Esitykset kehysriiheen

Samankaltaiset tiedostot
Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Verot, palkat ja kehysriihi VEROTUS JA VALTIONTALOUS - MITÄ TEHDÄ SEURAAVAKSI?

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012

Naiset ja miehet työelämässä. Syyskuu 2019

Työmarkkinanäkemys. työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesnäkemys Suomen työmarkkinoista. Ylijohtaja Antti Neimala

SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen

Ajankohtaista verotuksesta

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti Simo Pinomaa, EK

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus

Työolojen kehityslinjoja

SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

KUORMA-AUTOJEN SUURIMMAT SALLITUT NOPEUDET. Muualla ei rajoitusta, tarkkailkaa liikennemerkkejä!

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talous tutuksi - Tampere Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Tutkimus- ja kehittämisrahoitusta valtion talousarviossa leikattu

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus

menestykseen Sakari Tamminen

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en)

Julkisten tutkimustoimijoiden verkosto. Lähde: Tekes ja EK

A8-0321/78

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

Suosituimmat kohdemaat

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku

Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät Leena Mörttinen

Komissio toimitti 13. toukokuuta 2015 eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa neuvostolle

Eurooppalainen ohjausjakso: yhdennetyt maakohtaiset suositukset Hyväksyminen ja toimittaminen Eurooppa-neuvostolle

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut alkaen

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto

APULAISOPETTAJAHARJOITTELU

VEROASTE , KANSAINVÄLINEN VERTAILU

Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari Kaisa-Mari Okkonen

Turvallisuus meillä ja muualla

ANNEX LIITE. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Sis i äi s nen äi Tervetuloa taloon!

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät , Hyvinkää

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

LIITE. Euroopan parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset.

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto

Julkiset hyvinvointimenot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Töihin Eurooppaan EURES

Erasmus+ eurooppalainen korkeakoululiikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 31. toukokuuta 2013 (OR. en)

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK

Talouskatsaus missä tilassa maa makaa?

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät

Kansainväliset pakettipalvelut. Parcel and ecommerce, 5/31/2019

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Suomen talouden näkymät ja haasteet

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Kilpailukyvyllä kiinni kasvuun. Penna Urrila Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Pyydämme yritystänne täyttämään oheisen vuotta 2009 koskevan lomakkeen mennessä.

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen

Energiavuosi Energiateollisuus ry Merja Tanner-Faarinen päivitetty:

Työmarkkinoiden sopeutumiskyky puntarissa

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa?

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Transkriptio:

Esitykset kehysriiheen 2018 4.4.2018

I Joustavia mahdollisuuksia osaamisen päivittämiseen I

Joustavia mahdollisuuksia osaamisen päivittämiseen: Osaavan työvoiman puute uhkaa muodostua talouskasvun esteeksi Osaamisen päivittämisen työuran aikana pitää olla joustavampaa: Omaa osaamista pitäisi pystyä päivittämään työuran aikana myös ensimmäisen tutkinnon suorittamisen jälkeen. Oppilaitoksiin tutkintojen lisäksi kattavaa tarjontaa kurssimuotoisesta- ja moduulioppimisesta. Oltava aito mahdollisuus suorittaa opintoja myös työn ohessa. Aikuisille suunnattua koulutusta tulisi tarkastella ja kehittää 4. 4. 2 0 1 8 3 kokonaisuutena.

Työikäinen väestö koulutusasteen mukaan Suomessa (15-64 vuotiaat) 100 % 90 % 19 80 % 70 % 60 % 50 % 69 45 46 40 % 30 % 34 20 % 10 % 0 % 20 35 21 11 1975 1996 2017 korkea aste keskiaste perusaste 4. 4. 2 0 1 8 Lähde: OECD

Täydennyskoulutusseteli madaltamaan osaamisen kehittämisen kynnystä: Kaikille tutkinnon suorittaneille tulisi antaa 600 euron täydennyskoulutusseteli Mahdollisuus ostaa lisä- tai täydennyskoulutusta tai tutkintoon johtavaa koulutusta. Tavoittaisi myös ryhmiä, jotka eivät nykyisin osallistu aikuiskoulutukseen. Edistäisi tavoiteajassa valmistumista, sillä mahdollistaisi tutkinnon täydentämisen esimerkiksi avoimessa korkeakoulutuksessa. Laajempi osallistuminen tutkinnon jälkeiseen koulutukseen vauhdittaisi osaamisen kehittämistä työpaikoilla 4. 4. 2 0 1 8 5

I Lainsäädännöllä puitteet työelämän kehittämiseen I

Lainsäädännöllä luotava puitteet työelämän kehittämiseen: Työtä tekevien työhyvinvoinnista ja osaamisesta on pidettävä huolta, jotta työurat olisivat pidempiä ja tiiviimpiä. YT-laki pitää uudistaa: Yt-lain pitäisi velvoittaa työpaikan työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittämiseen (nyt pelkkä irtisanomislaki). Luotava puitteet työpaikan tuottavuuden kehittämiseen. Parempi laki mahdollistaisi paikallisen sopimisen lisäämisen käytännössä. Suomalaisen työn pitää olla tuottavampaa sekä työurien pidempiä ja tiiviimpiä. 4. 4. 2 0 1 8 7

Työnteon muodot 2017 7 tuhatta (000) 48 82 150 93 234 219 1562 jatkuva kokoaikatyö määräaikainen kokoaikatyö maatalousyrittäjä yksinyrittäjä jatkuva osa-aikatyö määräaikainen osa-aikatyö työnantajayrittäjä perheenjäsen 4. 4. 2 0 1 8 Lähde: T ilastok eskus

Kaikilla on oikeus tulla palkallaan toimeen: Kaikilla on oltava oikeus oikeudenmukaisiin työehtoihin ja toimeentulon takaavaan palkkaan: Myös nuorilla, maahanmuuttajilla ja osatyökykyisillä. Matalapalkkatyön sijaan tarvitaan lisää parempia työpaikkoja. Alipalkkaus pitää kriminalisoida ja tilaajavastuuta tulee laajentaa. Nollatuntisopimusten työajan vakiintumisesta pitää säätää laissa. Osa-aikaisten työntekijöiden asemaa pitää parantaa. Työntekijälle paremmat mahdollisuudet ottaa vastaan myös muuta työtä sekä vaikuttaa työtehtävien ja työaikojen suunnitteluun. 4. 4. 2 0 1 8 9

I Lisää toimia työllisyyden vahvistamiseksi I

Työllisyysasteen välitavoitteeksi 75% Ennustelaitokset ovat ennakoineet kolmen prosentin talouskasvua vuodelle 2018 Kilpailukyky on parantunut merkittävästi NYT on oikea aika vahvistaa työllisyyttä! Työttömyys on loivassa laskussa, mutta pitkäaikaistyöttömyys ja nuorisotyöttömyys ovat edelleen korkealla tasolla. Voi heikentää tulevaa kasvupotentiaalia. Talouskasvun aikana työttömyyden hoito on kustannustehokkainta. 4. 4. 2 0 1 8 11

Työllisyysaste eri maissa 2017 Islanti Sveitsi Ruotsi Hollanti Saksa Norja Iso- Britannia Tanska Tsekki Viro Itävalta Liettua Suomi Latvia Slovenia Unkari EU (28) Portugali Bulgaria Malta Euroalue (19) Puola Slovakia Luxemburg Irlanti Kypros Romania Ranska Belgia Espanja Kroatia Italia Montenegro Kreikka 4. 4. 2 0 1 8 Lähde: Eurostat 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

Lisää aktiivisia työvoimapolitiikan toimia: Lisäpanostuksia työvoimapalveluihin Palkkatuki-, rekrytointi ja muuntokoulutusmäärärahoja. Työvoimatoimistoihin lisää henkilöresursseja ja työttömille yksilöllisempää palvelua ja neuvontaa. Työttömille mahdollisuus omaehtoiseen osaamisen päivittämiseen. Yrityksille kannusteita työllistää myös sosiaalisin kriteerein Osa-aikalisä vaikeasti työllistettävien työttömien työllistämiseen. 4. 4. 2 0 1 8 13

Parannuksia työn tekemisen ja vastaanottamisen kannusteisiin: Työtulovähennykseen lapsikorotus Helpotuksia työvoiman liikkuvuuteen Toimet kohdistettava ryhmiin, joiden liikkuvuus on muita heikompaa. Työmatkakulujen verovähennysoikeutta pitäisi parantaa ja/tai poistaa työmatkakulujen omavastuu ensimmäisen 12 kuukauden ajalta henkilön työllistyessä. Lisää kohtuuhintaisten asuntojen tuotantoa ja tonttimaan kaavoitusta. 4. 4. 2 0 1 8 14

I Talouden rakenteet remonttiin I

Talouden rakenteet remonttiin: Talouden rakenteita pitää uudistaa, osaamista vahvistaa ja investointien määrää lisätä: Tuottavuuden nosto vaatii yrityksiltä ja julkiselta sektorilta panostusta tutkimukseen ja kehittämiseen. Valtio voi ottaa aktiivisen rahoituksen ohjaajan roolin, edistäen investointeja ja kansainvälistymistä. Suomen menestyksen pitää perustua korkeaan osaamiseen. Tämä vaatii koulutusasteen nostamista ja osaamisen vahvistamista. 4. 4. 2 0 1 8 16

Suomen t&k-menot sektoreittain ja bktosuus (%) 8000 miljardia % 4 7000 3,5 6000 3 5000 2,5 4000 2 3000 1,5 2000 1 1000 0,5 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 0 4. 4. 2 0 1 8 yritykset korkeakoulut julkinen sektori yht. %/bkt (oikea asteikko) Lähde: T ilastok eskus

I Verotusta uudistettava kestävämmäksi I

Verotusta on uudistettava kestävämmäksi: Hyvinvointivaltiomallin kestävä rahoitus edellyttää laajaa ja tiivistä veropohjaa. Verokertymän varmistamiseksi verotusta tulee uudistaa: Tuloerojen kasvu ei edistä kestävän yhteiskunnan rakentamista ja sillä voi olla haitallisia vaikutuksia talouskehitykselle. Työn verotuksen tulee tukea työn tekemistä ja teettämistä: Pieni- ja keskituloisten palkansaajien ansiotuloverotus ei saa estää osaamisen lisäämistä tai vaativampien työtehtävien vastaanottamista. Tuloveroasteikkoihin on tehtävä ansiotason nousua vastaavat tarkistukset. Sosiaalivakuutusmaksujen korotukset pitää kompensoida palkansaajien tuloveroissa. 4. 4. 2 0 1 8 19

Kokonaisveroaste Suomessa 50 % 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018* * ennuste 4. 4. 2 0 1 8 Lähde: VM

Yritysveron taso on kilpailukykyinen: Nykyinen yritys- ja yhteisöverokanta on kansainvälisessä vertailussa erittäin kilpailukykyinen: Suomen pitää ajaa EU-tasolla yritysverotuksen harmonisointia, jotta kilpajuoksu pohjalle päättyy. Harmaa talous vaikeuttaa yritysten välistä kilpailutilannetta: Harmaata taloutta pitää kitkeä aktiivisin toimin ja viranomaistoiminnan resursseja lisätä. Epävirallista taloutta voidaan ehkäistä esimerkiksi maahanmuuttajien onnistuneella kotouttamisella. Osakeyhtiöiden omistuksen piilottava hallintarekisteri tulee avata. Suomen pitää toimia EU:ssa aktiivisesti veroparatiisitoiminnan 4. 4. 2 0 1 8 21 kitkemiseksi.

Askel aikaa edelle. www.sttk.fi