Ohje 1 (5) TRAFI/ Antpäivä: 28.12.2011 Vimaantulpäivä: 2.1.2012 Vimassa: tistaiseksi Säädösperusta: LiikMp ajneuvjen katsastusluvista (1099/1998) 2 Muutstiedt: Kumaa hjeen 237/121/2001 Sveltamisala: Katsastustimipaikat Katsastustimipaikan laitevaatimukset Yleistä Liikenneministeriön ajneuvjen katsastusluvista antaman päätöksen (202/1999) 2 :n mukaan katsastustimipaikalla tulee lla ainakin seuraavat laitteet: a. jarrudynammetri; b. keventimellä varustettu ajneuvnstin tai tarkastuskuilu; c. pakkaasupäästöjen mittauslaitteet tt- ja dieselmttreita varten; d. ajvaljen suuntaukseen ja valtehn mittaukseen sveltuva jalustalla varustettu tarkastuslaite; e. paineilmajarrujen tarkastuksessa tarpeelliset mittarit ja autmaattiseen tietjen käsittelyyn perustuva mittauslaitteist; f. akseli- tai telimassan mittaukseen sveltuva vaaka; g. äänenpainetasn mittari; h. välystentarkistuslaite; i. henkilö- ja pakettiautjen heilahtelunvaimentimien testauslaite; sekä j. muut Liikenteen turvallisuusvirastn edellyttämät vähäiset katsastusten asianmukaiseksi surittamiseksi tarvittavat laitteet ja välineet Sivutimipisteessä ei tarvitse lla e ja i khdassa tarkitettuja mittareita ja laitteistja. Ajneuvjen katsastusluvista annetun lain (1099/1998) 27 :n mukaan Liikenteen turvallisuusvirast vi antaa hjeita kyseisen lain ja sen njalla annettujen säännösten sveltamisesta. Liikenteen turvallisuusvirast Trafiksäkerhetsverket Finnish Transprt Safety Agency Hakaniemenranta/Hagnäskajen 6, PL/PB/P.O. Bx 320, 00101 Helsinki/Helsingfrs, Finland. Puh./Tfn/Tel. +358 (0)20 618 500, fax +358 (0)20 618 5095 www.trafi.fi Y-tunnus/FO-nummer/ Busines ID:1031715-9
Ohje 2 (5) Liikenteen turvallisuusvirast antaa seuraavat hjeet katsastuksen tarkastuslaitteiden vähimmäisvaatimuksista: 1. Jarrudynammetri Jarrudynammetrin tulee minaisuuksiltaan (sveltuvuus tarkastettavan ajneuvn akselimassalle) lla sveltuva tarkastettavalle ajneuvlle. Jarrudynammetrien kalibrinti tulee surittaa laitevalmistajan hjeistuksen mukaisin määräajin. 2. Akseli- tai telimassan mittaukseen sveltuva vaaka Vaa an tulee lla sellainen, että sen avulla vidaan punnita vähintään yksi akseli yhdellä kertaa. Vaaka vi mudstua myös kahdesta erillisestä pyörien alle tulevasta vaakayksiköstä, jissa vi lla erilliset pyöräkhtaiset näytöt. Timipaikalta erillään leva vaaka vidaan hyväksyä, mikäli etäisyys timipaikan ja vaa an välillä n enintään kaksi kilmetriä. Mikäli etäisyys erillään levien raskaan ja kevyen kalustn katsastustiljen välillä n enemmän kuin kaksi kilmetriä, tulee näissä lla mat vaa at. Vaa an tulee täyttää seuraavat vaatimukset: - Vaa an suurin sallittu virhe kalibrinnissa saa lla enintään suuruudeltaan sellainen, jka määräytyy standardin SFS-EN 45501/14.3.1994 khdan 3.2 (vaakjen lukitus) mukaisen lukan IIII vaa alle, jnka vakausaskel n 20 kg. - Edellä mainitun mukaisesti mudstuu kalibrinnissa hyväksyttäviksi 0-1000 kg:n alueella +- 10 kg, 1000-4000 kg:n alueella +- 20 kg ja 4000-20000 kg:n alueella +- 30 kg. Näitä raja-arvja svelletaan kaikille vaa ille riippumatta niiden lukasta tai vakausaskeleesta. - Vaa an (tai kahden pyöräpainvaa an mudstaman kknaisuuden) mittauskyvyn tulee lla vähintään 12000 kg. Js vaakaa (tai kahden pyöräpainvaa an mudstamaa kknaisuutta) käytetään pelkästään kevyen kalustn punnituksiin, mittauskyvyn tulee lla vähintään 4000 kg. - 1.1.2003 jälkeen käyttööntetun uuden vaa an tulee kuitenkin lla vaakadirektiivin 90/384/ETY mukaisesti tyyppihyväksytty. Vaa an kalibrinti tai vakaus: - Vaa an kalibrinti tai vakaus tulee surittaa vähintään klmen vuden välein (susitellaan kuitenkin tehtäväksi useammin, esim. vuden välein) sekä aina sellaisen vian krjaamisen jälkeen, jka n vinut vaikuttaa vaa an mittauskykyyn. - Kalibrinnin ja kalibrinnista annetun tdistuksen tulee lla Mittatekniikan keskuksen Vaakjen kalibrintihje J6/1998 julkaisun mukainen. - Kalibrinnissa n virityksen avulla virhe saatava hyväksyttäviin rajihin. Mikäli virhe ennen viritystä n yli kaksi kertaa suurempi kuin hyväksytty virhe, timipaikan tulee
Ohje 3 (5) surittaa kirjallinen arviinti aikaisempien punnitustulsten kelpisuudesta. Vapaamutinen arviintiasiakirja säilytetään kalibrintitdistuksen yhteydessä. Mikäli virheellisestä punnituksesta myöhemmin reklamidaan, virhe ikaistaan krjaamalla punnitustulsta kalibrintiasiakirjista ilmenevän virheen määrällä. - Kalibrinnin ja virityksen saa surittaa vaakihin ja niiden rakenteeseen perehtynyt, riittävät mittaustekniikan tiedt maava henkilö tai yritys, jka pystyy tteuttamaan Mittatekniikan keskuksen hjeen mukaisen jäljitettävän kalibrinnin ja antamaan sille mittausepävarmuusarviinnin. Tistaiseksi paineilmajarrujen ja määräaikaiskatsastuksen yhteydessä tehtäviin tarkastusmittauksiin käytettävän vaa an ei tarvitse täyttää edellä mainittuja tarkkuus-, sijitus- ja kalibrintivaatimuksia, kunhan vaaka kalibridaan valmistajan hjeen mukaisesti. 3. Äänenpainetasn mittari Mittarin tulee täyttää IEC-julkaisun 651 lukan 2 vaatimukset. Mittari tulee kalibrida kerran vudessa. Kalibrintiin käytettävä laite tulee kalibrida kahden vuden välein. 4. Välystentarkistuslaite Välystentarkistuslaitteella tarkitetaan hydraulisesti, pneumaattisesti tai sähköisesti liikuteltavaa levyä (levyjä), jnka päällä ajneuvn pyörä (tai pyörät) n tarkastuksen aikana. Välystentarkistuslaitteen tulee mahdllistaa vähintään yhden akselin tarkastus yhdellä kertaa. Välystentarkistuslaitteen tulee minaisuuksiltaan (sveltuvuus tarkastettavan ajneuvn akselimassalle, pyörään khdistuva vima ja liikeradat) lla sveltuva tarkastettavalle ajneuvlle. Välystentarkistuslaite tulee lla jkaisella nstimella ja kuilulla, jita käytetään katsastuksiin liittyviin akselistn tarkastuksiin (kevyt ja raskas kalust). 5. Ajvaljen suuntaukseen ja valtehn mittaukseen sveltuva jalustalla varustettu tarkastuslaite Suuntauslaitteen tulee lla varustettu kiinteällä jalustalla. Jalusta vi lla lattialla liikuteltava tai esim. katsta riippuva. Valtehn mittauslaite tulee lla asennettuna suuntauslaitteen yhteyteen. Mikäli käytössä levaan (käyttööntt ennen 1.3.2004) jalustalla varustettuun suuntauslaitteeseen ei vi asentaa valtehn mittaria, mittari vi lla myös erillinen laite (erillisen valtehn mittarin ei tarvitse lla varustettu jalalla). Ilman jalustaa levaa tarkastuslaitetta (ns. matlaatikk) vi edelleen käyttää sivutimipisteissä suritettaviin katsastuksiin sekä raskaan kalustn katsastuksiin. Valtehn mittaukseen sveltuva laite n tällöin kuitenkin ltava käytettävissä. 6. Henkilö- ja pakettiautjen heilahtelunvaimentimien testauslaite Testaus tulee surittaa määräaikaiskatsastuksessa kaikille henkilö- ja pakettiautille, pislukien mamassaltaan yli 2500 kg levat pakettiautt.
Ohje 4 (5) 7. Muut vähäiset katsastuksen asianmukaiseksi surittamiseksi tarvittavat laitteet ja varusteet Timipaikalla tulee lla edellä mainittujen laitteiden lisäksi vähintään: - Rustehakku (T- tai 7-mallinen, kahvan pituus väh. 150 mm, materiaali esim. 10 mm pyöröteräs) - Rengasrauta (pituus nin 0,7 m.) - Varrella varustettu peili (esim. kierrejusien tarkastamista varten) - nin metrin pituinen päästään livasti kiilamainen rauta alustan kmpnenttien tarkastamiseen (raskas kalust) - Kääntökehän tarkastusrauta (raskas kalust) - Työntöjarrullisten perävaunujen jarrujen tarkastamisessa käytettävä rauta - Varmennsmeisti (ltava yksikärkinen) - Ajneuvn lasien valnläpäisykyvyn mittari tai vertailulasi (valnläpäisykyky 65-75 %, vertailulasin nimellisarv n ltava selvillä) - Spivat välineet akselistn välysten tarkastamiseen, kuten esimerkiksi: Saab 900 -mallin etuakselistn tarkastukseen käytettävät palat VW Transprter ylätukivarren kevennysraudat VW Kuplan etuakselin nivelien tarkastusrauta Peugetin taka-akselin tarkastamiseen tarkitettu apupala (h=135mm) Fiatin taka-akselin tarkastamiseen tarkitettu apupala (h=185mm) Ivec Daily kevenninraudat (raskas kalust) - Jarrulevyjen paksuuden mittaukseen sveltuva laite (svelluttava jarrulevyjen mittaamiseen niiden llessa ajneuvssa paikallaan) - Metrimittja: kevyen kalustn katsastustilissa vähintään 10 metrin mitta ja raskaan kalustn katsastustilissa vähintään 10 ja 30 metrin mitat - Mttrin pyörintänpeuden mittauslaite tt-mttreille - Kurmituslaite raskaan kalustn jarrudynammetrin yhteydessä. Kyettävä kurmittamaan akselirakenteesta alaspäin vetämällä vähintään 30kN vimalla. Kurmituslaitetta ei vaadita, mikäli dynammetri n varustettu nstettavilla telilla, jilla aikaansaadaan samansuuruinen vima
Ohje 5 (5) - Perävaunun ABS-merkkivaln testauslaite (raskas kalust) - Peilisapluuna peilien kuperuuden tarkastamista varten (raskas kalust) - Sapluunat vetlaitteiden tarkastamista varten (raskas kalust) - Digikamera (tarkkuus vähintään 2 megapikseliä ja ltava varustettu salamavallla) Björn Ziessler Osastnjhtaja Tatu Siivnen Tarkastusinsinööri