OSAAJA Oppisopimuksen sidosryhmämedia 2/2011 Antrei Hartikainen Palkittu puutaitaja s.7 Teemana nuorten oppisopimus
Janne Louhelainen opiskelee Teatteri Jukossa oppisopimuksella. Työpaikkakouluttajana toimii hallintojohtaja Jaska Teuri. Oppisopimus myös NUORILLE sopiva koulutusmuoto...4 Läroavtalsutbildning lämpar sig även för UNGA...5 LUKION rinnalla perustutkinto oppisopimuksella...6 POLKU oppisopimukseen...6 Kultaa ja KUNNIAA puutaiteilijalle...7 Kansainvälisessä VAIHDOSSA opitaan puolin ja toisin...8 2 +1 UUDENLAINEN oppisopimus...9 OPPISOPIMUSOPISKELU on vaativaa...10 Oppisopimukseen TYÖHARJOITTELUN kautta...10 DOKUMENTTEJA uudenlaisella kerronnalla...12 Kehittyvän oppisopimuksen konferenssi PEKINGISSÄ...13 Joensuu - ITSENÄINEN JA RIIPPUMATON oppisopimustoimisto...14 Teoriatieto tukee ARJEN TYÖTÄ...15 TYÖTTÖMYYS poikki ammattitutkinnolla...15 OPPISOPIMUSVIIKOSTA muodostui jo perinne...16 PUHEENJOHTAJAN palsta...17 Studier på GRÄSROTSNIVÅ...18 Oppia RUOHONJUURITASOLLA...19 PIRKANMAA palkitsi...20 NUORTEN työllistämistä oppisopimuksella tuetaan...20 TIETOA oppisopimuksesta...22 Julkaisija:Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry Päätoimittaja: Viinisalo Kari Helsingin kaupungin opetusvirasto, oppisopimustoimisto, Hämeentie 11, PL 3000, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI (09) 3108 6470, 050 566 7770 kari.viinisalo@hel.fi Arvola Marianna Pirkanmaan oppisopimuskeskus Pinninkatu 45 A, 33100 TAMPERE 050 329 5710 marianna.arvola@pirko.fi Lahtinen Markku Helsingin seudun kauppakamari Kalevankatu 12, 00100 HELSINKI 050 571 3564 markku.lahtinen@chamber.fi Miettinen Asko Terijoentie 14, 02130 ESPOO asko.miettinen@gmail.com Nurmela Sirpa Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu Aikuiskoulutus, Oppisopimuspalvelut Frami, Kampusranta 9 C 60320 SEINÄJOKI 040 868 0629 sirpa.nurmela@sedu.fi Luoma-aho Anja Koulutuskeskus Salpaus, aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut Vipusenkatu 5, 15230 LAHTI 050 526 5805 anja.luoma-aho@salpaus.fi Laakso Vesa Turun oppisopimustoimisto Yliopistonkatu 31, 20100 TURKU 044 907 3895 vesa.laakso@turkuai.fi Vuorinen Anne Keski-Uudenmaan oppisopimuskeskus Kultasepänkatu 5, 04250 KERAVA 050 415 0974 anne.vuorinen@keuda.fi Toimitus Leena Keskiaho Ulkoasu Markku Teräväinen Viestintätoimisto Mageena Vesijärvenkatu 38, 5 krs, 15140 LAHTI 040 556 2591 leena.keskiaho@mageena.fi Painopaikka: Ecapaino Oy LAHTI Osaaja-lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, toukokuussa ja marraskuussa. Jakelu, tilaukset ja osoitteenmuutokset: Viestintätoimisto Mageena, (03) 783 4353, fax (03) 734 1949 email: sane.keskiaho@mageena.fi Painos 30 000 kpl 2
OSAAJA 2/2011 Nuoria oppisopimuskoulutukseen? Tämän lehden teemana ovat nuoret. Aihe on tärkeä. Suomessa oppisopimuskoulutus on painottunut aikuiskoulutukseen, mikä on kansainvälisesti tarkasteltuna poikkeuksellista. Valtiontalouden tarkastusvirasto selvitti1990-luvun lopulla oppisopimuskoulutuksen tavoitteita, strategiaa, rahoitusta ja tuloksia (tarkastuskertomus 2/2000). Mielenkiintoinen on havainto, että oppisopimuskoulutukselle sen eri kehitysvaiheissa asetetut tavoitteet on yleensä asetettu opetushallinnon ulkopuolelta. Tarkastuskertomuksen mukaan oppisopimuskoulutus asemoitiin 1990-luvun puoliväliin asti marginaaliseksi koulutusmuodoksi. Oppilaitosmuotoisen koulutuksen rakentaminen ja kehittäminen nähtiin täysin keskeiseksi ammatillisessa koulutuksessa. Tämän jälkeen tilanne muuttui muodollisesti. Hallituksen työllisyysohjelmaan sekä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisohjelmaan asetettiin tavoite, että vuoteen 1999 mennessä oppisopimuskoulutuksen osuus on 20 prosenttia toisen asteen tutkintoon johtavan koulutuksen aloituspaikoista. Tavoitteen saavuttamiseen ei kuitenkaan asetettu mitään toimeenpanoohjelmaa tai edes seurantaa! Tavoitteesta myös luovuttiin vähin erin eri syistä. Tarkastusviraston raportin mukaan edellä esitetty 20 prosentin tavoite olisi välttämätön, jos oppisopimuskoulutusta halutaan todella kehittää oppilaitoskoulutuksen rinnalla vaihtoehtoisena nuorten koulutusväylänä. Siinä todetaan myös, että oppisopimuskoulutusta tulisi suunnitella kuntatasolla rinnakkaisena lukio- ja oppilaitoskoulutuksen kanssa. Tämä Osaaja-lehti haluaa vahvistaa konkreettisin esimerkein näkemystä, että osalle nuoria oppisopimuskoulutus on hyvä vaihtoehto. Olisi päästävä irti siitä Olisi päästävä irti siitä ajatuksesta, että oppisopimuskoulutus sopii vain sellaisille nuorille, jotka eivät syystä tai toisesta pärjää koulussa. ajatuksesta, että oppisopimuskoulutus sopii vain sellaisille nuorille, jotka eivät syystä tai toisesta pärjää koulussa. Todellisuudessa oppisopimuskoulutus on hyvin vaativa koulutuksen muoto. Se edellyttää nuorelta kykyä sopeutua työyhteisöön ja sen sääntöihin. Palkitsevaa on tehdä tuottavaa hyödyllistä työtä ja päästä soveltamaan oppimaansa välittömästi käytäntöön. Eri ikäpolvista koostuvat työyhteisöt ovat myös moni-ilmeisiä ja todennäköisesti luovempia. Tämän lehden sivuilta voi lukea Koskisen Oy:n ja Kärkölän koulun yhdessä toteuttamasta oppisopimuslukiosta. Siitä on saatu erinomaisia kokemuksia puolin ja toisin. Tärkeää nivelvaiheen oppisopimuskoulutusta edustavat Helsingissä toteutettu joustavan perusopetuksen ja Oma-uran kasvatusfilosofiaan perustuva Oppari-hanke sekä Pirkanmaan niin sanottu 2+1 malli. Oppisopimuskoulutuksen kehittämisen kannalta on tärkeää tiivistää yhteistyötä työhallinnon kanssa. Oppisopimus on työsuhde ja siksi olisi luontevaa, että työja elinkeinotoimistot välittävät näkyvästi oppisopimustyöpaikkoja. Nyt olisi opetushallinnolla oiva tilaisuus huolehtia siitä, että oppisopimuskoulutukselle asetetaan nuorten ja aikuisten koulutuksen osalta selkeät tavoitteet ja niihin liittyvät toimeenpano-ohjelmat. Tavoitteiden toteutumista tulisi myös seurata ja palkita. Oppisopimusterveisin Kari Viinisalo 3
Oppisopimus myös nuorille sopiva koulutusmuoto Osaaja -lehden päätoimittaja Kari Viinisalo ja Keski-Uudenmaan oppisopimuskeskuksen johtaja Anne Vuorinen keskustelivat eduskunnassa sivistysvaliokunnan puheenjohtajan Raija Vahasalon kanssa oppisopimuskoulutuksesta. Vahasalo on peruskoulun rehtori ja toimii toista kautta sivistysvaliokunnan puheenjohtajana. Vahasalo: Lasten ja nuorten syrjäytyminen on tärkeimpiä kysymyksiä, mihin meidän pitää puuttua. Viime kaudella sivistysvaliokunta perehtyi lasten ja nuorten syrjäytymiseen ja teki 11-kohtaisen, konkreettisen toimenpidelistan, josta osia on uudessa hallitusohjelmassa, muun muassa se, että jokaisella nuorella pitäisi olla paikka peruskoulun päättymisen jälkeen. Se on kova tavoite, jonka saavuttamiseksi pitää olla välineet, joista oppisopimus on yksi. Oppisopimusta on pidetty enemmän aikuispuolen koulutusmuotona, mutta sitä pitää kehittää niin että se sopii myös nuorille. Oppisopimus hallitusohjelmassa Viinisalo: Oppisopimuspaikkojen saamisessa peruskoulusta tuleville nuorille keskeinen ongelma on se, että nämä nuoret eivät saa palkkatukea. Olemme ehdottaneet, että nämä nuoret pitäisi rinnastaa erityistä ohjausta tarvitseviin opiskelijoihin (ns. hoijksopiskelijat). Silloin saisimme puolitoista kertaisen yksikköhinnan ja voisimme maksaa työnantajalle parempaa koulutuskorvausta ainakin aluksi, kun nuori vaatii paljon ohjausta. Pitäisin edelleen hyvänä sitä 90-luvulla valtiovallan suunnitelmissa ollutta tavoitetta, että 20 prosenttia ammatillisen koulutuksen aloittavista nuorista pääsisi oppisopimuskoulutukseen. Vahasalo: Oppisopimus on mainittu hallitusohjelmassa monessa kohdassa ja erityisesti nuorten koulutusmuotona. Oppisopimusta pitää vahvistaa ja tehostaa. Tulevaisuudessa oppisopimuksen merkitys kasvaa. Sen eteen tehdään nyt työtä. Olen suunnitellut, että valiokunta ottaisi oppisopimuksen erilliseen seurantaan ja kuulisimme säännöllisesti, missä mennään. Oppisopimus on työelämälähtöisin keino opiskella ammatti. Syrjäytymisuhan alla olevat nuoret, joille oppilaitos ei sovi, voivat työssä kokea onnistumisen elämyksiä. Oppisopimus on haasteellinen. Se vaatii opiskelijalta paljon muun muassa itsenäisyyttä ja elämän hallintaa. Yksi keskeinen kysymys on, mistä löytää yrityksiä, jotka osaavat ohjata nuorta, sillä pk-yrityksillä ei ole aina resursseja irroittaa ihmistä neuvomaan. Vuorinen: Meidän tehtävämme on varmistaa, että kouluttava yritys osaa ohjata. Se on yksi laatutekijä. Toisaalta työpaikkojen välitys kuuluu te-toimistoille. Oppisopimuskoulutuksen asiantuntemus ja työnvälityksen osaaminen pitäisi yhdistää niin, että voisimme tehostaa oppisopimuskoulutuspaikkojen välitystä. Viinisalo: Olemme esittäneet Omnian kanssa alueellista kokeilua, jossa työvoimahallinto välittäisi oppisopimuspaikkoja. Raija Vahasalo, Kari Viinisalo ja Anne Vuorinen. Meillä on tietty osa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria, jotka voisivat käyttää oppisopimuskoulutusta hyväksi. Tarvitaan ajatusmallien muuttamista Vahasalo: Opinto-ohjaajat ovat myös avainhenkilöitä. Heidän lukumääräänsä on lisätty ja rahaa kohdennettu koulutukseen. Vuorinen: Hallitusohjelmassa voitaisiin miettiä myös lisäkoulutuksen rahoituspohjaa. Jos voisimme maksaa työnantajille enemmän koulutuskorvausta, pk-yritykset kouluttaisvat enemmän henkilöstöään. Vahasalo: Rahoituspohjaan otetaan kantaa samalla kun koko ammatillista koulutusta uudistetaan tällä vaalikaudella. Vuorinen: Nuorten, maahanmuuttajien ja syrjäytymisvaarassa olevien ryhmien ase- 4
maa parantaisi se, että he voisivat suorittaa osatutkintoja. Jos suorittaa moduleita tutkinnosta, rahoitus on niin pieni, ettei se riitä. Jos moduleita voisi suorittaa kokonaisyksikköhinnalla, saisimme opiskelijoiksi sellaisia henkilöitä, joiden on vaikeaa asennoitua siihen, että pitää opiskella kolme vuotta. Vahasalo: Oppisopimus on nopeasti työelämän uusiin tarpeisiin vastaava koulutus, jonka kaikkia mahdollisuuksia ei vielä ole oivallettu. Oppisopimus on työelämälähtöisin tapa opiskella ja erinomainen vaihtoehto. Oppisopimuksella voi opiskella kaikkia ammatillisia aloja ja se soveltuu esimerkillisesti mm. yrittäjien opiskeluun. Oppisopimusta kannattaa kehittää jatkuvasti eteenpäin ja laatua ja vaikuttavuutta lisätä. 5 Meillä on pitkät perinteet oppilaitosmuotoisesta koulutuksesta, jossa on korostettu seiniä. Tarvitaan ajatusmallien muuttamista. Olen saanut yrityksistä palautetta, että ammatillisista oppilaitoksista tulevilla nuorilla ei usein ole riittävää ammattitaitoa, vaan yrityksen pitää kouluttaa lisää. Voisiko tässä käyttää oppisopimusta? Viinisalo: Suomessa pitäisi kehittää 2+1 -mallia, jossa ammattikoulussa ollaan 2 vuotta ja sitten siirrytään oppisopimukseen. Vuorinen: Opettajien työelämätuntemusta tulee jatkuvasta ylläpitää ja kehittää. Se on suuri haaste. Ammatillisen koulutuksen perusedellytys pitää olla se, että jokainen opettaja on tiiviissä yhteydessä työelämään. Viinisalo: Myös nuorten oppisopimusopiskelijoiden palkkauskysymys pitäisi selvittää. Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Simolinna on esittänyt, että nuorelle maksettaisiin pienempää palkkaa, mutta veroprosentti olisi vastaavasti pienempi. Näin työnantajan kulut olisivat pienemmät, mutta nuoren käteen jäävä palkka ei olisi kohtuuttoman pieni. Vahasalo: On totta, että pitää löytää taloudellisia kannustuksia. Vuorinen: Ja tähän loppuun vielä henkilökohtainen kysymys: Mitä teet vapaaaikanasi? Vahasalo: Harrastan ruoanlaittoa, kokeilen uusia reseptejä ja kutsun ystäviä syömään. Harrastan myös kaikenlaista liikuntaa. n Läroavtalsutbildning lämpar sig även för unga Kari Viinisalo, chefredaktör för tidningen Osaaja, och Anne Vuorinen, direktör för Mellersta Nylands läroavtalscentral, diskuterade om läroavtalsutbildningen i riksdagen med bildningsutskottets ordförande Raija Vahasalo. Vahasalo är grundskolerektor och detta är hennes andra fyraårsperiod som utskottsordförande. Vahasalo: Utslagningen bland barn och unga hör till våra viktigaste fokusområden. Under förra perioden koncentrerade sig bildningsutskottet på denna fråga och sammansatte en konkret åtgärdslista med 11 punkter. En del punkter ingår i det nya regeringsprogrammet, bland annat målet att alla ungdomar ska garanteras en utbildningsplats efter slutförd grundläggande utbildning. Det är ett hårt mål som kräver effektiva verktyg, såsom läroavtal. Läroavtalsutbildningen har betraktats främst som en utbildningsform för vuxna, men den bör utvecklas så att den lämpar sig även för unga. Läroavtal i regeringsprogrammet Viinisalo: Ett centralt problem för ungdomar som söker en läroavtalsplats direkt efter den grundläggande utbildningen är att de inte får något lönestöd. Vi har föreslagit att dessa ungdomar borde jämställas med studerande som behöver en individuell plan för hur undervisningen ska ordnas (IP-studerande). På så vis kunde vi få ett 1,5-faldigt pris per enhet och kunde betala bättre utbildningsersättning till arbetsgivaren åtminstone i början, när personen behöver mycket handledning. Jag anser fortfarande att det mål som staten planerade på 1990-talet vore bra, nämligen att 20 procent av alla unga som inleder yrkesutbildning ska garanteras en läroavtalsplats. Vahasalo: Läroavtalsutbildningen nämns i många punkter i regeringsprogrammet framför allt som en utbildningsform för unga. Det är en utbildningsform som bör stödas och effektiveras. Läroavtal kommer att få en allt större vikt i framtiden. Vi arbetar för det just nu. Jag planerar att organisera en särskild uppföljning av läget på läroavtalsfronten så att utskottet får regelbunden information om vad som händer. Läroavtal är den mest arbetslivsorienterade yrkesutbildningsmetoden vi har. Ungdomar som riskerar att bli utslagna och som inte kan eller vill studera vid en läroanstalt kan i stället klara sig bra på en arbetsplats. Läroavtal är ändå en utmanande utbildningsform. Det kräver en hel del av den studerande, bland annat självständighet och livsbalans. En nyckelfråga är var man ska hitta företag som kan handleda de unga studerande, eftersom små och medelstora företag sällan kan frigöra personalresurser och erbjuda en läroavtalshandledare. Vuorinen: Det är vår uppgift att säkerställa att det företag som ingår läroavtal faktiskt förmår handleda den studerande. Det är en kvalitetsfaktor. Å andra sidan hör det till arbets- och näringsbyråerna att förmedla arbetsplatser. Det gäller att slå ihop kompetensen hos läroavtalsutbildningsexperterna och arbetsförmedlarna så att förmedlingen av läroavtalsplatser kan effektiviseras. Viinisalo: Vi har föreslagit ett regionalt experiment med Omnia där läroavtalsplatserna förmedlas av arbetskraftsförvaltningen. Det finns en del ungdomar som riskerar att bli utslagna och som kan ha nytta av läroavtalsutbildningen för att ta sig vidare i livet. Nya tankemodeller behövs Vahasalo: Studiehandledarna står också i nyckelposition när det gäller läroavtal. Antalet studiehandledartjänster har utökats och medel riktats till denna utbildningsform.... 21
Lukion rinnalla perustutkinto oppisopimuksella Kärkölän lukiossa oppilailla on ollut vuodesta 2008 mahdollisuus suorittaa lukio-opintojen ohella myös puualan perustutkinto. Oppisopimustyönantajana toimii Koskisen Oy. n Teksti Leena Keskiaho Kuvat Markku Teräväinen nsimmäiset kahden tutkinnon suorittajat kirjoittivat ylioppilaaksi keväällä. Seitsemästä aloittaneesta viisi Esai valkolakin, yksi kirjoittaa syksyllä ja yksi keskeytti. Nuoret edistyivät opinnoissaan odotettua nopeammin. Aluksi lyhensimme aikaa neljästä vuodesta kolmeen ja puoleen vuoteen, mutta viimeisenä keväänä huomasimme, että opinnot ehditään puristaa kolmessa vuodessa, rehtori Ari Korhonen kertoo. Koskisen Oy sitoutui tarjoamaan pojille työpaikan vuodeksi lukion jälkeen, jotta heillä on aikaa saada perustutkinto suoritettua, mutta kesään mennessä Ensimmäiset kaksoistutkinnon suorittaneet opiskelijat valmistuivat tänä keväänä. Rehtori Ari Korhonen on kehittänyt verkko-opiskelua helpottaakseen lukioopiskelua työssä oppimisen aikana. kaikki kuusi olivat jo suorittaneet perustutkinnon. Työtä ja opiskelua Oppisopimuskoulutukseen kuuluva työ- Polku oppisopimukseen Koulutuspolun rakentaminen yhdessä nuoren kanssa on yksi tapa auttaa koulutuksellisesti syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta oppisopimuskoulutukseen. K n Teksti Leena Keskiaho Kuva Markku Teräväinen oulutuspolun rakentaminen pitää aloittaa jo edellisen vuoden aikana, sanoo Helsingissä Alppilan yläasteella joustavan perusopetuksen ryhmää aiemmin opettanut Petri Hänninen, joka nyt ohjaa ja tukee oppisopimuskoulutukseen päässeitä nuoria Oppari-hankkeen puitteissa. Hanke tähtää nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittämiseen. Joustava perusopetus tarjoaa toisenlaisen tavan suorittaa peruskoulun viimeiset vuodet. Se sopii nuorille, joiden kohdalla perinteinen pulpettiopetus ei toimi. Siinä nuori huomioidaan kokonaisvaltaisesti ja oppimista viedään koulun ulkopuolelle, erityisesti työpaikoille. Nuorilla on joskus epärealistinen kuva oppisopimuskoulutuksesta. He saattavat kuvitella esimerkiksi, että se on vain työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Siksi on tärkeää tehdä heille hyvissä ajoin selväksi, mihin he sitoutuvat oppisopimuskoulu- Petri Hänninen tukee ja ohjaa oppisopimuskoulutukseen päässeitä nuoria. 6
paikalla oppiminen tapahtui siten, että neljä ensimmäistä jaksoa vuosittain kului lukiossa ja viides jakso ja suurin osa kesästä yrityksessä. Nuoret ovat olleet tyytyväisiä siihen, että heillä on ollut varma kesätyöpaikka, josta on maksettu hyvää palkkaa. Monella nuorella on myös ollut halu tehdä jotain käsillään. Työ on tasapainottanut hyvin teoreettista lukiota, kun on voinut käydä töissä ja oppia samalla ammatillista puolta, Korhonen kertoo. Koulu on tukenut opiskelua muun muassa lisäämällä verkkokurssien määrää. Kun pojat ovat olleet työssä oppimassa, he ovat voineet tehdä opintoja verkon kautta itselle sopivana aikana. Kokemukset oppisopimusopiskelusta ovat olleet niin hyviä, että Kärkölän lukiossa on aloittanut joka syksy uusi ryhmä. Jopa yksi tyttö on uskaltautunut mukaan. Käymme syksyllä koko ikäluokan kanssa Koskisen Oy:ssä katsomassa millaisia tehtäviä siellä tehdään, jotta odotukset ovat realistiset, Ari Korhonen kertoo.n tuksessa, Petri Hänninen sanoo. Kriittinen nivelvaihe Koulutuskentässä tehdään paljon työtä, jotta nuoren siirtyminen peruskoulusta ammatilliseen koulutukseen tapahtuisi sujuvasti ilman kriittisiä välivuosia. Joustavan perusopetuksen lisäksi nuorille on tarjolla nivelvaiheeseen muun muassa kymppiluokka, ammattistartti ja työpajat. Oppari-hankkeessa pyritään näiden aikana tunnistamaan nuoret, jotka motivoituvat oppisopimusopiskelusta ja löytämään heille oppisopimuskoulutuspaikka. Ensimmäisen vuoden aikana ohjaan nuoria tiiviimmin työpaikalla. Joka kolmas viikko meillä on yhteinen kokoontuminen. Päivän aikana jaetaan kokemuksia ja hiotaan työelämävalmiuksia, Petri Hänninen sanoo. Myös työpaikkakouluttajat saavat ohjausta ja koulutusta tehtäväänsä. n Lisätietoa: www.facebook.com/oppari Kultaa ja kunniaa PUUTAITEILIJALLE Nikarilla on syytä olla ylpeä oppisopimuskoulutuksestaan; kultaa Taitaja-kisoissa ja vuoden oppisopimusopiskelija sekä Vuoden oppisopimuskouluttaja Länsi-Uudellamaalla samasta yrityksestä. n Teksti Leena Keskiaho, kuvat Markku Teräväinen A ntrei Hartikainen valmistui artesaanipuusepäksi vuonna 2010. Fiskarsissa toimiva Nikari valmistaa juuri sellaisia huonekaluja, joita Antrei eli Anttu halusi oppia tekemään; kansainvälisesti arvostettuja, huippulaatuisia design-tuotteita. Antulla oli onnea, kun hän pääsi yritykseen, sillä sinne hakeudutaan harjoittelemaan jopa Japanista asti ja haastatteluun tullaan omalla kustannuksella. Nikarin maine ja monet maailmalla palkitut muotoilutuotteet houkuttelivat Antrein kysymään oppisopimuspaikkaa Nikarista. Suoritan puusepänalan ammattitutkintoa, johon tietopuolisen koulutuksen järjestää Koulutuskeskus Salpaus Lahdessa, Antrei kertoo. Lahdessa valmennetaan myös puualan kilpailijoita ammattitaitokisoihin. Antrei Hartikainen sanoo harkitsevansa osallistumista Leipzigissä Saksassa vuonna 2013 pidettäviin Ammattitaidon MM-kilpailuihin. Yrityksen nykyinen omistaja Johanna Vuorio tukee Antrein osallistumista. Palkintojenjakotilaisuudessa myös Antrei Hartikainen voitti kultaa Taitaja-kisassa. Länsi-Uudenmaan oppisopimuskeskuksen johtaja Timo Lehtinen ilmaisi toimiston halukkuuden olla yhtenä tukijana MM-kisavalmennuksessa. n Antrei Hartikainen kuvassa keskellä, vasemmalla työpaikkaohjaajana toimiva puuseppämestari Tommi Alatalo ja Nikarin toimitusjohtaja Johanna Vuorio. Oikealla puolella koulutustarkastaja Michaela Berg ja johtava koulutustarkastaja Timo Lehtinen Länsi-Uudenmaan oppisopimuskeskus Luksiasta. 7
Kansainvälisessä vaihdossa opitaan puolin ja toisin Kansainväliset opiskelijavaihdot ovat entistä keskeisimpiä oppisopimuskoulutuksessa. Täältä lähdetään maailmalle oppimaan uusia asioita ja tänne tullaan. Rémy Lafarguette oli Turussa opiskelijavaihdossa kolme viikkoa alkukesällä. anskalainen Rémy Lafarguette halusi aluksi Rovaniemelle, mutta päätyi Turkuun, koska Turunmaan Rakennus- ja LVI-palvelusta löytyi hänelle sopiva työpaikka. RTurunmaan Rakennus- ja LVI-palvelussa on totuttu kansainväliseen toimintaan. Työntekijöistä useampi on ollut ulkomailla työssä ja yritykseen palkataan mielellään myös ulkomaalaista työvoimaa, jolla on hyvä ammattitaito. Työnjohtaja Vesa Valkeejärvi kehuu Rémyn ammattitaitoa. Hän sanoo, että yleensä ne, jotka vaivautuvat Suomeen asti töihin, ovat motivoituneita ja kovia tekemään töitä. Valkeejärvi kiittelee myös Rémyn innostusta. Teemme parhaillaan rivitalokohteeseen putkiremonttia. Rémy osaa tehdä työt itsenäisesti eikä vaadi juurikaan ohjausta. Rémyn työparina toimii Rami Rinne, joka opiskelee itsekin oppisopimuksella. Tähtäimessä on talotekniikan perustutkinto, putkiasentaja. Yhteisenä kielenä toimii englanti. Oppia hakemassa Isänsä yrityksessä keski-pyreneillä työskentelevä Rémy on ollut aikaisemmin opiskelijavaihdossa Espanjassa. Suomen hän valitsi, koska halusi tutustua pohjoisen elämäntapaan. Hän on tyytyväinen kolmen viikon harjoittelujaksoon ja pitää sitä sopivan mittaisena. Sen kuluessa hän on jo todennut, että monet asiat tehdään täällä toisin, esimerkiksi eristys ja putkien liittäminen. Myös lämmitystekniikat evat erilaisia. Uutta ovat myös kolminkertaiset lasit. Rémy sanoo viihtyneensä hyvin kesäisessä ja kauniissa Suomessa. Suomalaisia hän pitää rauhallisina ja luotettavina. Rami Rinne (vas.) ja Rémy Lafarguette vertailevat eri maiden työskentelytapoja. Useita oppisopimusopiskelijoita Meillä on ollut kaikkiaan kahdeksan oppisopimusopiskelijaa, kertoo Turunmaan Rakennus- ja LVI-palvelun toimitusjohtaja Kari Vastamäki. Hän sanoo ottavansa mielellään ulkomaalaisia harjoittelijoita. Kunhan pelisäännöt ovat samat ja kaikkien tiedossa, työskentely ulkomaalaisten kanssa on samanlaista, hän sanoo. n n Teksti Leena Keskiaho, kuva Markku Teräväinen Eurooppalaiset työssä oppimisjaksot oppisopimuskoulutuksessa Turun oppisopimustoimisto on mukana OpsoProCentral -hankkeessa, jossa käynnistetään oppisopimusopiskelijoiden työssä oppimisjaksoja Eurooppaan. Työssä oppimispaikkoja voi järjestyä joko työnantajan tai oppisopimustoimiston yhteyksien kautta. Yhteistyökumppaneita on Ranskassa, Saksassa, Itävallassa ja Norjassa. Jaksojen pituudet ovat 3-4 viikkoa. Leonardo da Vinci apurahalla on tarkoitus tukea opiskelijan matka- ja majoituskustannuksia sekä muita kustannuksia. Apurahan suuruus vaihtelee 800 1040 e välillä, kohdemaasta ja jakson pituudesta riippuen. Ulkomainen työssä oppimisjakso on osa tutkintoon valmistavaa koulutusta, eikä ulkomainen yritys yleensä maksa palkkaa jaksolta. OpsoProCentral -hankkeessa ovat mukana seuraavat oppisopimustoimijat: Seinäjoki, Jyväskylä, Pirkanmaa, Turku ja Vaasa. Hanketta Koordinoi SEDU aikuiskoulutus, oppisopimuspalvelut, Seinäjoki. 8
Ravintolapäällikkö Keijo Lehtola, Pirkanmaan oppisopimuskeskuksen vs. oppisopimuspäällikkö Erja Luttinen ja ensi keväänä tarjoilijaksi valmistuva Emmi Houhala kehuvat 2+1 -mallia toimivaksi. 2+1 = uudenlainen oppisopimus Pirkanmaan oppisopimuskeskuksessa toteutetaan uudenlaista oppisopimusta, jossa perustutkinnon opiskelija opiskelee kaksi ensimmäistä vuotta oppilaitoksessa. Viimeinen vuosi suoritetaan oppisopimuksella. 2+1 -malli on ollut Pirkanmaalla toiminnassa viisi vuotta. Alunperin hotelli- ja ravintola-alalle suunniteltu koulutus on levinnyt myös muille aloille. Esimerkiksi rakennusalalle ja autoalalle on solmittu tänä vuonna 2+1 -mallin mukaisia oppisopimuksia runsaasti. Vs. oppisopimuspäällikkö Erja Luttisen mukaan 2+1 on otettu vastaan erittäin hyvin sekä opiskelijoiden että työnantajien puolella. Työnantajat kiittelevät opiskelijoiden ammattitaitoa ja opiskelijat ovat tyytyväisiä saamaansa työkokemukseen. Opiskelijoilla on valmistuttuaan sekä perustutkinto että vuosi työkokemusta. Heillä on paremmat mahdollisuudet työllistyä suoraan koulunpenkiltä kuin nuorilla, jotka hankkivat perustutkinnon pelkästään oppilaitoksessa, Luttinen pohtii. Samaa mieltä on myös Ravintola Fransmannin ravintolapäällikkö Keijo Lehtola. Jos samaa työtä hakisi kaksi tasaväkistä hakijaa, palkkaisin sen, jolla on työkokemusta. Lehtola on ottanut Fransmanniin useita oppisopimusopiskelijoita uransa aikana. Viimeisin heistä on 2+1 -mallilla opiskeleva Emmi Houhala, jonka kanssa solmittiin vuoden määräaikainen työsopimus. 9 Tasavertainen työntekijä alusta saakka Työnantajan kannalta suurin ero perinteiseen oppisopimuskoulutukseen verrattuna on opiskelijan osaamisessa. 2+1 -mallissa opiskelija saa alalle vaadittavat pohjatiedot kahden ensimmäisen vuoden aikana. Oppisopimusjakson alkaessa työnantaja saa itselleen nuoren, innokkaan työntekijän, jolla on alasta perustaidot. Vastineeksi työnantaja maksaa opiskelijalle palkan, joka on minimissään 80 prosenttia työehtosopimuksen mukaisesta palkasta. Emmi oli meillä työharjoittelussa ja kun hän kysyi mahdollisuutta tulla viimeiseksi vuodeksi oppisopimukseen, en miettinyt hetkeäkään. Emmi oli osoittautunut reippaaksi nuoreksi naiseksi, jolla on asenne kohdallaan, Lehtola kertoo. Normaalissa oppisopimuksessa ohjauksen määrä työnantajalle on moninkertainen verrattuna tähän malliin. Emmi oli meille tullessaan jo valmis työntekijä. Lehtola painottaa, että tämä on loistava keino työllistyä. Emmi on jo nyt yksi meistä. Miksi päästäisimme oppisopimuksen jälkeen käsistämme hyvän työntekijän, joka on jo oppinut talon tavoille? Myös Houhala on ollut tyytyväinen valintaansa. Hän saa viimeiseltä opiskeluvuodeltaan palkkaa, arvokasta kokemusta ja taitoja, joita ei opita koulunpenkillä. Uskon, että opin oppisopimusvuoteni aikana huomattavasti enemmän kuin ne luokkatoverini, jotka halusivat suorittaa perustutkinnon kokonaan oppilaitoksessa. Houhala käy jouluun saakka koulussa suorittamassa viimeisiä opintoja kahtena päivänä viikossa. Työvuorojen ja koulun yhdistäminen on sujunut loistavasti, toteavat sekä Houhala että Lehtola. 2+1 -malli on rakennettu nuoren opiskelijan näkökulmasta. Jos jostain syystä oppisopimus joudutaan purkamaan, ei nuori joudu tyhjän päälle. Hän saa palata takaisin koulunpenkille ja suorittaa tutkinnon loppuun siellä. n Teksti ja kuva Sane Keskiaho
Tukea tarvitaan usein Oppisopimusopiskelu on vaativaa äin sanoo Hyrian RekryOpso-projektissa mukana ollut erityisopettaja Satu Törrönen. Äskettäin päättyneen projektin tavoitteena oli madaltaa kynnystä oppisopimuk- Nseen ja etsiä oppisopimuskoulutuksen keskeyttämisen kriittisiä pisteitä. Moni luulee, että jos koulu on ollut takkuista, niin oppisopimus on helppo tapa oppia. Se ei pidä paikkaansa. Opiskelu oppisopimuksella soveltuu henkilöille, joilla on valmiudet itsenäiseen opiskeluun ja hyvät ajanhallinnan taidot, jotka ovat itseohjautuvia ja joilla on hyvä motivaatio. Kun oppilaitospäiviä on vain 20 prosenttia opinnoista, pitää itse kyetä huolehtimaan siitä, että oikeasti oppii tavoitteiden mukaisesti. Kaikilla ei näitä taitoja kuitenkaan ole. Silloin opiskelujen loppuun vieminen saattaa vaatia erityisiä tukitoimia. Koulutustarkastaja Erika Vaahtera ottaa esimerkiksi maahanmuuttajat, joita projektissa oli useita. Heidän kielitaitonsa vaatii usein termien ja ammattisanojen opettelua suomeksi. Kehitimme erittäin hyvän ja perusteellisen verkkopohjaisen testin kielitaidon kartoittamiseen. Monilla saattaa olla myös lukihäiriö tietämättään. Kaikissa testeissä on tärkeää, että henkilö itse saa selkeän kuvan omista vahvuuksistaan ja pulmakohdistaan. Tuotimme myös selkokielistä materiaalia siitä, mitä oppisopimus on. Erika Vaahteran mukaan tukea on tarjottu laajapohjaisesti. Erityisopettajan lisäksi meillä on toimialakohtaiset oppimisvalmentajat, jotka tuntevat hyvin työelämän tarpeita. Myös koulutustarkastajat ovat jalkautuneet paljon työpaikoille. Hän muistuttaa, että tuen tarve opiskeluissa ei tarkoita sitä, etteivät työtaidot olisi kunnossa. Yrityksissä asia ymmärretään hyvin ja niissä onkin oltu mukana tukitoimissa kiitettävästi.n - Mahdollisuus saada tukea rohkaisee opiskelemaan, sanovat erityisopettaja Satu Törrönen (vas.) ja koulutustarkastaja Erika Vaahtera. Oppisopimukseen työharjoittelun kautta Lahdessa nuorten pääsyä oppisopimuskoulutukseen tuetaan mahdollisuudella ottaa nuori ensin työharjoitteluun. Myös muuta tukea on tarjolla. Janne Louhelaisen oppisopimustyönantaja on Teatteri Vanha Juko Lahdessa. Ensi kosketuksen teatterimaailmaan Janne sai siviilipalveluaikanaan. Kun pari vuotta sitten teatterin henkilöstössä tapahtui isoja muutoksia ja äänimiehenä toimineesta Jaska Teurista tuli teatterin hallintojohtaja, alettiin miettiä keinoja Jannen kouluttamiseksi äänimieheksi. Oppisopimus on ehdottomasti paras tapa kouluttautua teatteritekniikkaan. Oppilaitoksesta ei pysty saamaan yhtä paljon käytännön oppia kuin täältä, Jaska Teuri sanoo. Hän toimii myös Jannen työpaikkakouluttajana. Oppisopimusopiskelu sopii hyvin Jannelle. Peruskoulun jälkeen minulla oli erilaisia pätkätöitä. Koulun penkille minua ei olisi saanut millään, Janne myöntää. Kun Jannen oppisopimusta edelsi työhallinnon järjestämä työharjoittelu, jonka aikana hän pääsi perehtymään tuleviin tehtäviin, ja kun hän lisäksi oli innokas, solmimme oppisopimuksen. Aikaisemmin Janne oli tehnyt vain toimistotöitä täällä, Jaska Teuri sanoo. Hän pitää tärkeänä sitä, että oppisopimuskoulutukseen otettava nuori tunnetaan entuudestaan. Vaikea on ajatella, että suoraan kadulta otettaisiin joku koulutettavaksi. Nuoreen pitää voida luottaa. Painotan Jannenkin koulutuksessa vastuun kantamisen tärkeyttä, Teuri sanoo. Joskus rankkaa mutta palkitsevaa Suoritan audiovisuaalisen viestinnän perustutkintoa. Oppisopimuksen järjestäjänä toimii Koulutuskeskus Salpaus, joka on ostanut tietopuolisen koulutuksen Keudasta. Tutkinnon suorittaminen kestää kolme vuotta, Janne kertoo. 10