TAPIOLAN KESKUSALLAS, TALVIAIKAISEN TEKOJÄÄN SUUNNITTELU YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 29.3.2012
FCG Finnish Consulting Group Oy 1 29.3.2012 TAPIOLAN KESKUALLAS, TALVIAIKAISEN TEKOJÄÄN SUUN- NITTELU YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS Työ on tehty Espoon kaupungin Teknisen keskuksen toimeksiannosta. Espoon kaupungilla työstä vastasi DI Jarkko Roine. Työ tehtiin FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä, jossa hankkeen projektipäällikkönä toimi ins. AMK Kalle Linkola. Työtä valvoneeseen ohjausryhmään kuuluivat seuraavat henkilöt: Espoon kaupunki Jarkko Roine Espoon kaupunki Gunnar Kokko Espoon kaupunki Leena Ihalainen Espoon kaupunki Anne Nurmio Espoon kaupunki Yrjö Länkelin Espoon kaupunki Kaisa Peltonen Espoon kaupunki Paul Ekblad Espoon kaupunki Jarmo Ikävalko Espoon kaupungin museo Marja-Riitta Sahlberg FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä projektiin osallistuivat seuraavat henkilöt: ins. AMK Kalle Linkola rak.ins. Eija Rauhamaa ins. AMK Niko Kivioja sisustusarkkitehti SIO Elina Salakari Työ tehtiin 1.1.2012 29.03.2012.
FCG Finnish Consulting Group Oy 2 29.3.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAVOITTEET JA TEHTÄVÄNANTO... 3 2 LÄHTÖTIEDOT... 3 2.1 Altaan ympäristö... 3 2.2 Allas... 3 2.2.1 Altaan rakenne... 3 2.2.2 Altaan vesihuolto... 3 2.3 Sähköistys ja valaistus... 3 2.4 Liikenne... 3 2.4.1 Ajoneuvoliikenne... 3 2.4.2 Kevytliikenne... 3 3 SUUNNITELMA... 3 3.1 Altaan nykyiset rakenteet... 3 3.1.1 Altaan pohja... 3 3.1.2 Altaan reunat... 4 3.2 Jäädyttäminen... 4 3.3 Uudet rakenteet... 4 3.3.1 Laituri... 4 3.3.2 Palvelukokonaisuus... 4 3.3.3 Tekniikka... 4 3.4 Vesihuolto... 4 3.5 Liikenne... 4 3.5.1 Ajoneuvoliikenne... 4 3.5.2 Kevytliikenne... 4 3.5.3 Ajoyhteys altaaseen... 4 3.6 Käyttäjäturvallisuus... 4 3.7 Melu... 4 3.8 Sähköistys ja valaistus... 4 4 KUSTANNUSARVIO... 5 LIITTEET... 5
FCG Finnish Consulting Group Oy 3 29.3.2012 1 TAVOITTEET JA TEHTÄVÄNANTO Tehtävän lopputavoitteena on laatia rakennussuunnitelma, joka mahdollistaa talviaikaisen tekojään sijoittamisen Tapiolan keskusaltaaseen. Tässä yleissuunnitelman selostuksessa esitetään lähtötilanne sekä rakennussuunnitelman pohjaksi valittu ratkaisumalli. Alueella on voimassaoleva asemakaava, missä allas on merkitty vesialueeksi (W). Tehtävät muutokset eivät edellytä kaavamuutosta. 2 LÄHTÖTIEDOT 2.1 Altaan ympäristö Allas sijaitsee nimensä mukaisesti keskellä Tapiolan kaupunginosan keskustaa. Tapiola on yksi Suomen 27 kansallismaisemasta. Kansallismaisema ilmentää maamme eri osien edustavimpia luonnon- ja kulttuuripiirteitä. Kansallismaisemalla on voimakas symboliarvo, ja niillä on yleisesti tunnustettu merkitys kansallisessa kulttuurissa, historiassa tai luontokuvassa. Hallinnollista merkitystä kansallismaisemilla ei ole. 1. Allas sijaitsee täysin valmiissa, tiiviisti rakennetussa ympäristössä. Altaan: - Pohjoispuolella on Tapiolan uimahalli (valm. 1965, peruskorjattu ja laajennettu 2004) sekä siihen liittyviä ulkouima-altaita. - Itäpuolella on uimahallia palveleva pysäköintialue sekä Tapiolan kirkko (valm. 1965) ja kirkkotarha. 1 Ympäristöhallinnon verkkosivu http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=686&lan=fi - Eteläpuolella on Tapiola Garden hotelli (valm. 1974, laajennettu 2007). - Länsipuolella on Aarne Ervin aukio, pieni amfiteatterikatsomo sekä kulttuurikeskus (valm. 1989). Itä- ja länsipuolella on myös terassointeja ja portaita. 2.2 Allas 2.2.1 Altaan rakenne Altaan pinta-ala on n. 1,2 ha ja vesitilavuus n. 19000 m 3 (ylivuototasosta +6.88 laskettuna). Allas on maapohjainen ja sijaitsee vanhassa maanottopaikassa. Pohjamaa on kantavaa kitkamaata. Altaan pohja on tiivistetty moreenisululla. Moreenitiivistys on suunniteltu jonkun verran vettäläpäiseväksi, jotta altaan vesi vaihtuu luonnonmukaisesti, jolloin säästytään altaan veden kemialliselta käsittelyltä laitteineen 2. Altaan pohjan liettymisen takia pohjan vedenläpäisevyys on hyvin pieni. Talvikuukausien aikana vedenpinta ei juuri alene. Kesäisin suurin osa vedenpinnan alenemisesta aiheutuneekin haihtumisesta. Pohjan tiivistyksen takia allas on orsivesiallas eikä vaikuta ympäröivän alueen pohjaveden tasoon. Pohjaveden pinta pysyttelee pitkäaikaishavaintojen perusteella yli 2 metriä altaan pohjantason alapuolella. Altaan pohja on vaaittu Espoon kaupungin toimesta vuonna 2007, kun allas oli tyhjennettynä hotellin laajennuksen rakennustöiden takia. Pohjan taso vaihtelee +4.8 +5.1. Altaan luoteisnurkassa kallio on näkyvissä n. 150 m 2 alueelta. Altaan reunat ovat osin betonirakenteiset, osin puurakenteiset (lankkuseinät). Puurakenteisten reunarakenteiden käyttöiäksi ilman korjaustoimenpiteitä on arvioitu 10-15 vuotta 3. Betonirakenteisia osuuksia ei ole tutkittu. Kävelytasolaatoituksen reunimmainen laatta tukeutuu reunarakenteeseen. Laatoituksen yläpinnan taso on +7.12 +7.19. Altaan luoteisosassa sijaitsevat suihkupumput (16 kpl). Niiden vesijohdot (2 kpl PEH225x16.6 PN10) tulevat vanhojen suunnitelmien mukaan kiertovesipumppaamolta, joka sijaitsee nykyisen hotellilaajennuksen kohdalla. Nykyisestä pumppaamojärjestelystä ei ole tietoa. Vesijohdot on painotettu betonipainoin ja peitetty 200 mm paksulla maakerroksella 4. 2.2.2 Altaan vesihuolto Vesi altaaseen on otettu Leimuniityllä sijaitsevasta pohjavesikaivosta. Kaivo on purettu. Uusi kaivo sijaitsee Kirkkopuistikossa. 2 Heikki v. Hertzen: Raportti kaupungin rakentamisesta, Länsiväylä Oy, 1985, ISBN 951-99623-2-8 3 WSP Finland Oy, Tapiolan keskusaltaan ympäristö, Tukimuuri- ja porrasrakenteiden kuntotutkimus, 21.12.2010 4 Oy Vesi-Hydro Ab:n piirustukset, 22.1.1987, Espoon N:o 3658/36, -/37 ja -/38 Vanhasta kaivosta vedenpumppaus altaaseen oli käynnissä liki tauotta. Tämä johti satunnaisesti myös veden loppumiseen kaivosta 5. Vedenpinnan taso altaassa vaihtelee kesän kuivuuden ja sateiden mukaan. Kesällä 2011 altaaseen syötettiin vettä vesijohtoverkostosta. Altaan koillis-, kaakkois- ja lounaisnurkissa on ylivuotokaivot. Niiden purkutaso on +6.88 6. Kaksi ensin mainittua johtaa purkuvedet kunnalliseen hulevesijärjestelmään hotellin itäpuolella. Lounaisnurkan ylivuotokaivon viemäri johtaa vedet erillisen ylivuotokaivon kautta kunnalliseen hulevesijärjestelmään. Tämä erillinen ylivuotokaivo on varustettu venttiilillä, jonka vesijuoksu on tasolla +6.50. 2.3 Sähköistys ja valaistus Altaan pohjoispuolella on sähköliittymä, jota alueella kesäisin toimineet kioskikauppiaat ovat käyttäneet. Liittymän sulakekoko ei ole tiedossa. Altaalle tulee hajavaloa aluevalaistuksesta sekä ympäröivistä rakennuksista. 2.4 Liikenne 2.4.1 Ajoneuvoliikenne Alueella on toimiva katuverkosto. Lähin pysäköintialue on uimahallin luona. Muita pysäköintialueita sijaitsee mm. hotellin eteläpuolella sekä kulttuurikeskuksen länsipuolella. 2.4.2 Kevytliikenne Allas on hyvin tavoitettavissa olevia kevyenliikenteenreittejä pitkin. 3 SUUNNITELMA Kaikki toiminnot sijoitetaan altaan länsipäätyyn. 3.1 Altaan nykyiset rakenteet 3.1.1 Altaan pohja Pohjan taso korotetaan koko altaassa tasoon +6.10. Kesäisen vesiaiheen vesisyvyydeksi tulee näin ollen 0,78 m ja altaan vesitilavuudeksi n. 9400 m 3. Näin käyttötarkoituksesta toiseen siirryttäessä ei vedenpinnan tason muutos vaadi kohtuuttomien vesimassojen siirtoa. Nykyiseen moreenitiivistykseen ei kohdistu toimenpiteitä. Pohjan korotus tehdään karkealla hiekalla tai soralla. Tällöin altaan pohjan ulkonäkö ei muutu. Täyttömateriaalille määrätään rakeisuusvaatimus, joka ei heikennä altaan pohjan vedenläpäisevyyttä. 5 Tapiolan Lämpö/Henry Koski, puh.kesk. 14.2.2011 6 Oy Vesi-Hydro Ab:n piirustus, 14.11.1985, Espoon N:o 3658/1
FCG Finnish Consulting Group Oy 4 29.3.2012 3.1.2 Altaan reunat Altaan reunarakenteisiin ei kohdistu toimenpiteitä lukuun ottamatta uuden ajoyhteyden vaatimaa lujitusta. 3.2 Jäädyttäminen Jäädytettävä alue koostuu kahdesta osasta: yhtenäisestä, laiturin edessä olevasta luistelualueesta 30x59 m 2 sekä luistelureitistöstä, jonka pituus on n. 330 m. Reitistön leveys on 5 m ja kokonaispinta-ala n. 1700 m 2. Reitistön pituus ja muoto ovat muutettavissa. Kenttäputkisto toteutetaan siirrettävällä putkistolla ( lakumatto ). Vastaavanlainen järjestelmä on käytössä mm. Helsingin rautatientorin Jääpuistossa. Jäädytettävää aluetta ei uloteta altaan reunarakenteeseen saakka. 3.3 Uudet rakenteet Kaikki rakenteet tuodaan altaaseen syksyisin ja poistetaan keväisin. Rakenteiden nosto tehdään kuljetusvälineen kuormausnosturilla tai ajoneuvonosturilla. 3.3.1 Laituri Kaikki tekojäätä palvelevat toiminnot sijoitetaan altaaseen. Sijoittamista varten altaaseen suunnitellaan teräsrakenteinen laituri, joka kootaan syksyisin ja poistetaan keväisin. Laiturin yläpinta on samassa tasossa allasta ympäröivän laatoituksen kanssa. Laituria varten altaan pohjalle asennetaan pilarianturat, joiden päälle laituri kootaan. Anturat sijoitetaan siten, että altaan pohjan yläpuolella on vain pienet teräksiset kiinnitysosat. 3.3.2 Palvelukokonaisuus Palvelukokonaisuus toteutetaan konttiratkaisuna. Kokonaisuus sisältää kahvilan (2 konttia), wc-tilat (1 kontti) sekä tilat varusteiden vaihtoa varten (2 konttia). Ympäristön takia kokonaisuuden ulkonäköön kiinnitetään erityistä huomiota. 3.3.3 Tekniikka Noin 3500 neliömetrin kokoisen ulkoalueen jäädyttäminen tekojäänä vaatii jäähdytyslaitteiston, jonka kylmäteho on n. 800 kw. Laitteisto sijoitetaan konttiin. Jäähdytyslaitteistokontin viereen sijoitetaan tekninen kontti, jossa on mm. huoltohenkilökunnan tarvitsemia säilytystiloja sekä jäänhoitoveden lämmittämiseen tarvittava lämminvesivaraaja. Ympäristön takia konttien ulkonäköön kiinnitetään erityistä huomiota. 3.4 Vesihuolto Altaan keväiseen täyttämiseen sekä jäädyttämiseen käytettävä vesi otetaan kunnallisesta vesijohtoverkosta. Tapiolantien itäpuolelle ollaan suunnittelemassa uutta vesijohto DN400. Siitä on mahdollista saada tarvittava liitos altaan vesihuoltoa varten. Liitosvesijohdon pituus tulee olemaan n. 350 m riippuen linjauksesta Leimuniityllä. Liitosvesijohto mitoitetaan siten, että allas saadaan täytettyä kahdessa viikossa. Tämä tarkoittaa vesijohdon min. DN110 tuomista altaaseen. Vedenpinnan tasoa altaassa pidetään yllä joko vesijohtovedellä tai pumppaamalla pohjavettä Kirkkopuistikossa olevasta pohjavesikaivosta. Allas tyhjennetään talvikäyttöä varten pumppaamalla vesi hulevesiviemäriin. Luistelualueen letkujäädyttämistä varten tarvitaan vesiposti. Jäädyttäminen tehdään suoraan vesijohdosta tulevalla vedellä. Jäänhoidossa käytetään korkealuokkaisen lopputuloksen aikaansaamiseksi lämmintä vettä. Lämmin vesi tuotetaan tekniseen konttiin sijoitettavassa lämminvesivaraajassa. Vesijohdot sijoitetaan routimattomaan syvyyteen. Jäätymiselle alttiit kohteet lämpöeristetään ja tarvittaessa varustetaan sähkösaatolla. 3.5 Liikenne 3.5.1 Ajoneuvoliikenne Pysäköintipaikkojen lisääminen maanpäällisen pysäköintiin on hankalaa, ellei mahdotonta. Olevista paikoista ei voida osoittaa erikseen paikkoja luistelualueen käyttäjille. Rakennettavaan kalliopysäköintiin on tulossa 1500 autopaikkaa. Tapionaukion laitoksessa on 450 autopaikkaa käytössä vuonna 2013. 3.5.2 Kevytliikenne Allas on hyvin tavoitettavissa olevia kevyenliikenteenreittejä pitkin. Muutoksille ei ole tarvetta. 3.5.3 Ajoyhteys altaaseen Rakenteiden altaaseen tuomista ja poistoa sekä huoltoliikennettä varten täytyy altaaseen olla ajoyhteys. Se järjestetään rakentamalla hiekkapintainen ajoyhteys kulttuurikeskuksen itäpuolella olevan avokallion ja pyöreän ulkouima-altaan välistä. Samalle sijainnille on esitetty väliaikainen ajoyhteys altaan pohjan sorastussuunnitelmassa 7. Suunnitelman toteutuksesta ei ole varmaa tietoa. Nykyisin osalla esitettyä sijaintia on hiekkapintainen polku. Altaan reunarakennetta on vahvistettava ajoyhteyden kohdalta. Itse altaaseen ajoa varten rakennetaan altaassa olevan avokallion päälle luiska murskeesta. Murskeen alla levitetään suodatinkangas. Ajoyhteys ja luiska rakennetaan syksyisin ja poistetaan keväisin. 7 Oy Vesi-Hydro Ab:n piirustus, 27.1.1987, Espoon N:o 3658/29 3.6 Käyttäjäturvallisuus Allasta ei ole tällä hetkellä aidattu. Altaan pohjaa korotetaan altaan reunoilla siten, että putoamiskorkeusvaatimus täyttyy. Luistelureitistö aidataan. 3.7 Melu Jäähdytyslaitteisto tuottaa käydessään ääntä. Laitteisto käy eniten kauden alkaessa syksyllä, kun jäätä muodostetaan sekä keväällä kauden päättyessä, kun jäätä ylläpidetään ulkoilman lämmetessä. Pakkaskaudella laitteisto käy harvakseltaan tai ei lainkaan. Suurin äänilähde ovat laitteiston lauhduttimet, jotka sijaitsevat ulkoilmassa kontin päällä. Altaan välittömässä läheisyydessä ei ole asuinrakennuksia. Olevista rakennuksista Tapiola Garden hotelli on toiminnoiltaan sellainen, jolle melusta saattaa aiheutua haittaa. Haittaa voidaan pienentää suurentamalla lauhduttimien kokoa ja/tai rakentamalla lauhduttimien hotellin puoleiselle sivulle suojaseinä. Tarkka melutarkastelu voidaan tehdä vasta, kun käytettävä koneisto on valittu ja mitoitettu. 3.8 Sähköistys ja valaistus Jäähdytyslaitteiston vaatiman sähköliittymän koko 630 A. Liittyminen ei vaadi uuden muuntamon rakentamista. Liittymismaksu liittymälle on haltijan liittymismaksuhinnaston mukaan 60 /A eli 37.800 (sis. alv. 23 %). Luistelualueen valaistus toteutetaan esimerkiksi palvelukokonaisuuden katokseen kiinnitetyillä valaisimilla. Luistelureitistön valaistus järjestetään aitaelementteihin sijoitetuilla valaisimilla.
FCG Finnish Consulting Group Oy 5 29.3.2012 4 KUSTANNUSARVIO Taulukko 1. Kustannusarvio, investointi (alv. 0 %) Rakennusosa Määrä Yksikkö Yksikkökustannus Kustannus 1 erä 350000 350.000 Altaan pohjan puhdistus ja 11000 m 3 rtr 25 275.000 korottaminen hiekalla tai soralla tasoon +6.10 Altaan vedenjakelu / salaojaputkitus, 1 erä 80000 80.000 suihkujen syöt- tövesijohtojen routasuojaus Jäähdytyslaitteisto kontteineen 1 erä 600000 600.000 + tekninen kontti Siirrettävä kenttäputkisto 3500 m 2 Laituri 330 m 2 + katos 225 1 erä 275000 275.000 m 2 Palvelukokonaisuus (5 konttia) 1 erä 100000 100.000 Luistelualueen ja -reitistön 1 erä 15000 15.000 valaistus Luistelureitistön aitaaminen 1 erä 65000 65.000 650 jm Sähköliittymä 1 kpl 31000 31.000 Syöttövesijohto DN200 + 275 jm 500 137.500 varusteet Palvelukokonaisuuden vesihuolto 65 jm 500 32.500 (vesijohto, jäteve- sipaineviemäri, jvpumppaamo) Vesihuollon ja sähköistyksen 1 erä 100000 100.000 vaatimat työt altaan ympärillä+laiturin anturat YHTEENSÄ 2.061 M LIITTEET Asemapiirustus 1:750/A3 Liite 1 Kahvila ja pukutilat 1:100/A3 Liite 2 Julkisivu ja leikkaus 1:100/A3 Liite 3 Alueleikkaukset 1:500/A3 Liite 4 Visualisointi/A3 Liite 5 Taulukko 2. Kustannusarvio, käyttö/kausi (alv. 0 %) Altaan tyhjennys ja pohjan 1 krt/ 5000 5.000 puhdistus/tasaus kausi Rakenteiden asennus/purku 2 krt/ 30000 60.000 sis. ajoyhteyden altaaseen kausi Sähköenergiakulut 200-500 MWh 70 14.000-35.000 Rakenteiden vuosihuolto ja 1 erä 50000 50.000 *) -korjaus Altaan täyttäminen vesijohtoverkosta 10000 m 3 1 10.000 YHTEENSÄ 139.000-160.000 *) Arvioitu kustannus (palvelukokonaisuus + laituri + katos + jäähdytyslaitteisto + kenttäputkisto + aitaaminen + valaistus) x 2,5%. FCG Finnish Consulting Group Oy