Yksityismetsätalouden kannattavuusaineistot 1996 Toimittajat: Esa Uotila Kaarina Linna 20.10.1998 456 Hyvä välivuosi tulot edelleen 10 % yli keskiarvon Johdanto Vuosi 1996 oli yksityismetsätaloudessa bruttokantorahatuloilla mitaten 9 prosenttia edellisvuotta huonompi, vaikka tulos oli 10 prosenttia 10 vuoden keskiarvoa parempi. Markkinapuuta hakattiin yksityismetsissä 39,9 miljoonaa kuutiometriä ja bruttokantorahatulot olivat 7 miljardia markkaa. Markkinahakkuut vähenivät 11 prosenttia edellisvuodesta, mutta keskimääräinen kantohinta nousi 175,5 markkaan kuutiolta (+1,3 %). Yksityismetsien hoidon ja perusparannuksen kustannukset olivat 848 miljoonaa markkaa, mikä on 21 miljoonaa markkaa vähemmän kuin edellisvuonna. Valtion suhteellinen osuus rahoituksesta (avustukset ja lainat) pysyi edellisvuoden tasolla (34 %), mutta valtion rahoitusosuudessa lainojen osuus putosi 13,2 miljoonaan markkaan, mikä on runsas puolet edellisvuoden määrästä. (Metsätilastollinen vuosikirja 1997). Yksityismetsätalouden kannattavuusaineistot jakaantuvat kahteen pääluokkaan: aluettaisiin tilastoaineistoihin ja tilakohtaiseen aineistoon. Alueellisissa tilastoaineistoissa tuloina käytetään Tilastokeskuksen määrittämiä bruttokantorahatuloja ja kustannuksina pääosin Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion Metsäntutkimuslaitokselle toimittamia metsäkeskuksittaisia kustannustietoja. Tilakohtaisena aineistona käytetään Tilastokeskuksen keräämää veroilmoitustietoihin perustuvaa Maatilatalouden yritys- ja tulotilastoa (MYTT) vuodelta 1996. Aluejaon perusteena ovat metsäkeskukset. Suuraluejako Länsi-, Itäja Pohjois-Suomeen on esitetty laatuselosteessa kuvassa 5. Tuloksia esitettäessä suluissa oleva etumerkillä varustettu prosenttiluku kertoo muutoksen vuoteen 1995 verrattuna. Vuosien 1994 ja 1995 tulokset on raportoitu julkaisussa E. Uotila. 1997. Yksityismetsätalouden kannattavuus -vuosien 1994 ja 1995 tilastoaineistot. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 659. Alueittaiset tilastoaineistot Alueittaisten tilastoaineistojen perusteella tehty katelaskelma metsäkeskuksittain on esitetty taulukossa 1. Bruttotulot (bruttokantorahatulot) Vuoden 1996 alueittaisten tilastoaineistojen perusteella laskettu bruttokantorahatulon keskiarvo oli 527 markkaa hehtaarilta eli kymmenen prosenttia pienempi kuin edellisenä vuonna. Suurin pudotus oli Itä-Suomesa ( 14 %) ja pienin Länsi-Suomessa ( 5 %). Tilastotiedotteiden teksti- ja kuvaosuudet luettavissa ilmaiseksi Metlan kotisivulta (http://www.metla.fi/metla.html) internetissä.
2 Kustannukset Yksityismetsätalouden bruttokustannukset olivat keskimäärin 98 markkaa hehtaarilta eli yhtä suuret kuin edellisenä vuotena. Kustannukset nousivat Itä-Suomessa (+5 %), mutta laskivat muualla. Tuet lisääntyivät Etelä-Suomessa runsaat 5 prosenttia ja laskivat Pohjois-Suomessa noin 3 prosenttia. Nettotulot Yksityismetsätalouden nettotulos oli keskimäärin 440 markkaa hehtaarilta ( 11 %). Se oli edelleen selvästi korkein Itä-Suomessa (658 mk/ha), vaikka siellä pudotus edellisvuoteen verrattuna oli suurin ( 17 %). Pohjois-Suomessa hehtaarikohtaiset tulot olivat noin kolmasosa maan keskiarvosta (144 mk/ha). Yhteenvetolaskelmat Kuvassa 1 on esitetty alueittaisten tietojen perusteella tehdyn yksityismetsätalouden katelaskelman tulokset vuodelle 1996. Kuva perustuu taulukon 1 tietoihin. Tilakohtainen aineisto (Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto) Yhteenveto maatilatalouden yritys- ja tulotilaston taustatekijöistä metsätalouden osalta vuodelta 1996 on esitetty taulukossa 2. Myyntituloverotuksen valinneet Yhteenveto puun myyntituloverotustietojen perusteella lasketuista tuloksista on esitetty taulukossa 3. Bruttotulot (pääomatulot) Maatilatalouden yritys- ja tulotilastossa (MYTT) metsätalouden pääomatuloverotuksessa olevilla metsänomistajilla hehtaarikohtaiset tulot putosivat vuonna 1996 keskimäärin neljänneksen ( 24 %) edellisvuodesta. Pääomatuloja saatiin 458 markkaan hehtaarilta (taulukko 3). Suurinta pudotus oli yli 100 hehtaarin tiloilla Länsi-Suomessa ( 31 %) ja alle 20 hehtaarin tiloilla Itä-Suomessa ( 35 %). Molemmat ryhmät saivat sekä alueellaan että tilakokoluokassaan eniten tuloja edellisenä vuonna. Pohjoisessa alle 20 ja hehtaarin tiloilla bruttotulot putosivat puoleen, kun taas ja yli 100 hehtaarin tiloilla tulot nousivat hieman. Havaintojen pieni määrä haittaa tulosten yleistettävyyttä Pohjois-Suomessa. Pääomatuloista kaksi kolmasosaa (66 %) saatiin pystykaupoista, vajaa kolmasosa (31 %) hankintakaupoista ja loput pääosin oman puutavaran käytön arvosta. Suhteellisesti suurin pystykaupan osuus oli Itä-Suomessa (73 %) ja alin Pohjois-Suomessa (51 %). Hankintakauppatuloihin sisältyy verotuksessa myöhemmin vähennettäviä korjuukustannuksia, joten hankintakauppatulojen osuus tulee pääomatulojen perusteella 800 mk/ha 700 mk/ha 600 mk/ha 500 mk/ha 400 mk/ha 300 mk/ha 200 mk/ha 100 mk/ha 0 mk/ha Koko maa Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Koko Maa Nettotulos Metsänomistajien maksamat kustannukset Valtion myöntämä tuki Kuva 1. Yksityismetsätalouden tulot ja menot vuonna 1996 alueittaisten tilastoaineistojen perusteella laskettuina. Nettotulos ja metsänomistajien maksamat kustannukset vastaavat yhdessä kantorahatuloja. Pylväiden koko korkeus edustaa bruttotuloja tuki mukaan luettuna.
3 yliarvioiduksi verrattuna perinteiseen kantorahatulovertailuun (ks. laatuseloste). Menot MYTT-aineiston mukaan myyntituloverotuksessa tehtiin vähennyksiä (vuosimenot + poistot) keskimäärin 119 markkaa hehtaarille ( 6 %). Alueittain eniten vähennettävää oli Länsi-Suomessa (131 mk/ha, 4 %), sitten Itä-Suomessa (107 mk/ha, 10 %) ja vähiten Pohjois-Suomessa (51 mk/ha, 4 %). Tilakokoluokittain eniten vähennettävää oli edelleen yli 100 hehtaarin tiloilla, keskimäärin 137 markka hehtaarilta ( 14 %). Lännessä yli 100 hehtaarin tiloilla vähennettävää (158 mk/ha, 10 %) oli selvästi enemmän kuin idässä (111 mk/ha, 24 %). Tilakokoluokassa hehtaaria vähennykset olivat kaikilla suuralueilla pienimmät, vaikka kustannukset pysyivät samansuuruisina vuoteen 1995 verrattuna (98 mk/ha, +1%). Kaksi kolmasosaa menoista (66 %) oli vuosimenojen muita menoja. Sekä poistojen että palkkausmenojen osuus oli keskimäärin 16 prosenttia. Matkoista aiheutuvien kustannusten osuus menoista oli tässä aineistossa 3 prosenttia. Länsisuomalaisten yli 100 hehtaarin tilojen korkeaa kustannustasoa selittää palkkausmenojen suuri osuus (28 %). Pääomatuloverotuksen vähennykset sisältävät hankintamyyntien puunkorjuukustannuksia, joiden arvioitu osuus menoista on suuruusluokaltaan kolmasosasta puoleen. Hankintahakkuiden puunkorjuukustannukset selittävät osan Länsi- ja Itä-Suomen kustannuserosta. Nettotulot MYTT-aineiston pääomatuloverotustiedoilla laskettu puhdas pääomatulo vuonna 1996 oli 334 markkaa hehtaarilta. Pudotusta oli edellisvuoteen verrattuna lähes kolmasosa ( 29 %). Alueittain pudotus jäi tässä aineistossa pienimmäksi Itä-Suomessa ( 23 %). Tilakokoluokittain tulojen aleneminen oli suurempaa alle 20 hehtaarin ( 33 %) ja yli 100 hehtaarin tiloilla ( 34 %) kuin niiden väliin jäävillä tilakokoluokilla ( 26 ja 24 %). Suurimmat pudotukset nettotuloissa oli länsisuomalaisilla yli 100 hehtaarin tiloilla ( 39 %) ja alle 20 hehtaarin tiloilla Itä-Suomessa ( 41 %). Pohjois-Suomessa alle 20 hehtaarin tiloilla nettotulos jäi tappiolliseksi ( 101 %), mutta vähäisen havaintomäärän takia tulosta ei voida pitää luotettavana. Investoinnit MYTT-aineiston pääomatuloverotustietojen perusteella lasketut investoinnit metsätalouden käyttöomaisuuteen (koneet, rakennukset, ojat ja tiet) olivat vuonna 1996 keskimäärin 19 markkaa hehtaaria kohti ( 10 %). Eniten pinta-alaan suhteutettuna investoitiin alle 20 hehtaarin tiloilla (26 mk/ha). Yli 100 hehtaarin tiloilla kolmasosa (34 %) investoinneista tehtiin ojiin ja teihin, kun niiden osuus muissa tilakokoluokissa jäi neljäsosaan. Puukaupat Vuonna 1996 puukauppatuloja oli saanut hieman alle puolet (46 %) puunmyyntituloverotuksen valinneista MYTT-tiloista. Puunmyyntitulot niitä saaneilla tiloilla olivat keskimäärin 51 200 markkaa ( 11 %). Hankintakauppatuloja sai 30 ( 6 prosenttiyksikköä) ja pystykauppatuloja 23 prosenttia tiloista (+3 prosenttiyksikköä). Osalla tiloista oli tehty molempia kauppoja. Pystykauppatuloja saatiin keskimäärin 70 400 ( 16 %) ja hankintakauppatuloja 25 600 ( 17 %) markkaa. Yhteenvetolaskelmat MYTT-aineiston pääomatuloverotuksen piirissä olevien tilojen tiedoilla on tehty kaksi laskelmaa. Kuvassa 2 on esitetty metsätalouden puhtaan pääomatulon laskennan mukaiset tulokset. Kuvassa 3 esitetyt tulokset vastaavat kassavirtalaskelmaa, jossa huomioon otetaan vain tarkastelujakson aikana syntyvät tulot ja menot. Lisäksi tuloista on otettu erilleen oman puunkorjuutyön arvo. Suurimmat erot kassavirta- ja verotuslaskelman välillä syntyvät metsävähennyksestä sekä varausten ja poistojen avulla tehtävästä tulojen ja menojen jaksotuksesta. Kuvat perustuvat taulukon 3 tietoihin.
4 700 Kaikki Länsi Itä 600 mk/ha 500 400 300 Pohjoinen Oma hankintapuunkorjuutyö Metsävähennys Varaukset Vuosimenot Poistot Menot muille tulolähteille Verot Nettotulot 200 100 0 Tilakokoluokka, ha Lähde: Tilastokeskus/Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 1996 Kuva 2. Pääomatuloverotuslaskelma. Pylvään koko korkeus kuvaa kaikkia pääomatuloverotuksessa huomioon otettavia tuloja. Metsätalouden pääomatulon laskennassa kokonaistuloista on tehty kolme ylintä vähennystä. Puhdasta pääomatuloa edustaa nettotulojen ja verojen summa. 700 Itä 600 Kaikki Länsi 500 400 Vuosimenot mk/ha 300 Pohjoinen Investoinnit verovuonna Nettotulot (oma korjuutyö) Nettotulot (muut) 200 100 0-100 Tilakokoluokka, ha Lähde: Tilastokeskus/Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 1996 Kuva 3. Kassavirtalaskelma. Pylvään koko korkeus kuvaa vuoden aikana rahana saatuja bruttotuloja.
5 Pinta-alaverotuksen valinneet Vertailu Bruttotulot MYTT-aineiston pinta-alaverotustiedoilla laskennallinen bruttotulo nousi 405 markkaan hehtaarilta (+9 %). Puuntuotantokykyyn perustuva laskennallinen bruttokantorahatulo on pienillä tiloilla korkeampi kuin suurilla tiloilla (kuva 4). Menot MYTT-aineiston pinta-alaverotuksessa olevilla tiloilla vähennykset olivat keskimäärin 145 markkaa hehtaarilta. Keskimääräisvähennyksen osuus oli neljäsosa (24 %) samoin kuin verovapaista alueista koituvat vähennykset. Länsi- ja Itä-Suomessa hehtaarikohtaiset vähennykset isoilla tiloilla olivat suuremmat kuin pienemmillä tiloilla (kuva 4). Nettotulot Vuoden 1996 MYTT-aineiston perusteella laskettu pinta-alaverotuksen puhdas tulo oli 258 markkaa hehtaarilta (+14 %). Isoilla tiloilla puhdas tulo oli selvästi pienempi kuin pienillä tiloilla (kuva 4). Alueittaiset tilastoaineistot ja MYTT-myyntituloverotustiedot Bruttokantorahatulot ja pääomatulot MYTT-aineistolla laskettu metsätalouden pääomatulo on Länsi-Suomessa kolme neljäsosaa (77 %) ja muilla alueilla kaksi kolmasosaa (68 %) keskimääräisistä bruttokantorahatuloista. Koko maassa ero oli pienempi (13 %), sillä maatalouden tarpeita varten kerätyssä MYTT-aineistossa ei matalatuottoiset pohjoisen alueet vaikuta yhtä paljon keskiarvoon kuin kaikki metsänomistajat kattavissa alueellisissa tilastoissa. Valtaosa tuloerosta eri aineistojen välillä selittynee puunmyyntituloverotuksen valinneiden metsänomistajien erilaisella puunmyyntikäyttäytymisellä. * Puunmyyntituloverotukseen siirtyminen oli sitä edullisempaa, mitä vähemmän aikoi hakata vuoteen 2006 kestävän metsäverotuksen siirtymäkauden aikana. Ilman eroa puunmyyntikäyttäytymisessä tulisi metsätalouden pääomatulojen olla korkeammat kuin vastaavassa * Ovaskainen, V. & Ripatti, P. 1998. Metsäverojärjestelmän muutos, siirtymäkauden verovalinnat ja yksityismetsänomistajien puunmyynnit. Metsätieteen aikakauskirja - Folia Forestalia 2/1998: 179 194. 700 600 Länsi Itä Kaikki 500 mk/ha 400 300 Pohjoinen Keskimääräisvähennys Tilakohtaiset vähennykset Puhdas tulo 200 100 0 yli 100 yli 100 yli 100 yli 100 Tilakokoluokka, ha Lähde: tiastokeskus/maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 1996 Kuva 4. Pinta-alaverotustietojen mukaan laskettu puhdas tulo. Pylvään koko korkeus edustaa laskennallisia bruttotuloja
6 tilanteessa saadut bruttokantorahatulot, sillä pääomatuloihin sisältyy hankintaleimikoiden puunkorjuukustannukset metsänomistajan oman työn arvoa lukuun ottamatta. Myös tulopohjassa ja vähennyksissä on eroja (ks. laatuseloste). Menot Alueittaisten tilastoaineistojen ja verotustietojen perusteella lasketut menot eivät ole vertailukelpoisia (ks. laatuseloste). Nettokantorahatulot ja puhdas pääomatulo MYTT-aineiston perusteella laskettu puhdas pääomatulo oli Länsi- ja Itä-Suomessa vajaat kaksi kolmasosaa (64 % ja 62 %) ja Pohjois-Suomessa vajaa puolet (47 %) alueittaisten aineistojen perusteella lasketuista nettokantorahatuloista. Todennäköisesti suurin syy isoihin eroihin on eri veromuodot valinneiden metsänomistajien hakkuukäyttäytymisellä, mutta myös aineistojen erilaisella laskentatavalla on vaikutusta. Verotustapojen vertailu MYTT-aineistossa Maatilatalouden yritys- ja tulotilastolla tehtävän vertailun perusteella nähdään, että pinta-alaverotuksessa laskennalliset bruttotulot olivat samalla tasolla kuin myyntituloverotuksen valinneilla todelliset tulot. Pinta-alaverotukseen jääneillä todelliset metsätalouden tulot ovat korkeammat. (Kuva 2 ja kuva 4) Vähennykset olivat pinta-alaverotuksen valinneilla keskimäärin suuremmat metsäpinta-alaa kohti kuin myyntituloverotuksen valinneilla, vaikka heillä vähennyksiin ei sisälly puunkorjuukustannuksia. Pinta-alaverotukseen jääneiden maatilametsänomistajien verorasitus olisi todennäköisesti huomattavasti korkeampi, mikäli he olisivat siirtyneet puunmyyntituloverotukseen. Pinta-alaverotuksen mahdollisesti korkeampi verokantakaan ei todennäköisesti muuta tilannetta. Ansiotulojen keskimääräinen verotusaste nousee pääomatuloveroprosenttia korkeammaksi vasta noin 90 000 matkan verotettavilla tuloilla. Laatuseloste Yksityismetsätalouden kannattavuusaineistot Yksityismetsätalouden kannattavuusaineistot on uusi Metsäntutkimuslaitoksen tilastolliseen tietopalveluun kuuluva osahanke. Siinä kerätään jo valmiiksi olevaa yksityismetsätalouden tuloihin ja menoihin liittyvää aineistoa ja tehdään sen perusteella suppea kannattavuustarkastelu. Hankkeen päätavoitteena on kerätä vuotuista aineistoa tietopankiksi, joka muodostaa tulevaisuudessa nopeasti ja edullisesti käyttöön saatavan aineiston yksityismetsätalouden ja erityisesti sen kannattavuuteen liittyvää tutkimusta varten. Käsitteitä Yksityismetsätaloudella tarkoitetaan tässä yhteydessä kaikkea muuta kuin Metsähallituksen ja metsäteollisuuden sekä siihen läheisesti liittyvien yhteisöjen metsätaloutta. Tarkemman rajauksen asettavat käytössä olevat aineistot. Kannattavuutta mitataan tässä raportissa suppeasti tuloina, menoina ja niiden erotuksena suhteutettuna metsämaan pinta-alaan. Varsinainen metsätalouden kannattavuustutkimus edellyttää useamman vuoden aikasarjaa sekä omaisuuden eli pääasiassa puuston arvon muutosten huomioon ottamista. Bruttokantorahatulot ovat metsänomistajien saamat puukauppatulot ja omaan käyttöön otetun puutavaran arvo. Hankintakauppatuloista on vähennetty puunkorjuukustannukset, joina käytetään pystykauppojen keskimääräisiä korjuukustannuksia. Metsätalouden pääomatuloverotus perustuu metsätaloudesta saataviin todellisiin tuloihin. Verot maksetaan vähennysten jälkeen pääomatuloveroprosentin mukaan. Metsätalouden pääomatulot vuonna 1996 laskettiin seuraavasti + pystykauppatulot + hankintakauppatulot hankintatyön arvo + vakuutus- ja vahingonkorvaukset + omasta metsästä otettu puutavara (osalla ns. hiljainen kuittaus) metsävähennys varaukset + muut pääomatuloksi luettavat erät (mm. varausten tuloutus) = metsätalouden pääomatulot Metsätalouden menot laskettiin seuraavasti: + vuosimenot (palkkaus, matka ja muut menot) + poistot (koneet, rakennukset, ojat ja tiet) + toisesta tulolähteestä siirrettävät menot metsätalouden menoihin sisältyvät vähennyskelvottomat menoerät = Metsätalouden menot Metsätalouden puhdas pääomatulo lasketaan vähentämällä metsätalouden pääomatulosta metsätalouden menot. Metsätalouden pinta-alaverotus on väistyvä metsäverotusmuoto. Vuonna 1993 tehdyn valinnan mukaan
7 osa metsänomistajista jäi pinta-alaverotuksen piiriin 1993 2005 kestävän siirtymäkauden ajaksi. Pinta-alaverotuksessa tulot arvioidaan tilan metsien puuntuottokyvyn ja alueittain laskettavien puutavaralajirakenne- ja hintatietojen perusteella. Vähennyksissä osa kustannuksista arvioidaan keskimääräisinä Metlan arvion mukaan ja osa on tilakohtaisia. Metsätalouden puhdasta tuloa verotetaan ansiotulojen verotuksen yhteydessä. Kassavirtalaskelma on tuloksenlaskentatapa, jossa otetaan huomioon vain tarkastelujakson aikana tapahtunut rahaliikenne. Kirjanpitolain mukainen tapa on suoriteperusteinen kirjanpito, jossa tulot ja menot jaksotetaan niiden synnyn (esim. puutavaran luovutuksen) mukaan. Aineistot Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto (MYTT) perustuu maatilatalouden veroilmoitustietoihin sekä maatilarekisteritietoihin. Otos käsittää vain aktiivisesti maataloutta harjoittavia tiloja, joista kolmasosa vaihtuu vuosittain. Aineisto kerätään maatalouden tarpeita silmällä pitäen, joten sen otanta painottuu Etelä- ja Länsi-Suomeen. MYTT-aineiston kerää Tilastokeskus, joka julkaisee sen perusteella vuosittain Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto -raportin. Kannattavuustarkastelujen kannalta aineisto jakaantuu metsäverotustavan mukaan kahteen osaan. Varsinaista todellisiin tuloihin ja menoin perustuvaa kannattavuusaineistoa saadaan vain metsätalouden pääomatuloverotuksen (puun myyntituloverotus) valinneilta tiloilta, joita vuoden 1996 aineistossa on 4 715 kappaletta. Pinta-alaverotukseen jääneiden tilojen (4 095 kpl) verotustiedoilla voidaan tehdä vain keskimääräiseen tuottoon perustuvien tulojen mukaisia laskelmia, joten niiden käyttö rajoittuu lähinnä metsäverotustapojen vertailuun. MYTT-aineistoon sisältyy lisäksi huomattava joukko tiloja (1 402 kpl), joiden verotusmuotoa ei tiedetä. Niiden metsäverotustiedot olivat myös muilta osin puutteelliset, että ne jätettiin laskelmien ulkopuolelle. MYTT:iin perustuvan yksityismetsätalouden kannattavuusaineistoon hyväksytyn havainnon pienin metsämaan pinta-ala on 1 hehtaari. Tulokset esitetään suuralueittain (kuva 5). Alueittaisten tilastoaineistojen perusteella lasketut tulokset on taulukoitu myös metsäkeskuksittain. Alueittaiset tilastoaineistot Tulotietoina käytetään Tilastokeskuksen laskemia bruttokantorahatuloja, jotka perustuvat Metsäntutkimuslaitoksen keräämään markkinahakkuutilastoon. Kustannustiedot perustuvat uudistamismateriaalien, metsänhoitomaksujen sekä ulkopuolisilla teetettyjen metsänhoito- ja perusparannustöiden osalta metsäkeskusten HANKE-systeemin mukaisiin kustannuksiin. Metsänomistajien itse tekemistä töistä, koneiden käytöstä ja matkoista johtuvat kustannukset on arvioitu ulkopuolisilla teetettyjen töiden kustannusten perusteella. Kustannustietojen kokoamisesta vastaa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Hallintoon, koulutukseen ja matkoihin liittyvät kustannukset ovat pääosin arvioita, joita käytetään metsätulojen pintaalaverotuksen keskimääräisvähennyksen laskentaan. Kuva 5. Aluejako. Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto
8 Vertailtavuus Saman aineiston eri vuosilta lasketut tulokset ovat vertailukelpoisia. Sen sijaan alueittaisten aineistojen ja Maatilatalouden yritys- ja tulotilaston perustella lasketut tulokset eivät ole varauksetta vertailukelpoisia keskenään. Niissä aineistojen perusjoukot poikkeavat toisistaan eivätkä tulosten laskentaan käytettävissä olevat tiedot kaikilta osin vastaa toisiaan. MYTT-aineistosta ei voida laskea alueittaisten aineistojen kanssa yhdenmukaisia bruttokantorahatuloja, koska verotustiedoissa kustannuksia ei ole ryhmitelty kustannuspaikoittain (esim. 1. puunkorjuu, 2. metsänhoito ja -perusparannus, 3. muut kustannukset). Metsätalouden pääomatulot sisältävät hankintakauppojen puunkorjuukustannukset metsänomistajan omaa työtä lukuunottamatta, minkä takia pääomatulot ovat suuremmat kuin perinteisesti lasketut bruttokantorahatulot. Muut pääomatuloa laskettaessa huomioon otettavat erät voidaan tarvittaessa jättää laskelmien ulkopuolelle. Edellä mainittu kustannuspaikkajaon puuttuminen haittaa etenkin kustannusten vertailua. Verotustietoihin sisältyvien puunkorjuukustannusten takia tulee MYTT-aineiston perusteella laskettujen kustannusten olla korkeammat kuin alueittaisilla tilastoaineistoilla lasketut. Laskelmissa mukana olevissa kustannuksissa on myös muita eroja, mutta suuruusluokaltaan niistä aiheutuvat erot ovat pienempiä kuin puunkorjuukustannusten aiheuttamat. Aineistojen perusjoukot eivät ole samat, joten tasoerot ovat odotettavia, vaikka laskentaperusteet olisivat identtiset. MYTT-aineistolla lasketut tulokset perustuvat puunmyyntituloverotustietoihin, joten on oletettavaa, että sen perusteella lasketut tulot ovat keskimääräistä alemmat metsäverotuksen siirtymäkauden ajan (1993 2005). Lisäksi tuloksia verrattaessa on muistettava, että MYTT-aineisto painottuu Etelä- ja Länsi-Suomeen ja sisältää vain maataloutta harjoittavia metsänomistajia, kun taas alueittaiset yksityismetsätalouden tilastot käsittävät kaikki perhemetsätalouden harjoittajat sekä yhteismetsät, seurakunnat, kunnat, säätiöt ym. yhteisöt. Aineistojen vertailuun liittyvistä ongelmista tarkemmin E. Uotila, toim. 1997. Yksityismetsätalouden kannattavuustutkimustarpeita ja tuloksia eri organisaatioiden näkökulmista. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 661. Luotettavuus Alueittaisten tilastoaineistojen perusteella saadaan yleiskuva yksityismetsätalouden tulojen ja menojen kehittymisestä, vaikka tilastoinnissa on epätarkkuustekijöitä. Tulojen laskennassa epätarkkuutta aiheuttavat mm: Osa hakattavasta puumäärästä on myyty edellisen vuoden hinnoilla ja osa ko. vuoden hinnoilla myydystä puusta jää kaupantekovuonna hakkaamatta. Bruttokantorahoissa on pieni systemaattinen yliarvio, sillä hankintaleimikoiden puunkorjuukustannukset oletetaan yhtä suuriksi kuin pystyleimikoissa. Käytännössä hankintaleimikoiden korjuukustannukset ovat korkeammat mm. pienemmän puumäärän ja suuremman kuitupuuosuuden takia. Kotitarvepuun käytön arvo perustuu arvioon. Kustannusten laskennassa epätarkkuutta aiheuttavat mm: Osa kustannustiedoista perustuu arvioon Korkomenot puuttuvat. MYTT-aineistolla laskettuja tulo- ja menotietoja ei voida yleistää koskemaan kaikkia metsänomistajia, koska Aineisto perustuu metsätalouden pääomatuloverotustietoihin, joten tulot jäävät siirtymäkauden aikana pienemmiksi kuin metsänomistajilla keski-määrin Aineistossa on vain maanviljelijämetsänomistajia Aineisto painottuu Etelä-Suomen läntisiin ja eteläisiin osiin; Oulun ja Lapin lääneistä havaintoja on vähän. Aineiston luotettavuutta heikentävät lisäksi seuraavat puutteet Aineisto perustuu veroilmoituksiin, ei lopulliseen verotukseen Pienehköjä tuloja tai menoja ei tarvitse ilmoittaa metsäverotuksen lomakkeella, josta MYTT-tiedot kerätään Mukana suuri joukko tiloja, joista ei ole metsäverotustietoa MYTT-aineiston otanta on tehty maataloustulon selvittämistä silmällä pitäen Tulokset on laskettu ilman painotuksia. Tulosten käyttö Tulokset soveltuvat taustamateriaaliksi sekä alueittaisten ja tilakokoluokittaisten vertailujen tekoon. Alueittaisten tilastoaineistojen perusteella lasketuista tuloksista saadaan yleiskuva koko yksityismetsätalouden tuloista ja menoista metsäkeskuksittain. MYTT-aineiston perusteella voidaan tehdä alueittaisia ja tilakokoluokittaisia tarkasteluja, mutta tuloksia ei voida yleistää koskemaan kaikkia yksityismetsänomistajia.
9 Taulukko 1. Yksityismetsätalouden katelaskelma metsäkeskuksittain vuonna 1996, alueittaiset tilastoaineistot 1 000 mk Metsäkeskus 0 Ahve- 1 Rannikko 2 Lounais- 3 Häme- 4 Kymi 5 Pirkan- 6 Etelä- 7 Etelä- 8 Keski- 9 Pohjois- 10 Pohjois- 11 Keski- 12 Kainuu 13 Pohjois- 14 Lappi nanmaa Suomi Uusimaa maa Savo Pohjanmaa Suomi Savo Karjala Pohjanmaa Pohjanmaa = BRUTTOKANTORAHATULOT 22 617 359 506 554 112 769 683 529 583 575 976 887 935 405 676 727 275 750 266 528 703 197 533 211 081 274 350 232 323 Metsänhoito ja kunnossapito 1 107 27 806 33 184 45 242 32 275 32 829 72 684 42 694 52 469 83 791 49 602 23 766 21 145 37 362 42 472 Uudistusalojen valmistaminen 138 4 587 8 303 8 899 6 572 3 965 11 776 6 793 8 387 14 264 10 497 5 012 4 822 8 847 11 199 Metsänviljely 601 13 648 13 044 22 901 16 820 17 464 39 969 14 952 29 796 50 834 25 542 10 718 7 427 17 123 24 252 Taimikonhoito 362 7 243 7 267 9 624 5 711 6 887 15 376 10 071 8 184 14 415 10 444 4 353 5 525 4 428 2 679 Nuoren metsän kunnostus 0 1 935 3 595 2 245 3 019 3 825 4 685 5 963 5 391 3 145 2 377 3 226 3 254 6 575 4 036 Pystykarsinta 6 360 287 396 149 356 835 50 569 466 450 68 77 81 306 Metsänlannoitus 0 33 688 1 177 4 332 43 4 865 142 667 292 389 40 308 0 Metsänparannus 144 12 298 20 221 14 146 10 221 14 624 16 910 21 748 19 197 17 575 16 859 16 834 17 135 25 572 26 612 Metsäojitus 78 4 055 7 773 2 987 2 394 3 489 5 081 9 514 4 133 5 231 4 398 7 150 6 399 11 375 5 008 Metsäteiden rakentaminen ja kunnossapito 66 8 243 12 448 11 159 7 827 11 135 11 829 12 234 15 064 12 344 12 461 9 684 10 736 14 197 21 604 Muut edellä erittelemättömät kustannukset 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Metsien hallinto ym. 1 990 27 025 40 575 42 608 32 391 36 208 44 537 32 645 40 677 43 575 33 232 16 942 16 433 26 253 26 506 Metsänhoitomaksut 324 7 204 13 090 13 125 10 812 9 833 15 449 8 453 12 588 12 142 8 871 4 310 4 306 5 531 4 767 Ammattiapu 66 2 269 2 246 4 264 3 192 3 382 4 743 5 106 5 657 8 570 5 836 2 981 3 383 4 483 4 393 Vakuutusmaksut 205 2 352 4 823 5 316 3 105 4 275 4 368 2 828 4 618 3 081 3 021 1 351 1 176 3 148 3 235 Matkat 959 9 425 12 325 9 476 7 900 8 330 8 520 10 156 8 460 9 086 7 998 5 178 4 150 8 086 7 470 Kurssit 0 137 315 334 259 2 406 324 329 125 449 197 125 221 338 178 Lehdet ja kirjallisuus 52 775 1 181 1 330 1 163 1 294 1 328 760 1 001 1 016 777 398 308 689 1 458 Jäsenmaksut 16 132 402 607 324 272 252 271 381 316 213 177 96 187 78 Leimaverot yms. 62 877 1 270 1 117 748 1 067 1 153 901 1 014 1 361 877 457 552 867 2 118 Yksityismetsien hallinnon yleiskulut 179 2 250 2 875 4 109 2 853 3 123 4 905 2 242 3 989 4 410 3 178 1 147 1 309 1 708 1 640 Kuntien, seurakuntien ym. hallintokulut 128 1 604 2 049 2 929 2 033 2 226 3 496 1 598 2 843 3 143 2 265 817 933 1 217 1 169./. BRUTTOKUSTANNUKSET 3 241 67 129 93 980 101 996 74 887 83 661 134 131 97 087 112 343 144 941 99 693 57 542 54 713 89 187 95 590 + TUKI 358 10 159 13 068 11 771 9 950 10 536 14 394 24 359 17 904 22 519 16 642 17 860 16 544 32 612 56 109 = NETTOTULOS 19 733 302 536 473 200 679 459 464 646 502 851 768 199 332 948 632 836 627 844 445 652 157 851 172 912 217 774 192 842 Nettotulos / Bruttokantorahatulot 87 % 84 % 85 % 88 % 88 % 87 % 87 % 82 % 87 % 84 % 84 % 80 % 82 % 79 % 83 % (Metsänhoiton ja perusparannuksen kustannuksiin sisältyvä oman työn arvo) 257 6 508 8 814 13 308 6 703 9 322 21 355 10 180 13 476 19 741 11 241 1 823 3 563 5 490 4 154 Metsämaan pinta-ala kohti laskettuja tuloksia Pinta-ala, 1000 ha (metsämaa) 71,7 799,3 938,5 832,0 659,7 756,1 1014,5 837,2 939,5 1023,3 808,6 623,3 776,9 1360,3 1901,6 Bruttokantorahatulot, mk/ha 315 450 590 925 803 762 875 485 774 733 654 317 272 202 122 Bruttokustannukset, mk/ha 45 84 100 123 114 111 132 116 120 142 123 92 70 66 50 Tuki, mk/ha 5 13 14 14 15 14 14 29 19 22 21 29 21 24 30 Nettotulos, mk/ha 275 379 504 817 704 665 757 398 674 614 551 253 223 160 101 Metsänhoidon ja parannuksen oma työ, mk/ha 4 8 9 16 10 12 21 12 14 19 14 3 5 4 2 Lähteet: Tilastokeskus, Metsäntutkimuslaitos, MKK Tapio
10 Taulukko 2. Tilakohtaisen aineiston taustatietoja Metsämaan pinta-ala ja omistajan ikä Kaikki Pintaalaverotus Koko aineisto Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Verotustapa Verotustapa Verotustapa Verotustapa Myyntituloverotutapatietoalaverotuloverotutapatietoalaverotuloverotutapatietoalaverotus Ei verotus- Kaikki Pinta- Myyntitu- Ei verotus- Kaikki Pinta- Myyntitu- Ei verotus- Kaikki Pinta- Myyntituloverotus Ei verotustapatietoa Metsämaan pinta-ala, ha Tiloja, kpl 10 212 4 095 4 715 1 402 7 087 2 612 3 475 1 000 2 137 937 978 222 988 546 262 180 Keskiarvo 47 48 50 29 41 39 47 24 52 53 56 30 78 86 74 59 Mediaani 30 33 31 16 25 27 27 13 38 40 42 21 62 72 56 42 Alakvartiili 15 18 16 6 13 15 14 6 22 23 23 8 31 39 30 14 Yläkvartiili 57 62 59 33 48 50 52 27 66 68 70 37 107 115 99 78 Omistajan ikä, vuotta Metsänomistajia, kpl 10 152 4 071 4 690 1 391 7 040 2 592 3 456 992 2 129 935 974 220 983 544 260 179 Keskiarvo 47 48 46 47 47 48 47 47 47 47 46 46 45 46 44 45 Mediaani 47 48 46 47 48 48 47 48 47 47 46 46 45 46 43 46 Alakvartiili 39 40 39 39 39 40 39 39 39 39 39 39 37 38 36 37 Yläkvartiili 54 55 53 55 55 55 54 55 54 55 52 53 53 54 50 53 Laskennallinen bruttotulo (pinta-alaverotuksen valinneet) ja kassatulot (myyntituloverotuksen valinneet) Pinta-alaverotuksen valinneet Puunmyyntituloverotuksen valinneet Tuloja verovuonna saaneet Kaikki puunmyyntituloverotuksen valinneet Kaikki Länsi Itä Pohjoinen Kaikki Länsi Itä Pohjoinen Kaikki Länsi Itä Pohjoinen Tiloja, kpl 4 071 2 593 936 542 2 787 2 003 653 131 4 715 3 475 978 262 Tulot, mk/tila Keskiarvo 19 699 18 046 28 280 12 463 40 914 40 236 47 525 18 334 24 184 23 192 31 732 9 167 Mediaani 12 953 11 618 21 389 10 880 14 285 12 096 24 591 6 800 Alakvartiili 7 136 6 352 12 215 6 079 2 800 2 357 6 803 1 637 Yläkvartiili 23 864 21 217 36 275 15 783 45 699 42 657 58 317 23 464 Tulot, mk/ha Keskiarvo 467 494 557 170 847 877 869 277 481 496 562 124 Mediaani 441 446 552 166 340 320 494 70 Alakvartiili 292 328 438 116 96 97 155 24 Yläkvartiili 613 614 654 203 911 878 1 077 298 Lähteet: Tilastokeskus/Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 1996
11 T au lu kk o 3. T ilak o h tais ella ain eis to lla la sk etu t tu lo k set, m k/m ets äm aan h a (M aa tila talo u d en yritys- ja tu lo tila sto n p u u n m yyn tituloverotustiedot 1996) Alue Kaikki myyntituloverotuksen valinneet Länsi-Suom i Itä-Suomi Pohjois-Suom i Tilakokoluokka, ha 1-19,9 20-49,9 50-99,9 100- Kaikki 1-19,9 20-49,9 50-99,9 100- Kaikki 1-19,9 20-49,9 50-99,9 100- Kaikki 1-19,9 20-49,9 50-99,9 100- Kaikki Tiloja, kpl 1505 1738 969 503 4715 1277 1267 628 303 3475 187 392 264 135 978 41 79 77 65 262 M etsäm aan pinta-ala yhteensä, ha 16 848 56 827 66 965 96 300 236 940 14 293 40 885 43 112 64 122 162 411 2 100 13 115 18 197 21 805 55 217 455 2 827 5 656 10 374 19 311 Puunmyyntitulot pystykaupoista 281,8 295,5 318,3 338,2 318,3 272,6 254,1 324,9 364,4 318,1 402,1 456,1 392,0 392,7 407,9 13,9 148,7 30,1 61,5 64,0 M yyntitulot hankintakaupoista 238,1 176,1 200,1 138,9 172,2 246,0 180,7 211,8 156,8 185,3 213,4 184,1 217,2 118,6 170,2 102,7 72,6 56,2 70,5 67,4 Hankintatyön arvo 33,4 30,7 26,2 11,4 21,8 32,3 31,8 26,6 10,7 22,1 41,3 31,2 30,8 12,3 24,0 29,6 13,3 8,1 13,6 12,3 Puunmyyntitulot hankintakaupoista 204,7 145,4 174,0 127,5 150,4 213,7 148,9 185,2 146,1 163,2 172,1 153,0 186,4 106,2 146,2 73,1 59,3 48,1 56,9 55,0 Vakuutus- ja vahingonkorvaukset 1,7 3,6 2,4 1,6 2,3 1,6 3,7 3,0 2,2 2,7 2,6 4,1 1,5 0,6 1,8 0,0 0,6 0,1 0,5 0,4 O m a sta m e tsä stä ote ttu p uu tava ra 27,3 15,0 9,5 4,9 10,2 2 8,6 17,2 11,5 6,0 12,3 2 3,0 10,1 5,9 2,2 6,1 5,5 6,1 6,0 4,1 5,0 Maatalouskäyttö 23,5 11,9 8,2 3,2 8,1 24,4 13,4 10,1 3,8 9,7 21,1 8,8 4,5 1,7 5,0 5,5 5,2 5,1 2,4 3,7 E linkein okä yttö 0,8 1,9 0,6 1,5 1,3 0,8 2,6 0,9 2,0 1,8 0,3 0,1 0,1 0,1 0,1 0,0 0,0 0,3 1,2 0,7 Y ksityiskäyttö 3,1 1,2 0,7 0,3 0,8 3,4 1,2 0,5 0,2 0,8 1,6 1,3 1,3 0,4 0,9 0,0 0,9 0,6 0,5 0,5 Vähennykset ja varaukset 22,1 25,5 35,4 27,2 28,8 22,4 26,2 28,1 24,3 25,6 18,4 27,7 62,2 45,8 45,9 30,0 5,4 4,7 6,1 6,2 M etsävähennys 10,6 13,1 20,1 13,6 15,1 11,6 14,9 14,2 12,5 13,5 0,0 10,5 39,1 20,7 23,5 28,0 0,0 3,8 5,4 4,7 M enovaraus 11,6 12,2 15,1 13,7 13,6 10,9 11,3 13,6 11,8 12,1 18,4 17,2 23,1 25,2 22,3 2,1 3,1 0,9 0,8 1,2 Tuhovaraus 0,0 0,1 0,2 0,0 0,1 0,0 0,0 0,2 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 2,3 0,0 0,0 0,3 M uut pääom atuloksi luettavat erät 1,5 5,7 5,8 6,0 5,5 1,1 6,0 6,9 7,5 6,4 4,3 5,0 4,1 3,7 4,2 0,0 3,2 3,2 1,5 2,2 Pääom atulot yhteensä 494,8 439,7 474,5 451,0 458,0 495,2 403,8 503,4 501,8 477,0 585,7 600,7 527,7 459,5 520,3 62,4 212,4 82,8 118,4 120,4 Vuosimenot 98,0 81,3 93,7 117,0 100,5 100,0 85,4 101,0 139,7 112,3 94,5 79,7 94,0 92,8 90,2 51,0 30,1 37,0 27,3 31,1 Palkkaus 12,0 4,8 15,0 31,1 18,9 12,0 5,1 13,1 44,2 23,2 12,8 4,5 23,0 6,5 11,7 7,8 1,4 4,4 1,7 2,6 M atkat 4,1 3,0 3,0 3,2 3,1 3,4 3,0 3,0 3,4 3,2 9,8 3,3 3,0 2,8 3,2 1,6 1,3 2,3 2,3 2,1 M uut 81,9 73,6 75,7 82,7 78,5 84,6 77,3 84,9 92,1 85,8 72,0 71,9 68,0 83,5 75,2 41,6 27,4 30,4 23,3 26,4 Poistot 17,5 16,7 18,2 19,8 18,4 16,2 17,7 20,6 18,7 18,7 24,3 16,0 15,9 18,0 17,1 26,7 5,6 6,8 30,3 19,7 Koneet 13,8 13,0 13,2 12,5 12,9 13,3 13,6 15,5 10,6 12,9 14,7 13,0 10,3 11,3 11,5 23,8 4,7 5,3 26,7 17,1 R akenn ukset 0,0 0,1 0,1 0,0 0,1 0,0 0,1 0,1 0,0 0,1 0,0 0,0 0,2 0,1 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 O jat, tie t 3,7 3,6 4,8 7,3 5,4 2,8 3,9 5,0 8,1 5,8 9,6 3,0 5,4 6,6 5,5 3,0 0,8 1,5 3,6 2,6 T oise sta tulolä htee stä siirrettävä t m eno t 4,5 4,8 5,3 7,2 5,9 4,8 5,0 5,7 9,1 6,8 3,1 5,0 5,6 3,2 4,4 0,3 0,7 1,0 3,2 2,1 V ähe nn yskelvo ttom at m e noe rät 2,1 0,7 0,6 0,9 0,9 2,0 0,7 0,7 0,7 0,8 0,0 0,4 0,5 1,6 0,9 1 4,7 2,2 0,3 0,1 0,8 M aatalouden m enot 1,8 0,3 0,3 0,5 0,5 2,0 0,3 0,4 0,7 0,6 0,0 0,1 0,1 0,0 0,1 4,8 1,4 0,2 0,1 0,4 Y ksityism e not 0,3 0,1 0,2 0,0 0,1 0,0 0,1 0,2 0,0 0,1 0,0 0,0 0,3 0,0 0,1 1 0,0 0,4 0,0 0,0 0,3 M uu t m eno t 0,0 0,3 0,1 0,4 0,3 0,0 0,3 0,1 0,0 0,1 0,0 0,3 0,1 1,6 0,8 0,0 0,5 0,1 0,0 0,1 M enot yhteensä 117,8 102,0 116,5 143,1 123,9 119,0 107,3 126,6 166,8 136,9 121,8 100,3 115,0 112,4 110,8 63,2 34,1 44,6 60,6 52,1 M etsätalouden puhdas pääomatulo (tulot > 0) 414,6 363,6 374,5 319,1 352,2 414,1 325,3 394,1 345,0 359,2 502,6 519,8 428,1 361,6 426,5 22,7 193,1 52,9 69,6 81,7 M ets äta loud en tap pio lline n p ääo m a tulo (tu lot < 0 ) 37,6 26,0 16,6 11,2 18,1 37,9 28,8 17,3 10,0 19,1 38,7 19,5 15,4 14,5 16,9 23,5 14,8 14,6 11,8 13,4 Metsätalouden puhdas pääom atulo (kaikki) 377,1 337,7 357,9 307,9 334,1 376,2 296,5 376,8 335,0 340,0 463,8 500,4 412,7 347,1 409,6 2,9 179,4 38,3 57,8 68,6 M etsätalouden tuet (ei kestävän metsätalouden tu 0,3 0,3 0,2 0,2 0,2 0,3 0,4 0,3 0,0 0,2 0,0 0,0 0,0 0,3 0,1 0,0 0,0 0,0 1,0 0,6 Investoinnit käyttöomaisuuteen, poistot ja arvo vuoden lopussa Koneet ja kalusto Investoinnit (lisäykset verovuonna) 19,4 12,0 14,5 13,6 13,9 18,3 9,6 13,8 9,1 11,3 10,2 18,9 17,3 23,4 19,8 97,0 15,7 10,4 20,5 18,6 Poistot 13,8 13,0 13,2 12,5 12,9 13,3 13,6 15,5 10,6 12,9 14,7 13,0 10,3 11,3 11,5 23,8 4,7 5,3 26,7 17,1 Arvo vuoden lopussa (m enojäännös) 67,1 62,8 59,5 50,9 57,4 68,9 63,3 66,8 41,5 56,1 50,7 65,7 54,5 40,8 51,6 85,5 41,7 21,0 130,5 84,4 Rakennukset Investoinnit (lisäykset verovuonna) 0,0 0,5 0,4 0,3 0,4 0,0 0,7 0,2 0,0 0,2 0,0 0,1 1,1 1,4 1,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 P oistot 0,0 0,1 0,1 0,0 0,1 0,0 0,1 0,1 0,0 0,1 0,0 0,0 0,2 0,1 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Arvo vuoden lopussa (m enojäännös) 1,5 1,2 0,9 1,2 1,1 1,7 1,5 0,6 1,0 1,1 0,5 0,6 1,9 2,1 1,6 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Ojat ja tiet Investoinnit (lisäykset verovuonna) 6,4 3,6 5,0 7,1 5,6 2,3 2,9 3,8 9,1 5,5 35,6 6,1 7,6 3,4 6,7 0,0 2,4 5,6 2,3 3,3 P oistot 3,7 3,6 4,8 7,3 5,4 2,8 3,9 5,0 8,1 5,8 9,6 3,0 5,4 6,6 5,5 3,0 0,8 1,5 3,6 2,6 Arvo vuoden lopussa (m enojäännös) 22,4 24,3 34,4 45,2 35,5 17,8 26,7 36,1 49,3 37,3 55,9 20,7 36,2 42,6 35,8 12,4 6,0 15,4 25,0 19,1 Lähde: Tilastokeskus/Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 1996