Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan liiton julaisuja E 125-2013
Uudenmaan liiton julaisuja E 125-2013 ISBN 978-952-448-358-2 ISSN 1236-6811 (pdf) Kannen uva: Tuula Palaste-Eerola Verojulaisu Helsini 2013 Uudenmaan liitto Nylands förbund Esterinportti 2 B 00240 Helsini Estersporten 2 B 00240 Helsingfors Finland puh. tfn (09) 4767 411 toimisto@uudenmaanliitto.fi www.uudenmaanliitto.fi
Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava Kaupan palveluveron mitoittaminen ja vaiutusten arviointi Uudenmaan liitto 2013
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 2 KUVAILULEHTI 6 PRESENTATIONSBLAD 7 1 ESIPUHE 8 2 KAUPAN ALUEIDEN NYKYINEN KERROSALA 10 2.1. Nyyiset liiepinta-alat Uudenmaan seudulliseesti merittävissä esusissa 10 2.2 Nyyiset liiepinta-alat Uudenmaan maauntaaavojen esusissa 11 2.3 Pääaupuniseudun alueesuset 14 2.4 Nyyiset liiepinta-alat vähittäisaupan suurysiöalueilla 16 2.5 Liietilat esustoissa ja muilla aupan alueilla 19 2.6 Liietilamäärä Uudellamaalla 20 2.7 Arvio nyyisten maauntaaavojen vähittäisaupan suurysiöiden toteutumisesta 22 3 KAUPAN MARKKINOIDEN KEHITYS 24 3.1 Kaupan ehitys Suomessa ja Uudellamaalla 24 3.2 Ostovoiman ehitys Uudellamaalla 26 3.3 Veroaupan meritys liietilatarpeeseen 28 3.4 Liietilan lisätarve Uudellamaalla vuonna 2035 30 3.5 Liietilan lisätarpeen suuntaaminen esustoihin ja muille alueille 38 3.6 Ostovoiman suuntautumisen vaiutus liietilan lisätarpeeseen 41 4 PALVELUVERKON 2035 MITOITTAMINEN 44 4.1 Seudullisuus 44 4.2 Kesusten mitoitus 48 4.3 Vähittäisaupan suurysiöalueiden mitoitus 50 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTIA 52 5.1 Mitoitusen tarastelua 52 5.2 Kesustat 56 5.3 Vähittäisaupan suurysiöalueiden oonaistarastelua 57 5.3.1 Kaupan laatu suurysiöalueilla 59 5.3.2 Paiallisen ostovoiman osuus 61 5.3.3 Palvelujen saavutettavuus jouo- evytliienteellä 64 5.3.4 Lähimmät esustat 66 5.3.5 Lähiostovoiman riittävyys 68 5.4 Vähittäisaupan suurysiöalueet unnittain 71 5.5 Liienteelliset tarastelut 84 5.5.1 Vaiutuset liiumiseen ja liienteeseen 85 5.5.2 Masimimitoitustarastelut 86
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 3 6 MAAKUNTAKAAVAN KAUPAN RATKAISU 87 6.1 Voimassa olevat Uudenmaan maauntaaavat 87 6.2 Maauntaaavaluonnos 87 6.3 Maauntaaavaluonnosesta ehdotuseen 88 6.4 Taristetun maauntaaavaehdotusen aupan rataisu 89 6.4.1 Seudullisuuden määrittely 89 6.4.2 Seudullisen aupan sijoittaminen esustatoimintojen alueella 93 6.4.3 Kesustojen ulopuolelle sijoittuvat merityseltään seudulliset vähittäisaupan suurysiöt 97 7 MAAKUNTAKAAVAN KAUPAN RATKAISUN VAIKUTUSTEN ARVIOINTIA 103 7.1 Kesuset 103 7.1.1 Metropolin ydinalue 104 7.1.2 Seutuesuset 105 7.1.3 Suuret Kuntaesuset 105 7.1.4 Pienet untaesuset 107 7.2 Vähittäisaupan suurysiöalueet 111 7.2.1 Vähittäisaupan suurysiöalueet pääaupuniseudulla 118 7.2.2 Vähittäisaupan suurysiöalueet Helsingin ehysalueella 121 7.2.3 Vähittäisaupan suurysiöalueet Länsi-Uudellamaalla 124 7.2.4 Vähittäisaupan suurysiöalueet Itä-Uudellamaalla 125 7.3 Kaupan palveluvero oonaisuudessaan 130 LTTEET 132 Liitetaulu 1 Liitetaulu 2 Liitetaulu 3 Liietilojen pinta-ala Uudenmaan maauntaaavan untaesusissa Liietilojen pinta-ala Uudenmaan maauntaaavan seutuesusissa Liietilojen pinta-ala Uudenmaan maauntaaavan voimassa olevilla ja ehdotetuilla vähittäisaupan suurysiöalueilla Liiteartta 1 Päivittäistavaraaupan saavutettavuus Liiteartta 2 2.vaihemaauntaaavan esustatoimintojen alueet ja asuasmäärät, nyytilanne Liiteartta 3 2.vaihemaauntaaavan merityseltään seudulliset vähittäisaupan suurysiöt ja asuasmäärät, nyytilanne Liiteartta 4 2.vaihemaauntaaavan vähittäisaupan suurysiöt ja nyyiset raennetut alueet Liiteartta 5 2.vaihemaauntaaavan esustatoimintojen alueet ja Urban Zone 2035 liiumisvyöhyeet, asuasmäärät 2035 Liiteartta 6 2.vaihemaauntaaavan merityseltään seudulliset vähittäisaupan suurysiöt ja Urban Zone 2035 liiumisvyöhyeet, asuasmäärät 2035 Liiteartta 7 Kesusvero 2035, nyytila ja lasennallinen lisätarve Liiteartta 8 Kesusvero 2035, aupan mitoitus esustoissa Liiteartta 9 Merityseltään seudulliset vähittäisaupan suurysiöt Liiteartta 10 Maaunnallisesti merittävät vähittäisaupan suurysiöt enimmäismitoitus Helsini Liiteartta 11 Maaunnallisesti merittävät vähittäisaupan suurysiöt enimmäismitoitus Espoo Liiteartta 12 Maaunnallisesti merittävät vähittäisaupan suurysiöt enimmäismitoitus Vantaa Liiteartta 13 Maaunnallisesti merittävät vähittäisaupan suurysiöt enimmäismitoitus Hyvinää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Tuusula
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 4 Liiteartta 14 Maaunnallisesti merittävät vähittäisaupan suurysiöt enimmäismitoitus Inoo, Kironummi, Lohja, Raasepori, Vihti Liiteartta 15 Maaunnallisesti merittävät vähittäisaupan suurysiöt enimmäismitoitus Loviisa, Porvoo Liitetauluo 16 Suurysiöiden lasennalliset mitoituset ja maauntaaavan mitoitusluoat seä arviointien yhteenvetoa Liite 17 2. vaihemaauntaaavan esustatoimintojen alueiden raennetut liietilat Kauniainen KUUMA- KUNNAT Hyvinää Järvenpää Kerava Kironummi Masala Veiola Mäntsälä Klauala Nurmijärven ironylä Rajamäi Pornainen Niilä Söderulla Hyrylä Joela Kelloosi Nummela Vihdin ironylä LÄNSI-UUSIMAA Hano Inoo Karila Lohja Virala Sauola Karjaa Tammisaari Siuntio ITÄ-UUSIMAA Asola Lapinjärvi Loviisa Myrsylä Porvoo Puila
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 5 Liite 18 2. vaihemaauntaaavan vähittäisaupan suurysiöalueiden raennetut liietilat ESPOO Lommila Suomenoja Kulloonsilta Nihtisilta HELSINKI Konala Herttoniemi Suutarila VANTAA Varisto ja Petio Tammisto Porttipuisto Koivuhaa KUUMA- KUNNAT Sveitsinportaali Järvenpään eteläinen liittymä Keravanportti Mäntsälänportti Ilvesvuori Hyrylän eteläosa LÄNSI-UUSIMAA Tynninharju Lempola Karjaan lounaisosa Horsbäca ITÄ-UUSIMAA Loviisan länsiosa Tarmola Kuninaanportti Liite 19 Liienteellinen arviointi, Strafica Oy
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 6 KUVAILULEHTI Julaisun nimi Kaupan palveluveron mitoittaminen ja vaiutusten arviointi. Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava. Julaisija Uudenmaan liitto Raportin laatija Uudenmaan liitto, Santasalo Ky, Strafica Oy Julaisusarjan nimi ja sarjanumero Uudenmaan liiton julaisuja E 125-2013 Julaisuaia 2013 ISBN 978-952-448-358-2 (pdf) ISSN 1236-6811 Kieli suomi, ruotsinielinen tiivistelmä Sivuja 278 Avainsanat (asiasanat) Seudullisesti merittävät vähittäisaupan suurysiöt, vähittäisauppa maauntaaavassa Tiivistelmä Kaupan palveluveron mitoittaminen ja vaiutusten arviointi liittyy Uudenmaan 2.vaihemaauntaaavan aupan rataisuun. Uudellamaalla on arviolta olmannes oo Suomen vähittäisaupasta. Liietilaa arvioidaan tarvittavan suunnittelualueelle lisää 3,3 milj.-m 2 vuoteen 2035 mennessä. Liietilan lisätarve jaettiin selvitysessä esustojen ja esustojen ulopuolisten vähittäisaupan suurysiöiden esen. Osaa liietilan lisätarpeesta ei osoiteta maauntatasolla, osa maauntaaavassa osoitetaan vain seudullisesti merittävä vähittäisauppa. Selvitysessä arvioitiin seudullisuuden rajat ja mitoitettiin vaiutusarviointeja hyödyntäen vähittäisaupan suurysiöt ja tarvittavilta osin myös esustatoimintojen alueet. Tulosena saatiin aupan palveluveron lasennalliset mitoituset, joita selvitysessä arvioitiin. Näiden perusteella laadittiin Uudenmaan 2.vaihemaauntaaavaan aupan palveluveron rataisu ja sen vaiutusten arviointi, joa myös on esitetty selvitysessä. Selvitysen liitteenä on nyytilannetta uvaavia arttoja vähittäisaupan suurysiöalueilta seä esustatoimintojen alueilta. Lisäsi liitteenä on liienteellinen arviointi. Huomautusia Julaisu löytyy sähöisenä www.uudenmaanliitto.fi/julaisut.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 7 PRESENTATIONSBLAD Författare Nylands förbund Rapporten är utarbetad av Nylands förbund, Santasalo Ky, Strafica Oy Seriens namn och nummer Nylands förbunds publiationer E 125-2013 Utgivningsdatum 2013 ISBN 978-952-448-358-2 (pdf) ISSN 1236-6811 Språ finsa Sidor 278 Nycelord (ämnesord) stora detaljhandelsenheter av regional betydelse, detaljhandel i landsapsplanen Sammanfattning Dimensioneringen och onsevensbedömningen av handelns servicenät är förnippad med handelns lösning i etapplandsapsplanen 2 för Nyland. Nyland har en tredjedel av hela Finlands detaljhandel. Fram till år 2035 beränas behovet av affärsutrymme uppgå till 3,3, miljoner m 2 -vy. Tilläggsbehovet av affärsutrymmen delades i utredningen mellan stora detaljhandelsenheter som ligger i eller utanför centrum. En del av tilläggsbehovet av affärsutrymme anvisas inte på landsapsnivå, eftersom landsapsplanen enbart innehåller anvisningar för detaljhandel av regional betydelse. I utredningen largjordes de regionala gränserna och onsevensbedömningarna dimensionerades genom att utnyttja stora detaljhandelsenheter och till behövliga delar även områden för centrumfunioner. Resultatet som uppnåddes var alylmässiga dimensioneringar av servicenätet som utvärderades i utredningen. På basis av dessa utarbetades lösningen för handelns servicenät i etapplandsapsplanen 2 för Nyland, samt dess onsevensbedömning som ingår i utredningen. Som bilaga till utredningen finns auella artor över områden för stora detaljhandelsenheter samt över områden för centrumfunioner. I bilagan ingår dessutom en trafimässig utvärdering. Övriga uppgifter Publiationen finns i pdf-version på vår webbplats www.uudenmaanliitto.fi/julaisut.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 8 1 ESIPUHE Kaupan palveluveron mitoittaminen ja vaiutusten arviointi liittyy Uudenmaan maauntaaavan uudistamiseen. Työn taroitusena on vaiutusarviointeja hyödyntäen mitoittaa maauntaaavaan osoitettavat vähittäisaupan suurysiöt ja tarvittavilta osin myös esustatoimintojen alueita. Tavoitteena on, että aupan enimmäismitoituset voidaan osoittaa maauntaaavaan riittävällä taruudella ja laatia maauntaaava aupan osalta siten, että se täyttää maanäyttö- ja raennuslain vaatimuset. Lisäsi arvioidaan maauntaaavan aupan palveluveron vaiutusia. Palveluvero oostuu voimassa olevien maauntaaavojen (Uusimaa ja Itä-Uusimaa) esusista ja vähittäisaupan suurysiöalueista seä maauntaaavaehdotusvaiheessa esitetystä täydennysestä eli esusista ja vähittäisaupan suurysiöalueista. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liiton hallituset hyväsyivät perusraenteessa 2035 Uudenmaan 2.vaihemaauntaaavaluonnosen laatimisen eseiset periaatteet. Sen muaan aupan palveluvero taristetaan Uudenmaan maauntaaavan lähtöohdista, missä merityseltään seudullinen vähittäisauppa ohjataan ensisijaisesti esustatoimintojen alueelle. Lisäsi otetaan huomioon lainsäädännön muutoset ja ohjataan seudullisen vähittäisaupan sijoittumista, mitoitusta ja ajoittamista sitomalla ne muun yhdysuntaraenteen ehityseen. Uudenmaan 2. vaihemaauntaaavaluonnoseen osoitettiin esustatoimintojen alueet ja 14 uutta vähittäisaupan suurysiöä. Voimassa olevissa Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maauntaaavoissa on näiden lisäsi 15 vähittäisaupan suurysiöä, joista Lohjan ja Vihdin rajalla ollut ohde ehdotettiin poistettavasi. Kaavaluonnoseen ei vielä ole osoitettu enimmäiserrosaloja. Luonnosen aupan rataisun perustana on ollut asi aupan selvitystä. Kaupan palveluvero Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan raennemalleissa (Uudenmaan liiton julaisu E 111 2010), jossa selvitettiin aupan nyytilanteen ja ehitysnäymien lisäsi aupan vaihtoehtoja Uudenmaan raennemallien näöulmasta. Luonnosta varten tehtiin aupan väliraportti aupan raennemalleista maauntaaavaluonnoseen (Uudenmaan liitto, tououu 2011) jossa mm. selvitettiin seudullisuus paljon tilaa vaativan aupan osalta ja tarennettiin mitoitustietoja. Lisäsi työssä tarasteltiin päivittäistavaraaupan saavutettavuutta ja aupan haneita. Tämä selvitys jataa aupan palveluveron tarastelua vaihemaauntaaavaluonnosen muaisesta aupan palveluverosta. Selvitysessä on artoitettu nyyiset seutu- ja untaesuset pääaupuniseutua luuun ottamatta. Lisäsi on artoitettu voimassa olevat vähittäisaupan suurysiöalueet seä muut aupan alueet, jota ovat niin suuria, että ne mahdollisesti ovat tai ovat muodostumassa seudullisesti merittävisi aupan alueisi. Kartoitusen pohjalta on lasettu alueiden nyyinen raennettu liietila ja sen jaautuminen aupan eri toimialoille. Ostovoiman asvun pohjalta lasetaan unnittainen liietilan lisätarve vuoteen 2035. Liietilan lisätarve seä alueiden nyyinen liietila ovat pohjana esustojen seä muiden aupan alueiden lasennalliselle mitoituselle. Lasennallinen mitoitus on tehty nyyisille esustoille ja muille nyyisille suurille aupan alueille seä uusille potentiaalisille seudullisesti merittäville aupan alueille ottaen huomioon maanäyttö- ja raennuslaiin aupan osalta tulleet muutoset. Luvussa 5 arvioidaan lasennallista mitoitusta.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 9 Vaiutusarviointeja hyödyntäen johdetaan lopusi maauntaaavan aupan rataisu ja sen mitoitus, joa esitellään luvussa 6. Viimeisesi tässä selvitysessä arvioidaan maauntaaavan aupan rataisun vaiutusia. Uudenmaan 2. vaihemaauntaaavan ehdotus oli nähtävillä 14.5. 15.6.2012. Saadun palautteen ja viranomaisten näemysten perusteella aupan rataisua taristettiin. Tehdyt taristuset olivat merittäviä, mistä syystä Uudenmaan 2. vaihemaauntaaavan ehdotus oli uudelleen nähtävillä 20.11.2012 21.12.2012. Taristuset osivat aupan suunnittelumääräysiä ja niissä erityisesti esustojen ulopuolisten merityseltään seudullisten vähittäisaupan suurysiöiden enimmäismitoitusia. Taristettuun ehdotuseen suurysiöiden mitoitusluoia on lisätty. Näin maauntaaavan suunnittelumääräysissä esitetyt vähittäisaupan suurysiöiden enimmäismitoituset on mahdollista saada lähemmäs aupan selvitysen lasennallisia enimmäismitoitusia. Uuden tarastelun seurausena 15 suurysiön mitoitusluoaa pienennettiin. Lisäsi taristetun vaihemaauntaaavaehdotusen suunnittelumääräysiin Espoon Lommilan vähittäisaupan suurysiöön sijoittuvalle seudullisesti merittävälle päivittäistavaraaupan suurysiölle on annettu enimmäismitoitus. Maauntavaltuusto hyväsyi 2.vaihemaauntaaavan 20.3.2013 luuun ottamatta Helsingin Östersundomista Sipoon Söderullaan asti ulottuvaa aluetta. Tässä Kaupan palveluveron mitoittaminen ja vaiutusten arviointi -raportissa on tämä alue edelleen muana. Östersundomin suunnittelua voidaan jataa maauntahallitusen 4.3.2013 hyväsymän aavaehdotusen pohjalta ja prosessi sovittaa yhteen Östersundomin yhteisen yleisaavan laadinnan anssa. Selvitysen on tilannut Uudenmaan liitto. Selvitysestä vastaavat Tuomas Santasalo ja Katja Kosela Santasalo Ky:stä. Työn ohjausesta on vastannut Sanna Jylhä Uudenmaan liitosta. Osa raportista on valmisteltu Uudenmaan liitossa. Näin aupan selvitys on saatu iinteämmin osasi vaiheaavarataisun muodostumista ja erityisesti aavarataisun arviointia. Luvut 2.7, Arvio nyyisten maauntaaavojen vähittäisaupan suurysiöiden toteutumisesta, seä 6 Maauntaaavan aupan rataisu, on laadittu Uudenmaan liitossa. Liiteartoista 1-15 ja liitetauluosta 16 vastaa myös Uudenmaan liitto. Raportin lopussa olevasta aupan palveluveron liienteellisestä arvioinnista on vastannut Hannu Pesonen Strafica Oy:stä. Selvitystyön työryhmässä ovat toimineet Riitta Murto-Laitinen, Sanna Jylhä ja Merja Viman-Kanerva Uudenmaan liitosta. Selvitysestä on äyty neuvotteluja Ympäristöministeriön Pea Normon, Juha Nurmen ja Antti Irjalan anssa. Lisäsi selvitystä on äsitelty Uudenmaan liiton aupan palveluveron asiantuntijaryhmässä ja ohjaustoimiunnassa.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 10 2 KAUPAN ALUEIDEN NYKYINEN KERROSALA UUDELLAMAALLA Uudenmaan nyyinen aupan pinta-ala on lasettu enttäartoitusen pohjalta. Uudenmaan alueelta on artoitettu seutu- ja untaesuset, untien alaesuset ja suurimmat muut aupan alueet. Pieniä yliä tai asuinalueiden palveluita ei ole attavasti artoitettu. Tiedot näiden osalta on erätty lähinnä AC Nielsenin päivittäistavaraaupan myymäläreisteristä. Pääaupuniseudun esusia ei ole artoitettu Kauniaista luuun ottamatta. Kartoitusessa arttaan on meritty aupalliset palvelut toimialoittain 14 luoaan jaettuna. Tarastelussa ovat muana vähittäisaupan lisäsi myös muut aupalliset palvelut, sillä nämä toimivat samoissa liietiloissa uin vähittäisauppain. Myös tyhjät tilat ja toimistojen äytössä olevat atutason liietilat ovat muana artoitusessa, sillä myös niihin tiloihin voi sijoittua auppaa. Pinta-ala pitää siis sisällään toteutuneet liietilat. Asemaaavojen tarjoamia mahdollisuusia ei tässä ole tutittu. Laselmissa ei myösään ole muana raenteilla olevia tai suunniteltuja haneita. Kartoitus uvaa aina tiettyä ajanohtaa. Yhdysunnan raentumisen myötä tilanne muuttuu jatuvasti, liieet lopettavat, tilalle tulee uusia tai liieet vaihtavat paiaa. Uusien liietilojen raentaminen on uitenin pidempiaiainen prosessi, joten oonaisuva alueen liietilaannasta pysyy ohtalaisen vaaana pidemmän aiaa. Kartoitusen pohjalta on lasettu aupallisten palveluiden pinta-ala. Pinta-ala uvaa myymälöiden pohjapinta-alaa, joa vastaa lähinnä errosalaa. Liieiden pinta-alaan sisältyvät myymälän lisäsi taatilat, varastot, porrasäytävät seä seinät. Kartoituseen on otettu muaan myös errosissa sijaitsevat aupan palvelut, vaia ne eivät näyään liiteartoissa. Hotelleista on lasettu muaan vain ensimmäinen erros. Kauppaesusten äytäviä ei pinta-alassa ole muana. Tiedot ovat suuntaa-antavia, eivätä täysin vastaa raennuslupien pinta-alaa, mutta antavat maauntaaavatasolla hyvän oonaisuvan aupan eri toimialojen tilanäytöstä alueella. Kenttäartoituset on tehty osin tätä työtä varten sysyllä 2011 ja eväällä 2012. Osa artoitusista on tehty aiaisemmin (2008-2011) untien omien selvitystöiden yhteydessä. Näitä artoitusia on täydennetty merittävimpien muutosten osalta. Pienimpien esusten artoitus on tehty Google Mapsin avulla. Kesustojen ja suurysiöalueiden liietilat on esitetty arttaliitteissä. 2.1 Nyyiset liiepinta-alat Uudenmaan seudullisesti merittävissä esusissa Uudenmaan 2. vaihemaauntaaavan luonnosessa oli neljä seutuesusta: Hyvinää, Karjaa, Lohja ja Porvoo. Maauntaaavaluonnosen selostusessa seutuesusten voidaan atsoa ehittyvän seleästi omina pääaupuniseudun ulopuolisina palvelualueina. Hyvinää, Lohja ja Porvoo ovat palveluvarustuseltaan hyvin monipuolisia esusia, joissa asioidaan ympäristöstä laajalta alueelta. Liiepinta-alaa näissä esusissa on noin 55.000-70.000 -m 2.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 11 Liiepinta-ala (-m2) Uudenmaan seutuesusissa Hyvinää Lohja Tammisaari Pt-auppa Tavarataloauppa Tilaa vaativa auppa Autoauppa ja huoltamot Muu erioisauppa Palvelut Muut liietilat Porvoo 0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 80 000 Maauntaaavaluonnosen seutuesusista Karjaa on liiepinta-alaltaan ohtalaisen pieni (noin 22.000 -m 2 ) eiä sillä ole vastaavaa seudullisesti merittävää asemaa aupan esusena uin muilla maauntaaavaluonnosen seutuesusilla. Vastaavasti saman unnan toinen esus Tammisaari on liiepinta-alaltaan Karjaata suurempi ja aupan osalta merityseltään enemmän seudullinen uin Karjaa. Tämänin taia on Tammisaari otettu tässä tarasteluun seutuesusena Karjaan sijaan. 2.2 Nyyiset liiepinta-alat Uudenmaan maauntaaavojen esusissa Uudeltamaalta on artoitettu aii maauntaaavaluonnoseen merityt alaesuset luuun ottamatta pääaupuniseudun alaesusia. Osa artotetuista esusista on unnan pääesusia ja osa unnan alaesusia. Palvelut on artoitettu esusta-alueilta. Kesusta-alueisi on tässä tulittu untien yleisaavojen esustatoimintojen alueet. Määrittelyssä on äytetty lisäsi apuna Suomen ympäristöesusen YKR-tietoihin perustuvia esustarajausia. Lähtöohtana on toiminnallinen oonaisuus. Yleisesti esusta-alueella taroitetaan tässä perinteistä tiivistä ydinesustaa, jonne pääosa aupasta on sijoittunut. Kesustan reunojen maretja tilaa vaativat aupan alueita ei ole pääsääntöisesti lasettu uuluvasi esustaan. Poieusena ovat ne unnat, joiden vahvistetussa yleisaavassa nämä alueet ovat esustatoimintojen alueita. Liitteenä oleva esusten arta ovat suuntaa-antavia, eivätä ne määrittele taraa esustan ulottuvuutta. Ne uvaavat niitä liieraennusia, jota on otettu huomioon lasettaessa nyyistä liiepinta-alaa. Kesusta-alueen rajaus määritellään ysityisohtaisemmassa aavoitusessa, osa maauntaaavassa esustatoimintojen on meritty ohdemerinnällä.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 12 Kesusta-alueiden laajuus vaihtelee suuresti. Kironummen yleisaavan esusta-alue on hyvin laaja pitäen sisällään myös radan eteläpuoleisen tilaa vaativan aupan alueen ja hypermaretin. Vastaavasti esim Keravalla esustan läheinen tilaa vaativan aupan alue ei ole yleisaavassa esusta-aluetta. Järvenpään yleisaavassa esusta-alue on hyvin suppea. Toiminnallinen esusta-alue on tätä selvästi laajempi samoin YKR:n esustarajaus. Näin ollen Järvenpään osalta esusta-alue on tässä selvitysessä tulittu laajempana uin yleisaavan esustatoimintojen alueet. Uudenmaan untaesuset ovat aupallisten palveluiden tarjonnaltaan hyvin eri suuruisia. Tarjonnaltaan monipuolisimpia ovat pinta-alalla mitattuna Helsingin seudun ehysalueen esuset. Näistä suurimmat ovat Järvenpää, Kironummi ja Kerava, jota aii ovat liiepinta-alaltaan yli 60.000 -m 2. Seuraavasi suurimpia esusia Uudellamaalla ovat Nummela ja Klauala. Nämä suurimmat Helsingin ehysalueen esuset ovat aupalliselta tarjonnaltaan yhtä monipuolisia uin seutuesuset. Osin myös näiden esusten vaiutusalue on seudullinen, eli useissa esusissa asioidaan yli untarajojen. Liiepinta-alaltaan suuria untaesusia Uudellamaalla Liiepinta-ala Liiepinta-ala yli 35.000 -m 2 yli 60.000 -m 2 Klauala Nummela Järvenpää Kerava Kironummi Länsi- ja Itä-Uudenmaan untaesuset ovat liiepinta-alaltaan yleensä pienempiä uin Helsingin ehysalueen esuset. Suurin Länsi-Uudenmaan untaesusista on Hano ja Itä-Uudenmaan Loviisa. Muita samaa ooluoaa olevia esusia ovat Uudellamaalla Hyrylä, Karjaa ja Mäntsälä. Näitä jonin verran pienempiä ovat Kauniainen, Karila, Niilä ja Nurmijärven ironylä. Liiepinta-alaltaan esisuuria untaesusia Uudellamaalla Liiepinta-ala Liiepinta-ala 12.000-20.000 -m 2 22.000-25.000 -m 2 Karila Kauniainen Loviisa Niilä Nurmijärvi Hano Hyrylä Karjaa Mäntsälä Luumääräisesti eniten on pieniä esusia. Kesusia, joiden aupallisten palveluiden pinta-ala jää alle 5000 errosneliömetrin on yhdesän. Kesusia, joiden pinta-ala on noin
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 13 10.000 errosneliömetriä tai vähemmän on yhteensä 17. Pieniä esusia on pääsääntöisesti unnissa, joissa myös asuaita on vähän. Pieniä esusia ovat myös useat untien alaesuset. Liiepinta-alaltaan pieniä untaesusia Uudellamaalla Liiepinta-ala Liiepinta-ala alle 5.000 -m 2 5.000-10.000 -m 2 Asola Kelloosi Lapinjärvi Masala Myrsylä Puila Siuntio Veiola Inoo Joela Nurmijärvi Pornainen Rajamäi Sauola Söderulla Vihti Virala Uudenmaan untaesusten toimialaraenne liiepinta-alalla mitattuna vaihtelee jonin verran. Suurissa esusissa on yleensä merittävä osa pinta-alasta tavarataloauppaa (hypermaretit, esustatavaratalot ja muut laajantavaravalioiman myymälät). Suurissa esusissa on yleensä myös paljon erioisauppaa. Kesusissa, joissa esusta-alue on laaja, on myös paljon tilaa vaativaa auppaa ja autoauppaa. Mitä pienempi esusta sitä suurempi painoarvo on päivittäistavaraaupalla ja palveluilla. Pienissä esusissa ei juuriaan ole erioisauppaa. Palvelujen osuus liiepinta-alasta on yleisesti esusissa ohtalaisen orea. Kesimäärin palvelujen osuus liiepintaalasta on noin 30 %, vaihdellen välillä 17-50 %. Kaunaisissa palvelujen osuus liiepintaalasta on suurin ja Kironummella pienin. Palvelujen lisäsi esustoissa on liietiloja, jota ovat pientoimistojen äytössä. Lisäsi osa liietiloista on tarasteluhetellä ollut tyhjänä. Ne on otettu muaan tarasteluun, osa myös niihin saattaa sijoittua auppaa. Kaaviossa nämä on meritty muisi liietiloisi.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 14 Liiepinta-ala (-m 2 ) Uudenmaan untaesusissa Kauniainen Järvenpää Kerava Kironum Masala Veiola Mäntsälä Klauala Nurmijärvi Rajamäi Pornainen Niilä Söderulla Hyrylä Joela Kelloosi Nummela Vihti Hano Inoo Karila Sauola Virala Karjaa Siuntio Asola Lapinjärvi Loviisa Myrsylä Puila Pt-auppa Tavarataloauppa Tilaa vaativa auppa Autoauppa ja huoltamot Muu erioisauppa Palvelut Muut liietilat 0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 2.3 Pääaupuniseudun alueesuset Pääaupuniseudun pääesus on Helsini, joa on myös maaunnan ja valtaunnan pääesus. Lisäsi pääaupuniseudulla on useita alueesusia. Pääaupuniseudun esusia ei ole artoitettu, mutta niiden asemaa palveluverossa on selvitetty Uudenmaan esusverotyössä seä untien yleisaavojen, untien palveluveroselvitysten, YTV:n liiennetutimusaineiston seä muiden aupan selvitysten pohjalta. Muista esusista poieten Kauniaisten esustan palvelut on artoitettu ja Kauniaista tarastellaan näin ollen myös muiden artoitettujen esusten ohella. Pääaupuniseudun esuset on tässä luoiteltu nyyisten aupallisten palvelujen pohjalta paiallisesusiin ja seudullisiin esusiin. Paiallisesuset palvelevat pääosin oman lähialueensa asuaita, ja niistä virtaa asiointia ja ostovoimaa niitä monipuolisempiin esusiin. Osa näistä esusista on hyvin pieniä ja palveluvarustus painottuu päivittäistavaraauppaan ja lähipalveluihin. Osassa paiallisesusista on jo monipuolisesti erioisaupan tarjontaain, mutta vähemmän uin seudullisissa esusissa. Paiallisesusissa on myös auppaesusia, mutta ne ovat pääosin pienempiä uin seutuesusten auppaesuset.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 15 Pääaupuniseudun alueesuset Paiallisesusia Seudullisia esusia Kalajärvi Matinylä-Olari Kaulahti Leppävaara Espoonlahti Tapiola Espoon esus Kauniainen Myyrmäi Munivuori Paala Kontula Tiurila Viii Korso Vuosaari Herttoniemi Haunila Kannelmäi Koivuylä Malmi Martinlaaso Itäesus Seudulliset esuset palvelevat suurempaa aluetta uin omaa lähialuetta. Kesusissa asioidaan muista pääaupuniseudun alueesusista ja osin myös pääaupuniseudun ulopuolelta. Useimmissa seudullisissa esusissa on hyvin monipuolinen auppaesus, joa vetää asiaaita laajalta alueelta. Useat näistä esusista ovat aupallisilta palveluiltaan monipuolisempia ja vetovoimaisempia uin pääaupuniseudun ulopuoliset seutuesuset. Pääaupuniseudun esusten lähialueen asuasmäärä on myös yleensä suurempi uin muiden seutuesusten. Matinylä-Olari palvelee oo Etelä-Espoota ja osin myös Länsi-Uuttamaata, sillä se on monipuolisin esus, un Kironummen suunnasta tullaan pääaupuniseudulle. Tapiola on palveluvarustuseltaan erilainen uin muut Espoon alueesuset ja se palvelee oo Espoota. Leppävaara palvelee Espoon esiosia seä myös Helsingin läntisiä osia. Espoon esus on oman alueensa seä Kaulahden ja Pohjois-Espoon alueiden pääasiointipaia. Myyrmäen esusta palvelee oo läntisen Vantaan aluetta ja osin myös läntistä Helsiniä. Tiurila on itäisen Vantaan pääesus. Paalan esus näiden välissä vetää asiointia oo Vantaan alueelta seä Helsingin alueen ehysunnista. Korso palvelee pohjoista Vantaata. Helsingin aupallisilta palveluiltaan monipuolisimmat alaesuset ovat Itäesus ja Malmi. Näissä molemmissa asioidaan yli oman alueen. Kannelmäi palvelee läntistä ja pohjoista Helsiniä. Kannelmäen palvelut ovat ehittymässä uuden auppaesusen myötä, joa on jo osin raentunut. Herttoniemi on myös ysi suurista pääaupuniseudun ehittyvistä alueesusista. Pääaupuniseudulla on vielä myös raentumattomia alueesusia. Alueille ei ole vielä raentunut esustamaista asutusta eiä esusissa ole vielä palveluita. Uusia alueesusia ovat Östersundom ja Kivistö. Myös osa nyyisistä paiallisesusista ja alueesusista on voimaaasti ehittymässä mm. parantuvan raideliienneyhteyden ja tästä aiheutuvan väestön asvun myötä. Kehittyviä esusia ovat mm. Espoonlahti ja Koivuylä. Myös Haunila on ehittymässä. Tällä hetellä esusen palvelut ovat suppeat alueen asuasmäärään nähden. Alueelle suunnitellaan mm. auppaesusta seä myös asuntoja. Hyvän liienteellisen sijaintinsa vuosi esusesta on lähivuosina
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 16 muodostumassa vetovoimainen alueesus. Maauntaaavaehdotuseen määriteltiin esusvero 2035, jona yhtenä osateijänä ovat aupalliset palvelut. 2.4 Nyyiset liiepinta-alat vähittäisaupan suurysiöalueilla Kesusien ohella auppaa on esittynyt merittävästi myös muille aupan alueille, joita ovat mm. nyyiset voimassa olevan maauntaaavan vähittäisaupan suurysiöalueet. Lisäsi Uudellamaalla on muita alueita, jota ovat aupan pinta-alaltaan niin laajoja, että ne saattavat olla seudullisesti merittäviä aupan alueita. Näiden lisäsi on aupan haneiden ja untien suunnitelmien pohjalta tarasteltu myös alueita, jota ovat ehittymässä aupan alueina. Nämä aii alueet on artoitettu laajoina oonaisuusina ja alueita nimitetään tässä vähittäisaupan suurysiöalueisi. Liitteenä olevat suurysiöalueiden artat ovat suuntaa-antavia, eivätä ne määrittely taraa suurysiön ulottuvuutta. Kartat uvaavat niitä liieraennusia, jota on huomioitu nyyisen liiepinta-alan lasennassa. Alueen rajaus määritellään ysityisohtaisemmassa aavoitusessa, osa vähittäisaupan suurysiöt on meritty ohdemerinnällä. Voimassa olevilla ja muilla vähittäisaupan suurysiöalueilla on vaihteleva määrä auppaa. Suurysiöalueille on nyyään sijoittunut pääosin tilaa vaativaa auppaa ja autoauppaa. Alueet eivät uitenaan ole puhtaita tilaa vaativan aupan alueita, vaan alueilla on myös muutain erioisauppaa seä päivittäistavaraauppaa ja tavarataloauppaa. Oheisessa uvassa tavarataloauppa pitää sisällään hypermaretit ja muut laajan tavaravalioiman myymälät (näiden oo pinta-alan). Päivittäistavaraauppaa on alueilla yleisesti supermaret-ooluoan myymälöissä tai tätä pienemmissä lähiaupoissa tai liiennemyymälöissä. Tutituilla suurysiöalueilla on hypermaretteja tällä hetellä vain Tammistossa ja Tynninharjulla. Muut tavarataloaupan ysiöt ovat sisustuseen painottuvia tavarataloja (Iea, Kodin Yönen) tai laajan tavaravalioiman myymälöitä (esim. HongKong, Tarjoustalo, Motonet), joissa elintarviemyynti on vähäistä. Erioisaupan myymälöiden ja palveluiden pinta-alaa on suurysiöalueilla yleensä vähemmän uin esustoissa. Palvelut alueilla ovat mm. ravintolatoimintaa, untosaleja, ampaamoja yms. Palveluisi on tässä lasettu myös irpputoritoiminta. Muut liietilat ovat lähinnä tyhjiä tiloja tai muussa uin liietilaäytössä olevia liietiloja. Olemassa olevien liietilojen määrä vähittäisaupan suurysiöalueilla vaihtelee viidestätuhannesta errosneliömetristä noin 150.000 errosneliömetriin. Suurimmat suurysiöalueet löytyvä pääaupuniseudulta. Näitä ovat Suomenoja, Roihupelto, Varisto-Petio ja Tammisto. Kaiissa on aupallisten palveluiden pinta-alaa yli 100.000 - m 2. Näistä Tammisto ja Varisto-Petio ovat voimassa olevassa maauntaaavassa vähittäisaupan suurysiöalueita. Pääaupuniseudun ulopuolisista vähittäisaupan suurysiöalueista suurimpia ovat Hyrylän eteläosa, Tarmola, Tynninharju ja Kuninaanportti. Voimassa olevan maauntaaavan suurysiöalueista Vantaan Petasessa, Kironummen Inilänportissa seä Tuusulan Focus-alueella ei vielä ole liietilaa. Muita alueita, joissa unnilla on suunnitelmia aupan ehittämisesi, ovat mm. Espoon Turvesolmu, Helsingin Östersundom, Nurmijärven Mäyränallio, Vihdin Huhmari ja Hyvinään Metsä-Kalteva. Näitä alueita tutitaan tässä selvitysessä potentiaalisina tulevina vähittäisaupan suurysiöalueina.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 17 Liiepinta-ala (-m 2 ) vähittäisaupan suurysiöalueilla Lommila Suomenoja Kulloonsilta Nihtisilta Konala Roihupelto Suutarila Varisto-Petio Tammisto Porttipuisto Koivuhaa Sveitsinportaali Mäntsälänportti Keravanportti Ilvesvuori Eteläinen liittymä Hyrylä Tynninharju Lempola Karjaa Horsbäc Loviisa Tarmola Kuninaanportti Pt-auppa Tavarataloauppa Tilaa vaativa auppa Autoauppa ja huoltamot Muu erioisauppa Palvelut Muut liietilat 0 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000 120 000 140 000 160 000 Suurysiöalueiden raenne eroaa tosistaan jonin verran. Pääosin 2000-luvulla raentuneet alueet muodostavat tyypillisesti seleän myymäläesittymän, jossa liieillä on esimerisi yhteinen pysäöintialue. Tällaisia alueita ovat mm. Sveitsinportaali, Lempola ja Kuninaanportti. Alueet, joiden raentuminen on lähtenyt liieelle pääosin ennen 2000-luua tai jota ovat piuhiljaa muuttuneet teollisuusalueista aupan alueisi, ovat raentuneet ysittäisistä yleensä erilleen sijoittuneista myymälöistä. Alueiden myymälät ovat usein myös pieniä (alle 2000 -m 2 ). Suurimmat myymälät ovat yleensä laajan tavaravalioiman myymälöitä. Alueilla on myös jonin verran suuria tilaa vaativan aupan myymälöitä. Vaiain nämä aioinaan raentuneet alueet eivät muodosta seleää myymäläesittymää, ne yhteenlasetun oonsa ja tarjontansa puolesta ovat pääosin seudullisesti vetovoimaisia.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 18 Suurysiöalueiden toimialaraenne vaihtelee suuresti. Vaihteluun vaiuttaa mm. sijainti aupuniraenteessa. Vaia alueet ovat painottuneet tilaa vaativaan auppaan, alueilla on myös merittävä määrä muutain auppaa. Päivittäistavaraaupan osuus nousee suurimmasi Nihtisillassa ja Loviisassa. Nihtisiltaa ollaan aupan alueena vasta ehittämässä, ja alueella on lähinnä paiallista liietoimintaa. Loviisan suurysiöalueella on aupan toimintaa myös vielä varsin vähän ja asi supermarettia vastaavat suuresta osasta alueen liiepinta-alasta. Tynninharjulla ja Lempolassa päivittäistavaraaupan osuus pinta-alasta nousee yli10 %:iin. Tynninharju on Lohjan taajamaosayleisaavassa alaesus. Samoin Lempola nojautuu yhteen Lohjan alaesusista. Muuta erioisauppaa on suurysiöalueilla esimäärin 15 % ja palveluita ja muita liietiloja (lähinnä tyhjiä tiloja) on yhteensä 9 % liieannasta. Muuta erioisauppaa on suhteessa eniten Porttipuistossa ja Tammistossa, seuraavasi eniten muuta erioisauppaa on Lommilassa, Nihtisillassa, Varisto-Petiossa, Keravanportissa ja Lempolassa. Pääosa tästä muusta erioisaupasta sijoittuu laajantavaravalioiman myymälöihin. Liietilan pinta-alan jaautuminen vähitäisaupan suurysiöalueille Muu Pt-auppa Tiva erioisauppa Muut liietilat* Yhteensä Lommila 0 % 75 % 22 % 4 % 100 % Suomenoja 1 % 76 % 12 % 11 % 100 % Kulloonsilta 0 % 78 % 2 % 20 % 100 % Nihtisilta 45 % 20 % 21 % 15 % 100 % Konala 8 % 78 % 4 % 10 % 100 % Roihupelto 0 % 89 % 1 % 9 % 100 % Suutarila 3 % 83 % 5 % 9 % 100 % Varisto-Petio 0 % 65 % 27 % 7 % 100 % Tammisto 8 % 48 % 37 % 6 % 100 % Porttipuisto 0 % 59 % 40 % 1 % 100 % Koivuhaa 4 % 90 % 2 % 4 % 100 % Sveitsinportaali 2 % 96 % 1 % 2 % 100 % Mäntsälänportti 6 % 62 % 14 % 17 % 100 % Keravanportti 4 % 54 % 25 % 17 % 100 % Ilvesvuori 2 % 16 % 28 % 54 % 100 % Eteläinen liittymä 0 % 100 % 0 % 0 % 100 % Hyrylä 5 % 68 % 17 % 10 % 100 % Tynninharju 18 % 55 % 16 % 11 % 100 % Lempola 13 % 53 % 28 % 6 % 100 % Karjaa 3 % 89 % 0 % 7 % 100 % Horsbäc 0 % 83 % 7 % 9 % 100 % Loviisa 47 % 53 % 0 % 0 % 100 % Tarmola 8 % 68 % 16 % 8 % 100 % Kuninaanportti 0 % 67 % 13 % 20 % 100 % Yhteensä 4 % 71 % 15 % 9 % 100 % Voimassa olevat yht. 5 % 64 % 25 % 6 % 100 % Muut yhteensä 4 % 77 % 8 % 11 % 100 % * palvelut, tyhjät ja mm. toimistoäytössä olevat Oheisessa taulussa on lihavalla meritty voimassa olevien maauntaaavojen vähittäisaupan suurysiöalueet. Voimassa olevien maauntaaavojen vähittäisaupan
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 19 suurysiöalueet eivät poiea suuresti muista tutituista vähittäisaupan suurysiöalueista. Voimassa olevilla vähittäisaupan suurysiöalueilla on jonin verran enemmän erioisauppaa verrattuna muihin tutittuihin alueisiin, mutta myösään muut alueet eivät ole puhtaita tilaa vaativan aupan alueita. Päivittäistavaraaupan määrässä ei alueilla ole suurta eroa voimassa olevien maauntaaavojen alueiden ja muiden tutittujen alueiden välillä. 2.5 Liietilat esustoissa ja muilla aupan alueilla Kauppaa sijoittuu maauntaaavaan mainittujen esusten ja suurysiöalueiden lisäsi myös muille alueille. Näitä ovat mm. pienemmät esuset eli lähiöesuset, ylät ja muut asuinalueet seä muut tutittuja aupan alueita pienemmät paialliset maret- ja tilaa vaativan aupan alueet. Liietilan pinta-alan jaautumista esusta-alueille ja muille alueille on tutittu Uudenmaan alueella. Tarastelussa ovat Uudenmaan unnat pois luien pääaupuniseutu, osa pääaupuniseudun esusia ei ole artoitettu, ja aivan pienimmät unnat, joissa vähittäisauppaa on hyvin vähän. Tarastelu pohjautuu artoitusaineistoon, jossa on muana untien suurimmat aupan esittymät. Näiden lisäsi auppaa sijoittuu join verran asuinalueille. Tiedot artoittamattomien alueiden palveluista on erätty AC Nielsenin päivittäistavaraaupan reisteristä. Kartoittamattomilla alueilla ei ole merittävää määrää erioisauppaa tai tilaa vaativaa auppaa. Alueilla on pieni määrä palveluita, mutta näitä tarastelussa ole muana. Kesustoja ovat tässä seutuesuset ja untaesuset. Kesusta-alueisi on tulittu untien yleisaavojen esustatoimintojen alueet. Miäli unnassa ei ole voimassa olevaa yleisaavaa, on esusta-alueen määrittelyssä äytetty lähtöohtana toiminnallista oonaisuutta. Pienet esuset ovat muita esusia, yliä ja asuinalueita, jonne sijoittuu pääosin lähipalveluita. Vähittäisaupan suurysiöalueet ovat voimassa olevan maauntaaavan suurysiöalueita tai muita suuria seudullisesti merittäviä aupan alueita (s. luu 2.4). Muut alueet ovat esustojen reuna-alueita, tilaa vaativan aupan alueita, paiallisia maret-alueita ja tienvarsien auppapaioja. Kaupan ja aupallisten palvelujen sijoittuminen esustoihin ja muille alueille Uudellamaalla Ei sis. pääaupuniseutua eiä pieniä untia* * Asola, Lapinjärvi, Myrsylä, Puila, Pornainen Pienet KM- Kesustat esuset alueet Muut Kesustat Muut Pt-auppa 64 % 12 % 10 % 13 % 76 % 24 % Erioisauppa 75 % 1 % 16 % 8 % 75 % 25 % Tiva ja autoauppa 18 % 3 % 54 % 25 % 21 % 79 % Vähittäisauppa 45 % 5 % 33 % 17 % 50 % 50 % Palvelut 69 % 7 % 8 % 15 % 77 % 23 % Muut liietilat 60 % 3 % 26 % 10 % 63 % 37 % Yhteensä 51 % 5 % 27 % 16 % 56 % 44 % Kesustat Maauntaaavan seutuesuset ja muut esuset Pienet esustat Muut esustat, ylät, asuinalueet KM-alueet Voimassa olevien maauntaaavojen KM-alueet ja muut seudulliset aupan alueet Muut Kesustojen reuna-alueet, paialliset tilaa vaativan aupan alueet, tienvarret Uudellamaalla (pl. ps) on esusta-alueille sijoittunut aupan ja aupallisten palvelujen liietilan pinta-alasta noin 50 prosenttia. Pienissä esustoissa auppaa ja palveluita on varsin vähän. Vähittäisaupan suurysiöalueille on sijoittunut aupan ja palveluiden
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 20 pinta-alasta lähes 30 % ja muille aupan alueille vähemmän. Kaupallisten palveluiden pinta-alasta yli puolet on sijoittunut luonteeltaan esustatyyppisille alueille (esustat ja pienet esustat) ja alle puolet muille aupan alueille (vähittäisaupan suurysiöalueet ja muut aupan alueet). Kun tarastellaan ainoastaan vähittäisauppaa, on esustoihin sijoittunut vain 45 % oo Uudenmaan alueen vähittäisaupan liietilamäärästä. Vastaavasti esustoissa on enemmän palveluita ja muita liietiloja (tyhjiä ja toimistoäytössä olevia) uin muilla aluiella. Vähittäisaupan suurysiöalueille on sijoittunut vähittäisaupan pinta-alasta olmannes. Kesustatyyppisille aupan alueille sijoittuu vähittäisaupasta puolet ja muille alueille puolet. Kaupan toiminnan luonne rataisee yleensä sijoittumisen. Päivittäistavaraaupasta seä erioisaupasta ja palveluista on noin 75 % sijoittunut esustatyyppisille alueille. Vastaavasti tilaa vaativasta aupasta ja autoaupasta on muille alueille sijoittunut yli 80 %. Kesustoissa on uitenin myös jonin verran tilaa vaativaa auppaa samoin muilla alueilla päivittäistavaraauppaa, erioisauppaa ja palveluita. Päivittäistavaraaupasta on tilastotietoja aupan pinta-alasta oo Uudeltamaalta. Näin ollen päivittäistavaraaupan jaautumista esusta-alueille ja muille alueille on voitu tarastella oo Uudellamaalla. Pääaupuniseudulla pt-aupasta yli 90 % sijoittuu esustoihin ja muille asuinalueille (pienet esustat). Pääaupuniseudun vähittäisaupan suurysiöalueilla ei ole merittävää määrää pt-auppaa, samoin ei muissaaan auppaesittymissä. Pienissä unnissa päivittäistavaraauppaa ei ole lainaan muilla uin esustatyyppisillä alueilla (esustat, ylät). Kesisuurissa unnissa muille alueille sijoittuu päivittäistavaraauppaa enemmän uin pääaupuniseudulla ja pienissä unnissa. Koonaisuudessaan Uudenmaan päivittäistavaraaupasta lähes 90 % sijoittuu esusta-alueille tai muille asuinalueille ja hieman yli 10 % vähittäisaupan suurysiöalueille tai muille aupan alueille. Päivittäistavaraaupan sijoittuminen Uudellamaalla Pienet KM- Kesustat esustat alueet Muut Kesustat Muut Pääaupuniseutu 54 % 40 % 4 % 3 % 93 % 7 % Kesisuuret unnat 64 % 12 % 10 % 13 % 76 % 24 % Pienet unnat* 83 % 17 % 0 % 0 % 100 % 0 % Uuusimaa 58 % 29 % 6 % 7 % 87 % 13 % * Asola, Lapinjärvi, Myrsylä, Puila, Pornainen Kesustat Maauntaaavan seutuesuset ja muut esuset Pienet esustat Muut esustat, ylät, asuinalueet KM-alueet Voimassa olevien maauntaaavojen KM-alueet ja muut seudulliset aupan alueet Muut Kesustojen reuna-alueet, paialliset tilaa vaativan aupan alueet, tienvarret 2.6 Liietilamäärä Uudellamaalla Koonaisliietilamäärästä Uudellamaalla ei ole yhtenäisiä tilastoja. Liietilan oonaismäärää Uudellamaalla on arvoitu useiden lähteiden pohjalta. Liietiloja on
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 21 artoitettu esustoissa, vähittäisaupan suurysiöalueilla seä muilla aupan alueilla. Lisäsi untien omissa selvitysissä on arvioita oonaisliietilamääristä. SYKE:ssä on selvitetty myymäläraennusten errosalaa mm. Väestötietojärjestelmän raennus- ja huoneistotiedoista. Myös Tilastoesuselta saadaan liieraennusten pinta-ala. Väestötietojärjestelmän RHR:ssä on myymäläraennusten pinta-alaa Uudellamaalla noin 4,37 miljoonaa errosneliömetriä. Poiminta on tehty vain raennusen päääyttötaroitusen muaan. Selvitysessä ei ole eritelty, ono niissä auppaa vai muuta toimintaa. Osa aupasta on tämän lisäsi myös muiden äyttötaroitusten raennusissa, uten vanhoissa teollisuus- ja varastoraennusissa seä asuinraennusten ivijaloissa, jolloin ne eivät tilastoidu aupan liietiloisi. Tilastoesusen muaan liieraennusia on Uudellamaalla yhteensä noin 5,4 miljoonaa errosneliömetriä. Näissä raennusissa on muutain toimintaa uin auppaa. Lisäsi tästä luvusta puuttuvat mm. asuintalot, joiden pohjaerrosessa on auppaa tai palveluita. Niitä on merittävästi juuri esustoissa. Uudenmaan myymälä- ja liieraennusten errosala K-m 2 Myymäläraennuset* 4 371 000 Liieraennuset** 5 417 000 * Lähde: Väestötietojärjestelmä, Väestöreisteriesus ** Lähde: Tilastoesus, Väestötietojärjestelmä, Väestöreisteriesus Kartoitusten pohjalta voidaan arvioida että Uudellamaalla on pääaupuniseudun ulopuolella liietilaa yhteensä noin 1,5 miljoonaa errosneliömetriä. Kartoitetuissa esusissa ja muilla aupan alueilla on liietilaa yhteensä noin 1,46 miljoonaa errosneliömetriä. Lisäsi pieniä määriä liietilaa on asuinalueiden esusissa seä teollisuus- ja työpaia-alueilla, joita ei ole artoitettu. Pääaupuniseudulla on arean arvioin muaan liietilaa noin 3,2 miljoonaa errosneliömetriä. Arvio perustuu Helsingin ja Espoon aupan selvitysiin, Kauniaisten artoituseen seä Vantaan osalta arvioon. Helsingin selvitysen (Kaupan aavoitus Helsingissä, Osa, Erioisauppa) muaan vuonna 2008 Helsingissä oli liietilaa noin 1,45 miljoonaa errosneliömetriä. Uuden liieraentamisen pohjalta liietilamäärän arvioidaan olevan tällä hetellä noin 1,6 miljoonaa errosneliömetriä. Espoossa on vähittäisaupan liietilaa noin 500.000 -m 2. Jos arvioidaan, että Espoossa on autoauppaa seä palveluita ja muita liietiloja samassa suhteessa uin artoitetuissa Uudenmaan unnissa (muut Uudenmaan unnat paitsi ps), niin liietilamäärä Espoossa on noin 800.000 -m 2. Vantaalla on jonin verran vähemmän asuaita uin Espoossa, mutta aupan ostovoiman siirtymät ovat merittävästi positiivisemmat uin Espoossa. Näin ollen Vantaan liietilaa on areasti arvioiden myös noin 800.000 -m 2.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 22 Liietilamäärä Uudellamaalla K-m 2 Uusimaa (pl. Espoo, Hi, Vantaa) 1 500 000 Espoo 800 000 Helsini 1 600 000 Vantaa 800 000 Uusimaa yhteensä 4 700 000 Lähteet: Kartoituset ja Espoon aupan palveluveroselvitys ja -suunnitelma 2030; Espoon aupunisuunnitteluesusen julaisuja 2/2011 Kaupan aavoitus Helsingissä, Osa, Erioisauppa; Helsingin aupunisuunnitteluvirasto Kartoitusten, selvitysten ja näitä täydentävien arvioiden muaan Uudellamaalla on liietilaa tällä hetellä yhteensä noin 4,7 miljoonaa errosneliömetriä. Tämä on vastaavassa mittaluoassa uin väestötietojärjestelmän pohjalta lasettu luu. 2.7 Arvio nyyisten maauntaaavojen vähittäisaupan suurysiöiden toteutumisesta Uudenmaan maauntaaava on ohjannut untaaavoitusta yli 5 vuotta. Tänä aiana Uudenmaan maauntaaavan merityseltään seudullisille vähittäisaupan suurysiöalueille on raennettu huomattava määrä auppaa. Kun edellisen maauntaaavan laatimisen aiana suurin osa suurysiöalueiden alueesta oli raentamattomia, ja nyt suurimmalle osalle niistä on raennettu vähittäisauppaa. Itä- Uudenmaan maauntaaava on ollut vähemmän aiaa voimassa ja siinä vahvistetut 2 suurysiöä merittiin toteavasti aavaan. Ne sijaitsevat alueilla, jossa jo maauntaaavan laatimisen aiana oli jo aupan suurysiöjä. Uudenmaan voimassa olevien maauntaaavojen seudullisten suurysiöiden alueilla arvioidaan yleis- ja asemaaavojen perusteella olevan mahdollisuus raentaa lisää liietilaa noin miljoona errosneliömetriä. Arvion teemistä vaieuttaa se, että suurysiöalueet on meritty maauntaaavaan ohdemerinnällä ja yleisaavat eivät määrittele enimmäismitoitusta eivätä aina aupan laatua. Asemaaavaa laadittaessa oieusvaiutteinen yleisaava ohjaa asemaaavoitusta. Ja lisäsi paljon tilaa vaativa erioistavaran auppa ei vielä MRL:n siirtymäaudella uulu vähittäisaupan suurysiön määritelmän piiriin. Maauntaaavojen 15 suurysiöalueen ohdalla on maanäyttö- ja raennuslain aiana laadittu oieusvaiutteinen yleisaava, joa on voimassa ahdesalla alueella. Kahdessa ohteessa raentamista ohjaa oieusvaiutteinen raennuslain aiana laadittu yleisaava. Lopuissa maauntaaavan suurysiöohteissa on oieusvaiutuseton yleisaava tai ei ole lainaan yleisaavaa. Kaupan asemaaavoitus etenee yleensä aupan haneiden muaisesti, jolloin yleisaavat ohjaavat asemaaavaa. Vuoden 2011 alussa tehdyn aupan hanetarastelun muaan oli tiedossa aupan haneita voimassa olevien maauntaaavojen suurysiöalueille yhteensä yli 500 000 -m 2, josta suurin osa määriteltiin tiva-haneisi. Noin viidennes haneista olisi muuta erioisauppaa. Kosa aii nämä haneet ovat ajateltu ajoittuvan seuraavan 10 vuoden sisälle, tämä luu ertoo lyhyen aiavälin suunnitelmista. Voimassa olevien suurysiöiden aavallisen tarastelun perusteella arvioitiin, että Uudenmaan 2. vaihemaauntaaavassa tarvitaan myös uusia aupan suurysiömerintöjä. Vaihtoehtona olisi paljon tilaa vaativan aupan voimaas esittyminen nyyisille alueille. On uitenin huomioitava, että aii lisäliietarve ei sijoitu seudullisiin ohteisiin eli maauntaaavan esustatoimintojen alueille tai maauntaaavojen suurysiöihin. Osa tilaa vaativasta aupasta voi toteutua untaaavoitusella muualle, silloin un raentaminen ei ole seudullisesti merittävää.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 23 Uudenmaan 2. vaihemaauntaaavan aupan selvitysessä mitoitus ei perustu untaaavoihin vaan mitoitus perustuu aupan nyytilaan eli raennettuun liietilaan seä maaunnalliseen liietilan lisätarpeeseen, joa on jaettu palveluverolle vaiutusalueen tarpeen muaan.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 24 3 KAUPAN MARKKINOIDEN KEHITYS Kaupan marinat ovat 2000-luvulla ehittyneet Suomessa vauhdiaasti. Ostovoima on asvanut ja samoin on asvanut aupan tarjonta. 3.1 Kaupan ehitys Suomessa ja Uudellamaalla Viimeisen 15 vuoden aiana vähittäisaupan ostovoima on asvanut usean prosentin vuosivauhdilla. Kehitys on ollut varsin eritasoista aupan eri toimialoilla. Vuonna 2009 ostovoima ja vähittäisaupan myynti notahtivat, mutta vuonna 2010 myynti ääntyi jälleen asvuun. Tilaa vaativan aupan toimialoilla notahdus tapahtui jo vuotta aiaisemmin ja oli varsin voimaas. Reaalinen liievaihdon ehitys on viimeisen 15 vuoden aiana ollut jopa yli neljä prosenttia vuodessa. Oheisessa taulussa arvon muutos uvaa vähittäisaupan liievaihdon muutosta euroina. Määrän muutosessa inflaation vaiutus on poistettu eli määrän muutos uvaa reaalista asvua. Vähittäisaupan liievaihdon ehitys Suomessa 1995-2010 Muutos yhteensä Vuosimuutos arvo määrä arvo määrä Pt-auppa 191 % 153 % 4,4 % 2,9 % Pt-erioisauppa 221 % 172 % 5,4 % 3,7 % Alo 120 % 108 % 1,2 % 0,5 % Pt-auppa yhteensä 184 % 149 % 4,1 % 2,7 % Tavarataloauppa 214 % 231 % 5,2 % 5,7 % Rautaauppa 210 % 136 % 5,1 % 2,1 % Kodinone ja viihde-eleroniiaauppa 215 % 871 % 5,2 % 15,5 % Huonealu- ja sisustusauppa 218 % 179 % 5,3 % 4,0 % Veneauppa 250 % 170 % 6,3 % 3,6 % Tietooneauppa 329 % 2208 % 8,3 % 22,9 % Matapuhelinauppa 218 % 4529 % 5,3 % 28,9 % Kirjaauppa 125 % 98 % 1,5 % -0,1 % Urheiluauppa 221 % 220 % 5,4 % 5,4 % Muotiauppa 165 % 170 % 3,4 % 3,6 % Apteei- ja terveysauppa 244 % 209 % 6,1 % 5,0 % Kua- ja puutarhaauppa 182 % 160 % 4,1 % 3,2 % Kulta- ja elloauppa 151 % 96 % 2,8 % -0,3 % Optiot 203 % 185 % 4,8 % 4,2 % Posti- ja nettiauppa 151 % 176 % 2,8 % 3,8 % VÄHITTÄISKAUPPA 190 % 185 % 4,4 % 4,2 % Moottoriajoneuvojen vähittäisauppa 215 % 249 % 5,2 % 6,3 % Huoltamot 138 % 80 % 2,2 % -1,5 % Lähde: Tilastoesus, vähittäisaupan liievaihtouvaaja
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 25 Vähittäisauppa on Uudellamaalla asvanut 2000-luvulla hieman nopeammin uin muualla Suomessa. Koo Uudenmaan vähittäisaupan ja autoaupan liievaihto on asvanut esimäärin noin 4 %:n vuosivauhdilla, un oo Suomessa toimialan ehitys on ollut esimäärin 3,7 % vuodessa. Vuonna 2010 aupan liievaihto on noin 50 % suurempaa uin vuosituhannen vaihteessa. Vuoden 2009 taantuma pudotti hieman liievaihdon tasaista ehitystä. Uudellamaalla pudotus oli suurempi uin aupassa esimäärin, sillä Uudellemaalle esittyy esimääräistä enemmän autoauppaa, joa vuonna 2009 oi suuremman notahdusen uin muu vähittäisauppa. Vuonna 2010 Uudenmaan auppa vastaavasti asvoi nopeammin uin esimäärin oo Suomessa. Vähittäisaupan ja autoaupan liievaihdon ehitys 2000-2010 Indesi 2000 = 100 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Vuosimuutos 2010 Espoo 100 100 107 116 119 122 161 181 201 186 201 7,3 % Helsini 100 104 104 108 113 120 125 131 131 118 123 2,1 % Kauniainen 100 114 116 115 113 121 129 135 144 154 149 4,1 % Vantaa 100 104 104 114 128 134 142 150 155 149 153 4,4 % Pääaupuniseutu 100 103 105 111 118 123 137 146 152 140 147 3,9 % Hyvinää 100 112 116 124 132 136 144 150 157 147 151 4,2 % Järvenpää 100 107 117 127 132 147 144 152 156 146 152 4,3 % Kerava 100 95 102 113 123 118 142 147 162 159 160 4,8 % Kironummi 100 111 111 115 120 130 144 171 176 174 185 6,4 % Mäntsälä 100 102 97 105 109 118 123 124 140 126 141 3,5 % Nurmijärvi 100 99 105 117 114 119 130 141 145 157 167 5,2 % Pornainen 100 103 94 117 114 123 131 140 163 173 181 6,1 % Sipoo 100 108 122 124 120 130 143 149 151 172 190 6,6 % Tuusula 100 109 118 122 150 161 182 194 194 186 199 7,1 % Vihti 100 107 111 126 135 149 160 173 185 177 180 6,0 % Helsingin seudun 100 106 112 120 129 136 147 156 164 159 166 5,2 % Hano 100 103 111 111 97 119 119 131 135 129 124 2,2 % Inoo 100 121 128 99 106 118 115 159 173 193 174 5,7 % Karjalohja 100 106 129 133 131 139 146 156 161 151 148 4,0 % Karila 100 102 106 113 108 104 103 99 106 90 89-1,1 % Lohja 100 102 107 115 118 120 122 123 134 115 131 2,8 % Nummi-Pusula 100 84 87 96 99 103 123 145 131 129 123 2,1 % Raasepori 100 102 105 109 135 114 123 126 131 136 136 3,1 % Siuntio 100 87 86 82 86 87 86 90 101 113 116 1,5 % Länsi-Uusimaa 100 102 106 111 119 115 119 122 130 120 127 2,4 % Asola 100 110 105 96 101 109 112 124 134 136 126 2,3 % Lapinjärvi 100 107 102 110 115 126 132 151 167 138 236 9,0 % Loviisa* 100 124 117 114 111 124 133 130 138 131 201 7,3 % Myrsylä 100 106 104 94 86 85 91 58 75 67 71-3,3 % Porvoo 100 98 104 110 113 120 124 132 138 129 131 2,7 % Puila 100 95 102 103 107 109 97 147 236 183 192 6,7 % Itä-Uusimaa 100 103 105 109 111 119 123 129 137 128 141 3,5 % Uusimaa 100 103 106 112 119 124 136 145 151 140 148 4,0 % Koo Suomi 100 104 107 114 120 125 132 139 146 139 144 3,7 % * Loviisaan liittyi 1.1.2010 Liljendal, Pernaja ja Ruotsinpyhtää, joten 2010 ei verrannollinen edellisten vuosien anssa Lähde: Tilastoesus
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 26 Vähittäisaupan ehitys unnissa on ollut epätasaista. Oheiseen tauluun on punaisella meritty ne unnat, joissa auppa on ehittynyt esimääräistä nopeammin 2000-luvulla. Kauppa on ehittynyt nopeimmin Helsingin seudun ehysalueella, myös pääaupuniseudulla (pl. Helsini) on auppa asvanut nopeasti. Seutuesusunnissa Hyvinäätä luuun ottamatta on auppa asvanut esimääräistä hitaammin. Hyvin pienissä unnissa tilastolliset virheet voivat heilautella aupan ehitysuvaa. 3.2 Ostovoiman ehitys Uudellamaalla Väestö asvaa Uudellamaalla voimaaasti. Väestöennusteena äytetään tässä Uudenmaan maauntaaavan mitoitusta, jona muaan Uudellamaalla on vuonna 2035 yhteensä yli 1,9 miljoonaa asuasta nyyisen 1,5 miljoonan sijaan. Väestön ehitys Uudellamaalla Kunta 2009 2035 Lisäys 2010-2035 Vuosimuutos Espoo 244 330 321 030 76 700 1,1 % Helsini 583 350 705 150 121 800 0,7 % Kauniainen 8 617 10 117 1 500 0,6 % Vantaa 197 636 262 636 65 000 1,1 % Pääaupuniseutu 1 033 933 1 298 933 265 000 0,9 % Hyvinää 45 270 54 070 8 800 0,7 % Järvenpää 38 708 51 108 12 400 1,1 % Kerava 33 833 44 033 10 200 1,0 % Kironummi 36 509 52 509 16 000 1,4 % Mäntsälä 19 747 27 947 8 200 1,3 % Nurmijärvi 39 628 51 528 11 900 1,0 % Pornainen 5 067 6 667 1 600 1,1 % Sipoo 18 036 30 336 12 300 2,0 % Tuusula 36 766 49 166 12 400 1,1 % Vihti 27 869 37 869 10 000 1,2 % Helsingin seudun ehtysalue 301 433 405 233 103 800 1,1 % Hano 9 597 10 712 1 115 0,4 % Inoo 5 609 8 460 2 851 1,6 % Karjalohja 1 504 1 910 406 0,9 % Karila 9 109 10 663 1 554 0,6 % Lohja 39 334 48 634 9 300 0,8 % Nummi-Pusula 6 125 6 956 831 0,5 % Raasepori 28 944 34 170 5 226 0,6 % Siuntio 6 024 10 223 4 199 2,1 % Länsi-Uusimaa 106 246 131 727 25 481 0,8 % Asola 4 831 5 991 1 160 0,8 % Lapinjärvi 2 926 3 224 298 0,4 % Loviisa 15 549 18 116 2 567 0,6 % Myrsylä 2 021 2 321 300 0,5 % Porvoo 48 599 61 099 12 500 0,9 % Puila 2 004 2 384 380 0,7 % Itä-Uusimaa 75 930 93 134 17 204 0,8 % Uusimaa 1 517 542 1 929 027 411 485 0,9 % Lähde: Tilastoesus ja Uudenmaan liitto
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 27 Maauntaaavassa ei esitetä untaohtaisia asvuennusteita, mutta osa aupan palveluveron liietilatarpeen lähtöohtana on untaohtaiset tiedot väestöstä, ne esitetään tässä aupan selvitysen lähtötietoina. Luvut eivät ole varsinaisia ennusteita vaan varautumisluuja. Tilastoesusen luuihin verrattuna Uudenmaan liiton luujen ero on mm. se, että missään unnassa väestönasvu ei ole negatiivinen. Kuntaohtainen jao on johdettu seuduttaisista osuusista. Seuduittain väestöasvu arvioidaan jaautuvan aiempien vuosien trendin muaisesti niin, että KUUMA-seutu asvattaa hiuan osuuttaan pääaupuniseudun ustannusella, un taas Länsi- ja Itä-Uudenmaan osuudet asvusta pysyvät ennallaan. Seutujen sisällä untaohtaisen jaon periaatteet noudattavat maauntaaavan raennemallityöstä johdettua perusraennetta. Perusraenteen muaan mm. ehittämisen painopiste on liiumisen päästöjen annalta parhailla liiumisvyöhyeillä, olemassa olevien ratojen asemanseutuja ja linja-autoliienteen laatuäytäviin tueutuvia taajamia vahvistaen. Ostovoima on Uudellamaalla myös asvussa. Ostovoima asvaa, osa väestö asvaa ja osa ostovoima asuasta ohden on asvussa. Pitällä aiavälillä ulutusen ennustetaan asvavan, mutta tähänastista hillitymmällä vauhdilla. Uusimmat ennusteet perustuvat vähittäisaupan menneeseen ehityseen, mutta asvusta on puolet leiattu pois. Ylisuurista asvuista mm. matapuhelin-, tietoone- ja odinteniiaaupassa on leiattu pois tätäin enemmän. Ostovoiman tulevaisuuden ehitysen arvioidaan olevan selvästi vähäisempää uin viidentoista vuoden toteutunut vähittäisaupan ehitys. Vuosina 2010-2035 ostovoiman ennustetaan asvavan asuasta ohden päivittäistavaraaupassa (sis. Alo) esimäärin noin prosentin vuodessa ja erioisaupassa esimäärin pari prosenttia vuodessa (vaihtelee toimialoittain). Kesimääräistä nopeammin asvavat odinteniiaauppa, tietoteninen erioisauppa, terveysauppa, urheiluauppa ja sisustusauppa. Ostovoiman asvu per asuas Vähittäisauppaan ohdistuva ostovoima asuasta ohden euroa per asuas esimäärin Uudellamaalla Vuosiasvu 2010 2035 Päivittäistavaraauppa ja Alo 1 % Päivittäistavaraauppa ja Alo 3 100 3 800 Tilaa vaativa auppa 2 % Tilaa vaativa auppa 1 600 2 700 Muu erioisauppa 2 % Muu erioisauppa 3 000 4 800 Erioisauppa yhteensä 2 % Erioisauppa yhteensä 4 600 7 500 Vähittäisauppa yhteensä 2 % Vähittäisauppa yhteensä 7 700 11 300 Autoauppa ja huoltamot 2 % Autoauppa ja huoltamot 2 700 4 600 Yhteensä 10 400 15 900 Käytetty ennuste on positiivinen mutta varovainen, jos tarastellaan vähittäisaupan toteutunutta ehitystä. Tarastelujaso pitää todennäöisesti sisällään seä voimaaan että hitaan asvun vuosia, mutta myös lasuvuosia. Pitällä aiavälillä vuosittaiset asvuerot tasoittuvat. Ostovoiman asvu uvaa reaalista (määrällistä) asvua, jossa ei inflaatiota ole huomioitu. Kaupan selvitysissä on yleisesti äytetty samansuuruisia asvuennusteita. Uudellamaalla on päivittäistavaraaupan (sis. myös Alon ja päivittäistavaroiden erioisaupan) ostovoimaa asuasta ohden esimäärin noin 3000 euroa ja erioisaupan ostovoimaa noin 4600 euroa. Vähittäisauppaan ohdistuvaa ostovoimaa on ilman autoauppaa lähes 7600 euroa asuasta ohden. Ostovoima vaihtelee unnittain. Pääaupuniseudulla se on esimääräistä oreampi.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 28 Kosa väestö asvaa nopeasti ja sen lisäsi ostovoima asvaa asuasta ohden, asvaa vähittäis- ja autoaupan ostovoima Uudellamaalla vuoteen 2035 mennessä lähes asinertaisesi nyytilanteeseen verrattuna. Kasvu on suurempaa erioisaupassa uin päivittäistavaraaupassa. Ostovoima ja sen asvu Uudellamaalla 2010-2035 milj. euroa 2010 2035 Kasvu Päivittäistavaraauppa ja Alo 4 700 7 400 57 % Tilaa vaativa auppa 2 500 5 200 108 % Muu erioisauppa 4 600 9 300 102 % Erioisauppa yhteensä 7 100 14 500 104 % Vähittäisauppa yhteensä 11 800 21 900 86 % Autoauppa ja huoltamot 4 100 8 900 117 % Vähittäis- ja autoauppa 15 900 30 800 94 % Lähde: Santastalo Ky 3.3 Veroaupan meritys liietilatarpeeseen Veroauppa on Suomessa asvanut nopeasti, ja se on edelleen asvussa. Veroauppa on voimaaasti asvanut erityisesti informaatiotuotteiden ja aineettomien hyödyeiden uten esimerisi matalippujen, teatterilippujen, äänitteiden ja rahapelien aupassa, jossa jaeluanavana toimii tietoone, eiä tuotetta tarvitse eriseen haea esimerisi postista. Veroaupasta ostetaan uitenin paljon myös tavaraa. Kaupan ulutustutimusen muaan (TNS Gallup) vuonna 2011 veroaupassa äytettiin tavaraostoihin noin 4,7 miljardia euroa. Tämä vastaa noin 10 % vähittäisaupan myynnistä Suomessa. Veroa äytetään hyvin paljon perinteisen ivijalaaupan rinnalla. Kuluttajat tutustuvat tuotteisiin verossa ennen ostospäätöstä. Erityisen merittävänä veroaupan hyötynä on todettu tuotteen jälimarinat ja äyttötiedon haeminen verossa ostamisen jäleen. Veroyhteys auppaan on siten tullut merittäväsi myyntiä ja jälimarinointia edistäväsi tiedonjaoanavasi, vaia itse ostaminen tapahtuuin useimmiten vielä myymälästä. Maauntaaavan annalta täreä tieto on, uina paljon veroauppa vähentää perinteisen ivijalaliietilan tarvetta. Tutimusia ja arvioita ei tästä ole julaistu. Suuressa mittaaavassa veroauppa ei vielä näytä vaiuttaneen oonaisliietilamäärään. Vaia veroauppa on 2000-luvulla asvanut nopeasti, on myös liietilamäärä ollut voimaaassa asvussa. Tietyillä toimialoilla veroaupan asvu ja tuotteiden digitalisoituminen näyy uitenin jo myymälämäärässä. Matatoimistojen määrä on vähentynyt, un matailupalvelujen myynti on pitälle siirtynyt veroon, samoin on äynyt panionttoreille. Vähittäisaupassa digitalisoitumisen rooli näyy ehä merittävimmin fotoaupassa. Valtaosa uvien tulostamisesta hoidetaan nyyään veroaupan autta, miä on näynyt fotoauppojen määrän voimaaana vähenemisenä. Myös levyauppojen vähenemisen syynä on osin musiiin digitalisoituminen. Sama voi tulevaisuudessa näyä myös osittain irjaaupan alalla. On myös toimialoja, joissa alan asvu ei suuntaudu veroon. Näitä ovat mm. henilöohtaiset palvelut eli ampaajat, auneushoitolat jne. Myösin terveyspalveluissa seä liiunta- ja hyvinvointipalveluissa veroaupan vaiutus liietilamäärään jäänee marginaalisesi. Autoaupassa verossa valioimaan tutustuminen on jo aripäivää,
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 29 mutta ostohetellä auto halutaan oeajaa. Autoja halutaan esitellä myös myymälöissä. Myösään huoltamo- ja orjaamotoimintaa ei voida siirtää veroon. Useat vähittäisaupan liieet toimivat nyyään ja myös tulevaisuudessa seä verossa että perinteisissä liietiloissa. Eli myyntiä saadaan umpaain autta ja perinteistä liietilaa tarvitaan, vaia osa myynnistä menee veroaupan autta. Veroaupan rinnalle avataan myös ns. näytemyymälöitä ja nämä ovat usein isoja ja niissä asioidaan myös lähialuetta auempaa. Uudellamaalla näitä ovat esimerisi Hobby Hallin myymälä Tammistossa, Veroauppa.comin myymälä Jätäsaaressa seä Koneboxin myymälä Suomenojalla. Veroaupan noutopisteet myös lisäävät liietilatarvetta, un posti on vähentänyt toimipisteitään. Tulevaisuudessa tarvitaan veroaupan taia enemmän joo posteja, asiamiesposteja tai muita myymälöitä, josta tuotteita noudetaan. Saapuneet veroaupan tuotteet vievät myymälätilaa perinteisissä myymälöissä. Kuina paljon voidaan arvioida, että veroauppa tulevaisuudessa syö liietilatarvetta? Kauppa usoo yhä perinteiseen liietilaan ainain, jos tätä arvioidaan haneiden autta. Kuluttajien auppa-asiointi ei ole ainoastaan tuotteiden ja tavaroiden noutoa aupasta, vaan asiointiin sisältyy mm. elämysiä ja sosiaalisia ontaeja, joten auppa-asiointi ei merittävästi vähene. Nyyistä ehitystä seä tulevaisuuden arvioita peilaten veroauppa ei todennäöisesti tule syömään liietilatarvetta ainaaan suoraan myynnin suhteessa. Kosa veroaupan vaiutusesta liietilamäärään ei ole tutittua ja julaistua tietoa ja osa liietilan tarvelasennassa on paljon muitain epävarmuusteijöitä, on laselmaan syytä tuoda väljyyttä. Maauntaaavalla ei myösään ole tarvetta ohjata, äydäänö auppaa verossa vai perinteisissä liietiloissa. Maauntaaavalla voidaan mahdollistaa, että ysyntää vastaava tarve voidaan toteuttaa myös liietiloina. Veroaupan vaiutus liietilatarpeeseen vaihtelee toimialoittain. Suurin meritys veroaupalla on aineettomissa ja digitaalisssa tuotteissa ja palveluissa. Veroauppa on perinteisesti oettu erioisaupan jaelutienä, mutta myös tilaa vaativan aupan tuotteita myydään nyt ja tulevaisuudessa netissä (esim. odinoneet, huonealut, autonrenaat). Päivittäistavaraaupan veroauppa on Suomessa ehittynyt useita muita maita hitaammin, mutta tulevaisuudessa osa päivittäistavaraaupasta tulee suuntautumaan Suomessain veroon. Veroaupan osuudesta vähittäisaupassa ja sen eri toimialoilla tulevaisuudessa voidaan tehdä vain areita arvioita. Maauntaaavan suurpiirteisyyden vuosi on tässä uitenin päädytty siihen, että toimialoittaista vaihtelua ei oteta huomioon. Toimialoittaisella vaihtelulla ei ole suurta vaiutusta oonaismitoituseen. Näin ollen veroauppa vähentää oo ostovoiman asvun pohjalta lasettua liietilatarvetta 10 prosentilla. Selvitysen veroauppavähennys taroittaa äytännössä sitä, että osa (10%) ostovoiman asvusta suuntautuu iinteiden myymälöiden sijaan veroauppaan.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 30 3.4 Liietilan lisätarve Uudellamaalla vuonna 2035 Ostovoiman asvun pohjalta on arvioitu liietilan lisätarvetta Uudellamaalla vuoteen 2035 mennessä. Koo ostovoiman asvu on suunnattu uuteen pinta-alaan. Nyyiset myymälät voivat täten lasennallisesti asvattaa myyntiään inflaation verran. Alusi ostovoiman asvu on suhteutettu pinta-alasi siten, että laselmassa on äytetty nyyisiä toimialoittaisia esimääräisiä myyntitehouusia, jota on lasettu vähittäisaupan myynnin ja erilaisten artoitusten pohjalta. Tehouus vaihtelee suuresti toimialoittain, myymälätyypeittäin ja alueittain. Nyyinen esimääräinen myyntitehouus Kerrosala = 1,25 * myyntiala / -m 2 / my-m 2 Päivittäistavaraauppa ja Alo 7 000 8 800 Tilaa vaativa auppa 2 300 2 900 Muu erioisauppa 3 400 4 300 Erioisauppa yhteensä 2 900 3 600 Vähittäisauppa yhteensä 3 400 4 300 Autoauppa ja huoltamot 7 800 9 800 Ravintolat 2 700 3 400 Muut aupalliset palvelut* Kauppa ja palvelut yhteensä 3 500 4 400 * Muiden palveluiden osuus on 20 % vähittäisaupan tarpeesta Tässä selvitysessä äytetyt nyyiset myyntitehouusluvut ovat suurempia, uin mitä aupan selvitysissä on yleensä äytetty. Tässä äytetty myyntitehouus pohjautuu AC Nielsenin myymäläreisteritietoihin Uudenmaan osalta ja Uudenmaan untien artoitusten pohjalta arvioituihin nyytehouusiin. Myyntipinta-alat on muutettu errosalasi 1,25 - ertoimella. Koreasta myyntitehouudesta johtuen tässä selvitysessä lasetut liietilan lisätarpeet ovat jonin verran pienempiä uin tarpeet untien omissa aupallisissa selvitysissä. Alusi laselmassa oletettiin, että myyntiteho säilyy tulevaisuudessa nyyisellä tasollaan. Päivittäistavaraaupan myyntiteho ei nyyrahassa mitattuna ole Uudellamaalla asvanut vuoteen 1980 verrattuna, piemmin se on hieman lasenut. Erioisaupan myyntitehosta ei ole tilastoja, mutta aupan suuren liietilamäärän asvun pohjalta voidaan arvioida, ettei myyntiteho erioisaupassaaan ole merittävästi muuttunut. Miäli myyntiteho asvaa paljon, myös aupan investointihaluuus uuteen liietilaan asvaa, ja tämä taas lasee myyntitehoa. Vähittäisaupan lisäsi myös aupalliset palvelut tarvitsevat liietilaa. Palveluiden liietilatarpeen on lasettu suuntaa-antavasti olevan 25 % aupan tarpeesta eli lähes saman verran uin niitä on tälläin hetellä. Kesustoissa palvelujen osuus on suurempi uin muilla aupan alueilla. Alaesusissa palvelujen suhde auppaan vaihtelee 20-120 %:n välillä ja suurysiöalueilla 0-25 %:n välillä. Palvelujen osuus liietilasta on yleensä suuri pienissä esusissa ja vastaavasti pienempi suurissa esusissa. Lasettu liietilatarve uvaa pinta-alan nettolisäystä, jossa oo ostovoiman asvu on suunnattu uusiin neliöihin. Kaupan äytöstä poistuvat tai uudella orvautuvat liietilat lisäävät tarvetta, mutta tätä ei laselmassa ole otettu huomioon.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 31 Liietilatarve perustuu olettamuseen, että ostovoiman asvun johdosta tarvitaan lisää liietilaa lähes samassa suhteessa ostovoimaan uin nyyäänin. Kuten jo edellisessä luvussa todettiin, veroaupan lasetaan alentavan liietilatarvetta10 %:lla. Ostovoiman asvupohjalta lasettua tarvetta on tässä orotettu aavallisella ylimitoitusertoimella 1,3. Ylimitoitusta voidaan perustella sillä, ettei aii aavoitettava aupan ala mitä todennäöisimmin tule toteutumaan. Osa auppapaioista on vaihtoehtoisia auppapaioja, osa jää toteutumatta tai toteutuu väljemmin uin on suunniteltu. Lasetussa tarpeessa ei ole huomioitu myymäläpoistumaa, joa lisää mitoitusta. Myös matailijamäärien mm. venäläisten matailijoiden asvu voi lisätä tarvetta. Lisäsi lasennassa on sen verran epävarmuusteijöitä, että laselmaan on syytä tuoda väljyyttä, ettei maauntaaavalla rajoiteta liiaa aupan ehitystä ja ilpailua. Liietilan lisätarve vuoteen 2035 mennessä K-m 2 Tiva ja autoauppa Vähittäisauppa Pt-auppa Espoo 74 000 357 000 304 000 735 000 197 000 932 000 Helsini 153 000 755 000 633 000 1 541 000 405 000 1 946 000 Kauniainen 2 000 10 000 8 000 20 000 5 000 25 000 Vantaa 68 000 279 000 232 000 579 000 154 000 733 000 Pääaupuniseutu 297 000 1 401 000 1 177 000 2 875 000 761 000 3 636 000 Hyvinää 12 000 58 000 35 000 105 000 22 000 127 000 Järvenpää 14 000 65 000 39 000 118 000 26 000 144 000 Kerava 12 000 55 000 33 000 100 000 21 000 121 000 Kironummi 14 000 66 000 40 000 120 000 26 000 146 000 Mäntsälä 7 000 31 000 18 000 56 000 12 000 68 000 Nurmijärvi 12 000 56 000 33 000 101 000 21 000 122 000 Pornainen 1 000 6 000 4 000 11 000 2 000 13 000 Sipoo 9 000 41 000 24 000 74 000 17 000 91 000 Tuusula 12 000 57 000 34 000 103 000 22 000 125 000 Vihti 9 000 44 000 26 000 79 000 17 000 96 000 Helsingin seudun ehysal 102 000 479 000 286 000 867 000 186 000 1 053 000 Hano 2 000 11 000 6 000 19 000 4 000 23 000 Inoo 2 000 10 000 6 000 18 000 4 000 22 000 Karjalohja 0 2 000 1 000 3 000 1 000 4 000 Karila 2 000 11 000 6 000 19 000 4 000 23 000 Lohja 11 000 53 000 31 000 95 000 20 000 115 000 Nummi-Pusula 1 000 6 000 4 000 11 000 2 000 13 000 Raasepori 7 000 35 000 21 000 63 000 13 000 76 000 Siuntio 3 000 14 000 8 000 25 000 6 000 31 000 Länsi-Uusimaa 28 000 142 000 83 000 253 000 54 000 307 000 Asola 1 000 6 000 3 000 10 000 2 000 12 000 Lapinjärvi 1 000 3 000 2 000 6 000 1 000 7 000 Loviisa 4 000 18 000 10 000 32 000 7 000 39 000 Myrsylä 0 2 000 1 000 3 000 1 000 4 000 Porvoo 15 000 69 000 41 000 125 000 26 000 151 000 Puila 0 2 000 1 000 3 000 1 000 4 000 Itä-Uusimaa 21 000 100 000 58 000 179 000 38 000 217 000 Uusimaa 448 000 2 122 000 1 604 000 4 174 000 1 039 000 5 213 000 Kaupalliset palvelut Vähittäisauppa ja palvelut Muu erioisauppa Lähde: Santasalo Ky
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 32 Oheisessa tauluossa esitetään liietilan lisätarve nyyisellä myyntitehouudella. Lasennallinen liietilan lisätarve perustuu Uudenmaan untien oman väestön ostovoiman asvuun ja oletuseen, että ostovoiman asvu jää unin unnan omalle alueelle. Liietilan lisätarvelaselmassa ei ole otettu huomioon ostovoiman siirtymiä Uudellemaalle, Uudeltamaalta eiä myösään Uudenmaan untien esinäisiä ostovoiman siirtymiä. Koonaisuudessaan liietilan lisätarve vuonna 2035 on Uudellamaalla noin 5,2 miljoonaa errosneliömetriä, josta vähittäisaupan tarve (ml. autoauppa) on lähes 4,2 miljoonaa errosneliömetriä. Lasennallista tarvetta verrattiin nyyiseen liietilamäärään seä liietilaraentamiseen viimeisten 30 vuoden aiana. Nyyään liiepinta-alaa Uudellamaalla on noin 4,7 miljoonaa errosneliömetriä (s. luu 2,6). Viimeisen 30 vuoden aiana on Uudellamaalla raennettu 2,7 miljoonaa errosneliömetriä liietilaa. Luu perustuu SYKE:n aineistoon myymäläraennusten errosalasta ja raennusvuodesta. Luu ei pidä sisällään mm. asuiniinteistöjen ivijalamyymälöiden liietiloja. Näihin luuihin verrattuna liietilan lisätarve 5,2 miljoonaa errosneliömetriä vaiuttaa suurelta. Toi myös ostovoima on asvussa lähes asinertaisesi, mutta tämäin huomioon ottaen, lasettu tarve on suuri. Lisätarpeen ja viimeisen 30 vuoden aiana tapahtuneen myymäläraentamisen vertailun perusteella päädyttiin teemään vaihtoehtoinen tavoitteellinen laselma, jossa myyntitehouutta asvatetaan 20 %:lla. Muutoin laselma noudattaa samaa aavaa. Ostovoiman unnittainen asvu muutetaan pinta-alasi esimääräisellä tavoitteellisella myyntitehouudella (s. oheinen taulu). Lisätarpeesta tehdään 10 % veroaupan vähennys. Viimeisesi laselmaan tehdään aavoitusta varten joustovaraa 1,3 ylimitoitusertoimella. Käytetty esimääräinen myyntitehouus 20 % oreampi uin nyyinen tehouus Kerrosala = 1,25 * myyntiala / -m 2 / my-m 2 Päivittäistavaraauppa ja Alo 8 400 10 500 Tilaa vaativa auppa 2 700 3 400 Muu erioisauppa 4 100 5 100 Erioisauppa yhteensä 3 500 4 400 Vähittäisauppa yhteensä 4 100 5 100 Autoauppa ja huoltamot 9 300 11 600 Ravintolat 3 200 4 000 Muut aupalliset palvelut* Kauppa ja palvelut yhteensä 4 200 5 300 * Muiden palveluiden osuus on 20 % vähittäisaupan tarpeesta
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 33 Liietilan lisätarve vuoteen 2035 mennessä tavoitteellisella myyntitehoudella, veroauppavähennysellä, mutta ilman aavallista ylimitoitusta K-m 2 Tiva ja Muu Kaupalliset Vähittäisauppa Pt-auppa autoauppa erioisauppa Vähittäisauppa palvelut ja palvelut Espoo 48 000 229 000 195 000 472 000 126 000 598 000 Helsini 98 000 484 000 406 000 988 000 260 000 1 248 000 Kauniainen 1 000 6 000 5 000 12 000 3 000 15 000 Vantaa 43 000 179 000 149 000 371 000 99 000 470 000 Pääaupuniseutu 190 000 898 000 755 000 1 843 000 488 000 2 331 000 Hyvinää 8 000 37 000 22 000 67 000 14 000 81 000 Järvenpää 9 000 42 000 25 000 76 000 16 000 92 000 Kerava 7 000 35 000 21 000 63 000 14 000 77 000 Kironummi 9 000 42 000 26 000 77 000 17 000 94 000 Mäntsälä 4 000 20 000 12 000 36 000 8 000 44 000 Nurmijärvi 7 000 36 000 21 000 64 000 14 000 78 000 Pornainen 1 000 4 000 2 000 7 000 2 000 9 000 Sipoo 6 000 26 000 16 000 48 000 11 000 59 000 Tuusula 8 000 37 000 22 000 67 000 14 000 81 000 Vihti 6 000 28 000 17 000 51 000 11 000 62 000 Helsingin seudun ehysalue 65 000 307 000 184 000 556 000 121 000 677 000 Hano 1 000 7 000 4 000 12 000 3 000 15 000 Inoo 2 000 7 000 4 000 13 000 3 000 16 000 Karjalohja 0 1 000 1 000 2 000 0 2 000 Karila 1 000 7 000 4 000 12 000 2 000 14 000 Lohja 7 000 34 000 20 000 61 000 13 000 74 000 Nummi-Pusula 1 000 4 000 2 000 7 000 1 000 8 000 Raasepori 5 000 22 000 13 000 40 000 8 000 48 000 Siuntio 2 000 9 000 5 000 16 000 4 000 20 000 Länsi-Uusimaa 19 000 91 000 53 000 163 000 34 000 197 000 Asola 1 000 4 000 2 000 7 000 1 000 8 000 Lapinjärvi 0 2 000 1 000 3 000 1 000 4 000 Loviisa 2 000 11 000 7 000 20 000 4 000 24 000 Myrsylä 0 1 000 1 000 2 000 0 2 000 Porvoo 9 000 44 000 26 000 79 000 17 000 96 000 Puila 0 1 000 1 000 2 000 0 2 000 Itä-Uusimaa 12 000 63 000 38 000 113 000 23 000 136 000 Uusimaa 286 000 1 359 000 1 030 000 2 675 000 666 000 3 341 000 Lähde: Santasalo Ky Lasennallinen vähittäisaupan lisätilantarve vuoteen 2035 mennessä on tavoitteellisella myyntitehouudella lasettuna 2,7 miljoonaa errosneliömetriä ilman aavallista ylimitoitusta. Koo liietilan lisätarve ilman aavallista ylimitoitusta on 3,3 miljoonaa errosneliömetriä. Kaavallinen ylimitoitus tuo laselmaan joustavuutta ja maauntaaavassa tarvitaan vaihtoehtoisia auppapaioja. Kaavat eivät yleensä toteudu täysmääräisinä eiä lasetussa tarpeessa ole otetuttu huomioon myymäläpoistumaa, joa lisää mitoitusta. Lisäsi lasennassa on sen verran epävarmuusteijöitä, että laselmaan on syytä tuoda väljyyttä, ettei maauntaaavalla rajoiteta liiaa aupan ehitystä ja ilpailua.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 34 Maauntaaavan pohjasi lasettiin siis liietilan lisätarve myös aavallisella ylimitoitusertoimella. Uudenmaan vähittäisaupan lisätilan tarve vuoteen 2035 on yhteensä 3,5 miljoonaa errosneliömetriä ja oo liiepinta-alan lisätarve yhteensä 4,3 miljoonaa errosneliömetriä. Liietilan lisätarve vuoteen 2035 mennessä tavoitteellisella myyntitehoudella, veroauppavähennysellä ja aavallisella ylimitoitusella K-m 2 Tiva ja Muu Kaupalliset Vähittäisauppa Pt-auppa autoauppa erioisauppa Vähittäisauppa palvelut ja palvelut Espoo 62 000 297 000 253 000 612 000 164 000 776 000 Helsini 127 000 629 000 527 000 1 283 000 338 000 1 621 000 Kauniainen 2 000 8 000 7 000 17 000 4 000 21 000 Vantaa 56 000 232 000 194 000 482 000 128 000 610 000 Pääaupuniseutu 247 000 1 166 000 981 000 2 394 000 634 000 3 028 000 Hyvinää 10 000 48 000 29 000 87 000 18 000 105 000 Järvenpää 12 000 54 000 33 000 99 000 21 000 120 000 Kerava 10 000 46 000 27 000 83 000 18 000 101 000 Kironummi 12 000 55 000 33 000 100 000 22 000 122 000 Mäntsälä 6 000 26 000 15 000 47 000 10 000 57 000 Nurmijärvi 10 000 46 000 28 000 84 000 18 000 102 000 Pornainen 1 000 5 000 3 000 9 000 2 000 11 000 Sipoo 8 000 34 000 20 000 62 000 14 000 76 000 Tuusula 10 000 48 000 29 000 87 000 19 000 106 000 Vihti 8 000 36 000 22 000 66 000 14 000 80 000 Helsingin seudun ehysalue 87 000 398 000 239 000 724 000 156 000 880 000 Hano 2 000 9 000 5 000 16 000 3 000 19 000 Inoo 2 000 9 000 5 000 16 000 3 000 19 000 Karjalohja 0 2 000 1 000 3 000 1 000 4 000 Karila 2 000 9 000 5 000 16 000 3 000 19 000 Lohja 9 000 44 000 26 000 79 000 16 000 95 000 Nummi-Pusula 1 000 5 000 3 000 9 000 2 000 11 000 Raasepori 6 000 29 000 17 000 52 000 11 000 63 000 Siuntio 3 000 12 000 7 000 22 000 5 000 27 000 Länsi-Uusimaa 25 000 119 000 69 000 213 000 44 000 257 000 Asola 1 000 5 000 3 000 9 000 2 000 11 000 Lapinjärvi 0 2 000 1 000 3 000 1 000 4 000 Loviisa 3 000 15 000 9 000 27 000 5 000 32 000 Myrsylä 0 2 000 1 000 3 000 1 000 4 000 Porvoo 12 000 57 000 34 000 103 000 22 000 125 000 Puila 0 2 000 1 000 3 000 1 000 4 000 Itä-Uusimaa 16 000 83 000 49 000 148 000 32 000 180 000 Uusimaa 375 000 1 766 000 1 338 000 3 479 000 866 000 4 345 000 Lähde: Santasalo Ky
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 35 Maauntaaavan tavoitevuosi on 2035. Kaavoitusen pohjasi päädyttiin teemään lasemaan liietilan lisätarve myös vuoteen 2025 samoilla oletusilla uin vuoden 2035 tarvein. Vuoteen 2025 mennessä Uudellamaalla tarvitaan lisää liietilaa vähittäisaupalle 1,4 miljoonaa errosneliömetriä, ja liietilaa oonaisuudessaan aupalliset palvelut muaan luien 1,7 miljoonaa errosneliömetriä. Kaavallinen ylimitoitusella liietilan lisätarve vuoteen 2025 mennessä on 2,2 miljoonaa errosneliömetriä. Liietilan lisätarve vuoteen 2025 mennessä tavoitteellisella myyntitehoudella, veroauppavähennysellä, mutta ilman aavallista ylimitoitusta K-m 2 Tiva ja Muu Kaupalliset Vähittäisauppa Kaavallinen Pt-auppa autoauppa erioisauppa Vähittäisauppa palvelut ja palvelut yli- mitoitus Espoo 26 000 113 000 99 000 238 000 66 000 304 000 395 000 Helsini 54 000 243 000 209 000 506 000 138 000 644 000 837 000 Kauniainen 1 000 3 000 3 000 7 000 2 000 9 000 12 000 Vantaa 23 000 88 000 75 000 186 000 51 000 237 000 308 000 Pääaupuniseutu 104 000 447 000 386 000 937 000 257 000 1 194 000 1 552 000 Hyvinää 4 000 19 000 12 000 35 000 7 000 42 000 55 000 Järvenpää 5 000 21 000 13 000 39 000 9 000 48 000 62 000 Kerava 4 000 17 000 11 000 32 000 7 000 39 000 51 000 Kironummi 5 000 21 000 13 000 39 000 9 000 48 000 62 000 Mäntsälä 2 000 10 000 6 000 18 000 4 000 22 000 29 000 Nurmijärvi 4 000 18 000 11 000 33 000 7 000 40 000 52 000 Pornainen 0 2 000 1 000 3 000 1 000 4 000 5 000 Sipoo 3 000 12 000 8 000 23 000 5 000 28 000 36 000 Tuusula 4 000 18 000 11 000 33 000 7 000 40 000 52 000 Vihti 3 000 14 000 8 000 25 000 6 000 31 000 40 000 Helsingin seudun ehysal 34 000 152 000 94 000 280 000 62 000 342 000 445 000 Hano 1 000 4 000 2 000 7 000 1 000 8 000 10 000 Inoo 1 000 3 000 2 000 6 000 1 000 7 000 9 000 Karjalohja 0 1 000 0 1 000 0 1 000 1 000 Karila 1 000 3 000 2 000 6 000 1 000 7 000 9 000 Lohja 4 000 17 000 10 000 31 000 7 000 38 000 49 000 Nummi-Pusula 0 2 000 1 000 3 000 1 000 4 000 5 000 Raasepori 3 000 11 000 7 000 21 000 4 000 25 000 33 000 Siuntio 1 000 4 000 3 000 8 000 2 000 10 000 13 000 Länsi-Uusimaa 11 000 45 000 27 000 83 000 17 000 100 000 130 000 Asola 0 2 000 1 000 3 000 1 000 4 000 5 000 Lapinjärvi 0 1 000 1 000 2 000 0 2 000 3 000 Loviisa 1 000 6 000 4 000 11 000 2 000 13 000 17 000 Myrsylä 0 1 000 0 1 000 0 1 000 1 000 Porvoo 5 000 22 000 14 000 41 000 9 000 50 000 65 000 Puila 0 1 000 0 1 000 0 1 000 1 000 Itä-Uusimaa 6 000 33 000 20 000 59 000 12 000 71 000 92 000 Uusimaa 155 000 677 000 527 000 1 359 000 348 000 1 707 000 2 219 000 Lähde: Santasalo Ky
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 36 Liietilan lasennallista lisätarvetta verrataan tässä vielä raentamisen menneeseen ehityseen. Liieraentamisesta vuosittain on tietoa nyyisen raennusannan autta. Suomen ympäristöesusessa on selvitetty myymäläraennusten errosalaa raennusvuoden muaan Väestötietojärjestelmän raennus- ja huoneistotiedoista. Tilasto pitää sisällään nyyisen myymäläraennusannan raennusvuoden muaan. Se ei suoraan erro raentamisen määrästä vuosittain, osa muana ei ole purettuja iinteistöjä. Voidaan uitenin olettaa, että tarastelujason aiana (1980-2010) raennettuja liieiinteistöjä ei merittävästi vielä ole purettu. Myymäläraennusten määrää verrataan lasennalliseen liietilan lisätarpeeseen ilman aavallista ylimitoitusta. Se on todennäöisimmin toteutuva liieraentamisen määrä tulevaisuudessa. Ylimitoitus tuo vain aavoissa joustavuutta sijaintipaioihin. Kaii aavoitettava ei tule toteutumaan, uten eivät oonaisuudessa ole toteutuneet nyyisetään voimassa olevat aavat. -m 2 1 800 000 Myymäläraennuset raennusvuoden muaan ja lasennallinen liietilan lisätarve ilman aavallista ylimitoitusta 1 600 000 1 400 000 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 0 ennen 1980 1980-1995 1996-2010 2010-2025 2025-2035 Lähde: Väestötietojärjestelmä, Väestöreisteriesus / SYKE aineisto Vuosina 1980 2010 raennettuja myymäläraennusia on Uudellamaalla yhteensä 2,7 miljoonaa errosneliömetriä ja tätä ennen raentuneita 1,7 miljoonaa errosneliömetriä. Ensimmäisellä tarastelujasolla (1980 1995) raentuneita on noin 1,2 miljoonaa errosneliömetriä ja seuraavalla 15-vuotisaudella 1,6 errosneliömetriä. Lasennallinen tarve seuraaville 15 vuodelle on 1,7 miljoonaa errosneliömetriä, miä on linjassa edellisen 15 vuoden aiana raentuneiden anssa. Seuraavan ymmenen vuoden ajalle tarve on samaa ooluoaa ja linjassa muun ehitysen anssa. Näin ollen voidaan todeta, että lasennallinen liietilan lisätarve on oieaa ooluoaa Uudellamaalla suhteessa menneeseen raentamiseen.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 37 Kaavoituseen tarvitaan uitenin ylimitoitusta, uten jo aiaisemmin on jo todettu. Näin ollen edellä esitettyä laselmaa päädyttiin äyttämään pohjana arvioitaessa Uudenmaan aupan alueiden tulevaa mitoitusta. Kaavamitoitusessa on täreää ottaa huomioon se, että liietilan lisätarvelaselma on vain suuntaa-antava ja perustuu luuisiin olettamusiin. Esimerisi ostovoima voi asvaa merittävästi lasettua nopeamminin, niin uin se on myös viidentoista viimeisen vuoden aiana asvanut. Samoin aupan onseptit saattavat ehittyä sellaiseen suuntaan, että tarvitaan nyytiedon muaan lasettua enemmän liietilaa. Tilatarve asvaa esimerisi laajentuneen tuotevalioiman tai -lajitelman myötä, eli myymälöiden tuotemäärä asvaa, vaiei myynti asvaisiaan. Toisaalta taas veroaupan asvu voi lasea tarvetta oletettua enemmän. Liietilan lisätarvelaselmassa on siis muuttujia, joihin sisältyy mm. suhdanteista riippuvia epävarmuusteijöitä. Näitä ovat esimerisi väestön asvu, ostovoiman vuosiasvu ja myyntitehouus. Näin ollen lasetut liietilatarpeet antavat suuntaa tulevasta lisätarpeesta. Arvioitu tarve voi sisi toteutua joo lasettua aiaisemmin tai vasta pidemmällä aiavälillä. Liietilan lisätarve vuoteen 2035 Ostovoima Uudellamaalla 2010 Väestön asvu 2010-2035 Ostovoiman asvu 2010-2035 Ostovoiman asvu muutettu pintaalasi myyntitehouudella Myyntitehouuden asvu + 20 % Liietilan poistuma 0 -m 2 Veroauppavähennys 10 % Vähittäisaupan ostovoima 11,7 mrd (7700 /as) Autoaupan ja huoltamoiden 4,1 mrd (2700 /as) 410 000 asuasta, maauntasuunnitelmat Päivittäistavaraaupassa 1 % / vuosi / asuas Erioisaupassa 2 % / vuosi / asuas Kasvuarvio alhaisempi uin mennyt ehitys Kasvu vähittäisaupassa 10,2 mrd (86 %) Kasvu autoaupassa 4,8 mrd (115 %) Myyntitehouus vaihtelee aupan toimialasta riippuen Myyntitehouuden asvu pienentää liietilan lisätarvetta Jos poistuma lasettaisiin, liietilan lisätarve olisi suurempi Veroauppavähennys pienentää liietilan lisätarvetta Liietilan lisätarve vuoteen 2025 1,7 milj. -m 2, josta vähittäisauppaa 1,4 milj. -m 2 Liietilan lisätarve vuoteen 2035 3,3 milj. -m 2, josta vähittäisauppaa 2,7 milj. -m 2 Kaavallinen ylimitoitus 1,3 Liietilatarve yhteensä 4,4 milj. -m 2, josta vähittäisauppaa 3,5 milj. -m 2
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 38 3.5 Liietilan lisätarpeen suuntaaminen esustoihin ja muille alueille Liietilan lisätarve on jaettu esustahauisiin toimintoihin ja esustan ulopuolisten alueiden toimintoihin. Puhdas toimialajao ei ole soveltuva, sillä esustat ja muut aupan alueet ovat yleensä monipuolisia ja alueille sijoittuu monen toimialan myymälöitä. Eli esusta-alueilla on myös tilaa vaativaa auppaa ja muilla alueilla jonin verran päivittäistavaraauppaa ja erioisauppaa. Liietilatarpeen suuntaamisessa esustoihin ja muille alueille on otettu huomioon MRL:n 71 b :n aupan sisältövaatimuset maauntaaavassa eli mm. se ettei suunniteltu maanäyttö saa haitata merittävästi esustojen aupallisia palveluja ja ehittämistä. Suuntaamisessa on otettu huomioon nyyinen liietilan jaautuminen esusta-alueille ja muille alueille seä myös tavoitteellinen toimialaraenne eri tyyppisillä alueilla, niin etteivät muut aupan esittymät vaiuta liiaa esustaauppaan. Kesusta-alueille suuntautuu suuri osa päivittäistavaraaupan tarpeesta ja suurin osa muun erioisaupan ja palvelujen tarpeesta. Vastaavasti muille alueille suuntautuu suurin osa tilaa vaativan aupan seä autoaupan tarpeesta. Tilaa vaativan aupan tarvetta ohdistuu pienessä mittaaavassa myös esusta-alueille. Liietilan lisätarpeen suuntaaminen Liietilatarve Nyytila* Kesusta tyyppiset alueet Muut alueet Kesusta tyyppiset alueet Muut alueet Päivittäistavaraauppa 90 % 10 % 85 % 15 % Tiva ja autoauppa 5 % 95 % 20 % 80 % Muu erioisauppa 80 % 20 % 66 % 34 % Palvelut 75 % 25 % 75 % 25 % Kaii liietilat 50 % 50 % 50 % 50 % Nyytila*: Pt-auppa oo Uusimaa ja muu auppa pl. ps ja pienet unnat Kesustatyyppiset alueet: Maauntaaavan esustat, muut untien alaesustat, lähiöt, ylät Muut alueet: KM-alueet, tiva-alueet, liienneasema-alueet muut aupan alueet, jota eivät ole asuinalueiden esusia Oheisessa taulussa on toimialoittain esitetty, uina suuri osa liietilatarpeesta suuntautuu esusta-alueille ja muille alueille. Seä nyyliietilan jaautuminen esusta-alueille ja muille alueille Uudellamaalla (pl. pääaupuniseutu ja pienet unnat). Kesusta-alueina taroitetaan tässä aupunien ja untien perinteisiä ydinesustoja, alaesusia ja yliä. Kesusta-alueita ovat tässä myös asuinalueen esuset ja lähipalvelupisteet. Kesusta-alue ei välttämättä ole sama uin maaunta- tai yleisaavoihin meritty esustatoimintojen alue. Suurysiöalueet ja muut maret- ja tilaa vaativan aupan alueet esustan tuntumassa tai sen ulopuolella ovat vastaavasti muita alueita, samoin uin alueet, joille ei vielä auppaa ole sijoittunut ja jota eivät ole uusia alueesusia. Lisätarpeen suuntaamisessa on arvioitu, että nyyistä suurempi määrä päivittäistavara- ja erioisauppaa suuntautuu esustoihin ja vastaavasti nyyistä pienempi määrä tilaa vaativaa auppaa. Kesustat ovat jo valmiisi ohtalaisen tiiviisti raentuneet eiä alueella
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 39 ole tilaa suurille tilaa vaativan aupan myymälöille. Pieniä tilaa vaativan aupan myymälöitä voi esustoihin hyvin sijoittaa, mutta näiden pinta-alaosuus oo tarpeesta jää pienesi. Kesustojen ulopuolisille alueille on suunnattu pieni määrä päivittäistavaraauppaa ja muuta erioisauppaa. Kesustojen ulopuolelle voi myös sijoittaa pienimuotoisesti päivittäistavaraauppaa esimerisi liienneasemien yhteyteen. Myös paiallisia päivittäistavaraauppoja voi jossain tilanteessa sijoittaa näille muille aupan alueille, ilman että sillä olisi vaiutusta esustaauppaan. Muille alueille sopii luontevasti myös joidenin erioisaupan toimialojen myymälöitä uten lastentarvieauppaa, eläinauppaa tai polupyöräauppaa. Ysittäisten pienten erioisaupan myymälöiden sijoittaminen esustan ulopuolisille alueille ei yleensä haittaa esustojen nyyisiä palveluja tai niiden ehittämistä. Lisäsi tilaa vaativan aupan myymälöissä myydään myös jonin verran erioisaupan tuotteita. Muille alueille voidaan sijoittaa myös sellaisia laajantavaravalioiman myymälöitä, jota eivät esustoihin sovi. Tällaisia ovat mm. sisustustavaratalot tai laajan tavaravalioiman myymälät, joiden tuotevalioima painottuu tilaa vaativaan auppaan, mutta joissa myydään myös erioisaupan tuotteita. Tällaisten liietyyppien sijoittaminen esusta-alueiden ulopuolelle ei suurilla marina-alueilla vaiuta merittävästi esustaauppaan. Palvelut suunnataan alueille nyyisen tilanteen muaisesti. Kesustat ovat tyypillisesti enemmän palvelutilan tarjoajia, mutta muille alueille soveltuvat hyvin mm. suuret unto- ja liiuntasalit seä lasten leii- ja seiailupalvelut. Edellä esitellyllä suuntaamisjaolla esustoihin suuntautuu liietilatarpeesta lähes 2,1 miljoonaa errosneliömetriä ja muille alueille yli 2,2 miljoonaa errosneliömetriä. Muille alueille suuntautuu errosalaa hieman enemmän, mutta toiminnot näillä alueilla ovat myös tehottomia, eli myyntiä pinta-alaa ohden on vähemmän uin esustoissa. Oheisessa taulussa luvut eroavat hieman suuntaamattomasta liietilatarpeesta pyöristysien vuosi.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 40 Liietilan lisätarve vuoteen 2035 mennessä K-m 2 Kesustatyyppiset alueet Muut alueet Yhteensä Espoo 396 000 380 000 776 000 Helsini 821 000 801 000 1 622 000 Kauniainen 11 000 10 000 21 000 Vantaa 313 000 297 000 610 000 Pääaupuniseutu 1 541 000 1 488 000 3 029 000 Hyvinää 48 000 58 000 106 000 Järvenpää 56 000 64 000 120 000 Kerava 47 000 55 000 102 000 Kironummi 57 000 66 000 123 000 Mäntsälä 26 000 32 000 58 000 Nurmijärvi 47 000 56 000 103 000 Pornainen 5 000 7 000 12 000 Sipoo 36 000 41 000 77 000 Tuusula 48 000 58 000 106 000 Vihti 38 000 43 000 81 000 Helsingin seudun ehtysa 408 000 480 000 888 000 Hano 8 000 11 000 19 000 Inoo 8 000 11 000 19 000 Karjalohja 2 000 2 000 4 000 Karila 8 000 11 000 19 000 Lohja 43 000 52 000 95 000 Nummi-Pusula 5 000 7 000 12 000 Raasepori 28 000 35 000 63 000 Siuntio 14 000 13 000 27 000 Länsi-Uusimaa 116 000 142 000 258 000 Asola 5 000 7 000 12 000 Lapinjärvi 2 000 2 000 4 000 Loviisa 15 000 17 000 32 000 Myrsylä 2 000 2 000 4 000 Porvoo 58 000 68 000 126 000 Puila 2 000 2 000 4 000 Itä-Uusimaa 84 000 98 000 182 000 Uusimaa 2 149 000 2 208 000 4 357 000
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 41 3.6 Ostovoiman suuntautumisen vaiutus liietilan lisätarpeeseen Edellisessä luvussa esitettyä liietilan peruslisätarvetta voidaan pitää väestöehityseen pohjautuvana perusmitoitusena. Kuluttajien asiointi ei uitenaan noudata untarajoja, vaan ostovoimaa liiuu untien rajojen yli. Näin ollen jonin unnan lasennallinen pintaalan lisätarve voi toteutua myös jossain toisessa unnassa. Tyypillisesti suuremmissa esusissa on enemmän auppaa uin pienissä unnissa. Liietilatarpeen suuntaaminen unnan omiin esittymiin tai unnan ulopuolelle on tehty sillä periaatteella, että aiista unnista oma esustatarve on suunnattu omaan untaan. Pienissä unnissa ei suurta uusperustantaa esustoissa uitenaan todennäöisesti tapahdu, joten tämä tarve on myös suunnattu lähimpään suurempaan untaan tai, miäli unnasta suuntautuu ostovoimaa useaan untaan, näihin aiiin yleisesti tasaisessa suhteessa. Valtaunnan esustaan suuntautuu tarvetta oo maaunnan alueelta, mutta sitä ei tauluun ole meritty. Liietilan lisätarpeen suuntautuminen Kaiialta suuntautuu ostovoimaa myös Helsiniin Kunta Suuntautuminen Espoo Espoo Vantaa Kironummi Helsini Helsini Vantaa Espoo Kauniainen Kauniainen Espoo Vantaa Vantaa Espoo Tuusula Nurmijärvi Hyvinää Hyvinää Järvenpää Järvenpää Vantaa Kerava Kerava Vantaa Kironummi KironummiEspoo Vihti Mäntsälä Mäntsälä Järvenpää Hyvinää Nurmijärvi Nurmijärvi Vantaa Hyvinää Pornainen Porvoo Järvenpää PKS Sipoo Sipoo Porvoo Kerava Järvenpää PKS Tuusula Tuusula Vantaa Hyvinää Vihti Vihti Espoo Hano Hano Raasepori Inoo Raasepori KironummiEspoo Karjalohja Lohja Karila Karila Vihti Lohja Lohja Nummi-Pusula Lohja Karila Raasepori Raasepori Siuntio Lohja KironummiEspoo Asola Porvoo Lapinjärvi Loviisa Porvoo Loviisa Loviisa Porvoo Myrsylä Porvoo Mäntsälä Porvoo Porvoo Puila Mäntsälä Porvoo PKS
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 42 Kesustojen ulopuolisten alueiden liietilan lisätarve on suunnattu omaan untaan, jos unnassa on potentiaalisia ehittyviä esustan ulopuolisia alueita. Pienemmistä unnista suuntautuu tarvetta myös muiden lähimpien untien esustojen ulopuolisiin auppaesittymiin. Suurissa unnissa ja seutuesusissa tarpeen on lasettu suuntautuvan vain omaan untaan, mutta Vantaalta ja Espoosta on lasettu pienen osan suuntautuvan myös Tuusulaan, Nurmijärvelle tai Kironummelle, osa läheiset vielä raentumattomat vähittäisaupan suurysiöalueet sijaitsevat niin lähellä pääaupuniseutua. Helsingistä on muiden alueiden tarvetta lasettu suuntautuvan pienissä määrin Vantaalle ja Espooseen, osa alueilla on sellaista tarjontaa, joa vetää myös helsiniläisten ostovoimaa. Hyvinäälle lasetaan suuntautuvan ostovoimaa jonin verran Riihimäen seudulta. Oheisessa taulussa esitetään suunnattu liietilan lisätarve Uudenmaan unnissa vuonna 2035. Vertailun vuosi taulun viereen on laitettu suuntaamaton tarve. Suunnattu liietilan lisätarve Uudenmaan unnissa vuonna 2035 Suuntaamaton tarve K-m 2 Kesustatyyppiset alueet Kesustatyyppiset alueet Muut alueet Muut alueet Espoo 478 000 471 000 396 000 380 000 Helsini 832 000 733 000 821 000 801 000 Kauniainen 11 000 11 000 10 000 Vantaa 381 000 417 000 313 000 297 000 Pääaupuniseutu 1 702 000 1 621 000 1 541 000 1 488 000 Hyvinää 64 000 82 000 48 000 58 000 Järvenpää 71 000 83 000 56 000 64 000 Kerava 54 000 63 000 47 000 55 000 Kironummi 64 000 93 000 57 000 66 000 Mäntsälä 28 000 34 000 26 000 32 000 Nurmijärvi 47 000 71 000 47 000 56 000 Pornainen 5 000 5 000 7 000 Sipoo 36 000 36 000 41 000 Tuusula 48 000 103 000 48 000 58 000 Vihti 42 000 55 000 38 000 43 000 Helsingin seudun ehtysa 459 000 584 000 408 000 480 000 Hano 8 000 8 000 11 000 Inoo 8 000 8 000 11 000 Karjalohja 2 000 2 000 2 000 Karila 9 000 8 000 11 000 Lohja 54 000 65 000 43 000 52 000 Nummi-Pusula 5 000 5 000 7 000 Raasepori 35 000 44 000 28 000 35 000 Siuntio 14 000 14 000 13 000 Länsi-Uusimaa 135 000 109 000 116 000 142 000 Asola 5 000 5 000 7 000 Lapinjärvi 2 000 2 000 2 000 Loviisa 15 000 17 000 15 000 17 000 Myrsylä 2 000 2 000 2 000 Porvoo 79 000 94 000 58 000 68 000 Puila 2 000 2 000 2 000 Itä-Uusimaa 105 000 111 000 84 000 98 000 Uusimaa 2 401 000 2 425 000 2 149 000 2 208 000 Ero suutaamattomaan tarpeese 12 % 10 %
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 43 Tässä lasettu ostovoiman suuntaus on vain ysi teoreettinen malli, miten ostovoimaa tulevaisuudessa suuntautuu eri untien ja aupan alueiden välillä. Todellisuus on uitenin huomattavasti monimutaisempi uin tässä esitetty malli. Pääaupuniseudulla ostovoimaa suuntautuu ristiin rastiin oo alueen sisällä muun liiumisen (työ, vapaaaia) ohella. Samoin ehysunnissa liiutaan sujuvasti unnasta toiseen tarpeen muaan. Asioinnin laatu vaiuttaa myös asiointimatoihin. Päivittäistavaraaupan tarjontaa haetaan yleensä läheltä. Erioisaupan tarjontaa lähimmästä riittävän monipuolisesta esusesta ja esusen monipuolisuuden riittävyys vaihtelee asiointitarpeen muaan. Tilaa vaativan aupan tuotteita voidaan haea auempaain, osa asiointitiheys on harvempi uin muussa aupassa. Esimerisi pääaupuniseudulta asioidaan autoaupassa mm. Lohjalla ja Tuusulassa. Suunnattu tarve on suurempi uin lasennallinen tarve, osa pienten untien tarvetta on suunnattu seä omaan untaan että läheiseen suurempaan untaan. Pienille unnille annettaan tässä mahdollisuus oman esustansa ehittämiselle, mutta osa todennäöisesti ysyntää tähän ei ole merittävästi, on ollut tarve suunnata mahdollisuusia myös sinne, missä sillä on ysyntää toteutua. Miäli näin ei tehtäisi, ysyntää vastaavaa tarve ei Uudellamaalla todennäöisesti toteutuisi. Ylimitoitusta tuo myös se, että Vantaan ja Espoon ysyntä on oonaisuudessaan suunnattu omaan untaan ja lisäsi naapuriunnille on luotu mahdollisuusia myös saada pieni osa Espoon ja Vantaan tarpeesta. Osa vähittäisaupan suurysiöalueista sijoittuu lähelle untien rajoja ja miäli naapuriuntien aupan alueet ehittyvät vetovoimaisisi, ne vetävät ostovoimaa myös pääaupuniseudulta. Todennäöisesti tätä ei suuressa mittaaavassa tule tapahtumaan, mutta näille pääaupuniseudun rajan läheisyydessä oleville alueille halutaan luoda ehitysmahdollisuusia ostovoiman läheisyyden pohjalta, ei unnan rajojen muaan. Helsingistä Vantaalle ja Espooseen suuntautuvaa ostovoimaa ei ole lasettu ahteen ertaan. Oletusena on että pidemmällä aiavälillä tilaa vaativa auppa haeutuu auemmasi ydinalueilta ja ydinalueille osoitettaan tehoaampaa maanäyttöä. Tämä näyy tauluossa siinä, että Helsingin suunnattu tarve on pienempi uin suuntaamaton.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 44 4 PALVELUVERKON 2035 MITOITTAMINEN 4.1 Seudullisuus Maauntaaavan mitoitusen lähtöohtana on nyyinen liietilamäärä seä lasennallinen liietilan lisätarve ja lisätarpeen suuntaaminen eri esusiin. Maauntaaavassa ei aiia esusia ole tarpeen mitoittaa samoin. Mutta, jotta voidaan mitoittaa tarvittavat esuset ja määritellä vähittäisaupan suurysiöjen enimmäismitoitus, tulee tietää oonaistarve suunnattuna eri esusiin ja muille alueille. Seuraavissa appaleissa suunnataan esustojen ja muiden alueiden lisätarve esusiin ja muille aupan alueille. Tästä johdetaan maauntaaavan esusten ja vähittäisaupan suurysiöalueiden enimmäismitoitus. Kosa maauntaaavassa ohjataan merityseltään seudullista auppaa, äsitellään tässä ensi seudullisuuden rajoja. Maauntaaavassa tarastellaan vain vaiutuseltaan seudullisia vähittäisaupan suurysiöitä. Seudullisuutta on arvioitu aiaisemmin erioisaupan ja tilaa vaativan aupan lähtöohdista. Erioisaupan seudullisuuden rajaa on arvioitu edellisessä Uudenmaan maauntaaavassa ja tähän liittyvissä selvitysissä (Uudenmaan maauntaaavan aupan rataisut, Edellytysten ja vaiutusten arviointi, 4.7.2003). Tilaa vaativan aupan seudullisuutta on arvioitu maauntaaavaan luonnosvaiheessa (Uudenmaan 2. vaihemaauntaaavaluonnos, aupan väliraportti, tououu 2011). Päivittäistavaraaupan seudullisuuden rajaa arvioidaan tässä selvitysessä samoin erioisaupan ja tilaa vaativan aupan aiaisemmin määriteltyjä seudullisuuden rajoja. Päivittäistavaraauppa Päivittäistavaraaupassa on lähdetty suurysiön rajaa etsimään varovaisuutta noudattaen. Päivittäistavaraaupassa vaiutusiltaan seudullinen vähittäisaupan suurysiö on Uudellamaalla (pl ps) ooltaan 2000 -m 2 ellei selvitysin toisin osoiteta. Pääaupuniseudulla on niin paljon asuaita ja alue on niin tiheään asuttu, että pääaupuniseudulla rajana on 5000 -m 2 ellei selvitysin toisin osoiteta. Kerrosalaltaan 5000 neliömetrin suuruisen päivittäistavaraaupan myynti on nyyisellä myyntitehouudella noin 35 miljoonaa euroa ja vuonna 2035 nyyistä 20 % oreammalla myyntitehouudella noin 42 miljoonaa euroa. Päivittäistavaraaupan ostovoimaan suhteuttaen asuaita tällainen myymälä tarvitsee noin 11.000. Päivittäistavaraaupan ostovoima pitää sisällään aloholijuomien ostovoiman. Päittäistavaraauppa Lasennallinen myynti milj Kuina paljon asuaita tarvitaan? -m 2 2010 2035 -m 2 2010 2035 2 000 14 17 2 000 4 500 4 400 5 000 35 42 5 000 11 300 11 100 Pt-aupan ostovoima 2010 2035 milj. /asuas 3 100 3 800
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 45 Pääaupuniseudulla joaisella suurpiirillä on asuaita vähintään noin 11.000 Kaulahtea, Kivistöä ja Kauniaisten aupunia luuun ottamatta. Kivistön ja Kaulahden väestö on asvussa, joten seudullisen suurysiön vaatima asuaspohja täyttyy nopeasti, Kaulahdessa vuonna 2021 ja Kivistössä vuonna 2017. Kaunainen on pinta-alaltaan niin pieni, ettei ole täysin verrannollinen pääaupuniseudun muiden untien suurpiireihin. Kaunaisten lähialueella (5 m säteellä) on asuaita jo 127.000. Näin ollen sijoittuessaan pääaupuniseudulle 5000 errosneliömetrin myymälä löytää asuaansa omalta lähialueeltaan, eli 5000 errosneliömetrin suuruinen myymälä on vaiutusiltaan paiallinen. Tätä suurempiin ysiö voi olla vaiutusiltaan paiallinen, sillä suurimmalla osalla alueista väestön on huomattavasti tätä enemmän. Muissa unnissa rajana seudullisen päivittäistavaraaupan suurysiöraja on 2000 -m 2, ellei selvitysin toisin osoiteta. Väestö pääaupuniseudulla suurpiireittäin 1.1.2011 049 Espoo 247 970 091 Helsini 588 549 092 Vantaa 200 055 049 1 Suur-Leppävaara 61 407 091 1 Eteläinen suurpiiri 100 664 092 1 Myyrmäen suuralue 51 242 049 2 Suur-Tapiola 42 915 091 2 Läntinen suurpiiri 101 807 092 2 Kivistön suuralue 7 926 049 3 Suur-Matinylä 34 490 091 3 Kesinen suurpiiri 80 268 092 3 Aviapolisen suuralue 16 447 049 4 Suur-Espoonlahti 50 925 091 4 Pohjoinen suurpiiri 41 221 092 4 Tiurilan suuralue 37 621 049 5 Suur-Kaulahti 7 098 091 5 Koillinen suurpiiri 93 844 092 5 Koivuylän suuralue 25 257 049 6 Vanha-Espoo 36 372 091 6 Kaaoinen suurpiiri 47 028 092 6 Korson suuralue 28 988 049 7 Pohjois-Espoo 10 766 091 7 Itäinen suurpiiri 103 373 092 7 Haunilan suuralue 28 934 049 999 Muut 3 997 091 8 Östersundomin suurp 2 116 092 99 Muut 3 640 091 999 Muut 18 228 Kauniainen 8 689 Lähde: Tilastoesus Erioisauppa Erioisaupan seudullisuuden raja on määritelty edellisessä Uudenmaan maauntaaavassa. Tässä rajoja arvioidaan uudelleen. Erioisaupan suurysiöt ovat Uudellamaalla lähinnä laajantavaravalioiman myymälöitä. Ysittäisen erioisaupan toimialan suurysiöitä ei Uudellamaalla juuriaan ole. Erioisaupan suurysiön rajaa on lähdetty tutimaan uudelleen samoista lähtöohdista uin päivittäistavaraaupanin. Kuina paljon asuaita ysi laajantavaravalioiman myymälä tarvitsee toimiaseen esimääräisellä myyntitehouudella. Myyntitehouutena äytetään oo erioisaupan myyntitehouutta, vaia se on yleisesti alhaisempi laajan tavaravalioiman aupassa. Ostovoimaan on lasettu muaan oo erioisaupan (pl tiva) ostovoima, sillä laajan tavaravalioiman myymälöiden myynti muodostuu lähes oo erioisaupan toimialavalioimasta.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 46 Erioisauppa Lasennallinen myynti milj Kuina paljon asuaita tarvitaan? -m 2 2010 2035 -m 2 2010 2035 2 000 7 8 2 000 2 300 1 700 5 000 17 21 5 000 5 700 4 300 10 000 34 41 10 000 11 300 8 500 Erioisaupan ostovoima 2010 2035 milj. /asuas 3 000 4 800 Erioisauppa esittyy Uudellamaalla pääosin untaesusiin ja pääaupuniseudulla alueesusiin. Näin ollen erioisaupan paiallisuuden tarastelussa lähtöohtana on pääaupuniseudulla suurpiirit ja muissa unnissa oo unta. Pääaupuniseudulla errosalaltaan 10.000 m 2 :n suuruinen myymälä tarvitsee asuaita tällä hetellä noin 11.000. Kaiilla suurpiireillä eli alueesusten ympärillä on asuaita tämän verran Kaulahtea, Kivistöä ja Kauniaista luuun ottamatta. Kivistö ja Kaulahti ovat asvamassa ja Kauniaisten lähialueella on huomattavamäärä asuaita aupungin rajan ulopuolella, jota asioivat Kauniaisissa. Eli pääaupuniseudulla on tarpeesi asuaita lähialueella 10.000 -m 2 suuruiselle erioisaupan myymälälle. Kerrosalaltaan 5000 m 2 :n suuruinen myymälä tarvitsee toimiaseen esimääräisellä myyntitehouudella asuaita noin 5700. Lähes aiissa Uudenmaan unnissa löytyy asuaita tämän verran. Tätä pienempiä untia ovat ainoastaan Lapinjärvi, Myrsylä ja Puila. Näin ollen errosalaltaan 5000 neliömerin suuruista myymälää voidaan pitää vaiutusiltaan paiallisena. Kolmessa pienimmässä, Lapinjärvellä, Myrsylässä ja Puilassa seudullisuuden raja on uitenin 5000 errosneliömetriä alhaisempi. Tilaa vaativa auppa Maauntaaavan luonnosvaiheessa tarasteltiin tilaa vaativan aupan seudullisuuden rajoja ja päädyttiin rataisuun, jota tässä arvioidaan edelleen. Tilaa vaativa auppa esittyy Uudellamaalla pääosin vähittäisaupan suurysiöalueille seä muille paialliselle tilaa vaativan aupan alueille. Tilaa vaativan aupan seudullisuutta tarastellaan sen pohjalta, uina paljon asuaita tietyn suuruinen tilaa vaativan aupan suurysiö tarvitsee. Lähtöohtana tarastelussa on oo tilaa vaativan aupan esimääräinen myyntitehouus ja tilaa vaativan aupan ostovoima. Tilaa vaativan aupan myymälä voi olla vain yhden toimialan myymälä tai se voi muodostua monen toimialan oonaisuudesta. 5000 errosneliömetrin suuruinen myymälä tarvitsee asuaita nyt noin 7000 ja vuonna 2035 noin 5000. Pääosa Uudenmaan unnista on tätä suurempia, joten paiallista väestöä riittää pääsääntöisesti tämän suuruiselle myymälälle. Pienempiä untia ovat ainoastaan Pornainen, Nummi-Pusula, Siuntio, Lapinjärvi, Myrsylä ja Puila. Näistä olme ensimmäistä ovat sen verran suuria, että ne ennen pitää saavuttavat lasennallisen asuasrajan. Kolmessa pienimmässä seudullisuuden raja on uitenin 5000 errosneliömetriä alhaisempi.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 47 Lasennallinen myynti milj Kuina paljon asuaita tarvitaan? -m 2 2010 2035 -m 2 2010 2035 5 000 12 14 5 000 7 200 5 000 10 000 23 27 10 000 14 400 10 000 30 000 69 81 30 000 43 100 30 000 Tilaa vaativan aupan ostovoima 2010 2035 milj. /asuas 1 600 2 700 Kerrosalaltaan 10.000 neliömetrin suuruinen myymälä tarvitsee lasennalliseen myyntiin asuaita 14.000. Kaii tässä luoassa olevat unnat eli Hyvinää, Järvenpää, Kerava, Kironummi, Lohja, Mäntsälä, Nurmijärvi, Porvoo, Raasepori, Sipoo, Tuusula, Vihti ovat asuasmäärältään tätä suurempia, joten näissä unnissa paiallinen väestö riittää tämän suuruiselle myymälälle. Pääaupuniseudulla tilaa vaativan aupan suurysiön seudullisuuden alaraja on 30.000 -m 2. Tämän suuruinen myymälä tarvitsee tällä asuaita noin 40.000. Tilaa vaativan aupan paiallisuutta ei voida tutia vain suurpiirien asuasmäärien pohjalta, osa tilaa vaativaa auppa esittyy harvempiin esittymiin uin esustaauppa, eiä aiilla alueilla ole tilaa vaativan aupan esittymiä. Tilaa vaativan aupan asiointimatat ovat näin esusta-asiointimatoja pidemmät, ja asiointitiheys huomattavasti harvempi. Tilaa vaativan aupan asiointietäisyys attaa hyvin ahden suurpiirin alueen, jolloin pääaupuniseudulla riittää lähiasuaita tämän suuruiselle myymälälle. Näin ollen 30.000 -m 2 suuruinen tilaa vaativan aupan myymälä on vaiutusiltaan paiallinen, ellei selvitysin toisin osoiteta.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 48 4.2 Kesusten mitoitus Kuntaesusten lasennallisen mitoitusen lähtöohtana on esustojen nyyinen liietilamäärä seä siihen lisättynä lasennallinen lisätarve. Nyyinen pinta-ala on esitetty liitetauluissa ja -artoissa. Kunnissa, joissa on vain ysi maauntaaavaan meritty esusta, on oo esusta-alueiden tarve suunnattu tähän esustaan. Osa tarpeesta tulee mahdollisesti toteutumaan myös pienemmissä esusissa tai asuinalueilla, mutta näiden osuus toteutuvasta pinta-alasta on todennäöisesti vähäinen oo tarpeeseen nähden, joten tätä ei ole otettu huomioon. Kesusta-alueiden mitoitus on tässä masimimitoitus, joa pitää sisällään nyyisen liietilan seä oo ostovoiman asvun mahdollistaman uuden liiepinta-alan. Kunnissa tulee omassa aavoitusessa huolehtia tasapainoisesta palveluverosta pienempien esusten tai asuinalueiden osalta. Kunnissa, joissa on useampia esusia, on esusta-alueiden tarvetta alustavasti jaettu nyyisen liietilajaon muaisesti uitenin pääesustaa painottaen. Raaseporissa ei painotusta pääesuseen ole tehty, vaan tarve on lisätty nyyisen pinta-alan suhteessa, osa molemmat esuset ovat aupallisesti hyvin täreitä. Sipoossa tarve on jaettu puolisi Söderullan ja Niilän välillä, osa Söderulla on asuasluvultaan nopeammin asva alaesus. Pääaupuniseudun alaesusia ei ole tässä mitoitettu Kauniaista luuun ottamatta. Kun tarastellaan esustojen lasennallista mitoitusta, huomataan että uuden liietilan määrä on monessa unnassa suurempi uin nyyinen liietilamäärä, miäli aii lasennallinen lisätila esusessa toteutuisi. Myös ostovoiman lasetaan lähes asinertaistuvan (s. luu 3.2), joten miäli nyyisen altaisesti asvava ostovoima suuntautuu uuteen liietilaan, on luontevaa, että tälle suodaan esustoissa mahdollisuus. Nyyisin pienemmistä esusista tapahtuu siirtymää suurempiin untaesusiin, seutuesusiin ja erityisesti pääaupuniseudulle, joten nyyisin esuset eivät ata ostovoimasta 100 prosenttia. Lisäsi lasennallisessa tarpeessa on muana aavallinen ylimitoitus ertoimella 1,3. Nämä aii selittävät sitä, että lasennallinen tarve on pienissä esusissa suurempi uin nyymitoitus. Tässä selvitysessä on tehty lasennallinen mitoitus aiille maauntaaavan esustatoimintojen alueille (pl ps). Maauntaaavassa ei uitenaan ole tarvetta mitoittaa aiia esusia. Mitoitettavien esusien mitoitusen lähtöohtana ovat nyyinen liietila, nyyiset vähittäisaupan suurysiöt seä liietilan lasennallinen lisätarve.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 49 Kesusten mitoitus vuoteen 2035 Liietilan nyytila ja lisätarve -m Alaesus Nyytila Lisätarve Mitoitus Kauniainen Kauniainen 14 000 11 000 25 000 Pääaupuniseutu Hyvinää Hyvinää 71 000 64 000 135 000 Järvenpää Järvenpää 61 000 71 000 132 000 Kerava Kerava 61 000 54 000 115 000 Kironummi Kironummi 64 000 61 000 125 000 Masala 3 000 2 000 5 000 Veiola 4 000 3 000 7 000 Mäntsälä Mäntsälä 23 000 28 000 51 000 Nurmijärvi Klauala 38 000 35 000 73 000 Nurmijärvi 13 000 8 000 21 000 Rajamäi 7 000 4 000 11 000 Pornainen Pornainen 6 000 5 000 11 000 Sipoo Niilä 15 000 18 000 33 000 Söderulla 6 000 18 000 24 000 Tuusula Hyrylä 23 000 38 000 61 000 Joela 7 000 6 000 13 000 Kelloosi 5 000 4 000 9 000 Vihti Nummela 53 000 38 000 91 000 Vihti 7 000 4 000 11 000 Helsingin seudun ehysalue 928 000 Hano Hano 24 000 8 000 32 000 Inoo Inoo 7 000 8 000 15 000 Karila Karila 18 000 9 000 27 000 Lohja Lohja 57 000 47 000 104 000 Virala 11 000 7 000 18 000 Nummi-Pusula Sauola 6 000 5 000 11 000 Raasepori Karjaa 22 000 15 000 37 000 Tammisaari 30 000 20 000 50 000 Siuntio Siuntio 4 000 14 000 18 000 Länsi-Uusimaa 312 000 Asola Asola 2 000 5 000 7 000 Lapinjärvi Lapinjärvi 3 000 2 000 5 000 Loviisa Loviisa 20 000 15 000 35 000 Myrsylä Myrsylä 4 000 2 000 6 000 Porvoo Porvoo 60 000 79 000 139 000 Puila Puila 3 000 2 000 5 000 Itä-Uusimaa 197 000 Pyöristetty 1000 -m 2 taruudella
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 50 4.3 Vähittäisaupan suurysiöalueiden mitoitus Palveluveroselvitysessä merityseltään seudullisten vähittäisaupan suurysiöalueiden mitoitus muodostuu samoista lähtöohdista uin untaesustenin mitoitus. Alueiden mitoitusen lähtöohta on nyytilanne ja lasettu liietilan lisätarve. Nyyinen pinta-ala on esitetty liitetauluissa ja -artoissa. Kesustan ulopuolisilla alueille suunnatusta tarpeesta alle 2/3 on suunnattu maauntaaavan vähittäisaupan suurysiöalueille. Helsingissä suurysiöalueille on suunnattu 45 %, Vantaalla ja Espoossa 60 % ja muualla Uudellamaalla 80 %. Ainoastaan Itä-Uudellamaalla paiallisille alueille on jätetty tätä vähemmän johtuen alueen aupallisesta raenteesta. Paiallisia aupan alueita ei Itä-Uudellamaalla juuriaan ole. Kunnissa joissa on vain ysi suurysiöalue, osoitetaan suuri osa esusta-alueiden ulopuolisesta tarpeesta tälle alueelle. Jos unnassa on useita suurysiöalueita, unnan tarve jaetaan. Tällöin lähtöohtana ovat unnan suunnitelmat alueiden oosta. Kunnissa on myös muita aupan alueita ja niillä mahdollisesti myös ehittämispaineita. Maauntaaavan lähtöohdista iinnostavia ovat uitenin vain seudullisesti merittävät suurysiöalueet. Lähtöohtana on, että pääosa esusta-alueiden ulopuolisesta tarpeesta suunnataan suurysiöalueille. Toisaalta myös paiallisille esustan ulopuolisille alueille jätetään mahdollisuusia ehittyä. Todennäöisesti suurysiöalueet ovat ne aupan alueet unnassa, johon aupan ysiöillä ja varsinin suurilla aupan ysiöillä on eniten iinnostusta sijoittua. Niiden sijainti yhdysuntaraenteessa on asuaiden annalta hyvä. Ne ovat hyvin saavutettavissa taajamien sisääntuloväylien varrella ja täyttävät tilaa vaativan aupan vaatimuset. Ne ovat myös alueita, joita aiivisesti ehitetään. Paiallisiin aupan alueisiin sijoittuu todennäöisesti pienempimuotoista auppaa, mutta niiden pinta-ala jäänee vähäisemmäsi uin maauntaaavan m-alueille sijoittuva aupan. Paiallisille alueille on tarastelussa uitenin jätetty riittävästi tarvetta. Kunnan on untaaavoitusessa huolehdittava siitä, että esustan ulopuolisten alueiden palvelut on untalaisten hyvin saavutettavissa. Merityseltään seudullisten vähittäisaupan suurysiöalueiden mitoitus äsittää tässä oo alueen liietilamäärän, joa sisältää vähittäisauppaa ja muita aupallisia palveluita. Mitoitus äsittää nyytilan seä potentiaalisen uuden liietilan. Uuden liietilan mitoitusesta pääosa on paiallista tarvetta, sillä mitoitusen lähtöohtana on oman unnan asuaiden ostovoiman asvusta lasettu liietilatarve. Alueille suuntautuu myös ostovoimaa jonin verran lähimmistä pienemmistä unnista, jossa ei vähittäisaupan suurysiöalueita ole eiä myösään suurta ysyntää aupan uusperustannalle. Kironummen Inilänporttiin, Tuusulan Focus-alueelle seä Nurmijärven Mäyränallion alueelle arvioidaan suuntautuvan myös jonin verran ostovoimaa Espoosta tai Vantaalta, sillä alueet sijoittuvat lähelle unnan rajaa. Espooseen ja Vantaalle suuntautuu vastaavasti ostovoimaa Helsingistä. Hyvinäälle arvioidaan suuntautuvat ostovoimaa myös Riihimäen seudulta. Mitoitusta tarastellaan ja arvioidaan vaiutustenarvioinnissa.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 51 Vähittäisaupan suurysiöalueiden liietilan mitoitus K-m 2 Kunnan muiden alueiden tarve Nyytila Tarpeesta m-alueille Uutta Mitoitus Lommila 72 000 23 % 108 000 180 000 Suomenoja 148 000 10 % 47 000 195 000 Kulloonsilta 471 000 45 000 10 % 47 000 92 000 Nihtisilta 15 000 8,5 % 40 000 55 000 Turvesolmu 0 8,5 % 40 000 40 000 Konala 85 000 15 % 110 000 195 000 Roihupelto 133 000 10 % 73 000 206 000 733 000 Suutarila 67 000 5 % 37 000 104 000 Östersundom 0 15 % 110 000 110 000 Varisto-Petio 124 000 8 % 33 000 157 000 Tammisto 108 000 8 % 33 000 141 000 Porttipuisto 417 000 72 000 10 % 42 000 114 000 Petas 0 24 % 100 000 100 000 Koivuhaa 52 000 10 % 42 000 94 000 Sveitsinportaali 46 000 70 % 57 000 103 000 82 000 Valtatie 25 0 15 % 12 000 12 000 Järvenpään eteläinen liittymä 83 000 10 000 85 % 71 000 81 000 Keravanportti 63 000 21 000 80 % 50 000 71 000 Inilänportti 93 000 0 80 % 74 000 74 000 Mäntsälänportti 34 000 29 000 80 % 27 000 56 000 Ilvesvuori 5 000 30 % 21 000 26 000 71 000 Mäyränallio 0 50 % 36 000 36 000 Focus 0 60 % 62 000 62 000 103 000 Hyrylän eteläosa 72 000 20 % 21 000 93 000 Huhmari 55 000 0 80 % 44 000 44 000 Tynninharju 40 000 20 % 13 000 53 000 65 000 Lempola 17 000 60 % 39 000 56 000 Karjaan lounaisosa 12 000 55 % 24 000 36 000 44 000 Horsbäc 16 000 25 % 11 000 27 000 Loviisan länsiosa 17 000 10 000 80 % 14 000 24 000 Tarmola 57 000 21 % 20 000 77 000 94 000 Kuninaanportti 50 000 74 % 70 000 120 000 Yhteensä 2 425 000 1 306 000 1 528 000
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 52 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTIA Vaiutusten arvioinnilla pyritään selvittämään vaiutusia MRL.n 9 :n ja MRA 1 :ssä esitetyistä näöulmista. Selvitysessä esitettyä aupan palveluveroa arvioidaan seuraavassa erityisesti MRL:n vähittäisauppaa oseviin erityisiin sisältövaatimusiin (71 b ). Vähittäisauppaa osevat erityiset sisältövaatimuset maaunta- ja yleisaavoille (71 b ) ovat seuraavat: 1. Suunniteltu maanäyttö ei saa haitata merittävästi esusta-alueiden aupallisia palveluja ja ehittämistä. 2. Palvelut saavutettavissa mahdollisuusien muaan jouo- ja evytliienteellä. 3. Edistetään sellaisen palveluveron muodostumista, jossa asiointimatat ovat ohtuullisia ja liienteen haitat mahdollisimman vähäisiä. Ensimmäisessä luvussa tarastellaan mitoitusta yleisellä tasolla. Lisäsi tarastellaan esusten ja vähittäisaupan suurysiöalueiden lähialueen väestöpohjaa ja liienneveron uormittumista seä vähittäisaupan suurysiöalueiden sijaintia Urban Zone -liiumisvyöhyeillä. Viimeisissä luvuissa esitytään seutu- ja alaesusveron seä merityseltään seudullisten suurysiöalueiden tarempaan ja ysityisohtaisempaan tarasteluun. 5.1 Mitoitusen tarastelua Maauntaaavan alaesusten ja vähittäisaupan suurysiöalueiden mitoitus perustuu nyytilaan seä ostovoiman asvun pohjalta lasettuun liietilatarpeeseen. Tarvetta on suunnattu eri tyyppisille aupan alueille seä unnittain sen muaan, miten asiointivirrat nyyään suuntautuvat. Taremmin näitä on selvitetty luvussa 3. Kesusten ja vähittäisaupan suurysiöiden nyyliietila on lasettu toiminnallisen oonaisuuden muaan. Nyyliietilat esitetään liiteartoilla. Suurysiöiden ja esusten artat ovat suuntaa-antavia, eivätä ne määrittele taraa suurysiöalueiden ulottuvuutta. Ne uvaavat niitä liieraennusia, jota on huomioitu enimmäismitoitusen lasemisessa. Alueen rajaus määritellään ysityisohtaisemmassa aavoitusessa, osa maauntaaavassa esustatoimintojen alueet ja vähittäisaupan suurysiöt on meritty ohdemerinnällä. Liietilan lisätarve perustuu ostovoiman asvuun. Ostovoiman arvioidaan asvavan Uudellamaalla noin nyyistä asvua puolet hitaammalla asvuvauhdilla. Joten tässä otetaan huomioon se, ettei aupan asvu todennäöisesti tule jatumaan samalla tahdilla uin viimeiset 15 vuotta. Eli asvuennuste vastaa vain ohtalaista asvua verrattuna aupan toteutuneeseen ehityseen vuosina 1995 2010. Ostovoiman asvu on reaalista asvua, eli siinä ei ole muana inflaatiota. Ostovoiman asvuun vaiuttavat nyyiset asuaat, joiden ostovoima asvaa seä myös Uudellemaalle muuttavat ja syntyvät uudet asuaat. Väestö asvaa nyytilanteeseen verrattuna yli neljännesellä. Uuden väestön meritys liietilatarpeeseen on noin 30 %. Miäli ostovoima ei asuasta ohden asvaisi lainaan, liietilaa tarvitaan lisää uusien asuaiden johdosta Uudellamaalla noin 1,3 miljoonaa errosneliömetriä. Ostovoiman asvu huomioon ottaen tarve on 4,3 miljoonaa errosneliömetriä. Ostovoiman asvu on muutettu pinta-alasi, niin että nyyistä esimääräistä myyntitehouutta on asvatettu 20 %. Yleisesti ottaen myyntitehouus Uudellamaalla on suurempi uin yleisesti aupan mitoitusessa äytetyt tehouusluvut, osa Uudellamaalla myyntitehouus on oreampi uin esimäärin Suomessa.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 53 Myyntitehouuden asvu perustuu arvioon. Nyyisellä myyntitehouudella lasettu mitoitus on suuri verrattuna menneeseen ehityseen, joten arvioidaan, että nyyisellä myyntitehouudella lasettu tarve ei tule toteutumaan täysmääräisesti eli myyntitehouus tulee todennäöisesti tulevaisuudessa asvamaan. Selvitysen muaan päivittäistavaraaupassa myyntitehouus ei ole asvanut. Ja ainain osittain ilpailu pitää huolen siitä, ettei myyntitehouus asva ovin suuresi. Eli jos jollain alueella myyntitehouus on erittäin orea, se houuttelee raentamaan alueelle uutta liietilaa. Näin ollen myyntitehouuden asvu on vain varovainen arvio. Yhtä hyvin voi myös äydä niin, ettei myyntitehouus asva nyyisestä. Eli ilpailu ovenee niin paljon, ettei myyntitehouus pääse asvamaan. Myyntitehouuden tasoa voidaan pohtia lisääin. Nyt on siis oletettu, ettei ostovoiman asvu ei vaadi samassa suhteessa pinta-alaa uin nyytilanne on. Kun ostovoima asvaa, ei ehä osteta määrättömästi uusia tuotteita vaan ostetaan laaduaampia tuotteita, jolloin pinta-ala ei asva myynnin suhteessa. Toisaalta taas aupan valioimat asvavat vaativien asiaaiden myötä, joa vastaavasti lisää pinta-alatarvetta, vaiei myynti asvaisiaan. Päivittäistavaraaupassa mm. tuotevalioimat ovat asvaneet hyvin merittävästi. Esimerisi ennen aupassa myyntiin vain ahta maitoa (ulutus- ja evytmaitoa), un taas nyyään maitohyllyistä löytyy varmasti yli ymmentä eri maitolaatua. Sama näyy myös muissa tuoteryhmissä. Myös erioisaupassa uluttajat ovat valioimien laajuuden suhteen entistä vaativampia, halutaan seä edullista pintamuotia että laaduasta allista muotia. Osalla ostovoiman asvu uluu määrään ja osalla laatuun. Näin ollen pinta-ala tarve ei vähene, vaia laatuun osittain panostetaanin. Autoaupassa liietilatarve asvaa, osa äytettyjä autoja myydään entistä enemmän sisätiloissa. Niinpä autoaupassa pinta-ala asvaa, vaiei myynti samassa suhteessa asvaisiaan. Liietilanlisätarpeeseen on lasettu muaan ylimitoitusta 1,3 ertoimella. Ylimitoitusta voidaan perustella sillä, että lasennassa on muana paljon epävarmuusteijöitä. Näitä ovat mm. väestön asvu, väestön sijoittuminen, ostovoiman asvu ja myyntitehouus. Kaavalla halutaan mahdollistaa aupan ehittyminen seä yritysten välinen normaali ilpailu toimialalla. Lisäsi ylimitoitus antaa joustoa sen suhteen, että auppa asvaain nyt arvioitua nopeammin tai että väestö asvaa jossain alueella nyt arvioitua nopeammin. Todennäöisesti aii aavoitettava aupan ala ei tule toteutumaan. Tämä on hyvin normaalia nyyäänin. Kaavoitetut tontit eivät toteudu täysmääräisesti aupan liietiloina. Osa auppapaioista on vaihtoehtoisia auppapaioja, osa jää toteutumatta tai toteutuu väljemmin uin on suunniteltu. Lasetussa tarpeessa ei ole huomioitu myymäläpoistumaa, joa lisää mitoitusta. Myös mahdollinen matailijamäärien, mm. venäläisten matailijoiden, asvu lisää tarvetta. Veroaupan asvun johdosta on liietilatarpeessa huomioitu 10 %:n vähennys, miä taroittaa, että ostovoiman asvusta lasennallisesti 10 % suuntautuu veroauppaan. Veroauppa tulee tulevaisuudessa asvamaan, mutta vaia veroauppa asvaain, asvu ei ole oonaan pois liietilatarpeesta. Tutittua/julaistua tietoa veroaupan vaiutusesta liietilatarpeeseen aupan eri toimialoilla ei ole, joten tässä on päädytty yhteen yleiseen vähennysprosenttiin. Veroaupan asvusta ja vaiutusista on errottu enemmän luvussa 3.3. Poistumaa ei ole otettu huomioon liietilan lisätarvelaselmassa. Mahdollinen poistuma on muana uitenin esusten ja vähittäisaupan suurysiöalueen oonaismitoitusessa, joa on siis yhtä suuri uin nyyliietila ja uusi liietila yhteensä. Tämä taroittaa siis sitä, että jos nyyliietilan määrä lasee poistuman autta, vastaavasti lasennallisesti uuden
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 54 liietilan määrä esusessa tai suurysiöalueella asvaa. Eli uutta pinta-alaa voi tulla enemmänin, jos sen alta puretaan vastaavasti nyyistä pinta-alaa. Uusi liietilamäärä on siis nettomäärä. Eli miäli uusi liietila orvaa osittain vanhaa, on uuden pinta-alan määrä vain se, miä oieasti asvattaa esusen tai suurysiöalueen oonaispinta-alaa. Lasettu lisätilantarvetta tarastellaan myös suhteessa nyyiseen liiepinta-alaan seä liietilan pinta-alan asvuun edellisten 30 vuoden aiana. Uudellemaalle lasettu liietilan lisätarve on yhteensä 4,3 miljoonaa errosneliömetriä (sis. veroaupan vähennysen ja ylimitoitusen). Lasettu lisätarve on nyyisestä pinta-alasta noin 90 %. Miäli tarvetta verrataan puhtaaseen ostovoiman asvun pohjalta lasettuun tarpeeseen (eli muana ei ylimitoitusta eiä veroaupan vähennystä) on liietilatarve 80 % nyyisestä liietilamäärästä. Ostovoima on lähes asinertaistumassa vuoteen 2035 mennessä, eli lasennallinen tarve on tähän suhteutettuna oieaa ooluoaa. Kaavoitusessa tarvitaan lisäsi ylimitoitusta, sillä aii aavoitettava errosala ei tule toteutumaan, uten edellä mainittiin. Liietilan lisätarve verrattuna nyyiseen liiepinta-alaan Uudellamaalla Lisätarve/ K-m 2 nyytila Nyytila 4 700 000 Lisätarve 2035 4 345 000 92 % Lisätarve ilman ylimitoitusta ja veroaupan vähennystä 3 716 000 79 % Ostovoiman asvu 2010-2035 94 % Vuosina 1980 2010 on Uudellemaalle raentunut lisää liietilaa noin 2,7 miljoonaa errosneliömetriä, joa on jonin verran enemmän uin nyt lasettu lisätarve 4,3 miljoonaa errosneliömetriä. Vuosina 1980 2010 raentunut liietilamäärä on uitenin 163 % enemmän uin ennen tätä ajanjasoa raentunut liietilamäärä. Tätä ei voi suoraan sanoa liietilamäärän asvusi, osa ei tiedetä vuoden 1980 liietilaantaa. Tiedossa on vain nyyiset ennen vuotta 1980 raentuneet liietilat, poistuvista liietiloista ei ole tietoa. Liietilaannan ehitys 1980-2010 Vuosina 1980-2010 raentuneet verrattuna silloiseen myymäläantaan K-m 2 Vuosina 1980-2010 raentuneet 2 700 000 Ennen 1980 raentuneet 1 700 000 Kaii myymäläraennuset 4 400 000 Viimeisen 30 vuoden aiana raentuneet verrattuna ennen 1980 raentuneisiin 163 % Lähde: Väestötietojärjestelmä, Väestöreisteriesus / SYKE Viimeisen olmenymmenen vuoden aiana tapahtunut liietilamäärän asvu on lasettu seuraavassa ottamalla poistuma huomioon. Miäli poistuma on ollut 1 % vuodessa, on liietilamäärän asvu ollut 118 %. Jos poistuma on ollut 2 % vuodessa, vuonna 1980 liietilaa olisi ollut 3 miljoonaa errosneliömetriä, poistuma olisi ollut 1,4 miljoonaa errosneliömetriä ja liietilamäärän asvu viimeisen 30 vuoden aiana 90 %. Todennäöisesti poistuma on ollut jostain tästä väliltä, eli liietilan asvu on ollut noin 100 %. Tähän suhteutettuna nyt lasettu liietilan lisätarve vuodelle 2035 on hyvää ooluoaa suhteessa menneeseen ehityseen.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 55 Liietilaannan ehitys 1980-2010 Poistuma huomioon ottaen: Poistuma 1,0 % Myymäläraennusia vuonna 1980 (-m 2 ) 2 290 000 Viimeisen 30 vuoden aiana raentuneet verrattuna vuoden 1980 liietilamäärään 118 % Poistuma 1,5 % Myymäläraennusia vuonna 1980 (-m 2 ) 2 660 000 Viimeisen 30 vuoden aiana raentuneet verrattuna vuoden 1980 liietilamäärään 102 % Poistuma 2,0 % Myymäläraennusia vuonna 1980 (-m 2 ) 3 080 000 Viimeisen 30 vuoden aiana raentuneet verrattuna vuoden 1980 liietilamäärään 88 % Lähde: Väestötietojärjestelmä, Väestöreisteriesus / SYKE Päivittäistavaraaupan menneestä ehitysestä on tarempaa tietoa, joten myös tähän voidaan peilata tulevaa ehitystä ja liietilanlisätarvetta. Päivittäistavaraauppa on pintaalaltaan lähes asinertaistunut vuodesta 1980 vuoteen 2009 (lähde: A.C. Nielsenin myymäläreisteri). A.C. Nielsenin aineistoihin perustuvan menneen ehitysen muaisen trendin muaan arvioituna päivittäistavaraaupan lisätarve olisi vuoteen 2035 noin 450.000 480.000 -m 2. Tässä selvitysessä lasettu päivittäistavaraaupan lisätarve on noin 375.000 -m 2 eli nyypinta-alaan verrattuna noin 65 %. Verrattuna menneeseen ehityseen tarve ei tunnu ainaaan olevan ylimitoitettu. Liietilatarvetta on suunnattu pienistä unnista läheisimpiin suurempiin untiin, missä yleensä asioidaan. Tämä tuo myös ylimitoitusta liietilatarpeeseen. Suunnattu tarve on suurempi uin lasennallinen tarve, osa pienten untien tarvetta on suunnattu seä omaan untaan että läheiseen suurempaan untaan. Pienille unnille annettaan tässä mahdollisuus oman esustansa ehittämiselle, mutta osa todennäöisesti ysyntää tähän ei ole merittävästi, on ollut tarve suunnata mahdollisuusia myös sinne, missä sillä on ysyntää toteutua. Miäli näin ei tehtäisi, ysyntää vastaavaa tarve ei Uudellamaalla todennäöisesti toteutuisi. Liietilatarve on aupan toiminnoittain jaettu esustatyyppisiin alueisiin seä muihin alueisiin. Jao on tehty osin nyyisen tilanteen pohjalta ja osin painotettu tavoitteellista veroa. Kesustatyyppisille alueille (maauntaaavan esustat seä muut esuset, untaesuset, alaesuset, lähipalveluesuset) suuntautuu pääosa päivittäistavaraaupan ja muun erioisaupan tarpeesta. Muille alueille (vähittäisaupan suurysiöalueet ja muut esustojen ulopuoliset aupan alueet, tiva-alueet) suuntautuu pääosa tilaa vaativan aupan tarpeesta. Jao ei ole uitenaan toimialoittain ysiselitteinen. Osa tilaa vaativan aupan tarpeesta toteutuu esustoissa ja pt-aupan seä muun erioisaupan tarpeesta toteutuu muilla alueilla.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 56 5.2 Kesustat Koo esusta-alueille suunnattu liietilan lisätarve on osoitettu tässä selvitysessä esitettyihin maauntaaavan esustatoimintojen alueille. Osa tarpeesta tulee mahdollisesti toteutumaan myös pienemmissä esusissa tai asuinalueilla, mutta näiden osuus toteutuvasta pinta-alasta on vähäinen oo tarpeeseen nähden. Pienimmät esuset ehittyvät lähinnä ysinomaan ainoastaan päivittäistavaraaupan osalta. Päivittäistavaraaupan potentiaaliset ehityshaneet näissä pienissä esusissa ovat niin pieniä ja niihin menee aupan uusperustannasta niin pieni osa, ettei sillä ole vaiutusta esustojen mitoituseen. Näin ollen on perusteltua, että oo esustatyyppisten alueiden tarve voidaan suunnalta tässä selvitysessä esitettyihin seutu- ja untaesusiin, jonne vähittäisauppa lähtöohtaisesti sijoittuu. Tätä pienempiin esusiin sijoittuu lähinnä lähipalveluita, jota mitoitetaan untien omien palveluveroselvitysten pohjalta. Pääaupuniseudun esusille ei tässä selvitysessä ole lasettu mitoitusta eiä myösään nyyisiä liietilamääriä ole selvitetty. Pääaupuniseudun esuset ovat lähtöohtaisesti vetovoimaisia ja suuren asuasmäärän esusia. Kesusten vaiutusalueet menevät päälleäin ja asiointia suuntautuu ristiin rastiin muiden matojen ohella (työ, vapaa-aia). Lisäsi pääaupuniseudulla on luuisia pienempiä paiallisia esusia. Näin ollen esusille ei oettu tarpeellisesi tehdä tässä selvitysessä lasennallista mitoitusta. Selvitysessä lasettiin uitenin unin unnan lasennallinen esusta-alueiden liietilan lisätarve, mutta sitä ei lähdetty suuntamaan untien eri esusiin. Kesuset tulee ussain unnassa mitoittaa unnan omien palveluveroselvitysten ja tavoitteiden pohjalta noudattaen maauntaaavan sanallisia suunnittelumääräysiä. Yleisesti tässä selvitysessä esusten mitoitusen lähtöohtana on esusten nyyinen liietilamäärä seä untalaisten ostovoiman asvun pohjalta johdettu liietilan lisätarve. Lisäsi uten aiaisemmin on jo errottu, liietilan lisätarpeeseen on tehty suuntautumisten pohjalta lisäystä. Liietilatarvetta on suunnattu pienistä unnista läheisimpiin suurempiin esusiin, missä yleensä asioidaan. Lisäsi pienille unnille on myös annettu mahdollisuus ehittyä oman ostovoiman asvun pohjalta. Näin ollen suunnattu tarve on suurempi uin lasennallinen tarve, osa pienten untien tarvetta on suunnattu seä omaan untaan että läheiseen suurempaan untaan. Todennäöisesti pienissä unnissa ei erioisaupan liietilamäärä tule suuresti asvamaan. Erioisaupan asvuun pienissä esusissa ei riitä ysyntää eiä myösään liietilan toteuttajia. Tähän ei vaiuta esustojen mitoitus millään tavalla, ei pienten eiä suurten. Pienille esustoille jätetään uitenin mahdollisuus, mutta osa mitä todennäöisimmin ysyntää tähän ei ole merittävästi, on ollut tarve suunnata mahdollisuusia myös sinne, missä sillä on ysyntää toteutua. Miäli näin ei tehtäisi, ysyntää vastaavaa tarve ei Uudellamaalla todennäöisesti toteutuisi. Kesustojen mitoitusen lähtöohtana on siis untalaisten ostovoiman asvu ja luontevat ostovoiman siirtymät pienistä unnista suurempiin esusiin. Näin ollen esustan toteutuminen lasennallisen mitoitusen muaisena ei vaiuta haitallisesti muihin esustoihin, sillä näille on lähtöohtaisesti lasettu samansuuruiset mahdollisuudet ehittymiseen oman ostovoiman pohjalta. Kesustoihin suunnataan liietilatarvetta mahdollisimman paljon eiä esustojen ehittymistä ei pyritä rajoittamaan. Tavoitteena on, että auppa sijoittuu esustoihin. Kesustoissa ja niiden lähistöllä asuu yleensä suuri osa unnan tai alueen asuaista ja jouoliienneverot ulevat yleisesti aina esustaan. Näin ollen palvelut ovat mahdollisimman hyvin saavutettavissa jouo- ja evytliienteellä. Tällä myös edistetään
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 57 sellaisen palveluveron muodostumista, jossa asiointimatat ovat ohtuullisia ja liienteen haitat mahdollisimman vähäisiä. Kesustojen palveluiden ehittyminen mahdollistaa edelleen jouoliienteen ehittymistä. 5.3 Vähittäisaupan suurysiöalueiden oonaistarastelua Vähittäisaupan suurysiöalueiden mitoittaminen on riittisempää uin esustaalueiden mitoitus. Vähittäisaupan suurysiöalueiden ylimitoitus voi heientää merittävästi esusta-alueita ja niiden ehittämistä. Vähittäisaupan suurysiöalueiden mitoitus perustuu nyytilaan seä liietilan lisätarpeeseen. Muiden alueiden liietilan lisätarpeesta on selvitysessä osoitettu vähittäisaupan suurysiöalueille noin olme neljäsosaa, eli tarvetta on jätetty myös muille alueille. Lisäsi sellaisilla unnissa, joissa ei ole suurysiöalueita, voidaan paiallista tarvetta sijoittaa omille paiallisille alueille. Vähittäisaupan suurysiöalueiden mitoitus taroittaa oo alueen liietilamäärää (auppa ja palvelut). Eli mitoitus pitää sisällään paialliset ysiöt seä seudulliset ysiöt. Koonaisuudessaan seudullisesti merittäville vähittäisaupan suurysiöalueille on suunnattu liietilaa tässä selvitysessä yhteensä noin 1,5 miljoonaa errosneliömetriä. Muiden alueiden suunnattu tarve on yhteensä 2,4 miljoonaa errosneliömetriä, joten merittävä määrä liiepinta-alaa eli lähes miljoona errosneliömetriä jää toteutettavasi myös muille uin seudullisesti merittäville aupan alueille. Vähittäisaupan suurysiövero on ohtalaisen tiheä ja seudullisesti merittävät alueet palvelevat myös paiallisia asuaita. Alueet ovat sijoittuneet helposti saavuttavissa oleviin paioihin. Näin ollen suuri osa muiden alueiden aupasta voi hyvin toteutua vähittäisaupan suurysiöalueilla sen sijaan, että ysittäiset myymälät ovat sijoittuneet hajanaisesti ympäri untaa. Hyvin hajanainen vero lisää asiointiliiennettä. Paiallisille alueille jäävä osuus vaihtelee Uudenmaan eri osissa. Pääaupuniseudulla asutus on tiheää ja paiallisia aupan alueita on paljon ja näille jää liietilan lisätarpeesta lähes puolet. Helsingissä osuus paiallisille alueille jäävä osuus on suurempi, osa suurysiöalueita on vähemmän. Helsingissä asuaita on sen verran paljon, että paialliset aupan alueet voivat olla suuriain. Paiallisille alueille jää Vantaalla ja Espoossa 170.000 190.000 errosneliömetriä, miä on riittävä määrä. Ennemminin herää ysymys, löytyyö tällaiselle määrälle liietilaa paiallisia alueita riittävästi. Miäli paiallinen alue asvaa tarpeesi suuresi, se herästi muuttuu seudullisesti merittäväsi. Helsingin seudun ehysalueella ja Länsi-Uudellamaalla paiallisille aupan alueille jää toteutettavasi 20 % liietilan lisätarpeesta. Valtaosin tämä taroittaa 10.000 20.000 errosneliömetriä, minä arvioidaan olevan riittävä määrä. 10.000 20.000 errosneliömetriä taroittaa noin 10 30 esiooista tilaa vaativan aupan myymälää. Muita aupan alueita unnissa on yleensä varsin vähän. Tilaa vaativan auppa on esittynyt pääosin näille maauntaaavan merityille alueille ja näistä esittyneistä alueista on tullut vetovoimaisia alueita, jonne muutin haluavat esittyä. Itä-Uudellamaalla aupan raenne on toinen uin muulla Uudellamaalla. Itä-Uudellamaalla erioisauppa (ml.tiva) on esittynyt pääosin Porvooseen ja Loviisaan. Muut alueen unnat ovat niin pieniä, että niiden tarjonta on lähipalvelutasoista. Erioisaupan ja tilaa vaativan aupan palvelut haetaan siis Porvoosta tai Loviisasta. Loviisassa on paiallisilla alueilla jätetty 20 % lisätarpeesta, miä taroittaa 3000 errosneliömetriä. Tämän arvioidaan olevan riittävä määrä tämän suuruisessa aupungissa, jossa vähittäisaupan suurysiöalue on sijoittunut vain ilometrin päähän esustasta.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 58 Vähittäisaupan suurysiöalueiden mitoitus unnittain Muiden alueiden lisätarve 2035 Donitsien uusi pintaala yhteensä Ylijäävä tarve paiallisille Kunta aluielle Espoo 471 000 282 000 189 000 40 % Helsini 733 000 330 000 403 000 55 % Kauniainen Vantaa 417 000 250 000 167 000 40 % Pääaupuniseutu 1 621 000 862 000 759 000 47 % Hyvinää 87 000 69 000 18 000 20 % Järvenpää 93 000 71 000 22 000 20 % Kerava 63 000 50 000 13 000 20 % Kironummi 93 000 74 000 19 000 20 % Mäntsälä 34 000 27 000 7 000 20 % Nurmijärvi 71 000 57 000 14 000 20 % Pornainen Sipoo Tuusula 93 000 83 000 10 000 20 % Vihti 55 000 44 000 11 000 20 % Helsingin seudun ehysalue 589 000 475 000 114 000 20 % Hano Inoo Karjalohja Karila Lohja 65 000 52 000 13 000 20 % Nummi-Pusula Raasepori 44 000 35 000 9 000 20 % Siuntio Länsi-Uusimaa 109 000 87 000 22 000 20 % Asola Lapinjärvi Loviisa 17 000 14 000 3 000 20 % Myrsylä Porvoo 94 000 90 000 4 000 5 % Puila Itä-Uusimaa 111 000 104 000 7 000 6 % Uusimaa 2 430 000 1 528 000 902 000 37 % Porvoossa vähittäisapan suurysiöalueille on sijoitettu 95 % muiden alueiden lisätarpeesta. Porvoossa ei juuriaan ole muita ehitettäviä aupan alueita esustan ohella uin Kuninaanportti ja Tarmola. Näin ollen on luontevaa, että näille alueille sijoittuu pääosa muiden alueiden tarpeesta. Lisäsi alueet ovat hyvin saavutettavissa ja lähellä esustaa, joten ei ole tarvetta ripotella ysittäisiä tilaa vaativan aupan myymälöitä ympäri aupunia. Porvoossa esusta-alueiden liietilatarve on niin suuri, ettei se tule Porvoon esustaan mahtumaan. Näin ollen tästä tarpeesta riittää hyvin myös paiallisille aupan alueille. Esitettyjen seiojen perusteella arvioidaan, että paiallisille alueille jää riittävä määrä liietilatarvetta tasapainoisen palveluveron muodostumiselle.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 59 5.3.1 Kaupan laatu suurysiöalueilla Liietilatarvelaselmassa muille alueille on suunnattu suurin osa tilaa vaativan aupan tarpeesta ja pieni osa päivittäistavaraaupan ja muun erioisaupan tarpeesta. Kesustojen ulopuolelle voi myös sijoittaa pienimuotoisesti päivittäistavaraauppaa esimerisi liienneasemien yhteyteen. Muille aupan alueille voidaan sijoittaa myös paiallisia päivittäistavaraauppoja, un asutusta on lähellä ja aupan alue toimii asutusalueen lähiesustana. Tällaisilla muille alueille sijoittuvilla päivittäistavaraaupoilla ei ole vaiutusta esustaauppaan. Muille alueille uin esusta-alueille sopii luontevasti myös joidenin erioisaupan toimialojen myymälöitä uten lastentarvieauppaa tai eläinauppaa. Ysittäisten pienten erioisaupan myymälöiden sijoittaminen esustan ulopuolisille alueille ei pääsääntöisesti haittaa esustojen palveluja tai niiden ehittämistä. Muille alueille voidaan sijoittaa myös sellaisia laajantavaravalioiman myymälöitä, jota eivät esustoihin sovi. Tällaisia ovat mm. sisustustavaratalot tai laajan tavaravalioiman myymälät, joiden tuotevalioima painottuu tilaa vaativaan auppaan, mutta joissa myydään myös muuta erioisauppaa. Lisäsi tilaa vaativan aupan myymälöissä myydään myös jonin verran erioisauppaa. Tällaisten liietyyppien sijoittaminen esusta-alueiden ulopuolelle ei vaiuta merittävästi esustaauppaan. Muille alueille suuntautuu myös jonin verran palvelujen liietilatarvetta. Kaii palvelut eivät ole esustahauisia. Kaupan ja palvelujen sijoittuminen esustojen ulopuolelle Uudellamaalla Pl. ps ja pienet unnat Kmalueet Muut alueet Yhteensä Pt-auppa 7 % 15 % 10 % 3 % 7 % Erioisauppa 13 % 10 % 12 % 16 % 13 % Tiva ja autoauppa 70 % 53 % 63 % 72 % 70 % Vähittäisauppa 89 % 78 % 85 % 92 % 89 % Palvelut 6 % 19 % 11 % 4 % 6 % Muut liietilat 5 % 3 % 4 % 4 % 5 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Kmalueet ps Km-alueet oo Uusimaa Vähittäisaupan suurysiöalueiden mitoitusessa täreää on alueelle suunnatun toiminnan laatu. Lain muaan vähittäisaupan suurysiöiden ensisijainen sijaintipaia on esusta-alue, ellei muu sijainti aupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. On tiettyjä aupan toimialoja ja liietyyppejä, joiden luonteva sijaintipaia ei ole esustaalue. Km-alueet Muut alueet Voimassa olevat ja ehdotetut maauntaaavan KM-alueet Kesustojen reuna-alueet, tilaa vaativan aupan alueet, tienvarret Nyyään Uudellamaalla (pl. ps) esustojen ulopuolisten alueiden aupasta noin 10 % on päivittäistavaraauppaa ja 12 % muuta erioisauppaa. Lisäsi alueilla on palveluja 11 %. Tilaa vaativan aupan osuus alueen liietilasta on vain alle asi olmasosaa. Vähittäisaupan suurysiöalueiden auppa painottuu hieman enemmän tilaa vaativaan auppaan uin muut esustan ulopuoliset aupan alueet. Pääaupuniseudulla päivittäistavaraaupan ja palveluiden osuus on pienempi uin muulla Uudellamaalla, vastaavasti erioisauppaa ja tilaa vaativaa auppaa on enemmän. Koonaisuudessaan Uudellamaalla on vähittäisaupan suurysiöalueilla
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 60 päivittäistavaraauppaa 7 %, tilaa vaativaa auppaa 70 % ja erioisauppaa ja palveluita yhteensä noin 20 %. Kun vähittäisaupan suurysiöalueille suunnataan oiean tyyppistä auppaa, ei tällä ole vaiutusia esustaauppaan ja sen ehittämiseen. Kesustoihin haeutuva ja sijoittuva auppa on eri tyyppistä eiä vähittäisaupan suurysiöalueille sijoittuva auppa ilpaile esustaaupan anssa. Liietilan lisätarpeen suuntaaminen Liietilatarve Nyytila* Kesusta tyyppiset alueet Muut alueet Kesusta tyyppiset alueet Muut alueet Päivittäistavaraauppa 90 % 10 % 85 % 15 % Tiva ja autoauppa 5 % 95 % 20 % 80 % Muu erioisauppa 80 % 20 % 66 % 34 % Palvelut 75 % 25 % 75 % 25 % Kaii liietilat 50 % 50 % 50 % 50 % Nyytila*: Pt-auppa oo Uusimaa ja muu auppa pl. ps ja pienet unnat Kesustatyyppiset alueet: Maauntaaavan esustat, muut untien alaesustat, lähiöt, ylät Muut alueet: KM-alueet, tiva-alueet, liienneasema-alueet muut aupan alueet, jota eivät ole asuinalueiden esusia Liietilatarpeessa muille alueille on suunnattu päivittäistavaraauppaa 10 %, erioisauppaa 20 %, tilaa vaativaa auppa 95 %. Muiden alueiden tarve muodostuu siis pääosin tilaa vaativan aupan tarpeesta, mutta lasennallisesta lisätarpeesta 2 % on päivittäistavaraauppaa ja 12 % erioisauppaa ja 10 % palveluita. Nyytilanteeseen nähden jao on esustaa suosivampi päivittäistavaraaupan ja erioisaupan suhteen. Liietilatarpeen jaautuminen toimialoittain esustoissa ja muilla alueilla Kesustaalueealueet Muut- Pt-auppa 16 % 2 % Tiva ja autoauppa 4 % 76 % Muu erioisauppa 50 % 12 % Vähittäisauppa 69 % 90 % Palvelut 31 % 10 % Vähittäisauppa ja palvelu 100 % 100 % Uudenmaan vähittäisaupan suurysiöalueille suunnataan pääsääntöisesti tilaa vaativaa auppaa. Mutta uten on jo todettu, alueet eivät nyyäänään ole puhtaita tilaa vaativan aupan alueita eiä ole luontevaa olettaa, että ne tulevaisuudessaaan olisivat sellaisia alueita, jonne ei ole sijoittunut muuta uin tilaa vaativaa auppaa ole lainaan. Myös tilaa vaativan aupan myymälöiden sisällä myydään toimialaliuumista johtuen erioisaupan tuotteita.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 61 5.3.2 Paiallisen ostovoiman osuus Maauntaaavalla on taroitus ohjata merityseltään seudullisen aupan sijoittumista. Lasetusta liietilatarpeesta suurin osa on uitenin paiallista ostovoimaa. Suuntautuvan ostovoiman osuus oo lasetusta tarpeesta (oman unnan tarve ja suunnattu tarve) jää pienesi. Koonaisuudessaan suuntautuvan ostovoiman osuus esustatyyppisten alueiden aupasta on 10 % ja muiden alueiden aupasta 9 %. Pääosin maauntaaavan esusia ja vähittäisaupan suurysiöalueita ehitetään siis oman unnan väestön ostovoiman pohjalta. Muista unnista suunnatun tarpeen osuus oo tarpeesta K-m 2 Kesustatyyppiset alueet Muut alueet Espoo 17 % 19 % Helsini 1 % -9 % Kauniainen 0 % Vantaa 18 % 29 % Pääaupuniseutu 9 % 8 % Hyvinää 25 % 29 % Järvenpää 21 % 23 % Kerava 13 % 13 % Kironummi 11 % 29 % Mäntsälä 7 % 6 % Nurmijärvi 0 % 21 % Pornainen 0 % Sipoo 0 % Tuusula 0 % 44 % Vihti 10 % 22 % Helsingin seudun ehysalue 11 % 18 % Hano 0 % Inoo 0 % Karjalohja 0 % Karila 11 % Lohja 20 % 20 % Nummi-Pusula 0 % Raasepori 20 % 20 % Siuntio 0 % Länsi-Uusimaa 14 % -30 % Asola 0 % Lapinjärvi 0 % Loviisa 0 % 0 % Myrsylä 0 % Porvoo 27 % 28 % Puila 0 % Itä-Uusimaa 20 % 12 % Uusimaa 10 % 9 % Seudullisen ostovoiman tarastelussa orostuvat luonnollisesti seutuesuset. Ne saavat ostovoimaa yleensä enemmän oman unnan ulopuolelta uin muut unnat. Seutuesusissa suuntautuvan aupan osuus oo tarpeesta jää noin neljänneseen. Eli lasetusta tarpeesta yli 70 % on paiallista oman unnan asuaiden pohjalta lasettua tarvetta. Tarasteluun ei ole otettu muaan pääesuseen eli Helsingin esustaan suuntautuvaa ostovoimaa. Sinne suuntautuu ostovoimaa oo maaunnasta.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 62 Seutuesusten ohella ehysalueen untien mitoitusessa on lisänä pienemmistä naapuriunnista suuntautuvaa ostovoimaa. Suuntautuvan ostovoiman osuus unnan oo tarpeesta jää noin ymmeneen prosenttiin luuun ottamatta Järvenpäätä. Järvenpäähän suuntautuu ostovoimaa Mäntsälästä, Pornaisista ja Sipoosta. Järvenpäähän suuntautuneen aupan osuus on samaa ooluoaa uin seutuesusissa. Myös Karilan mitoitusesta pieni osa on muista unnista suuntautuvaa. Kironummella, Tuusulassa, Nurmijärvellä ja Vihdissä muualta tulevan ostovoiman osuus on samaa tasoa uin seutuesusissa esustan ulopuolisten alueiden osalta. Vähittäisaupan suurysiöalueet sijoittuvat helposti saavutettavissa oleviin paioihin, että niissä voidaan luontevasti asioida myös naapuriunnista. Tilaa vaativan aupan osalta asiointimatat ovat helposti pidempiä, uin esusta-asioinnissa. Asiointitiheys on harvempi, ja näin ollen voidaan luontevasti valita myös auempana sijaitsevat auppapaia, jos se sopii senhetiseen tarpeeseen paremmin uin lähiauppapaia. Länsi-Uudellamaalla oonaistarastelussa muiden alueille suunnattu oonaismitoitus jää alle paiallisen tarpeen, sillä ostovoimaa lasetaan suuntautuvan pääaupuniseudulle. Osa tarpeesta jää niihin untiin, joissa on vain paiallisia aupan alueita, joita ei tässä tarastelussa ole muana. Paiallisen ostovoiman meritystä on tarasteltu eriseen vähittäisaupan suurysiöalueiden mitoitusen osalta. Vähittäisaupan suurysiöalueille mitoitettua uutta aupan pinta-alaa verrataan unnan oman ostovoiman asvun pohjalta lasettuun liietilatarpeeseen. Suurysiöalueiden mitoitus vastaa pääosin puhtaaseen untien omaan tarpeeseen. Näin ollen suurysiöalueiden mitoitus voidaan pääsääntöisesti perustella jo oman unnan asuaiden ostovoimalla. Mutta vaia unnan oma eli paiallinen ostovoima riittääin alueelle, ovat alueet yleensä seudullisesti merittäviä. Ne ovat sen verran suuria ja vetovoimaisia auppapaioja, että niissä asioidaan unnan rajojen ulopuolelta. Tilaa vaativan aupan osalta on myös hyvin luontevaa, että asiointia tapahtuu yli unnan rajojen. Asuaat eivät välttämättä asioi lähimmässä esittymässä, vaan sellaisessa, joa sopii juuri senhetiseen tarpeeseen parhaiten. Seutuesusista Hyvinään ja Porvoon alueet tarvitsevat mitoituseen unnan ulopuolista ostovoimaa. Itä-Uudellamaalla aupan raenne on hyvin seutuesuspainotteinen. Porvoo on oo alueen merittävä esus, Loviisa on myös pienimuotoisesti seudullinen, sillä se palvelee myös Lapinjärveä. Muut alueen unnat ovat niin pieniä, ettei niissä ole juuriaan erioisaupan tarjontaa. Hyvinäälle suuntautuu luontevasti ostovoimaa Tuusulan ja Nurmijärven pohjoisosista, ja jonin verran myös Riihimäen seudulta. Kironummella ja Tuusulassa näyy seudullisuuden meritys alueiden mitoitusessa. Kironummen Inilänporttiin ja Tuusulaan Focuseen lasetaan suuntautuvan ostovoimaa pääaupuniseudulta Espoosta ja Vantaalta, osa alueet sijoittuvat niin lähelle pääaupuniseudun asuaita. Kironummelle suuntautuu ostovoimaa myös Siuntiosta ja Inoosta.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 63 Vähittäisaupan suurysiöalueiden uuden pinta-alan mitoitus verrattuna paialliseen liietilan lisätarpeeseen Donitsien uusi pinta-ala yhteensä Donitsien osuus paiallisesta tarpeesta Kunnan oma Kunta tarve 2035 Espoo 294 000 282 000 96 % Helsini 616 000 330 000 54 % Kauniainen 8 000 0 Vantaa 229 000 250 000 109 % Pääaupuniseutu 1 147 000 862 000 75 % Hyvinää 44 000 69 000 157 % Järvenpää 50 000 62 000 124 % Kerava 42 000 50 000 119 % Kironummi 50 000 74 000 148 % Mäntsälä 23 000 27 000 117 % Nurmijärvi 43 000 57 000 133 % Pornainen 5 000 0 Sipoo 32 000 0 Tuusula 44 000 92 000 209 % Vihti 34 000 44 000 129 % Helsingin seudun ehysalue 367 000 475 000 129 % Hano 9 000 0 Inoo 9 000 0 Karjalohja 1 000 0 Karila 9 000 0 Lohja 40 000 52 000 130 % Nummi-Pusula 4 000 0 Raasepori 27 000 35 000 130 % Siuntio 11 000 0 Länsi-Uusimaa 110 000 87 000 79 % Asola 4 000 0 Lapinjärvi 2 000 0 Loviisa 12 000 14 000 117 % Myrsylä 1 000 0 Porvoo 52 000 90 000 173 % Puila 1 000 0 Itä-Uusimaa 72 000 104 000 144 % Uusimaa 1 696 000 1 528 000 90 % Pääaupuniseudulla on paiallista tarvetta niin paljon, että se attaa hyvin suurysiöalueiden mitoitusen. Länsi-Uudellamaalla suurysiöalueiden mitoitus jää ohtalaisen pienesi suhteessa oo alueen tarpeeseen. Eli suurysiöalueen mitoitus jää alle paiallisen tarpeen. Alueella on join verran muita ehittyviä paiallisia tilaa vaativan aupan alueita. Lohja palvelee vain pientä osaa Länsi-Uudestamaasta samoin Raasepori. Muutoin alueelta suuntautuu ostovoimaa pääaupuniseudulle seä Helsingin seudun ehysalueelle. Itä-Uudellamaalla vähittäisaupan suurysiöalueiden mitoituseen tarvitaan lasennallisesti ostovoimaa alueen ulopuolelta. Porvoo saain ostovoimaa seä Pornaisista että pienen määrän Sipoosta. Osittain Loviisan ostovoimaa on suunnattu myös Porvoon alueille, seä myös omaan esittymään. Loviisan alueen toteutuminen on epävarmempaa. Vastaavasti Porvoo on vetovoimaisempi esittymä, ja sille on haluttu suoda mahdollisuusia, jotta Itä-Uusimaa oonaisuudessaan voi ehittyä riittävästi.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 64 Vähittäisaupan suurysiöalueille raentuva auppa vastaa siis pääosin paialliseen tarpeeseen. Kosa uitenin alueet ovat vetovoimaisia ja niissä, joissa on jo auppaa, asioidaan pääosin jo nyt unnan rajojen ulopuolelta, ovat ne seudullisesti merittäviä. Myös näihin raentuva uusi auppa on siten pääosin seudullisesti merittävää. 5.3.3 Palvelujen saavutettavuus jouo- ja evytliienteellä Vähittäisauppaa osevissa MRL:n sisältövaatimusissa on yhtenä riteerinä palvelujen saavutettavuus mahdollisuusien muaan jouo- ja evytliienteellä. Kun palvelut ovat sijoittuneet esustaan, ne ovat hyvin saavutettavissa seä jouo- että evytliienteellä. Näin ollen esustojen mitoitus on voitu tehdä hyvin mahdollistavasi, sillä ylimitoitus ei heiennä palvelujen saavutettavuutta jouo- ja evytliienteellä. Tässä selvitysessä esustoihin on suunnattu niin paljon liietilaa, ettei ole alimitoitusvaaraa, jolloin auppa herästi haeutuisi esustojen ulopuolisiin auppapaioihin, jonne saavutettavuus jouo- ja evytliienteellä olisi mahdollisesti esustoja huonompi. Vähittäisaupan suurysiöalueet sijoittuvat esustojen ulopuolelle. Näiden alueiden saavutettavuutta jouo- ja evytliienteellä selvitettiin Urban Zone 2035 - liiumisvyöhyeiden pohjalta (Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava - Urban Zone 2035 liiumisvyöhyeet ja liienteelliset vaiutuset). Menetelmää ovat ehittäneet Suomen Ympäristöesus ja Tampereen tenillinen yliopisto hyödyntämällä yhdysuntaraenteeseen ja henilöliienteeseen liittyviä uusimpia paiatietoja. Maauntaaavasta laadittu vuoden 2020 ja 2035 väestö- ja työpaiaraenne paiatiedossa yhdistettiin tutimushaneen tuottamaan tietoon nyyisestä vyöhyeisyydestä ja liiumisäyttäytymisestä. Tulevaisuuden vyöhyeraenteen ennuste laadittiin asiantuntijatyönä. Nyyisin voimassa olevista maauntaaavojen vähittäisaupan suurysiöalueista pääosa sijoittuu jouoliiennevyöhyeelle tai jalanulun reunavyöhyeelle, jolloin saavutettavuus jouo- tai evytliienteellä on hyvä. Autovyöhyeellä olevia voimassa olevia suurysiöalueita ovat Järvenpään eteläinen liittymä, Tynninharju ja Inilänportti. Tynninharju sijaitsee osin jouoliiennevyöhyeellä ja Inilänportti rajautuu seudulliseen jouoliiennevyöhyeeseen. Järvenpäässä aupan alueen ydin raentuu lähemmäsi Kyrölän uudelleen sijoitettavaa rautatieasemaa uin maauntaaavamerintä, joten alueen voidaan atsoa olevan hyvin jouoliienteen saavutettavissa. Tynninharju on Lohjan alaesus, jona myös Syen esusta-aineisto tunnistaa myös. Näin ollen Tynninharju on osin myös hyvin saavutettavissa ävellen.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 65 Vähittäisaupan suurysiöalueet ja sijoittuminen Urban Zone -liiumisvyöhyeisiin Urban Zone 2035 Lommila Jouoliiennevyöhye Suomenoja Intensiivinen jouoliiennevyöhye Kulloonsilta Jouoliiennevyöhye Nihtisilta Jouoliiennevyöhye Turvesolmu Autovyöhye (jouoliiennevyöhye) Konala Intensiivinen jouoliiennevyöhye Roihupelto Jouoliiennevyöhye Suutarila Intensiivinen jouoliiennevyöhye/jouoliiennevyöhye Östersundom Jouoliiennevyöhye Varisto-Petio Jouoliiennevyöhye Tammisto Jouoliiennevyöhye Porttipuisto Jouoliiennevyöhye Petas Jouoliiennevyöhye Koivuhaa Jouoliiennevyöhye Sveitsinportaali Seudullinen jouoliiennevyöhye Valtatie 25 Autovyöhye (jouoliiennevyöhye lähettyvillä) Järvenpään eteläinen liittymä Autovyöhye (jouoliienne- ja jalanulun reunavyöhye lähettyvillä) Keravanportti Jalanulun reunavyöhye Inilänportti Autovyöhye (seudullinen jouoliiennevyöhye) Mäntsälänportti Jalanulun reunavyöhye Ilvesvuori Jalanulun reunavyöhye Mäyränallio Autovyöhye (seudullinen jouoliiennevyöhye) Focus Seudullinen jouoliiennevyöhye Hyrylän eteläosa Autovyöhye (seudullinen jouoliiennevyöhye) Huhmari Autovyöhye (seudullinen jouoliiennevyöhye) Tynninharju Autovyöhye (jouoliiennevyöhye) Lempola Jouoliiennevyöhye Karjaan lounaisosa Jouoliiennevyöhye / jalanulunreunavyöhye Horsbäc Jouoliiennevyöhye Loviisan länsiosa Jalanulun reunavyöhye Tarmola Jalanulun reunavyöhye Kuninaanportti Autovyöhye (jouoliienne- ja jalanulun reunavyöhye lähettyvillä) Yhteensä Alueen on tulittu olevan jouoliiennevyöhyeellä, jos selvä osa donitsista on tällä vyöhyeellä Tässä selvitysessä muaan otetuista muista aupan suurysiöalueista valtaosa on myös sijoittunut jouoliiennevyöhyeelle tai jalanulun reunavyöhyeelle. Autovyöhyeelle sijoittuneita on uitenin uusien suurysiöalueiden jouossa enemmän uin voimassa olevien suurysiöalueiden jouossa. Kunnissa, joissa on autovyöhyeelle sijoittuvia vähittäisaupan suurysiöalueita, on uitenin myös yleensä toinen suurysiöalue, joa on sijoittunut jouoliiennevyöhyeelle tai jalanulun reunavyöhyeelle. Näin ollen esustan ulopuolelle sijoittuvia toimintoja on mahdollisuus saavuttaa myös jouo- /evytliienteellä. Ainoastaan Vihdin unnassa ei Huhmarin ohella ole toista seudullista vähittäisaupan suurysiöaluetta, joa olisi hyvin saavutettavissa jouo- tai evytliienteellä. Nummelan
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 66 esusta-alue on uitenin tulittu laajasi, ja sinne on sijoittunut ja yhä mahdollisuus sijoittaa tilaa vaativaa auppaa. Myös esustan tuntumaan jalanuluvyöhyeelle on parhaillaan raentumassa tilaa vaativaa auppaa. Nyytilassaanin Huhmarin autta ulee Vihdin jouoliienne ja siellä on liityntäpysäöintipaia. Urban Zone 2035 - analyysissä ei Huhmariin Porintien itäpuolelle ole sijoitettu asuaita eiä työpaioja, osa on oletettu että uusien ratojen toteutus on vasta 2035 jäleen. Miäli alue raentuuin, muuttuu Huhmarin sijainti suhteessa liiumisvyöhyeisiin. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että tarastelussa muana olevat vähittäisaupan suurysiöalueet muodostavat yhdessä esusveron anssa sellaista palveluveroa, jossa palvelut ovat mahdollisuusien muaan saavutettavissa jouo- ja evytliienteellä. 5.3.4 Lähimmät esustat Vähittäisaupan suurysiöalueiden sijaintia tarastellaan suhteessa esusveroon. Tavoitteena on että suurysiöalueet sijoittuvat riittävän lähelle esusia, joissa myös paljon asuaita. Muusta palveluverosta irrallaan olevat esittymät eivät ole palveluveron annalta optimaalisia. Suurysiön ja lähimmän esustan välistä etäisyyttä on tarasteltu linnuntietä ohdemerinnästä ohdemerintään. Näin ollen todellinen etäisyys alueen reunalta toiselle tietä pitin voi olla toinen. Tarastelu antaa uitenin riittävän lähtöohdan palveluveron oonaisuuden arviointiin maauntatasolla.. Valtaosa vähittäisaupan suurysiöalueista sijoittuu alle viiden ilometrin päähän lähimmästä maauntaaavan esustasta. Tilaa vaativan aupan suhteen tämän suuruinen asiointietäisyys ei ole liian suuri, un huomioidaan tilaa vaativan aupan asiointitiheys. Yli viiden ilometrin päässä lähimmästä esustasta ovat vain Kulloonsilta ja Horsbäc. Näidenin etäisyys lähimpään esuseen on vain 6 ilometriä, jota voidaan pitää ohtuullisena. Tilaa vaativan aupan näöulmasta alueet ovat esustaveroon nähden hyvin sijoittuneet. Vähittäisaupan suurysiöalueille voidaan sijoittaa tilaa vaativan aupan ohella jonin verran muuta erioisauppaa. Lähtöohtaisesti tässä oletetaan, että uusi seudullinen vähittäisauppa on tilaa vaativaa auppaa. Alueille voidaan sijoittaa vain paiallista muuta erioisauppaa, joa tulee eriseen arvioida untaaavoitusessa. Alueilla on jo vaihteleva määrä erioisauppaa, mutta nyytilannetta ei tarastelussa oteta huomioon. Oletetaan että nyyinen palveluvero on esustan ja suurysiöalueiden suhteen tasapainossa, eli suurysiöalueiden nyyinen auppa ei vaiuta esustaauppaan.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 67 Vähittäisaupan suurysiöalueet suhteessa lähimpään esustaan Lähin esusta Etäisyys m* Lommila Espoonesus 2 Suomenoja Matinylä, Espoonlahti 2 Kulloonsilta Espoonesus 6 Nihtisilta Kauniainen 1 Turvesolmu Leppävaara 2 Konala Kannelmäi 2 Roihupelto Itäesus, Herttoniemi 2 Suutarila Tiurila 2 Östersundom Östersundom 2 Varisto-Petio Myyrmäi 3 Tammisto Paala 2 Porttipuisto Haunila 1 Petas Kivistö 1 Koivuhaa Paala 1 Sveitsinportaali Hyvinää 3 Valtatie 25 Hyvinää 3 Järvenpään eteläinen liittymäjärvenpää 3 Keravanportti Kerava 2 Inilänportti Masala 3 Mäntsälänportti Mäntsälä 2 Ilvesvuori Nurmijärvi 2 Mäyränallio Klauala 3 Focus Korso 4 Hyrylän eteläosa Hyrylä 3 Huhmari Nummela 4 Tynninharju Lohja 3 Lempola Lohja 4 Karjaan lounaisosa Karjaa 2 Horsbäc Tammisaari 6 Loviisan länsiosa Loviisa 1 Tarmola Porvoo 2 Kuninaanportti Porvoo 3
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 68 5.3.5 Lähiostovoiman riittävyys Vähittäisaupan suurysiöalueiden mitoituseen vaiuttaa oo marina-alueen suuruus seä myös lähialueen väestömäärä. Mitoitusen oonaistarastelussa on liietilan lisätarpeen osalta huolehdittu siitä, että alueiden mitoitus ei oonaisuudessaan nouse ostovoiman asvuun nähden liian suuresi. Lähialueen väestömäärällä ja ostovoiman riittävyydellä on meritystä asiointimatojen pituusiin. Tilaa vaativassa aupassa ei asiointitiheys on huomattavasti alhaisempi uin päivittäistavaraaupassa ja muussa erioisaupassa, joten asiointimatojen pituudella tilaa vaativassa aupassa ei ole niin merittävää vaiutusta uin muussa vähittäisaupassa. Tilaa vaativan aupan asiointi ei aina suuntaudu lähimpään esuseen vaan asiaaan tarpeen muaan se voi suuntautua hyvinin auas, jos tarjonta on enemmän asiaaan tarjontaa vastaavaa. Tilaa vaativan aupan alueet eroavat toisistaan enemmän uin esusta-alueet. Kesusta-alueilla ooluoa on suurin teijä. Tietyn oo luoan esustassa ovat usein samat liieet uin vastaavan ooisessa toisessa esustassa. Tilaa vaativan aupan alueet vaihtelevat vastaavasti luonteeltaan hyvinin paljon. Esimerisi Koivuhaa on painottunut autoauppaan ja Varisto huonealu- ja sisustusauppaan. Rautaauppaa löytyy taas jostain muusta alueesta. Näin ollen asuas ei välttämättä asioi lähimmällä suurysiöalueella vaan tarpeen muaan. Tässä mielessä tarastelu on teoreettinen, mutta antaa uitenin jotain uvaa lähialueen ostovoiman tasosta. Lähialueen ostovoiman riittävyyttä on tarasteltu siten, että oonaismitoitusen muaan on alueelle arvioitu myyntitavoite esimääräisen muille alueille suunnatun vähittäisaupan toimialaraenteen muaan. Tätä verrataan lähialueen asuaiden ostovoimaan, joa on lasettu asuasluvun ja muille alueille suunnatun ostovoiman muaan. Kesusta-alueiden ostovoimaa ei siis tarastelussa ole muana. Alueet eivät toi raennu esimääräisinä ja alueilla myyntitehouus on usein matalampi uin vastaavan toimialan esustaliieessä. Lisäsi alueet menevät osin päälleäin, joten ostovoiman riittävyys ei ole tae siitä, että lähiasuaiden ostovoima suuntautuu juuri arvioitavissa olevaan esustaan. Tarastelu arvioi siis ostovoiman riittävyyttä teoreettisesti vain arvioitavan ohteen lähtöohdista atsoen. Alueiden oonaismitoitusen taustalla on vastaavasti oo Uudenmaan alueen ostovoima ja sen asvu, jota on tarasteltu jo aiaisemmin, eli siihen ei tässä enää puututa. Lähiostovoiman riittävyystarastelussa on oletettu että lähiostovoiman riittävyys on hyvä, jos se vastaa alueen myyntitavoitteesta vähintään 70 %. Alueiden oonaismitoitusta (sisältää siis nyyisen liietilan ja uuden liietilan) on tarasteltu vuoden 2010 ostovoimalla ja myyntitehouudella seä vuoden 2035 ostovoimalla ja myyntitehouudella, jona oletetaan olevan 20 % suurempi uin nyyinen myyntitehouus. Lähialueen väestöpohjaa ja ostovoimaa on tarasteltu 5, 10, 15 ja 20 ilometrin säteellä vähittäisaupan suurysiömerinnästä. Tarastelu on tehty linnuntietä ja tarastelu pohjautuu ruututietoaineistoon. Oheisessa taulussa on esitetty ostovoiman riittävyyssäteen alaraja vuonna 2010 ja vuonna 2035. Lisätietona on riittävyysprosentti alarajalla. Mitä suurempi prosentti on sitä enemmän yseisellä alueella on ostovoimaa verrattuna alueen oonaismitoituseen.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 69 Vähittäisaupan suurysiöalueiden lähiasuaat ja ostovoiman riittävyys Ostovoiman riittävyys yli 70 % Riittävyys alarajalla KM-alue Mitoitus m 2 2010 2035 2010 2035 Lommila 180 000 10 m 5 m 200 % 80 % Suomenoja 195 000 5 m 5 m 80 % yli 100 % Kulloonsilta 92 000 5 m 5 m 90 % yli 100 % Nihtisilta 55 000 5 m 5 m yli 300 % yli 600 % Turvesolmu 40 000 5 m 5 m yli 500 % yli 900 % Konala 195 000 5 m 5 m yli 100 % yli 200 % Roihupelto 206 000 5 m 5 m 100 % yli 100 % Suutarila 104 000 5 m 5 m 200 % yli 300 % Östersundom 110 000 10 m 10 m yli 200% yli 400 % Varisto-Petio 157 000 5 m 5 m 90 % yli 100 % Tammisto 141 000 5 m 5 m yli 100 % yli 200 % Porttipuisto 114 000 5 m 5 m yli 100 % 300 % Petas 100 000 10 m 5 m yli 300 % yli 100 % Koivuhaa 94 000 5 m 5 m yli 100 % yli 200 % Sveitsinportaali 103 000 15 m 5 m 80 % 90 % Valtatie 25 12 000 5 m 5 m 400 % yli 700 % Järvenpään eteläinen liittymä 81 000 5 m 5 m 80 % yli 100 % Keravanportti 71 000 5 m 5 m yli 100 % yli 200 % Inilänportti 74 000 10 m 10 m yli 100 % yli 300 % Mäntsälänportti 56 000 20 m 10 m yli 100 % 80 % Ilvesvuori 26 000 10 m 5 m yli 100 % 80 % Mäyränallio 36 000 10 m 5 m yli 100 % yli 100 % Focus 62 000 5 m 5 m yli 100% yli 200 % Hyrylän eteläosa 93 000 5 m 5 m 100 % yli 100 % Huhmari 44 000 10 m 5 m 90 % 70 % Tynninharju 53 000 10 m 5 m 90 % 100 % Lempola 56 000 10 m 5 m 90 % 90 % Karjaan lounaisosa 36 000 10 m 5 m 80 % 90 % Horsbäc 27 000 15 m 10 m 90 % 90 % Loviisan länsiosa 24 000 20 m 10 m 100 % 100 % Tarmola 77 000 10 m 5 m 80 % 100 % Kuninaanportti 120 000 20 m 10 m 80 % 90 % Nyytila lasettu laajalla aluetulinnalla Maaunnan ulopuolisia asuaita ei ole muana tarastelussa Pääaupuniseudulla asuaita on alueella sen verran paljon, että ostovoima riittää hyvin pääosin jo viiden ilometrin säteellä vähittäisaupan suurysiömerinnästä. Ainoastaan Lommilassa nyytilanteessa lähiostovoimaa jouduttaisiin haemaan yli 5 ilometrin päästä, mutta vastaavasti jo 10 ilometrin päässä ostovoimaa on asinertaisesti alueen mitoituseen nähden. Lommila sijoittuu pääaupuniseudun palveluraenteen reunaalueille, joten on luontevaa, että asiointietäisyys muodostuu jonin verran suuremmasi uin tiiiviillä ydinalueilla. Lommilaan suuntautuu ostovoimaa mm. Pohjois-Espoosta, jossa palveluja on hyvin vähäisesti.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 70 Östersundomin alue haee myös ostovoimaa yli 5 ilometrin säteellä. Mutta jo 10 ilometrin säteellä ostovoimaa riittää jo yli asinertaisesti nyt ja vuonna 2035 yli nelinertaisesti. Helsingin ehysalueella päästään pääsääntöisesti myös ostovoiman riittävyyteen alle 10 ilometrin päässä suurysiömerinnästä. Ainoastaan Mäntsälän portti joutuisi nyytilanteessa haemaan ostovoimansa noin 20 ilometrin päästä ja Sveitsinportaali 15 m päästä. Svetsinportaali sijoittuu maaunnan reunalle (noin 5 m päähän rajalta), joten tämä on luontevaa, osa lähiostovoimassa ei ole muana maaunnan ulopuolisia alueita. Mäntäsälänportti sijoittuu alueelle, jona läheisyydessä väestöntiheys on pientä. Alueella ei uitenaan ole ilpailevia esittymiä. Mäntsälänportin raentamista täyteen mittaan ei annata iirehtiä. Vuonna 2035 tilanne on uitenin jo toinen ja lähialueelta on enemmän ostovoimaa. Länsi-Uudellamaalla on ainoastaan asi suurysiömerintää ja molempien lähivaiutusalue on laaja. Molemmat joutuvat vuoden 2010 ostovoiman tasolla lasettuna haemaan ostovoimansa noin 10-15 ilometrin säteellä. Tämä on luontevaa, sillä suurysiömerintöjä ja muita aupan alueita on alueella harvassa. Näin ollen asiointietäisyydet väistämättä ovat esimääräistä pidempiä. Vuoden 2035 tilanne on ostovoiman riittävyyden suhteen jo parempi. Todennäöisesti alueet eivät raennu täysmääräisinä tarastelujason alupuolella. Itä-Uudellamaalla riittävä ostovoima joudutaan haemaan pääsääntöisesti auempaa uin pääaupuniseudulla tai Helsingin ehysalueella. Loviisassa riittävän tasoinen ostovoima löytyy vuoden 2010 tasolla lasettuna alueen oonaismitoituselle noin 20 ilometrin säteeltä samoin Porvoon Kuninaanportissa. Alueet palvelevat laajaa vaiutusaluetta. Kauppa esittyy Porvooseen ja Loviisaan, un taas pienemmissä unnissa erioisaupan palvelut ovat vähäiset. Näin ollen on selvää, että asiointietäisyydet muodostuvat osin pitisi. Vuonna 2035 tilanne on merittävästi toinen, eli ostovoimaa riittää alueille lasennallisesti alle 10 ilometrin päästä. Tilaa vaativan aupan asiointietäisyyttä voidaan pitää hyvänä, ainain jos alueen läheltä löytyy ostovoimaa 5-10 ilometrin säteellä. 15 ilometrin asiointietäisyys ei tilaa vaativassa aupassa ole myösään ovin suuri, osa asiointitiheys on vähäinen. 20 ilometrin asiointimata on ohtalainen. Jos vaiutusalueella väestötiheys on liian pieni, ei alueelle synny erioisauppoja ja ne väistämättä esittyvät sinne, missä asuaita on lähellä eniten. Näin ollen asiointimatat väistämättä asvavat, mitä tapahtuu Itä-Uudellamaalla. Itä-Uudenmaan mitoitusten pienentäminen ei muuttaisi tilannetta asiointimatojen pituusien suhteen, sillä tarjontaa ei ysinertaisesti ole eiä edes tule alueen pienimpiin esusiin. Eli mitoitusesta huolimatta näistä unnista asioidaan Porvoossa tai Loviisassa.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 71 5.4 Vähittäisaupan suurysiöalueet unnittain Merityseltään seudullinen vähittäisaupan suurysiö -merinnällä osoitetaan merityseltään seudullisten vähittäisaupan suurysiöiden sijoittumisohteet esustatoimintojen alueiden ulopuolella. Merityseltään seudullisella vähittäisaupan suurysiöllä taroitetaan myös useasta myymälästä oostuvaa vähittäisaupan aluetta, joa on vaiutusiltaan verrattavissa merityseltään seudulliseen vähittäisaupan suurysiöön. Mitoitusen pohjasi on lasettu oo alueen nyyinen myymäläanta. Enimmäismitoituseen lasetaan muaan alueen aii aupan errosala eli vähittäisaupan suurysiöiden errosalan lisäsi myös pienemmät aupan ysiöt. Enimmäismitoituseen lasetaan muaan seä olemassa oleva että uusi errosala. Suuri osa alueen myymälöistä voi olla pieniä, mutta osa alueella asioidaan yliunnallisesi, myös pienet myymälät saavat asiaaita oman unnan ulopuolelta. Osa myymälöistä vastaa pääosin paialliseen tarpeeseen, esim. lähiaupat, jota palvelevat lähialueen asutusta. Niitä ei uitenaan ole eroteltu nyyisestä myymäläannasta, osa ei ole nähty tarpeellisesi ryhtyä selvittämään seudullisuutta myymäläohtaisesti. Suurella osalla alueista jo nyt alueen oo liietilaanta muodostaa sellaisen aupan esittymän, joa on vaiutusiltaan verrattavissa seudulliseen vähittäisaupan suurysiöön. Kaiilla alueilla raennuset eivät vielä tällä hetellä ole sijoittuneet niin läheäin tai tiiviisti, että alueita tarvitsisi tulita seudullisesi esittymäsi. Mutta jotta alueita voidaan edelleen ehittää tiiviinä ja vetovoimaisina esittyminä, on ne osoitettu vähittäisaupan suurysiömerinnällä. Vähittäisaupan suurysiöalueille suunnataan sellaista auppaa, jona sijoittuminen esustojen ulopuolelle ei haittaa merittävästi esusta-alueiden aupallisia palveluja ja ehittämistä. Liietilatarpeen suuntaamista esustan ulopuolisilla alueille on perusteltu luvuissa 3.5 ja 5.3.1. Näin ollen un vähittäisaupan suurysiöalueille suunnataan oiean tyyppistä auppaa, ei tällä ole vaiutusia esustaauppaan ja sen ehittämiseen. Kesustoihin haeutuva ja sijoittuva auppa on eri tyyppistä eiä vähittäisaupan suurysiöalueille sijoittuva auppa ilpaile esustaaupan anssa. Seuraavalla sivulla olevassa uvassa esitetään vähittäisaupan suuysiöalueiden mitoitus, joa oostuu alueen nyyisestä liietilamäärästä seä uudesta liietilasta. Uusi liietilan määrä on lasettu liietilan lisätarpeesta, josta osa on suunnattu vähittäisaupan suurysiöalueille. Vähittäisaupan suurysiöalueita tarastellaan tässä untaohtaisesti. Tarastelulähtöohdat esiteltiin luvussa 5.5. Tässä ootaan asia uudelleen untaohtaisesti ja tehdään yhteenveto unin unnan ja alueen arvioinnista.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 72 Vähittäisaupan suurysiöalueiden liietilan mitoitus K-m 2 Nyytila Uutta Lommila 72 000 108 000 Suomenoja 148 000 47 000 Kulloonsilta 45 000 47 000 Nihtisilta 15 000 40 000 Turvesolmu 0 40 000 Konala 85 000 110 000 Roihupelto 133 000 73 000 Suutarila 67 000 37 000 Östersundom 0 110 000 Varisto-Petio 124 000 33 000 Tammisto 108 000 33 000 Porttipuisto 72 000 42 000 Petas 0 100 000 Koivuhaa 52 000 42 000 Sveitsinportaali 46 000 57 000 Valtatie 25 0 12 000 Järvenpään eteläinen liittymä 10 000 71 000 Keravanportti 21 000 50 000 Inilänportti 0 74 000 Mäntsälänportti 29 000 27 000 Ilvesvuori 5 000 21 000 Mäyränallio 0 36 000 Focus 0 62 000 Hyrylän eteläosa 72 000 21 000 Huhmari 0 44 000 Tynninharju 40 000 13 000 Lempola 17 000 39 000 Karjaan lounaisosa 12 000 24 000 Horsbäc 16 000 11 000 Loviisan länsiosa 10 000 14 000 Tarmola 57 000 20 000 Kuninaanportti 50 000 70 000 Yhteensä 1 306 000 1 528 000
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 73
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 74 Vähittäisaupan suurysiöalueet Espoossa Espoosssa on viisi vähittäisaupan suurysiöaluetta, joista ysi on voimassa olevan maauntaaavan muainen suurysiöalue ja neljä on uutta aluetta. Alueista Nihtisilta ja Turvesolmu ovat vielä lähes raentumattomia. Lommilan alueella on tällä hetellä pääosin tilaa vaativaa auppaa. Erioisauppaa on lähinnä Iean ja laajan tavaravalioiman myymälöissä, Suomenoja on laajalle levittynyt ja alueella on myös erioisauppaa mm. urheilu- ja sisustusauppaa. Lisäsi alueella on paiallisia päivittäistavaraauppoja. Espooseen on uutta pinta-alaa osoitettu vähittäisaupan suuysiöalueille yhteensä noin 260.000 -m 2. Muille alueille jää esustan ulopuolisten alueiden lisätarpeesta vielä 40 %. Näin ollen vähittäisaupan suurysiöalueet eivät tule olemaan ainoita aupan alueita, joille riittää ostovoimasta ehitettävää. Vähittäisaupan suurysiöalueille suunnattu tarve Espoossa vastaa espoolaisten esustojen ulopuolisten alueiden lisätarpeesta (ei sis. suunnattua tarvetta) vain alle 70 %. Näin tarasteltuna vähittäisaupan suurysiöalueet vastaavat pääosin paialliseen tarpeeseen. Koonaisuudessaan tarasteluna vähittäisaupan suurysiöalueet ei Espoossa ole ainaaan ylimitoitettu. Kaii Espoon suurysiöalueet sijoittuvat Urban Zone -liiumisvyöhyeiden jouoliiennevyöhyeille. Tosin Turvesolmu sijoittuu autovyöhyeelle uitenin sivuten jouoliiennevyöhyettä. Suomenoja ja Nihtisilta sijoittuvat intensiiviselle jouoliiennevyöhyeelle. Näin ollen alueiden tavoitettavuus jouoliienteellä on hyvä. Espoon m-alueiden Suomenojan, Nihtisillan ja Turvesolmun lähialueilla alle viiden ilomerin päässä asuu nyyään noin 120.000 150.000 asuasta. Lommilan ja Kulloonsillan lähialueella asuaita on noin 60.000 alle 5 ilometrin säteellä, mutta 10 ilometrin säteellä jo 250.000-280.000 asuasta. Espoossa väestö on myös voimaaassa asvussa. Lähialueilla riittää lasennallisesti ostovoimaa hyvin suurysiöalueiden lasennalliseen myyntitavoitteeseen. Lasennallinen myyntitavoite täyttyy jo viiden ilometrin säteellä, luuun ottamatta Lommilaa. Lommilassa nyyostovoimalla lasettuna oonaismitoitusen täyttymiseen tarvitaan väestöä 10 ilometrin säteeltä. Tätä voidaan pitää riittävän hyvänä palveluiden saavutettavuuden annalta, sillä tilaa vaativaa auppaa yleensäin haetaan auempaa ja Pohjois-Espoon alueella asuastiheys on harvempi ja tällöin myös palveluvero on harvempi. Km-alueiden vaiutusalueet menevät tosin päälleäin muiden m-alueiden anssa, joten lasennallinen ostovoima ei ole tae siitä, mihin ostovoima alueella suuntautuu. Koonaisuudessaan ostovoiman on lasettu alueella uitenin riittävän. Espoon m-alueet sijoittuvat hyvin lähelle esusia oreintaan parin ilometrin päähän, joten ne sijoittuvat hyvin suhteessa muuhun palveluveroon. Kulloonsilta on ainoa esittymä, joa hieman sijoittuu irralleen esusverosta. Pohjois-Espoo on sen verran harvaan asuttua ja asuaita on sen verran vähän, ettei alueelle ole syntynyt merittävää esusta. Kulloonsilta sijoittuu uitenin Kehä I-varrelle, joa alueena soveltuu hyvin tilaa vaativalle aupalle ja täydentää Kehä I:n tilaa vaativan aupan nauhaa. Kulloonsilta sijoittuu lisäsi voimassa olevan Uudenmaan maauntaaavan ehäaupungin ehittämisvyöhyeelle, jona merintä on jo ohjannut alueelle paljon tilaa vaativaa erioistavaran auppaa.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 75 Vähittäisaupan suurysiöalueet Helsingissä Vähittäisaupan suurysiöalueita on Helsingissä neljä, jota aii ovat uusia. Konalaan on esittynyt autoauppaa, mutta alueella on myös auppaesus. Herttoniemen, Roihupellon ja Suutarilan alueella on pääosin autoauppaa seä rauta- ja sisutusauppaa. Seä Konalan että Herttoniemen/Roihupellon alueet ovat hyvin laajoja. Konalassa alue rajautuu Konalan asuinalueeseen ja alueella on tätä palvelevaa auppaa. Suutarila on alueista pienin. Östersundom on vielä raentumaton. Helsingin suurysiöalueille on mitoitettu uutta liietilaa yhteensä noin 370.000 -m 2. Lisätarvetta jää hieman enemmän muille paiallisille aupan alueille, miä on hyvinin riittävä määrä tasapainoisen palveluveron muodostamiselle. Suurysiöalueille on suunnattu paiallisesta esustan ulopuolisten alueiden lisätarpeesta vain alle puolet. Näin ollen voidaan tulita, että ne raentuvat pääosin paiallisen ostovoiman varaan. Helsingin suurysiöalueet sijoittuvat jouoliiennevyöhyeelle tai intensiiviselle jouoliiennevyöhyeelle vuoden 2035 liiumisvyöhyeitä tarasteltaessa. Näin ollen palvelut ovat hyvin saavutettavissa jouoliienteellä. Tosin nyytilanteessa Östersundom on vielä autovyöhyettä, mutta tulevaisuudessa jouoliiennevyöhyettä. Koonaisuudessaan tilaa vaativan aupan palvelut ovat Helsingissä hyvin jouoliienteellä saavutettavissa. Helsingin suurysiöalueiden lähialueella on asuaita niin paljon, että lasennallisesti unin alueen myyntitavoite täyttyy jo alle viiden ilometrin säteellä asuvien asuaiden muiden alueiden ostovoimasta. Alle viiden ilometrin päässä alueista asuu noin 100.000-200.000 asuasta. Östersundomin alueen välittömässä läheisyydessä asuasmäärä jää alhaisesi, mutta ymmenen ilometrin säteellä asuaita on jo yli 200.000. Näin ollen Östersundomin alueellein riittää ostovoimaa lasennallisesti jo tällä hetellä moninertaisesti alle ymmenen ilometrin säteellä ohdemerinnästä. Helsingin suurysiöalueet sijoittuvat pääsääntöisesti lähelle nyyisiä esusia. Östersundom on alueista ainoa, joa sijoittuu hieman irralleen nyyisestä esusverosta. Alueelle on uitenin tulossa uusi maauntaaavan esustatoimintojen alue, joten tulevaisuudessa alue on paiallisesusveroon nähden hyvällä paialla. Vähittäisaupan suurysiöalueet Vantaalla Vantaalla on vähittäisaupan suurysiöalueita viisi. Näistä neljä ovat voimassa olevan maauntaaavan muaisia ja ysi, Koivuhaa on uusi. Alueista Varisto-Petio seä Tammisto-Paala ovat lähes täyteen raennettuja. Porttipuisto on suurelta osin raennettu, mutta alueen raentaminen jatuu yhä. Koivuhaassa on lähinnä autoauppaa. Alue on täydentymässä. Petas on vielä raentumaton. Vantaalla vähittäisaupan suurysiöalueille on suunnattu muiden alueiden lisätarpeesta 60 % eli lähes 230.000 -m2. Paiallisille alueille jää tarpeesta 150.000 -m 2, minä arvioidaan olevan riittävä paiallisten alueiden ehittämiselle ja tasapainoiselle palveluverolle. Vähittäisaupan suurysiöalueille osoitettu uusi liietilamäärä (230.000 -m 2 ) on 3/4 vantaalaisten asuaiden esustan ulopuolisten alueiden liietilatarpeesta. Näin ollen uusi raentaminen vastaa lasennallisesti lähinnä paialliseen tarpeeseen. Uuden liietilan määrä Vantaan suurysiöalueilla on sopiva tarpeeseen nähden.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 76 Vantaan aii suurysiöalueet sijoittuvat jouoliiennevyöhyeelle, joten palvelujen tavoitettavuus on tältä osin jouoliienteellä on hyvä. Alueet sijoittuvat myös lähelle esusia. Lähialueella (alle 5 m säteellä) on asuaita 100.000-150.000. Ainoastaan Petasen lähialueen asuasmäärä ja nyytilanteessa alhaisesi. Vuonna 2035 alle viiden ilometrin päässä asuaita on jo 70.000. Lähialueiden asuasmäärä on Vantaan suurysiöalueilla niin suuri, että niiden lasennalliseen myyntitavoitteeseen riittää asuaiden ostovoima alle viiden ilometrin säteellä. Poieusellisesti Petas joutuisi nyyasuasmäärällä haemaan lasennallisesti asiaaansa 10 ilometrin säteeltä. Tätäään mataa ei voida tilaa vaativan aupan esittymän osalta pitää liian suurena. Vähittäisaupan suurysiöalueet Hyvinäällä Hyvinäällä on voimassa olevassa maauntaaavassa ysi vähittäisaupan suurysiöalue Sveitsinportaali. Tässä selvitysessä on Hyvinäälle lisätty uusi suurysiöalue Valtatien 25 risteysalueelle Metsä-Kaltevaan. Sveitsinportaali on osittain raennettu. Kauppaa on valtatien molemmin puolin. Valtatien 25 alueella ei vielä ole auppaa. Mitoitusessa lähdetään siitä, että Sveitsinportaali on liietilamäärältään suurempi aupan alue uin valtatien 25 alue. Hyvinään esustan ulopuolisten alueiden liietilan lisätarve on vuoteen 2035 mennessä 82000 -m 2. Tarpeeseen on lasettu muaan Riihimäen seudulta 5000 -m 2, miä vastaa Riihimäen seudun tilaa vaativan aupan tarpeesta noin 14 prosenttia (Lähde: Kanta-Hämeen vähittäisaupan palveluveroselvitys 2010, FCG Oy). Sveitsinportaali vetää asiaaita myös jonin verran pohjoisesta, jossa asuasmäärä on Hyvinäätä pienempi. Vähittäisaupan suurysiöalueille suunnataan muiden alueiden tarpeesta 80 % eli 66.000 -m 2. Näin ollen muiden alueiden ehittämiseen jää 16.000 eli 20 %. Tätä voidaan pitää riittävänä muiden paiallisten alueiden ehittämiseen. Hyvinää on seudullinen auppapaia. Tämä näyy myös aupan alueiden mitoitusessa. Vähittäisaupan suurysiöalueille mitoitettu uusi liietila on 114 % paialliseen tarpeeseen verrattuna. Hyvinää on seutuesus, joa vetää asiaaita pienemmistä lähiunnista seä myös maaunnan ulopuolelta. Näin ollen on luontevaa, että aluetta voidaan ehittää myös tämän suunnatun ostovoiman pohjalta. Muutoin vaarana on, että ostovoimaa araa pääaupuniseudulle, jossa tarjonta on vieläin monipuolisempi. Sveitsinportaali sijoittuu seudulliselle jouoliiennevyöhyeelle, joten sen tavoitettavuus on jouoliienteellä on hyvä. Valtatien 25 alue sijoittuu autovyöhyeelle, mutta lähelle jouoliiennevyöhyettä. Tilaa vaativan aupan palvelut Hyvinäällä arvioidaan olevan uitenin hyvin saavutettavissa jouoliienteellä, osa suurempi aupan alue sijoittuu seudulliselle jouoliiennevyöhyeelle. Molemmat suurysiöalueet sijoittuvat ohtalaisen lähelle Hyvinään esustaan. Väliin jää asuinalueita ja muita aupan alueita, joten suurysiöalueet ovat hyvin iinni taajamaraenteessa. Molempien lähialueella on tällä hetellä asuaita viiden ilometrin säteellä noin 40.000 ja 10 ilometrin säteellä noin 50.000. Asuaat ovat pääosin sijoittuneet lähelle alueita. Metsä-Kaltevan mitoituseen riittää lasennallisesti hyvinin ostovoima alle 5 ilometrin säteellä. Sveitsinportaali joutuu haemaan ostovoimaa lasennallisesti 15 ilometrin säteeltä. Sveistinportaalin sijainti moottoritien varressa teee alueesta helposti
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 77 saavutettavan. Lisäsi lähialueella ei Metsä-Kaltevan lisäsi ole muita suuria aupan alueita, joten on luontevaa, että asiointietäisyys asvaa aivan lähialuetta suuremmasi. Ostovoima on asvussa, ja myöhemmin myös Sveitsinportaalille löytyy lasennallista ostovoimaa lähialueelta. Vähittäisaupan suurysiöalueet Järvenpäässä Voimassa olevassa maauntaaavassa on Järvenpäähän osoitettu ysi vähittäisaupan suurysiömerintä Järvenpään moottoritien eteläiseen liittymään. Alue on osittain Tuusulan unnan puolella. Alue on vasta lähtenyt raentumaan. Järvenpäässä on esustan ulopuolisten alueiden liietilan lisätarvetta noin 80.000 -m 2. Jos tähän lasetaan muaan 10 % Tuusulan tarpeesta, osa eteläinen liittymä on osin Tuusulan unnan puolella, on tarve yhteensä noin 90.000 -m 2. Uutta liietilaa on eteläiseen liittymään osoitettu yhteensä 75.000 -m 2. Näin ollen liietilaa jää muiden esustan ulopuolisten alueiden ehittämiseen 17.000 -m 2. Tätä voidaan pitää riittävänä Järvenpään paiallisten alueiden ehittämiseen. Vähittäisaupan suurysiöalueiden uusi pinta-ala on noin saman verran uin paiallinen tarve alueella on, un tarastelussa on vähennetty Eteläisen liittymän alueen Tuusulan unnan puoleinen osuus. Näin ollen alueiden täysimittainen ehittäminen vastaa lasennallisesti paialliseen tarpeeseen. Järvenpään suurysiöalue sijoittuu liiumisvyöhyetarastelussa autovyöhyeelle, mutta lähelle jouoliienne- ja jalanulun reunavyöhyettä. Alueelle ollaan uitenin suunnittelemassa linja-autoreittiä, joa yhdistää auppa-alueen Järvenpään esustaan. Lisäsi Kyrölän rautatieasemaa suunnitellaan siirrettävän ja alueen ydin tulee sijoittumaan hyvin lähelle uutta asemanpaiaa. Lisäsi Järvenpään esustan tuntumassa on Tenholan alueella tilaa vaativaa auppa. Näin ollen voidaan arvioida että tilaa vaativan aupan palvelut ovat Järvenpäässä hyvin jouoliienteellä saavutettavissa. Eteläisen liittymän lähialueella 5 ilometrin säteellä on asuaita tällä hetellä yli 40.000 ja asuasmäärä asvaa vuoteen 2035 mennessä 55.000:een. Lähiostovoimaa riittää alueelle lasennallisesti tältä lähimmältä vyöhyeeltä. Eteläinen liittymä sijaitsee noin olmen ilometrin päässä Järvenpään esustasta. Alueen etäisyys esustapalveluihin on sopiva. Vähittäisaupan suurysiöalue Keravalla Keravalla on voimassa olevassa maauntaaavassa ysi vähittäisaupan suurysiöalue Keravanportti, joa uudessa aavassa mitoitetaan. Keravanportti on osin raentunut. Keravalla on esustan ulopuolisten alueiden liietilan lisätarvetta yli 60.000 -m 2. Vähittäisaupan suurysiöalueelle on osoitettu uutta liietilaa 50.000 -m 2. Näin ollen muiden alueiden ehittämiseen jää 13.000 -m 2. Tätä voidaan pitää riittävänä, sillä Keravalla muita alueita on lähinnä vain esustan ja suurysiöalueen väliin jäävä alue. Miäli Keravanporttiin ei untaaavoitusessa aavoiteta täyttä mitoitusmäärää, jää tälle välialueelle tarpeesta vieläin suurempi osa. Keravanporttiin mahdollistettu uusi pinta-ala on paiallisesta esustan ulopuolisten alueiden pinta-alasta 90 %. Näin ollen alueen voidaan lasea raentuvat paiallisen ostovoiman varaan. Keravanportti sijoittuu jalanulunreunavyöhyeelle, joten sen tavoitettavuus evytliienteellä voidaan arvioida olevan riittävä hyvä. Lähialueella 5 ilometrin säteellä on
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 78 asuaita yli 60.000. Lähialueen ostovoima riittää alueen lasennalliseen myyntitavoitteeseen. Keravanportti sijaitsee esustasta parin ilometrin päässä. Kesustan ja m-alueen väliin jää paiallinen aupan alue. Alue on palveluveron annalta hyvällä paialla. Vähittäisaupan suurysiöalue Kironummella Kironummella on voimassa olevassa maauntaaavassa ysi vähittäisaupan suurysiöalue Inilänportti, joa uudessa aavassa mitoitetaan. Inilänportti on vielä raentumaton aupan alue. Kironummella esustan ulopuolisten alueiden liietilan lisätarve on yli 90.000 -m 2. Tästä 74.000 -m 2 on suunnattu Inilänporttiin. Kironummella ei ole muita esustan ulopuolisia aupan alueita, joten osuus on riittävä. Osa esustan ulopuolisten alueiden tarpeesta voi suuntautua myös Kironummen esusta-alueelle, joa attaa myös radan eteläpuolisen aupan alueen. Uuden pinta-alan määrä Inilänportissa ylittää paiallisten asuaiden esustan ulopuolisten alueiden liietilan lisätarpeen. Alue raentuu siis osin siuntiolaisten, inoolaisten ja espoolaisten tarpeen varaan. Siuntiossa ja Inoossa ei omia tilaa vaativan aupan alueita ole, joten on luontevaa, että ostovoimaa siirtyy unnan rajojen ulopuolelle. Espoo sijoittuu sen verran lähelle, että pieni määrä ostovoimaa voi hyvin siirtyä Kironummen puolelle. Inilänportti on sijoittuu liiumisvyöhyetarastelussa autovyöhyeelle, mutta se sivuaa seudullista jouoliiennevyöhyettä. Myös ironummen esustassa on merittävä määrä tilaa vaativaa auppaa, joten näin ollen atsotaan että tilaa vaativan aupan saavutettavuus jouoliienteellä on Kironummella riittävän hyvä. Inilänportin lähialueella 5 ilometrin säteellä asuu noin 15.000 asuasta, mutta 10 ilometrin säteellä asuaita on lähemmäs 100.000. Inilänportti tarvitseein asuaiden ostovoimaa ymmenen ilometrin säteeltä tavoittaaseen lasennallisen myyntinsä. Asiointietäisyys on vielä ohtuullinen, un arvioidaan, että lännessä päin ei Kironummen esustan ohella ole lähellä muita tilaa vaativan aupan alueita. Inilänportti sijoittuu Kironummen esustasta uuden ilometrin päähän. Alueen lähellä on uitenin toinen maauntaaavan esus Masala ja lähellä on myös työpaia- ja muita asuinalueita. Vähittäisaupan suurysiöalue Mäntsälässä Selvitysessä on Mäntsälässä ysi vähittäisaupan suurysiöalue valtatien 25 ja vanhan Lahdentien risteysalueella. Alueella on jo nyyään jonin verran auppaa. Mäntsälässä esustan ulopuolisten alueiden liietilan lisätarve on 39.000 -m 2, josta 26.000 -m 2 on suunnattu Mäntsälän porttiin. Näin myös muille esustan ulopuolilla alueille jää riittävästi ehitettävää. Osoitettu uusi pinta-ala on mäntsäläläisten tarpeesta 70 %, joten alueen uusi pinta-ala raentuu paiallisen ostovoiman varaan. Mäntsälän portin lähialueella viiden ilometrin säteellä on asuaita tällä hetellä noin 12.000, 15 ilometrin säteellä 25.000 ja 20 ilometrin säteellä yli 60.000. Saavuttaaseen lasennallisen myyntitavoitteensa oonaismitoituselle tarvitaan nyyasuaiden ostovoimaa 20 ilometrin säteellä. Väestömäärän asvu on uitenin suurta ja vuoden 2035 tilanteessa oonaismitoituseen riittää jo 10 m säteellä asuvien ostovoima.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 79 Mäntsälän portti sijoittuu maaunnallisen palveluveron reunaan, joten se erää ostovoimaa laajalta maaunnan reuna-alueelta, jossa ei palveluita juuriaan ole. Näin ollen pitä etäisyys on luontevaa alueen palveluveroon nähden. Mäntsälän portti sijaitsee lähellä esustaa, miä on palveluveron annalta positiivista. Vähittäisaupan suurysiöalueet Nurmijärvellä Nurmijärvellä on asi vähittäisaupan suurysiöaluetta, joista toinen, Ilvesvuori on voimassa olevassa maauntaaavassa ja toinen on uusi alue, Mäyränallio. Ilvesvuoressa on jonin verran aupan palveluita. Mäyränallio ei ole vielä raentunut. Nurmijärven esustan ulopuolisten alueiden liietilatarve on yli 70.000 -m 2, josta 57.000 -m 2 on osoitettu vähittäisaupan suurysiöalueille. Näin ollen paiallisille alueille jää lisätilantarpeesta 14.000 -m 2, mitä voidaan pitää riittävänä paiallisten alueiden ehittämiselle. Mäyräalloin alueelle on lisätarpeesta suunnattu hieman enemmän, osa sen lähialueella on enemmän asuaita. Vähittäisaupan suurysiöalueet vastaavat lasennallisesti paialliseen tarpeeseen Nurmijärvellä. Nurmijärven suurysiöalueista Ilvesvuori on sijoittunut jalanulun reunavyöhyeelle, ja Mäyränallio sivuaa seudullista jouoliiennevyöhyettä. Ilvesvuoren tavoitettavuus Nurmijärven ironylän asuaiden osalta on evytliienteen osalta hyvä. Klaualalaisten näöulmasta tarasteltuna tilaa vaativan aupan palveluiden saavutettavuus jouoliienteellä ei oman unnan sisällä ole luonteva. Toisaalta taas Petasen alue sijoittuu jouoliiennevyöhyeelle, jona läheltä Klaualan jouoliienne osin hoituu. Lisäsi tilanne voi jouoliienteen suhteen muuttua, un Mäyräallion työpaia-alue raentuu. Ilvesvuoden lähialueella viiden ilometrin säteellä on lähes 10.000 ja Mäyränallion lähialueella yli 16.000. Mäyränallion lähialueella asuasmäärä on voimaaassa asvussa. 10 ilometrin säteellä on Ilvesvuoden alueella yli 30.000 asuaita Mäyränallion alueella yli 40.000. Molemmat tarvitsevat nyyasuasmäärällä lasettuna myyntitavoitteeseen asuaita 10 ilometrin säteellä. Vuoden 2035 tilanteessa viiden ilometrin säteellä asuvien ostovoima riittää lasennalliseen myyntitavoitteeseen. Lähialueella ei muita suurysiöalueita ole, joten on luontevaa että alueet eräävät ostovoimaa oo unnan alueelta. Mäyränallion toteutuminen vähentää asiointia Petasen alueella, jolloin asiointimatat ovat lyhyempiä. Ilvesvuori sijoittuu parin ilometrin päähän Nurmijärven ironylältä ja Mäyränallio noin olmen ilometrin päähän Klaualasta. Ilvesvuoren ja esustan väliin jää paiallinen aupan alue. Mäyränallio on tällä hetellä irrallaan muusta raenteesta, mutta ysityisohtaisemmassa suunnittelussa suurysiön toteuttaminen tulee yteä ajallisesti ympäröivien taajamatoimintojen tai työpaia-alueiden toteuttamiseen Vähittäisaupan suurysiöalueet Tuusulassa Voimassa olevassa maauntaaavassa on osoitettu ysi suurysiömerintä Tuusulaan Focus-alueelle. Lisäsi tässä tarastelussa on toinen vähittäisaupan suurysiöalue Hyrylän eteläosassa. Lisäsi Järvenpään eteläinen liittymä on osittain Tuusulan unnan alueella. Focus-alue on vielä raentumaton. Itäväylän alue on osin raentunut, mutta aluetta ehitetään edelleen. Järvenpään eteläisessä liittymässä ei Tuusulan unnan puolella ole vielä auppaa. Tuusulassa on esustan ulopuolisten alueiden liietilan lisätarvetta 88.000 -m 2, josta 10 % eli 9000 -m 2 lasetaan suuntautuvan Järvenpään eteläiseen liittymään. Muille
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 80 vähittäisaupan suurysiöalueille on suunnattu uutta pinta-alaa 62.000 -m 2. Näin ollen 17.000 -m 2 jää muille alueille ehitettäväsi. Tässä Hyrylän eteläosan aluetta on tulittu laajana, eli se äsittää seä Sulan alueen että Tuusulan itäväylän aupan alueen. Muita tilaa vaativan aupan alueita ei unnassa ole. Näin ollen tässä mitoitetut aupan alueet voisivat olla jonin verran suurempiain, osa paiallisille alueille ei ole tarvetta jättää niin paljon tarpeesta, uin tässä nyt on jätetty. Tuusulaan on suunnattu liietilatarvetta jonin verran Vantaalta, osa molemmat malueet sijaitsevat lähellä Vantaan asuaita. Esimerisi Korson ja Koivuylän aluetta lähimmät suurysiöalueet ovat Tuusulan puolella. Näin ollen m-alueiden mitoitus ylittää paiallisen tarpeen, mutta on luontevasti Vantaan läheisyydellä selitettävissä. Focus-alue sijoittuu liiumisvyöhyetarastelussa seudulliselle jouoliiennevyöhyeelle ja Hyrylän eteläosan aupan alue autovyöhyeelle. Viimesi mainittu alue sivuaa seudullista jouoliiennevyöhyettä. Lisäsi tilaa vaativaa auppaa on jonin verran Hyrylän esustan ja suurysiöalueen välissä. Tämä alue rajautuu jalanulun reunavyöhyeelle. Näin ollen tilaa vaativan aupan saavutettavuus evyt- ja jouoliienteellä arvioidaan olevan Tuusulassa riittävä hyvä. Focusen ja Hyrylän m-alueen läheisyydessä asuu nyyään viiden ilometrin säteellä lähes 60.000 asuasta. 10 ilometrin säteellä asuaita on jo Hyrylästä atsoen 160.000 ja Focusesta atsoen 240.000. Molemmille riittää lasennalliseen myyntitavoitteeseen alle viiden ilometrin säteellä asuvat asuaat. Hyrylän eteläosaa lähin esusta on Hyrylä, joa sijaitsee olmen ilometrin päässä. Kesustan ja alueen väliin jää asuinalueita seä aupan alue esustan eteläpuolella. Alueen erioisaupan mitoitus jää vähäisesi suhteessa esustan nyyiseen tarjontaan. Joten alueella ei ole vaiutusia esustan auppaa. Focus-aluetta lähin esusta on Vantaan puolella Korso. Mataa Korsoon on noin viisi ilometriä. Näin ollen Focus tulee olemaan luonteva osa pääaupuniseudun palveluveroa. Vähittäisaupan suurysiöalue Vihdissä Vihdissä on suunnitelmia uuden aupan alueen raentumisesta Huhmariin. Alue on vielä raentumaton. Vihdissä on muiden uin esustatyyppisten alueiden liietilan lisätarve 55.000 -m 2. Tästä tarpeesta 80 % eli 44.000 -m 2 on suunnattu Huhmariin. Muiden esustan ulopuolisten alueiden ehityseen jää näin ollen 11.000 -m 2 eli 20 % oo tarpeesta. Kesustan ulopuolisia alueita Vihdissä on lähinnä Nummelassa Porintien toisella puolella. Tämän määrän arvioidaan olevan riittävä alueen ehittämiseen. Huhmarin työpaia-alue on raentumassa vasta vuosien päästä, joten Huhmarin toteutuminen on mahdollista vasta tulevaisuudessa. Nummelan esusta-alueelle tai sen tuntumaan ehtii raentumaan auppaa myös tätä ennen. Huhmariin osoitettu mitoitus vastaa paiallisesta esustan ulopuolisesta liietilatarpeesta noin 100 %. Näin ollen voidaan lasea Huhmarin raentuvat paiallisen ostovoiman varaan. Huhmarin alue sijoittuu liiumisvyöhyetarastelussa autovyöhyeelle, mutta hyvin lähelle jouoliiennevyöhyettä. Urban Zone 2035 -analyysissä ei Huhmariin ole Porintien itäpuolelle sijoitettu asuaita eiä työpaioja, osa on oletettu että uusien
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 81 ratojen toteutus on vasta 2035 jäleen. Miäli alue raentuuin, muuttuu Huhmarin sijainti myös suhteessa liiumisvyöhyeisiin. Nummelan esustassa seä tämän tuntumassa on tällä hetellä tilaa vaativaa auppaa ja sitä ehitetään edelleen. Näin ollen tilaa vaativan aupan saavutettavuus jouoliienteellä on riittävän hyvä. Huhmarin lähialueella alle 5 m:n säteellä asuu asuaita yli 10.000 ja 10 m:n säteellä yli 25.000. Lasennalliseen myyntitavoitteeseen päästäseen alue tarvitsee ostovoimaa 10 ilometrin säteellä ohdemerinnästä. Asuasmäärä on voimaaasti asvamassa. Vuonna 2035 lasennalliseen myyntitavoitteeseen riittää niiden asuaiden ostovoima, jota asuvat alle viiden ilometrin päässä alueesta. Lähimpään Nummelan esustaan on mataa nelisen ilometriä. Alue on tällä hetellä irrallaan muusta yhdysuntaraenteesta ja vielä raentumaton. Alueen aupan toteutus tuleein yteytyä muun yhdysuntaranteen toteuttamisen aiatauluun. Vähittäisaupan suurysiöalueet Lohjalla Voimassa olevassa maauntaaavassa on Tynninharjulla vähittäisaupan suurysiömerintä. Tässä selvitysessä muana on toinen alue Lempolassa, jolloin Lohjalla olisi asi vähittäisaupan suurysiöaluetta. Molemmat alueet ovat jo nyyään aupan alueita. Tynninharju on lähes täyteen raentunut. Lempolassa on enemmän laajennuspotentiaalia. Lohjalla esustan ulopuolisten alueiden liietilatarve on yhteensä 65.000 -m 2 ja uutta liietilaa on vähittäisaupan suurysiöalueille suunnattu 53.000 -m 2. Näin ollen muille esustan ulopuolisille alueille jää tarpeesta 13.000 -m 2 eli viidennes. Lohjalla on muitain aupan alueita, joita ehitetään, joten mutta määrää voidaan pitää ohtuullisena. Lohjalla vähittäisaupan suurysiöalueiden uusi pinta-ala vastaa lasennallisesti paiallisesta lisätarpeeseen. Lohjan suurysiöistä Lempola sijoittuu jouoliiennevyöhyeelle ja Tynninharju autovyöhyeelle uitenin sivuten jouoliiennevyöhyettä. Tynninharju on myös Lohjan alaesus, samoin Lempola nojautuu Lohjan toiseen alaesuseen Ventelään. Näin ollen Lohjan suurysiöalueiden saavutettavuus jouoliienteellä on riittävän hyvä, samoin myös evytliienteellä. Lohjan suurysiöalueiden lähellä, viiden ilometrin säteellä, asuu asuaita noin 20.000 ja 10 ilometrin säteellä 30.000-35.000. Alueiden oonaismitoituseen molemmat tarvitsevat lasennallisesti asuaita 10 ilometrin säteellä. Lohja on seutuesus ja palvelee laajaa seutua, jona oma palveluvarustus on puutteellinen, joten on luontevaa, että ostovoimaa tulee alueille laajalta alueelta. Vuonna 2035 asuaita ja ostovoimaa alueiden lähellä on jo niin paljon, että myyntitavoitteeseen riittää asuaat viiden ilometrin säteellä. Tynninharju ja Lempola sijaitsevat Lohjan pääesustasta noin neljän ilometrin päässä. Toisaalta Tynninharju on Lohjan alaesus ja Lempola sijaitsee toisen alaesusen välittömässä läheisyydessä, joten alueiden sijainti esusveroon nähden on hyvä. Vähittäisaupan suurysiöalueet Raaseporissa Raaseporissa on tässä selvitysessä asi vähittäisaupan suurysiöaluetta, toinen Karjaan lounaisosassa toinen Horsbäcin alueella. Molemmat ovat raentuneita aupan alueita. Horsbäcin alueella on lähinnä autoauppaa.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 82 Raaseporissa esustan ulopuolisten alueiden liietilan lisätarve on 44.000 -m 2. Tästä tarpeesta 36.000 -m 2 on suunnattu vähittäisaupan suurysiöalueille. Muille alueiden ehityseen jää myös riittävä määrä liietilaa alueen tarpeisiin nähden. Vähittäisaupan suurysiöalueiden uusi pinta-ala on paiallisesta esustan ulopuolisten alueiden tarpeesta 100 %, joten lasennallisesti alueiden uusi pinta-ala raentuu raaseporilaisten tarpeeseen. Raaseporin molemmat suurysiöalueet sijoittuvat liiumisvyöhyetarastelussa jouoliiennevyöhyeelle. Karjaan merintä sivuaa myös jalanulun reunavyöhyettä. Tilaa vaativa auppa voidaan Raaseporissa sanoa olevan jouoliienteellä hyvin saavutettavissa. Karjaan m-alueen läheisyydessä asuu viiden ilometrin säteellä alle 10.000 asuasta ja Horsbäcin lähialueella on asuaita vain noin 3000. Viidentoista ilometrin säteellä on molemmissa asuaita on noin 25.000. Karjaalla lasennalliseen myyntitavoitteeseen riittää asuaita 10 m:n säteellä, Horsbäcin myyntitavoitteeseen tarvitaan asiaaita 15 ilometrin säteellä. Asuasmäärät ovat asvussa ja vuonna 2035 myyntitavoitteeseen riittää Karjaan alueen lähellä asuaat viiden ilometrin säteellä ja Horsbäcin alueella 10 ilometrin säteellä. Alueen palveluraenne on hajanainen, ja asuastiheys matala. Näin ollen on luontevaa, että palveluita joudutaan osin haemaan esimääräistä auempaa. Karjaan aluetta lähin esusta on Karjaa, joa sijaitsee hyvin lähellä. Horsbäc sijaitsee uuden ilometrin päässä Tammisaaren esustasta. Kesustan ja alueen välillä on sairaala-alue, varusunta seä pientaloalue. Taajamaraenne jatuu nauhamaisena esustasta Horsbäcin alueelle. Vähittäisaupan suurysiöalue Loviisassa Itä-Uudenmaan voimassa olevassa maauntaaavassa on osoitettu suurysiömerintä Loviisan länsiosaan. Alueella on tällä hetellä jonin verran auppaa. Loviisassa esustan ulopuolisten alueiden liietilan lisätarve on 17.000 -m 2, josta 80 % eli 14.000 -m 2 on suunnattu vähittäisaupan suurysiöalueelle. Näin ollen muille alueille jää liietilatarpeesta 3000 -m 2 eli 20 %. Tätä voidaan pitää riittävänä muiden alueiden ehittämiseen suhteessa ysyntään. Lisäsi Loviisassa suurysiöalue sijaitsee aivan esustan vieressä, joten suuren määrän suuntaaminen alueelle on hyväsyttävää. Loviisan merintä sijoittuu Loviisan esusta jalanulun reunavyöhyeelle, joten se on hyvin saavutettavissa evytliienteellä. Loviisassa vähittäisaupan suurysiöalueen uusi pinta-ala on noin 80 % loviisalaisten esustan ulopuolisten alueiden tarpeesta, joten alueen voidaan arvioida raentuvan pääosin paiallisen ostovoiman varaan. Loviisan m-alueen lähialueella asuu viiden ilometrin säteellä asuaita 7000, ymmenen ilometrin säteellä 10.000 ja 20 ilometrin säteellä 17.000. Lasennalliseen myyntitavoitteeseen päästäseen alueelle tarvittava ostovoima pitää haea 20 ilometrin säteellä merinnästä. Asuasmäärä on asvussa ja vuonna 2035 asuaiden ostovoima riittää 10 ilometrin säteellä. Loviisa palvelee oman untansa lisäsi myös Lapinjärven asuaita, jossa ei omia tilaa vaativan aupan palveluita ole riittävästi. Näin ollen on luontevaa, että ostovoimaa joudutaan eräämään laajalta alueelta. Vähittäisaupan suurysiöalue sijoittuu hyvin lähelle esustaa. Alueen monipuolistuessa unnan oma palvelutarjonta paranee ja ostovoimasiirtymät Porvooseen pienevät. Tämä voi mahdollisesti myös edesauttaa esustaauppaa.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 83 Vähittäisaupan suurysiöalueet Porvoossa Voimassa olevassa Itä-Uudenmaan maauntaaavassa on osoitettu vähittäisaupan suurysiömerintä Tarmolaan. Lisäsi tässä selvitysessä on tarasteltu toista vähittäisaupan suurysiöaluetta Kuninaanporttia. Molemmat ovat nyyisiä merityseltään seudullisia aupan alueita. Porvoossa on esustan ulopuolisille alueille suunnattua liietilan lisätarvetta lähes 100.000 -m 2. Vähittäisaupan suurysiöalueille on mitoitettu uutta liietilaa yhteensä 90.000 -m 2. Näin ollen muille alueille jää liietilatarvetta vain 4000 -m 2 eli noin 5 %. Tämän voidaan arvioida olevan riittävä määrä, sillä varsinaisia muita aupan alueita ei Porvoossa ole. Lisäsi esusta-alueen mitoitus Porvoossa on niin suuri, ettei se mahdu esustassa toteutumaan. Näin ollen osa esustan tarpeesta voi toteutua esustan reuna-alueilla, joa mahdollistaa näin muiden paiallisten alueiden toteuttamisen Porvoon alueella. Vähittäisaupan suurysiöalueille suunnattu uuden liietilan määrä on 130 %. suhteessa paiallisten asuaiden esustan ulopuolisten alueiden liietilan lisätarpeeseen. Tämä taroittaa sitä, että Porvoon suurysiöalueiden mitoitus pohjautuu seudulliseen tarpeeseen. Itä-Uudenmaan aupan raenne on varsin esittynyt. Porvoon ja Loviisan ohella muut unnat ovat niin pieniä, ettei niihin synny monipuolisia aupan esusia. Alueella ei Porvoon ja Loviisan ohella oleaan muita vähittäisaupan suurysiöalueita. Näin ollen on luontevaa, että pienten untien ostovoima suuntautuu Porvooseen. Tarmola sijoittuu liiumisvyöhyetarastelussa Porvoon esustan jalanulun reunavyöhyeelle ja Kuninaanportti autovyöhyeelle, mutta lähelle jalanulun reunavyöhyettä. Alueen ohi ulee suuri osa Helsiniin ulevasta jouoliienteestä, joten alue on myös jouoliienteellä saavutettavissa. Tilaa vaativan aupan palvelut voidaan todeta olevan hyvin saavutettavissa jouoliienteellä. Tarmolan ja Kuninaanportin läheisyydessä asuu alle viiden ilometrin säteellä 30.000 asuasta. Vuonna 2035 asuaita on 40.000. 15 ilometrin säteellä asuaita on 50.000 ja 20 ilometrin säteellä Tarmolasta 60.000 ja Kuninaanportista 70.000 asuasta. Tarmola tarvitsee lasennalliseen mitoituseen nyyväestön ostovoimalla lasettuna asuaita 10 ilometrin säteeltä. Kuninaanportti on mitoituseltaan laajempi ja tarvitsee asuaita 20 ilometrin säteeltä. Asuasmäärät ovat asvussa ja vuonna 2035 ostovoimaa riittää lasennallisesti Tarmolaan 5 m säteeltä ja Kuninaanporttiin 10 m säteeltä. Kuten jo aiaisemmin todettiin, vaiutusalueen palveluvero on hyvin esittynyt, joten pität palveluetäisyydet ovat alueelle luontevia. Tarmola sijaitsee Porvoon esustasta parin ilometrin päässä ja Kuninaanportti noin olmen ilometrin päässä. Molempien välissä on tiivistä aupuniraennetta ja Kuninaanportin läheisyydessä työpaia-alueita, joten alueet sijoittuvat riittävän lähelle esustaan nähden.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 84 5.5 Liienteelliset tarastelut Uudenmaan aupan liienteellinen arviointi on laadittu rinnan Uudenmaan maauntaaavan aupan palveluveron mitoittamisen ja vaiutusten arvioinnin anssa. Konsulttina on toiminut Strafica Oy, jossa työstä ovat vastanneet Hannu Pesonen ja Osmo Salomaa. Liiennearvioinnissa on analysoitu Uudenmaan nyyiset ostosmatat, estimoitu niiden perusteella aupan asioinnin simulointimallit seä tarasteltu simulointimallien perusteella maauntaaavaehdotusen aupan vaiutusia ostosmatoihin ja liienteeseen. Kaupan nyytilanteen tarjonta (errosala) on uvattu malliin oo Uudenmaan osalta. Päivittäistavara on uvattu myymälätaruudella A.C. Nielsenin aineiston perusteella. Tiva ja muu erioisauppa on uvattu pääaupuniseudulla aupunginosataruudella, muualla maauntaaavaehdotusen taruudella (suurysiöt ja esuset). Aineistona on ollut toimipaiareisteri, josta ysiön suuruusluoa on arvioitu työnteijämäärän suuruusluoan perusteella ja erittely Tivaan ja muuhun erioisauppaan toimialan perusteella. Helsingin työssääyntialueen liiumistutimusesta on poimittu arivuoroauden ostosmatahavainnot (noin 20 000 havaintoa). Päivittäistavaraostosmatat on poimittu omana ryhmänä. Muut ostosmatat on jaoteltu luoiin Tiva ja muu erioisauppa matan ohteen muaan. Henilöhaastattelututimus on toteutettu sysyinä 2007 ja 2008 YTV:n toimesta. Aineisto sisältää vain arivuoroauden matat, eiä se huomioi viionloppuasioinnin erityispiirteitä. Maanäyttö- ja liienneveroaineistot ovat samat uin Uudenmaan maauntaaavaehdotuset liiennearvioinnissa (2009 ja 2035 tilanteet). Asuaat ja työpaiat on uvattuna 250 metrin ruuduossa. Liiumistutimusaineiston, liienneyhteystietojen, aupan tarjonnan seä muiden maanäyttötietojen perusteella on estimoitu aupan asiointiäyntien simulointimallit päivittäistavaran, tiva-ostosten ja muun erioistavaran ostosten osalta. Simuloidut ostosreissut ovat ysittäisten matojen muodostamia etjuja, joissa voi yhdistyä matan eri taroitusia (esim. oti-auppa-oti, työpaia-auppa-oti, työpaia-auppa-muu paia-oti). Simuloitu liiuminen tapahtuu liiennejärjestelmän, maanäytön ja sosioeonomisten taustatietojen perusteella. Mm. autonäyttömahdollisuudet ja perhetiedot on "arvottu" liiumistutimusen ostosmatojen henilötietojen perusteella. Simuloinnissa ulutapavaihtoehtoja ovat henilöauto uljettajana, henilöauto matustajana, jouoliienne, ävely ja pyöräily. Liienneyhteystiedot on uvattuna aiille matoille aiilla ulutavoilla. Lähtöaineistona on ollut HSL:n Emme3-liienneverouvaus. Simuloituja päävaihtoja oli olme: Α Nyytilanne (2008) Α Asuaat, työpaiat ja liiennejärjestelmä maauntaaava-ehdotusen muaiset (2035), auppa nyytilanteen muainen. Vaihtoehto toimii maauntaaavaehdotusen vertailuvaihtoehtona. Α Asuaat, työpaiat ja liiennejärjestelmä maauntaaava-ehdotusen muaiset (2035), auppa maauntaaavaehdotusen lasennallisen mitoitusen muainen. Lisäyset pääaupuniseudun ulopuolella on ohdistettu tässä raportissa esitettyjen tauluoiden muaisesti. Samoin pääaupuniseudulle esitettyjen tilaa vaativan aupan suurysiöiden osalta asvu on poimittu tauluoista.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 85 Muualla pääaupuniseudulla untaohtainen asvu on poimittu tauluoista ja se on jaoteltu aupunginosittain puolisi nyyisen aupan errosalan ja puolisi ostovoiman asvun perusteella. 5.5.1 Vaiutuset liiumiseen ja liienteeseen Liienteen annalta suurimmat muutoset syntyvät asuasmäärän asvusta, talousehitysestä seä liienneveron näöpiirissä olevista muutosista. Myös aupan asiointiliienteen muutoset nyytilanteesta vuoteen 2035 syntyvät pääosin näistä teijöistä. Huomattava osa aupan tulevasta palveluverosta on olemassa jo nyyisin ja osa muutosesta on nyyistä raennetta vahvistavaa. Seuraavassa esitetyt vaiutuset osevat maauntaaavaehdotusen ja 0+ -vaihtoehdon välisiä eroja vuoden 2035 asuas- ja liiennejärjestelmäennusteella eivätä siis muutosta nyytilanteesta nähden. Päivittäistavaran ja ei-tilaa vaativan erioisaupan osalta ehdotuseen sisältyvät muutoset vastaavat asuasmäärän ja ostovoiman asvuun seä asumisen painopisteen laajenemiseen auemmas Helsingin esustasta. Tilaa vievän erioisaupan osalta ehdotus muuttaa painopistettä selvästi ulommas pääaupuniseudulta, mutta toisaalta tiva-auppa on nyyisen esittynyt huomattavasti väestöä enemmän Espooseen ja Vantaalle. Ehdotusen muutos lähentää aupan ja asumisen painopistettä, miä lyhentää asiointimatoja. Tilaa vaativan aupan lisäyset ohdistuvat pääosin suurehojen taajamien tuntumaan, joille on usein olemassa ainain tyydyttävät jouoliienneyhteydet. Tästä syystä ehdotus hieman lisää jouoliienteen äyttöä tilaa vaativan aupan ostosmatoilla, mutta vähentää muilla erioisaupan ostosmatoilla, osa Helsingin esustan suhteellinen meritys erioisaupan asiointiohteena lasee. Tilaa vaativan erioisaupan, muun erioisaupan ja päivittäistavaraaupan asiointi yteytyy osin toisiinsa. Tästä syystä muutoset yhdellä aupan alueella vaiuttavat myös toisten aupan alueen asiointiin. Tilaa vaativan erioisaupan reissuista yli viidennesellä tehdään myös päivittäistavaraostosia, joten myös tilaa vievä auppa tulisi liienteen näöulmasta sijoittaa lähelle esusia ja päivittäistavaraauppaa. Jos tilaa vaativan aupan yhteyteen tulee muuta auppaa, se houuttelee muun aupan asiointia pois esustoista, mutta toisaalta tilaa vaativan ja muun aupan asiointimatoja saataisiin yhdisteltyä. Kosa tilaa vaativan aupan ostosmatoja on vähän ja muita ostosmatoja paljon, ostosmatojen yhdistelystä syntyvät hyödyt olisivat todennäöisesti pienemmät uin aupan viemisestä taajamien ulopuolelle syntyvät haitat. Ehdotus vähentää hieman tieliienteen uormitusta Kehä I:lla, Vihdintiellä, Tuusulanväylällä seä Helsingin esustassa. Liienneuormitus asvaa hieman esimerisi Kehä I:llä. Muutoset ovat uitenin muuhun liienneuormituseen nähden pieniä, vain prosentin suuruusluoaa, ja ne ohdistuvat ajallisesti ja suunnaltaan vain vähän päälleäin apasiteetin mitoittavan työmataliienteen anssa. Ehdotus leiaa Helsingin esustaan suuntautuvien erioisaupan matojen asvua, miä eventää hieman juna- ja metroliienteen uormitusta. Raideliienteen apasiteetin mitoittaa uitenin aamun ruuhatunti, joten ostosmatojen muutosella ei ole apasiteetin riittävyyden annalta olennaista meritystä. Liienneveron mitoituseen ehdotusella ei ole merittävää vaiutusta luuun ottamatta suurysiöjen ytentäohtia, joissa esimerisi liittymäjärjestelyt voivat edellyttää parantamista. Myös jouoliienneyhteysien suunnittelussa suurysiöt tulee huomioida.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 86 Maaunnallisen tarastelun taruus ei uitenaan riitä ysittäisten suurysiöiden liiennejärjestelytarpeen arviointiin. Kaupan veron muutosten liiennevaiutuset voi tiivistää ostosmatojen CO2-päästöihin, joihin vaiuttaa eri ulutapojen äyttö ja matojen pituudet. Tämän tunnusluvun valossa ehdotusen liiennevaiutuset ovat seleästi myönteiset, sillä CO2-päästöjä vähenevä vaiutus on noin 4 % vertailuvaihtoehtoon 0+ verrattuna. 5.5.2 Masimimitoitustarastelut Heryystarasteluna on tutittu olmessa esimeriohteessa tilaa vaativan aupan masimimitoitusen vaiutusia suhteessa maauntaaavan lasennalliseen mitoituseen. Esimeriohteissa masimimitoitusen ja lasennallisen mitoitusen väliset erot ovat aiein suurimmat. Vertailuvaihtoehtona on maauntaaavaehdotusen lasennallisen mitoitusen muainen päävaihtoehto. Tarastellut vaihtoehdot olivat seuraavat: 1. Tuusulan Focus enimmäismitoitusen muainen (Tivaa 60 000 -m2 enemmän) 2. Mäntsälänportti enimmäismitoitusen muainen (Tivaa 49 000 -m2 enemmän) 3. Lohjan Lempola enimmäismitoitusen muainen (Tivaa 49 000 -m2 enemmän) Tilaa vaativan aupan masimimitoitustarastelut (Focus, Lempola, Mäntsälänportti) osoittivat, että ysittäisen suurysiön asvattamisella ole maauntatasolla merittävää vaiutusta, mutta lähialueen osalta muutoset ovat seleitä. Mitoitusen asvattaminen vähentää asiointiliiennettä suurysiön lähiseuduilta auemmas mutta toisaalta lisää asiointia muualta. Nämä muutoset ompensoivat osin toisensa, ja nettovaiutusen suunta riippuu tapausohtaisista teijöistä. Esimeriohteilla vaiutuset matanpituusiin ja henilöauton äyttöön olivat simulointien perusteella epäyhtenäiset. Mitoitusen asvattamisen vaiutusten suunta riippuu mm. aupan ysynnän ja tarjonnan alueellisesta tasapainosta, aupan sijainnista suhteessa lähiesusiin seä liienneyhteysistä. Yleistettävää linjausta tai nyrisääntöä ei esimeritarastelujen perusteella ole esitettävissä. Liienneveron apasiteetin riittävyyteen ei tutituilla mitoituseroilla ollut merittävää vaiutusta luuun ottamatta suurysiöjen ytentäohtia, joissa esimerisi liittymäjärjestelyt voivat edellyttää parantamista. Maaunnallisen tarastelun taruus ei uitenaan riitä ysittäisten suurysiöiden liiennejärjestelytarpeen arviointiin.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 87 6 UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN KAUPAN RATKAISU Tässä appaleessa tarastellaan aupan rataisua sellaisena un se oli Uudenmaan maauntahallitusen 4.3.2013 hyväsymässä 2. vaihemaauntaaavaehdotusessa, jossa myös Östersundomin alue oli muana. 6.1 Voimassa olevat Uudenmaan maauntaaavat Uudenmaan 2. vaihemaauntaaavan aupan rataisun lähtöohtana ovat Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan voimassa olevat maauntaaavat. Voimassa olevassa Uudenmaan maauntaaavassa merityseltään seudullinen auppa on suunnattu ensisijaisesti esusta-alueille. Lisäsi voimassa olevissa Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maauntaaavoissa aupan palveluveroa on täydennetty osoittamalla taajama-alueilla sijaitsevat seudullisesti merittävät vähittäisaupan suurysiöt. Uudenmaan maauntaaavan suunnittelumääräysissä on määritelty seudullisesti merittävän muun erioistavaran aupan oon alaraja pääaupuniseudulle (10 000 -m 2 ) ja muulle Uudellemaalle (5 000 -m 2 ), ellei selvitysin erityisesti muuta osoiteta. Suunnittelumääräysten muaan päivittäistavaraaupan seudullisuuden alaraja tulee määritellä aina eriseen vaiutusten arvioinnin perusteella. Voimassa olevaan Itä- Uudenmaan maauntaaavaan ei eriseen määritetty vähittäisaupan suurysiön seudullisuuden alarajaa, joten se on sama uin MRL:n muainen vähittäisaupan suurysiön raja 2 000 -m 2. Uudenmaan maauntaaavan suunnittelumääräysen muaan vähittäisaupan suurysiöihin ei voi sijoittaa seudullisesti merittävää päivittäistavaraauppaa Espoon Lommilaa luuun ottamatta. Itä-Uudenmaan maauntaaavassa rajoitusta päivittäistavaran aupan sijoittumisesta ei ole. Molemmat maauntaaavat on laadittu aiana, jolloin paljon tilaa vaativaa erioistavaran auppaa ei osenut MRL:n suurysiömääritelmä. Voimassa olevissa maauntaaavoissa merityseltään seudullisten vähittäisaupan suurysiöiden aupan laatua ei ole rajattu muun erioistavaran osalta. Uudenmaan maauntaaavan selostusen muaan maauntaaavan esustatoimintojen alueet muodostavat palveluveron rungon, mutta tarvetta on muun muassa paljon tilaa vaativan erioisaupan palveluiden sijoittumiselle myös esusveron ulopuolella. Vastaavia sijoituspyrimysiä mainitaan olevan myös osalla muutain erioisauppaa ja näistä mainitaan mm. asumiseen liittyvä sisustusauppa, joa ovat luonteeltaan ei-esustahauisia ja pyrii sijoittuman paljon tilaa vaativan erioistavaran aupan yhteyteen. Lisäsi Uudenmaan maauntaaavaan sisältyy paljon tilaa vaativaa auppaa äytännössä ohjaava Kehäaupungin ehittämisvyöhye. 6.2 Maauntaaavaluonnos Uudenmaan 2.vaihemaauntaaavaluonnoseen osoitettiin esustatoimintojen alueet ja 14 uutta vähittäisaupan suurysiöä. Voimassa olevissa Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maauntaaavoissa on näiden lisäsi 15 vähittäisaupan suurysiöä, joista Lohjan ja Vihdin rajalla ollut Nummenylän ohde ehdotettiin poistettavasi. Maauntaaavaluonnoseen ei vielä ole osoitettu enimmäiserrosaloja. Samaan aiaan maauntaaavaluonnosen anssa laadittiin maanäyttö- ja raennuslaiin aupan lainmuutosia, mutta niiden soveltamisesta ei vielä silloin ollut seleyttä. Maauntaaavaluonnosen aupan rataisun perustana on ollut asi aupan selvitystä. Kaupan palveluvero Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan raennemalleissa (Uudenmaan liiton julaisu E 111-2010), jossa selvitettiin aupan nyytilanteen ja ehitysnäymiä. Lisäsi selvitysessä arvioitiin aupan vaihtoehtoja Uudenmaan raennemallien näöulmasta. Luonnosta varten jatettiin aupan selvitysiä ja tehtiin aupan väliraportti
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 88 Kaupan raennemalleista maauntaaavaluonnoseen (Uudenmaan liitto, tououu 2011, julaisematon raportti) Tässä mm. selvitettiin seudullisuus paljon tilaa vaativan erioistavaran aupan osalta ja tarennettiin mitoitustietoja. Lisäsi työssä tarasteltiin päivittäistavaraaupan saavutettavuutta ja selvitettiin aupan haneita. 6.3 Maauntaaavaluonnosesta ehdotuseen ja taristettuun ehdotuseen Luonnosen jäleen tehtäviin lisätarasteluihin vaiutti luonnosesta saatu palaute seä maanäyttö- ja raennuslain uudet vaatimuset aupalle maauntaaavoitusessa. Maauntaaavaehdotuseen on pyritty löytämään mahdollisimman hyvin MRL:n 9 a luvun säännöset täyttävä rataisu. Maauntaaavaluonnosessa esitettyä aupan rataisua on ehitetty eteenpäin uusien selvitysten ja vaiutusten arviointien avulla. Luonnosta laadittaessa aiia mitoittamiseen tarvittavia tietoja esusten ja suurysiöalueiden nyyisistä errosaloista ei ollut. Sisi nämä päätettiin nämä artoittaa taremmin. Ehdotusta varten selvitytetyt esustojen ja suurysiöalueiden tarastelut antavat hyvän perustan paitsi mitoittamiseen, myös eritasoisten esusten ja aupan alueiden raenteen ymmärtämiseen. Koonaismitoitus on lasettu useampaan ertaan aupan maauntaaavaehdotusta varten ja esustatoiminta-alueille ja aupan suurysiöalueille on määritelty enimmäismitoituset. Työtä on tehty rinnan muun maauntaaavaehdotusen valmistumisen anssa. Myös seudullisuuden tarasteluja on täydennetty. Maauntaaavaluonnosen jäleen ehdotusta varten on tarasteltu myös taremmin maauntaaavan esusveroa. Tarastelussa saatuja tulosia mm. esustatoiminta-alueiden vaiutusalueista on hyödynnytetty aupan palveluveron laadinnassa ehdotusta varten. Tavoitteena on, että aupan palveluvero suunnitellaan osasi Uudenmaan esusveroa siten, että aupan rataisut että tuevat elinvoimaisen yhdysuntaraenteen ehitystä. Maauntaaavaehdotusartta eroaa luonnosesta siten että Pääaupuniseudulla alaesusia on vähennetty luonnosvaiheen rataisusta. Sellaiset alaesuset, jota ovat luonteeltaan paiallisesusia, on ehdotusessa poistettu. Maauntaaavaluonnosta on viety eteenpäin myös seudullisesti merittävien vähittäisaupan suurysiöalueiden osalta. Maauntaaavaluonnosessa Espoon Merituulentien varrelle sijoitettu suurysiö on alustavassa ehdotusessa poistettu. Se ei ole aupungin tavoitteiden muainen. Alustavassa ehdotusessa Espooseen on lisätty uudet vähittäisaupan suurysiöt Nihtisillan alueelle ja Turvesolmuun. Merituulentie on ehittyvä tilaa vaativan aupan alue Espoossa, joa ympäristössä asuu merittävä määrä asuaita. Nurmijärvelle on ehdotusessa lisätty vähittäisaupan suurysiö Mäyränallion alueelle. Alue on voimassaolevassa maauntaaavassa taajama-aluetta. Alue sijaitsee lähempänä laajempaa asuasmäärää uin Ilvesvuoren alue ja myös sitä ehitetään unnan tavoitteiden muaisesti tilaa vaativan aupan alueena. Myös Raaseporiin on meritty uusi vähittäisaupan suurysiöalue Horsbäciin. Alue on seudullinen autoaupan alue. Tuusulassa Hyrylän eteläistä vähittäisaupan suurysiöaluetta on siirretty alustavassa ehdotusessa hieman luonnosvaiheen merintää etelämmäsi. Ehdotusessa on päädytty siihen, että vähittäisaupan suurysiömerintä siirretään itäväylän alueelle, sillä se on potentiaalisesti enemmän ehittyvä aupan alue Hyrylässä. Uudenmaan 2. vaihemaauntaaavan ehdotus oli nähtävillä 14.5.-15.6.2010. Saadun palautteen ja viranomaisten näemysten perusteella aupan rataisua taristettiin. Tehdyt taristuset olivat merittäviä, mistä syystä aupan rataisu laitettiin uudelleen nähtäville. Taristuset osivat aupan suunnittelumääräysiä ja niissä erityisesti esustojen ulopuolisten merityseltään seudullisten vähittäisaupan suurysiöiden enimmäismitoitusia. Suurysiöiden mitoitusluoia lisättiin. Näin maauntaaavan suunnittelumääräysissä esitetyt vähittäisaupan suurysiöiden enimmäismitoituset oli
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 89 mahdollista saada lähemmäs aupan selvitysen lasennallisia enimmäismitoitusia. Uuden tarastelun seurausena 15 suurysiön mitoitusluoaa pienennettiin. Lisäsi taristetun maauntaaavaehdotusen suunnittelumääräysiin Espoon Lommilan vähittäisaupan suurysiöön sijoittuvalle seudullisesti merittävälle päivittäistavaraaupan suurysiölle annettiin enimmäismitoitus, 10 000 -m². Uudenmaan 2. vaihemaauntaaavan ehdotus oli uudelleen nähtävillä 20.11.2012 21.12.2012. 6.4 Taristetun maauntaaavaehdotusen aupan rataisu Seuraavassa esitetään taristetun maauntaaavaehdotusen aupan rataisu sellaisena uin Uudenmaan maauntahallitus 4.3.2013 sen hyväsyi. Tässä luvussa samoin uin aavaehdotusen vaiutusten arvioinnissa on myös Östersundomin alue edelleen muana, vaia sen alue jäi maauntavaltuuston päätösestä pois. Kaupan rataisun yleiset periaatteet Uudenmaan 2. vaihemaauntaaavassa määritellään aupan palveluveron maaunnalliset periaatteet. Kaupan palveluveron oonaisrataisu oostuu maaunnallisen esusveron, merityseltään seudullisten vähittäisaupan suurysiöiden seä taajamatoimintojen alueita ja työpaia-alueita osevien määräysten muodostamasta oonaisuudesta. Seudullisesti merittävää auppaa voidaan sijoittaa vaihemaauntaaavassa osoitetuille esustatoimintojen alueille ja vaihemaauntaaavaan merityille vähittäisaupan suurysiöalueille. Suurysiöalueet ja osa esustatoimintojen alueista mitoitetaan ja määritellään seudullisuuden rajat. Vaihemaauntaaava vahvistaa esustoja aupan ensisijaisena sijoituspaiana. Kesustatoimintojen alueelle voidaan sijoittaa seudullista merittävää päivittäistavaraauppaa ja muuta erioistavaran auppaa. Rataisulla tuetaan esustojen ehittymistä monipuolisina palveluiden, asumisen ja työpaiojen esittyminä. Vaiheaavassa osoitettuja esustatoimintojen alueiden ulopuolisia, merityseltään seudullisia vähittäisaupan suurysiöalueita ehitetään sellaista vähittäisauppaa varten, joa aupan laatu huomioon ottaen voi sijoittua perustelluista syistä myös esustojen ulopuolelle. Seudullista aupan palveluveroa täydentää paiallinen palveluvero, jona suunnittelusta vastaa unta. Rataisulla edistetään aupan palveluveron ja yhdysuntaraenteen tasapainoista ehitystä, turvataan asuaiden arjen sujuvuus ja päivittäisten aupallisten palveluiden saavutettavuus myös jouoliienteellä seä ävellen ja pyöräillen. Myös asiointimatat pysyvät ohtuullisina ja liienteen päästöjä voidaan vähentää.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 90 MITOITUS Suuysiöalueiden oo mitoitettu unnittain tarpeen muaan SIJAINTI Suurysiöiden ensisijainen sijaintipaia esustat SEUDULLISUUS Maauntaaavalla ohjataan vain merityseltään seudullista auppaa Rajat määritelty AJOITUS Toteutus sidottu ympäröivän maanäytön toteutuseen, jotta suurysiöt sijoittuvat osasi yhdysuntaraennetta KAUPAN LAATU Kesustoihin seudullista merittävää päivittäistavaraauppaa ja muuta erioistavaran auppaa. Suurin osa suurysiöistä ovat jo osittain raentuneita ja sijaitsevat nyyisessä yhdysuntaraenteessa Kesustojen ulopuolisiin suurysiöihin sellaista seudullista auppaa, joa ei ilpaile esustaaupan anssa Kaavassa ohdemerintä => alueiden laajuus määritellään untaaavoitusessa Suurysiöllä taroitetaan myös samalle alueelle sijoittuvien myymälöiden aluetta
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 91 Vaihemaauntaaavan suhde Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maauntaaavoihin Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maauntaaavojen esustatoimintojen aluevaraus- ja ohdemerinnät umotaan ja 2. vaihemaauntaaavassa on esitetty taristettu esusvero. Kesustatoimintojen alueiden auppaa osevat suunnittelumääräysiä ovat muuttuneet olennaisesti. Uudenmaan maauntaaavan merityseltään seudullisen vähittäisaupan suurysiömerinnät jäävät voimaan luuun ottamatta Vihdin ja Lohjan rajalla sijaitsevaa Nummenylän suurysiöä, joa umotaan. Itä-Uudenmaan maauntaaavan suurysiöiden molemmat merinnät (Porvoon Tarmola ja Loviisan länsiosa) umotaan ja esitetään uudelleen 2. vaihemaauntaaavassa. Suurysiöiden suunnittelumääräysiä on taristettu vastaamaan muuttuneen MRL:n vaatimusia. Samat suunnittelumääräyset osevat jatossa seä jo voimassa olevia että vaiheaavassa esitettyjä suurysiöitä. Kaupan rataisua voidaan tällöin arvioida paremmin oonaisuutena Kaupan palveluveron oonaismitoitus Liietilan lisätarve vuoteen 2035. Liietilan lisätarve vuoteen 2035 Ostovoima Uudellamaalla 2010 Vähittäisaupan ostovoima 11,7 mrd (7700 /as) Autoaupan ja huoltamoiden 4,1 mrd (2700 /as) Väestön asvu 2010-2035 410 000 asuasta, maauntasuunnitelmat Ostovoiman asvu 2010-2035 Päivittäistavaraaupassa 1 % / vuosi / asuas Erioisaupassa 2 % / vuosi / asuas Kasvuarvio alhaisempi uin mennyt ehitys Kasvu vähittäisaupassa 10,2 mrd (86 %) Kasvu autoaupassa 4,8 mrd (115 %) Ostovoiman asvu muutettu pintaalasi myyntitehouudella Myyntitehouus vaihtelee aupan toimialasta riippuen Myyntitehouuden asvu + 20 % Myyntitehouuden asvu pienentää liietilan lisätarvetta Liietilan poistuma 0 -m 2 Veroauppavähennys 10 % Jos poistuma lasettaisiin, liietilan lisätarve olisi suurempi Veroauppavähennys pienentää liietilan lisätarvetta Liietilan lisätarve vuoteen 2025 1,7 milj. -m 2, josta vähittäisauppaa 1,4 milj. -m 2 Liietilan lisätarve vuoteen 2035 3,3 milj. -m 2, josta vähittäisauppaa 2,7 milj. -m 2 Kaavallinen ylimitoitus 1,3 Liietilatarve yhteensä 4,4 milj. -m 2, josta vähittäisauppaa 3,5 milj.-m 2
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 92 Uudenmaan 2. vaihemaauntaaavan liietilan lisätarve pohjautuu nyyisten ja tulevien uusmaalaisten ostovoimaan. Liietilan lisätarve oostuu useista muuttujista ja sisältää paljon epävarmuutta. Ostovoiman asvu on arvioitu aiempaa pienemmäsi, myyntitehouuden on uitenin arvioitu yhä asvavan. Nämä yhdessä vähentävät liietilan lisätarvetta. Liietilan lisätarvetta vähentää edelleen se, että aupan äytöstä poistuvia tai uudella orvautuvia liietiloja ei ole otettu muaan lasentaan. Lasennassa äytetty veroauppavähennys taroittaa, että 10 % ostovoiman asvusta suuntautuu iinteiden myymälöiden sijasta veroauppaan. Liietilan lisätarve vuoteen 2035 on 3,3 miljoonaa -m2. Kaii aavoitettava aupan ala ei todennäöisesti toteudu, osa osa auppapaioista on vaihtoehtoisia tai toteutuu väljemmin uin on suunniteltu. Sisi laselmassa on äytetty ns. aavallista ylimitoituserrointa (1,3). Kaavallinen ylimitoitus huomioiden liietilan lisätarve on 4,4 miljoonaa -m2. Tästä vähittäisaupan tarve on 3,5 miljoonaa -m2. Maauntaaavan oonaismitoitusessa on muana varsinaisen vähittäisaupan lisäsi myös muut aupalliset liietilat, uten ravintolat, ampaamot jne. Muun liietilan osuus on lasettu suuntaa antavasti nyyisen tilanteen muaan. Maauntaaavan yleispiirteisyyden vuosi mitoitusessa ei ole syytä erottaa muita liietiloja vähittäisaupasta, osa nämä liietilat sijaitsevat yleensä samoissa raennusissa uin vähittäisauppa. Liietilan lisätarpeen suunniteltu sijoittuminen esustoihin ja niiden ulopuolisille alueille riippuu aupan laadusta. Päivittäistavaraauppaa ja muuta erioistavaran auppaa suunnataan esustoihin nyyistä enemmän, un taas paljon tilaa vaativaa auppaa suunnataan esustojen ulopuolelle. Kaiea laselman muaista liietilan lisätarvetta ei ole sisällytetty maauntaaavan rataisuun vaan osa jää paiallisesti toteutettavasi. 6.4.1 Seudullisuuden määrittely Merityseltään seudullisella vähittäisaupan suurysiöllä taroitetaan sellaista vähittäisaupan suurysiöä tai usean myymälän muodostamaa vähittäisaupan aluetta, jolla voidaan arvioida olevan yhtä untaa laajempia, seudullisia vaiutusia. Seudullisuuden raja ertoo, minä oon alittavia vähittäisaupan suurysiöitä tai usean myymälän muodostamaa vähittäisaupan aluetta unta voi aavoittaa vaihemaauntaaavan esustatoimintojen tai merityseltään seudullisten vähittäisaupan suurysiöiden ulopuolelle. Uudenmaan 2.vaihemaauntaaavassa määritellään seudullisten vähittäisaupan suurysiöiden oon alaraja eriseen sellaiselle vähittäisaupalle, joa aupan laatu huomioon ottaen voi sijoittua perustelluista syistä myös esusta-alueiden ulopuolelle, muulle erioistavaran aupalle seä päivittäistavaraaupalle. Uudenmaan 2. vaihemaauntaaavan seudullisuuden raja vaihtelee 2 000 30 000 -m2:n välillä riippuen alueesta ja aupan laadusta. Alarajan määrittelyssä on huomioitu aupan laadun lisäsi siihen liittyvä myyntitehouus seä aupan oon edellyttämä ostovoima ohtuulliselta asiointietäisyydeltä. Seudullisuuden rajat maanäyttöluoittain on esitetty suunnittelumääräysissä ja seuraavassa tauluossa. Ne ohjaavat untaaavoitusta, ellei tapausohtaisesti tai unnan palveluverosuunnitelman yhteydessä laadituilla selvitysillä erityisesti muuta osoiteta. Ysityisohtaisemmassa suunnittelussa onin arvioitava vaiutustarastelujen perusteella, ono yseessä seudullisesti vai paiallisesti
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 93 merittävä vähittäisaupan suurysiö. Seudullisuuden raja voi ysityisohtaisempien selvitysten perusteella olla maauntaaavassa esitettyä pienempi tai suurempi. Merityseltään seudullisen vähittäisaupan suurysiöiden oon alarajat 6.4.2 Seudullisen aupan sijoittaminen esustatoimintojen alueella Maanäyttö- ja raennuslain 71 b :n muaan merityseltään seudullisten vähittäisaupan suurysiöiden enimmäismitoitus on osoitettava maauntaaavassa riittävällä taruudella. Lain perusteluissa todetaan, että enimmäismitoitusen osoittaminen osee soveltuvin osin myös esustatoimintojen alueita. Perusteluiden muaan mitoitusen osoittamisen tapa riippuu olosuhteista ja esimerisi suurimpien aupunien esustatoimintojen alueille ei ole aina tarpeen osoittaa enimmäismitoitusta errosneliömetreinä, jos aavan vaiutusten arviointi ei sitä edellytä. Vaihemaauntaaavassa esitetään esustatoimintojen alueiden enimmäismitoitus errosneliömetreinä ainoastaan esiooisille ja pienille untaesusille. Kaiia esustatoimintojen alueita osevat suunnittelumääräyset, joiden avulla ohjataan esustoihin sijoittuvan aupan määrää ja suurysiöiden ooa. Suunnittelumääräysten muaan vähittäisaupan suurysiöiden oo on mitoitettava sellaisesi, että ne soveltuvat ympäristöönsä. Ne on mitoitettava ja niiden toteutus on ajoitettava ysityisohtaisemmassa aavoitusessa siten, ettei niillä ole merittäviä haitallisia vaiutusia muiden esusta-alueiden aupallisiin palveluihin. Lisäsi on huolehdittava aupan palveluveron tasapainoisesta ehittämisestä. Suurysiöiden toteuttaminen tulee yteä ajallisesti ympäröivien taajamatoimintojen toteuttamiseen. Rataisun tavoitteena on lain hengen muaisesti tuea esusta-alueiden ehittämistä ensisijaisina aupan sijoittumisalueina ja turvata näin asuaiden monipuolisten aupallisten palveluiden saatavuutta. Pääaupuniseutu 2. vaihemaauntaaavan rataisussa pääaupuniseudulla merityseltään seudullisia vähittäisaupan suurysiöitä voidaan sijoittaa Helsingin esusta-alueelle valtaunnan esuseen seä pääaupuniseudun alueesusiin. Näille ei esitetä enimmäismitoitusta errosaloina.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 94 Helsingin esusta-alue ja alueesuset muodostavat jo nyyisin aupallisten ja muiden palveluiden monipuolisen veroston, jossa ysittäisen esusen vaiutusaluetta on vaiea hahmottaa. Verostomainen raenne vahvistuu entisestään, un pääaupuniseudun poiittaiset jouoliienneyhteydet ehittyvät. Vahvat ja monipuoliset alueesuset tasapainottavat pääaupuniseudun alueraennetta ja vähentävät tarvetta asioida valtaunnan esusessa, lyhentävät asiointimatoja ja parantavat palvelujen saavutettavuutta jouoliienteellä seä ävellen ja pyöräillen. Tulevaisuudessa verosto laajenee alueraenteen laajetessa ja uusien jouoliienneyhteysien toteutuessa. Uudesi esusta-alueesi muodostuu Helsingin Östersundom. Sen suunnittelussa on huolehdittava, että siihen sijoittuvien seudullisesti merittävien aupan suurysiöiden toteuttaminen ajoitetaan ja mitoitetaan ympäröivän yhdysuntaraenteen ehittymisen muaan. Seutuesuset ja untaesuset Pääaupuniseudun ulopuolella seudullisesti merittäviä vähittäisaupan suurysiöitä voi sijoittua seutuesusiin ja untaesusiin. Seutuesusille ja suurille untaesusille ei esitetä enimmäismitoitusta errosaloina. Sen sijaan esisuurille ja pienille untaesusille enimmäismitoitus esitetään. Vaihemaauntaaavassa esitetyt seutuesuset Porvoo, Hyvinää ja Lohja ovat jo nyyisin laajemman vaiutusalueen asioimis- ja työpaiaesittymiä ja Tammisaarella on edellytyset ehittyä sellaisesi. Kaavarataisulla seutuesusten asemaa vahvistetaan ja näin tasapainotetaan maaunnan alue- ja palveluraennetta. Ne eivät ilpaile esenään, eivätä niiden vaiutusalueet ole päälleäisiä. Seutuesuset ovat vanhoja aupuniesustoja, joissa esustojen raenne jo asettaa rajoitusia suurille aupan ysiöille. Helsingin seudun suurille untaesusille ja Loviisan esustalle ei myösään esitetä aupan enimmäismitoitusta errosneliömetreinä. Nämä untaesuset ovat jo nyyisin vahvoja asumis-, työpaia- ja palveluesittymiä ja niitä halutaan sellaisina edelleen ehittää. Vaia aavarataisussa ei esitetä enimmäismitoitusta, on aupan palveluveroselvitysessä selvitetty seutu- ja untaesusten liietilojen nyytilanne seä arvioitu liietilan lisätarve esusittain luuun ottamatta pääaupuniseutua. Kesustojen mitoitus pääaupuniseudun ulopuolella on myös muana selvitysessä esitetyssä aupan palveluveron arvioinnissa. Pääaupuniseudun ehysunnista siirtyy ostovoimaa nyyisin pääaupuniseudulle varsinin erioisaupan osalta. Liienteellisten vaiutusten arvioinnissa on päädytty samanlaisiin tulosiin. Jos erioisaupan määrää saadaan vahvistettua untaesusissa, asiointimatat pääaupuniseudulle lyhenevät seleästi. Viimeaiaisen ehitysen muaan erioistavanauppa on uitenin esittynyt pääaupuniseudulle ja haasteena on houutella erioistavaran aupan ysiöitä myös untaesusiin. Vaihemaauntaaavan rataisulla pyritään tuemaan tällaista ehitystä. Tavoitteena on, että päivittäistavaraaupan lisäsi muu erioistavaran auppa, uten vaateauppa säilyisi edelleen seutu- ja untaesusissa eiä esittyisi liiaa valtaunnan esuseen. Mitoitettavat untaesuset on jaoteltu ahteen luoaan aupan nyytilanteen ja lasennallisen lisätarpeen perusteella. Kesiooisille ja pienille untaesusille vaihemaauntaaavassa esitetään enimmäismitoitus errosneliömetreinä. Enimmäismitoituseen on lasettu aiien yli 2 000 -m 2 suuruisten vähittäisaupan suurysiöiden errosalat. Pienissä unnissa aii aupan lisätarve on suunnattu
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 95 vaihemaauntaaavan esustatoimintojen alueille. Tällä tuetaan untaesusen ehittämismahdollisuusia. Kesusten mitoittamisen tavoitteena on toisaalta turvata vähintään päivittäistavaraaupan palvelut aiissa esustoissa ja toisaalta estää esusen ooon nähden ylisuurten vähittäisaupan suurysiöiden muodostuminen. Vaihemaauntaaavassa ohjataan ainoastaan siinä esitettyjen esustatoimintojen alueiden aupallisten palveluiden ehittymistä. Kunnan tehtävänä on huolehtia, että ainain päivittäistavaraaupan palvelut ovat mahdollisimman hyvin asuaiden saavutettavissa myös pienissä paiallisissa esusissa ja asutustaajamissa, joita ei ole maauntaaavaan meritty esustatoimintojen alueisi. Kaupan mitoitus maauntaaavan esustatoimintojen alueilla
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 96 Esimerejä Uudenmaan maauntaaavan esustatoimintojen alueiden mitoittamisesta seutuesusessa ja untaesusissa. Uudenmaan maauntaaavan esustatoimintojen merintä on ohdemerintä, jona sijainti ja laajuus on suunnittelumääräysen muaan määriteltävä ysityisohtaisemmassa aavoitusessa. Nyyisten maauntaaavojen esustatoimintojen alueiden toteutumista selvitettiin mm. untaaavojen perusteella. Voimassa olevan maauntaaavan (Uudenmaan maauntaaava) päällä on yllä olevassa tauluossa hahmoteltu untaaavoitusella tarentuneet esustatoimintojen alueet violetilla rajausella. Kesimmäisessä saraeen nyytilanteen artat osoittavat esusten liietilan laadun ja raeisuuden. Kartat eivät ole esenään samassa mittaaavassa. Nyytilan artat ovat esitetty taremmin tämän selvitysen liitteessä. Oieanpuoleisessa saraeessa on aupan selvitysen mitoitustietoja seä maauntaaavan suunnittelumääräysen enimmäismitoitusluoa.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 97 6.4.3 Kesustojen ulopuolelle sijoittuvat merityseltään seudulliset vähittäisaupan alueet Vaihemaauntaaavassa merityseltään seudullisten suurysiöiden tavoitteena on tuea olemassa olevaa yhdysuntaraennetta ja sen ehitystä seä estää aupan liiallinen esittyminen. Liietilan lisätarve on jaettu alue- ja yhdysuntaraenteeseen osoittamalla useita eri puolille maauntaa sijoittuvia merityseltään seudullisia vähittäisaupan suurysiöitä Vaihemaauntaaavan rataisussa äsitellään 32 esustojen ulopuolista seudullisesti merittävää vähittäisaupan suurysiöä. Näistä 14 oli esitetty jo Uudenmaan voimassa olevissa maauntaaavoissa. Suurysiöiden suunnittelumääräysiä on taristettu vastaamaan muuttuneen MRL:n vaatimusia. Lisäsi merityseltään seudullisille vähittäisaupan suurysiöille esitetään lain edellyttämä enimmäismitoitus errosneliömetreinä. Vaia Uudenmaan maauntaaavan suurysiömerinnät jäävät voimaan, on aiia suurysiöjä äsitelty samoin periaattein aupan selvitysessä, vaiutusten arvioinnissa seä maauntaaavarataisussa. Näin suurysiöverostoa, sen mitoitusta ja rataisun vaiutusia voidaan arvioida oonaisuutena. Kesustojen ulopuoliset suurysiöt on taroitettu ensisijaisesti sellaista seudullista auppaa varten, joa aupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös esusta-alueiden ulopuolelle. Lähes aii 2. vaihemaauntaaavan suurysiöalueet ovat jo alaneet toteutua monipuolisina aupan esittyminä. Kaavarataisulla turvataan näiden raentuneiden suurysiöalueiden ehittämisedellytyset esustojen ulopuoliselle seudulliselle aupalle soveltuvina esittyminä. Vaihemaauntaaavassa ohjataan ainoastaan merityseltään seudullisten vähittäisaupan suurysiöiden sijoittumista. Kunta voi omassa aavoitusessaan osoittaa paiallisesti merittäviä vähittäisaupan suurysiöitä. Enimmäismitoitus Joaisen vaihemaauntaaavassa esitetyn suurysiön enimmäismitoituseen on lasettu nyytilanne, eli aii raennettu liietila seä arvioitu liietilan lisätarve. Nyytilanteeseen on arvioitu raennetut liieraennuset, mutta ei voimassa olevien asemaaavojen mahdollistamaa errosalaa eiä tiedossa olevia haneita. Nyytilatiedot ovat vuosilta 2011 ja 2012. Suurysiöihin sijoittuva lisätarve on arvioitu unnittain ostovoiman muaan ja siinä on huomioitu ostovoiman siirtymiä. Silloin un untaan on osoitettu useampia merityseltään seudullisia vähittäisaupan suurysiöalueita, liietilan lisätarve on jaettu näiden esen. Enimmäismitoituseen lasetaan muaan myös merityseltään paiallinen liietila. Vähittäisaupan suurysiön lasennallinen enimmäismitoitus on pyöristetty ylöspäin seuraavaan lähimpään mitoitusluoaan, joita on ahdesan. Paljon tilaa vaativa auppa on siirtymässä pääaupuniseudun eseisiltä alueilta Kehä I:n varrelle ja edelleen auemmasi. Keseisesti yhdysuntaraenteessa sijaitsevia alueita on taroitusenmuaisempaa ehittää tehoaampina asumisen ja työpaiojen alueina. Maauntaaavan aupan rataisussa ehitys huomioidaan siten, että olemassa olevien esittymien lisäsi pääaupuniseudun reunoille seä seutu- ja untaesusten läheisyyteen osoitetaan merityseltään seudullisia vähittäisaupan suurysiöalueita. Näille suunnataan osa pääaupuniseudun ostovoiman asvusta ja tällä hetellä pääaupuniseudulle muualta Uudeltamaalta siirtyvää ostovoimaa. Näillä ysiöillä on toteutuessaan tasapainottava vaiutus alue- ja yhdysuntaraenteeseen. Lisäsi ne vähentävät asiointimatojen pituutta, un palveluja ei tarvitse haea pääaupuniseudulta.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 98 Vaihemaauntaaavassa vähittäisaupan suurysiöiden enimmäismitoitus on osoitettu maaunnallisella taruudella, ja se tarentuu untaaavoitusessa. Jos suurysiöalueella on voimassa oieusvaiutteinen yleisaava tai asemaaavoja, aavat voivat toteutua vaihemaauntaaavan enimmäismitoitusesta riippumatta. Paljon tilaa vaativan erioistavaran auppaan tullaan soveltamaan MRL:n siirtymäauden jäleen (16.4.2015) vähittäisaupan suurysiötulintaa. Asiaa on tarasteltu ympäristöministeriön ohjeessa (YM2/501/2012). Kaupan laatu Vaihemaauntaaavassa esitettyjä seudullisesti merittäviä vähittäisaupan suurysiöitä ehitetään sellaista seudullista auppaa varten, joa vaatii paljon tilaa, ei ilpaile esustaan sijoittuvan aupan anssa ja jossa asioidaan harvoin. Tällaista auppaa ovat mm. auto-, rauta-, huonealu-, puutarha- ja maatalousauppa. Muuninlaisen seudullisen aupan sijoittaminen on suurysiöalueille mahdollista, miäli vaiutusten arvioinnin perusteella aupan laatua uvaavat sijoittumisedellytyset täyttyvät. Lisäsi seudullisesti merittäviin vähittäisaupan suurysiöihin voidaan sijoittaa oonaismitoitusen puitteissa paiallisesti merittävää päivittäistavaran auppaa ja muuta erioisauppaa, mm. vaateauppaa, jos unnan palveluverorataisu mahdollistaa rataisun. Jos merityseltään seudullisella vähittäisaupan suurysiöalueella on olemassa olevaa merityseltään seudullista päivittäistavaraauppaa tai muuta erioistavaran auppaa, niitä voidaan laajentaa ympäristöministeriön ohjeistusen muaisesti, unhan laajennus ei ole merittävää. Tällaisen laajennusen ohjeellisena rajana pidetään oreintaan 1500 - m2 tai alle 25 % laajennusta. Kaupan laatua on rajattu aavarataisussa, jotta suurysiöihin sijoittuvalla aupalla ei ole merittäviä haitallisia vaiutusia esusta-alueiden aupallisiin palveluihin ja niiden ehittämiseen ja jotta liiumisesta aiheutuvat haitalliset vaiutuset olisivat mahdollisimman vähäisiä. Vaihemaauntaaavan rataisussa Espoon Lommila poieaa muista suurysiöalueista. Jo Uudenmaan voimassa olevassa maauntaaavassa on osoitettu Lommilaan seudullisesti merittävän vähittäisaupan suurysiö, joa mahdollistaa alueelle seudullisesti merittävän päivittäistavaraaupan sijoittumisen. Tätä merintää ei vaiheaavassa umota. Vaiheaavassa Lommilaan päivittäistavaraaupalle on osoitettu enimmäismitoitus maauntaaavan edellyttämällä taruudella. Lommilan seudullisesti merittävään suurysiöön voidaan sijoittaa päivittäistavaran auppaa enimmillään 10 000 -m2, joa sisältyy Lommilan vähittäisaupan suurysiön enimmäismitoituseen. Päivittäistavaraaupan määrää on taroitusenmuaista toteuttaa sitä muaa, un ympäröivä yhdysuntaraenne ehittyy. Vaiutusten arvioinnin muaan Lommilan vähittäisaupan suurysiön palvelut on saavutettavissa jouoliienteellä, eiä Lommilan enimmäismitoitusen muaisella päivittäistavaraaupalla ole merittäviä haitallisia vaiutusia Espoon esusen, Kaulahden tai Veiolan päivittäistavaraaupalle. Toiminnallinen oonaisuus Vaihemaauntaaavassa vähittäisaupan suurysiöt osoitetaan ohdemerinnällä, jona sijainti laajuus on määriteltävä ysityisohtaisemmassa aavoitusessa siten, että se muodostaa toiminnallisen oonaisuuden.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 99 Toiminnallisen oonaisuuden arvioimisesi ysityisohtaisemmassa aavoitusessa on taroitusenmuaista äsitellä alueen maanäyttörataisu ja siihen sijoittuvat vähittäisaupan ysiöt oonaisuutena. Alueen laajuutta määriteltäessä tulee huomioida jo raentuneen alueen laajuus ja sen ehittämisedellytyset, alueen sisäiset liiennejärjestelyt muaan luien evyen liienteen järjestelyt, seä ytentä ympäröivään liienneveroon. Vaihemaauntaaavan tulinta ohdemerinnän sijainnin suhteesta liienneväyliin on väljempi uin se on ollut Uudenmaan maauntauntaaavassa: esimerisi alueen voi halaista merittävä pääväylä, edellyttäen että huolehditaan toiminnallisesta oonaisuudesta ja alueen sisäisistä liiennejärjestelyistä. Olemassa olevasta yhdysuntaraenteesta irralliset vähittäisaupan suurysiöt Valtaunnallisten alueidenäyttötavoitteiden muaan Alueiden äytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaia- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdysuntaraenteesta. Vähittäisaupan suurysiöt sijoitetaan tuemaan yhdysuntaraennetta. Vähittäisaupan suurysiöt on vaihemaauntaaavassa sijoitettu pääasiassa olemassa olevaan yhdysuntaraenteeseen. Kaavan tavoitevuosi on uitenin 2035 ja siinä esitetään väestönasvun edellyttämiä merittäviä taajama- ja työpaia-alueiden laajennusia. Tasapainoisen palveluveron turvaamisesi on myös tällaisille alueille osoitettu merityseltään seudullisia vähittäisaupan suurysiöjä. Tällä hetellä ne vähittäisaupan suurysiöistä Huhmari, Petas, Mäyränallio ja Östersundom sijaitsevat yhdysuntaraenteen ulopuolella, mutta yhdysuntaraenteen laajetessa vuoteen 2035 mennessä ne liittyvät iinteäsi osasi yhdysuntaraennetta. Kosa raenteen laajeneminen on epävarmaa, suurysiön toteuttaminen on ytetty ympäröivien taajamatoimintojen tai työpaia-alueiden toteuttamiseen suunnittelumääräysellä. Maauntaaavassa osoitetut merittävät uudet taajama- ja työpaia-alueiden laajennuset edellyttävät ysityisohtaisempaa aavoitusta, jossa suurysiön suhde ympäröivään maanäyttöön määritellään. Ympäröivän maanäytön ei tarvitse olla oonaisuudessaan raentunut ennen suurysiön toteuttamista. Ympäröivän alueen toteuttamisen voidaan atsoa äynnistyneen silloin, un unta on investoinut atuveroon ja unnallisteniiaan ja myös suurysiöä ympäröivät alueet ovat raentumassa.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 100 Esimerejä merityseltään seudulliset vähittäisaupan suurysiöistä ja Uudenmaan maauntaaavan enimmäismitoitusluoasta. Maauntaaavan vähittäisaupan suurysiön merintä on ohdemerintä, jona sijainti ja laajuus on suunnittelumääräysen muaan määriteltävä ysityisohtaisemmassa aavoitusessa. Nyyisten maauntaaavojen vähittäisaupan suurysiöalueiden toteutumista selvitettiin untaaavojen perusteella. Voimassa olevan maauntaaavan (Uudenmaan maauntaaava) päällä on tulittu untaaavoitusella tarentuneet suurysiöalueet oranssilla rajausella. Kesimmäisessä saraeen nyytilanteen artat osoittavat suurysiöalueen liietilan laadun ja raeisuuden. Kartat eivät ole esenään samassa mittaaavassa. Nyytilan artat ovat esitetty taremmin tämän selvitysen liitteessä. Oieanpuoleisessa saraeessa on aupan selvitysen mitoitustietoja seä maauntaaavan suunnittelumääräysen enimmäismitoitusluoa.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 101 Merityseltään seudullisen vähittäisaupan suurysiöiden enimmäismitoitus
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 102 Vihdin :n esustatoimintojen alueella vähittäisaupan suurysiöjen (yli 2000 -m 2 ) yhteenlasettu errosala saa olla enintään 20 000 -m 2 Kaiialla muualla paitsi taajamatoimintojen tai työpaiaalueilla merityseltään seudullisen vähittäisaupan suurysiön oon alaraja on 2000 -m 2, ellei selvitysten perusteella muuta osoiteta Nummelan esustatoimintojen alueella ei aupalle enimmäismitoitusta Vihdissä taajamatoimintojen alueilla merityseltään seudullisen TIVA-aupan alaraja on 10 000 -m 2, muun erioistavaran aupan 5000 -m 2 ja päivittäistavaraaupan 2000 -m 2, ellei selvitysten perusteella muuta osoiteta Huhmarin merityseltään seudullisen vähittäisaupan suurysiön enimmäismitoitus 50 000 -m 2 (muana myös alle 2000 -m 2 auppa) Vihdissä maauntaaavan työpaiaalueilla merityseltään seudullisen TIVAaupan oon alaraja on 10 000 -m 2, ellei selvitysten perusteella muuta osoiteta. Muun erioistavaran aupan ja päivittäistavaraaupan seudullisuuden raja on 2000 -m 2 Esimerejä esustatoimintojen alueiden ja vähittäisaupan suurysiön mitoitusesta seä seudullisuudesta. Pohjalla oleva artta on epävirallinen yhdistelmä Uudenmaan maauntaaavasta 1.vaihemaauntaaavaehdotuseta seä 2. vaihemaauntaaavaehdotusesta.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 103 7 MAAKUNTAKAAVAN KAUPAN RATKAISUN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 7.1 Kesuset Maauntaaavan aupan rataisu on johdettu tässä selvitysessä esitetystä palveluverosta ja sen arvioinnista. Selvitysessä esitettyä palveluveroa on arvioitu luvussa 5. Kosa maauntaaavan aupan rataisu ei ole täysin yhdenmuainen selvitysessä esitetyn mitoitusen osalta, täydennetään tässä vaiutusten arviointia siltä osin, mitä aavan mitoitusrataisun vaiutuset eroavat luvussa 5 esitetyistä vaiutusista. Arvioinnissa painopiste on siis selvitysessä esitetyn mitoitusen ja aavarataisun mitoitusen eroavuuden arvioinnissa. Luvussa arvioidaan, ovato maauntaaavan rataisun vaiutuset merittävyydeltään erilaiset uin tässä selvitysessä esitetyn palveluveron vaiutuset. Maauntaaavan rataisu eroaa tässä selvitysessä esitetystä palveluverosta lähinnä mitoitusen osalta. Maauntaaavassa ei aiia esustoja ole enimmäismitoitettu errosaloina, osa esusten mitoittaminen ei osoittautunut taroitusenmuaisesi. Kesustoissa mitoitus osee vain vähittäisaupan suurysiöitä. Kaavassa vähittäisaupan suurysiöalueiden mitoitus esitetään luoittain, jolloin mitoitus eroaa lasennallisesta mitoitusesta. Lisäsi maauntaaavarataisu sisältää muita uin määrällisiä aupan suunnittelumääräysiä, jota vaiuttavat aupan rataisun vaiutusten arviointiin. Maauntaaavan rataisussa aupan mitoitus on pyritty osoittamaan riittävällä maaunnallisella taruudella. Kaupan selvitysen lasennallinen mitoitus ertoo liietilan lisätarpeen. Mitoituslasenta perustuu useampaan olettamuseen. Ja osa maauntaaavassa ei ohjata väestön muutosia esustatoimintojen tai aupan suurysiöiden vaiutusalueille, on Uudenmaan maauntaaavarataisussa pyritty löytämään riittävä mitoittamisen taso aupalle. Maauntaaavan aupan mitoitus arvioidaan sellaisisi, ettei niillä ole merittäviä haitallisia vaiutusia esustoihin tai liienteeseen seudullisella tasolla. On huomattavaa, että aupan MRL:n 71 b:n sisältövaatimuset osevat myös untaaavoitusta, eiä maauntaaava ole ainoa auppaa ohjaava aavataso. Keseinen osa maauntaaavan rataisua on määräyset aupan laadusta. Selvitysen vaiutusten arviointien perusteella on todettu merittävät erot päivittäistavaraaupan, paljon tilaa vaativan erioistavaranaupan ja muun erioistavaran aupan vaiutusista esusiin ja liienteen. Maauntaaavan suunnittelumääräysillä rajoitetaan sisi esustojen ulopuolelle sijoittuvaa päiväystavaraaupan ja muun erioistavaranaupan raentumista. Lisäsi muilla sanallisilla suunnittelumääräysillä vaiutetaan mm. aupan ysiöiden ooon, raentamisen ajanohtaan ja seudullisen ja paiallisen aupan palveluveron yhteensovittamiseen. Maauntaaavan eseinen periaate on, että merityseltään seudulliset vähittäisaupan suurysiöt sijoittuvat ensisijaisesti esusta-alueelle. Näin ollen esustojen mitoitusen tulee olla enemmän tätä mahdollistava ja tueva teijä uin rajoittava. Mitoitus ei siten saa olla liian tiua. Miäli esustamitoitus on liian alhainen, eseinen periaate vähittäisaupan suurysiöiden sijoittumisesta esusta-alueelle voi vaarantua. Miäli esustoihin ei vähittäisaupan suurysiöä pysytä sijoittamaan, se haeutuu heremmin esimerisi esustan reuna-alueelle. Maauntaaavan rataisulla ei ole haitallisia vaiutusia, vaia aiia esusten enimmäismitoitusta ei osoiteta errosaloina maauntaaavan suunnittelumääräysissä. Haasteena on piemmin, miten saada auppaa esustaan uin se, että esustoihin tulee liiaa auppaa. Ongelmana voidaan pitää enemmän sitä, että auppa sijoittuu esustojen ulopuolelle, missä on enemmän
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 104 tilaa ja maa halvempaa ja missä esimerisi pysäöinnin järjestäminen on ysinertaisempaa uin esusta-alueille. Mahdollinen esustojen alimitoitus voi myös heientää ilpailun edellytysiä. Ja miäli esim. ostovoima asvaisiin lasettua enemmän, tiua mitoitus voi heientää aupan toiminta- ja ehitysedellytysiä esustoissa pitällä tähtäimellä. Kesustojen enimmäismitoitusta ei aiilta osin ole Uudenmaan 2.vaihemaauntaaavassa esitetty. Tällöin esusta-alueen meritys on alueraenteellisesti maaunnallinen, esusta-alue on toimiva ja elinvoimainen aito esusta un esushierarialtaan samantasoisten esusten välillä ei ole ilpailua. 7.1.1 Metropolin ydinalue Metropolin ydinalueen eli pääaupuniseudun esusia ei ole mitoitettu maauntaaavassa. Ne ovat aupallisesti monipuolisia, vetovoimaisia ja laajan vaiutusalueen esittymiä. Asuaita on unnissa oonaisuutena seä esusten läheisyydessä niin paljon, että he vastaavat pääosin paialliseen tarpeeseen. Seudullisen meritysen ne saavat siitä lähtöohdasta, että palvellessaan omia asuaitaan esusista muodostuu niin suuria ja vetovoimaisia, että ne houuttelevat asiaaita myös läheisistä pienemmistä naapuriunnista. Kuntien reunoilla sijaitsevat esuset saavat asiaaita naapuriunnan puolelta myös pääaupuniseudun sisällä, jos mata naapuriunnan alueella sijaitsevaan esuseen on lyhyempi uin oman unnan esuseen. Pääaupuniseudulla ihmiset liiuvat metropolialueen sisällä ristiin rastiin töiden, vapaaajan ja ostosten suhteen. Kesusten vaiutusalueet ovat hyvin laajoja ja menevät toistensa anssa päälleäin. Kesusta-alueet ovat toimivia ja elinvoimaisia esustoja ja niiden meritys on osin jo nyyään alueraenteellisesti seudullinen. Kauppaesusten viiottainen vaiutusalue Lähde: Koa: Kauppaesuset osana estävää ulutusta ja aupuniraennetta; Vesa Kanninen ja Annusa Rantanen (Toim.), 2010
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 105 Mitoittamattomuus ei vaiuta muiden esustojen ehittämiseen. Pääaupuniseudun alueesuset ovat jo nyt niin suuria ja vetovoimaisia, että ne saavat asiaaita mm. seudun ehysalueelta. Vaia esuset mitoitettaisiin oman väestön muaisisi, ne yhä edelleen ovat seudullisesti vetovoimaisia. Asuaita pääaupuniseudun alueesusten ympärillä on enemmän uin useissa maaunnan untaesusissa, joten ne väistämättä muodostuvat monipuolisimmisi esusisi uin näitä pienemmät untaesuset. Seutuesusiin ei pääaupuniseudun esusilla ole merittävää vaiutusta. Niiden vaiutusalue on pääosin toinen uin pääaupuniseudun alueesusten. Seutuesusten alueelta suuntautuu ostovoimaa pääaupuniseudulle. Tätä suuntautumista voidaan pienentää sillä, että seutuesusien palvelut monipuolistuvat. Monipuolistumiseen ei uitenaan pääaupuniseudun alueesusten mitoittamatta jättämisellä tai mitoittamisella ole vaiutusta. 7.1.2 Seutuesuset Maauntaaavan seutuesusia ei myösään ole mitoitettu maauntaaavassa. Ne ovat jo nyt voimaaita laajemman vaiutusalueen asioimis- ja työpaiaesittymiä. Kesusten ympärillä on niin paljon asuaita, että esustassa sijaitsevien auppojen myynnistä pääosa saadaan lasennallisesti lähiasuailta tai unnan omilta asuailta. Kosa esuset ovat lähiasuasmäärältään ja täten palveluiltaan sen verran suuria, ne vetävät asiaaita myös pienemmistä naapuriunnista, jossa auppaa seä myös asuaita on vähemmän. Seutuesusten mitoitus ei ole taroitusenmuaista. Ne ovat myös aitoja ja elinvoimaisia esusia. Seutuesusten vaiutusalueet eivät ole juuriaan ole päälleäisiä, joten niiden välillä ei ole ilpailua. Positiivista on, että seutuesuset asvavat, jotta seutu on myös aupallisesti vetovoimainen. Kesustahauinen auppa (esim. muotiauppa) haeutuu voimaaasti suuriin esusiin. Jos tällainen auppa ei sijoitu seutuesusiin, ei se mitä todennäöisimmin sijoitu myös tätä pienempiinään esusiin. Miäli seutuesuset eivät ole riittävän monipuolisia, ostovoimaa suuntautuu pääaupuniseudun esusiin, jota ovat jo nyt aupalliselta tarjonnaltaan usein vetovoimaisempia uin seutuesuset. Seutuesuseen sijoittuva aupan asvu ei ole pienistä esusista pois, vaan se on enneminin pois pääaupuniseudulle siirtyvästä ostovoimasta. Näin ollen seutuesusten mitoitus ei ole merittävä teijä alaesustojen ehittymiselle. Ne ehittyvät joa tapausessa pienimuotoisemmin ja oman lähialueen väestön pohjalta. Ja joa tapausessa näistä pienemmistä esusista siirtyy ostovoimaa suurempiin esusiin, joo lähimpään seutuesuseen tai pääaupuniseudulle. Seutuesusten asvu ei myösään vaiuta muihin seutuesusiin. Ne eivät ole esenään ilpailijoita, eivätä niiden vaiutusalueet mene merittävästi päälleäin. 7.1.3 Suuret untaesuset Kuntaesusista suurimpia ei mitoiteta maauntaaavassa. Näitä ovat Järvenpää, Kerava, Kironummi, Mäntsälä, Klauala, Söderulla, Hyrylä, Nummela ja Loviisa. Nämä ovat suurten untien pääesusia, joiden vaiutusalueena on oo unta. Kesuset sijoittuvat pääsääntöisesti jonun suuremman esusen vaiutusalueelle, eli osa alueen erioisaupan ostovoimasta suuntautuu näitä untia monipuolisempiin esusiin uten pääaupuniseudulle tai seutuesusiin. Mitoittamattomista esusista Loviisa, Mäntsälä, Kironummi, Söderulla ja Klauala ovat lähinnä itsenäisiä esusia, joiden vaiutusalueena on oma unta ja läheisimmät pienemmät unnat. Näiden mitoittamatta jättäminen ei vaiuta haitallisesti näitä
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 106 pienempiin esusiin, osa ne ovat jo niin pieniä, että niistä joa tapausessa suuntautuu ostovoimaa suurempiin esusiin. Mitoittamatta jättämisellä ei myösään arvioida olevan merittäviä vaiutusia näitä suurempiin esusiin, osa ne pääsääntöisesti ovat jo niin monipuolisia, suuren vaiutusalueen esusia, ettei näitä pienempien esusten asvu vaiuta näihin. Näiden esushierarialtaan samantasoisten esusten välillä ei ole ilpailua. Järvenpään, Keravan, Hyrylän ja Nummelan vaiutusalueet menevät osin päälleäin toistensa anssa tai jonun seutuesusen anssa. Nummelan vaiutusalue menee päälleäin Lohjan anssa eli Lohjan ja Nummelan marinat ovat osin päälleäiset. Näin ollen Nummelan asvaminen merittävästi saattaa hidastaa jonin verran Lohjan esustan asvua. Sama vaiutus on vastaavasti myös toisin päin, eli Lohjan asvaminen merittävissä määrin voi hidastaa Nummelan asvua. Eli Nummela ja Lohja ilpailevat osin samoista marinoista ja molemmille pitää luoda yhtäläiset mahdollisuudet. Ostovoiman rajallisuuden vuosi voi äydä niin, että toinen esusta asvaa toista enemmän. On esimerisi jonin verran auppatyyppejä, jota sijoittuvat seudulla vain yhteen paiaan ja tällä liiepaialla saavuttavat jo omat marinansa. Miäli Lohjan ja Nummelan esusille ei luoda mahdollisuusia ehittyä, voi liietilatarve suuntautua pääaupuniseudulle, jolloin asiointietäisyydet asvavat merittävästi. Molemmat seä Lohja että Nummela ovat jo palveluvarustuseltaan sen verran vahvoja, ostovoima on asvussa ja vaiutusalueet menevät vain osin päälleäin, että nyypalveluihin ei ummanaan merittävällä asvulla ole vaiutusta. Järvenpään, Keravan ja Hyrylän vaiutusalueet menevät osin päälleäin. Asuaat asioivat pääsääntöisesti lähimmässä esusessa, mutta muut syyt saattavat johtaa asiointia seudun muuhun esuseen. Näin jonun esusen asvaminen merittävästi, saattaa hidastaa jonun toisen asvua. Mutta miäli join esusista asvaa niin paljon, että ostovoimasiirtymät pääaupuniseudulle vähenevät on tällä oonaisuuden annalta positiivinen meritys seudulle. Suurten esusten osalta ei liietilaraentamisen ylimitoitus pääsääntöisesti ole seudullinen ongelma. Ylimitoitus ei niinään vaiuta lähialueiden pienempiin esusiin, sillä niistä asioidaan suuressa esusessa joa tapausessa (ilman ylimitoitustain), jos tarjonta on monipuolisempaa uin omassa esusessa. Liiallinen liieraentaminen vaiuttaa pääasiassa esusen omaan raenteeseen. Jos esuseen raennetaan liiaa, osa esustan liietiloista jää mahdollisesti lyhyellä tähtäimellä tyhjäsi. Pidemmällä aiavälillä ostovoiman asvu yleensä rataisee tämän ongelman. Vaihtoehtoisesti esustan aupallinen raenne muuttuu ja osa esusta-alueesta saattaa muuttua aupan äytöstä muuhun äyttöön esimerisi asumiseen.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 107 7.1.4 Pienet untaesuset Maauntaaavassa mitoitetaan esiooiset seä pienimmät untaesuset. Näitä ovat Karjaa, Niilä, Hano, Karila, Siuntio, Inoo, Nurmijärvi, Veiola, Rajamäi, Pornainen, Joela, Kelloosi, Vihti, Sauola, Asola, Lapinjärvi, Myrsylä ja Puila. Mitoittamatta jättäminen voisi teoreettisesti vaiuttaa ielteisesti Uudenmaan palveluveroon oonaisuudessaan, miäli join esusista asvaa ylisuuresi. Oletus on varsin teoreettinen, sillä esustojen ylimitoitus ei perinteisesti ole ollut ongelma, vaan päinvastoin. Tavoitteena on usein saada esustaan enemmän palveluita, uin mitä sinne on sijoittunut. Kesustoissa aupan uusinvestoinnit ovat haastavia, osa esustat ovat usein jo ohtalaisen tiiviisti raennettu. Niinpä vanhojen iinteistöjen ehittäminen on avainasemassa esustojen liietilojen ehittämisessä, mutta niidenin toteuttaminen ovat haastavia mm. usealle taholle jaaantuneen omistusen myötä. Kesustassa myös pysäöinnin järjestäminen pysäöintilaitosiin on allista. Kesustan ulopuolisilla alueilla on vastaavasti yleensä väljempää, jolloin aupan tilarataisut on helpompi toteuttaa, samoin pysäöinti. Näin ollen merittävänä haasteena ei ole niinään se, että esustoihin syntyy liiaa liietilaa, vaan se ettei sitä esustoihin saada tarpeesi. Kesusissa mitoitus osee vähittäisaupan suurysiöitä. Mitoitusen lähtöohtana on nyytila ja lisätarve. Kosa mitoitus esitetään luoissa, esusiin tulee ylimitoitusta verrattuna lasennalliseen mitoituseen. Mitoitusesta suuri osa mahdollistetaan toteutettavan suurysiöissä. Ysittäisiä suurmyymälöitä ei todennäöisesti synny uin päivittäistavaraauppaan. Erioisaupan suurysiöitä on lähinnä laajantavaravalioiman auppoina. Muuta erioisauppaa syntyy suurysiöön auppaesus- tai liieesustyyppisesti. Pienemmissä esusissa tämä taroittaa yleensä päivittäistavaraaupan ympärille muodostuvaa liieesusta. Tässä on otettava huomioon myös se, että nyyisiä liietiloja yhdistämällä ja uudistamalla, voidaan nyyisetin liietilat tulita suurysiöisi. Näin ollen suurysiöt eivät välttämättä ole aii uutta liietilaa. Kesusten tarjonnasta pääosa voi lähtöohtaisesti toteutua suurysiöinä, miäli aii ei toteudu yhdessä ysiössä. Se, että tarjontaa toteutuu suurysiössä, ei taroita esustoissa sitä, ettei pieniä myymälöitä ole lainaan. Suurysiöiden yhteyteen sijoittuu myös pienmyymälöitä, joo etumyymälöinä tai auppaesusmuotoisesti. Nämä voivat toimia ortteliraenteessa perinteisten ivijalamyymälöiden tapaan. Vähittäisaupan suurysiö esustassa ei siten taroita vain yhtä myymälää, esim. hypermarettia, vaan erilaisten suurysiöiden muodostamaa oonaisuutta, joiden yhteydessä on myös pienmyymälöitä ja ehä myös asuntoja. Kaupunisuunnittelulla on suuri meritys, miten suurysiöt esustassa toteutetaan. Lisäsi perinteisiä ivijalatiloja voi esusissa olla suurysiöiden ohella, niiden mitoitusta ei maauntaaavan mitoitus ose. Kesustojen osalta ylimitoitusella ei ole suurta meritystä. Mitoitus on masimimäärä liietilalle, mutta ei toteutuva määrä. Pienten esustojen enimmäismitoitus vaiuttaa siihen, ettei esustoihin synny epärealistisen suurta määrää auppaa. On uitein hyvin epätodennäöistä, että pienissä esusissa liietilamäärä asvaisi nyyisestä edes oman ostovoimansa asvun verran. Lisäsi tällä hetellä lähes aiista Uudenmaan unnista pääaupuniseutua, Porvoota ja Karilaa luuun ottamatta virtaa ostovoimaa oman untansa ulopuolelle (Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto, Kaupan palveluvero Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan raennemalleissa 1.6.2010; FCG Finnish Consulting Group Oy). Tätä nyyistä vajetta ei ole mitoitusessa otettu huomioon. Eli oman ostovoiman muainen unnan tarve on nyt lasettua mitoitusta suurempi useammissa unnissa. Eli miäli esusessa liietilamäärä asvaisi enemmän uin nyt lasettu tarve on, niin yhä edelleen mitä todennäöisimmin alueen ostovoima riittänee siihen nyyiset siirtymät huomioon ottaen. Pienten esustojen tarjonnan asvu olisi palveluveron annalta positiivista.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 108 On uitenin hyvin teoreettista, että untaesusissa liietilamäärä asvaisi niin suuresi, uin mitä tässä suunniteltu mitoitus on. Pienissä maauntaaavan untaesusissa ei tähän ysinertaisesti ole riittävästi ysyntää. Kauppa esittyy ja suuret esuset asvavat. Vaia pienille suodaan mahdollisuus ja vaiei suurille sitä suotaisi, eivät pienet esuset todennäöisesti asvaisi uitenaan. Jos suurille esusille ei suoda riittävästi mahdollisuusia, tulisi pulaa liietilasta, un ei uutta saisi raentaa tarpeesi. Näin ilpailu estyisi ja nyyinen auppa saisi ylivertaisen ilpailuedun. Tässä tavoitteena on siis mahdollistaa riittävissä määrin esustojen ehittäminen. Enemmän haittaa tulisi esustoille siitä, ettei esustoissa ole mitoitusta tarpeesi. Miäli esustat on alimitoitettu, esustaauppa haeutuu herästi esustojen ulopuolelle sellaisiin paioihin, jota eivät ole palveluveron annalta optimaalisia. Uudenmaan maauntaaavassa merityseltään seudullinen vähittäisauppa ohjataan ensisijaisesti esustatoimintojen alueelle. Maaäyttö- ja raennuslain auppaa osevista sisältövaatimusissa on, ettei suunniteltu maanäyttö saa haitata merittävästi esusta-alueiden aupallisia palveluja ja ehittämistä. Näitä tavoitteita peilaten esustaalueiden ylimitoitus ei merittävä haittateijä. Yleisesti ottaen esustan liietilamäärän asvattaminen ei vaiuta haitallisesti esustojen palvelutarjontaan tai esustojen ehittämiseen. : Maauntaaavassa alaesusten mitoitus ei siis ole optimimitoitus vaan enimmäismitoitus, jona toteutumisen vaiutusia tässä arvioidaan. Paioin maauntaaavassa äytetty luoitusmitoitus eroaa lasennallisesta mitoitusesta. Tässä tarastellaan mitoitettavien esusten toteutumista masimimitoitusen muaisena. Yleisesti ottaen on hyvin epätodennäöistä, että esuset asvaisivat enimmäismitoituseen. Lähialueella (unnassa) ei ole tähän tarpeesi ostovoimaa, eiä näin ollen auppa ole iinnostunut näihin sijoittumaan ainaaan suurissa määrin. Karjaalla, Niilässä, Hangossa, Karilassa ja Nurmijärven ironylässä vähittäisaupan suurysiöiden enimmäismitoitus on 30.000 -m 2. Mitoitusen suuruinen määrä liietilaa taroittaa äytännössä auppaesusta (sis. hypermaretin tai 1-2 supermarettia) tai paria-olmea hypermarettia etumyymälöineen tai useaa supermaretin muodostamaa liietilaoonaisuutta. Tässä mitoitusluoassa oleviin esusiin ei todennäöisesti sijoitu sellaista vähittäisaupan suurysiöä, jossa ei olisi päivittäistavaraauppaa. Karjaalla ja Niilässä on jo nyt vähittäisaupan suurysiöitä. Hangossa on ysi noin 2000 errosneliömetrin suuruinen päivittäistavaraaupan myymälä. Nurmijärven ironylään on raentumassa noin 5000 errosneliömetrin suuruinen vähittäisaupan suurysiö. Karilan esusta-alueella ei tällä hetellä ole vähittäisaupan suurysiöitä. Karjaalla, Niilässä ja Hangossa lasennallisesta mitoitusesta noin 80-90 % mahdollistetaan toteutettavan suurysiöissä. Karilassa ja Nurmijärvellä mitoitus ylittää lasennallisen mitoitusen. Tällä hetellä Niilän palvelut ovat ohtalaisen suppeita. Varsinin erioisaupan palveluita haetaan pääaupuniseudulta, Porvoosta seä Järvenpäästä, jota aii ovat palveluiltaan selvästi monipuolisempia. Niilän asvaminen masimimitoituseen enemmänin tasapainottaa palveluveroa suhteessa näihin monipuolisempiin esusiin. Kilpailevat esuset ovat lisäsi sen verran vahvoja, ettei Niilän asvulla ole näihin merittävää haitallista vaiutusta. Söderullan vaiutusalue on toinen uin Niilän ja Söderullan esustan ehittämiseen vaiuttaa enemmän oman lähialueen väestön ehittyminen.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 109 Karjaalla on aupan palveluita ohtalaisen monipuolisesti ja sen raenne on aupunimainen. Karjaalta virtaa ostovoimaa uitenin jonin verran Lohjalle ja pääaupuniseudulle osa ne ovat tarjonnaltaan selvästi monipuolisempia. Karjaan asvaminen masimimitoituseen ei vaiuta Lohjan esusen tai pääaupuniseudun aupallisiin palveluihin, sillä ne ovat jo suuren vaiutusalueen seutuesusia. Suhteessa näihin Karjaan ehittyminen ennemminin tasapainottaa palveluveroa. Lännessä on Tammisaaren seutuesus, jona aupallinen asema on tällä hetellä vahvempi uin Karjaan. Karjaan vahvistuminen tasapainottaa esusten välistä suhdetta, mutta sen ei arvioida vaiuttavan Tammisaaren asemaan läntisenä täreänä esusena, joa saa ostovoimaa myös Hangosta. Uudemaan esustojen mitoitus vuoteen 2035 Maauntaaavassa mitoitettavat esustat -m 2 Nyyiset suurysiöt Suurysiöideysiöt Suur- mitoitus /mitoitus Kesustan Nyytila lisätarve Mitoitus Nurmijärvi 13 000 8 000 21 000 5 400 30 000 143 % Niilä 15 000 18 000 33 000 7 500 30 000 91 % Hano 24 000 8 000 32 000 2 000 30 000 94 % Karila 18 000 9 000 27 000 30 000 111 % Karjaa 22 000 15 000 37 000 9 000 30 000 81 % Masala 3 000 2 000 5 000 20 000 400 % Veiola 4 000 3 000 7 000 20 000 286 % Rajamäi 7 000 4 000 11 000 20 000 182 % Pornainen 6 000 5 000 11 000 20 000 182 % Joela 7 000 6 000 13 000 20 000 154 % Kelloosi 5 000 4 000 9 000 20 000 222 % Vihti 7 000 4 000 11 000 20 000 182 % Virala 11 000 7 000 18 000 20 000 111 % Sauola 6 000 5 000 11 000 20 000 182 % Inoo 7 000 8 000 15 000 20 000 133 % Siuntio 4 000 14 000 18 000 20 000 111 % Asola 2 000 5 000 7 000 20 000 286 % Lapinjärvi 3 000 2 000 5 000 20 000 400 % Myrsylä 4 000 2 000 6 000 20 000 333 % Puila 3 000 2 000 5 000 20 000 400 % Nyyiset suurysiöt: muana myös suurysiön etumyymälät Nurmijärven ja Karilan maauntaaavan mitoitus ylittää lasennallinen mitoitusen. Ylitys on Karilan osalta niin pientä, ettei sillä ole meritystä. Karila toimii muutenin ohtalaisen itsenäisenä untana. Mitoitus ei vaiuta läheisten muiden esusten toimintaedellytysiin. Lähin esus on Vihdin ironylä, josta tapausessa virtaa ostovoimaa suurempiin esusiin. Vihdistä virtaa Karilaa enemmän ostovoimaa Nummelaan. Nurmijärvellä on asi muutain esusta Klauala ja Rajamäi. Näistä Klauala on selvästi monipuolisempi, jonne virtaa ostovoimaa myös Nurmijärveltä. Vastaavasti Rajamäi on sen verran pieni, ettei siellä ole eiä sinne synny merittävästi erioisauppaa. Näin ollen Kironylän asvaminen masimimitoituseen ei vaiuta Klaualaan, osa se on lähtöohtaisesti jo suurempi ja vetovoimaisempi uin Nurmijärvi. Vaiutus on vähäinen myös Rajamäelle, osa se muutoinin on esusta-asteiolla pienempi uin Nurmijärvi. Yleisesti on hyvä, jos auppa alueella ehittyy, tämä pienentää ostovoiman siirtymiä auempana sijaitseviin esusiin.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 110 Muissa maauntaaavan esustatoimintojen alueilla vähittäisaupan suurysiöiden enimmäismitoitus on 20.000 -m 2. Tämä taroittaa esimerisi 1-2 hypermarettia etumyymälöineen tai useita supermarettien muodostamia liieesusoonaisuusia. Tämän ooisissa esusissa vähittäisaupan suurysiö taroittaa pääosin supermarettia etumyymälöineen. Kesuset ovat sen verran pieniä, ettei niissä ole suurta ysyntää hypermaretille eiä myösään sellaiselle auppaesuselle, johon ei sijoitu päivittäistavaraauppaa. Kesusissa ei tällä hetellä ole vähittäisaupan suurmyymälöitä. Inoossa on noin 2000 errosneliömetrin suuruinen veneaupan ja -huollon myymälä, joa ei todennäöisesti ole vähittäisaupan suurysiö. Kaiissa unnissa maauntaaavan mitoitus ylittää esusten lasennallisen mitoitusen. Kaiissa näissä aupallinen tarjonta on sen tasoista, että ostovoimaa suuntautuu monipuolisempiin esusiin, joo pääaupuniseudulle, seutuesusiin, oman unnan pääesuseen tai läheisimpiin muihin monipuolisempiin esusiin. Näiden esusten asvu liietilamäärältään enemmänin tasapainottaisi palveluveroa, jolloin aupan palveluita saisi nyyistä tasaisemmin myös untaesusissa. Tämä edistäisi sellaisen palveluveron muodostumista, jossa asiointimatat olisivat ohtuullisia ja liienteen haitat mahdollisimman vähäisiä. Näiden pienempien esusten asvaminen ei vaiuttaisi näitä suurempien esusten palvelutarjontaan, sillä suuremmat ovat palveluvarustuseltaan yhä selvästi voimaaampia ja näin ollen myös vetovoimaisempia (seä asiaaan että aupan sijoittumisen näöulmasta). Ysittäisen esusen asvu masimimitoituseen ei vaiuta suuresti myösään muiden pienempien esusien palvelutarjontaan tai niiden ehittymiseen. Lähtöohtaisesti ehitys niissä on muutenin vähäistä, osa niiden lähiasuasmäärä on sen verran pieni. Yleisesti myös pienet esuset eivät pääsääntöisesti ole toistensa vaiutusalueella. Kuten on jo todettu, enimmäismitoitus ei mitä todennäöisimmin ole toteutuva mitoitus. Kunnissa tulee huolehtia tasapainoisesta palveluveron ehitysestä, jossa myös asuinalueilla varmistetaan lähipalvelujen saatavuus. Osissa unnissa aupan tarjontaa ei juuriaan ole maauntaaavaan merittyjen esusten lisäsi. Ysittäisiä yläauppoja voi olla, mutta niiden säilymiseen ylän oman asuasluvun ehitysellä on suurin vaiutus. Kesustoihin sijoittuu erioisauppaa, mutta tälläään ei ole meritystä maauntaaavan untaesusia pienemmille esusille, osa niissä ei juuriaan ole erioisauppaa eiä niihin erioisauppaa merittävästi synnyään.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 111 7.2 Vähittäisaupan suurysiöalueet Vähittäisaupan suurysiöalueiden mitoitus esitetään maauntaaavassa luoitusen autta. Näin ollen maauntaaavan mitoitus on suurempi uin palveluveroselvitysessä esitetty lasennallinen mitoitus. Oheisessa taulussa on esitetty vähittäisaupan suurysiöalueiden lasennallinen mitoitus, aavan enimmäismitoitus seä näiden erotus. Vähittäisaupan suurysiöalueiden mitoitus K-m 2 Lasennallinen mitoitus Kaavan enimmäismitoitus Kaavan ja lasennallisen mitoitusen ero Nyytila Uutta Lommila 72 000 108 000 180 000 200 000 20 000 11 % Suomenoja 148 000 47 000 195 000 200 000 5 000 3 % Kulloonsilta 45 000 47 000 92 000 100 000 8 000 9 % Nihtisilta 15 000 40 000 55 000 75 000 20 000 36 % Turvesolmu 0 40 000 40 000 50 000 10 000 25 % Konala 85 000 110 000 195 000 200 000 5 000 3 % Roihupelto 133 000 73 000 206 000 200 000-6 000-3 % Suutarila 67 000 37 000 104 000 100 000-4 000-4 % Östersundom 0 110 000 110 000 100 000-10 000-9 % Varisto-Petio 124 000 33 000 157 000 175 000 18 000 11 % Tammisto 108 000 33 000 141 000 150 000 9 000 6 % Porttipuisto 72 000 42 000 114 000 125 000 11 000 10 % Petas 0 100 000 100 000 100 000 0 0 % Koivuhaa 52 000 42 000 94 000 100 000 6 000 6 % Sveitsinportaali 46 000 57 000 103 000 125 000 22 000 21 % Valtatie 25 0 12 000 12 000 30 000 18 000 150 % Järvenpään eteläinen liittymä 10 000 71 000 81 000 100 000 19 000 23 % Keravanportti 21 000 50 000 71 000 75 000 4 000 6 % Inilänportti 0 74 000 74 000 75 000 1 000 1 % Mäntsälänportti 29 000 27 000 56 000 75 000 22 000 42 % Ilvesvuori 5 000 21 000 26 000 30 000 4 000 15 % Mäyränallio 0 36 000 36 000 50 000 14 000 39 % Focus 0 62 000 62 000 75 000 13 000 21 % Hyrylän eteläosa 72 000 21 000 93 000 100 000 7 000 8 % Huhmari 0 44 000 44 000 50 000 6 000 14 % Tynninharju 40 000 13 000 53 000 75 000 22 000 42 % Lempola 17 000 39 000 56 000 75 000 19 000 34 % Karjaan lounaisosa 12 000 24 000 36 000 30 000 5 000 20 % Horsbäc 16 000 11 000 27 000 50 000 12 000 32 % Loviisan länsiosa 10 000 14 000 24 000 30 000 6 000 25 % Tarmola 57 000 20 000 77 000 100 000 23 000 30 % Kuninaanportti 50 000 70 000 120 000 125 000 5 000 4 % Uusimaa 1 306 000 1 528 000 2 834 000 3 145 000 314 000 11 % Pääaupuniseutu 921 000 862 000 1 783 000 1 875 000 92 000 5 % Helsingin seudun ehtysalue 183 000 477 000 655 000 785 000 130 000 20 % Länsi-Uusimaa 85 000 87 000 172 000 230 000 58 000 34 % Itä-Uusimaa 117 000 104 000 221 000 255 000 34 000 15 %
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 112 Maauntaaavan suurysiöalueiden mitoitus on vain unin alueen enimmäismitoitus. Kaavan enimmäismitoitus ei tule oonaisuudessaan toteutumaan, vaan alueet toteutuvat todennäöisemmin lähempänä lasennallista mitoitusta. Miäli toteutetaan lasennallista lisätarvetta enemmän liietilaa, myyntitehouus lasee (olettaen että muut muuttujat säilyvät oletusten suuruisina). Jos joainen toteutuisi enimmäismitoitusen muaan, ei ostovoimaa riittäisi aiille. Näin ollen aiille alueille ei myösään löytyisi alueiden toteuttajia eiä aupan toimijoita, joten realismia aiien alueiden toteuttamiseen täysmääräisinä ei ole. Ysittäinen ohde voi uitenin toteutua täysmääräisenä, ja tällaisen mahdollisuuden vaiutusia tässä pyritään arvioimaan. Mitoitusen esittäminen luoissa tuo väljyyttä ja joustonvaraa aupan sijoittumiseen. Tällä luodaan edellytyset toimivalle ilpailulle ja uusien toimijoiden tulolle marinoille. Kosa lasennallisen liietilan lisätarpeen lasemisessa on äytetty luuisia olettamusia eri muuttujista (väestönasvu, myyntitehouus, ostovoiman asvu), tuo luoitus myösin joustovaraa sille, että join muuttujista ehittyy eri tavoin uin on arvioitu. Selvitysen liiteartoissa näyy myös vähittäisaupan suurysiöiden enimmäismitoitusluoat seä luoitusen mahdollistaman enimmäismitoitusen ero lasennalliseen mitoituseen. Lisäsi artoilta voidaan nähdä, miten maauntaaavaehdotusen muaisia luoia on taristetussa ehdotusessa lasettu lähemmäsi lasennallista mitoitusta. Kun pääaupuniseutua tarastellaan yhtenä oonaisuutena, luoitusen muainen enimmäismitoitus eroaa vain 5 % lasennallisesta mitoitusesta. Tämä on sen verran vähän, ettei tällä ylimitoitusella ole meritystä. Kosa pääaupuniseutu toimii yhtenäisenä asioimis- ja liiumisalueena, voi luoitusen muainen alueiden mitoitus realistisesti toteutuain. Ostovoimaa riittää myös paiallisille aupan alueille tämänin jäleen. Luoitusen muainen toteutuminen siirtää tilaa vaativan aupan alueita auemmas ydinalueista, jolloin alueita voidaan osoittaa tehoaampaan maanäyttöön. Kehysalueella suurin osa auppapaioista vastaa hyvin muiden alueiden tarpeeseen. Toteutuessaan täysmääräisinä paiallisille alueille ei jää ehittymisen varaa. Kehittyviä paiallisia alueita ei aiissa unnissa uitenaan edes ole. Lisäsi vähittäisaupan suurysiöalueet sijoittuvat seä muun palveluveron annalta että liienteellisesti hyviin paioihin, jolloin asiointimatat ovat ohtuullisia, vaia näissä esittymissä asioitaisiin paiallisten sijaan. Hyvinäällä Valtatie 25 alue ja Mäntsälässä vähittäisaupan suurysiöalueen uuden aupan määrä eroaa ohtalaisen paljon lasennallisesta liietilan lisätarpeesta. Näin ollen voidaan päätellä, ettei alueiden toteutuminen täysmääräisenä ole ovin realistista. Hyvinään alueet voivat uitenin saada lasettua enemmän ostovoimaa maaunnan ulopuolelta, ja osa Sveitsinportaaliin suunnatusta voi toteutua myös Valtatie 25 alueella. Todennäöisesti molemmat Hyvinään alueet eivät tule toteutumaan enimmäismitoitusen muaisena, vaan ne ovat osittain vaihtoehtoisia aupan sijoittumisalueita. Valtatie 25 -alue todennäöisesti toteutuu enemmän paiallisena pienempänä alueena ja vastaavasti Sveitsinportaalin meritys on enemmän seudullinen. Mäntsälänportin alue toimii enemmän tai vähemmän itsenäisenä aupan alueena. Alueelle voi suuntautua jonin verran ostovoimaa myös maaunnan ulopuolelta samoin Itä-Uudeltamaalta, mutta alueella on tästäin huolimatta ohtalaisen paljon lasennallista väljyyttä. Ostovoiman siirtymät unnan ulopuolelle pienenevät, miäli untaan saadaan tarpeesi omaain tarjontaa.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 113 Vähittäisaupan suurysiöiden mitoitus unnittain K-m2 Muille alueille* suunnattu lasennallinen liietilan lisätarve 2035 Maauntaaavan malueiden mitoitus yhteensä** Maauntaaavan malueiden nyyinen liiepinta-ala yhteensä Km-alueiden uusi liiepintaala max Uusi pinta-ala vrt tarve Espoo 471 000 625 000 280 000 345 000 73 % Helsini 733 000 600 000 285 000 315 000 43 % Kauniainen 0 Vantaa 417 000 650 000 356 000 294 000 71 % Pääaupuniseutu 1 621 000 1 875 000 921 000 954 000 59 % Hyvinää 87 000 155 000 46 000 109 000 125 % Järvenpää 93 000 100 000 10 000 90 000 97 % Kerava 63 000 75 000 21 000 54 000 86 % Kironummi 93 000 75 000 0 75 000 81 % Mäntsälä 34 000 75 000 29 000 46 000 135 % Nurmijärvi 71 000 80 000 5 000 75 000 106 % Pornainen Sipoo Tuusula 93 000 175 000 72 000 103 000 111 % Vihti 55 000 50 000 0 50 000 91 % Helsingin seudun ehysal 589 000 785 000 183 000 602 000 102 % Hano Inoo Karjalohja Karila Lohja 65 000 150 000 57 000 93 000 143 % Nummi-Pusula Raasepori 44 000 80 000 28 000 52 000 118 % Siuntio Länsi-Uusimaa 109 000 230 000 85 000 145 000 133 % Asola Lapinjärvi Loviisa 17 000 30 000 10 000 20 000 118 % Myrsylä Porvoo 94 000 225 000 107 000 118 000 126 % Puila Itä-Uusimaa 111 000 255 000 117 000 138 000 124 % Uusimaa 2 430 000 3 145 000 1 306 000 1 839 000 76 % * Kesustojen ulopuoliset alueet: KM-alueet, tiva-alueet, liienneasema-alueet muut aupan alueet, jota eivät ole asuinalueiden esusia ** Nyyinen ja uusi pinta-ala Länsi-Uudellamaalla enimmäismitoitusen muainen uuden liietilan raentamismahdollisuus on suuri verrattuna liietilan lisätarpeeseen. Alueet ovat osin vaihtoehtoisia aupan sijoittumisalueita. Miäli auppapaiat ehittyvät voimaaasti, voi Länsi-Uudenmaan alueelle jäädä arvioitua enemmän paiallista ostovoimaa, sen sijaan että ostovoimaa suuntautuisi pääaupuniseudulle tai ehysuntiin. Tämä vastaavasti edistäisi tasapainoisen palveluveron syntymistä.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 114 Itä-Uudellamaalla on vastaava tilanne uin Länsi-Uudellamaalla. Uudenmaan 2. vaihemaauntaaavan sallima uuden liietilan enimmäismitoitus on jonin verran suurempi uin lasennallinen tarve. Osin auppapaiat ovat vaihtoehtoisia aupan sijaintipaioja. Alueelle voi suuntautua arvioitua enemmän ostovoimaa Sipoosta seä maaunnan ulopuolelta. Myös ostovoimansiirtymät Itä-Uudeltamaalta pääaupuniseudulle pienenevät, jos tarjonta omalla alueella on riittävän hyvä. Mitoitusen esittäminen luoissa tuo alueille ylimitoitusta. Tällä ei arvioida olevan merittäviä vaiutusia esusta-alueiden aupallisiin palveluihin tai niiden ehittämiseen, osa alueille voidaan ysityisohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa sellaista merityseltään seudullista auppaa, joa aupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös esusta-alueiden ulopuolelle. Alueita ehitetään paljon tilaa vaativan erioistavaran aupan esittyminä. Näin ollen vähittäisaupan suurysiöalueille sijoittuva auppa ei lähtöohtaisesti vaiuta esustoihin. Se on sellaista auppaa, jota esustoissa on vähän, jona on vaiea esustoissa ehittyä ja joa ei esustoihin merittävästi sijoitu. Näin ollen vaia jollein suurysiöalueelle sijoitetaan lasennallista mitoitusta enemmän auppaa, ei tällä ole vaiutusta esustoihin, osa auppa on sellaista, joa ei esustaaupan anssa ilpaile. Alueille voidaan sijoittaa paiallista päivittäistavaraauppaa tai erioisauppaa. Tämäntyyppisen aupan sijoittaminen ja mitoitus tulee arvioida unnan palveluveroselvitysen pohjalta untaaavoitusessa. Vähittäisaupan suurysiöalueille saadaan ysityisohtaisemmassa aavoitusessa osoittaa uusia merityseltään seudullisia päivittäistavaraaupan suurysiöitä ainoastaan Espoon esusen pohjoispuolelle, Kehä I:n ja Turunväylän risteyseen. Mitoitusen esittäminen luoissa ei vaiuta palveluiden saavutettavuuteen evyt- ja jouoliienteellä. Näin ollen saavutettavuus on sama uin luvussa 5.3.3 on esitetty. Vähittäisaupan suurysiöpaiat luovat sellaisen palveluveron yhdessä esustaveron anssa, että palvelut ovat maaunnassa saavutettavissa mahdollisimman hyvin evyt- tai jouoliienteellä. Yhtenä maanäyttö- ja raennuslain vähittäisauppaan osevista sisältövaatimusista on että edistetään sellaisen palveluveron muodostumista, jossa asiointimatat ovat ohtuullisia ja liienteen haitat mahdollisimman vähäisiä. Tätä on arvioitu lähiostovoiman riittävyydellä, un tarastellaan alueita enimmäismitoitusen muaisina. Vastaava tarastelu tehtiin luvussa 5.3.5 lasennallisen mitoitusen muaisina. Lisäsi liienteellisiä vaiutusia on arvioitu erillisessä Uudenmaan palveluveron liienteellisessä arvioinnissa (Strafica, 2012). Alueiden oonaismitoitusta (sisältää siis nyyisen liietilan ja uuden liietilan) on tarasteltu vuoden 2010 väestöllä, ostovoimalla ja myyntitehouudella seä vuoden 2035 väestöllä, ostovoimalla ja myyntitehouudella, jona oletetaan olevan 20 % suurempi uin nyyinen myyntitehouus. Lähialueen ostovoiman riittävyyttä on tarasteltu siten, että enimmäismitoitusen muaan on alueelle arvioitu myyntitavoite esimääräisen muille alueille suunnatun vähittäisaupan toimialaraenteen muaan. Tätä verrataan lähialueen asuaiden ostovoimaan, joa on lasettu asuasluvun ja muille alueille suunnatun ostovoiman muaan. Tarastelu on teoreettinen, osa alueet eivät raennu täysimääräisinä eiä esimääräisen toimialaraenteen muaisina alueina. Tarastelussa arvioidaan lähiostovoiman riittävyyttä enimmäismitoituselle unin ohteen lähtöohdista atsoen ilman ilpailuteijöitä. Näin saadaan teoreettinen asiointietäisyys ullein ohteelle enimmäismitoitusen muaisena. Tällä tarastelulla ei arvioida ostovoiman riittävyyttä aiille ohteille yhtä aiaa. Sillä arvion lähtöohtana on, ettei aii ohteet voi toteutua enimmäismitoitusen muaisina.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 115 Lähiostovoima näyttää riittävän hyvin suurelle osalle vähittäisaupan suurysiöalueista, jos alue toteutuu enimmäismitoitusen muaisena. Pääaupuniseudulla asuaita on vähittäisaupan suurysiöalueiden lähiympäristössä niin paljon, että joaisessa ohteissa lähiostovoimaa riittää hyvin. Helsingin seudun ehysalueella lähiostovoimaa riittää hyvin lähes aiissa ohteissa. Ainoastaan Sveisinportaalin ja Mäntsälänportin toteutuminen enimmäismitoitusen muaisena edellyttää hieman pidempiä asiointimatoja. Sveitsinportaalin ympäristössä asuasmäärä ja ostovoima on sen verran asvussa, että lähiostovoiman riittävyys tulevaisuudessa on hyvä. Sveitsinportaalin tarastelussa ei ole lasettu muaan maaunnan rajojen ulopuolella olevaa ostovoimaa. Maaunnan raja tulee vastaa jo viiden ilometrin päässä ohteesta, joten lähiostovoiman riittävyys todellisuudessa on tässä lasettua suurempi ja voidaan arvioida että asiointimatat alueelle ovat ohtuullisia.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 116 Vähittäisaupan suurysiöalueiden lähiasuaat ja ostovoiman riittävyys Ostovoiman riittävyys yli 70 % Riittävyys alarajalla KM-alue Mitoitus m 2 2010 2035 2010 2035 Lommila 200 000 10 m 5 m yli 100 % 70 % Suomenoja 200 000 5 m 5 m 80 % yli 100 % Kulloonsilta 100 000 5 m 5 m 80 % yli 100 % Nihtisilta 75 000 5 m 5 m yli 200 % yli 400 % Turvesolmu 50 000 5 m 5 m yli 400 % yli 700 % Konala 200 000 5 m 5 m yli 100 % yli 200 % Roihupelto 200 000 5 m 5 m 100 % yli 100 % Suutarila 100 000 5 m 5 m 200 % yli 300 % Östersundom 100 000 10 m 10 m yli 200 % 500 % Varisto-Petio 175 000 5 m 5 m 80 % yli 100 % Tammisto 150 000 5 m 5 m yli 100 % yli 200 % Porttipuisto 125 000 5 m 5 m yli 100 % yli 200 % Petas 100 000 10 m 5 m yli 300 % yli 100 % Koivuhaa 100 000 5 m 5 m yli 100 % yli 200 % Sveitsinportaali 125 000 20 m 5 m 90 % 70 % Valtatie 25 30 000 5 m 5 m yli 100 % 300 % Järvenpään eteläinen l 100 000 10 m 5 m yli 100 % 100 % Keravanportti 75 000 5 m 5 m yli 100 % yli 200 % Inilänportti 75 000 10 m 10 m yli 100 % yli 300 % Mäntsälänportti 75 000 20 m 15 m yli 100 % 80 % Ilvesvuori 30 000 10 m 10 m yli 100 % yli 200 % Mäyränallio 50 000 10 m 5 m yli 100 % 100 % Focus 75 000 5 m 5 m 100 % yli 100 % Hyrylän eteläosa 100 000 5 m 5 m 80 % yli 100 % Huhmari 50 000 10 m 10 m 75 % yli 100 % Tynninharju 75 000 15 m 10 m 80 % 100 % Lempola 75 000 15 m 10 m 100 % 100 % Karjaan lounaisosa 30 000 15 m 5 m yli 100 % 70 % Horsbäc 50 000 15 m 15 m 70 % yli 100 % Loviisan länsiosa 30 000 20 m 10 m 80 % 80 % Tarmola 100 000 15 m 5 m 70 % 70 % Kuninaanportti 125 000 20 m 10 m 80 % 80 % Maaunnan ulopuolisia asuaita ei ole muana tarastelussa Mäntsälänportti, toteutuessaan enimmäismitoitusen muaisena, joutuu lasennallisesti haemaan asiaaansa noin 20 ilometrin säteeltä. Vastaava tilanne on uitenin myös lasennallisen mitoitusen osalta nyytilanteessa lasettuna. Lähialueen asuastiheys on alhainen. Alueella ei ole muita auppapaioja uin Mäntsälän esusta ja Mäntsälänportti, jota sijaitsevat hyvin lähellä toisiaan. Näin ollen näissä auppapaioissa asioidaan joa tapausessa, ellei asioida auempana monipuolisimmissa esusissa. Näin ollen Mäntsälänportin toteutuminen enimmäismitoitusen muaisena ei pidennä asiointimatoja verrattuna nyymitoituseen tai lasennalliseen mitoituseen. Länsi-Uudellamaalla asuasmäärä ja -tiheys on alhaisempi uin pääaupuniseudulla tai Helsingin seudun ehysalueella. Vähittäisaupan suurysiöalueita on myös vähemmän. Asiointimatat ovat näin ollen myös valtaosin pidempiä uin tiheällä ydinalueella. Samanaltainen on tilanne myös Itä-Uudellamaalla. Itä-Uudellamaalla asiointietäisyys nousee 20 ilometriin Kuninaanportin tai Loviisan suurysiöalueen toteutuessa
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 117 enimmäismitoitusen muaisena nyyostovoimalla lasettuna. Tulevaisuudessa ostovoiman asvun myötä tilanne on parempi. Lisäsi alueille voi suuntautua ostovoimaa myös mm. venäläisiltä matailijoilta, joita ei tässä ole otettu huomioon. Jos vaiutusalueella väestötiheys on liian pieni, ei alueelle synny erioisauppoja ja ne väistämättä esittyvät sinne, missä asuaita on lähellä eniten. Näin ollen asiointimatat väistämättä asvavat, mitä tapahtuu Länsi- ja Itä-Uudellamaalla. Enimmäismitoitusten pienentäminen ei muuttaisi tilannetta asiointimatojen pituusien suhteen, sillä tarjontaa ei ysinertaisesti ole eiä edes tule alueen pienimpiin esusiin. Eli mitoitusen suuruudesta riippumatta näistä unnista asioidaan joa tapausessa suurissa aupan esittymissä Lohjalla tai Tammisaaressa ja vastaavasti Porvoossa tai Loviisassa. Vähittäisaupan suurysiöalueille saa sijoittaa sellaista auppaa, joa aupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös esusta-alueiden ulopuolelle. Espoon Lommilaan voi uitenin sijoittaa myös päivittäistavaraauppaa. Muille alueille ei seudullista erioisauppaa tai päivittäistavaraauppaa saa sijoittaa. Tilaa vaativassa aupassa, jota vähittäisaupan suurysiöalueille voidaan sijoittaa, on asiointitiheys huomattavasti alhaisempi uin muussa vähittäisaupassa, joten asiointimatojen pituudella tilaa vaativassa aupassa ei ole niin merittävää vaiutusta. Tilaa vaativan aupan asiointi ei aina suuntaudu lähimpään esuseen vaan asiaaan tarpeen muaan se voi suuntautua hyvinin auas, jos tarjonta on enemmän asiaaan tarjontaa vastaavaa. Tilaa vaativassa aupassa alueen läheisyys ei aina ole ostopaian valintariteeri vaan tarjonnan sisältö. Näin ollen jonun tai joidenin suurysiöalueiden toteutuminen enimmäismitoitusen muaisena ei vaiuta siihen, että oonaisuudessaan maauntaaavan aupan rataisu edistää sellaisen palveluveron muodostumista, jossa asiointimatat ovat ohtuullisia ja liienteen haitat mahdollisimman vähäisiä.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 118 7.2.1 Vähittäisaupan suurysiöalueet pääaupuniseudulla Uudenmaan 2.vaihemaauntaaavassa äytetty mitoitusluoitus ei tuo merittävää lisää pääaupuniseudun mitoituseen verrattuna tässä selvitysessä esitettyyn lasennalliseen mitoituseen. Kaavarataisun mitoitus on vain viisi prosenttia lasennallista mitoitusta suurempi. Näin ollen vaiutuset ovat yhdenmuaiset uin lasennallisen mitoitusten muaisten vähittäisaupan suurysiöiden vaiutuset, joita äsiteltiin luvussa 5.3 ja 5.4. Lommila sijoittuu Urban Zone -liiumisvyöhyetarastelussa jouoliiennevyöhyeelle (s. luu 5.3.3 ja liiteartta 5), joten alueen palvelut ovat saavutettavissa jouoliienteellä. Alueelle on myös evyenliienteen yhteydet Espoon esustasta, joa sijoittuu vain ahden ilometrin päähän Lommilasta. Lommila on alueista ainoa, jonne on taristetussa ehdotusessa osoitettu seudullisesti merittävää päivittäistavaraauppaa. Päivittäistavaraaupan enimmäismitoitus Lommilan alueella on 10.000 -m 2. Mitoitus osee vain päivittäistavaraauppaa eiä esimerisi hypermarettia oonaisuudessaan. Lommilan asemaaavan yhteydessä on tehty aupallinen selvitys, jossa Lommilan auppaesusen päivittäistavaraauppaa on arvoitu. (Lommilan alue, Kaupallinen selvitys 2009; Santasalo Ky). Kyseisessä selvitysessä arvioitiin 9000 errosneliömetrin suuruista päivittäistavaraauppaa Lommilassa. Selvitysen tulosia voidaan pitää yhtenevinä maauntaaavan 10.000 errosneliömetrin enimmäismitoitusen anssa, sillä ero on vähäinen. Tällä hetellä Espoon esusen alueella (ml. Suvela ja Mielä) on päivittäistavaraauppaa noin 10.000 -m 2. Päivittäistavaraaupan lisätarve Lommilan selvitysessä määritellyllä päämarina-alueella (Vanha-Espoo, Kaulahti, Vahnaartano- Röylä, Viherlaaso-Lippajärvi, Pohjois-Kironummi) on vuoteen 2030 mennessä yli 25.000 -m 2 ja lähialueella eli Espoon esusen suuralueella (Vanha-Espoo) lähes 15.000 -m 2. Näin ollen 10.000 errosneliömetrin suuruiselle päivittäistavaraaupalle on marinoilla ysyntää. Tällä hetellä ostovoimaa virtaa alueelta ulos mm. Leppävaaran monipuolisemman erioistavaraaupan mutta myös hypermarettasoisen pt-tarjonnan taia, joa Espoon esusen alueelta puuttuu. Miäli Espoon esusen alueella ei päivittäistavaraauppa pysty ehittymään ysynnän muaisesti, ostovoimasiirtymät muihin esusiin asvavat ja asiointiliienne lisääntyy. Miäli lasennallinen liietilan lisätarve toteutettaisiin alueella vain pienempinä ysiöinä, suuntautuisi ostovoimaa edelleen alueelta pois monipuolisempiin maretteihin. Pienemmät ysiöt tyydyttävät osan tarpeesta ja näille riittää ostovoimaa Lommilan rinnalla, mutta ainoastaan riittävän monipuolinen päivittäistavaraaupan tarjonta luo edellytyset ostovoiman jäämiselle Espoon esusen alueelle. Enimmäismitoitusen muaisella päivittäistavaraaupalla ei siis arvioida olevan merittävästi haitallisia vaiutusia Espoon esusen päivittäistavaraaupalle, osa alueella on riittävästi ysyntää myös esustan päivittäistavaraaupalle. Ei ole odotettavaa, että Espoon esusen päivittäistavaraaupat lopettaisivat toimintansa Lommilan päivittäistavaraaupan myötä. Kesustassa ei myösään ole riittävästi tilaa ysynnän muaiselle pt-aupan ehittämiselle. Näin ollen Lommilan pt-auppa täydentää alueen nyyään vajaata tarjontaa eiä vaiuta Espoon esusen päivittäistavaraauppaan ielteisesti. Espoon esusta seuraavasi läheisimmät esustat ovat Kaulahti ja Veiola. Näiltä alueilta virtaa ostovoimaa Espoon esusen alueelle ja muualle pääaupuniseudulle.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 119 Uusi päivittäistavaraauppa Lommilassa vetää alueiden ostovoimaa, mutta tällä ei arvioida olevan haitallisia vaiutusia alueiden omaan päivittäistavaraaupantarjontaan. Jo tällä hetellä alueilta virtaa ostovoimaa hypermaret-ooluoan päivittäistavaraauppoihin. Lommilaan sijoittuva pt-auppa lyhentää näitä ostosmatoja. Seä Veiola että Kaulahti ovat väestöltään niin pieniä, ettei niihin synny omaa hypermaret-ooluoan päivittäistavaraaupan tarjontaa. Lisäsi molemmat ovat asuasluvultaan voimaaasti asvavia, joten ysyntää omille päivittäistavaraaupoille riittää hyvin. Ainain Kaulahdessa on päivittäistavaraaupan ehityshaneita vireillä. Suomenoja sijoittuu intensiiviselle jouoliiennevyöhyeelle, joten alueen palvelut ovat saavutettavissa jouoliienteellä. Alueelle on myös evyenliienteen yhteydet lähimmistä esusista Matinylästä ja Espoonlahdesta, jota sijoittuvat vain ahden ilometrin päähän Suomenojalta. Kulloonsilta sijoittuu jouoliiennevyöhyeelle, joten se on hyvin jouoliienteellä saavutettavissa. Etäisyys Espoon esustasta alueelle on noin uusi ilometriä, joten alue ei tueudu Espoon esusen palveluihin. Pohjois-Espoo on sen verran harvaan asuttua ja asuaita on sen verran vähän, ettei alueelle ole syntynyt merittävää esusta. Alue sijoittuu uitenin voimassa olevan maauntaaavan ehäaupungin ehittämisvyöhyeelle, joa alueena soveltuu hyvin tilaa vaativalle aupalle. Kulloonsilta täydentää jo nyyistä tilaa vaativan aupan nauhaa alueella. Nihtisilta sijoittuu jouoliiennevyöhyeelle, ja alueen palvelut on jouoliienteellä saavutettavissa. Alue sijoittuu vain ilometrin päähän Kauniaisten esustasta. Turvesolmu sijoittuu Nihtisillan lähialueelle, ja parin ilometrin päähän Leppävaaran esustasta. Alue sivuaa jouoliiennevyöhyettä, joten palvelut ovat riittävän hyvin jouoliienteellä saavutettavissa. Molempiin seä Nihtisiltaan että Turvesolmuun on jo olemassa evyenliienteen yhteydet lähimmistä esusista. Nihtisillan ja Turvesolmun alue on tiivistä taajama-aluetta ja lähialueella on merittävästi ostovoimaa alueen toteuttamiselle. Tällä hetellä Leppävaaran suuralueella ei ole tilaa vaativan aupan esittymiä ja tilaa vaativan aupan palveluita joudutaan haea omaa aluetta auempaa. Nihtisillan ja Turvesolmun toteutuminen lyhentää asiointietäisyysiä alueella. Konalan vähittäisauppa on hyvin jouoliienteellä saavutettavissa, osa alue sijoittuu intensiiviselle jouoliiennevyöhyeelle. Lisäsi alueelle on evyenliienteen yhteydet lähimmästä esusesta Kannelmäestä, joa on parin ilometrin päässä Konalasta. Roihupelto sijoittuu jouoliiennevyöhyeelle ja on täten hyvin saavutettavissa jouoliienteellä. Lähimmät esuset ovat Itäesus ja Herttoniemi, jonne molempiin on vain 1-2 ilometriä. Alue on eseisellä paialla aupuniranteessa. Suutarilan vähittäisaupan suurysiö on hyvin saavutettavissa jouoliienteellä, osa alue sijoittuu jouoliiennevyöhyeelle ja osin jopa intensiiviselle jouoliiennevyöhyeelle. Lähimpään esustastaan Tiurilaan on vain pari ilometriä ja alue on hyvin saavutettavissa evytliienteelläin. Östersundom sijoittuu Urban Zone 2035 tarastelussa jouoliiennevyöhyeelle, joten alueet palvelut ovat alueen toteuduttua jouoliienteellä saavutettavissa. Lähimpään maauntaaavan esustaan Östersundomin on mataa 2 ilometriä, joten alue tueutuu hyvin tuleviin esustan palveluihin. Tällä hetellä alue on vielä raentumaton ja sijaitsee yhdysuntaraenteen ulopuolella. Vuoteen 2035 mennessä yhdysuntaraenne laajenee siten, että alue liittyy iinteästi osasi yhdysuntaraennetta. Suurysiön toteuttaminen on ytetty ajallisesti ympäröivien taajamatoimintojen toteuttamiseen suunnittelumääräysillä. Suunnittelumääräysen muaan vähittäisaupan suurysiöä ei saa toteuttaa ennen ympäröivien taajamatoimintojen tai työpaia-alueiden toteuttamista.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 120 Miäli alueelle ei sallittaisi seudullista vähittäisaupan suurysiöä, jäisivät alueen palvelut todennäöisesti vajaisi, un yhdysunta alueen ympärillä muutoin raentuu. Paiallista tilaa vaativaa auppaa ei alueelle todennäöisesti raentuisi, sillä uudet myymälät haeutuvat mieluummin sinne, missä on jo muutenin aupan toimintaa tai mahdollisuusia vetovoimaiselle esittymälle. Uusia ysittäisiä pieniä tilaa vaativan aupan ysiöitä ei herästi sijoitu alueille, joissa ei muuta aupan toimintaa ole. Vähänin suuremmat tilaa vaativan aupan ysiöt muodostavat yhdessä nopeasti jo sellaisen aupan alueen, joa on seudullisesti merittävä. Varisto-Petio sijoittuu jouoliiennevyöhyeelle, joten alue on saavutettavissa jouoliienteellä. Alue sijoittuu noin olmen ilometrin päähän Myyrmäen esustasta ja alueelle on myös evytliienneyhteydet. Alue on osa Kehä I -tilaa vaativan aupan nauhamaista esittymää ja maauntaaavan ehäaupungin ehittämisvyöhyeellä. Tammisto sijoittuu jouoliiennevyöhyeelle, joten alue on saavutettavissa jouoliienteellä. Tammistoon on myös evytliienneyhteydet lähimmästä esustasta Paalasta, joa sijoittuu parin ilometrin päähän. Kaupan alue jatuu esustasta lähes yhtenäisenä alueena Tammistoon. Porttipuisto sijoittuu jouoliiennevyöhyeelle, joten alue on saavutettavissa jouoliienteellä. Alue sijoittuu Haunilasta vain ilometrin päähän ja alueelle on evytliienneyhteydet. Petas sijoittuu Urban Zone 2035 tarastelussa jouoliiennevyöhyeelle, joten alue on saavutettavissa jouoliienteellä. Lähin maauntaaavan esusta Kivistö on vain ilometrin päässä. Kesusta-alue on vielä raentumaton, joten tällä hetellä Petas sijoittuu yhdysuntaraenteen ulopuolelle. Alueen toteutus on uitenin ytetty suunnittelumääräysin ympäröivien taajamatoimintojen alueiden ja työpaia-alueiden toteuttamiseen. Näin ollen un alueelle voidaan toteuttaa seudullinen vähittäisaupan suurysiö, on alue jo osa yhdysuntaraennetta. Petasen lähialueella, alle viiden ilometrin päässä, asuu uitenin jo tällä hetellä merittävä määrä asuaita (lähes 50.000). Tilaa vaativan aupan asiointietäisyydesi mata on lyhyt. Koivuhaa sijoittuu jouoliiennevyöhyeelle, joten alue on saavutettavissa jouoliienteellä. Lähimpään esustaan Paalaan on mataa vain ilometri ja alueelle on evytliienneyhteydet. Koivuhaa on osa Paalan ja Tammiston muodostamaa laajaa aupan aluetta. Pääaupuniseudulla vähittäisaupan suurysiöiden enimmäismitoitus luo vielä merittävästi mahdollisuusia paiallisten alueiden ehittymiselle. Miäli suurysiöalueet toteutuisivat enimmäismitoitusten muaisina jää paiallisille alueille lasennallista liietilan lisätarvetta vielä 670.000 errosneliömetriä eli 40 % oo tarpeesta. Pääaupuniseudulla vähittäisaupan suurysiöalueet eivät ole siten ylimitoitettuja. Pääaupuniseudulla vähittäisaupan suurysiövero on tiheä, mutta myös asuasmäärä ja ostovoima alueella on suuri. Kunin vähittäisaupan suurysiöalueen lähellä asuu riittävästi asuaita lasennallisen myynnin toteuttamiseen. Pääaupuniseudulla lasenta on uitenin teoreettinen, asiaaat eivät asioi välttämättä lähimmässä auppapaiassa vaan ulevat tarpeen muaan ristiin rastiin alueen sisällä muun liiumisen ohessa. Asiointimatat pysyvät ohtuullisina, osa aupan vero on tiheä ja asuailla on valinnanvaraa valita auppapaia oman tarpeen ja muun liiumisen muaan. Uudenmaan 2. vaihemaauntaaavan muaiset esustat ja vähittäisaupan suurysiöt luovat siten pääaupuniseudulle edellytyset sellaisen palveluveron muodostumiselle, jossa asiointimatat ovat ohtuullisia ja liienteen haitat mahdollisimman vähäisiä.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 121 7.2.2 Vähittäisaupan suurysiöalueet Helsingin ehysalueella Helsingin ehysalueella vähittäisaupan suurysiövero on tiheä. Alueen joaiseen untaan on osoitettu vähintään ysi vähittäisaupan suurysiö Pornaista ja Sipoota luuun ottamatta. Sipoo tueutuu tilaa vaativan aupan palvelujen suhteen pääaupuniseudulle, Porvooseen seä osin Keravalle ja Järvenpäähän. Pornaisista ostovoimaa suuntautuu pääaupuniseudulle, Porvooseen seä Järvenpäähän. Uudenmaan 2.vaihemaauntaaavan vähittäisaupan suurysiöalueiden enimmäismitoitus on viidennesen suurempi uin tämän selvitysen muainen lasennallinen mitoitus. Kaavan mitoitus tuo siten väljyyttä auppapaioihin ja enemmän valinnanvaraa yritysille sijoittumisen suhteen. Väljyys edistää ilpailua ja luo mahdollisuusia aupan ehittämiselle, vaia join alue ei auppapaiana ehittyisiään. Hyvinäällä on 2.vaihemaauntaaavassa mitoitettu asi vähittäisaupan suurysiöä. Näistä Sveitsinportaali on jo olemassa oleva ja vetovoimaltaan suurempi. Näin ollen sen mitoitus on suurempi uin Valtatie 25:n alueen. Sveitsinportaali sijoittuu jouoliiennevyöhyeelle ja Valtatie 25:n alue sijoittuu lähelle jouoliiennevyöhyettä. Tilaa vaativan aupan palvelut ovat siten jouoliienteellä saavutettavissa. Molemmat sijoittuvat esustasta noin olmen ilometrin päähän. Väliin jää asuinalueita ja muita aupan alueita, joten suurysiöalueet ovat hyvin iinni taajamaraenteessa. Valtatien 25:n alueen maauntaaavassa osoitettu enimmäismitoitus eroaa suhteellisesti paljon alueen lasennallisesta mitoitusesta, jossa merittävästi enemmän tarvetta on suunnattu Sveitsinportaaliin. Ylimitoitus tuo joustovaraa näiden ahden alueen toteuttamiseen, uitenin niin, ettei ylimitoitusella ole vaiutusia esustaan tai muuhun palveluveroon, osa alueelle voidaan sijoittaa sellaisia seudullisia vähittäisaupan suurysiöitä, jota eivät ilpaile esustaaupan anssa. Valtatie 25:n alueella ei myösään ole ilpailuvaiutusia auemmasi sijoittuneiden aupan alueiden anssa, osa niiden vaiutusalue on pääosin toinen. Miäli Hyvinään molemmat vähittäisaupan suurysiöt toteutuvat enimmäismitoitusen muaisina, ei paiallisille alueille jää merittäviä ehitysmahdollisuusia. Molemmat vähittäisaupan suurysiöt sijoittuvat uitenin iinni aupuniraenteeseen ja niin hyvin saavutettavissa oleviin paioihin. Näin ollen alueen oonaispalveluveron annalta ei ole meritystä, jos paialliset auppapaiat eivät aupungissa ehittyisi. Maauntaaava luo edellytyset ohtuullisille asiointimatoille, jolloin liienteen haitat ovat mahdollisimman vähäisiä. Valtatie 25:n enimmäismitoituseen riittää lasennallisesti hyvinin ostovoima alle 5 ilometrin säteellä. Sveitsinportaali joutuu haemaan ostovoimaa lasennallisesti 20 ilometrin säteeltä nyyostovoimalla mitattuna. Sveistinportaalin sijainti moottoritien varressa teee alueesta helposti saavutettavan. Lisäsi lähialueella ei Valtatie 25:n alueen lisäsi ole muita suuria aupan alueita, joten on luontevaa, että asiointietäisyys asvaa aivan lähialuetta suuremmasi. Lähialueen ostovoimalaselmassa ei ole muana Riihimäen seutua, josta asioidaan myös Sveitsinportaalissa. Eli todellisuudessa ostovoimaa riittää lähialueella lasettua paremmin. Vuonna 2035 ostovoimaa lähialueella on jo lasennallisesti riittävästi. Järvenpäässä on ysi vähittäisaupan suurysiö Järvenpään eteläisessä liittymässä. Alue on osin Tuusulan puolella, mutta lasennallisesti vain Järvenpään tarvetta on osoitettu alueelle. Vähittäisaupan suurysiö sijaitsee autovyöhyeellä, mutta lähelle jouoliienne- ja jalanulun reunavyöhyettä. Alueelle ollaan uitenin suunnittelemassa
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 122 linja-autoreittiä, joa yhdistää auppa-alueen Järvenpään esustaan. Lisäsi Kyrölän rautatieasemaa suunnitellaan siirrettävän ja alueen ydin tulee sijoittumaan hyvin lähelle uutta asemanpaiaa. Näin ollen voidaan arvioida, että alueen palvelut ovat Järvenpäässä riittävän hyvin jouoliienteellä saavutettavissa. Järvenpään eteläinen liittymä sijoittuu olmen ilometrin päähän esustasta ja on iinni taajamaraenteessa. Alueen lähellä asuu riittävästi asuaita mitoitusen ooluoaan ja aupan laatuun nähden. Vaia Järvenpään vähittäisaupan suurysiöalue toteutuu enimmäismitoitusen muaisena, jää hienoisesti mahdollisuusia myös paiallisten alueiden ehittämiselle. Keravalla on ysi vähittäisaupan suurysiö, Keravanportti, esustasta parin ilometrin päässä. Kesustan ja Keravanportin välinen alue on paiallista aupan aluetta ja näin Keravanportin alue on iinteä osa taajamaraennetta. Alueen lähellä asuu riittävästi asuaita alueen toteuttamiseen enimmäismitoitusen muaisena. Lisäsi paiallisille alueille jää riittävästi myös ehitysmahdollisuusia. Keravanportti sijoittuu liiumisvyöhyetarastelussa jalanulunreunavyöhyeelle, joten sen tavoitettavuus evytliienteellä, alueen ohi ulee myös Keravalta pääaupuniseudulle uleva jouoliienne, joten alue on tavoitettavissa myös jouoliienteellä. Kironummella on myös ysi vähittäisaupan suurysiö Inilänportti. Alue sijoittuu autovyöhyeelle, mutta sivuaa seudullista jouoliiennevyöhyettä. Alue on näin ollen riittävän hyvin jouoliienteeltä saavutettavissa. Inilänportti sijoittuu Kironummen esustasta uuden ilometrin päähän. Alueen lähellä on uitenin toinen maauntaaavan esus Masala ja lähellä on myös työpaia- ja muita asuinalueita. Inlänportin lähellä asuu riittävästi asuaita alueen toteuttamiseen masimimitoitusen muaisena. Kironummen esustassa on myös tilaa vaativan aupan alue. Vaia Inilänportti toteutuisi enimmäismitoitusen muaisena, riittää myös esustan aupan alueelle tilaa vaativan aupan ostovoimaa. Mäntsälänportti sijoittuu lähelle Mäntäsälän esustaa, vain parin ilometrin päähän. Alue sijoittuuin jalanulun reunavyöhyeelle ja on näin ollen evyt- ja jouoliienteellä saavutettavissa. Alue on myös iinni muussa yhdysuntaraenteessa. Mäntsälänportin maauntaaavassa osoitettu enimmäismitoitus on jonin verran suurempi uin lasennallinen mitoitus. Miäli mitoitus toteutuu enimmäismitoitusen muaisena, ei paiallisille alueille jää toteutusmahdollisuusia. Mäntsänportti sijoittuu uitenin niin hyvin saavutettavissa olevaan paiaan esustan lähelle, ettei oonaispalveluveron annalta ole merittävää haittaa, vaiei aupuniin ehittyisi paiallisia aupan alueita. Ylimitoitusella ei ole vaiutusia esustaan tai sen ehittymiseen, osa alueelle voidaan sijoittaa vain seudullisesti merittävää tilaa vaativaa auppaa. Ylimitoitus ei vaiuta myösään muihin seudullisiin aupan alueisiin, osa vaiutusalueet eivät merittävästi ole päälleäisiä. Mäntsälänportti joutuu haemaan ostovoimaa ohtalaisen laajalta alueelta. Väestömäärän asvu on uitenin suurta, joten tulevaisuudessa lähialueella riittää nyyistä paremmin ostovoimaa. Mäntsälänportti sijoittuu maaunnallisen palveluveron reunaan, joten se erää ostovoimaa laajalta maaunnan reuna-alueelta, jossa ei palveluita juuriaan ole. Näin ollen pität etäisyydet ovat luontevia alueen palveluveroon nähden. Nurmijärvellä on Uudenmaan 2.vaihemaauntaaavassa mitoitettu asi vähittäisaupan suurysiöä. Ilvesvuoren alue sijoittuu lähelle Nurmijärven esustaa, jalanulun
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 123 reunavyöhyeelle. Varsinainen ydinesusta jatuu aupan alueena ja asunto-alueena lähelle Ilvesvuorta. Lisäsi Ilvesvuoren ympäristössä on työpaia-alue, joa on jo osin jo raentunut. Ilvesvuoren tavoitettavuus Nurmijärven ironylän asuaiden osalta on evytliienteen osalta hyvä. Mäyränallio sijoittuu autovyöhyeelle, noin olmen ilometrin päähän Klaualasta, mutta alue sivuaa seudullista jouoliiennevyöhyettä. Klaualalaisten näöulmasta tarasteltuna tilaa vaativan aupan palveluiden saavutettavuus jouoliienteellä ei ole oman unnan sisällä ole luonteva. Toisaalta Vantaan Petas sijoittuu jouoliiennevyöhyeelle, jona läheltä Klaualan jouoliienne osin hoituu. Lisäsi tilanne jouoliienteen suhteen muuttuu, un Mäyräallion työpaia-alue raentuu ja ohiulutien valmistuttua alueen läpi ulee ainain osa Klaualasta pääaupuniseudulle uleva jouoliienne. Suunnittelumääräysissä alueen raentaminen tulee ajallisesti yteä lähiympäristön taajamatoimintojen tai työpaiaalueen toteuttamiseen. Mäyränallion mitoitus eroaa suhteellisen paljon lasennallisesta mitoitusesta. Ylimitoitus tuo joustovaraa tilaa vaativan aupan sijoittumiselle Ilvesvuoreen tai Mäyränallioon. Molempien lähiympäristössä asuu riittävästi asuaita luoitusen muaiseen mitoituseen alle ymmenen ilometrin säteellä. Näin asiointietäisyydet eivät muodostu liian pitisi. Mäyränallion lähiympäristössä on enemmän asuaita uin Ilvesvuoren, joten lähtöohtaisesti olisi parempi, että Mäyränallion alueesta muodostuisi suurempi aupan alue uin Ilvesvuoresta. Lisäsi ylimitoitus luo paremmat ilpailumahdollisuudet Mäyränalliolle suhteessa Petaseen, joa on selvästi suurempi aupan alue, miäli enimmäismitoituset alueille toteutuvat. Ylimitoitusella ei uitenaan ole merittäviä haittavaiutusia Petasen alueelle, osa Petasessa on Mäyränalliota suuremmat mahdollisuudet aupan raentamiselle. Lisäsi jo tällä hetellä Petasen lähiympäristössä asuu merittävästi enemmän asuaita uin Mäyränallion. Miäli Ilvesvuori ja Mäyränallio toteutuisivat enimmäismitoitusen muaisina, ei paiallisille tilaa vaativan aupan alueille jää laajennusmahdollisuusia. Tällä ei oonaispalveluveron annata ole merittäviä haitallisia vaiutusia, osa alueet eivät todennäöisesti juuriaan laajenisi, vaiei Ilvesvuorta tai Mäyränalliota toteutettaisiaan. Alueet eivät ole riittävän vetovoimaisia uusille tilaa vaativan aupan ysiöille. Tuusulassa on Uudenmaan 2.vaihemaauntaaavassa mitoitettu asi vähittäisaupan suurysiöä. Hyrylän eteläosa on esustasta alle olmen ilometrin päässä. Alue on iinni yhdysuntaraenteessa ja sijoittuu liiumisvyöhyetarastelussa osittain seudulliselle jouoliiennevyöhyeelle. Alue on siten saavutettavissa seä jouoliienteellä että evytliienteellä. Alueen lähiympäristössä asuu riittävästi asuaista alueen toteuttamiselle enimmäismitoitusen muaisena. Focus sijoittuu lähelle Vantaan rajaa, ja lähin esusta alueelle onin Korso, joa sijoittuu noin neljän ilometrin päähän. Alue palvelee siten myös vantaalaisia, joa on lähin tilaa vaativan aupan alue oillisen Vantaan asuaille. Lähiostovoimaa näyttää riittävän hyvin alueelle, jos alue toteutuu enimmäismitoitusen muaisena. Liiumisvyöhyetarastelussa alue sijoittuu seudulliselle jouoliiennevyöhyeelle, joten alue on jouoliienteellä hyvin saavutettavissa. Miäli Tuusulan suurysiöalueet toteutuvat enimmäismitoitusen muaisina, ei paiallisille tilaa vaativan aupan alueille jää ehittymismahdollisuusia. Tällä ei uitenaan ole haitallisia vaiutusia oonaispalveluveron annalta, osa muita tilaa vaativan aupan alueita ei unnassa ole. Lisäsi ei ole todennäöisestä että Joelan tai Kelloosen ympäristöön tällaisia alueita raentuisi, vaia enimmäismitoituset eivät toteutuisiaan.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 124 Vihdissä on Uudenmaan 2.vaihemaauntaaavassa osoitettu ysi vähittäisaupan suurysiömerintä Huhmariin. Alue sijoittuu noin neljän ilometrin päähän esustasta. Nyyisin alue on autovyöhyettä, mutta jouoliienne vyöhye on hyvin lähellä. Alueen ohi ulee Vihdin jouoliienne, ja alueella on liityntäpysäöinti. Suunnittelumääräysen muaan alue voi raentua vasta, un lähiympäristön työpaia-alue toteutuu. Työpaiojen myötä jouoliienne alueelle paranee, joten alue on tällöin saavutettavissa jouoliienteellä. Huhmarin lähiympäristössä asuu jo nyt riittävän lähellä riittävästi asuaita alueen toteuttamiselle enimmäismitoitusen muaisena. Lisäsi Vihtiin jää mahdollisuusia myös paiallisille tilaa vaativan aupan ysiöille, vaia Huhmari toteutuisi enimmäismitoitusen muaisena. Uudenmaan 2.vaihemaauntaaavan mahdollistama palveluvero Helsingin seudun ehysalueella on tiheä siellä, missä asuaita on tiheästi. Asuaat voivat valita aupan oman tarpeen ja muun liiumisen muaan, jolloin asiointi on joustavaa ja ylimääräinen liiuminen mahdollisimman vähäistä. Asiointi pääaupuniseudulle vähenee, un alueen oma tarjonta paranee. Ylimitoitusta alueella on lasennalliseen mitoituseen nähden noin viidennes. Tällä hetellä ostovoima siirtymät pääaupuniseudulle ovat suuret ja ylimitoitus vastaa siten osin nyyiseen alitarjontaan. Ylimitoitusella ei ole haitallisia vaiutusia esustoihin ja muuhun palveluveroon. Paiallisille esusille ei jää juuriaan toteutusmahdollisuusia, jos vähittäisaupan suurysiöalueet toteutuvat enimmäismitoitusen muaisina. Vähittäisaupan suurysiöjen vero on uitenin sen verran tiheä, että palvelut ovat hyvin saavutettavissa, vaiei paiallisia ysiöjä alueelle syntyisiään. Lisäsi vähittäisaupan suurysiöalueet ovat niitä alueita, jonne auppa alueella pyrii sijoittumaan. Paiallisia ysiöitä ei alueelle merittävästi sijoittuisi, vaia alueet toteutuisivat lasennallisen mitoitusen muaisina (siis ilman maauntaaavan luoitusen aiheuttamaan ylimitoitusta). Koonaisuudessaan Uudenmaan 2.vaihemaauntaaava mahdollistaa Helsingin ehysalueella sellaisen palveluveron muodostumisen, jossa asiointimatat ovat ohtuullisia ja liienteen haitat mahdollisimman vähäisiä. 7.2.3 Vähittäisaupan suurysiöalueet Länsi-Uudellamaalla Vähittäisaupan suurysiöitä on Länsi-Uudellamaalla ainoastaan seutuesusten yhteydessä Lohjalla seä Tammisaaressa ja Karjaalla. Muut unnat ovat alueella niin pieniä, ettei niissä ole luontevia edellytysiä seudullisille vähittäisaupan suurysiöille. Lohjalla on Uudenmaan 2.vaihemaauntaaavassa mitoitettu asi vähittäisaupan suurysiöä Tynninharjuun ja Lempolaan. Lempola sijoittuu jouoliiennevyöhyeelle ja Tynninharju autovyöhyeelle uitenin sivuten jouoliiennevyöhyettä. Tynninharju on myös Lohjan alaesus, samoin Lempola nojautuu Lohjan toiseen alaesuseen Ventelään. Näin ollen Lohjan suurysiöalueiden saavutettavuus jouoliienteellä on riittävän hyvä, samoin myös evytliienteellä. Molemmat alueet sijoittuvat iinni yhdysuntaraenteeseen. Lohjan vähittäisaupan suurysiöiden mitoitus 2.vaiheaavassa on jonin verran ylimitoitettu suhteessa tämän selvitysen lasennalliseen mitoituseen. Paiallisille aupan alueille ei jää laajentumismahdollisuusia, jos alueet toteutuvat enimmäismitoitusen muaisesti. Koonaispalveluveron annalta tällä ei ole meritystä, osa seä Lempola että Tynninharju sijoittuvat niin hyvin saavutettavissa oleviin paioihin, ettei paiallisten ysiöiden ehittämisen vaieutuminen vaiuta merittävän haitallisesti palveluiden alueelliseen saatavuuteen. Ennemminin on hyvä, että auppaa voidaan riittävästi ehittää niillä alueilla, jota auppaa iinnostavat. Tämä luo sellaisen
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 125 palvelutason alueelle, ettei aupan palveluita tarvitse lähteä haemaan pääaupuniseudulta. Seä Lempolan että Tynninharjun enimmäismitoituseen tarvitaan asuaita laajalta säteeltä. Lohja on seutuesus ja palvelee laajaa seutua, jona oma palveluvarustus on puutteellinen, joten on luontevaa, että ostovoimaa tulee alueille laajalta alueelta. Raaseporiin on Uudenmaan 2.vaihemaauntaaavassa osoitettu asi vähittäisaupan suurysiöä Tammisaareen Horsbäcin alueelle ja Karjaalle lounaisosiin. Raaseporin molemmat suurysiöalueet sijoittuvat liiumisvyöhyetarastelussa jouoliiennevyöhyeelle. Karjaan merintä sivuaa myös jalanulun reunavyöhyettä. Vähittäisaupan suurysiöt ovat siten jouoliienteellä hyvin saavutettavissa. Karjaan aluetta lähin esusta on Karjaa, joa sijaitsee hyvin lähellä. Horsbäc sijaitsee uuden ilometrin päässä Tammisaaren esustasta. Kesustan ja alueen välillä on sairaala-alue, varusunta seä pientaloalue. Taajamaraenne jatuu nauhamaisena esustasta Horsbäcin alueelle. Näin ollen molemmat alueet ovat iinni aupuniraenteessa. Horsbäcin alue on esimääräistä enemmän ylimitoitettu Uudenmaan 2.vaihemaauntaaavassa suhteessa tämän selvitysen lasennalliseen mitoituseen. Ylimitoitus tuo joustavuutta tilaa vaativan aupan sijoittumiselle Raaseporin aupungissa. Paiallisia tilaa vaativan aupan alueita ei aupungissa ole, joten liietilatarvetta ei ole tarvetta jättää paiallisille ysiöille. Kaupungin oonaispalveluveron annalta ylimitoitus ei tuo merittävää haittaa, molemmat alueet ovat hyvin saavutettavissa ja molemmilla on mahdollisuus ehittyä ysynnän muaan. Seä Horsbäc että Karjaan lounaisosa tarvitsevat lasennalliseen myyntitavoitteeseen asiaaita 15 ilometrin säteellä. Asuasmäärät ovat asvussa ja vuonna 2035 myyntitavoitteeseen riittää asiaaita lasennallisesti tätä lyhyemmältä säteeltä. Alueen palveluraenne on hajanainen, ja asuastiheys matala. Näin ollen on luontevaa, että palveluita joudutaan osin haemaan auempaa uin esimerisi Helsingin seudun ehysalueella. Länsi-Uudenmaan alue on palveluveroltaan ohtalaisen hajanainen. Kesustapalveluita ja paiallispalveluita saadaan joaisesta unnasta, mutta tilaa vaativan aupan vero on harva. Maauntaaavan mitoitus eroaa jonin verran lasennallisesta mitoitusesta, mutta tällä ei ole meritystä oonaispalveluveron annalta. Ylimitoitus tuo joustavuutta, mutta aii alueet eivät mitä todennäöisimmin tule toteutumaan enimmäismitoitusen muaisina. Tilaa vaativa auppa pyrii esittymään alueille, jossa on jo muutain vastaavaa auppaa. Alueen ostovoima on sen verran alhainen, ettei Länsi-Uudellamaalla ole luontevaa ehittää merittävissä määrin muita aupan alueita eiä paiallisille pienille alueille ei riitä ysyntää, osa väeä alueella on niin hajanaisesti ja vähän. Täreää on uitenin osoittaa riittävästi ehitysmahdollisuusia vetovoimaisille alueille, osa muutoin ostovoimaa suuntautuu pääaupuniseudulle, jossa on monipuolisempi aupan vero. Näin ollen oonaisuudessaan tarasteluna Uudenmaan 2.vaihemaauntaaava mahdollistaa Länsi-Uudellamaalla sellaisen palveluveron muodostumisen, jossa asiointimatat ovat ohtuullisia ja liienteen haitat mahdollisimman vähäisiä. 7.2.4 Vähittäisaupan suurysiöalueet Itä-Uudellamaalla Itä-Uudellamaalla on vähittäisaupan suurysiöalueita Uudenmaan 2. vaihemaauntaaavassa mitoitettu olme, asi Porvoossa ja ysi Loviisassa. Kauppa on Itä-Uudellamaalla hyvin esittynyt, osa pääosa alueen unnista on hyvin pieniä.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 126 Loviisan länsiosan vähittäisaupan suurysiö sijoittuu hyvin lähelle esustaa, vain ilometrin päähän. Alue sijoittuu jalanulun reunavyöhyeelle ja on hyvin saavutettavissa evytliienteellä seä myös jouoliienteellä. Alueen läpi ulee pääosa Loviisasta Porvooseen ja Helsiniin ulevasta linja-autoliienteestä. Lasennalliseen myyntitavoitteeseen päästäseen alueelle tarvittava ostovoima pitää enimmäismitoitusen muaisesti toteutettuna haea 20 ilometrin säteellä merinnästä. Asuasmäärä on asvussa ja vuonna 2035 asuaiden ostovoima riittää 10 ilometrin säteellä. Loviisa palvelee oman untansa lisäsi myös Lapinjärven asuaita, jossa ei omia tilaa vaativan aupan palveluita ole riittävästi. Näin ollen on luontevaa, että ostovoimaa joudutaan eräämään laajalta alueelta. Miäli Loviisan vähittäisaupan suurysiö toteutuu enimmäismitoitusen muaisena, ei paiallisille alueille jää juuriaan ehittymisedellytysiä. Tällä ei palveluveron annalta ole merittävää vaiutusta, osa tällaisia alueita ei Loviisassa juuriaan ole. Lisäsi unta on sen verran pieni, että saadaseen tilaa vaativan aupan toimijoita omaan untaan, on ne esitettävä yhdelle alueelle, jotta alueesta saadaan riittävän vetovoimainen. Ysittäiset paialliset ysiöt eivät muodosta riittävää vetovoimaa, jotta ostovoima saataisiin pysymään omassa unnassa. Porvoossa on asi vähittäisaupan suurysiöä Tarmola ja Kuninaanportti. Tarmola sijoittuu jalanulun reunavyöhyeelle iinni esustaan. Kuninaanportti sijoittuu autovyöhyeelle, mutta lähelle jalanulun reunavyöhyettä. Alueen ohi ulee uitenin suuri osa Helsingin suuntaan ulevasta jouoliienteestä, joten saavutettavuus jouoliienteellä on hyvä. Kuninaanportin ympäristössä on myös työpaia-alueita. Tilaa vaativan aupan palvelut ovat aupungissa hyvin saavutettavissa jouoliienteellä ja evytliienteellä. Porvoon alueet ovat jonin verran ylimitoitettuja suhteessa lasennalliseen mitoituseen. Tällä ei palveluveron annalta ole meritystä. Paiallisille alueille ei jää ehittymismahdollisuusia, mutta varsinaisia muita aupan alueita ei Porvoossa ole. Lisäsi esusta-alueen mitoitus Porvoossa on niin suuri, ettei se mahdu esustassa toteutumaan. Näin ollen osa esustan tarpeesta voi toteutua esustan reuna-alueilla, joa mahdollistaa näin muiden paiallisten alueiden toteuttamisen Porvoon alueella. Tarmola tarvitsee lasennalliseen mitoituseen nyyväestön ostovoimalla lasettuna asuaita 15 ilometrin säteeltä. Kuninaanportti on mitoituseltaan laajempi ja tarvitsee asuaita 20 ilometrin säteeltä. Asuasmäärät ovat asvussa ja vuonna 2035 ostovoimaa riittää lasennallisesti Tarmolaan 5 m säteeltä ja Kuninaanporttiin 10 m säteeltä. Kuten jo aiaisemmin todettiin vaiutusalueen palveluvero on hyvin esittynyt, joten pitä palveluetäisyydet ovat alueelle luontevia. Koonaisuudessaan Uudenmaan 2.vaihemaauntaaava mahdollistaa Itä-Uudellamaalla sellaisen palveluveron muodostumisen, jossa asiointimatat ovat ohtuullisia ja liienteen haitat mahdollisimman vähäisiä. Palveluvero on alueella hyvin esittynyt, ja asiointietäisyydet osin pidempiä uin muualla Uudellamaalla, mutta tämä on luontevaa, osa suurin osa alueen unnista on niin pieniä, ettei aupalla ole iinnostusta niihin sijoittua. Täreää uitenin on että Itä-Uudellamaalla luodaan vaihtoehtoisia auppapaioja ja siten riittävästi edellytysiä aupalle ehittyä, sellaisissa paioissa, joissa on paljon lähiasuaita. Näin ostovoimaa saadaan säilymään Itä-Uudellamaalla eiä sitä siirry merittävästi mm. pääaupuniseudulle.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 127 Vähittäisaupan suurysiöiden vaiutusten arviointi Lommila Vaiutuset esustaan Ei vaiutusia. Alueelle voidaan osoittaa tilaa vaativan aupan ja päivittäistavaraaupan suurysiöitä. Ei vaiutusia esustan päivittäistavara-auppaan, ostovoimaa riittää hyvin molemmille. Sijainti palveluverossa ja ohtuulliset asiointimatat Enimmäismitoitus on lasettu pääasiassa lähialueen tarpeen muaan. Kesusta lähellä ja alueen lähellä asuu riittävästi asuaita. Suomenoja Kulloonsilta Nihtisilta Turvesolmu Konala Roihupelto Suutarila Östersundom Varisto-Petio Tammisto Porttipuisto Petas Koivuhaa Sveitsinportaali Valtatie 25 Järvenpään eteläinen liittymä Keravanportti Inilänportti Ei vaiutusia. Alueelle voidaan sijoittaa vain sellaista merityseltään seudullista auppaa, joa aupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös esusta-alueiden ulopuolelle. Ei vaiutusia. Alueelle voidaan sijoittaa vain sellaista merityseltään seudullista auppaa, joa aupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös esusta-alueiden ulopuolelle. Ei vaiutusia. Alueelle voidaan sijoittaa vain sellaista merityseltään seudullista auppaa, joa aupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös esusta-alueiden ulopuolelle. Ei vaiutusia. Alueelle voidaan sijoittaa vain sellaista merityseltään seudullista auppaa, joa aupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös esusta-alueiden ulopuolelle. Ei vaiutusia. Alueelle voidaan sijoittaa vain sellaista merityseltään seudullista auppaa, joa aupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös esusta-alueiden ulopuolelle. Enimmäismitoitus on lasettu pääasiassa lähialueen tarpeen muaan. Kesusta lähellä ja alueen lähellä asuu riittävästi asuaita. Enimmäismitoitus on lasettu pääasiassa lähialueen tarpeen muaan. Kesusta lähellä ja alueen lähellä asuu riittävästi asuaita. Enimmäismitoitus on lasettu pääasiassa lähialueen tarpeen muaan. Kesusta lähellä ja alueen lähellä asuu riittävästi asuaita. Enimmäismitoitus on lasettu pääasiassa lähialueen tarpeen muaan. Tuleva esusta lähellä, mutta riittävän lähellä asuu jo nyt tarpeesi asuaita tilaa vaativalle aupalle. Enimmäismitoitus on lasettu pääasiassa lähialueen tarpeen muaan. Kesusta lähellä ja alueen lähellä asuu riittävästi asuaita. Enimmäismitoitus on lasettu pääasiassa lähialueen tarpeen muaan. Kesusta lähellä ja alueen lähellä asuu riittävästi asuaita. Enimmäismitoitus on lasettu pääasiassa lähialueen tarpeen muaan. Kesusta lähellä ja alueen lähellä asuu riittävästi asuaita. Enimmäismitoitus on lasettu pääasiassa lähialueen tarpeen muaan. Tuleva esusta lähellä, mutta alueen lähellä asuu jo nyt riittävästi asuaita. Enimmäismitoitus on lasettu pääasiassa lähialueen tarpeen muaan. Kesusta lähellä ja alueen lähellä asuu riittävästi asuaita. Enimmäismitoitus on lasettu pääasiassa lähialueen tarpeen muaan. Kesusta lähellä ja alueen lähellä asuu riittävästi asuaita. Ei vaiutusia. Alueelle voidaan sijoittaa vain sellaista Enimmäismitoitus on lasettu pääasiassa lähialueen merityseltään seudullista auppaa, joa aupan laatu tarpeen muaan. Kesusta lähellä ja alueen lähellä asuu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös riittävästi asuaita. esusta-alueiden ulopuolelle. Ei vaiutusia. Alueelle voidaan sijoittaa vain sellaista merityseltään seudullista auppaa, joa aupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös esusta-alueiden ulopuolelle. Enimmäismitoitus on lasettu pääasiassa lähialueen tarpeen muaan. Kesusta lähellä ja alueen lähellä asuu riittävästi asuaita. Enimmäismitoitus on lasettu pääasiassa lähialueen tarpeen muaan. Kesusta lähellä ja alueen lähellä asuu riittävästi asuaita. Enimmäismitoitus on lasettu pääasiassa lähialueen tarpeen muaan. Kesusta lähellä ja alueen lähellä asuu riittävästi asuaita.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 128 Mäntsälänportti Ilvesvuori Mäyränallio Focus Hyrylän eteläosa Huhmari Tynninharju Lempola Karjaan lounaisosa Horsbäc Loviisan länsiosa Tarmola Kuninaanportti Vaiutuset esustaan Sijainti palveluverossa ja ohtuulliset asiointimatat Ei vaiutusia. Alueelle voidaan sijoittaa vain sellaista Enimmäismitoitus on lasettu pääasiassa lähialueen merityseltään seudullista auppaa, joa aupan laatu tarpeen muaan. Kesusta lähellä ja asiointietäisyydet huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös ohtuulliset tilaa vaativalle aupalle. esusta-alueiden ulopuolelle. Ei vaiutusia. Alueelle voidaan sijoittaa vain sellaista merityseltään seudullista auppaa, joa aupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös esusta-alueiden ulopuolelle. Ei vaiutusia. Alueelle voidaan sijoittaa vain sellaista merityseltään seudullista auppaa, joa aupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös esusta-alueiden ulopuolelle. Ei vaiutusia. Alueelle voidaan sijoittaa vain sellaista merityseltään seudullista auppaa, joa aupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös esusta-alueiden ulopuolelle. Ei vaiutusia. Alueelle voidaan sijoittaa vain sellaista merityseltään seudullista auppaa, joa aupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös esusta-alueiden ulopuolelle. Ei vaiutusia. Alueelle voidaan sijoittaa vain sellaista merityseltään seudullista auppaa, joa aupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös esusta-alueiden ulopuolelle. Ei vaiutusia. Alueelle voidaan sijoittaa vain sellaista merityseltään seudullista auppaa, joa aupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös esusta-alueiden ulopuolelle. Ei vaiutusia. Alueelle voidaan sijoittaa vain sellaista merityseltään seudullista vähittäisaupan suurysiöitä, jota aupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös esusta-alueiden ulopuolelle. Enimmäismitoitus on lasettu pääasiassa lähialueen tarpeen muaan. Kesusta lähellä ja alueen lähellä asuu riittävästi asuaita. Enimmäismitoitus on lasettu pääasiassa lähialueen tarpeen muaan. Kesusta lähellä ja alueen lähellä asuu riittävästi asuaita. Enimmäismitoitus on lasettu pääasiassa lähialueen tarpeen muaan. Kesusta lähellä ja alueen lähellä asuu riittävästi asuaita. Enimmäismitoitus on lasettu pääasiassa lähialueen tarpeen muaan. Kesusta lähellä ja alueen lähellä asuu riittävästi asuaita. Enimmäismitoitus on lasettu pääasiassa lähialueen tarpeen muaan. Kesusta lähellä ja asiointietäisyydet ohtuulliset tilaa vaativalle aupalle. Enimmäismitoitus on lasettu pääasiassa lähialueen tarpeen muaan. Kesusta ohtalaisen lähellä, taajamaraenne jatuu nauhamaisena esustasta Horsbäciin ja asiointietäisyydet ohtuulliset tilaa vaativalle aupalle. Enimmäismitoitus on lasettu pääasiassa lähialueen tarpeen muaan. Kesusta lähellä ja asiointietäisyydet ohtuulliset tilaa vaativalle aupalle. Enimmäismitoitus on lasettu pääasiassa lähialueen tarpeen muaan. Kesusta lähellä ja alueen lähellä asuu riittävästi asuaita. Enimmäismitoitus on lasettu pääasiassa lähialueen tarpeen muaan. Kesusta lähellä ja asiointietäisyydet ohtuulliset tilaa vaativalle aupalle..
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 129 Palvelut saavutettavissa jouo- ja evytliienteellä Sijainti yhdysuntaraenteesssa Lommila Kyllä, alue on jouoliiennevyöhyeellä. Nyyisessä yhdysuntaraenteessa. Suomenoja Kyllä, alue on intensiivisellä jouoliiennevyöhyeellä. Nyyisessä yhdysuntaraenteessa. Kulloonsilta Kyllä, alue on jouoliiennevyöhyeellä. Nyyisessä yhdysuntaraenteessa. Nihtisilta Kyllä, alue on jouoliiennevyöhyeellä. Nyyisessä yhdysuntaraenteessa. Turvesolmu Kyllä, alue hyvin lähellä jouoliiennevyöhyettä. Nyyisessä yhdysuntaraenteessa. Konala Kyllä, alue on intensiivisellä jouoliiennevyöhyeellä. Nyyisessä yhdysuntaraenteessa. Roihupelto Kyllä, alue on jouoliiennevyöhyeellä. Nyyisessä yhdysuntaraenteessa. Suutarila Kyllä, alue on jouoliiennevyöhyeellä. Nyyisessä yhdysuntaraenteessa. Östersundom Kyllä, alue on alueen raentuessa jouoliiennevyöhyeellä. Seudullista vähittäisaupan suurysiöä ei saa toteuttaa ennen ympäröivien taajamatoimintojen tai työpaiaalueiden toteuttamista. Varisto-Petio Kyllä, alue on jouoliiennevyöhyeellä. Nyyisessä yhdysuntaraenteessa. Tammisto Kyllä, alue on jouoliiennevyöhyeellä. Nyyisessä yhdysuntaraenteessa. Porttipuisto Kyllä, alue on jouoliiennevyöhyeellä. Nyyisessä yhdysuntaraenteessa. Petas Kyllä, alue on alueen raentuessa jouoliiennevyöhyeellä. Seudullista vähittäisaupan suurysiöä ei saa toteuttaa ennen ympäröivien taajamatoimintojen tai työpaiaalueiden toteuttamista. Koivuhaa Kyllä, alue on jouoliiennevyöhyeellä. Nyyisessä yhdysuntaraenteessa. Sveitsinportaali Kyllä, alue on seudulisella jouoliiennevyöhyeellä. Nyyisessä yhdysuntaraenteessa. Valtatie 25 Kyllä, alue lähellä jouoliiennevyöhyettä. Nyyisessä yhdysuntaraenteessa. Järvenpään eteläinen liittymä Kyllä, jouoliienne- ja jalanulun reunavyöhye ovat Nyyisessä yhdysuntaraenteessa. lähellä. Keravanportti Kyllä, alue on jalanulun reunavyöhyeellä. Nyyisessä yhdysuntaraenteessa. Inilänportti Kyllä, alue hyvin lähellä seudullista Nyyisessä yhdysuntaraenteessa. jouoliiennevyöhyettä. Mäntsälänportti Kyllä, alue on jalanulun reunavyöhyeellä. Nyyisessä yhdysuntaraenteessa. Ilvesvuori Kyllä, alue on jalanulun reunavyöhyeellä. Nyyisessä yhdysuntaraenteessa. Mäyränallio Focus Kyllä, alue hyvin lähellä seudullista jouoliiennevyöhyettä. Kyllä, alue on alueen toteutuessa seudulisella jouoliiennevyöhyeellä. Seudullista vähittäisaupan suurysiöä ei saa toteuttaa ennen ympäröivien taajamatoimintojen tai työpaiaalueiden toteuttamista. Seudullista vähittäisaupan suurysiöä ei saa toteuttaa ennen ympäröivien taajamatoimintojen tai työpaiaalueiden toteuttamista. Nyyisessä yhdysuntaraenteessa. Hyrylän eteläosa Kyllä, alue hyvin lähellä seudullista jouoliiennevyöhyettä. Huhmari Kyllä, alue on hyvin lähellä seudullista jouoliiennevyöhyettä, toetutuessaan jouoliiennevyöhyeellä. Tynninharju Kyllä, alue hyvin lähellä jouoliiennevyöhyettä. Nyyisessä yhdysuntaraenteessa. Lempola Kyllä, alue on jouoliiennevyöhyeellä. Nyyisessä yhdysuntaraenteessa. Karjaan lounaisosa Kyllä, alue on jouoliiennevyöhyeellä ja osin Nyyisessä yhdysuntaraenteessa. jalanulunreunavyöhyeellä. Horsbäc Kyllä, alue on jouoliiennevyöhyeellä. Nyyisessä yhdysuntaraenteessa. Loviisan länsiosa Kyllä, alue on jalanulun reunavyöhyeellä. Nyyisessä yhdysuntaraenteessa. Tarmola Kyllä, alue on jalanulun reunavyöhyeellä. Nyyisessä yhdysuntaraenteessa. Kuninaanportti Kyllä, jalanulun reunavyöhye on lähellä ja alue on hyvin lähellä jouoliiennevyöhyettä. Alueen ohi ulee suuri osa Helsiniin ulevasta jouoliienteestä. Seudullista vähittäisaupan suurysiöä ei saa toteuttaa ennen ympäröivien taajamatoimintojen tai työpaiaalueiden toteuttamista. Nyyisessä yhdysuntaraenteessa.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 130 7.3 Kaupan palveluvero oonaisuudessaan Uudenmaan maauntaaavassa auppaa ohjataan ensisijaisesti esustatoimintojen alueille. Vähittäisaupan suurysiöiden ensisijainen sijoituspaia on esusta. Kesustoja täydentävät seudullisesti merittävät vähittäisaupan suurysiöalueet. Alueelle voidaan sijoittaa sellaista uutta vähittäistavaran auppaa, joa ei aupan laatu huomioiden sovellu esustatoimintojen alueille. Tavoitteena on, ettei suunniteltu maanäyttö haittaa merittävästi esusta-alueiden aupallisia palveluja ja ehittämistä ja että palvelut saavutettavissa mahdollisuusien muaan jouo- ja evytliienteellä. Lisäsi tavoitteena on, että aupan palveluvero on oonaisuudessaan tasapainoinen, jolloin asiointimatat ovat ohtuullisia. Uudenmaan 2.vaihemaauntaaavan vähittäisaupan suurysiöalueiden oonaismitoitus on jonin verran lasennallista mitoitusta suurempi. Tällä ei uitenaan ole oonaispalveluveroon haitallisia vaiutusia. Koonaismitoitusessa on väljyyttä, miä luo vaihtoehtoisia sijaintipaioja aupalle. Kullain marina-alueella on riittävästi alueita aupan ehityseen, eiä vastaavasti jonun alueen ylimitoitus heiennä merittävästi toisella marina-alueella olevien alueiden toimintaedellytysiä. Väljyyttä on eniten niillä alueilla, joilla ei ole ilpailuvaiutusia muiden alueiden anssa. Pääaupuniseudulla ei ylimitoitusta juuriaan ole. Tämä luo mahdollisuusia nyyistä tasapainoisemmalle palveluverolle, jossa pääaupuniseudun ulopuolella on riittävästi ehitysmahdollisuusia. Kesustoihin ylimitoitusella ei ole vaiutusta, osa esustojen ulopuolinen uusi raentaminen ei laatunsa puolesta ilpaile esustaaupan anssa. Kaupan palveluvero muodostuu Uudellamaalla metropolin ydinalueesta, seutuesusista, ja eriooisista untaesusista seä vähittäisaupan suurysiöalueista. Näitä täydentävät paialliset palveluesuset ja paialliset aupan alueet, joita ei ole meritty maauntaaavaan. Vähittäisaupan suurysiöalueita on pääaupuniseudulla seä seutuesusten läheisyydessä. Lisäsi niitä on asuasluvultaan suurimmissa unnissa. Alueita on useita, jotta palveluvero on mahdollisimman attava. Mitoitusen lähtöohtana on nyyliietila seä alueen ostovoiman asvu. Maauntaaavan aupan rataisu muodostaa oonaisuudessaan tasapainoisen palveluveron. Pääaupuniseudulla on valtaunnan pääesus. Tätä täydentää pääaupuniseudun alueesuset, jota ovat monipuolisia laajemman vaiutusalueen esusia. Pääaupuniseudulla on myös useita vähittäisaupan suurysiöalueita. Lisäsi alueella on luuisia paiallistason esusia ja auppapaioja, joita ei ole meritty maauntaaavaan. Alueen asuasmäärä on suuri ja aupan palveluvero tiheä. Valtaunnan esus palvelee oo maauntaa. Muut maauntaaavan esuset ja aupan suurysiöalueet ovat niin monipuolisia ja vetovoimaisia, että niissä asioidaan myös pienemmistä naapuriunnista, lähinnä Helsingin seudun ehysalueelta. Helsingin seudun ehysalueella palveluvero on myös ohtalaisen tiheä. Alueella on paljon asuaita ja asuasmäärä asvaa nopeasti. Alueella on ysi seutuesus, joa palvelee lähinnä pohjoista ehysaluetta. Lisäsi alueella on useita mitoituseltaan suurimman ooluoan alaesusia, joita täydentää jouo pienempiä alaesusia. Lähes joaiseen alueen untaan on osoitettu vähittäisaupan suurysiömerintä, joo voimassa olevassa maauntaaavassa tai maauntaaavaehdotusessa. Sipoossa ei ole aupan suurysiöalueita, mutta Helsingin Östersundom on sijoittunut hyvin lähelle Etelä-Sipoota ja ehysalueen suurysiöalueet palvelevat puolestaan luontevasti Pohjois-Sipoota. Pornaisissa aupan palvelut ovat suppeat, mutta väestömäärä on sen verran pieni, ettei untaa luontevasti synny monipuolista auppapaiaa.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 131 Länsi-Uudellamaalla on asi seutuesusta Lohja ja Tammisaari. Lohja on jo tällä hetellä seleä seudullinen aupan esus ja työpaia-alue. Tasapainoisen alueraenteen saavuttamisesi myös Tammisaari on osoitettu seutuesusesi, jossa asioidaan mm. Hangosta. Alueella on myös näitä pienempiä alaesusia. Vähittäisaupan suurysiöalueita on Lohjalla ja Raaseporissa suurimpien esusten läheisyydessä. Lohjalla merintöjä on asi samoin Raaseporissa. Itä-Uudellamaalla on ysi seutuesus Porvoo, joa palvelee oo seutuuntaa. Lisäsi alueella on ysi suuri untaesus Loviisa, joa on ohtalaisen monipuolinen mutta uuluu uitenin myös Porvoon vaiutusalueeseen. Muut seudun unnat ovat niin pieniä, ettei niihin ole muodostunut monipuolisia aupan esusia, vaan esuset ovat pääasiassa paiallisesusia. Vähittäisaupan suurysiöalueita on Porvoossa ja ysi pienempi Loviisassa. Asuasraenteen taia auppa on maaunnassa aiein esittyneintä Itä- Uudellamaalla. Koonaisuudessaan palveluvero on Uudellamaalla sen verran tiheä, että palvelut ovat maaunnassa hyvin saavuttavissa ja asiointimatat ovat ohtuullisia. Kesustoista osa on jätetty mitoittamatta ja muiden osalta mitoitus on tehty niin, ettei mitoitus ole esteenä esustojen ehittämiselle eiä aupan sijoittumiselle esustaan. Vähittäisaupan suurysiöalueet on mitoitettu esustoja taremmin ja niin, etteivät ne vaiuta haitallisesti esusta-alueiden ehittämiseen ja että ne lähtöohtaisesti palvelevat pääosin paiallisia asuaita. Vähittäisaupan suurysiöalueet sijoittuvat pääsääntöisesti jouoliiennevyöhyeille tai niihin sivuaville alueille ja yleensä taajamiin johtavien pääväylien varrelle, jolloin ne ovat hyvin saavutettavissa myös jouoliienteellä. Sijoittumisen lähtöohtana on myös riittävä lähiasutus, jolloin asiointimatat ovat ohtuullisia. Uudenmaan 2.vaihemaauntaaavan aupan rataisu on pyritty laatimaan MRL:n 28 :ssä esitettyjen maauntaaavan sisältövaatimusten seä 71 b :ssä esitettyjen vähittäisaupan suurysiöitä osevien erityisten sisältövaatimusten muaisesti. Maauntaaavan aupan rataisu on pyritty laatimaan valtaunnallisten alueiden äyttötavoitteiden muaisesti, jota ovat olleet työn taustalla jo maaunnallisten raennemallien laadinnasta lähtien. Raennemallien, aupan nyytilanteen ja niiden arviointien perusteella hyväsyttiin maauntaaavan perusraenne. Sen muaan maauntaaava tuli laatia niin, että aupan palveluvero on suunniteltava osasi alue- ja yhdysuntaraennetta. Seuraavassa on tarasteltu, miten maauntaaavaehdotusen rataisu toteuttaa näitä tavoitteita.
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 132 LTTEET
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 133 Liitetaulu 1 Liietilojen pinta-ala Uudenmaan maauntaaavan untaesusissa (pl. Hi, Espoo, Vantaa) -m 2 Kauniainepää Järven- Kiro- Kerava nummi Masala Veiola Pt-auppa 2 700 14 000 17 900 12 800 1 900 2 400 Tilaa vaativa auppa 1 000 7 000 3 000 14 300 0 0 Muu erioisauppa 1 800 19 400 27 500 21 700 0 0 Vähittäisauppa 5 500 40 400 48 400 48 800 1 900 2 400 Palvelut 7 000 16 400 12 400 10 500 1 100 1 200 Muut liietilat 1 200 3 900 500 4 400 0 0 Liietilat yhteensä 13 700 60 700 61 300 63 700 3 000 3 600 -m 2 Nurmijärvi Rajamäi nen Niilä Pornai- Mäntsälä Klauala Pt-auppa 5 400 10 900 3 600 2 400 2 000 5 500 Tilaa vaativa auppa 2 800 6 000 900 1 400 0 2 600 Muu erioisauppa 4 000 11 500 2 500 800 0 1 400 Vähittäisauppa 12 200 28 400 7 000 4 600 2 000 9 500 Palvelut 7 600 8 400 5 200 1 800 4 300 4 700 Muut liietilat 2 700 1 200 400 900 0 1 100 Liietilat yhteensä 22 500 38 000 12 600 7 300 6 300 15 300 -m 2 Söderulla Kello- Hyrylä Joela osi Nummela Vihti Pt-auppa 4 100 8 500 4 000 1 900 10 900 3 800 Tilaa vaativa auppa 0 1 400 600 0 11 400 200 Muu erioisauppa 0 3 500 700 500 16 900 1 200 Vähittäisauppa 4 100 13 400 5 300 2 400 39 200 5 200 Palvelut 1 900 8 000 1 900 2 000 12 300 3 900 Muut liietilat 0 2 000 0 100 1 200 1 600 Liietilat yhteensä 6 000 23 400 7 200 4 500 52 700 10 700 -m 2 Hano Inoo Karila Sauola Virala Karjaa Pt-auppa 4 400 1 900 2 100 800 2 100 7 100 Tilaa vaativa auppa 2 400 2 100 2 200 2 300 4 200 4 800 Muu erioisauppa 5 500 1 000 4 200 1 500 1 300 3 500 Vähittäisauppa 12 300 5 000 8 500 4 600 7 600 15 400 Palvelut 9 100 1 800 6 300 900 2 400 5 300 Muut liietilat 1 900 0 3 300 0 700 1 500 Liietilat yhteensä 23 300 6 800 18 100 5 500 10 700 22 200 -m 2 Lapinjärvi Loviisa Myrsylä Puila Siuntio Asola Pt-auppa 1 700 900 1 000 3 200 1 800 1 200 Tilaa vaativa auppa 100 0 0 1 200 0 0 Muu erioisauppa 400 0 0 5 000 0 0 Vähittäisauppa 2 200 900 1 000 9 400 1 800 1 200 Palvelut 1 500 1 100 1 900 7 500 1 800 2 100 Muut liietilat 100 0 0 3 100 0 0 Liietilat yhteensä 3 800 2 000 2 900 20 000 3 600 3 300 Tiva sisältää autoaupan ja huoltamotoiminnan Pienimpien* esusten osalta palvelut saattavat sisältää pieniä määriä erioisauppaa ja muita liietiloja * Masala, Veiola, Pornainen, Söderulla, Asola, Lapinjärvi, Myrsylä, Puila Lähde: Kartoitus
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 134 Liitetaulu 2 Liietilojen pinta-ala Uudenmaan maauntaaavan seutuesusissa -m 2 Hyvinää Lohja Tammisaari Porvoo Pt-auppa 13 900 8 500 4 100 10 900 Tilaa vaativa auppa 9 100 7 900 3 500 4 900 Muu erioisauppa 22 800 22 100 8 500 22 500 Vähittäisauppa 45 800 38 500 16 100 38 300 Palvelut 21 800 14 700 11 400 20 500 Muut liietilat 3 500 3 600 2 700 1 100 Liietilat yhteensä 71 100 56 800 30 200 59 900 Tiva sisältää autoaupan ja huoltamotoiminnan Lähde: Kartoitus
KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 135 Liitetaulu 3 Liietilojen pinta-ala Uudenmaan maauntaaavan voimassa olevilla ja ehdotetuilla vähittäisaupan suurysiöalueilla K-m 2 Suomenojsilta Kulloon- Lommila Nihtisilta Konala Roihupelto Pt-auppa 0 1 900 0 6 800 7 100 100 Tilaa vaativa auppa 53 300 113 300 35 400 3 000 66 400 119 100 Muu erioisauppa 15 500 17 900 700 3 100 3 100 1 800 Palvelut 1 000 2 600 7 500 2 200 3 900 4 300 Muut liietilat 1 500 13 200 1 600 0 4 600 8 100 Yhteensä 71 300 148 900 45 200 15 100 85 100 133 400 Tivan osuus 75 % 76 % 78 % 20 % 78 % 89 % K-m 2 Varisto- Porttipuisthaportaali Koivu- Sveitsin- Suutarila Petio Tammisto Pt-auppa 1 700 300 9 100 0 2 200 800 Tilaa vaativa auppa 55 500 80 300 52 200 42 400 46 100 43 900 Muu erioisauppa 3 200 33 900 39 900 28 600 1 200 300 Palvelut 6 200 3 700 3 400 500 1 500 800 Muut liietilat 0 5 500 3 100 300 500 0 Yhteensä 66 600 123 700 107 700 71 800 51 500 45 800 Tivan osuus 83 % 65 % 48 % 59 % 90 % 96 % K-m 2 Järvenpään Mäntsälänporttportti Keravan- Tynnin- Ilvesvuori eteläinen Hyrylä harju Pt-auppa 1 800 800 100 0 3 600 7 000 Tilaa vaativa auppa 17 900 11 500 800 10 100 48 500 21 500 Muu erioisauppa 4 000 5 400 1 400 0 12 300 6 300 Palvelut 3 100 3 500 1 100 0 2 500 2 900 Muut liietilat 1 900 0 1 600 0 4 900 1 200 Yhteensä 28 700 21 200 5 000 10 100 71 800 38 900 Tivan osuus 62 % 54 % 16 % 100 % 68 % 55 % K-m 2 Kuninaanportti Lempola Karjaa Horsbäc Loviisa Tarmola Pt-auppa 2 200 400 0 4 600 4 600 0 Tilaa vaativa auppa 8 900 11 000 13 600 5 100 38 500 32 600 Muu erioisauppa 4 700 0 1 200 0 8 800 6 200 Palvelut 1 000 900 1 500 0 4 800 1 300 Muut liietilat 0 0 0 0 0 8 700 Yhteensä 16 800 12 300 16 300 9 700 56 700 48 800 Tivan osuus 53 % 89 % 83 % 53 % 68 % 67 % Tiva sisältää autoaupan ja huoltamotoiminnan Lähde: Kartoitus
Päivittäistavaraaupan saavutettavuus Merinnät 1 m etäisyys päivittäistavaraaupasta 3 m etäisyys päivittäistavaraaupasta Väestö 2009 <=5 6-20 21-100 >100 Lähde: SYKE YKR, A.C. Nielsen 2009 0 10 20 30 m Pohjaartta-aineisto MML, 2013 UML 4/2013 UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA - KAUPAN SELVITYS ETAPPLANDSKAPSPLAN 2 FÖR NYLAND - HANDELSUTREDNING Liiteartta Kartbilaga 1
2. vaihemaauntaaavan esustatoimintojen alueet ja asuasmäärät, nyytilanne Merinnät Valtaunnan esus Pääaupuniseudun alueesuset: Espoon esus, Espoonlahti, Haunila, Herttoniemi, Itäesus, Kannelmäi, Kauniainen, Kivistö, Koivuylä, Korso, Leppävaara, Malmi, Matinylä-Olari, Myyrmäi, Paala, Tapiola, Tiurila!! Seutuesus: Hyvinää, Lohja, Porvoo, Tammisaari "! Kuntaesuset: " Hyrylä, Järvenpää, Kerava, Kironummi, Klauala, Loviisa, Mäntsälä, Nummela, Söderulla Hano, Karjaa, Karila, Niilä, Nurmijärvi ) " " " 1592 11352 41351 " " 8416 12345 Asuasmäärä 5 m säteellä ohteen/alueen esipisteestä 7556 8465 " " 17266 2977 0 " Väestön määrä YKR-ruudussa, asuasta / hehtaari 8643 " 5522 " 404 " 17872 2298 Lähde: SYKE YKR " 14210 10 20 " 1539 Loput maauntaaavan esustatoimintojen alueet 0 1367 " 30 m "! Pohjaartta-aineisto MML, 2013 7672 25133 " UML 4/2013 11433 " 3405 9072 " " 18475 16283 " " 3486 40005 7467 " "! 50373 50065!!!!!!!!!!!!!!!!!! 7604 34996 " 6084 17872! 69982 "!! 3039 97654 27260!!! 10134 112285 146024! 122813! 143632!!! 51762 198342 215515 8525! 76652 72311! UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA - KAUPAN SELVITYS ETAPPLANDSKAPSPLAN 2 FÖR NYLAND - HANDELSUTREDNING! 127885!!! 191594! 123323 223817! 174617 182418 111925 Liiteartta Kartbilaga 2
2. vaihemaauntaaavan merityseltään seudulliset vähittäisaupan suurysiöt ja asuasmäärät, nyytilanne Merinnät @ Voimassa olevien maauntaaavojen suurysiöt! Uudet suurysiöt 12345 Asuasmäärä 5 m säteellä ohteen/alueen esipisteestä 0 Väestön määrä YKR-ruudussa, asuasta / hehtaari @! 404 39974! 11516 40373 Lähde: SYKE YKR @ 0 10 20 30 m @ 8872 Pohjaartta-aineisto MML, 2013! 59076 15870 UML 4/2013 55060! 11081 19842! @ @ @ 56733 97012 @! @ 15278 @ 61286! 31972 @ 6709 30455 112119! 147292 @! @! 145466 144723 6349 207327 58842!! 148270 150196 22490! @ 46492! @ 43377! 181613! 117089! 8828! 3064 UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA - KAUPAN SELVITYS ETAPPLANDSKAPSPLAN 2 FÖR NYLAND - HANDELSUTREDNING Liiteartta Kartbilaga 3
2. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN VÄHITTÄISKAUPAN SUURYKSIKÖT JA NYKYISET RAKENNETUT ALUEET Merinnät Betecningar! Vähittäisaupan suurysiö Nyyiset raennetut alueet (YKR 2011) Henilö- ja tavaraliienteen rata Tavaraliienteen rata Tievero Lähteet: Sye/YKR, 2011 0 10 20 30 m Pohjaartta-aineisto MML 2012 & 2013 UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA - KAUPAN SELVITYS ETAPPLANDSKAPSPLAN 2 FÖR NYLAND - HANDELSUTREDNING Liiteartta Kartbilaga 4
Kesusvero 2035, nyytila ja lasennallinen lisätarve Centralortsnätet 2035, nuläge och det alylerade behovet Merinnät Betecningar " 15000 19000 Valtaunnan esus Riscentrum Kesustatoimintojen alue Område för centrumfunioner Maauntaaavojen taajama- ja työpaia-alueet Område för tätortsfunioner och arbetsplatsområden i landsapsplanen Liietila -m², nyytila Affärsutrymme m²-vy, nuläge Liietila -m², uusi Affärsutrymme m²-vy, nytt 0 10 20 30 m Pohjaartta-aineisto MML, 2013 " Tammisaari Eenäs 30000 20000 Karjaa Karis 22000 15000 " " Sauola 6000 5000 " " " Lohja Lojo Virala Virby 11000 7000 Inoo Ingå 7000 8000 57000 47000 " Karila Högfors 18000 9000 " " Vihti Vichtis 7000 4000 Nummela 53000 38000 " Veiola 4000 3000 Espoon esus Esbo centrum" Siuntio Masala 3000 Sjundeå Masaby 2000 4000 " " Kironummi " 14000 Kyrslätt " 64000 61000 " " Rajamäi 7000 4000 " 7000 6000 Kelloosi Mariefors 5000 4000 " Klauala Klövsog 23000 " 38000 " " 38000 35000 Korso " Kivistö Koivuylä Paala Björby " " Bacas Tiurila Myyrmäi Dicursby Myrbaca " " " Kannelmäi " " " " Malmi Leppävaara Gamlas " Malm " Alberga " " " Tapiola " Herttoniemi Hagalund Hertonäs 14000 11000 Kauniainen Granulla Matinylä-Olari Espoonlahti Mattby-Olars Esbovien " " Nurmijärvi 61000 " 13000 " " 71000 8000 Hyvinää Hyvinge 71000 64000 Helsini Helsingfors Joela Järvenpää Träsända Hyrylä Savaböle Kerava Kervo 61000 54000 Niilä Nicby 15000 18000 " Haunila Håansböle Itäsalmi Östersundom Itäesus Östra centrum Mäntsälä 23000 28000 Pornainen Borgnäs 6000 5000 Söderulla 6000 18000 " " Puila 3000 2000 Asola 2000 5000 " Porvoo Borgå 60000 79000 " Myrsylä Mörsom 4000 2000 " Lapinjärvi Lappträs 3000 2000 " Loviisa Lovisa 20000 15000 Hyvinää Hyvinge Mäntsälä Puila Myrsylä Mörsom Lapinjärvi Lappträs " Hano Hangö 24000 8000 Karila Högfors Lohja Lojo Vihti Vichtis Siuntio Sjundeå JärvenpääPornainen Nurmijärvi Träsända Borgnäs Tuusula Kerava Tusby Kervo Vantaa Vanda Sipoo Sibbo Kauniainen Granulla Helsini Espoo Helsingfors Esbo Asola Porvoo Borgå Loviisa Lovisa Raseborg Raasepori Ingå Inoo Kironummi Kyrslätt Kuntajao Kommunindeling 1.1.2013 Hano Hangö UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA - KAUPAN SELVITYS ETAPPLANDSKAPSPLAN 2 FÖR NYLAND - HANDELSUTREDNING Liiteartta Kartbilaga 7
Kesusvero 2035, aupan mitoitus esustoissa Centralortsnätet 2035, dimensionering av handeln i centralorterna Merinnät Betecningar METROPOLIN YDINALUE METROPOLENS KÄRNOMRÅDE Valtaunnan esus: Ei aupan mitoitusta Riscentrum: Ingen dimensionering av handeln! Pääaupuniseudun alueesuset: Ei aupan mitoitusta Områdescentrum i huvudstadsregionen: Ingen dimensionering av handeln SEUTUKESKUS REGIONCENTRUM Ei aupan mitoitusta Ingen dimensionering av handeln!! Hyvinää Hyvinge " Mäntsälä " Puila " Myrsylä Mörsom " Lapinjärvi Lappträs KUNTAKESKUS KOMMUNCENTRUM Ei aupan mitoitusta " Ingen dimensionering av handeln Vähittäisaupan suurysiöiden yhteenlasettu errosala saa olla enintään 30 000 -m² Den sammanlagda våningsytan av stora detaljhandelsenheter får vara högst 30 000 m²-vy Vähittäisaupan suurysiöiden yhteenlasettu errosala saa olla enintään 20 000 -m² " Den sammanlagda våningsytan av stora detaljhandelsenheter får vara högst 20 000 m²-vy 0 10 20 30 m Pohjaartta-aineisto MML, 2013 Hano Hangö Tammisaari! Eenäs Karjaa Karis " " " Sauola Lohja! Virala Virby Inoo Ingå Lojo " Karila Högfors Siuntio Sjundeå " " Vihti Vichtis Nummela " " Veiola Masala Masaby Kironummi Kyrslätt " Kauniainen Granulla " " Rajamäi Nurmijärvi " Joela Hyrylä Savaböle " " " " Kerava Kervo Korso Koivuylä! Kivistö Björby Paala!! Bacas Tiurila Myyrmäi Dicursby Myrbaca!!! Haunila Kannelmäi!!!! Gamlas Malmi Leppävaara! Malm Espoon esus! Alberga Esbo centrum Itäesus! Tapiola! Hagalund!!!! Herttoniemi Hertonäs Matinylä-Olari Helsini Espoonlahti Esbovien Mattby-Olars Klauala Klövsog Helsingfors Kelloosi Mariefors Järvenpää Träsända Håansböle Itäsalmi Östersundom Östra centrum Niilä Nicby " " Pornainen Borgnäs Söderulla Raasepori Raseborg " Asola Porvoo! Lohja Lojo Inoo Ingå Borgå Karila Högfors Siuntio Sjundeå Vihti Vichtis Kironummi Kyrslätt Vantaa Vanda Kauniainen Granulla Espoo Esbo Helsini Helsingfors Sipoo Sibbo " Loviisa Lovisa Mäntsälä Puila Myrsylä Hyvinää Mörsom Hyvinge Järvenpää Asola Träsända Pornainen NurmijärviTuusula Borgnäs Tusby Kerava Kervo Porvoo Borgå Lapinjärvi Lappträs Loviisa Lovisa Kuntajao Kommunindeling 1.1.2013 UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA - KAUPAN SELVITYS ETAPPLANDSKAPSPLAN 2 FÖR NYLAND - HANDELSUTREDNING Hano Hangö Liiteartta Kartbilaga 8
Merityseltään seudulliset vähittäisaupan suurysiöt Stor detaljhandelsenhet av regional betydelse Merinnät Betecningar Maauntaaavojen taajama- ja työpaia-alueet Område för tätortsfunioner och arbetsplatsområden i landsapsplanen UUDENMAAN JA ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAT LANDSKAPSPLANERNA FÖR NYLAND OCH ÖSRTA NYLAND Osittain raentuneet suurysiöt Delvis byggda stora enheter!! Raentamattomat suurysiöt Ice byggda stora enheter UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA ETAPPLANDSKAPSPLAN 2 FÖR NYLAND Osittain raentuneet suurysiöt! Delvis byggda stora enheter Raentamattomat suurysiöt! Ice byggda stora enheter SYMBOLIEN KOKO SUHTEESSA SUURYKSIKÖIDEN ENIMMÄISMITOITUSLUOKKAAN (K-M²) SYMBOLERNAS STORLEK I FÖRHÅLLANDE TILL MAXIMIDIMENSIONERINGEN AV STORA ENHETER (M²-VY)! 30 000! 50 000 150 000! 75 000 175 000 100 000!! 125 000 200 000 10 20 30 m 0 Pohjaartta-aineisto MML, 2012 & 2013 Horsbäc! Karjaan lounaisosa Karis sydvästra del! Tynninharju Tynnismalm! Lempola! Huhmari! Inilänportti! Ingvalsporten Lommila Gloms Varisto-Petio Varistorna-Petio! Kulloonsilta Kullobron!!!!! Nihtisilta Knebro!!! Sveitsinportaali Mäntsälänportti! Valtatie 25 Risväg 25!! Ilvesvuori Mäyränallio Petas! Suomenoja Finno Turvesolmu!! Focus! Koivuhaa Björhagen!!! Tammisto Konala Kånala! Rosendal Järvenpään eteläinen liittymä Träsändas södra anslutningen! Hyrylän eteläosa Savaböles södra del! Keravanportti Suutarila Somaarböle Porttipuisto Portparen! Roihupelto Kasåer Itäsalmi Östersundom! Kuninaanportti Kungsporten Raasepori Raseborg Lohja Lojo Inoo Ingå! Siuntio Sjundeå Tarmola Östermalm Karila Högfors Vihti Vichtis Kironummi Kyrslätt Vantaa Vanda Kauniainen Granulla Espoo Esbo Helsini Helsingfors Sipoo Sibbo Loviisan länsiosa Lovisas västra del! Mäntsälä Puila Myrsylä Hyvinää Mörsom Hyvinge Järvenpää Asola Träsända Pornainen NurmijärviTuusula Borgnäs Tusby Kerava Kervo Porvoo Borgå Lapinjärvi Lappträs Loviisa Lovisa Kuntajao Kommunindeling 1.1.2013 UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA - KAUPAN SELVITYS ETAPPLANDSKAPSPLAN 2 FÖR NYLAND - HANDELSUTREDNING Hano Hangö Liiteartta Kartbilaga 9
UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA - KAUPAN SELVITYS ETAPPLANDSKAPSPLAN 2 FÖR NYLAND - HANDELSUTREDNING MAAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT VÄHITTÄISKAUPAN SUURYKSIKÖT - ENIMMÄISMITOITUS, K-M² STORA DETALJHANDELSENHETER AV BETYDELSE PÅ LANDSKAPSNIVÅ - MAXIMIDIMENSIONERINGEN, M²-VY HELSINKI Merinnät Betecningar! Uudet suurysiöt, ensisijaisesti TIVAa Nya detaljhandelsenheter, i första hand utrymmesrävande handel 65000 87000 35000 Maauntaaavojen taajama- ja työpaia-alueet Område för tätortsfunioner och arbetsplatsområden i landsapsplanen Liietila -m², nyytila Affärsutrymme m²-vy, nuläge Liietila -m², uusi lasennallinen lisätarve Affärsutrymme m²-vy, nytt alylerat tilläggsbehov Liietila -m², taristetun aavaehdotusen mahdollistama lisätarve Affärsutrymme m²-vy, tilläggsbehovet som det gransade planförslaget möjliggör Konala Kånala 85000 110000 115000 Suutarila 67000 37000 33000! 100 000 Itäsalmi Östersundom 0 110000 100000! LASKENNALLINEN TARKISTETTU EHDOTUS LKETILAA, NYKYTILA 200 000!! Roihupelto Kasåer 133000 73000 67000 200 000 100 000 MITOITUSLUOKKA 0 2 4 6 m Pohjaartta-aineisto MML, 2013 Liiteartta Kartbilaga 10
UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA - KAUPAN SELVITYS ETAPPLANDSKAPSPLAN 2 FÖR NYLAND - HANDELSUTREDNING MAAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT VÄHITTÄISKAUPAN SUURYKSIKÖT - ENIMMÄISMITOITUS, K-M² STORA DETALJHANDELSENHETER AV BETYDELSE PÅ LANDSKAPSNIVÅ - MAXIMIDIMENSIONERINGEN, M²-VY ESPOO Merinnät Betecningar @ Voimassa olevien maauntaaavojen suurysiöt Detaljhandelsenheter i gällande landsapsplaner! Uudet suurysiöt, ensisijaisesti TIVAa Nya detaljhandelsenheter, i första hand utrymmesrävande handel 65000 87000 35000 Maauntaaavojen taajama- ja työpaia-alueet Område för tätortsfunioner och arbetsplatsområden i landsapsplanen Liietila -m², nyytila Affärsutrymme m²-vy, nuläge Liietila -m², uusi lasennallinen lisätarve Affärsutrymme m²-vy, nytt alylerat tilläggsbehov Liietila -m², taristetun aavaehdotusen mahdollistama lisätarve Affärsutrymme m²-vy, tilläggsbehovet som det gransade planförslaget möjliggör LASKENNALLINEN TARKISTETTU EHDOTUS 200 000 Lommila Gloms 72000 108000 128000 100 000 @ Suomenoja Finno Kulloonsilta Kullobron 45000 47000 55000!!!! Nihtisilta Knebro 15000 40000 60000 100 000 --> 75 000 Turvesolmu 0 40000 50000 50 000 LKETILAA, NYKYTILA MITOITUSLUOKKA EHDOTUS --> TARKISTETTU EHDOTUS 148000 47000 52000 200 000 0 3 6 9 m Pohjaartta-aineisto MML, 2013 Liiteartta Kartbilaga 11
UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA - KAUPAN SELVITYS ETAPPLANDSKAPSPLAN 2 FÖR NYLAND - HANDELSUTREDNING MAAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT VÄHITTÄISKAUPAN SUURYKSIKÖT - ENIMMÄISMITOITUS, K-M² STORA DETALJHANDELSENHETER AV BETYDELSE PÅ LANDSKAPSNIVÅ - MAXIMIDIMENSIONERINGEN, M²-VY VANTAA Merinnät Betecningar @ Voimassa olevien maauntaaavojen suurysiöt Detaljhandelsenheter i gällande landsapsplaner! Uudet suurysiöt, ensisijaisesti TIVAa Nya detaljhandelsenheter, i första hand utrymmesrävande handel 65000 87000 35000 Maauntaaavojen taajama- ja työpaia-alueet Område för tätortsfunioner och arbetsplatsområden i landsapsplanen Liietila -m², nyytila Affärsutrymme m²-vy, nuläge Liietila -m², uusi lasennallinen lisätarve Affärsutrymme m²-vy, nytt alylerat tilläggsbehovt Liietila -m², aavaehdotusen mahdollistama uusi Affärsutrymme m²-vy, tilläggsbehovet som det gransade planförslaget möjliggör Petas 0 100000 100000 100 000 Koivuhaa Björhagen 52000 42000 48000 100 000 Porttipuisto Portparen LASKENNALLINEN TARKISTETTU EHDOTUS Varisto-Petio Varistorna-Petio 124000 33000 51000 @ @ Tammisto Rosendal @! @ 72000 42000 53000 LKETILAA, NYKYTILA MITOITUSLUOKKA EHDOTUS --> TARKISTETTU EHDOTUS 200 000 --> 175 000 108000 33000 42000 150 000 150 000 --> 125 000 0 2 4 6 m Pohjaartta-aineisto MML, 2013 Liiteartta Kartbilaga 12
UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA - KAUPAN SELVITYS ETAPPLANDSKAPSPLAN 2 FÖR NYLAND - HANDELSUTREDNING MAAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT VÄHITTÄISKAUPAN SUURYKSIKÖT - ENIMMÄISMITOITUS, K-M² STORA DETALJHANDELSENHETER AV BETYDELSE PÅ LANDSKAPSNIVÅ - MAXIMIDIMENSIONERINGEN, M²-VY HYVINKÄÄ, JÄRVENPÄÄ, KERAVA, MÄNTSÄLÄ, NURMIJÄRVI, TUUSULA Merinnät Betecningar @! Voimassa olevien maauntaaavojen suurysiöt Detaljhandelsenheter i gällande landsapsplaner Uudet suurysiöt, ensisijaisesti TIVAa Nya detaljhandelsenheter, i första hand utrymmesrävande handel 65000 87000 35000 Maauntaaavojen taajama- ja työpaia-alueet Område för tätortsfunioner och arbetsplatsområden i landsapsplanen Liietila -m², nyytila Affärsutrymme m²-vy, nuläge Liietila -m², uusi lasennallinen lisätarve Affärsutrymme m²-vy, nytt alylerat tilläggsbehov Liietila -m², taristetun aavaehdotusen mahdollistama lisätarve Affärsutrymme m²-vy, tilläggsbehovet som det gransade planförslaget möjliggör LASKENNALLINEN @ TARKISTETTU EHDOTUS LKETILAA, NYKYTILA MITOITUSLUOKKA EHDOTUS --> TARKISTETTU EHDOTUS 0 5 10 15 m Pohjaartta-aineisto MML, 2013!! 150 000 --> 125 000 50 000 --> 30 000 50 000 @ Sveitsinportaali Ilvesvuori Mäyränallio 0 36000 50000 46000 57000 79000 5000 21000 25000 @! @ @! 50 000 --> 30 000 Valtatie 25 Risväg 25 0 12000 30000 @! 100 000!--> 75 000 100 000!! @ @ 71800 @ Focus 21000 28200 0 Hyrylän @ 62000 eteläosa! 75000 Savaböles södra del! @ Mäntsälänportti 28700 27000 46300 Järvenpään eteläinen liittymä Träsändas södra anslutningen 10000 71000 90000! Keravanportti 21000 50000 54000 100 000 --> 75 000 100 000 100 000 --> 75 000! @ Liiteartta Kartbilaga 13
UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA - KAUPAN SELVITYS ETAPPLANDSKAPSPLAN 2 FÖR NYLAND - HANDELSUTREDNING MAAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT VÄHITTÄISKAUPAN SUURYKSIKÖT - ENIMMÄISMITOITUS, K-M² STORA DETALJHANDELSENHETER AV BETYDELSE PÅ LANDSKAPSNIVÅ - MAXIMIDIMENSIONERINGEN, M²-VY INKOO, KIRKKONUMMI, LOHJA, RAASEPORI, VIHTI Merinnät Betecningar @ Voimassa olevien maauntaaavojen suurysiöt Detaljhandelsenheter i gällande landsapsplaner! Uudet suurysiöt, ensisijaisesti TIVAa Nya detaljhandelsenheter, i första hand utrymmesrävande handel Maauntaaavojen taajama- ja työpaia-alueet Område för tätortsfunioner och arbetsplatsområden i landsapsplanen TARKISTETTU EHDOTUS Liietila -m², nyytila Affärsutrymme m²-vy, nuläge Liietila -m², uusi lasennallinen lisätarve Affärsutrymme m²-vy, nytt alylerat tilläggsbehov Liietila -m², taristetun aavaehdotusen mahdollistama lisätarve Affärsutrymme m²-vy, tilläggsbehovet som det gransade planförslaget möjliggör LASKENNALLINEN 65000 87000 35000 100 000 --> 75 000 Lempola Tynninharju Tynnismalm 40000 13000 35000 @ 100 000 --> 75 000 LKETILAA, NYKYTILA Karjaan lounaisosa Karis Syvvästra del MITOITUSLUOKKA! 17000 39000 58000 Huhmari! 0 44000 50000 50 000 Inilänportti Ingvalsporten 0 74000 75000 @! 12000 13000 Horsbäc 18000! 16000 22000 50 000 --> 30 000 34000 EHDOTUS --> TARKISTETTU EHDOTUS 100 000 --> 75 000 50 000 0 5 10 15 m Pohjaartta-aineisto MML, 2013 Liiteartta Kartbilaga 14
UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA - KAUPAN SELVITYS ETAPPLANDSKAPSPLAN 2 FÖR NYLAND - HANDELSUTREDNING MAAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT VÄHITTÄISKAUPAN SUURYKSIKÖT - ENIMMÄISMITOITUS, K-M² STORA DETALJHANDELSENHETER AV BETYDELSE PÅ LANDSKAPSNIVÅ - MAXIMIDIMENSIONERINGEN, M²-VY LOVSA, PORVOO Merinnät Betecningar @ Voimassa olevien maauntaaavojen suurysiöt Detaljhandelsenheter i gällande landsapsplaner! Uudet suurysiöt, ensisijaisesti TIVAa Nya detaljhandelsenheter, i första hand utrymmesrävande handel 65000 87000 35000 Maauntaaavojen taajama- ja työpaia-alueet Område för tätortsfunioner och arbetsplatsområden i landsapsplanen @ Liietila -m², nyytila Affärsutrymme m²-vy, nuläge Liietila -m², uusi lasennallinen lisätarve! Affärsutrymme m²-vy, nytt alylerat tilläggsbehov Liietila -m², taristetun aavaehdotusen mahdollistama lisätarve Affärsutrymme m²-vy, tilläggsbehovet som det gransade planförslaget möjliggör!! @ LASKENNALLINEN TARKISTETTU EHDOTUS LKETILAA, NYKYTILA MITOITUSLUOKKA EHDOTUS --> TARKISTETTU @ EHDOTUS! @ @ 150 000 --> 125 000 Kuninaanportti Kungsporten 50000 70000 75000! @ 100 000 Tarmola Östermalm 57000 20000 43000 @ 50 000 --> 30 000 Loviisan länsiosa Lovisas västra del 10000 14000 20000! @ @ @!! @!!!! 0 5 10 15 Pohjaartta-aineisto MML, 2013! m Liiteartta Kartbilaga 15!
Liitetauluo 16 Suurysiöiden lasennalliset mitoituset ja maauntaaavan mitoitusluoat seä arviointien yhteenvetoa Raennettu liietila 2011-2012 -m2 Uusi liietila. Ostovoiman perusteella lasettu -m2 Lasennallinen mitoitus= yhteensä nyytila ja uusi -m2 Taristetun 2. vaiheaavan mitoitusluoa -m2 Lasennallisen mitoitusen suhde mitoitusluoaan: Suhde on arvioitu hyväsi, jos se on yli 75 % Ono merittäviä haitallisia vaiutusia esusta-alueiden aupallisiin palveluihin ja niiden ehittämiseen? Palvelut ovat saavutettavissa mahdollisuusien muaan saavutettavissa jouo- ja evyellä liienteellä, silloin un alue sijaitsee vähintään UZ 2035 jouoliiennevyöhyeiden läheisyydessä. Sijainti olemassa olevassa yhdysuntaraenteessa Espoo Lommila 72 000 108000 180 000 200 000 Hyvä Ei On Sijaitsee Suomenoja 148 000 47 000 195 000 200 000 Hyvä Ei * On Sijaitsee Kulloonsilta 45 000 47 000 92 000 100 000 Hyvä Ei * On Sijaitsee Nihtisilta 15 000 40 000 55 000 75 000 Tyydyttävä Ei * On Sijaitsee Turvesolmu 0 40 000 40 000 50 000 Hyvä Ei * On Sijaitsee Helsini Konala 85 000 110 000 195 000 200 000 Hyvä Ei * On Sijaitsee Roihupelto 133 000 73 000 206 000 200 000 Hyvä Ei * On Sijaitsee Suutarila 67 000 37 000 104 000 100 000 Hyvä Ei * On Sijaitsee Östersundom 0 110 000 110 000 100 000 Hyvä Ei * On Ei vielä* Vantaa Varisto-Petio 124 000 33 000 157 000 175 000 Hyvä Ei * On Sijaitsee Tammisto 108 000 33 000 141 000 150 000 Hyvä Ei * On Sijaitsee Porttipuisto 72 000 42 000 114 000 125 000 Hyvä Ei * On Sijaitsee Petas 0 100 000 100000 100 000 Hyvä Ei * On Ei vielä* Koivuhaa 52 000 42 000 94 000 100 000 Hyvä Ei * On Sijaitsee Hyvinää Sveitsinportaali 46 000 57 000 103 000 120 000 Hyvä Ei * On Sijaitsee Valtatie 25 0 12 000 12 000 30 000 Tyydyttävä Ei * On Sijaitsee Järvenpää Järvenp. et. 10 000 71 000 81 000 100 000 Hyvä Ei * On Sijaitsee Kerava Keravanportti 21 000 50 000 71 000 75 000 Hyvä Ei * On Sijaitsee Kironummi Inilänportti 0 74 000 74 000 75 000 Hyvä Ei * On Sijaitsee Mäntsälä Mäntsälänp. 28 700 27 000 55 700 75 000 Tyydyttävä Ei * On Sijaitsee Nurmijärvi >>
Raennettu liietila 2011-2012 -m2 Uusi liietila. Ostovoiman perusteella lasettu -m2 Lasennallinen mitoitus= yhteensä nyytila ja uusi -m2 Taristetun 2. vaiheaavan mitoitusluoa -m2 Lasennallisen mitoitusen suhde mitoitusluoaan: Suhde on arvioitu hyväsi, jos se on yli 75 % Ono merittäviä haitallisia vaiutusia esusta-alueiden aupallisiin palveluihin ja niiden ehittämiseen? Palvelut ovat saavutettavissa mahdollisuusien muaan saavutettavissa jouo- ja evyellä liienteellä, silloin un alue sijaitsee vähintään UZ 2035 jouoliienne-vyöhyeiden läheisyydessä. Sijainti olemassa olevassa yhdysuntaraenteessa Ilvesvuori 5 000 21 000 26 000 30 000 Hyvä Ei * On Sijaitsee Mäyränallio 0 36 000 36 000 50 000 Tyydyttävä Ei * On Ei vielä* Tuusula Focus 0 62 000 62 000 75 000 Hyvä Ei * On Sijaitsee Hyrylän et. 71800 21 000 92 800 100 000 Hyvä Ei * On Sijaitsee Vihti Huhmari 0 44 000 44 000 50 000 Hyvä Ei * On Ei vielä* Lohja Tynninharju 40 000 13 000 53 000 75 000 Tyydyttävä Ei * On Sijaitsee Lempola 17 000 39 000 56 000 75 000 Tyydyttävä Ei * On Sijaitsee Raasepori Karjaan lo. 12 000 13 000 25 000 30 000 Hyvä Ei * On Sijaitsee Horsbäc 16 000 22 000 38 000 50 000 Hyvä Ei * On Sijaitsee Loviisa Loviisan län. 10 000 14 000 24 000 30 000 Hyvä Ei * On Sijaitsee Porvoo Tarmola 57 000 20 000 77 000 100 000 Hyvä Ei * On Sijaitsee Kuninaanp. 50 000 70 000 120 000 125 000 Hyvä Ei * On Sijaitsee Yhteensä 1305500 1528000 2833500 3145000 *Suurysiön auppa ei laatunsa puolesta ilpaile esustaaupan anssa *Suurysiön toteuttaminen sidottu suunnittelumääräysellä ympäröivään maanäyttöön Yhteenveto: Tauluossa esitetään suurysiöittäin raennettu liietila ja lasennallinen mitoitus, jota verrataan 2. vaihemaauntaaavan suunnittelumääräysten mitoitusluoaan. Niissä suurysiöissä, joissa suhde on tyydyttävä, vaihemaauntaaavan mitoitusluoaa oli pienennetty ertaalleen taristettuun vaihemaauntaaavaehdotuseen luuunottamatta Mäyränalliota.Mäntsälänportissa mitoitusellista väljyyttä puoltaa liienteellinen arvio, jona muaan mitoitusellinen väljyys vähentää aupan matoja muualle. Tynninharju ja Lempola ovat seudullisia vähittäisaupan suurysiöalueita, mutta myös paiallisesusia. Ne tuevat seutuesusen ehittymistä ja sijaitsevat yhdysuntaraenteen sisällä. Mitoitusellisella väljyydellä ei ole haitallisia vaiutusia. Myös valtatie 25 mitoitusen väljyyttä voidaan perustella sen tueutumisesta seutuesuseen. Lisäsi tauluoon on oottu yhteenveto vaiutusista esustoihin, liienteellisestä saavutettavuudesta seä yhdysuntaraenteellisesta sijainnista suurysiöittäin.
Liietilat Kauniaisten esustassa 2011 Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta HSY Seutu CD
87100010007 Liietilat Hyvinään esustassa 2008/2010 Toimialaluoitus Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Alo, terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Auto- ja varaosaauppa Huoltamot Tyhjä liietila Muu äyttö Kaavan pohjaartta Hyvinään aupuni
Liietilat Järvenpään esustassa 2011 Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta Järvenpään aupuni
Liietilat Keravan esustassa 2011 Toimialaluoitus Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tiva-auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta HSY Seutu CD
Liietilat Kironummen esustassa 2011 Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta HSY Seutu CD
Liietilat Masalan esustassa 2011 Liietilat Päivittäistavaraauppa Muu liietila Kaavan pohjaartta HSY Seutu CD
Liietilat Veiolassa 2011 Liietilat Päivittäistavaraauppa Muu liietila Kaavan pohjaartta HSY Seutu CD
IV Mäntsälän esustan aupallinen raenne Tammiuu 2010 Sälinääntie Toimialaluoitus Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Alo, terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tiva-auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö IV Tyhjä liietila Osuustie Färjärinraitti pa Mäntsäläntie I Kunnantalo I Karhuraitti Karhuuja I I Kivistöntie I IV %%189 IV IV I I Kesusatu I %%189 I %%189 I Lahdentie Yhdystie Kapinauja Kpa I %%189 I tie I Linja-autoasema Huvitie I I IV a I IV vr Vetera Kaavan pohjaartta Mäntsälän unta
Liietilat Klaualassa 2011 Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta Nurmijärven unta
ar V ts I IV at I ar V IV a ar ar I var var I ts IV ar V ar I IV a IV ar a var ar V yr ar I yr yr IV ar I yr var yr a IV yr at IV yr yr IV yr a I a var yr at IV var IV ar I var ts ar I yr Kpa ts yr yr al var IV at I I yr yr yr ar yr al I yr al I Linjaautoasema ar I sp a ar I iro yr ar ar I I yr sp h ar ar yr var VI ar al h yr Kpa a var at h var IV ar ar I sp at ar I h h yr var ar ar I ar I at sp var ar ar var at yr al var ar at ar ar ar Koulu yr ar var var a Liietilat Nurmijärven ironylässä 2011 K-supermaret raenteilla Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta Nurmijärven unta
var bs bs I yr I I at yr at yr I ar I ar ar I ar I ar I ar I I I I I IV I I a ar I ar I yr I I yr I I ar I var I var var ar I at a Liietilat Rajamäellä 2011 Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta Nurmijärven unta
30 40 Liietilat Pornaisissa Lähde: Google maps 2011 mppaamo Toimialat Päivittäistavaraauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Muut aupat ja palveluyrityset 42.1 41.6 Paloasema Ravintolat, ahvilat, hotellit Autoauppa, huoltamotoiminta 42.0 S.talo sp 46.0 47.1 50.9 Koulu 48.9 r 54.3 55.9 50.5 53.5 52.2 55 53 001104 50 42 40 41.4 41.2 T 38.5 37.7 35.7 35 43.4 20 V Kaavan pohjaartta Pornaisten unta
Sipoon Niilän esustan liietilat 2011 7.9.2011 Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta HSY Seutu CD
Liietilat Söderullassa 2011 Liietilat Päivittäistavaraauppa Muu liietila Kaavan pohjaartta HSY Seutu CD
V ar I ar I ar I ar I I V I V I I 1/2 ar I I posti I vss I I Miolan oulu Vedenottamo IV Pumppuas. yr yr pa VI I I yr I V yr IV yr yr huoltoasema I bs paloasema yr IV bs IV I V VI IV V yr IV IV I yr pys%%228%%246intilaitos I muuntamo huoltoasema I I I I I I I sr-esus I I I nuorisotalo I Mesta I Harjula I esus I I I I Kievarin p%%228iv%%228oti IV I IV IV I I sairaala a yr I vesitorni +50.45 I ar I yr I yr IV I I V yr IV irjasto I yr I I I pa tasi I ajoluisa Kunnantalo terveys L%%228mp%%246- esus I I s%%228ili%%246 Uimahalli yr L%%228mp%%246esus 0 0 yr pa V muuntamo V I I muuntamo I Tuusula - Hyrylä liietilat 2011 0 0 Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta Tuusulan unta
Tuusula - Joelan esustan liietilat 2011 I Toimialat Päivittäistavaraauppa muuntamo 7.9.2011 Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa I Kpa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa I Panit, vauutus, posti ar I Palveluyrityset Huoltoas. Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kpa I ar Kpa r ar I Kpa ar IV a ar IV ar V Terveysasema VI a Kaavan pohjaartta Tuusulan unta
ar Ts r Kentt%%228 I sp Koulu Kelloosen ouluesus I Kpa Palvelutalo vr ar ar Zmo I ar Paloas Lava Sr-esus r I I Sair Sair IV VI P%%228iv%%228oti r I I V Lava r sp V IV I sp IV Sairaala Kpa at Ts r r r r I Ts Ts Ts r Ts Ts I Ts Ts Ts Ts Kpa Sair. r r Kentt%%228 Sair. tr ar l%%228mp%%246. %%246ljys%%228ili%%246 muuntamo ar ar ar a yr ar a a I h %%246s a Kiosi muuntamo I liier. liier. I liier. muuntamo I a a at a l%%228mp%%246esus muuntamo at Pumppaamo Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Liietilat Kelloosella 2007 (taristettu Googlesta 2011) Kaavan pohjaartta Tuusulan unta
Liietilat Nummelan esustassa 2008 - osittain päivitetty 2011 S-rautaauppa raenteilla B Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset R Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta Vihdin unta
Vihdin aupalliset palvelut 2011 Vihdin esusta Kaavan pohjaartta Vihdin unta
Liietilat Hangon esustassa 2008 Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta Hangon aupuni
Liietilat Inoon esustassa 2008 Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta Inoon unta
Liietilat Karilan esustassa 2008 Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta Karilan aupuni
VI I V IV Liieraennus ar I sp Liier. Säästöpani I I Liier. Liier. IV al Liier. V IV IV al talo y I Kiosi I iosi tasi IV IV jätepiste IV IV V IV IV I IV I IV IV I jätepiste IV at I Lohjan esustan aupallinen raenne Katutaso 2010 ajoluisa Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta Lohjan aupuni
bs bs bs IV IV I Kpa V Kpa Posti I Kpa I IV Kpa Kpa Yhteisoulu Liietilat Viralassa 2010 I Fs K Apt. Kpa I I Paloas. ar ar Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti ar ar ar Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Autoorjaamo ar Kaavan pohjaartta Lohjan aupuni
Liietilat Sauolassa 2012 Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta Nummi-Pusulan unta
Liietilat Karjaan esustassa 2008 B St. As. Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta Raaseporin aupuni
Liietilat Tammisaaren esustassa 2008 134 B Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta Raaseporin aupuni
Liietilat Siuntion esustassa 2008 Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta Siuntion unta
Kaavan pohjaartta Asolan unta
Kaavan pohjaartta Lapinjärven unta
23 2 10 21 2a 3 14 5 8 1 13 15 6 18 12 15 16 13 35 11 14 12 22 11 29 10 27 25a 6 25 23 9 4 7 8 19 12 21 2 29 5 6 27 4 3 2 10 25 13 18 aualo jääieo- 4 1 6 8 1 3 8 10 11 5 5 23 1 12 16 10 6 9 4 21 7 8 9 3 14 6 10 19 8 2 3 4 1 2 7 6 12 1 13 11 5 6 4 12 1 Brandensteinsgatan Brandensteininatu palloenttä Ravintolat, ahvilat, hotellit bollplan 7,2 30 28 26 33 9 11 24 17 31 4 20 22 15 8 20 4 7 17 8 9 3 2 16 15 18 16 13 6 5 9 10 8 4-6 1-3 15 2 Marianatu 16 14 Brandensteininatu Kuningattarenatu Drottninggatan Alesanterinatu Tori 10 2 5 1 Liietilat Loviisan esustassa 2011 Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Oltermanninatu Kuningattarenatu 14 12 Chiewitzinatu Sibeliusenatu Kaavan pohjaartta Loviisan aupuni
Kaavan pohjaartta Myrsylän unta
Liietilat Porvoon esustassa 2009 Toimialaluoitus Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Alo, terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tiva-auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta Porvoon aupuni
93M0404 55 45 50 4 53 yr yr yr 51 0 1 54 9 54 49 3 8 54 57 8 58 3 9 57 yr 58 0 58 yr yr I 9 58 7 58 9 57 1 58 5 2 59 58 57 57 9 57 7 8 67 61 9 57 8 41130 64.678 65 yr 7 57 64 61 48 7 5 3 58 52 5 Kpa 4 50 1 52 1 52 3 59 2 57 49 53 51 50 60 55 60 58 58 4 57 54 7 54 3 55 1 1 49 ar 2 53 53 57 40 40 8 47 51 48 46 53 54 8 4 55 1 54 1 55 4 46 Z ar 4 45 4 49 48 Kirjasto 50 48 6 8 51 yr 47 51 7 yr 49 9 9 49 2 50 7 51 8 50 talo 2 49 51 3 51 Kunnan- 54 Z 7 50 7 61 5 57 1 57 Z 9 48 51 4 55 55 49 7 58 2 59 ar 59 5 48 tori 9 55 56 hyvinvointiesus 8 58 6 57 7 48 0 8 7 48 48 2 48 1 49 1 49 7 49 2 51 50 9 50 6 57 8 59 9 59 61 6 5 63 61 6 62 2 63 5 64 58 3 54 8 54 56 6 46 5 47 pmo 0 48 1 49 1 58 6 57 45 48 Z 20V 6 48 45 43 42 2 1 48 49 3 4 54 6 56 1 9 48 53 9 51 Onni 59 54 47 47 Z 43 Liietilat Päivittäistavaraauppa Muu liietila Liietilat Puilassa Lähde: Google maps 2011 Kaavan pohjaartta Puilan unta
Liietilat Lommilassa 2012 Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta HSY Seutu CD
Liietilat Suomenojalla Espoossa 2012 Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta HSY Seutu CD
Liietilat Kulloonsillan alueella 2012 Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta HSY Seutu CD
Liietilat Nihtisillassa Espoossa 2012 Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta HSY Seutu CD
Liietilat Konalassa 2012 Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta HSY Seutu CD
Liietilat Herttoniemessä 2012 Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta HSY Seutu CD
Liietilat Suutarilassa 2012 Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta HSY Seutu CD
Liietilat Varistossa ja Petiossa Vantaalla 2012 Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta HSY Seutu CD
Liieitlat Tammistossa 2012 Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta HSY Seutu CD
Liietilat Porttipuistossa 2012 Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta HSY Seutu CD
Liietilat Koivuhaassa Vantaalla 2012 Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta HSY Seutu CD
Liietilat Sveitsinportaalissa 2009 Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Alo, terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Auto- ja varaosaauppa Huoltamot Tyhjä liietila Muu äyttö Kaavan pohjaartta Hyvinään aupuni
r j r yr yr päiväoti Kyrölän oulu yr yr yr yr ar r r ar yr r yr yr yr r Liietilat Järvenpään eteläisellä alueella 2011 Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta Järvenpään aupuni
Liietilat Keravanportissa 2011 Toimialaluoitus Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tiva-auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta HSY Seutu CD
Liietilat Mäntsälänportissa 2011 Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta Mäntsälän unta
Liietilat Ilvesvuoren alueella 2012 Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta Nurmijärven unta
Hyrylän eteläosien liietilat 2011 Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta Tuusulan unta
ar Liietilat Tynninharjulla 2010 Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta Lohjan aupuni
Liietilat Lempolassa 2010/2011 Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta Lohjan aupuni
Liietilat Karjaan vähittäisaupan suurysiöalueella 2008 / 2011 1014 25 1495 Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta Raaseporin aupuni
Liietilat Horsbäcan alueella 2008 Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta Raaseporin aupuni
5 8 14 16 3 6 9 18 4a 2 1 4 2 3 5 7 2 4 9 1 8 3 5 7 10 7a 4 7b 3 1 5 9 11 11 11 9 7 5 1 3 1 1 2-4 1 2 6 5 3 10 14 16 8 18 4 1 9 5 3 1 1 5 12 7 2 2 10 4 1 8 13 22 6 6 4 15 8 6 4 3 10 5 12 17 2 3 1 3 24 6 2 23 5 4 7 6 20 9 8 26 8 22 11 6 Liietilat Loviisan länsiosassa 2011 12 10 4 6 6 2 7 3 8 12 9 11 Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa 19 21 Terveydenhoitoauppa 5 7 16 18 Sarvilahdenatu Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta Loviisan aupuni
Liietilat Tarmolassa 2009/2011 Toimialaluoitus Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Alo, terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tiva-auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta Porvoon aupuni
Liietilat Kuninaanportissa 2011 Toimialaluoitus Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Alo, terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tiva-auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta Porvoon aupuni
Uudenmaan aupan palveluvero Liienteellinen arviointi Työmateriaali 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen
Liiennearvioinnin sisältö Uudenmaan aupan liienteellinen arviointi on laadittu rinnan Uudenmaan maauntaaavan aupan palveluveron mitoittamisen ja vaiutusten arvioinnin anssa. Konsulttina Strafica Oy, jossa työstä ovat vastanneet Hannu Pesonen ja Osmo Salomaa. Työssä on analysoitu Uudenmaan nyyiset ostosmatat, estimoitu niiden perusteella aupan asioinnin simulointimallit seä tarasteltu simulointimallien perusteella maauntaaavaehdotusen aupan vaiutusia ostosmatoihin ja liienteeseen. 2
Menetelmä Kaupan nyytilanteen tarjonta (errosala) on uvattu malliin oo Uudenmaan osalta Päivittäistavara myymälätaruudella (A.C. Nielsen) Tiva ja muu erioisauppa uvattu pääaupuniseudulla aupunginosataruudella, muualla maauntaaavaehdotusen taruudella (suurysiöt ja esuset). Lähteenä toimipaiareisteri, josta suuruusluoa on arvioitu työnteijämäärän suuruusluoan perusteella ja erittely Tivaan ja muuhun erioisauppaan toimialan perusteella. Helsingin työssääyntialueen liiumistutimusesta on poimittu arivuoroauden ostosmatahavainnot (noin 20 000 havaintoa) Päivittäistavaraostosmatat omana ryhmänä Muut ostosmatat on jaoteltu luoiin Tiva ja muu erioisauppa matan ohteen muaan. Maanäyttö- ja liienneveroaineistot samat uin Uudenmaan maauntaaavaehdotuset liiennearvioinnissa (2009 ja 2035 tilanteet) Asuaat ja työpaiat 250 metrin ruuduossa
Menetelmä Aineistojen perusteella on estimoitu simulointimallit Päivittäistavaran ostosreissut Tiva-ostosreissut Muun erioistavaran ostosreissut Ostosreissu on matojen muodostama etju, jossa voi yhdistyä matan eri taroitusia (esim. oti-auppa-oti, työpaia-auppaoti, työpaia-auppa-muu paia-oti) Simuloitu liiuminen tapahtuu liiennejärjestelmän, maanäytön ja sosioeonomisten taustatietojen perusteella. Mm. autonäyttömahdollisuudet ja perhetiedot on arvottu liiumistutimusen ostosmatojen henilötietojen perusteella. Kulutapoja henilöauto uljettajana, henilöauto matustajana, jouoliienne, ävely ja pyöräily. Liienneyhteystiedot on uvattuna aiille matoille aiilla ulutavoilla.
Nyytilanteen ostosmatojen analyysi Helsingin työssääyntialueen liiumistutimusen perusteella Henilöhaastattelututimus toteutettu sysyinä 2007 ja 2008 YTV:n toimesta. Aineisto sisältää vain arivuoroauden matat. Aineistossa on eriteltynä päivittäistavaraostoset ja muut ostoset. Muiden ostosten jao Tivaan ja muuhun erioisauppaan on tehty areasti ostosmatan ohteen perusteella (toimipaiareisterin avulla). Ostosmatat on jaoteltu aupan sijaintipaian perusteella vyöhyeisiin Helsingin esusta (Töölönlahden-Pitänsillan eteläpuoli) Muu Helsini Espoo, Vantaa ja Kauniainen Muut Helsingin seudun 10 untaa Muu Uusimaa
Ostosmatat Uudellamaalla arena v. 2008 (lähde Helsingin seudun liiumistottumustutimus 2007-2008, HSL/YTV) Päivittäistavaraaupan äynnit vyöhyeittäin edustavat liimäärin asuaiden sijaintia. Tilaa vievässä aupassa Espoo ja Vantaa orostuvat. Muussa erioisaupassa orostuu Helsingin esusta.
Nyytilanteen päivittäistavaraostosmatojen ulutavat aupan sijainnin muaan Kävellen tai jouoliienteellä tehtävien PT-ostosten osuus vähenee selvästi Helsingin esustasta ohti maaunnan reunaa. Koo Uudellamaalla PT-ostosista lähes 50 % tehdään henilöautolla ja yli 40 % ävellen tai pyörällä.
Nyytilanteen tilaa vaativan erioisaupan ulutavat aupan sijainnin muaan Tilaa vaativan aupan ostosmatoista noin 80 % tehdään henilöautolla.
Nyytilanteen muun erioisaupan ulutavat aupan sijainnin muaan Muun erioisaupan ostosmatoista noin 40 % tehdään henilöautolla ja noin olmannes jouoliienteellä. Helsingin esustan meritys muun erioisaupan ohteena on suuri, ja sinne suuntautuvista ostosmatoista jouoliienteellä tehdään noin 60 %.
Ostosmatojen esipituudet arena v. 2008
Nyytilanteen ostosmataetjut Uudellamaalla Päivittäistavaran ostosmataetjut (10 yleisintä) etju lm osuus Koti PT-ostospaia Koti 265753 61 % Koti Muu PT-ostospaia Koti 46654 11 % Koti Työpaia PT-ostospaia Koti 45796 11 % Koti PT-ostospaia Muu Koti 11595 3 % Koti Muu Muu PT-ostospaia Koti 8034 2 % Koti Työpaia Muu PT-ostospaia Koti 6861 2 % Koti Muu ET-ostospaia PT-ostospaia Koti 3709 1 % Koti Muu Työpaia PT-ostospaia Koti 3582 1 % Koti PT-ostospaia Muu ET-ostospaia Koti 2772 1 % Koti Työpaia PT-ostospaia Muu Koti 2636 1 % Päivittäistavaraostosten liittyminen muihin mataohteisiin: Työpaia 12 % PT-ostospaia 1 % Tiva ET-ostospaia 1 % Muu ET-ostospaia 3 % Muu 16 %
Nyytilanteen ostosmataetjut Uudellamaalla Tilaa vaativan erioisaupan ostosmataetjut (10 yleisintä) etju lm osuus Koti Tiva ET-ostospaia Koti 12259 34 % Koti Muu Tiva ET-ostospaia Koti 2620 7 % Koti Tiva ET-ostospaia PT-ostospaia Koti 1801 5 % Koti PT-ostospaia Tiva ET-ostospaia Koti 1450 4 % Koti Muu Muu Tiva ET-ostospaia Koti 1402 4 % Koti Työpaia Tiva ET-ostospaia Koti 1356 4 % Koti Tiva ET-ostospaia Muu ET-ostospaia Koti 1115 3 % Koti Tiva ET-ostospaia Muu Koti 900 3 % Koti Työpaia Muu Muu Tiva ET-ostospaia Koti 796 2 % Koti Muu ET-ostospaia Muu ET-ostospaia Tiva ET-ostospaia PT-ostospaia Koti 738 2 % Tilaa vaativan erioisaupan ostosten liittyminen muihin mataohteisiin: Työpaia 9 % PT-ostospaia 21 % Tiva ET-ostospaia 3 % Muu ET-ostospaia 13 % Muu 28 %
Nyytilanteen ostosmataetjut Uudellamaalla Muun erioisaupan ostosmataetjut (10 yleisintä) Koti Muu ET-ostospaia Koti 72218 42 % Koti Muu Muu ET-ostospaia Koti 20739 12 % Koti Työpaia Muu ET-ostospaia Koti 19427 11 % Koti Muu ET-ostospaia Muu Koti 11340 7 % Koti Muu ET-ostospaia Muu ET-ostospaia Koti 4355 3 % Koti Muu ET-ostospaia PT-ostospaia Koti 3709 2 % Koti Muu ET-ostospaia Muu Muu Koti 3525 2 % Koti Työpaia Muu ET-ostospaia Muu Koti 2947 2 % Koti Muu Muu Muu ET-ostospaia Koti 2923 2 % Koti PT-ostospaia Muu ET-ostospaia Koti 2772 2 % Muun erioisaupan ostosten liittyminen muihin mataohteisiin: Työpaia 16 % PT-ostospaia 8 % Tiva ET-ostospaia 3 % Muu ET-ostospaia 4 % Muu 26 %
Simuloidut päävaihtoehdot 1. Nyytilanne (2008) 2. Asuaat, työpaiat ja liiennejärjestelmä maauntaaavaehdotusen muaiset (2035), auppa nyytilanteen muainen (maauntaaavaehdotusen vertailuvaihtoehto 0+). 3. Asuaat, työpaiat ja liiennejärjestelmä maauntaaavaehdotusen muaiset (2035), auppa maauntaaavaehdotusen lasennallisen mitoitusen muainen.
Päivittäistavara, nyytilanne Viivat uvaavat matoja auppaan ja aupasta. Esimerisi mata työpaialta odin lähellä sijaitsevaan auppaan ja sieltä otiin näyy ahtena eri pituisena viivana.
Päivittäistavara, nyytilanne Päivittäistavaramatat edustavat tyypillisesti alle 5 %:a oonaisliienteestä.
Päivittäistavara, nyytilanne
Päivittäistavara, nyytilanne
Päivittäistavara, nyytilanne
Simuloidut äynnit päivittäistavaraaupoissa, nyytilanne
Simuloidut äynnit päivittäistavaraaupoissa, nyytilanne
Erioisaupan errosalan suuruusluoa 2008
Erioisaupan errosalan suuruusluoa 2008
Tiva, nyytilanne
Tiva, nyytilanne Tiva-ostosmatat edustavat tyypillisesti noin 1 %:a oonaisliienteestä.
Tiva, nyytilanne
Tiva, nyytilanne
Tiva, nyytilanne
Tiva, nyytilanne
Muu erioisauppa, nyytilanne
Muu erioisauppa, nyytilanne Muut erioisaupan matat edustavat tyypillisesti alle 2 % oonaisliienteestä. Suurysiön tuntumassa osuus voi olla selvästi suurempi.
Muu erioisauppa, nyytilanne
Muu erioisauppa, nyytilanne Helsingin esustaan suuntautuvilla säteittäisyhteysillä erioisaupan matojen osuus voi olla jopa 10 %.
Muu erioisauppa, nyytilanne
Muu erioisauppa, nyytilanne
Kaupan errosalan muutoset (2008 -> ehdotus 2035) Lisäyset pääaupuniseudun ulopuolella on ohdistettu raportin Kaupan palveluveron mitoittaminen ja vaiutusten arviointi (Uudenmaan liitto/santasalo) muaisesti. Samoin pääaupuniseudulle esitettyjen tilaa vaativan aupan suurysiöiden osalta asvu on poimittu yseisestä raportista. Muualla pääaupuniseudulla untaohtainen asvu on poimittu raportista ja se on jaoteltu aupunginosittain puolisi nyyisen aupan errosalan ja puolisi ostovoiman asvun perusteella. 36
Kaupan errosalan asvu, nyy->ehdotus
Kaupan errosalan asvu, nyy->ehdotus
Käyntimuutoset 2008 -> 2035 0+
Käyntimuutoset 2008 -> 2035 0+
Käyntimuutoset 2008 -> 2035 0+
Käyntimuutoset 2035 0+ -> Ehdotus Ehdotus suuntaa asvua punaisiin ohteisiin. Nyytilanteeseen verrattuna useat sinisetin ohteet säilyttävät myyntinsä lähes ennallaan.
Käyntimuutoset 2035 0+ -> Ehdotus Ehdotus suuntaa asvua punaisiin ohteisiin. Nyytilanteeseen verrattuna osa sinisistäin ohteista säilyttää myyntinsä.
Käyntimuutoset 2035 0+ -> Ehdotus Ehdotus suuntaa asvua erityisesti Helsingin esustan sijaan muualle seudulle. Nyytilanteeseen verrattuna Helsingin esustain asvattaa asiaasmääriään.
Käyntimuutoset 2008 -> Ehdotus 2035 Uusi tarjonta vähentää joidenin ysiöiden asiointia myös nyytilanteeseen verrattuna.
Käyntimuutoset 2008 -> Ehdotus 2035 Uusi tarjonta vähentää joidenin ysiöiden asiaasmääriä myös nyytilanteeseen verrattuna.
Käyntimuutoset 2008 -> Ehdotus 2035 Uudesta tarjonnasta huolimatta lähes aii suurysiöt ja esuset säilyttävät nyyiset asiaasmäärät.
Henilöautoliienteen muutoset 0+ -> ehdotus
Henilöautoliienteen muutoset 0+ -> ehdotus
Henilöautoliienteen muutoset 0+ -> ehdotus
Henilöautoliienteen muutoset 0+ -> ehdotus Ehdotus vähentää aupan yhteenlasettua tieliiennettä esim. Kehä I:lla ja Helsingin antaaupungissa ja asvattaa esim. Kehä I:llä
Jouoliienteen muutoset 0+ -> ehdotus
Jouoliienteen muutoset 0+ -> ehdotus
Jouoliienteen muutoset 0+ -> ehdotus
Jouoliienteen muutoset 0+ -> ehdotus Ehdotus vähentää aupan yhteenlasettua jouoliiennettä Helsingin esustan suuntaan. Muutos johtuu erityisesti Helsingin esustan suhteellisen meritysen lasusta muussa erioisaupassa.
Ostosmatojen esipituudet simuloiduissa vaihtoehdoissa Ostosmatojen esipituudet Uudellamaalla simuloiduissa vaihtoehdoissa Nyy 0+ Ehdotus 9.18 8.00 8.06 7.98 8.47 8.52 3.42 3.50 3.37 Päivittäist. Tilaa vaativa Muu eriois Väestönasvu ja asutusen laajentuminen pidentävä ostosmatoja, ellei tarjontaa ehitetä. Ehdotusen tarjonta lyhentää matat lähes nyyiselleen, osa aupan painopiste siirtyy lähemmäs asumisen painopistettä.
Ostosmatojen henilöauton äyttö simuloiduissa vaihtoehdoissa Väestönasvu ja liiennejärjestelmän ehittäminen yhdessä hieman vähentävät henilöauton äyttöä PT- ja Tiva-matoilla, mutta asvattaa muilla ET-matoilla, osa Helsingin esustan suhteellinen meritys lasee. Ehdotusen tarjonta vähentää henilöauton äyttöä Tiva-matoilla. Muilla ostosmatoilla ulutapa säilyy vertailuvaihtoehdon 0+ tasolla.
Ostosmatojen CO2-päästöt simuloiduissa vaihtoehdoissa Teninen ehitys puolittaa päästöt vuoteen 2035 mennessä. Ehdotus vähentää ostosmatojen yhteenlasettuja CO2-päästöjä noin 4 % verrattuna tilanteeseen, jossa auppa säilyy nyyisellään.
Yhteenveto liienteellisestä arvioinnista (1/3) Liienteen annalta suurimmat muutoset syntyvät asuasmäärän asvusta, talousehitysestä seä liienneveron näöpiirissä olevista muutosista. Kaupan asiointiliienteen muutoset nyytilanteesta vuoteen 2035 syntyvät pääosin näistä teijöistä. Huomattava osa aupan tulevasta palveluverosta on olemassa jo nyyisin ja osa muutosesta on nyyistä raennetta vahvistavaa. Päivittäistavaran ja ei-tilaa vaativan erioisaupan osalta ehdotuseen sisältyvät muutoset vastaavat asuasmäärän ja ostovoiman asvuun seä asumisen painopisteen laajenemiseen auemmas Helsingin esustasta. Tilaa vaativan erioisaupan osalta ehdotus muuttaa painopistettä selvästi ulommas pääaupuniseudulta, mutta toisaalta tiva-auppa on nyyisin esittynyt huomattavasti väestöä enemmän Espooseen ja Vantaalle. Ehdotusen muutos lähentää aupan ja asumisen painopistettä, miä simulointien perusteella lyhentää asiointimatoja. 59
Yhteenveto liienteellisestä arvioinnista (2/3) Tilaa vaativan aupan lisäyset ohdistuvat pääosin suurehojen taajamien tuntumaan ja alueille on usein olemassa ainain tyydyttävät jouoliienneyhteydet. Tästä syystä ehdotus hieman lisää jouoliienteen äyttöä tilaa vaativan aupan ostosmatoilla. Tilaa vievän erioisaupan, muun erioisaupan ja päivittäistavaraaupan asiointi yteytyy osin toisiinsa. Tästä syystä muutoset yhdellä aupan alueella vaiuttavat myös toisten aupan alueen asiointiin. Tilaa vaativan erioisaupan ostosreissuista yli olmannesella tehdään myös päivittäistavaran tai muun erioistavaran ostosia, joten myös tilaa vaativa auppa tulisi liienteen näöulmasta sijoittaa lähelle esusia ja muuta auppaa. Jos tilaa vaativan aupan yhteyteen tulee muuta auppaa, se houuttelee muun aupan asiointia pois esustoista, mutta toisaalta tilaa vaativan ja muun aupan asiointimatoja saataisiin yhdisteltyä. Kosa tilaa vaativan aupan ostosmatoja on vähän ja muita ostosmatoja paljon, ostosmatojen yhdistelystä syntyvät hyödyt olisivat todennäöisesti pienemmät uin aupan viemisestä esustojen ulopuolelle syntyvät haitat. 60
Yhteenveto liienteellisestä arvioinnista (3/3) Liienneveron mitoituseen ehdotusella ei ole merittävää vaiutusta luuun ottamatta suurysiöjen ytentäohtia, joissa esimerisi liittymäjärjestelyt voivat edellyttää parantamista. Maaunnallisen tarastelun taruus ei uitenaan riitä ysittäisten suurysiöiden liiennejärjestelytarpeen arviointiin. Kaupan veron muutosten liiennevaiutuset voi tiivistää ostosmatojen CO2-päästöihin, joihin vaiuttaa eri ulutapojen äyttö ja matojen pituudet. Tämän tunnusluvun valossa ehdotusen liiennevaiutuset ovat seleästi myönteiset (CO2-päästöt vähenevät noin 4 % vertailuvaihtoehtoon 0+ verrattuna). 61
Heryystarastelut Heryystarasteluna on tutittu olmessa esimeriohteessa tilaa vaativan aupan masimimitoitusen vaiutusia suhteessa maauntaaavan lasennalliseen mitoituseen. Esimeriohteissa masimimitoitusen ja lasennallisen mitoitusen väliset erot ovat aiein suurimmat. Vertailuvaihtoehtona on maauntaaavaehdotusen lasennallisen mitoitusen muainen päävaihtoehto 3. Tarastellut vaihtoehdot olivat seuraavat: 1. Tuusulan Focus enimmäismitoitusen muainen (Tivaa 60 000 -m2 enemmän) 2. Mäntsälänportti enimmäismitoitusen muainen (Tivaa 49 000 -m2 enemmän) 3. Lohjan Lempola enimmäismitoitusen muainen (Tivaa 49 000 -m2 enemmän)
Ostosmatojen esipituudet simuloiduissa vaihtoehdoissa Masimimitoitus Focusessa ja Lempolassa hieman pidentää ja Mäntsälänportti hieman lyhentää tilaa vaativan erioisaupan matoja. Tiva-aupan muutos vaiuttaa ostosmatojen etjuttumisen myötä myös hieman muihin ostosmatoihin