Liikenneministeriön mietintöjä ja muistioita B15/2001 Hautala, R., Lähesmaa, J., Kummala, J., Bäckström, J., Nurmela, M. & Vesala, T. Standardien rajapintojen määrittely liikennetietojen välitykseen
ESIPUHE Liikenneministeriö käynnisti kolmivuotisen liikennetelematiikan rakenteiden tutkimus- ja kehittämisohjelman TETRAn vuoden 1998 alussa. Ohjelman tavoitteena oli edistää ja yhdenmukaistaa liikennetelematiikan kehittämistä Suomessa toteuttamalla liikennetelematiikan palveluiden edellyttämää tietoinfrastruktuuria. TETRA -ohjelman eräänä tärkeimpänä osatavoitteena on kehittää eri liikennemuotoja kattavia perustietojärjestelmiä ja näiden välistä tiedonvaihtoa, jotta liikenteen eri toimijat voisivat hyödyntää toistensa tietoja liikennetelematiikan palvelujen parantamiseksi. Tämä edellyttää organisaatioiden välisten liikennetietojen tiedonsiirron mahdollistavien rajapintojen määrittelyä yhteisesti sovitulla tavalla. "Standardien rajapintojen määrittely liikennetietojen välitykseen" -projekti käynnistettiin liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta keväällä 2000. Työtä on ohjannut ohjausryhmä, johon kuuluivat yli- insinööri Seppo Öörni, liikenneneuvos Matti Roine ja tarkastaja Harri Uusnäkki liikenne- ja viestintäministeriöstä. Työstä on vastannut asiantuntijaryhmä, joka on koottu VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan tutkimusyksiköstä, SCC Viatek Oy:stä ja SysOpen Oyj:stä. VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikasta työhön ovat osallistuneet erikoistutkija Raine Hautala, tutkija Juuso Kummala ja tutkija Jukka Lähesmaa. SCC Viatek Oy:stä työhän ovat osallistuneet projektipäällikköt Juhani Bäckström ja Armi Vilkman- Vartia. SysOpen Oyj:stä työhön ovat osallistuneet johtaja Markku Nurmela ja tietotekniikkakonsultti Tommi Vesala. Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2001 Seppo Öörni yli-insinööri 5
SISÄLTÖ ESIPUHE...5 1 JOHDANTO...8 2 TYÖN TAVOITTEET...9 3 LÄHTÖKOHDAT...10 3.1 Yleistä...10 3.2 Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri -TelemArk...11 3.3 Tietolajien rajaus...11 3.4 Lähteet tietojen kuvaukseen...12 3.4.1 Yleistä...12 3.4.2 Kansainväliset liitynnät...12 3.4.3 Tietojärjestelmät...13 3.4.4 Sidosryhmät...13 3.5 Järjestelmän osien toteutus...13 4 TULOKSET...15 4.1 Yleistä...15 4.2 Kuvausten periaate ja rakenne...16 4.3 Tie- ja katuverkon tiedot...17 4.4 Julkinen liikenne ja matkustajainformaatio...17 4.5 Tieliikenteen tosiaika inen tiedotus...18 4.6 Tietolajeista tietomalliin...19 5 KALKATI.net -SOVELLUSYMPÄRISTÖ...24 5.1 Yleistä...24 5.2 Ratkaisun tekninen kuvaus...24 5.3 Palvelun käyttö...25 6 LIIKENNETIETOKIRJASTON YLLÄPITO...26 6.1 Toimintatapa...26 6.2 Toimintatavan vaiheet...27 6.2.1 Muutosten lähtökohdat...27 6.2.2 Esikäsittely...27 6.2.3 Hyväksyntä...28 6.2.4 Kirjaston päivitys...28 6.2.5 Hyödyntäminen...28 6.2.6 Kirjaston hoitaja...28 7 KÄYTTÖOHJEET...30 7.1 Yleistä...30 7.2 Kirjaston hyödyntäminen...30 6
7.3 Muutosehdotusten tekeminen... 31 8 KEHITTÄMISSUUNNITELMA... 33 8.1 Pilottiversion esittely... 33 8.2 Markkinointi... 33 8.3 Tuotantoversion toteutus... 34 8.3.1 Organisointi... 34 8.3.2 KALKATI.net... 34 8.4 Tuotantoversion hyödyntäminen... 34 8.5 Kehityshankkeet... 35 8.5.1 Erillinen hanke kirjaston laajentamiseksi... 35 8.5.2 Käyttäjänäkökulman testaus... 36 8.5.3 DIGIROADin rajapinnan täydennys... 36 8.5.4 Trident... 37 8.6 Arkkitehtuuriryhmän perustaminen ja kirjastonhoitajan valinta... 39 7
1 JOHDANTO Liikennetelematiikan rakenteiden tutkimus- ja kehittämisohjelma TETRAssa kehitetään eri liikennemuodot kattavia yhteiskäyttöisiä järjestelmiä tuottamalla niiden vaatimia telematiikan rakenteita ja perustietojärjestelmiä, joiden perustalle yksityinen ja julkinen sektori voivat rakentaa uusia telemaattisia yhteiskäyttöisiä tuotteita ja palveluja. TETRA -ohjelman hankkeen numero 7 "Kaikki liikennemuodot kattava liikenteen tietojärjestelmä - KALKATI" tavoitteena on toteuttaa liikenteen eri liikennemuotojen toimijoille avoimeen arkkitehtuuriin perustuva tieto- ja tiedonvaihtojärjestelmä. Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri (TelemArk) muodostaa kehyksen, josta näkyy eri organisaatioiden välinen liikennetiedon välitystarve. TelemArkissa on määritelty myös tärkeimmät organisaatioiden väliset yhteydet, joille tiedonsiirron mahdollistava standardisoitu rajapinta tulisi määritellä. TelemArk ottaa kuitenkin vain hyvin yleisellä tasolla kantaa siihen, mitä tai minkälaista tietoa organisaatioiden välillä tulisi liikkua. Siksi järjestelmäarkkitehtuurin työtä on välttämätöntä tarkentaa, jotta saadaan selville nykyisistä järjestelmistä välitettävissä oleva tietoa ja myös yksityiskohtaiset tarpeet erilaisen tiedon välittämiseen. KALKATI -ydinhankkeeseen kuuluvassa "Tie- ja katuverkon digitalisointi - DIGIROAD" -projektissa sekä TETRA -ohjelman pilottiprojekteissa tehdään yksityiskohtaista työtä organisaatioiden välillä vaihdettavien tietojen määrittelemiseksi ja tiedonsiirron pilotoinniksi. Pilottihankkeet antavat konkreettisen lähtökohdan kansallisten rajapintojen määrittelyyn. Pilottihankkeet eivät kuitenkaan kata kuin pienen osan organisaatioiden välisen tiedonsiirron tarpeista ja DIGIROADia lukuun ottamatta pilottien tavoitteena ei ole kattavasti eri tahoja palvelevien tiedonsiirron rajapintojen määrittely. Siksi pilottihankkeiden tulokset on saatettava ja yleistettävä kansallisten tiedonsiirtorajapintojen muotoon. Kansallisesti määritellyt rajapinnat mahdollistavat organisaatioiden välisen tiedonsiirron, jossa tiedon tuottajat välittävät tietonsa kaikille tietoa tarvitseville tahoille samassa yhteisesti sovitussa muodossa. Vastaavasti tietoa hyödyntävät organisaatiot saavat tiedot samassa muodossa eri järjestelmistä. 8
2 TYÖN TAVOITTEET Pitkän tähtäimen päämääränä on luoda kokonaisuus, jossa eri liikennemuotojen organisaatiot voivat hyödyntää toistensa tietoja liikennetelematiikan palvelujen parantamiseksi. Yksinkertaiset toimintaprosessit tietojen tuottamiseen ja ylläpitämiseen sekä prosesseja tukevat tietojärjestelmät tekevät tietojen ylläpitämisen tiedon tuottajille helpoksi ja päällekkäisen työn tekemiseltä vältytään, kun kerran päivitetty tieto on eri järjestelmien ja palveluiden käytettävissä. Ylimääräiseltä työltä vältytään järjestelmien integroinnissa ja saadaan merkittäviä säästöjä. Matkustaja saa tarvitsemansa tiedot helposti ja pystyy aikaisempaa paremmin sekä suunnittelemaan että toteuttamaan matkansa. Kaikki liikennemuodot kattavan matkustajainformaation kehittäminen on erityisen tärkeää joukkoliikenteen pitkille runkokuljetuksille, joiden houkuttelevuus kasvaa matkustajien valtakunnallisen ovelta-ovelle palvelun parantumisen myötä. Liikenteen häiriötilanteissa viranomaisten (esim. pelastushallinto, poliisi) ja muiden liikenteen toimijoiden (esim. tiehallinto, joukkoliikennepalveluiden tuottajat) välinen yhteistyö paranee tehokkaamman tiedonvälityksen ansiosta. Parempi hä i- riötilanteiden hallinta hyödyttää kaikkia liikenneinfrastruktuurin käyttäjiä. Tämän työn tehtävänä on edistää em. tavoitteita aloittamalla liikennetelematiikan kansalliseen järjestelmäarkkitehtuurin (TelemArk) perustuva liikennetietojen standardien rajapintojen määrittelytyö. Tehtävä koostuu neljästä osasta: Esittää kansallisesti yhtenäinen tietojen välitysmuoto liikennetietojen välitykseen. Yhtenäinen rajapinta määritellään TelemArk -hankkeessa ja TETRAn ydinhankeen numero 7 pilottiprojekteissa tärkeäksi osoittautuneille eri toimijoiden välisille tiedonvaihtorajapinnoille. Toteuttaa KALKATI.net -sovellusympäristö, jossa rajattujen standardisoidun rajapinnan mukaisten tietokokonaisuuksien välitys organisaatioiden välillä on mahdollista. Sovellusympäristö mahdollistaa linja-autopysäkkiä koskevien tietojen, joukkoliikenteen reitti- ja aikataulutietojen sekä tieliikenteen häiriötietojen välittämisen. Laatia käyttöohjeet tässä työssä käsiteltyjen tietolajien määrittelyjen, rajapintojen kuvausten ja testausten perusteella sekä tiedottaa niistä TETRA:n pilottihankkeille ja muille keskeisille tahoille, jotta nämä pystyvät hyödyntämään tämän työn tuloksia toiminnassaan. Esittää jatkosuunnitelma siitä, missä järjestyksessä ja miten uusia tietoja tulisi liittää yhtenäiseen liikennetiedon välityksen internet-sovellus- ja testausympäristöön. 9
3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Yleistä TETRA -ohjelman alussa määriteltiin kaikki liikennemuodot kattavan tietojärjestelmän KALKATin perusteet (Liikenneministeriö 45/98). Määrittelyssä kuvattiin, ns. KALKATI-tulkin periaate (kuva 1). Kun tietty järjestelmä ottaa KALKATItulkin alajärjestelmäkseen, se pystyy vaihtamaan tietoa muiden järjestelmien kanssa KALKATI-tiedonvaihtoympäristössä. A 1 Järjestelmä A Järjestelmä B B 1 KALKATI -tulkki KALKATI -tulkki A n B n KALKATI -tulkki + Tietokirjasto Järjestelmä N Kuva 1. Eri järjestelmien liittyminen KALKATI-tiedonvaihtoverkkoon KALKATItulkin välityksellä (Liikenneministeriö 45/98). Kaikki liikennemuodot kattavaa tietojärjestelmää on perusteiden määrittelyn jälkeen kehitetty useissa TETRA-ohjelman hankkeissa. Kansallinen liikennetelematiikan järjestelmäarkkitehtuuri kuvaa kokonaisuutena eri liikennetelematiikan palvelut ja niissä tarvittavat organisaatioiden väliset yhteydet. Tie- ja katuverkon digitalisointi (DIGIROAD) hankkeessa kehitetään paikkatietoaineistoa, joka toimii palveluiden perustana. Lisäksi TETRA 7 -hankkeen pilottiprojekteissa toteutetaan ja kokeillaan kaikki liikennemuodot kattavan tietojärjestelmän osia (osajärjestelmiä), jotka kommunikoivat keskenään. Lisäksi TETRA -hankkeessa 9 on kerätty tietoa kansainvälisistä standardeista, joihin tiedonvaihdon tulisi perustua. Liikennetietojen standardien rajapintojen määrittelytyö tehtiin kansallisten ja kansainvälisten kehityshankkeiden ja -ohjelmien puitteissa. 10
3.2 Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri - TelemArk Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk muodostaa kehyksen, jossa kuvataan eri organisaatioiden välinen liikennetiedon välitystarve. Arkkitehtuuri on avoin ja riippumaton teknologiakonsepteista tai yksittäisistä palvelukonsepteista. Sen oletetaan palvelevan noin vuoteen 2010 asti. Arkkitehtuurikuvaus sisältää käsitteellisen ja loogisen arkkitehtuurin kuvaukset, jotka esittävät liikennetelematiikan tärkeimmät palvelut. Käsitteellinen arkkitehtuuri muodostuu 11 liikennetelematiikan toimintoprosessista, kuten tiedotus autoilijoille tai liikenteen ohjaus. Prosesseissa kuvataan palvelussa mukana olevat toimijat, prosessin päätoiminnot sekä tietovirrat toimintojen tai toimijoiden välillä. Looginen arkkitehtuuri kuvaa, miten palvelut toteutetaan tietoteknisesti. Looginen arkkitehtuuri muodostuu prosessien mukaan luokitelluista tietojärjestelmätoiminnoista ja nämä toiminnot yhdistävistä tietoliikenneyhteyksistä. Tietojärjestelmätoiminnot on kuvattu hajautuskaavioilla. TelemArk:ssa on määritelty tärkeimmät organisaatioiden väliset yhteydet, joille tiedonsiirron mahdollistava standardi rajapinta tulee määritellä. TelemArk:ssa on otettu yleisellä tasolla kantaa myös siihen, mitä ja millaista tietoa organisaatioiden välillä tulisi vaihtaa. Tässä työssä tarkennetaan TelemArki:ssa tehtyä kehystä ja määritetään standardit tiedonvaihtorajapinnat luvussa 3.2 rajatuille liikennetiedoille. 3.3 Tietolajien rajaus Standardien rajapintojen määrittely liikennetietojen välitykseen (STARA) hankkeessa pyrittiin käsittelemään tärkeimpiä organisaatioiden välisiä yhteyksiä, joissa liikennetietoja välitetään. Tärkeimmiksi tiedoksi, joille standardit rajapinnat on tässä työssä määritelty valittiin Tie- ja katuverkon tiedot Julkisen liikenteen ja matkustajainformaation tiedot Tieliikenteen tosiaikaisen tiedotuksen tiedot Ryhmien tietosisältöä on tarkasteltu yksityiskohtaisemmin luvuissa 4.3-4.5. Tarkoituksena on jatkaa Liikennetietokirjaston kehittämistä tämän työn tulosten ja saatavien käyttökokemusten perustella. Lopullisena päämääränä on määrittää kai- 11
kille olenna isille liikennetiedoille standardit rajapinnat ja liittää ne Liikennetietokirjastoon. 3.4 Lähteet tietojen kuvaukseen 3.4.1 Yleistä Organisaatioiden välisen liikennetiedon rajapintoja kuvattaessa otettiin huomioon seuraavat lähtökohdat: Kansainväliset standardit. Ra japintojen kuvauksesta pyrittiin tekemään kansainvälisten standardien mukaisia, kun soveltuva standardi oli olemassa. Olemassa olevat järjestelmät. Rajapintojen kuvaukset pyrittiin tekemään tiedoille, joita saadaan olemassa olevista tietojärjestelmistä. Kuvauksissa pyrittiin ottamaan huomioon tietojen nykyinen muoto näissä järjestelmissä. Organisaatioiden tarpeet. Tietojen kuvauksissa pyrittiin ottamaan huomioon tietoa välittävien ja vastaanottavien organisaatioiden tarpeet (mitä tietoja tiedon omistajat näkevät tarpeellisimmiksi välittää muille ja mitä tietoja tiedon hyödyntäjät tarvitsevat). 3.4.2 Kansainväliset liitynnät Kansainvälisistä töistä tärkeitä lähtökohtia Liikennetietokirjaston kehittämiselle ovat: eurooppalainen liikennetelematiikan puitearkkitehtuuri, joka on toteutettu KAREN projektissa erityisesti tieliikenteen tiedotuksessa tarvittavia tietoja mallintava DATEX tietokirjasto liikenteen paikkatietoaineistoja käsittelevä GDF standardi julkisen liikenteen tietojärjestelmiä ja tietoja käsittelevä TRANSMODEL standardi yleensä CEN 278:ssa ja ISO TC204:ssä tehtävä standardointityö. 12
3.4.3 Tietojärjestelmät 3.4.4 Sidosryhmät Tässä työssä tarkasteltujen liikennetietojen muut olennaiset liitynnät nykyisiin järjestelmiin ja tietojärjestelmiä kehittäviin hankkeisiin ovat seuraavat: Tie- ja katuverkon tiedot Tie- ka katuverkon tietojen osalta hyödynnettiin suoraan DIGIROAD -työssä (tie- ja katuverkon digitalisointi) ja DIGISTOP -työssä (bussipysäkkien digitalisointi) käytettyjä määrityksiä. Julkinen liikenne ja matkustajainformaatio Pääkaupunkiseudun joukkoliikennerekisteri, YTV Aikataulujen jakelu langattomiin laitteisiin, HKL/YTV Oy Matkahuolto Ab:n aikataulu- ja reittijärjestelmän arkkitehtuuri, Matkahuolto JP Bussiaikataulut VR:lle prosessi, VR/Matkahuolto Matkakeskusten informaatiojärjestelmän määrittelyluonnos, Railtelia Tieliikenteen tosiaikainen tiedotus Tiehallinnon LK-tietojärjestelmä Tiehallinnon tiesääjärjestelmä Tiehallinnon kelikamerajärjestelmä Tässä työssä tarkasteltujen liikennetietojen osalta tärkeimmät sidosryhmät ovat Tiehallinto, poliisi, pelastushallinto ja HÄKE -organisaatio, YTV, HKL, Matkahuolto, VR sekä Digiroad-, Digistop - ja PPP -hankkeiden organisaatiot. Työn aikana näille organisaatiolle esiteltiin hankkeen tavoitteita ja tuloksia. Lisäksi keskusteltiin organisaatioiden tarpeista Liikennetietokirjastolle ja siihen tässä vaiheessa liitettäville tiedoille. 3.5 Järjestelmän osien toteutus Kaikki liikennemuodot kattavaa tietojärjestelmää on lähdetty kehittämään pilottiprojektien kautta kohti kattavaa järjestelmää (kuva 2.). TETRA -hankkeessa 7 on vuosina 1999 2001 ollut seitsemän pilottiprojektia, joissa testattiin organisaatioiden välistä liikennetiedon välitystä ja palveluiden toteutusta. 13
Pilotti 1 Pilotti 2 Projekti 3 Projekti n yritys viranomaiset Tiehallinto kunnat KALKATI VR Finnair Taksi MH liikennöitsijät Kuva 2. Periaatekuva kaikki liikennemuodot kattavan tietojärjestelmän toteutumisesta. KALKATI laajenee kattavaksi liikenteen tietojärjestelmäksi pilottiprojektien kautta. Vuonna 2001 käynnissä olevia tai käynnistyviä pilottiprojekteja ovat mm: Tampereen paikallisliikenteen hallintajärjestelmän 2002 ensimmäisen va i- heen käyttöönotto Pääkaupunkiseudun reittineuvontapalvelun käyttöönotto internetissä Pääkaupunkiseudun aikataulutiedon jakelu langattomiin viestimiin (päätös pilotin toteuttamisesta avoin) Helsingin joukkoliikenteen liikenne valoetuus- ja matkustajainformaatiojärjestelmän (HELMI) laajentaminen Espoon ja Länsiväylän bussiliikenteen matkustajainformaatiojärjestelmän (ELMI) laajentaminen Lapin läänin juna- ja bussiaikataulut yhdistävän aikataulu- ja reitityspalvelun käyttöönotto Kouvolan matkakeskuksen informaatiojärjestelmien toteutus Lappeenrannan matkakeskuksen informaatiojärjestelmän toteutus Tiedonvaihto tiehallinnon ja poliisin hätäkeskuksen, aluehälytyskeskuksen tai hätäkeskuksen välillä Tie- ja katuliikenteen hallintajärjestelmän ja valaistuksen ohjauksen kehittäminen 14
4 TULOKSET 4.1 Yleistä Hankkeen lopputuotteena syntyi Liikennetietokirjasto, joka sisältää tarvittavat määrittelyt ja apuvälineet standardien rajapintojen toteuttamiseen. Liikennetietokirjasto sijaitsee KALKATI.net internet sivuilla. Liikennetietokirjastosta liikennetelematiikan palveluja suunnittelevat ja toteuttavat organisaatiot voivat hakea tarvittavat tietomallit ja tietolajien määrittelyt, jotta järjestelmä voidaan rakentaa lähettämään tai vastaanottamaan tietoja yhteisesti sovitussa muodossa. Lisäksi Liikennetietokirjastosta voi tallentaa sanomien rajapintakuvauksia, eli XMLschemoja ja valmiita Java-kielisiä ohjelmakomponentteja oman sanomanvaihtoympäristön rakentamisen avuksi. Kuvassa 3 on esitetty Liikennetietokirjaston toimintaperiaate. Liikennetietokirjasto (KALKATI.net) määrittelyt komponentit vastaanottava järjestelmä liikennetiedot lähettävä järjestelmä Ymmärtää sovitussa muodossa olevat tiedot Lähettää tiedot sovitussa muodossa Kuva 3. Liikennetietokirjaston toimintaperiaate Projektin yhteydessä syntyneet lopputulokset sekä lopputulosten väliset suhteet on esitetty kaaviona kuvassa 4. Keskeiset lopputulokset ovat: - tämä loppuraportti, jossa on kuvattu liikennetiedon välityksessä tarvittavia standardeja rajapintoja ja niiden taustoja. Lisäksi raportissa on kuvattu rajapintojen soveltamista, käyttöä ja kehittämistä. - tietokuvaukset, joka on Excel -pohjainen tiedosto, jossa on määritelty standardoitujen sanomien ja viestien taustana olevat tietolajit. - tietomallit, joissa yksittäiset tietolajit on yhdistetty hierakisiksi kaavioiksi, joiden avulla kuvataan erillisten tietolajien väliset yhteydet. - tiedostokirjasto, jossa on kuvattuna lähetettävien viestien ja sanomien XMLrajapintakuvaukset (schemat) sekä rajapinnan muodostavat JAVA- 15
komponentit. Tiedostokirjastossa STARA-käyttäjät voivat tutustua olemassa oleviin sanomakuvauksiin ja ladata haluamansa JAVA -komponentit oman sanomanvaihtojärjestelmän rakentamiseksi. Käyttäjän kannalta tärkein lopputulos KALKATI.net Liikennetietokirjasto on kuvattuna tarkemmin luvussa 5. Tästä internet-pohjaisesta sovellusympäristöstä löytyvät kaikki yllä ja kuvassa 4 esitetyt lopputuotteet. LIIKENNETIETOKIRJASTO - KALKATI.net Standardien rajapintojen määrittely liikennetietojen välitykseen Loppuraportti Taustaa Tulosten esittely Sovellusohjeet ja ylläpito Kehittämissuunnitelma Tietokuvaukset Tietokuvaukset.xls Tietovirtakuvat Tietolajilistat Tietolajimääritelmät Tietomallit Tiedostokirjasto Rajapintakuvaukset (XML-Schemat) Rajapintakomponentit (Java-luokat) Kuva 4. Hankkeen lopputuotteet 4.2 Kuvausten periaate ja rakenne Liikennetiedon välityksessä tarvittavien standardoitujen rajapintojen ja tietolajien määrittelyssä on lähtökohtana toiminut Liikennetelematiikan kansallisen järjestelmäarkkitehtuurin toimintoprosessit, nykyiset olemassa olevat tietojärjestelmät sekä kuhunkin aihealueeseen liittyvät kansainväliset standardit. Kansallisen järjestelmäarkkitehtuurin toimintoprosesseista on tunnistettu ja kuvattu oleellisimmat toimijoiden väliset yhteydet, joille varsinaiset standardit rajapinnat on määritelty. Rajapintojen määrittelyssä on ryhmäkohtaisesti hyödynnetty seuraavia kansainvälisiä standardeja: Ryhmä 1: GDF 3.0 (Geographic Data Files), Ryhmä 2: Transmodel V5 sekä Ryhmä 3: DATEX traffic and travel data dic- 16
tionary version 3.1a. Viestin hallinnassa käytettävien tietolajien osalta on ryhmissä 2 ja 3 käytetty DATEX:iin perustuvia tietolajimäärittelyjä. Rajapinnat ovat tarkentuneet lopulliseen muotoonsa eri sidosryhmien kanssa käydyn vuoropuhelun perusteella. Kesän ja syksyn 2000 aikana järjestettyjen sekä organisaatiokohtaisten että usean organisaation sidosryhmätyöpajojen avulla on kartoitettu organisaatioiden tarpeita ja toiveita rajapinnoissa siirrettävistä tietolajeista. Määritysten tarkentuessa ovat kansainväliset standardit osoittautuneet alkuperäisessä muodossa joskus joiltain osin riittämättömiksi tai soveltumattomiksi suomalaisiin järjestelmiin ja tarpeisiin. Tällöin tietolajeja on jouduttu muokkaamaan joko johonkin standardiin perustuen tai tarvelähtöisesti itse räätälöiden. Tietolajin määrittelevään korttiin on merkitty, mikä on tietolajimäärityksen historia eli minkä standardin mukainen tai mihin standardiin tai olemassa olevaan järjestelmään tietolaji pohjautuu. Kaikkia määriteltyjä rajapintoja ja tietolajeja ei tässä vaiheessa otettu mukaan varsinaiseen KALKATI.net -sovellusympäristöön. Mukana ovat vain ne rajapinnat, jotka sidosryhmät katsoivat tärkeimmiksi ja joissa heillä on eniten tarvetta standardimuotoiseen tiedonvälitykseen. Kaikki sovellusympäristöstä tässä vaiheessa pois rajatut tietolajit on kuitenkin kuvattu Tietokuvaukset tiedostossa. 4.3 Tie- ja katuverkon tiedot Ryhmä 1 käsittää useimmille liikennetelematiikan palveluille olennaiset tie- ja katuverkon tiedot. Tie- ja katuverkon tietojen osalta on työssä pohjauduttu Tie- ja katuverkon digitalisointi, DIGIROAD ja Linja-auto pysäkkien digitalisointi, DIGISTOP hankkeissa tehtyyn työhön. Käytetyt tie- ja katuverkon tietolajit sekä edelleen tiedonsiirtorajapinnat on määritelty CEN TC 278 Geographical Data Files, GDF standardin mukaisesti kohteina, ominaisuuksina, sekä näiden välisinä yhteyksinä. Tietolajien määrittelyssä on tässä vaiheessa rajauduttu DIGIROADin vuoden 2003 tavoitetasoon. Näiden tietojen osalta ei tässä työssä tehty tietomalleja eikä sanomakuvauksia, vaan ne tulevat aikanaan DIGIROADista. 4.4 Julkinen liikenne ja matkustajainformaatio Ryhmä 2 käsittää tärkeimmät julkisen liikenteen tiedot. Työssä käsitellyt tiedot kattavat linja-auto-, juna-, raitiotie- ja metroliikenteen. Merenkulku ja ilmailu rajattiin työn ulkopuolelle. Liikennetelematiikan kansallisesta järjestelmäarkkitehtuurista (TelemArk) on tarkasteltu seuraavia toimintoprosesseja : 17
1. tiedottaminen julkisesta liikenteestä 2. kysynnän ohjaus, kutsujoukkoliikenne ja matkojen yhdistely Julkisen liikenteen ja matkustajainformaation osalta on tehty seuraavat viisi rajapintakuvausta: - aikataulutieto, jolla voidaan siirtää vuorojen lähtö-, saapumis- ja ohitusaikatietoja sekä vuoroihin liittyviä muita keskeisiä tietoja, joita ovat esimerkiksi lähtö- ja saapumispaikat sekä lähtö- ja saapumislaiturit. - reittitieto, jolla voidaan siirtää joukkoliikennevuoroon kuuluvia linkki- ja reittipistetietoja - reaaliaikatieto, jolla voidaan siirtää vuoroon liittyviä reaaliaikatietoja, joita ovat esimerkiksi vuoron arvioitu ohitusaika, peruutus ja häiriö. - reittikysely ja reittivastaus, joiden avulla organisaatiot voivat siirtää reittineuvontajärjestelmien välillä reittikyselyjä ja reittivastauksia. Aikataulu- ja reittitietojen siirtämistä varten on jo usealla organisaatiolla aineistoa digitaalisessa muodossa. Aikataulu- ja reittitiedot ovat useimmiten suhteellisen harvoin tehtäviä suurehkoja eräajoja. Reaaliaikatietoa on toistaiseksi ainoastaan pääkaupunkiseudulla ja VR:llä. Reittineuvontajärjestelmä on tällä hetkellä käytössä ainoastaan VR:llä. 4.5 Tieliikenteen tosiaikainen tiedotus Ryhmä 3 kattaa tärkeimmät tosiaikaisessa tieliikenteelle tapahtuvassa tiedotuksessa tarvittavat tiedot. Tarvittavia perustietoja ovat tien tai kadun staattiset ominaisuudet sekä dynaamiset häiriö- ja olosuhdetiedot. Käytännön toteutuksessa ryhmä 3 on jakautunut kahteen alaryhmään: ajantasainen liikennetieto ja ajantasainen ympäristötieto. Ajantasainen liikennetieto Ajantasainen liikennetieto käsittää tosiaikaisessa tiedotuksessa tarvittavat dynaamiset häiriö- ja olosuhdetiedot sekä näistä aiheutuvat opastus-, ohjaus- ja rajoitustiedot. Kyseisiä tietoja saadaan mm. tienkäyttäjiltä, poliisilta, hätäkeskuksilta, sekä Tiehallinnon omista järjestelmistä kuten LAM, tietyörekisteri, Tiehallinnon internet-sivut sekä erilliset liikenteen ohjaus- ja varoitusjärjestelmät. Järjestelmistä kerättyä tietoa jalostetaan ja edelleen hyödynnetään esim. liikenteen ohjauksessa ja liikennetiedotuksessa. 18
Tietolajimäärittely tukeutuu voimakkaasti Tiehallinnon käytössä olevaan DATEX yhteensopivan LK tietojärjestelmään. Rajapinnat on määritetty yhteneviksi LKtietojärjestelmän kanssa. Olemassa olevat ja mahdolliset tulevaisuuden tiedonvälitysketjut (Poliisi Hätäkeskukset - Tiehallinnon liikennekeskukset tiedotuskanavat esim. Yleisradio) on myös huomioitu määrittelytyössä. Hätäkeskusjärjestelmän uudistaminen sekä Hätäkeskuksen ja poliisin yhteinen järjestelmä olivat niin alkuvaiheissa, ettei näiden laajamittainen mukaan ottaminen Liikennetietokirjastoon ollut tässä vaiheessa mahdollista. Jatkossa Hätäkeskusjärjestelmällä on merkittävä rooli Liikennetietokirjaston kehittämisessä. Ajantasainen ympäristötieto Ympäristötiedon tietolajit perustuvat pääosin Tiehallinnon tiesääjärjestelmän ja kelikamerajärjestelmän tuottamaan tietoon sekä muuhun sää- ja kelitiedotuksessa tarvittavaan tietoon (esim. Ilmatieteen laitoksen sääennusteet). Tiesääaseman tiedoista on otettu huomioon kaikki niiden tuottama informaatio. Vaikka ympäristötieto käsittää tässä vaiheessa vain tiesää- ja kelitietoja, kyseinen tietovirta kattaa tulevaisuudessa myös ilmanlaatutietoja. 4.6 Tietolajeista tietomalliin Määritellyt tietolajit on kerätty moniosaiseen Tietokuvaukset, Excel-tiedostoon (kuva 5). Tiedostossa on mahdollista liikkua laajoista arkkitehtuuritason kokona i- suuksista kohti pientä yksittäistä tietolajia tai sitä tarkentavaa selitettä. Tietolajit on kerätty aiemmin esitellyn ryhmäjaon mukaisiin tietolajilistoihin. Kustakin tietolajista on edelleen linkki seuraavalle tasolle tietolajikohtaiseen määrittelykorttiin. 19
Toimintoprosessikuvaus Aloitussivu Tietolajilista 1. Paikka, suunta ja paikannimi Liikennetilannealue Paikannuskoodi Paikan nimi Alkupisteen nimi Loppupisteen nimi Etäisyys primääripisteestä Etäisyys sekundääripisteestä Vaikutusalueen pituus Mittausjakson pituus Vaikutussuunta Suunta (RDS) Nimetty suunta Positiivinen offset LIIKENNETIETO Tietolajin määrittelykortti NIMI: Keskinopeus NIMI ENGLANNIKSI: Average speed numerical value TUNNUS: MÄÄRITELMÄ: AVV Keskinopeuden täsmällinen numeroarvo. ARVOT: LÄHDE: PROSESSIT: TIETOVIRRAT: Arvo ilmaistaan kilometreinä tunnissa, km/h (suositus) tai metreinä sekunnissa, m/s DATEX data dictionary Tiedotus autoilijoille, Kysynnän ohjaus - liityntäpysäköinti, Liikenteen ohjaus TAF011, KYS1FOO3, OF008 Kuva 5. Tietokuvaukset.xls tiedoston perusrakenne. Tietolajin määrittelevässä kortissa on kuvattu, mitä ko. tietolaji pitää sisällään ja miten se on määritelty (kuva 6). Kortin Arvo ilmoittaa tietolajiin liittyvän suureen esim. käytettävän yksikön tai sen kirjausmuodon, käytettävien merkkien määrän. Lähde kuvaa minkä standardin mukainen tai mihin standardiin perustuen kyseinen tietolaji on määritelty. Prosessit ja Tietovirrat kertovat mihin eri järjestelmäarkkitehtuurin toimintoprosesseihin ja tietovirtoihin kyseinen tietolaji kytkeytyy. 20
NIMI: NIMI ENGLANNIKSI: TUNNUS: MÄÄRITELMÄ: ARVOT: LÄHDE: PROSESSIT: TIETOVIRRAT: Keskinopeus Average speed numerical value AVV Keskinopeuden täsmällinen numeroarvo. Arvo ilmaistaan kilometreinä tunnissa, km/h (suositus) tai metreinä sekunnissa, m/s DATEX data dictionary Tiedotus autoilijoille, Kysynnän ohjaus - liityntäpysäköinti, Liikenteen ohjaus TAF011, KYS1FOO3, OF008 Kuva 6. Tietolajin määrittelevä kortti. Lisäksi Tietokuvaukset -tiedostossa on tietolajeja täydentäviä selitteitä sekä paikkaa kuvaavia paikkatyyppejä. Viestien hallinta osassa on määritelty kaikille laadittaville liikennetiedotteille ja sanomille yhteisiä tietolajeja koskien itse viestiä ja viestin identifioimista Jokaisella syntyvällä viestillä on joitakin pakollisia tietolajeja mm. tiedon alkuperä ja tiedonvälittäjä. Pakollisten tietolajien avulla varmistetaan, että kaikissa syntyvissä viesteissä yhdistetään viestin ilmoittama tapahtuma/ tieto esim. paikkaan ja aikaan sekä itse viesti on yksilöitävissä ja versioitavissa. Yksilöimällä viestit voidaan täydentää, tarkentaa ja poistaa aiemmin toimitettuja viestejä. Tiedon alkuperä ja välitysketjun vaiheet ovat oleellisia tietoja esim. virhetilanteiden ja vastuukysymysten yhteydessä. Yksittäisistä tietolajeista tietomalleihin Ryhmäkohtaisten tietolajilistojen pohjalta on laadittu tietomallit, joissa kuvataan toisiinsa liittyvät ja sitoutuvat tietolajit. Kuvassa 7 on esimerkki tietomallin "Liikennerajoitukset" rakenteesta. Tietomalli koostuu käsitteellisestä otsikosta ja siihen sitoutuvista tietolajeista. Tietomalliin on merkitty, jos tietolaji on sanomassa pakollinen tai monestiko kyseinen tietolaji voi ilmetä aina yhdessä sanomassa. Tietolajin esiintymiskertaa kuvaa tietolajin yläkulmassa oleva luku. Tietomallit on laadittu seuraavin aihealuenimityksin: Tieliikenteen tosiaikainen tiedotus Liikennerajoitukset EsteVaara Palvelutaso 21
Onnettomuus Tien kunnossapito Julkinen liikenne ja matkustajainformaatio Aikataulutieto Reaaliaikatieto Reittikysely Reittitieto Reittivastaus Yleiset kaikille Paikka Viestien hallinta 0 1 Tietolaji voi esiintyä sanomassa kerran, mutta ei ole pakollinen, 1 Tietolaji pakollinen, 0 * Tietolaji voi esiintyä x kertaa sanomassa, mutta ei ole pakollinen. Kuva 7. Liikennerajoitukset tietomallin rakenne Viestimääritykset ja ohjelmistokomponentit Tietomallit ovat edelleen toimineet pohjana varsinaisille rajapintakuvauksille eli sanomarakenteiden kuvauksille ja ohjelmistokomponenteille. Kuvassa 8 on esimerkki tietomallin mukaisen XML-sanoman rakenteesta eli XML-schemasta. 22
<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?> - <!-- Aikataulutieto-sanoman rakennekuvaus V1.0. --> - <xsd:schema xmlns:xsd="http://www.w3.org/2000/10/xmlschema"> - <xsd:element name="aikataulutieto"> - <xsd:complextype> - <xsd:sequence> curs="unbounded" /> </xsd:sequence> </xsd:complextype> <xsd:element name="vuorotieto" type="vuorotietotype" maxo c- <xsd:element name="viestienhallinta" type="viestienhallintatype" /> Kuva 8. Osa aikataulutieto dokumentin XML-schemasta. Lisäksi KALKATI.netistä on mahdollista tallentaa Java-kielisiä ohjelmakomponentteja tiedonvaihtoympäristön rakentamisessa hyödynnettäviksi. Java-luokkia voidaan käyttää tietoa lähettävissä järjestelmissä tuottamaan Liikennetietokirjastossa kuvattuja XML-sanomia. Kuvassa 9 on esitetty esimerkki Java-kielisestä ohjelmakoodista. /* DO NOT EDIT THIS FILE - it is machine-generated */ /* File: Ennustekoodi.java - generated by XML Class Generator version 1.0.0 at Tue Jan 16 17:07:41 GMT+02:00 2001 */ import java.io.*; import java.net.*; import oracle.xml.classgen.cgnode; import oracle.xml.classgen.cgdocument; import oracle.xml.classgen.invalidcontentexception; import oracle.xml.parser.v2.*; * The Node Class (for the root element Ennustekoodi) */ public class Ennustekoodi extends CGNode /** * Default Constructor */ public Ennustekoodi() super("ennustekoodi"); isvalidating = true; } Kuva 9. Osa aikataulutieto sanoman muodostamisessa käytettävästä Javaluokasta. 23
5 KALKATI.net -SOVELLUSYMPÄRISTÖ 5.1 Yleistä www.kalkati.net on palvelu, jossa Liikennetietokirjaston sisältö tuodaan esille ja tarjotaan yleisesti hyödynnettäviksi. Palvelu on pyritty kehittämään helppokäyttöiseksi ja selkeäksi. Sovelluksen toiminnot on pyritty pitämään mahdollisimman loogisina, jotta käyttäjien olisi helppo löytää etsimänsä tieto ja saada tarvitsema n- sa palvelut. 5.2 Ratkaisun tekninen kuvaus Palvelun toteuttamiseksi tehtiin vertailuja ja päätöksiä erilaisten teknisten ratkaisuvaihtoehtojen välillä. Näistä merkittävimmät liittyivät palvelun alustaan sekä tiedon tallentamiseen. Ensimmäisen yhteydessä mietittiin mm. eri vaihtoehtoja palvelimen käyttöjärjestelmäksi ja jälkimmäisen yhteydessä vertailtiin tietokannan ja tiedostojärjestelmän edullisuutta palveluun sisältyvien tietojen sekä tiedostojen tallennusratkaisuna. Valinnoissa päädyttiin Linux käyttöjärjestelmään, koska se on osoittautunut palvelinkäytössä luotettavaksi ja lisenssi on ilmainen. Tietojen tallennuksessa päätettiin käyttää tiedostojärjestelmään pohjautuvaa ratkaisua. Tiedostojärjestelmään on yhdistetty CVS-versionhallintajärjestelmä, jonne halutut tiedostot voidaan sijoittaa. Näin palvelussa tarjottavia tiedostoja (erityisesti schemat) voidaan ylläpitää järkevästi ja palvelun käyttäjille on mahdollista tarjota versionhallintaan perustuvia palveluita, esimerkiksi eroavaisuustarkastelu suoraan selaimella. Ainakin tiedon tallennukseen liittyen voidaan kuitenkin todeta, että tässä yhteydessä valittu ratkaisu ei välttämättä ole enää paras silloin, jos palveluun tuodaan huomattavasti nykyistä suurempi tietomäärä, tai jos esimerkiksi haluttaisiin toteuttaa tietyntyyppisiä tehokkaita hakupalveluita. Silloin nykyinen tiedostojärjestelmä-pohjainen ratkaisu saattaisi olla syytä korvata sopivalla tietokantaratkaisulla (esim. Oracle). Palvelu toimii Linux-käyttöjärjestelmän (RedHat 7.x) päällä tarvittavin GNU lisenssin alaisin moduulein, kuten Apache-webpalvelin, CVS versionhallintasovellus sekä CVSweb-ohjelmisto. Palvelun käyttöliittymä on toteutettu pääasiassa HTML:lla sekä Perl-kielellä. 24
5.3 Palvelun käyttö Palvelun käyttö tapahtuu normaalilla web-selaimella. Palvelu avataan toistaiseksi vain määritellyille tahoille ja käyttö edellyttää aina rekisteröitymistä. Rekisteröinnin seurauksena käyttäjä saa henkilö/organisaatiokohtaisen tunnuksen ja salasanan, jotka mahdollistavat sisäänkirjautumisen palveluun. Kuva 10. KALKATI.net sovellusympäristön pääsivu KALKATI.net:in käyttö tapahtuu navigoimalla sivuilla olevien linkkien avulla. Esimerkiksi palvelun pääsivulta löytyy linkki, jota painamalla saa näytölle palvelun tarkemmat käyttöohjeet. Tiedostojen avaaminen ja tallentaminen on mahdollista ko. toimintojen mukaan nimettyjen painikkeiden avulla. Tarpeellisiksi katsotuissa kohdissa käyttäjää opastetaan lisäksi sivuilla näkyvin opastein. Palvelussa voi mm. katsella hankkeessa määriteltyjen rajapintojen tietomalleja, tutkia rajapinnoissa esiintyviä tietolajeja ja niiden määrityksiä sekä katsella ja tallentaa sanomien rajapintakuvauksia, eli XML-schemoja. Palvelua voi hyödyntää myös hakemalla ja tallentamalla valmiita Java-kielisiä ohjelmakomponentteja oman sanomanvaihtoympäristön rakentamisen avuksi. XML-schemat on talletettu versionhallintajärjestelmään, mikä mahdollistaa niiden versiohistorian selailun, tallennuksen ja vertailun. Palvelussa on myös toiminto palautteen lähettämiseksi (esim. tekniset ongelmat, kehittämisehdotukset). 25
6 LIIKENNETIETOKIRJASTON YLLÄPITO 6.1 Toimintatapa Kuvassa 11 on esitetty toimintatapa, jolla Liikennetietokirjastoon tuotetaan uusia tietoja tai tietoja muutetaan. LÄHTÖKOHDAT MUUTOKSILLE ehdotukset organisaatiolta kansainvälinen standardointi ESIKÄSITTELY HYVÄKSYNTÄ KIRJASTO kehityshankkeet tietomäärittelyt tietomallit viestien rungot HYÖDYNTÄMINEN Kuva 11. Liikennetietokirjaston ylläpidon toimintatapa. Eri tahoilla syntyy tarpeita muuttaa Liikennetietokirjastoa. Tarpeiden perusteella organisaatiot tai hankkeet tekevät kirjaston hoitajalle ehdotuksen muutoksesta tai lisäyksestä. Esikäsittelyvaiheessa kirjaston hoitaja auttaa ehdotuksen tekijöitä tekemään muutosehdotuksen ja huolehtii siitä, että muutosehdotus on kirjaston edellytysten mukainen. Ehdotuksen tekijä tai kirjaston hoitaja esittelee muutosehdotuksen arkkitehtuuriryhmälle, joka käsittelee ehdotuksen. Jos ehdotus hyväksytään, niin kirjaston ho i- taja tekee tarvittavat muutokset Liikennetietokirjastoon ja päivitetty kirjasto on tietoja välittävien organisaatioiden ja hankkeiden hyödynnettävissä. Hylätty ehdotus palautetaan perusteluineen ehdotuksen tekijälle. 26
6.2 Toimintatavan vaiheet 6.2.1 Muutosten lähtökohdat 6.2.2 Esikäsittely Liikennetietokirjastoon ehdotetaan muutoksia tai lisäyksiä kolmella mahdollisella tavalla. 1. Tietoja välittävät organisaatiot ehdottavat muutoksia tai lisäyksiä. Tämä on ehdottomasti tärkein tapa, jolla kirjastoa täydennetään. 2. Käytännön tarpeen perusteella käynnistetty kehityshanke tuottaa tietyn alueen määrittelyt välitettävistä tiedoista. Kehityshanke voidaan perustaa esimerkiksi useilta organisaatioilta tulevien ehdotusten perusteella tai selvittämään tarkemmin jonkin uuden standardin vaikutusta. 3. Kirjastossa jo kansallisesti määritelty tieto on muutettava uuden kansainvälisen standardin mukaiseksi. Kirjaston hoitaja seuraa standardoinnin asiantuntijoiden kanssa uusien standardien kehitystä ja tekee tarvittaessa muutosehdotuksen kirjastoon. Mikäli kyseessä on iso muutos voidaan standardin aiheuttamia muutoksia selvittämään perustaa kehityshanke, joka tuottaa muutosehdotuksen. Myös organisaatioiden tekemissä ehdotuksissa (tapa 1) ja erillisissä kehityshankkeissa (tapa 2) on otettava huomioon kansainväliset standardit Esikäsittelyvaiheessa huolehditaan, että eri tavoin syntyvät muutosehdotukset on tehty kirjaston edellyttämällä tavalla. Ehdotusten hyväksymisen edellytyksenä on, että: muutettavaksi tai lisättäväksi ehdotettavat tietolajit on määritelty kirjastossa käytettävällä tavalla (vertaa tietolajin määrittelevä kortti) tietojen välityksessä käytettävät viestit tai siirtotiedostot on mallinnettu kirjassa hyväksyttävällä tavalla (vertaa tietomalli) Tietolajien määrittelyt ja tietomallit on oltava kaikissa ehdotuksissa. Esikäsittelyvaiheessa varmistetaan tarvittaessa, että kirjastoon mahdollisesti tarjottavat viestien kuvaukset (vertaa XML-schemat) on tehty hyväksyttävällä tavalla. Viestien kuvausten mukanaolo ehdotuksissa on toivottava. Esikäsittelyn yhteydessä myös varmistetaan, että syntyvissä ehdotuksissa on huomioitu olemassa olevat tietokirjaston kuvaukset ja kansainväliset standardit. Ehdotukset palautetaan ehdotuksen antajalle jatkokehitettäväksi, jos ehdotuksen 27
6.2.3 Hyväksyntä hyväksymisen edellytykset eivät täyty. Lisäksi ehdotuksen tekijää autetaan tekemään vaadittavat määrittelyt ja kuvaukset toivotulla tavalla. Hyväksyntävaiheessa muutos- ja lisäysehdotukset joko hyväksytään Liikennetietokirjastoon tai hylätään. Ehdotuksen tekijä esittelee ehdotuksen arkkitehtuuriryhmälle joka käsittelee ehdotuksen. Mikäli ehdotus hyväksytään tehdään tarvittavat muutokset kirjastoon. Mikäli ehdotus hylätään palautetaan ehdotus ehdotuksen tekijälle. Hylkäävän päätöksen yhteydessä perustellaan syyt hylkäykseen ja annetaan mahdolliset suositukset muutoksista ehdotukseen, jotka tekemällä ehdotus saatettaisiin uudessa käsittelyssä hyväksyä. 6.2.4 Kirjaston päivitys Kirjaston hoitaja tekee hyväksytyn muutosehdotuksen perusteella tarvittavat korjaukset tai lisäykset tietolajien määrittelyihin ja tietomalleihin sekä tarvittaessa viestien runkoihin. 6.2.5 Hyödyntäminen Viestejä välittävät organisaatiot ja hankkeet poimivat yhteisesti sovitut rajapintakuvaukset kirjastosta ja hyödyntävät ne omissa järjestelmissään. Kirjaston hoitaja opastaa tarvittaessa organisaatioita ja hankkeita. 6.2.6 Kirjaston hoitaja Liikennetietokirjaston käytännön toiminnasta huolehtii kirjaston hoitaja. Liikenne- ja viestintäministeriö ostaa kirjastonhoitajan palvelut hankkeina. Kirjaston hoitaja voi samalla huolehtia liikennetelematiikan kansallisen järjestelmäarkkitehtuurin TelemArkin ylläpidosta ja käytön avustamisesta. Kirjaston hoitajan tehtävänä on: Huolehtia Liikennetietokirjaston käytännön toiminnasta ja kehittämisestä arkkitehtuuriryhmän osoittamalla tavalla Avustaa muutosehdotuksen tekijöitä ehdotusten teossa Varmistaa, että ehdotukset ovat Liikennetietokirjaston edellytysten mukaisia Seurata standardoinnin asiantuntijoiden kanssa uusien standardien kehitystä ja tehdä tarvittaessa muutosehdotuksen kirjastoon tai ehdottaa kehityshanketta, joka tuottaa muutosehdotuksen ja tähän liittyen huolehtia TRIDENT KALKATI yhteistyön toteuttamisesta 28
Tiedottaa Liikennetietokirjastosta ja avustaa organisaatioita ja hankkeita hyödyntämään Liikennetietokirjastoa Huolehtia KALKATI.net tuotantoversion ylläpidosta 29
7 KÄYTTÖOHJEET 7.1 Yleistä Käyttöohjeissa annetaan ohjeet, miten liikennetietoa välittävät organisaatiot tai tiedon välitystä kehittävät hankkeet voivat: 1. hyödyntää Liikennetietokirjastoa 2. tuottaa muutosehdotuksia Liikennetietokirjastoon. Liikennetietokirjaston tavoitteena on olla työväline, jonka avulla liikennetietoja välittävät osapuolet sopivat yhdessä välitettävistä tiedoista ja tiedonvälityksen muodosta. Liikennetietokirjaston toimivuuden edellytys on, että organisaatiot ja hankkeet käyttävät ja kehittävät itse aktiivisesti kirjastoa. 7.2 Kirjaston hyödyntäminen Liikennetietokirjastoa käytetään, kun organisaatio haluaa: välittää liikenteeseen liittyviä tietoja muille organisaatioille vastaanottaa muiden organisaatioiden Liikennetietokirjastossa määritellyssä muodossa olevia liikennetietoja. Kirjasto on apuväline organisaation liikennetietoja välittävien ja vastaanottavien järjestelmien suunnitteluun. Jos kaikki liikennetietoja välittävät organisaatiot käyttävät yhteisesti sovittuja rajapintamäärittelyjä, niin kunkin organisaation tarvitsee toteuttaa vain yksi rajapinta tietojen lähettämiseen ja vastaanottamiseen. Aina kun yhteisesti sovituista rajapintamäärittelyistä poiketaan, niin sekä lähettävän että vastaanottavan osapuolen rajapinta pitää toteuttaa tapauskohtaisesti. Liikennetietokirjaston hyödyntäminen tapahtuu seuraavasti: 1. Organisaatiolla on kuvaus tai käsitys suunnitteilla olevasta rajapinnasta liikennetietojen välitykseen 2. Selvitetään, onko suunnitteilla oleva rajapinta kuvattu Liikennetietokirjastossa. Tämä tapahtuu esimerkiksi etsimällä suunnitteilla olevan rajapinnan paikka Liikennetelematiikan kansallisesta arkkitehtuurista (TelemArkista). Arkkitehtuurista nähdään yleisellä tasolla onko yhteys mukana Liikennetietokirjastossa. 3. Poimitaan rajapinnassa tarvittavat tietolajit kirjaston tietolajilistasta ja tietolajien määritelmät määrittelykorteista. 4. Poimitaan käyttöön soveltuvat tietomallit kirjastosta 30
5. Poimitaan tarvittaessa käyttöön soveltuvat viestien rungot 6. Käynnistetään rajapinnan tarkempi suunnittelu tietomallien ja tietolajien määrittelyjen avulla suunnitellaan tiedonvaihdon sisältö ja muoto jos käytetään kirjastossa olevien viestien valmiita runkoja, niin tämä otetaan huomioon viestejä välittävän järjestelmän suunnittelussa ja yhdistetään viestien rungot järjestelmään järjestelmän toteuttamisen yhteydessä Hyödyntämisprosessin yhteydessä tulee organisaatiolle tarpeita muuttaa tai täydentää Liikennetietokirjastoa. Kirjastossa voi olla seuraavan tyyppisiä kehitystarpeita: Suunnitteilla olevaa rajapintaa ei ole ollenkaan kuvattu kirjastossa Rajapinnan tietolajilistaa ja määritelmiä, tietomalleja tai viestien runkoja olisi tarpeen muuttaa tai täydentää Seuraavassa luvusta 7.3 Muutosehdotuksen tekeminen selvitetään miten näissä tapauksissa toimitaan. 7.3 Muutosehdotusten tekeminen Liikennetietokirjaston tavoitteena on olla työväline, jonka avulla liikennetietoja välittävät osapuolet sopivat yhdessä välitettävistä tiedoista ja tiedonvälityksen muodosta. Liikennetietokirjaston toimivuus edellyttää, että organisaatiot ja hankkeet käyttävät ja kehittävät itse aktiivisesti kirjastoa kokonaan uusien rajapintojen kuvaukset liitetään aina Liikennetietokirjastoon muutosten tekeminen sellaisiin rajapintoihin, joita ei vielä käytetä missään sovelluksessa, käy helposti muutosten tekeminen sovelluksissa jo käytettäviin rajapintoihin edellyttää painavat perusteet. Muutosehdotuksen tekeminen Liikennetietokirjastoon tapahtuu seuraavasti: 1. Organisaatiossa ja hankkeessa havaitaan lisäys tai muutostarve kun Liikennetietokirjastoon on perehdytty (vertaa luku 7.2 Kirjaston hyödyntäminen) 2. Organisaatiossa tai hankkeessa tehdään ehdotus muutoksesta. Ehdotuksessa kirjastoon lisättävä tai muutettava rajapinta kuvataan samalla tavalla kuin muutkin kirjaston rajapinnat ja siinä tulee ottaa huomioon rajapintaa koskevat kansainväliset standardit. osoitetaan Liikennetelematiikan kansallisesta arkkitehtuurista (TelemArk), mistä yhteydestä on kyse 31
listataan tarvittavat tietolajit ja määritellään määrittelykortin osoittamalla tavalla tehdään tai muutetaan tietomalli tietojen välitykseen haluttaessa tehdään tai muutetaan viestin runko. 3. Muutosehdotus toimitetaan kirjaston hoitajalle esikäsittelyprosessia varten Jos kirjaston hoitaja havaitsee ehdotuksessa muodollisia puutteita, niin ehdotukseen tehdään tarvittavat täydennykset. Muodollisia puutteita ovat mm. olemassa olevan kirjaston tai kansainvälisten standardien huomiotta jättäminen, tai että ehdotuksen kuvausta ei ole tehty kirjaston edellyttämällä tavalla (vrt. kohta 2). 4. Ehdotuksen tekijä tai kirjaston hoitaja esittelee ehdotuksen arkkitehtuuriryhmälle 5. Arkkitehtuuriryhmä käsittelee muutosehdotuksen 6. Tehdään tarvittavat täydennykset ehdotukseen, jos arkkitehtuuriryhmä hylkää ehdotuksen ja suosittaa joitakin toimenpiteitä ehdotuksen täydentämiseksi Hyväksytty ehdotus liitetään Liikennetietokirjastoon 32
8 KEHITTÄMISSUUNNITELMA 8.1 Pilottiversion esittely Liikennetietokirjaston pilottiversio esitellään tärkeimmille sidosryhmille. Sidosryhmät ovat samat, joihin on pidetty yhteyttä STARA-hankkeen aikana. Esittely toteutetaan puolen päivän seminaarissa, jonka sisältö on seuraava: 1. Liikennetietokirjaston yleinen esittely Miksi Liikennetietokirjasto on tehty ja mitä hyötyä siitä on Mitä Liikennetietokirjasto sisältää ja miten sitä käytetään 2. Liikennetietokirjastoon tutustuminen, joka toteutetaan useissa samanaikaisissa työpajoissa Työpajan osallistujille varataan mahdollisuus käyttää Liikennetietokirjastoa Työpajan osallistujilta kerätään palaute kirjaston toimivuudesta, hyödyllisyydestä ja tulevasta käytöstä 8.2 Markkinointi Pilottiversion esittelyn lisäksi on Liikennetietokirjastoa markkinoitava laajemmin myös muiden liikennealan toimijoiden keskuudessa. Liikennetietokirjaston laajentuminen ja kehitys itsenäisesti sisältäpäin edellyttää laajaa toimijaverkostoa ja erilaisia käyttäjäryhmiä. Laaditaan 1-2 sivuinen A4-projektiesite, jossa kerrotaan lyhyesti STARA:n tausta sekä esitellään Liikennetietokirjasto ja KALKATI.net sovellusympäristö. Esitteessä neuvotaan myös, kuinka organisaatiot voivat hyödyntää Liikennetietokirjastoa ja mitä etuja sen hyödyntämisellä voidaan saavuttaa. Liikennetietokirjastoa markkinoidaan ja esitellään liikennealan tilaisuuksissa ja seminaareissa esim. (FITS -käynnistämistilaisuus) sekä järjestetään erillisiä pilottiversion esittelyn kaltaisia tilaisuuksia. Näissä tilaisuuksissa voidaan jo keskustella käyttäjien kokemuksista ja parannusehdotuksista. Pilottiversion esittely sekä markkinointi voidaan sisällyttää joko kirjaston hoitajan työhön tai se voidaan toteuttaa erillisenä hankkeena. 33
8.3 Tuotantoversion toteutus 8.3.1 Organisointi 8.3.2 KALKATI.net Liikennetietokirjaston tuotantoversio toteutus tehdään osana Liikennetelematiikan rakenteiden ja palveluiden T&K ohjelmaa 2001-2004 (FITS). FITS -ohjelman hankkeen 1 Palvelujen edellytykset johtoryhmä päättää kirjaston organisoinnista hankkeen työsuunnitelmassa. FITS ohjelman hankkeen 1 johtoryhmä toimii em. Arkkitehtuuriryhmänä, joka vastaa Liikennetietokirjaston toiminnasta ja kehittämisestä aiemmin esiteltyjen toimintaperiaatteiden mukaisesti. Arkkitehtuuriryhmän muita tehtäviä on esim. vastata liikennetelematiikan kansallisesta järjestelmäarkkitehtuurista ja standardoinnin seurannasta. Liikennetietokirjaston hoitajan tehtävät ja palvelut Liikenne- ja viestintäministeriö ostaa ulkoisina hankkeina. Toteutetaan KALKATI.net tuotantoversio. Toteuttaminen tehdään mahdollisimman yksinkertaisesti pilottiversion perusteella. Pilottiversio tarjoaa hyvän lähtökohdan, johon ei tarvita ainakaan toistaiseksi suuria muutoksia. Tärkeimmät toimenpiteet tuotantoversion toteuttamiseksi ovat: kerätään ja hyödynnetään pilottiversion käyttökokemukset viimeistellään tuotantoversio mm. käyttöliittymän toimivuuden ja ulkoasun sekä käyttäjäystävällisyyden ja viestien hallinnan osalta. siirretään tuotantoversio kirjaston hoitajan laiteympäristöön. 8.4 Tuotantoversion hyödyntäminen Liikennetietokirjaston tavoitteena on edistää kaikki liikennemuodot kattavan tietojärjestelmän syntymistä. Yhteisesti sovittavien rajapintojen tehtävänä on varmistaa yhteentoimivuus eri osapuolien järjestelmien välillä. FITS-ohjelmassa halutaan varmistaa kaikki liikennemuodot kattavan järjestelmän syntyminen. Siten osalta FITS-ohjelmaan osallistuvilta hankkeilta edellytetään, että ne käyttävät kirjaston liikennetietokuvauksia ja tarpeen mukaan toteuttavat muutosehdotuksia kirjastoon. Liikennetietokirjaston hyödyntämistä edellytetään niiltä FITS-ohjelman hankkeilta, joissa toteutetaan organisaatioiden välistä liikennetiedon välitystä. Kaikissa oh- 34
jelman hankkeissa ei tätä tehdä, eikä niiltä myöskään edellytetä Liikennetietokirjaston käyttämistä. FITS-ohjelman kunkin hankkeen johtoryhmä päättää tarjouspyyntöjen laatimisen yhteydessä, että edellytetäänkö projekteilta Liikennetietokirjaston hyödyntämistä. Päätöksensä tueksi hankkeiden johtoryhmät voivat käyttää kirjaston hoitajan tai Arkkitehtuuriryhmän (hankkeen 1 johtoryhmä) asiantuntemusta. Jos Liikennetietokirjaston hyödyntämistä edellytetään, niin projektisuunnitelmassa on selvitettävä, miten Liikennetietokirjaston nykyistä sisältöä projektissa käytetään ja tullaanko projektissa mahdollisesti tekemään muutosehdotus kirjastoon. Hankkeiden johtoryhmät ottavat huomioon suunnitelman Liikennetietokirjaston hyödyntämisestä hankkeiden valinnassa. Hankkeiden johtoryhmät saavat tarvittaessa asiantuntija-apua tarjouspyyntöjen laatimiseen ja projektisuunnitelmien liikennetieto-osuuden käsittelemiseen Arkkitehtuuriryhmältä ja kirjaston hoitajalta. FITS-ohjelman alussa on vuoden koeaika, jonka aikana Arkkitehtuuriryhmä seuraa erityisen tarkasti Liikennetietokirjaston toimintaa ja kerää kokemuksia projekteilta. Koeajalla tietyt hankkeet voidaan tarvittaessa vapauttaa Liikennetietokirjaston käytöstä tai muuttaa Liikennetietokirjaston vaatimuksia hankkeille, jos hava i- taan, että kirjaston ylläpitoon luotu mekanismi ei toimi 8.5 Kehityshankkeet 8.5.1 Erillinen hanke kirjaston laajentamiseksi Tämän työn tuloksena syntynyt Liikennetietokirjasto käsittää tällä hetkellä luvussa 3.2 rajattujen ryhmien (tie- ja katuverkon tiedot, julkinen liikenne ja matkustajainformaatio, tieliikenteen tosiaikainen tiedotus) olennaisimmiksi arvioidut tiedot. Näiden ryhmien osalta kirjaston sisältö täydentyy kirjaston käytön ja siitä saatavan palautteen myötä. Liikennetietokirjaston täydentäminen uusien liikennetietoryhmien tiedoilla edellyttää sen sijaan erillistä hanketta, jossa sovitaan yhteistyössä liikenteen eri toimijoiden kanssa Liikennetietokirjastoon lisättävät tietoryhmät ja niiden olennaiset tietolajit. Liikennetietokirjaston itsenäisen toiminnan ja kehittymisen kannalta ehdotetaan, että perustettava Arkkitehtuuriryhmä ottaa kantaa Liikennetietokirjastoon määriteltävien uusien liikennetietoryhmiin ja niiden toteuttamisjärjestykseen. Jatkohankkeen runkona voisi olla esim. tiedonvaihtojärjestelmä poliisin, hätäkeskusten ja liikennekeskusten välillä sekä kutsujoukkoliikenteen tiedonvaihtorajapinnat. 35