viiri 1974 30v 2004 1
2
Lionspiiri 107-N - menestyksellinen piirimme 30 vuotta Aimo N. K.Viitala Piirimme toimintaan on merkittävästi vaikuttanut entinen kv. johtaja Aimo N. K. Viitala. Hänen vaikutuksensa suomalaiseen lionstoimintaan on alkanut Lahden klubin perustajajäsenenä vuonna 1953, jolloin hän oli Lahden klubin perustavan kokouksen puheenjohtajana 22.11.1953. Joulukuussa 1961 hänet valittiin loppukaudeksi piirikuvernööriksi. Piirikuvernööriksi hänet valittiin myös seuraavaksi kaudeksi Tampereen valtakunnankokouksessa 1962. Hän oli jo 1950-luvun lopussa aloittanut yhteistoiminnan muiden pohjoismaiden kanssa luoden pohjan Pohjoismaiden yhteistyöneuvostolle. Tampereen valtakunnankokouksessa 1962 olivat mukana myös piirikuvernöörit Sten Åkestam Ruotsista, Jórgen Bertelsen Tanskasta ja Jan Stappel Norjasta, jotka kaikki olivat myöhemmin kv. johtajina. Tässä kokouksessa perustettiin varsinaisesti Pohjoismaiden yhteistyöneuvosto (NSR). Piirissämme Aimo N. K. Viitala on vaikuttanut vuodesta 1980, kun hän siirtyi LC Helsinki/Hakaniemen perustajajäseneksi. Samana vuonna hänet valittiin Vaasan valtakunnankokouksessa kansainvälisen hallituksen jäseneksi kausiksi 1981 1983 ja esiteltiin Turussa pidetyssä Europa Forumin kokouksessa muille Euroopan lioneille. Aimo N. K. Viitala on vaikuttanut ja vaikuttaa edelleen piirimme ja liittomme sekä myös kansainvälisten lionsasioiden käsittelyyn ja hoitoon. N-piirin toiminta alkaa Toimintakaudella 1973-1974 tehtiin päätös silloisen B-piirin ja siihen läheisesti liittyvien alueiden jakamisesta muodostamalla uusi N-piiri. B-piirin kuvernöörinä oli silloin Olli V. Alho, joka on sen jälkeen vaikuttanut N-piirissä. Helsingin osalta rajana pidettiin Mannerheimintietä siten, että B-piirin puolelle jäivät Helsingin länsipuoliset klubit, Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi klubeineen. A-piiristä siirrettiin läntiseltä Uudeltamaalta B-piiriin 9 klubia. Helsingin itäpuolen klubit alkaen Kaivopuistosta, Vantaan klubit sekä Sipoo ja Pornainen muodostivat N- piirin. Myöhemmin piiriin siirrettiin D-piiristä 9 klubia lisää. N-piirillä oli onni mukana, että sen ensimmäiseksi kuvernööriksi valittiin Leo Heinänen, voima-kastahtoinen ja määrätietoinen Leijona, jonka johdolla piirin organisaatio luotiin. 3
1974 1975 Leo Heinänen Heti alusta piiri joutui koetukselle, sillä ensimmäisen toimintavuoden aikana toteutettiin suuri valtakunnallinen aktiviteetti - Punainen Sydän, jonka kokonaistulos oli 10,3 Mmk. N-piiri saavutti B-piirin jälkeen koko valtakunnassa toiseksi parhaan tuloksen (1,1 Mmk), joka oli aloittavalle piirille loistava saavutus. Tällä rahalla oltiin osaltaan auttamassa ns. Karjalan sydänprojektia, joka toteutettiin professori Pekka Puskan johdolla. Kauden saavutuksia oli se, että piirille saatiin oma viiri. Taiteilija Olof Eriksson laati suunnitelman viirille. Ensimmäiset kappaleet annettiin Suomen Lions-toiminnan kummille, kanadansuomalaiselle Arne Ritarille ja Suomen Lions-liiton silloiselle puheenjohtajalle Pentti Osolalle. Klubeja oli 35 ja klubien jäsenmäärä oli kauden alussa 1116. Kauden lopussa jäseniä oli 1130. Piirin ensimmäinen kuvernööri Leo Heinänen valittiin kautensa päätyttyä Liiton puheenjohtajaksi. Piiri oli mukana tammikuun alussa yhdessä B-piirin kanssa Hietaniemen sankarihaudalla kunniakäynnillä. Tilaisuus on alkanut jo vuonna 1958 LC Helsinki/ Pohjois-Haagan aloitteesta. 1975 1976 Jouko Pesola Toiminta tällä kaudella alkoi ripeästi. Vantaan klubit suorittivat harvinaisen aktiviteetin AMBU TULEE. Tässä hankittiin Tikkurilan terveysasemalle kuljetusauto vaikeavammaisten kuljetustilanteen helpottamiseksi. Kauden lopulla tapahtui Lapualla patruunatehtaan suuronnettomuus, joka järkytti koko valtakuntaa. Liiton puheenjohtajan Leo Heinäsen johdolla lionit olivat ensimmäisinä ulkopuolisina avustuksen antajina ja keräyksen suorittajina. Syntyi ns. Lapuan katastrofirahasto ja vuosikymmenien mittainen avustus kuolleitten perheille, omaisille ja vaikeasti vammautuneille. 4
1976 1977 Sulo Kalle Olenius Sulo Kalle Olenius sairastui heti kautensa alussa, mutta toipui yllättävän nopeasti. Hän hoiti tehtävänsä hyvin toimikauden loppuun. Lapuan räjähdysonnettomuus sekoitti jonkin verran toimintakauden ohjelmaa ja näin näkövammaiset jäivät vähemmälle huomiolle. Kalle Olenius jatkoi tätä työtä näkövammaisten hyväksi. Ympäristön suojelu oli Kallen sydäntä lähellä ja hän perustikin piiriimme ympäristösuojelutoimikunnan, joka teki paljon perustavaa työtä. Nuorisovaihto kasvoi kaudella räjähdyksenomaisesti. 1977 1978 Eero Koponen Edellisellä kaudella oli suoritettu uusi piirijako ja näin siirrettiin D-piiristä 9 klubia N-piiriin. Klubimäärä oli näin toimikauden alussa 47. Kansainvälinen toiminta oli vilkasta. Koko maassa 14 piirissä osallistui 528 nuorta nuorisovaihtoon, joista 116 oli N-piiristä. Ulkomaisia nuoria vastaanotettiin koko maassa 94, joista N-piiriin 25. Kv. johtaja Sten Åkestam vieraili piirissämme syksyllä ja kansainvälinen presidentti Joseph M. McLoughlin keväällä. Ladyjen toiminta oli vilkasta. Erityisesti ladyt toimivat aktiivisesti rintasyövän varhaistoteamisen alkuun panemisessa. Oltiin toteuttamassa vuoden tunnusta Ihminen tunne vastuusi toisesta. 1978 1979 Leo Lindblom Leo Lindblomin toimiessa piirikuvernöörinä toimittiin aktiivisesti kuurosokeitten hyväksi ja piirin toimesta aloitettiin mm. kuurosokeiden TUNTOSARVI-lehden toimitus kaksi kertaa kuussa. Piirin ladyjen lahjoittama lippu vihittiin juhlallisin menoin 28.11.1978 Porvoon tuomiokirkossa. Vihkiäispuheessaan lion, kirkkoherra Nilla Outakoski mm: Ei ole tärkeää, kuka on oikeassa, vaan se, mikä on oikein. Sanat ovat edelleenkin hyvin ajankohtaisia. Kauden päättyessä piirikokouksen yhteydessä Leo Lindblom järjesti Lions-henkisen 5-vuotisjuhlakokouksen ja iltajuhlan illallisineen. Siitä lähtien vuosijuhlabanketin järjestäminen on kuulunut N-piirin traditioihin. 5
1979 1980 Lars Elers Seuraavalla toimintakaudella Lars Elers sai valtakunnalliseksi yhteisaktiviteetiksi Sotainvalidien tukemiskampanjan sanotun liiton 40-vuotisjuhlan kunniaksi. Tämä aktiviteetti Sirpale peruskalliota tuotti piirimme osalta valtakunnan johtavan tuloksen määrältään 328 000 mk. 1980 1981 Ingmar Krokfors Kaudella toteutettiin valtakunnalliset Annansilmä-arpajaiset näkövammaisten hyväksi. Tulokset N-piirin osalta olivat totutun mukaiset. Ingmar Krokfors kertoi klubeissa vieraillessaan mielenkiintoisesta tavasta halkaista kivi polttamalla. 1981 1982 Tryggve Pihl Tryggve Pihl valittiin ensimmäisenä piirikuvernöörinä piirin itäiseltä maaseutualueelta. Hänen kaudellaan aloitti myös piirimme ensimmäinen kansainvälinen johtaja Aimo Viitala kaksivuotisen kautensa kansainvälisessä hallituksessa. Kansainvälisen presidentin Kay K. Murakamin, joka vieraili piirissämme syksyllä, ohjelman mukaisesti piirihallitus istutti kaksi rauhanpuuta. Myös moni klubi teki samoin. Vuoden aktiviteeteista riemastuttavin oli Tuntosarvi-lehden aktiviteetin tulos, joka takasi lehden ilmestymisen vuodeksi eteenpäin. Kaudella toimi Lions-liiton toisena varapuheenjohtajana (vastuu taloudesta) Ingmar Krokfors. Kauden lopussa oli klubien määrä 57 ja jäsenmäärä 1993. Nettolisäys oli 75 jäsentä. 6
1982 1983 Eero Maarela Toimintakauden alkaessa uudistettiin piirin sisäinen hallinnollinen jako siten, että Helsingin klubit kuuluivat kahteen ensimmäiseen alueeseen, Vantaan kolmanteen ja muiden Uudenmaan kuntien klubit neljänteen alueeseen. Merkittävää oli, että piirin historiassa ensimmäisen kerran jäsenmäärä laski. Lasku oli 36 jäsentä, mikä johtui siitä, että klubit siivosivat passiiviset jäsenet pois mottona ei määrä, vaan laatu. Ensimmäinen leoklubi Leo Club Vantaa/Vanda perustettiin tällä kaudella Korsoon 17 nuoren voimin. Tuntosarvi-lehden kustantaminen jatkui edelleen. N-piiri on yksin hoitanut tämän koko maahan leviävän näkövammaisten lehden kustantamisen. Kauden lopussa lahjoitettiin Suomen Pakolaisapu ry:lle 6000 paria Suomen optikko-opiston tarkastamia ja kunnostamia silmälaseja. Presidentti Everett J. Ebb Grindstaff kävi piirissämme heti kauden alussa. Kauden lopussa kävi vielä varapresidenttikaudellaan tuleva presidentti Dr. James M. Fowler sekä viisi kansainvälisen hallituksen jäsentä. Kv. johtaja Aimo Viitala oli toisen kautensa kansainvälisessä hallituksessa. PDCC Ingmar Krokfors toimi liiton tiedotusjohtajana tällä ja seuraavalla kaudella. 1983 1984 Kauko Salmi Kauden aikana suunniteltiin ja lopussa toteutettiin Punainen Sulka keräys. Piirin tavoite oli 2,6 Mmk, joka ylitettiin tuloksen ollessa 2,8 Mmk. Tulos oli erinomainen piirin ollessa paras koko maassa. Erityisesti ladyjen vahva panos vaikutti tavoitteiden saavuttamisessa. Lisäksi LCIF-keräys tuotti 36 500 USD. Kaudella vieraili 1. varapresidentti Bert Mason piirissämme ja osallistui samalla LC Helsinki/Kulosaari-Brändön hirvipeijaisiin, samoin kansainvälisen hallituksen jäsen Munip Tarhan ladyineen vieraili piirissämme ja osallistui myös LC Helsinki/Hakaniemen järjestämään Ladies Night -tilaisuuteen. Piirin vuosikokous huhtikuussa oli samalla piirin 10-vuotisjuhla, jossa juhlaesitelmän piti PCC Leo Heinänen. Kauden lopussa oli 57 klubia ja jäseniä 1957. Kaudella perustettiin Leo Club Helsinki/Metsälä. 7
1984 1985 Kari Heinänen Kaudella klubit lahjoittivat LCIF:n kautta Etiopian kuivuuden uhrien auttamiseksi 27 370 mk. Tuntosarvi-lehden tukemisessa rupesi näkymään väsymistä ja mielenkiinnon puutetta. Lehden toimittamisessa tapahtui niin merkittävä muutos, että lionsklubien tuki ei ollut enää niin merkittävä kuin aikaisemmin. Siksi päätettiin lopettaa lehden tukeminen kauden lopussa. Kaudella aloitettiin kansainvälisen nuorisoleirin Helsinki Camp 86:n valmistelut, vastuussa olivat LC Helsinki/Pakinkylän jäsenet. ID Hans-Georg Jackel vieraili piirissämme keväällä. Kauden lopussa oli klubeja 58 ja jäseniä 2015. Leo Club Helsinki/Itäväylä perustettiin tällä kaudella. 1985 1986 Risto Lundén Kaudella toimi Lions-liiton puheenjohtajana Kari Heinänen. Hän toimi kautensa päätteeksi myös piirikuvernöörien kouluttajana kansainvälisessä vuosikongressissa New Orleansissa. Kaudella tapahtui Meksikossa maanjäristys, johon LCIF antoi lahjoituksensa uhrien auttamiseksi. Kaudella aloitettiin liiton oman toimitalon rakentamisen suunnittelu PCC Leo Heinäsen johdolla. Toimikuntaan kuuluivat myös PID Aimo Viitala ja CC Kari Heinänen. Piirikuvernööri Risto osallistui myös talon suunnitteluun ja rakentamiseen. Suomen Lions-toiminnan kummi Arne Ritari kävi piirissämme samoin kuin Eur.Afr.-osaston johtaja Uuno Vesanen, kumpikin ladyineen. Kauden vuosikokouksessa annettiin kannatustodistus PID Aimo Viitalalle hänen asettuessa hänelle sopivana ajankohtana kansainvälisen kolmannen varapresidentin virkaan. Kauden lopussa klubeja oli 58 ja jäseniä 2038. 8
1986 1987 Alf Hildén Kaudella tehtiin ensimmäinen piirilehti. Tämän jälkeen piirilehtiä on tehty jokaisella kaudella 1 2 kertaa. Kaudella oli kansainvälisenä presidenttinä Sten Åkestam Ruotsista. Hän tuli Suomeen ja vihki käyttöön maailman ensimmäisen Lions-talon kesäkuussa 1987. Vihkiäistilaisuudessa IP Åkestam antoi PCC Leo Heinäselle Ambassador of Goodwill Awardin. Kaudella aloitettiin koko maan laajuisesti huumeiden vastainen toiminta ylikomisario Torsti A. Koskisen ja komisario Antti Turkaman johdolla. Piirissämme asiasta vastasi Eero Salminen. Kauden päättyessä oli piirissämme 59 klubia ja jäseniä 2060. 1987 1988 Henrik Brink Kauden alussa vieraili piirissämme kv. presidentti Brian Stevenson ja IPIP Sten Åkestam. IP Stevensonin kunniaksi järjestettiin banketti Kulosaaren Casinolla. Kauden alussa tuli voimaan se, että järjestöömme saattoi kuulua myös naisia. Päätös tehtiin kv. vuosikongressissa Taipeissa äänestyksen jälkeen. Klubien määrä oli 59 ja jäsenmäärä laski 19 jäsenellä. Jäsenmäärä oli kauden lopussa 2041. Markus Flaaming oli yhdessä PDG Erkki Laineen kanssa laatimassa klubitiedottajan opasta, joka jaettiin klubien edustajille seuraavan kauden alussa. Huumeiden vastaisen työn toiminta jatkui edellisen kauden suunnitelmien mukaisesti ja 52 klubia toimi piirissämme aktiivisesti asian puolesta. Kaudella päätettiin anoa valtakunnankokouksen järjestämistä Helsingissä vuonna 1992. Päätettiin, että N-piiri ottaa kielteisen kannan tehtyyn uuteen piirijakoehdotukseen. Kaudella perustettiin piirien B ja N yhteinen BN-leopiiri. 9
1988 1989 Harri Kouvonkorpi Kausi oli piirin 15. toimintakausi. Kaudella perustettiin ensimmäinen naisklubi Suomeen, Lions Club Helsinki/Viapori, 37 jäsenen voimalla. N-piirin aloitteesta perustettiin ensimmäinen Itä-Euroopan klubi Unkariin Budapestiin ennen joulua 1988. Keväällä 1989 perustettiin Viron ensimmäinen lionsklubi Tallinnaan, LC Tallinn-Eesti. Tällä kaudella tapahtui Armeniassa tuhoisa maanjäristys, johon 36 N-piirin klubia antoi avustuksensa. Kansainvälinen presidentti Austin P. Jennings USAsta vieraili piirissämme peräti kolme kertaa. Kauden päättyessä klubeja oli 61 ja jäseniä 2129, jossa oli 81 jäsenen nettolisäys. Tulos oli Suomen piireistä paras. 1989 1990 Eleazar Wieliczko-Krutkiewicz Klubien toiminta painottui valtakunnalliseen Operaatioon Punainen Sulka -90. Klubit keräsivät 2.6 Mmk, mikä tulos oli piireistä paras Suomessa. Piirin klubit keräsivät 3 rekkalastillista vaatteita, huopia ja saniteettitarvikkeita Unkariin. PID Aimo Viitala valittiin piirin ehdokkaaksi kv. varapresidentin virkaan. PCC Kari Heinänen valittiin valtakunnankokouksessa Vaasassa kv. johtajaksi kaudelle 1991 1993. Kaudella vieraili piirissämme kv. presidentti William L. Woolard USAsta. Lisäksi ID Giovanni Rigone Italiasta vieraili piirimme vuosikokouksessa ja iltajuhlassa. PDG Alf Hildén valittiin kahdeksi vuodeksi Pohjoismaisen yhteistyöneuvoston (NSR) sihteeriksi. Klubien määrä oli kauden lopussa 63 ja jäsenmäärä 2 151. 10
1990 1991 Tapio Koskimaa Kausi alkoi Suomen Lions-liiton 40-vuotisjuhlalla Helsingin jäähallissa, jossa oli piiristämme mukana noin 400 lionia ja ladya. Kauden päättyessä oli 64 klubia ja jäsenmäärä 2155, jossa oli miinusta 6 jäsentä. Kamerunin kaivoprojekti alkoi tällä kaudella ja sitä jatkettiin vielä muutaman vuoden ajan. Kaudella vieraili piirissämme kv. presidentti William L. Biggs sekä kaikki kauden eurooppalaiset kv. johtajat, joista kv. johtaja Dr. Jean Behar Ranskasta oli N- piirin kutsumana. Punainen Sulka -90 -keräyksen lopputulos piirissämme oli noin 650 000 mk. Kaudella perustettiin piirimme toimesta LC Moscow Moskovaan. Kausi oli valtakunnankokouksen päätöksen mukaan palvelun vuosi. 1991 1992 Ossi Eloholma Kausi oli Lions-järjestön 75-vuotisjuhlavuosi. Kaudella vieraili II kv. varapresidentti Giuseppe Grimaldi Italiasta piirissämme. Klubeja oli kauden päättyessä 65. Jäsenmäärä oli 2176, jossa oli neljän hengen lisäys. Latviaan perustettiin N-piirin toimesta ensimmäinen klubi. Kv. presidentti Donald E. Banker oli mukana Latvian klubin perustamisjuhlassa. ID Kari Heinänen oli kv. hallituksessa ensimmäistä kauttaan. Kv. johtaja Kurt Rizor Saksasta oli mukana piirimme vuosijuhlassa. Kauden lopussa oli valtakunnankokous Helsingissä N-piirin klubien järjestämänä. Päätoimikunnan puheenjohtajana toimi PDG Kauko Salmi. Kokouksessa oli talkooväkeä 532 henkeä 41 klubista. Piirin pinssi otettiin käyttöön tällä kaudella. Kaudella perustettiin Leo Club Vantaa/Länsi. Melvin Jones jäsenyyksiä tuli kaudella 46 kpl. 11
1992 1993 Heikki K. Järvinen Kaudella päätettiin uudesta aluejaosta, jolloin alueiden lukumääräksi tuli 5. Päätös tuli voimaan seuraavalla kaudella. Campaign Sight First oli toista kautta voimassa ja piiri ylsi erinomaisiin tuloksiin. Piirissä alkoi myös Quest-ohjelma, yhdessä kasvamisen ohjelma nuorille. Kauden aikana syntyi piiriin Euroopan ensimmäinen 100 % Melvin Jones klubi, jossa kaikki jäsenet ovat Melvin Jones jäseniä. Kaikkiaan Melvin Jones jäseniä tuli piiriimme 62 ja kauden lopussa piirissämme oli 199 Melvin Jones jäsentä, mikä oli viidesosa koko Suomen Melvin Jones jäsenten määrästä. Kaudella vieraili piirissämme kv. johtaja Clin J. Vincent Iso-Britanniasta. Iltajuhlassa oli lisäksi mukana kv. johtaja Kurt Rizor Saksasta. Klubien määrä oli 64 klubia ja jäsenmäärä oli kauden lopussa 2120. Leo Club Helsinki/East City perustettiin tällä kaudella. 12 1993 1994 Reima Nyrhivaara Kausi oli piirin 20-vuotiskausi. PID Kari Heinänen toimi kansainvälisessä vuosikongressissa Minneapolisissa tulevien piirikuvernöörien kouluttajana. Kauden aikana saatiin Campaign Sight First päätökseen. Maailmassa kerättiin varoja yhteensä 146,8 M$. Suomessa kerättiin yhteensä 1,6 M$ ja piirimme osuus oli 240 500 $, mikä merkitsi, että piirimme oli 121. piiri maailmassa (kaikkiaan 700 piiriä maailmassa). Melvin Jones jäseniä tuli kaudella 80 ja kauden lopussa Melvin Jones jäseniä oli 279 piirissämme. PDG Ossi Eloholma aloitti 3-vuotiskautensa Lions-liiton kansainvälisten suhteiden johtajana. Kaudella oli maaottelumarssi Ruotsia vastaan, jonka voitimme reilusti. Talotalkoot olivat tämän kauden aikana, jolloin kerättiin 40 mk per lion Lionstalon tukemiseen. Klubien määrä oli 64. Piirille hyväksyttiin ohjesääntö. Kv. presidentti James T. Coffey vieraili piirissämme heti kauden alussa. Kv. johtaja Eli Dalsgaard Tanskasta vieraili piirin 20-vuotisjuhlassa. Kaudella lopetettiin Leo Club Helsinki/Metsälä.
1994 1995 Harri Westermarck Kaudella Pohjois-Helsingin klubit toteuttivat Antinkoti-projektin, jossa kunnostettiin useita kymmeniä vanhusten talon huoneistoja. Kaudella vieraili ID René J. Collin Belgiasta piirimme vuosikokouksen iltajuhlassa. Piirissämme vieraili myös ID Dmitrios Kalanzopoulos Kreikasta. Quest-opettajia koulutettiin kaudella 83, mikä oli eniten Suomen piireistä. Piiri järjesti kesällä Internordic-nuorisoleirin, johon osallistui 25 nuorta ympäri maailman. Kv. suhteiden johtajana liitossa toimineen Ossi Eloholman johdolla saatiin Viron karttaprojekti viedyksi loppuun. Kaudella kv. presidentti Giuseppe Pino Grimaldi vieraili piirissämme ja myös Kultarannassa luovuttaen Head of State mitalin Tasavallan presidentti Martti Ahtisaarelle. Klubeja oli 66 ja jäseniä kauden lopussa 2082. Kauden lopussa leoklubeja oli kuusi, kun kauden aikana perustettiin kaksi uutta leoklubia. 1995 1996 Leo Halonen Medi-Helin tukemiseksi järjestettiin konserttitanssiaiset. Lahjoitukset olivat yhteensä 40 000 mk. Kaudella vieraili kv. johtaja Arve Fossum Norjasta piirimme vuosikokouksessa. Piirikuvernööri korosti perheen merkitystä lionstoiminnassa. Turvallinen koti ja perheenjäsenten tuki on tärkeää kaikessa toiminnassa. Piirihallituksessa oli ensimmäistä kertaa Lady-toimikunta. Kauden päättyessä klubeja oli 66 ja jäseniä 2032. Leoklubeja oli piirissämme kuusi. 13
1996 1997 Jouko Ruissalo Kaudella perustettiin yksi uusi klubi, LC Vantaa/Vernissa, klubien kokonaismäärän ollessa 67. Kaudella järjestettiin konsertti huumeiden vastaisen toiminnan sekä Quest-opettajien koulutuksen tukemiseksi. Varoja saatiin yhteensä 133 000 mk. Nuorisovaihtoon lähti 35 nuorta. Helsingissä järjestettiin Leojen Europa Forum, johon N- piirin klubit keräsivät mittavan avustuksen. Piirimme vuosikokouksessa vieraili kv. presidentti Augustin Soliva. Myös kansainväliset johtajat Paolo Bernardi Italiasta ja Arve Fossum Norjasta olivat mukana samoin kuin Lauri Merivirta Suomesta. PDG Leo Halonen valittiin kv. suhteiden johtajaksi kolmivuotiskaudeksi. PDG Ossi Eloholma aloitti mittavan työn Arne Ritari säätiön asiamiehenä, mikä työ jatkuu vieläkin. 1997 1998 Yrjö Korolkoff Kaudella kerättiin varoja Mäntsälässä pidettävää nuorisoleiriä varten. Klubeja oli kauden lopussa 68, kun uusi naisklubi perustettiin Vantaalle, LC Vantaa/Komeetat. Jäsenmäärä oli kauden lopussa 2039. Kaudella aloitettiin yhteispohjoismaisen Pohjolan Punainen Sulka keräyksen valmistelut. Kaudella järjestettiin konsertti Quest-opettajien koulutuksen tukemiseksi. Kaudella osallistui viiteen Quest-koulutustilaisuuteen 96 opettajaa. Kaikkiaan piiri on kouluttanut 498 Quest-opettajaa. Lisäksi jaettiin Huumetietoisku-lehteä. PNAT-tietoiskuna oli Ritva Santavuoren esitys huumeiden vastaisesta toiminnasta. N-piirin kotisivut internetissä julkistettiin kauden aikana. Lions-liiton varapuheenjohtajana oli PDG Jouko Ruissalo sekä tiedotusjohtajana aloitti PDG Harri Westermarck kolmivuotiskautensa. Piirin vuosikokouksessa vieraili kansainvälinen johtaja Bruno Ahlqvist Ruotsista. 14
1998 1999 Ismo Lehtimäki Kausi oli piirin 25. toimintakausi. Lions-liiton puheenjohtajana oli N-piirin Jouko Ruissalo. Pohjolan Punainen Sulka keräys toteutettiin kauden keväällä. Piirimme ylitti ainoana piirinä tavoitteensa ja keräystulos oli 3,3 Mmk. Merkittävää oli Itä-Helsingin klubien järjestämä konserttisarja vanhuksille, johon klubien jäsenet hoitivat vanhusten kuljetuksen. Kaudella vieraili kv. presidentti Kajit Habanananda piirissämme. Hän vieraili samalla pääministeri Paavo Lipposen luona. Lisäksi kv. johtaja Jose M Ribeiro Gorgulho vieraili piirin vuosikokouksessa. Kaudella järjestettiin kv. nuorisoleiri Mäntsälässä, johon osallistui 36 nuorta 19 maasta. Klubeja oli kauden päättyessä 68 ja jäseniä oli 1995. Leoklubeja oli kuusi. Quest-opettajia koulutettiin piirimme alueella 180. 1999 2000 Tom-G. Ahlroos Kaudella vietettiin Suomen lionstoiminnan 50-vuotisjuhlaa, joka huipentui Tampereella pidettyyn vuosikokoukseen. Keväällä julkistettiin Jyväskylässä historiastamme kertova kirja Leijonan jalanjälkiä. N-piirin klubit kunnostautuivat taas kerran kirjan hankinnassa. Tampereella jaettiin myös Pohjolan Punainen Sulka keräyksen tuotto keräyksen kohteena olleille järjestöille. Kauden lopussa oli 68 klubia ja jäsenmäärä oli 1969. Leoklubeja oli edelleen kuusi. Kaudella järjestettiin B-, C- ja N-piirien ladyille tilaisuus, jonka ohjelma oli monipuolinen ja antoi runsaasti virikkeitä läsnäolijoille. Kaudella piirikuvernööri oli mukana ratkomassa erään klubin sisäisiä asioita, johon otettiin mukaan myös ulkopuolinen sovittelija. 15
2000 2001 Markus Flaaming Kauden merkittävänä asiana oli liiton Futura 2000 projekti, jonka puheenjohtajana oli piirikuvernööri Markus Flaaming. Sen tarkoituksena oli tuoda työkaluja pilottiklubien toiminnan tuloksena kaikille klubeille. Se on ollut pohjana seuraavan kauden MERL-toiminnalle maassamme. Kaudella kerättiin varoja Siuntiossa pidettävää nuorisoleiriä varten. Nuorisovaihtoon lähti 24 nuorta. Quest-opettajia koulutettiin piirissämme pidetyissä koulutustilaisuuksissa 281, joista N-piiristä oli 181. Koulutettuja opettajia oli kauden päättyessä koko Suomessa jo 7000, joista yli 1000 on ollut N-piiristä. Kauden loputtua arvioitiin lahjoitettujen varojen sekä palvelutuntien määrä. Varoja lahjoitettiin piirissämme 1,46 Mmk ja työtunteja oli 17 000. Näin rahallinen lahjoitusten ja työtuntien arvo on noin 2,5 Mmk eli noin 410 000 euroa. B-piirin kanssa järjestettiin yhteiset tanssiaiset lionstoiminnan 50-vuotisjuhlan kunniaksi. Tuotto annettiin Marjatta-koululle ja kumpaankin piiriin hankittiin yksi ritari. Kaudella myös kunniatoimikunta kokoontui ratkomaan erään klubin sisäisiä asioita. Kaudella oli 68 klubia ja jäsenmäärä kauden lopussa 1937. Piiriin perustettiin LC Sibbo-Sipoon haaraklubi Meri-Branch, joka oli maassamme toinen haaraklubi. Leoklubeja oli kuusi. 2001 2002 Taru Mattsson Kaudella järjestettiin Siuntiossa nuorisoleiri, Harjulinna Camp 2001, johon osallistui 32 nuorta 21 maasta. Huumeiden vastaisen työn hyväksi perustettu toimikunta Nuusku keräsi 21 000, millä saatiin yksi huumetesteri, kaksi koiraa tullille ja rahallista tukea Irti Huumeista ry:lle. NASU-projekti, LC Vantaa/Pähkinärinteen käynnistämä aktiviteetti, jossa klubeja aktivoitiin avustamaan Lionstunnuksella olevan katastrofiajoneuvon hankintaa, saatiin päätökseen ja NASUajoneuvo luovutettiin Finnrescueforcen käyttöön. Lions-liiton nuorisovaihtojohtajana aloitti Seppo Leveelahti kolmivuotiskautensa ja Tom-G. Ahlroos leojohtajana samoin kolmivuotiskautensa. Lions-liiton varapuheenjohtajana oli Markus Flaaming. Kauden lopussa klubeja oli 68 ja jäsenmäärä 1811. LC Helsinki/Itäkeskus päätti lopettaa toimintansa kauden lopussa. 16
2002 2003 Christer Löfström Kaudella oli liiton puheenjohtajana Markus Flaaming piiristämme. Varapuheenjohtajana toimi ensimmäistä kertaa liiton historiassa nainen, PDG Marja-Leena Knuutinen Turusta. Kauden päätteeksi järjestettiin Vantaalla Suomen Lionsliiton vuosikokous, jonka päätoimikunnan puheenjohtajana toimi PDG Leo Halonen. Vuosikokoukseen osallistui noin 2800 vierasta. II kv. varapresidentti Clement Kusiak vieraili samassa kokouksessa ladyineen. Lisäksi kv. johtaja Eberhard Wirfs samoin kuin kv. johtaja Harri Ala-Kulju ladyineen olivat läsnä kokouksessa. Huumeiden vastaisen työn Nuusku-projekti onnistui keräyksessään hyvin. Kv. jäsenohjelma, MERL, käynnistettiin IP Kay K. Fukushiman johdolla jo tämän varapresidenttikauden aikana, mutta tällä kaudella oli varsinainen toiminta. Piirissämme kampanjavastaavana oli PDG Kauko Salmi. Jäsenmäärä kääntyi piirissämme nousuun pitkän laskukauden jälkeen. Kauden päätteeksi klubeja oli 68 ja jäseniä 1839. Kaudella perustettiin LC Helsinki/Itä ja LC Sibbo-Sipoon haaraklubi muuttui varsinaiseksi klubiksi nimeltä LC Sipoo/Meri-Sibbo. Yksi klubi lopetettiin: LC Helsinki/Kulosaari-Brändö. 2003 2004 Torsti V. Koskinen Kausi on piirin 30. toimintakausi, jonka takia piiri juhli vuosikokouksessaan keväällä tätä tapahtumaa. Päiväjuhlassa esitti historiakatsauksen IPCC, SG Markus Flaaming. Iltajuhlassa piti juhlapuheen kv. johtaja Erkki Laine. Kaudella toimii puheenjohtajana Marja-Leena Knuutinen, joka on ensimmäinen nainen Lions-liiton johdossa. PCC Markus Flaaming toimi tulevien piirikuvernöörien kouluttajana Denverissä. Kauden aikana hänet valittiin 1.4.2004 alkaen Lionsliiton pääsihteeriksi Juha Kuittisen jälkeen. Kauden alussa järjestettiin valtakunnallinen Turvapäivä 2003, jonka avajaistilaisuudessa Helsingin Munkkivuoressa oli mukana sisäasiainministeri Kari Rajamäki sekä liiton puheenjohtaja Marja-Leena Knuutinen. Seuraavana päivänä, palvelupäivänä 8.10., jaettiin yhteensä noin 700 000 kpl heijastimia eri puolilla Suomea. Yhteistyökumppanit olivat innolla mukana järjestämässä tilaisuuksia omissa tiloissaan. Kauden aikana jatkettiin jäsenkampanjaa. Klubien määrä on edelleen 68 ja jäsenien määrä on noin 1830. Toimintaa jatketaan edelleen. 17
N-piirin vaikutus Lions-liiton toimistoon Lions-liiton toimisto, joka oli toiminut perin vaatimattomissa tiloissa Vironkadulla, siirrettiin PCC Leo Heinäsen toimesta hänen johtamansa toimikunnan avustaessa 1977 keväällä Raatimiehenkadulta ostettuun huomattavasti suurempaan huoneistoon, jonka remontin täyteen kuntoon sponsoroi Leo Heinänen. Sama mies oli mukana 10 vuotta myöhemmin, kun todettiin Raatimiehenkatu ahtaaksi ja vuonna 1986 hankittiin Helsingin kaupungilta tontti Malmilta ja rakennettiin nykyinen toimitalo, joka oli keväällä 1987 valmistuessaan ensimmäinen oma valtakunnallinen Lions-toimitalo koko maailmassa. Taloustoimikunnan muodostivat Leo Heinänen, Kari Heinänen ja Aimo Viitala. Kansainvälinen toiminta käynnistyy N-piirissä 1980-alussa alkoi N-piirissä voimakas kansainvälinen toiminta. Vaasan valtakunnan kokouksessa 1980 Aimo Viitala oli valittu Skandinavian edustajaksi kv. hallitukseen. Piirin ensimmäinen iltajuhla kansainvälisen presidentin kunniaksi pidettiin lokakuussa 1981 Kulosaaren Casinolla Kaoro Kay Murakamin ollessa presidenttinä. Juhlaa kunnioittivat Japanin ja Yhdysvaltain suurlähettiläät läsnäolollaan. Vierailun aikana kansainvälinen Lions-presidentti kävi tervehtimässä ensimmäisenä kansainvälisenä vieraana virkaatekevää Tasavallan presidenttiä Mauno Koivistoa, joka oli silloin toista päivää virassaan. Kesällä 1982 kansainvälinen presidentti Ebb Grindstaff vieraili piirissämme niin ikään Kulosaaren Casinolla. Silloinen Yhdysvaltain suurlähettiläs järjesti USA:n suurlähetystössä suuren vastaanoton Grindstaffin kunniaksi. Tämän presidenttivuotena aloitettiin maailmanlaajuinen huumeiden vastustamiskampanja, jota jatkoivat seuraavat presidentit Jim Fowler, Bert Mason, Sten Åkestam ja Brian Stevenson, jotka kaikki vierailivat piirimme kokouksissa. Lions-Quest aloitetaan 1986 Lions International teki sopimuksen Quest-Internationalin kanssa ja silloin syntyi Lions-Quest ohjelma, jonka avaus Euroopassa tapahtui syyskuussa 1986, jonka seurauksena Suomen Lions-liitto perusti komitean asiaa eteenpäin ajamaan. Komiteaan kutsuttiin Aimo Viitala puheenjohtajaksi ja jäsenenä olivat Kari Heinänen, Torsti Koskinen ja Antti Turkama. Nyt 18 vuotta myöhemmin voimme todeta sen suuren työn mitä tämä Lions- Quest-ohjelma ja opetustyö on Suomessa saanut aikaan. Meillä on pystytty kouluttamaan tähän päivään mennessä jo lähes 10 000 opettajaa nuorten elämisen laadun kehittämiseen. 18
Keräykset ovat näkyviä suurelle yleisölle Vuonna 1984 toteutettiin ensimmäinen Punainen Sulka aktiviteetti sotaveteraanien, sotavammaisten ja sotainvalidien hyväksi. Tämän kampanjan tulos oli 35 Mmk ja siinäkin oli piiri N etunenässä. Seuraava Punainen Sulka vammaisten hyväksi toteutettiin 1990. Tulos noin 30 Mmk julkistettiin Lions-liiton 40-vuotisjuhlan yhteydessä Jäähallissa pidetyssä pääjuhlassa, jossa silloinen kv-presidentti Bill Biggs oli juhlapuhujana. Olimme näissä aikaisemmissa piiri- ja valtakunnallisissa aktiviteeteissamme keskittyneet lähinnä sotaveteraanien ja sotainvalidien avustamiseen emmekä olleet liiemmälti olleet mukana kansainvälisissä aktiviteeteissa. Sight First -aktiviteetti oli ensimmäinen suuri kv. aktiviteetti, jonka toteuttamisessa olimme mukana. Lopputulos tässä keräyksessä oli noin 150 M$ maailmanlaajuisesti. Suomen osuus tästä kampanjasta oli noin 1,6 M$ ja N-piirin osuus 240 500 $. Euroopan johtavin kerääjä tässä yrityksessä oli LC Helsinki/Metsälä, joka yksinään keräsi 54 000 $. Sama klubi oli myös ensimmäinen eurooppalainen klubi, jonka jäsenet olivat 100 % MJF-jäseniä. Tämä seikka todettiin arvovaltaisesti Minneapolisissa kv. kongressissa v. 1993, jolloin klubin jäsen Tauno Hammar vastaanotti klubin puolesta asianmukaisen palkinnon. Lionismin leviäminen muihin maihin N-piirin toimesta Piirin puitteissa olemme suorittaneet pienempiä projekteja Baltian maihin. Vuodelta 1990 tulee mainita huomattava vaatekeräys, jonka arvo oli 250 000 mk. LCIF-keräyksissä piirimme on ollut johtava valtakunnassa. Piirissämme on myös eniten MJF-jäseniä. Ensimmäinen naisklubi Suomessa, LC Helsinki/Viapori, perustettiin piirissämme 27.10.1988. Ensimmäinen yhteisklubi, LC Helsinki/Pro Humano, perustettiin piirissämme 9.5.1990. Aina vuoden 1980 alusta lähtien kv. hallituksen jokavuotisena päämääränä oli saada perustettua lionsklubi Itä-Eurooppaan. Tähän saavutukseen pystyivät suomalaiset: N-piiri ja sen jäsenet Leo Lindblom ja Aimo Viitala, jotka olivat Unkariin perustetun LC Budapestin henkilökohtaiset kummit. Charter-juhlaa vietettiin joulukuussa 1988 kv. presidentti Austin Jenningsin läsnäollessa. Koulutus on N-piirille tuttua ja laatu taattua Piirissämme on kiinnitetty myös jatkuvaa huomiota koulutukseen; niinpä voidaan todeta että vuonna 1989 aloitettiin mittava johtamisalan koulutustoiminta yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Haluttiin osoittaa, miten yhteiskunnan muutoksista ja arvoista tulee nähdä lionstoiminnan päämärät ja tavoitteet. 19
Koulutus sai valtakunnalliset puitteet vuonna 1992 Helsingin valtakunnankokouksessa, jossa järjestetyn seminaarin asiantuntijoina toimivat Helsingin yliopiston johtavat yhteiskuntatieteiden tutkijat ja opettajat. Nämä seminaarit ovat sittemmin jatkuneet valtakunnankokousten yhteydessä ja niiden vetäjänä on ollut Harri Westermarck. Meillä on ollut näkyvyyttä myös valtakunnan tasolla Korkein Kansainvälinen Lions-tunnustus Ambassador of Good Will Award on myönnetty piirimme jäsenille: Aimo Viitala 1983, Leo Heinänen 1987, Leo Lindblom 1989, Kari Heinänen 1993. Mainittakoon, että näitä Hyvän Tahdon Lähettiläitä on valtakunnan tasolla elossa yhdeksän. Yhteenvetona voidaan todeta, että 30 vuotta sitten tapahtunut B-piirin pilkkominen synnytti yhden Suomen voimakkaimmista Lions-piireistä, joka on antanut tunnustetun panoksen kaikissa aktiviteeteissa ja lionstoiminnan eteenpäinviemisessä, niin valtakunnallisella kun kansainväliselläkin tasolla. Koonneet: PDG Reima Nyrhivaara IPCC, SG Markus Flaaming 20
www.ineslines.fi 21
22
23
24 Painomerkki Oy 2004