Mikkelin Riutan alue Väliseminaari 3 Sisältö Kaaviot ja alueen jäsentyminen Aluesuunnitelma Tarkemmat otteet alueelta (kohdat 1 ja 2) sekä talotyyppi
Mikkelin Riutan alue Tulevaisuuden tarpeet ja ekosysteemipalvelut Työn jäsentyminen ja työvaiheet Aluekaaviot sekä aluesuunnitelma Korttelisuunnitelma 1/4 KAAVIOT/ TEKSTI 1/4 1:5000 1/4 1:500 1/4 1:100/ 1/50 Emma Johansson, Oulun Yliopisto
KOKO ALUE YLEISET Noin 170 asuinrakennusta Noin 209 asuntoa minimi, 331 asuntoa maksimi Noin 65 000m2; Eli 40m2/henk laskettuna 1625 henkilöä Alueella 5 rakennustyyppiä ja kaksi tiiveysvaihetta. Alue rakentuu kortteleittain n. 20-25 vuoden aikana, 20-30vaiheessa. Alueen energiatuotanto joko kahdella suurella CHP-laitoksella (tilavaraukset alueen reunoilla) tai korttelikohtaisilla pienillä CHP-laitoksilla. Maa/ geolämpö+aurinkokeräimet ovat myös yksi vaihtoehto. Jätehuolto kortteleittain. Keskusta-alueen harmaavedet voidaan puhdistaa paikallisesti keskilammen reuna-alueella. Alueella 115kpl viljelypalstaa eli noin 1palsta/2 asuntoa Kouluvaraus ja päiväkoti Kauppa ja liiketilaa keski-alueella ja osassa kortteleista Korkeimmalla huipulla näköalatorni Mustalammen ympärillä saunakylä Hulevedet ohjataan pinnassa ja imeytetään paikallisesti
KAAVIOT, LIIKENNE
HIDASKADUT Tien leveys 5m ja sallittu nopeus max 30-40km/h Pystysuuntaisella tiellä puuistutukset 2m kaistaleella tien oikealla puolella. Taimina käytetään, mikäli mahdollista tiealueelta poistettavia pieniä koivuja (eteläalueella) ja haapoja (pohjoisalueella). Molemmilla pysty- ja vaakasuuntaisilla tiealueilla kävely/pyörätie 1,5m. Linja-auto liikenne voidaan ohjata pystysuuntaisella tiellä (keltainen viiva) kahdella pysäkillä tai pysty/ vaakasuuntaisella kolmella pysäkillä.
PIHAKADUT Yksisuuntaiset tiet Pihakadun leveys 3,5m ja sallittu nopeus max 10-20km/h Katujen päällystys kivituhkaa/ soraa. Rakennukset sijoitetaan kiinni poikkelehtivaan katulinjaan niin että osa tontista muodostaan pienen laatoitetun,viherkivitetyn tai luonnonkivillä rajatun sisääntulo sekä paikoitusalueen. Puuistutuksilla kavennetaan tiealuetta tonttien rajoilla. Puuistutukset rajaavat omat alueet. Pohjoisreunoilla käytetään kuusia ja eteläreunoilla lehtipuita. Taimina käytetään mahdollisuuksien mukaan tiealueelta tai rakennusalueilta siirrettäviä puita. Pihakadut ovat asuinkiinteistöjen rakennettavissa ja hoidettavissa.
KAAVIOT, RAKENNUSTYYPIT
RAKENNUSTYYPPI 1 Erillispientaloja jotka istuvat rinteessä niin että sisääntulo on 2 kerrokseen. Ensimmäinen ja toinen kerros on eriytettävissä erillisiksi asunnoiksi. Pääkerroksen toiseen makuuhuoneeseen on erillinen sisäänkäynti, jolloin sitä voi käyttä toimisto/työtilana. Kerrosala yhteensä n. 200, pääsisääntulokerros n. 80m2, loft-tila n. 30m2 ja alakerta+kellaritila n. 80m2. Asuntolaskelmissa käytetty arvoja: MIN omakotitalona 2,8henk MAX 2 asuntona 6henk
RAKENNUSTYYPPI 2 Paritaloja jotka on joustavasti rajattavissa 4 asunnoksi. Molemmilla puolilla on alakerrassa erillisillä sisäänkäynneillä varustetut makuuhuoneet tai toimisto/työtilat. Rakennustyyppi voidaan rakentaa viherhuoneilla jotka toimivat puskurivyöhykkeinä ja lämpimänä vuodenaikana lisätilana. Vihertiloissa käytetään massaseinää passiivisen auringonlämmön varastoimiseen. Sadevesi hyödynnetään kastelussa. (DET) Kerrosala yhteensä n. 150m2+150m2 + mahdolliset loft-tilat 60m2. Neljänä asuntona, noin 70m2/ asunto. Asuntolaskelmissa käytetty arvoja: MIN paritalona 2,8+2,8henk MAX 4 asuntona 2,8x 4henk
RAKENNUSTYYPPI 3 Erillispientalo erillisellä sisäänkäynnillä yhteen makuuhuoneeseen tai työ/toimistotilaan. Pohjaratkaisu suunniteltu niin että perustus+ kate rakennetaan n. 4m suurempana kuin lämmitettävä tila (halposti laajennettavissa) ja hyödynnetään puolilämpimänä terassina. Kerrosala yhteensä n. (1 kerrosta 100m2, 1 1/2 kerrosta 150m2 ja 2 kerrosta 200m2. Asuntolaskelmissa käytetty arvoja: MIN 2,8henk MAX 6henk
RAKENNUSTYYPPI 4 Perinteinen tiivis ja matala. Kiintiömuotoisia pari ja rivitalokokonaisuuksia. Kaikilla on pieni oma piha+ yhteistä piha-aluetta. Kerrosala yhteensä n. paritalo 200 ja rivitalo (3as) 300m2. Asuntolaskelmissa käytetty arvoja: MIN paritalo 4,0henk, rivitalo 6,0henk MAX paritalo 5,6 henk, rivitalo 8,4henk
RAKENNUSTYYPPI 5 Townhouse-talotyyppi Kiintiömuotoisia townhouse taloja joissa on alakerroissa päätien varressa mahdollisia työ/toimistotiloja. Kerrosala yhteensä n. paritalo 200 ja rivitalo (3as) 300m2. Asuntolaskelmissa käytetty arvoja: MIN 6henk MAX 8,4henk
KAAVIOT, VAIHEITTAISUUS
ASUINRAKENNUKSET VAIHE 1
ASUINRAKENNUKSET + AUTOTALLIT+ VARASTOT+ VIHERHUONEET, MAAKELLARIT JA TYÖ/LIIKETILAT. AJATUKSIA: -RAKENNUSTEN MINIMIMÄÄRÄ MÄÄRITETÄÄN JA ASUNTOJEN MAKSIMIKOKO ON RAJOITETTU, MUTTA RAKENNUKSIA VOI RAKENTAA ENEMMÄN JA TIIVIIMMIN-> OHJAA KYSYNNÄN MUKAISEEN TIIVEYTEEN. -PUOLILÄMMIN PUSKURIVYÖHYKE TAI VIHER- HUONE LASKETAAN AINOASTAAN 1/4 KERRO- SALASTAAN-> OHJAA RAKENTAMAAN MONIKÄYT- TÖISTÄ TILAA. -AUTOTALLEJA, VARASTOJA JA MAAKELLAREITA YMS. EI LASKETA KERROSALAAN -> KANNUSTAA RAJAAMAAN PIHATILAA JOKA PARANTAA PIHAN PIENILMASTOLLISIA OLOSUHTEITA. -KOSKA KAIKKI TONTIN RAJAUTUVAT METSÄÄN VOIDAAN TONTTIEN KOKOJA JOUSTAVASTI SÄÄTÄÄ.
KAIKKI RAKENNUKSET 2 VAIHE Laajentaminen tapahtuu pääasiassa antamalla isoille omakotitalotonteille 2 rakennusoikeutta. Rakennusoikeus voidaan käyttää myymällä osa tontista tai rakentamalla esim. omille vanhemmille pien rakennus samaan pihapiiriin. Kadun varteen sijoittuvat rakennukset rakennetaan aina ensin. Toinen rakennusoikeus voisi olla n. 90m2,
RAKENNUSVAIHEET
KAAVIOT, YHTEISALUEET
YHTEISTILAT Vihreä: Yhteisomisteiset alueet (Kivipiha, rinnepuutarha, yhteispiha ja keskilampi). Sininen: Kaupungin omistamat ja huoltamat alueet (urheilukenttä ja leikkipuisto). Keltainen: Yksityisomisteiset alueet (viljelypalstat). Alueen ekosysteemipalvelut kortteleittain:
KOKO SUUNNITELMA
SUUNNITELMA 19.04.2012 1 2 3
ALUEOTTEET
TARKENNUS 1, ALUELEIKKAUS (1:500)
TARKENNUS 2, ALUEOTE (1:500)
TARKENNUS 2, ALUELEIKKAUS (1:500)
RAKENNUSTYYPPI 2, JULKISIVUT (1:200)
Metsähallituksen metsätalouden ympäristöopas 2011 Tulevaisuuden kaupungin ekosysteemi/ Tuomo Joensuu Tampereen teknillinen yliopisto, rakennetun ympäristön tiedekunta 2011 ERA 17, Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2010 Ekologia, ihminen, ympäristö / Bruno Erat 1982 Asuinaluesuunnittelu/ Riitta Jalkanen, Tapani Kajaste, Timo Kauppinen, Pekka Pakkala 1990 Suomalainen Piha, rakennushistoriallisia päälinjoja/ Niilo Valonen, Tepp Korhonen 2006 Energia ja ekologiakäsikirja, suunnittelu ja rakentaminen/ Markku Lappalainen 2010 Tuli leivän antaa, Suomen ekohistoria/ Juha Kuisma 1997 Mistä on omat talot tehty/ Ulla Ahvenniemi, Laura Lähteenmäki 2009 Suomalainen talonpoikaistalo/ Alfred Kolehmainen, Veijo A. Laine Maaseudun rakennusperintö, huomisen vahvuus/ Toimittanut Sanna Schildt 2005 Mikkelin perinne: Mikkelin seuran julkaisut Museoviraston arkisto Suomen kansankulttuurin kartasto 1 & 2 Savo ja sen kansa Pienilmasto: Kimmo Kuismanen (2000), Ilmastotietoinen suunnittelu ja pienoismallien tuulitestauslaite Kimmo Kuismanen (2008), Climate concious architecture- Design and wind testing method for climates in change Kimmo Kuismanen (2007), Eco-House North, ecological wooden house handbook Kimmo Kuismanen, Pohjoiset ilmastolliset olosuhteet yhdyskunta- ja rakennussuunnittelussa Eds. Klaus Daniels, Dirk U. Hindrichs, Plus minus 20/40 latitude Arkkitehtuuri, ympäristö, muisti = Architecture, environment, memory / Kimmo Kuismanen ; Heikki Kastemaa Muut, WHO, Living planet report 2008 Kestävä kylä pohjoisissa olosuhteissa : vertaileva seurantatutkimus / Outi Palttala, Bruno Erat Luonnonmukainen talo / Bruno Erat, Dick Björkholtz Hyödyllinen luonto : ekosysteemipalvelut hyvinvointimme perustana / Juha Hiedanpää, Leila Suvantola & Arto Naskali