Juojärven erityisyys Kaivosseminaari, Outokumpu 29.3.2014 Heikki Simola
Juojärvi Pohjois-Savon maakuntajärvi Pinta-ala - Juojärvi ja Rikkavesi yhteensä 220 km² 283 km2 Korkeus merenpinnasta 101 m Suurin syvyys 51 m Keskisyvyys 8,9 m Tilavuus 1,95 km3 Valuma-alue/sadealue Teoreettinen viipymä (Juojärvi + Rikkavesi kk) 1850 / 2074 km2 2,35 vuotta = 28 kk 3,2 vuotta = 38
Juojärvessä 833 saarta, suurimmat Luutsalo, Jäätsalo, Pahkasalo
Jääkauden jälkeiset kehitysvaiheet; korkein rantaviiva ja vedenkoskemattomat alueet
Tilanne ennen Juojärven syntyä: Yoldia-meri 10 000 vuotta sitten
Ancylus-järvi 9000 v sitten - Juojärvi jo eristynyt itsenäiseksi altaaksi Juojärvi ja Koitere ovat Itä-Suomen muinaisjärviä
96 94 95 Suurjärvien korkeudet 82 87 79 82 101 76
Palokin kosket Juojärven ja Varislahden välillä alunperin kahdeksan koskijakson uoma Vesisahateollisuutta jo 1700-luvulta, Hackman Oy:n sahalaitos, parhaimmillaan 1900-luvun alussa yli 1000 asukkaan teollisuusyhteisö Kanavointi 1914 Taivallahden kanava, 5,5 m Varistaipaleen kanava, 13,5 m Korkeusero Kallaveden tasoon (Suvasvesi, Varislahti) 20 m
Viurunniemen Pitkälahden satama - Outokummun kuparimalmin laivaus vuosina 1918-1928 ennen Siilinjärven radan valmistumista
Palokin voimala 1961 -vesi nostettiin tekojärveksi Juojärven tasoon - tippavoimala, keskiteho runsaat 3 MW -kalatietä ei rakennettu -Luontainen järvitaimenkanta tuhoutui (mahdollisesti myös järvilohi??) Raportti Jarmo Pautamo 2005: HEINÄVEDEN JA JUOJÄRVEN REITTIEN KUNNOSTUSMAHDOLLISUUDET JÄRVILOHEN JA TAIMENEN LUONTAISEN LISÄÄNTYMISEN TARPEISIIN historiasta nykytilanteen mahdollisuuksien arviointiin
Esihistoriaa: Useita kivikautisia asuinpaikkoja -mm Jäätsalon ja Laitasaaren hiekkarantojen tuntumassa, Tuusniemellä ja Rikkaveden rannoilla
Karjalainen: 17.04.2013 18:36 Juojärveltä löytyi kivikautinen kalliomaalaus Pajarinen löysi kalliomaalauksen hiihtotapahtuman yhteydessä. Juojärvellä sijaitsevasta Luutsalon saaresta on löydetty kivikautinen kalliomaalaus. Maalauksen löysi outokumpulainen Jaana Pajarinen. Pajarinen otti maalauksesta kuvia ja lähetti ne Savonlinnan maakuntamuseoon. Arkeologi Martti Koponen kävi maanantaina paikan päällä toteamassa, että kyseellä todella on kivikautinen kalliomaalaus. Rannalla sijaitsevaan suurehkoon kivilohkareeseen on maalattu noin 22 senttimetriä leveä hirvieläin ja mahdollisesti myös toinen, pienempi hirvieläin sekä tikku-ukkomainen ihmishahmo.
Pieni valuma-alue Juuan ylängöllä => karu puhdasvetinen järvi
Pieni valuma-alue Juuan ylängöllä => karu puhdasvetinen järvi Pitkä viipymä: kuormituksen vaikutukset ilmenevät hitaasti - myös vesistön toipuminen käy hitaasti
Natura2000-aluerajaus Alueen numero: 570364 Alueen nimi: Outokummun-Kaavin seudun oligotrofiset järvet Kunta: Outokumpu, Kaavi, Tuusniemi, Heinävesi Pinta-ala (ha): 14665 Suojelutilanne: Natura-alue, rantojensuojeluohjelma. Alue suojeltu: pieneltä osin (11-40 %) IBA-status: Alue on sama kuin IBA 053 Outokummun-Kaavin seudun oligotrofiset järvet Yleiskuvaus: Laaja, selkävesien ja pienten oligotrofisten järvien muodostama kokonaisuus Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon rajaseudulla. Laskentavuosi: 1996 Havainnointiteho: puutteellinen-tyydyttävä Kriteerilaji: Kaakkuri, pesimä (min-max): 5Kriteerilaji: Selkälokki, pesimä (min-max): 5580
Kaivosjätevesien vaikutukset järvissä - mallina Talvivaara Suolaiset päästöt ominaispainoltaan järvivettä raskaampi vesi painuu syvänteisiin => pysyvä kemiallinen kerrosteisuus => syvänteiden happikato vaikutukset pohjaeläimiin ja planktoniin ja sitä kautta kaloihin
Kaivosjätevesien vaikutukset järvissä - mallina Talvivaara Suolaiset päästöt ominaispainoltaan järvivettä raskaampi vesi painuu syvänteisiin => pysyvä kemiallinen kerrosteisuus => syvänteiden happikato vaikutukset pohjaeläimiin ja planktoniin ja sitä kautta kaloihin Myrkylliset raskasmetallit vain osa malmimineraalien metalleista poistetaan rikastusprosessissa, muut jäävät rikastusjätteeseen ja saattavat levitä kaivosalueelta luvallisesti tai vahingossa - tyypillisiä sulfidimalmien myrkyllisiä metalleja: arseeni, kadmium, uraani ja sen tytäralkuaineet - Talvivaaran päästöissä myös erittäin runsaasti esim rautaa, mangaania, magnesiumia ja alumiinia - vaikutukset ravintoketjussa moninaisia