaja Rakennusvirasto Helsingin kaupunki Rakennusvirasto HKR-Rakennuttaja Käyntiosoite: Kasarmikatu 21, 00130 Postiosoite: PL 1540, 00099 Helsingin Kaupunki Puh. (09) 310 1661, Fax (09) 310 38325 www.hkr-rakennuttaja.fi