Lohjan Aluetoimikunnat Kannanotto esityksiin Terveysasemaverkosta Sivu 1 / 5 Yhteenveto Vaikuttajaraati on tutustunut palveluverkkotyöryhmän asiakirjoihin ja niissä esitettyihin terveysasemaverkon muutoksiin. Työhön on osallistunut aktiivisesti 10-13 henkilöä, vaikuttajaraati on koottu nopeasti ja se edustaa aluetoimikuntia, terveydenhoidon ammattilaisia sekä joitakin Lohjalaisia SoTe- ja eläkeläisjärjestöjä. Olemme pitäneet Mira Uunimäen kanssa yhden istunnon, jossa hän esitteli keskeiset päätökset linjausten ja lyhyen tähtäimen muutosten osalta. Saimme taustatietoa ja pyrimme olemaan vuorovaikutuksensa hänen ja Perusturvalautakunnan pj:n ja vpj:n kanssa saadaksemme palkattua puutteelliset ennakkopapereihin perustuvat tietomme. Uskomme tämän hyödyntävän kaikkia osallistuvia. Lähtökohtanamme ovat olleet kansalaisten eli perusterveydenhoidon asiakkaiden näkökulma ja tarpeet sekä kohtuullisuus mm. etäisyyksien tai muun synergian suhteen. Terveydenhoidon IähipaNelut on todettu voivan olla taajamiss a 3-5 km:n ja hajaasutusalueillajopa 10-20 km etäisyydellä. Saavutettavuutta tukevaa julkista liikennettä tai palveluliikennettä on oltava järjestettynä kunnan toimesta. Pitkälle viety tiivistäminen aiheuøa kovat paineet panostaa enemmän julkiseen liikenteeseen. Kunnan perustehtävistä yksi on terveydenhoidon järjestäminen. Hyvin toimiva perusterveydenhoito toimii ennaltaehkäisevänä terveyden edistäjänä ja mahdollistaa säästöt kalliissa erikoissairaanhoidossa. Paikallistuntemuksesta ja potilaskannan eli asukkaiden tuntemisesta on etua verrattuna liukuhihnamaiseen potilasvirran käsittelyyn, jossa asiakas on lähes aina uusi ja paperit ainoana tukena taustoista. Jos on huonosti toimiva perusterveydenhoito niin erikoissairaanhoitoon ja sen kalliisiin tutkimuksiin uppoaa hetkessä isoja summia. Hyvänä koettiin yksi yhteispäivystyspiste Lohjalla (Tynninharju) ja yksi yhteydenottopiste 24/7 päivystysluonteisten tapauksien hoitamiseen. Muistutetaan yhteydenottoprosessin osalta, että yhteydenotto virka-ajalla perusterveydenhoidon lähipalvelupisteeseen tulee tarvittaessa ohjautuu päivystykseen. Hyväksi todettiin myös yhteispäivystyksen sijainti lähellä Lohjan sairaalan erikoissairaanhoidon palveluja. Jos perusterveydenhoidon kaikki palvelut (ml. lähipalvelut) keskitetään yksinomaan Lohjan keskustaan, matkat pitenevät reuna-alueilta kohtuuttomiksi verrattuna nykytilanteeseen ja Lohjan keskustan tuntumaan. Palvelujen saavutettavuus ei enää olisi tasa-arvoista ja esimerkiksi Karjalohjan asukkaiden maksettavaksi tulisi n. 40 000 euron arvioidut matkakulut vuodessa hoitokäynneistä. Julkinen liikenne on
Lohjan Aluetoimikunnat Kannanotto esityksiin Terveysasemaverkosta Sivu 2/ 5 Karjalohjalta Sammatin kautta Lohjan keskustaan kahdeksan bussivuoron varassa arkipäivinä ja kouluaikoina. Pusulasta ja Nummelta on julkista liikennettä vielä vähemmän Lohjan keskustaan. Perustana on oltava perusterveydenhoidon asiakaslähtöinen lähipalvelu (sairaanhoitaja ja lääkäri ) virka-ajalla kohtuullisen välimatkan päässä kansalaisista. Lähipalvelujen tarpeellisuus korostuu seuraavissa palveluissa: terveyttä edistävät/ylläpitävät toiminnot, esim. ravitsemusneuvonta sairautta ehkäisevä toiminta, esim. verenpaineen seuranta, diabetes-potilaan jalkojen hoito-ohjaus, mielenterveyspotilaiden seuranta ja rokotukset akuutti sairaanhoito, esim. korvatulehdukset, vatsataudit, mielenterveysongelmat kroonisten sairauksien seuranta : esim. diabetes, reuma Tarkastelussamme ei ole otettu kantaa lähipalveluiden kapasiteetin mitoitukseen yksityiskohtaisesti eikä itse varsinaiseen hoitoprosessiin. Perehdyttyämme tilanteeseen emme löydä mitään todellista pakkoa nopean tiivistämisen toteuttamiseen ennen yksityiskohtaisten taloudellisten ja toiminnallisten selvitysten valmistumista. Kokonaissuunnitelman kaikkien osien, jotka liittyvät lyhyen tähtäimen toimenpiteisiin pitää olla tunnistettu, selvitetty, arvioitu ja faktatiedot tuotu esiin ja laskelmat tehty eri päätösvaihtoehtoihin liittyen ennen kuin päätöksiä voidaan faktapohjalla tehdä. Linjauksien osalta toki voidaan edetä ja eri vaihtoehtoja nostaa esiin. Tehdä linjauksien osalta päätöksiä nyt mitkä ovat suunnanmaarittelyjä. Linjaus on voimassa kunnes tehdään uusi linjaus, koska linjaukset ovat pitkällä tähtäimellä muuttuvia, kun toimintaympäristö muuttuu. Linjaustyötä on tehtävä toistuvana määräajoin ja näin mahdollistetaan jatkuva kunnan muutoksen hallinta muuttuvassa maailmassa. Linjaus ei ole lain säätämistä ja laitkin muuttuvat aikojen kuluessa. Itse verkon tiivistämisen toteuttamisen osalta täytyy sopia pienemmistä askelista ja mahdollisesta jatkoajasta tai keskittyä selvittämään niitä hallittavimmissa kokonaisuuksissa sekä tarkoista laskelmista toteuttamispäätösten tueksi. Voihan olla olemassa parempia laskelmia, mutta ne eivät ole luettavaksemme päätyneet.
Lohjan Aluetoimikunnat Kannanotto esityksiin Terveysasemaverkosta Sivu 3 / 5 Yleistä ter v ey sasemav er kkoselv ity ksestä /-esity ksestä Asiakirjat koskevat erityisesti haja-asutusalueiden perusterveydenhoidon palvelujen järjestämistä terveysasemarakennusten ja -tilojen järjestelyjä toimintoja keskittämällä. Ehdotuksessa esitetään Karjalohjan, Sammatin ja Nummen sekä Virkkalan ja Mäntynummen terveysasemien sulkemista ja toiminnan siirtämistä keskustan terveysasemalle. Ehdotetaan Nummen terveysaseman siirtämistä tulevan Nummen koulukeskittymän yhteyteen. Silmiinpistävää on linjausten lisäksi esityksiin sisällytetyt jo aloitetut operatiiviset järjestelyt, joilla näyttää olevan kova kiire saada tehtyä nopeas ti edes jotain muutoksia, jotka ovat pieniä osaoptimointeja ja todennäköisesti, jos Lohjan tasolla lasketaan kokonaisvaikutuksia, eivät tuo varsinaisia säästöjä. Menot, tulot ja verot analyysin lisäksi pitäisi katsoa mistä palvelutuotannossa säästöt syntyvät ja keskittyä niihin kuten johtamisjärjestelmään ja organisointiin sekä prosessien ja tehtävien uudelleen järjestämiseen. Ehkä verrokeiksi pitäisi valita enempi yksityisiä terveyspalveluyrityksiä (kannattavia) kuin kuntasektorin toimijoita tai yleensä yrityksiä, koska ideanahan on oppia ja poimia hyvät sekä toimivat ratkaisut nimenomaan toisilta toimialoilta tai toiminta-sektoreilta. Faktoihin ja niiden pohjalta tehdyissä tarkastelussa pitää huomioida hoitokäyntipohjainen analyysi ja skenaarioina pitää laskea mitä vaikutuksia toimenpiteillä on erityisesti ikäryhmissä 0-16 ja 60+, koska palveluiden käyttäjien suurimmat ryhmät löytyvät näistä. Lähipalveluden tarve on suurin nimenomaan ikähaitarin loppupäässä tukien kotona pärjäämistä mahdollisimman pitkään ja vähentäen näin hoitopaikka tarvetta ennen kotisairaanhoito tai hoivakoti- /saattohoitovaihetta. Selvitettävä on potentiaalisten asiakkaiden määrät väestöstä eri ikäryhmissä ja nykyisten terveysasemien osalta perustuen terveydenhoidon tarkkoihin tilastoihin. Tiivistämisen ja mahdollisien porrastuksien vaikutuksetja kustannukset saatava näkyviin niin että koko linjauskauden vuoteen 2015 kokonaiskustannukset ja hyödyt tuleva arvioitua ja laskettua. Eikä vain kustannukset ja investoinnit, vaan myös laatu, saatavuus ja saavutettavuus sekä muut seurannaisvaikutukset ja riskit. Lähipalveluden säilyttäminen kyläkeskuksissa (Palvelukeskus) on Lohjan kasvun ja väestökehityksen kannalta merkittävää. Jos lähipalvelut lakkautetaan, uusia asukkaita ei tänne saada. Perusterveydenhoidon palvelujen poistuessa apteekki lähtee melkoisella varmuudella. Kaikki eivät voi eivätkä halua asua Lohjan keskustassa.
Lohjan Aluetoimikunnat Kannanotto esityksiin Terveysasemaverkosta Sivu 4 / 5 Terveysasemakohtaiset kannanotot Tässä vaiheessa pitäisi keskittyä itse tuottavuuden parantamiseen ja pidättäytyä Lohjan strategisten tavoitteiden vastaisista toimenpiteistä, jotka vievät pohjaa pois tulevien vuosienkehitykseltä. Poten t i aa l i si a keh i tettäviä /tutkit tavia asioi ta /p r o s e s s e j a (es i mer ki ks i ) 1) Parantaa ja tehostaa asiakasmyötäisemmäksi yhteydenoton, hoitotarpeen arvioinnin ja ajanvarauksen osalta sekä uusien ratkaisujen tutkimista ja toteuttamista sekä integrointia eri tapoja käyttäen. Nykyisenkaltaisen takaisinsoittojärjestelmän soveltaminen em. kanssa. Kiireettömän yhteydenoton mahdollistaminen 24/7, vaikka netin kautta, jossa kysymyslomakkeen avulla voidaan selvittää hoitotarve seuraavan työvuoron aikana. 2) Palveluverkkosuunnitelmassa asiakasnäkökiima on aikalailla taka -alalla. Palvelutarjonta sen toteuttamispisteet on suunniteltu johtamisen näkökulmasta mahdollisimman vaivattomiksi. Vallalla on käsitys, että keskitetty on aina parempi ja unohdetaan muut tehostamistoimet. Tehostaminen on mahdollista onko ratkaisu keskitetty vai ei. Ovatko resurssit riittämättömät kattamaan todellista kokonaistarvetta vai onko yhteydenotto/hoitotarpeen arviointi/ajanvaruksen monimutkaisuus peruutusrumbineen tarkoituksellisesti aiheuttaneet tämän. 3) Yhteydenoton välittämisen hoitoonohjauksen osalta eri toimijoiden ja hoitokategorioiden välillä niin ettei potilaan pidä aina aloittaa yhteydenotto prosessia itse alusta - onhan lähete menettely keksitty ja tietojärjestelmät pystyvät hyvin pitämään kirjaa tehdyistä hoitotarpeen arvioinneista, hoitoonohjaus- ja ajoitustoimista ja niiden syistä Valviran tilastointeja varten - yhden yhteydenoton taktiikka. 4) Perus terveydenhoidon hoitosuunnitelma kattaen asiakkaan kokonaistarpeen - ei vain akuuttien asioiden hoitamista, vaan myös aikataulun mukaiset määräaikaistarkistuskäynnit. 5) Potilaan hoitohistorian käytettävyys eri hoitopisteissä ml. terveydentila, päätoimenpiteet ja lääkitys miniminä. Vielä Omakanta ei anna kokonaiskuvaa terveydentilasta ja pitkällä aikavälillä tehdyistä hoitotoimenpiteistä.
Lohjan Aluetoimikunnat Kannanotto esityksiin Terveysasemaverkosta Sivu 5/ 5 6) Nyt jo tietotekniikan tehokkaampi käyttäminen vaikkapa vai henkilöstön kokoustamiseen virtuaalikokoustekniikalla mahdollistaa turhan ajetun lyhyisiin tiimikokouksiin Esimerkiksi pienet panostukset tietoverkkoihin saisivat nykyiset terveysasemat toimimaan tehokkaammin. 7) Lähipalveluiden keskittäminen voi tulla kyseeseen siinä vaiheessa, kun tekniset ratkaisut sen mahdollistavat: tutkimusvälineiden tekninen kehitys hoitojen lääkkeiden kehittyminen hoidon arvioimisen ja seuraamisen kehittyminen tietotekniikan sekä tietoturvallisten ratkaisujen käytön soveltamisen kehittyminen niin, että niillä voidaan tukea erityyppisiä tulevaisuuden tuotantoprosessin osien hallintaa, rakennetta ja sijoittelua. Mahdollistavana ovat myös erityisesti palvelumaksujärjestelmän muutokset niin, että esimerkiksi etäpalveluiden taksoitusta tai sähköisiä palveluja voidaan hinnoitella ja veloittaa käyttäjiltä. SosTer-vaikuttajaraadin kokoonpano Raimo Friberg, Kaupunkikeskustan atmk Heikki Hanhimaki, Karstu-Paloniemi-Routio atmk Jarko Jokinen, Länsi-Uudenmaan Näkövammaiset ja Lohjan Invalidit Olli Kilpinen, Karjalohjan atmk Kauko Kataja, Eläkeläinen Ritva Kontio, Etelä-Lohjan atmk Hilkka Lehto, Kaupunkikeskustan atmk ja Lohjan Sydän Aulis Mattila, Pusulan atmk Minna Mäenpää, Hiidenseudun omaishoitajatja läheiset Taina Mäenpää, Nummen atmk, Raadin vetovastuu Arja Sarakivi, Sammatin atmk LD SosTer-vaikuttajaraati 050 550 3578.