Miten kasvattaa 'voimakas' mies? - Mitä kaikkea tarvitaankaan siihen, että pojasta kasvaa mies, joka selviää nyky-yhteiskunnassa. POJAT! ja päihteet -seminaari, 7.3.2012, Vantaa FT, LitL, Arto Tiihonen
Sisältö Tää on elämysyhteiskunta!. Kokemuksellisuudet ja niiden erilaiset merkitykset poikien elämässä. Miten kokemuksellisuudet tulisi ottaa huomioon (päihde)kasvatuksessa? Mitä kaikkea miehen tulee olla? Poikien/miesten mahdollisuudet/odotukset toteuttaa itseään arjessa. Miten valmistaa pojat miesten todellisuuteen? Miehetkö ei tanssi? Miehisyydet poikia vahvistavina/heikentävinä uskomuksina. Miten rakentaa positiivisia käsityksiä omasta miehisyydestä? Tosi noloa yrittää mitään?! Vahvistavien kokemusten ja toiminnan haasteet ja esteet. Poikien toimijuutta ja vastuuta pitää kehittää. Yhteenvetoa
Tää on elämysyhteiskunta!. Kokemuksellisuudet ja niiden erilaiset merkitykset poikien elämässä. Miten kokemuksellisuudet tulisi ottaa huomioon (päihde)kasvatuksessa?
Kokemusten aukipurkua Olen luokitellut kokemuksellisuuksia neljään eri kategoriaan niiden erilaisten laatujen perusteella (ks. Tiihonen 2009, 2010) Kokemukset voivat siten olla elämyksiä, merkityksellisiä kokemuksia, osallisuuskokemuksia ja toimijuuskokemuksia Luokitukset menevät osittain päällekkäin (esim. elämyksellisyyttä kuuluu jokaiseen), mutta erojen avulla saamme tarkemman kuvan myös vertaiskokemuksesta
Kokemuksellisuuksien laatuja Kokemuksellisuudet Laatu Perusta Elämys passiivinen oma mielihyvä ja nautinto Kokemus merkityksellinen ymmärrys itsestä ja maailmasta Osallisuus aktiivinen vaikutus omaan elämään Toimijuus vaikuttava vaikutus toisten elämään
Kokemuksellisuudet ja vertaiskokemus Vertaiskokemuksessa voimme siis 1) Eläytyä ja kokea elämyksellisesti samaistumisen, tunnistamisen, tunnetilan tai tapahtuman, tilanteen, elämyksen 2) Kokea identiteetin merkityksellisen muutoksen eli muuttua uuden vertaisryhmäni jäsenten kaltaiseksi: olen alkoholisti, eroisä, masentunut etc. Olen yksi heistä ja meitä on muitakin. 3) Kokea olevani osallinen jossakin itseäni suuremmassa; kuulun kohtalotovereiden joukkoon, olen intressiryhmän jäsen, jolla on yhteiskunnassa oma, erillinen äänensä 4) Kokea toimijuutta ja tukea toimijuuteeni voimalla käyttää yhteiskunnan erilaisia tukirakenteita (vapaaehtoisia, julkisia, yksityisiä) ja palveluja ja voin vaikuttaa asioihin uudesta identiteetistäni ja vertais- tai viiteryhmästäni käsin
Kokemuksellisuuksien eettisyys Kaikki kokemukset voivat olla eettisesti ja ihmisen kehityksen kannalta sekä hyviä että huonoja. Elämys voi johtaa liikuntaharrastukseen tai päihdeaddiktioon Merkityksellinnen identiteettikokemus koulussa, hyvä oppilas tai koulukiusaaja. Osallisuuskokemuksena voi olla partiolainen tai prätkäjengi. Toimijuuskokemuksena voi olla järjestöaktiivi tai huumediileri. Vanhempien, koulun, nuorisotoimen, järjestöjen ja tietysti kaikkien tulisi toimia niin, että nuori saisi itseään vahvistavia kokemuksia eettisesti häntä itseään ja koko yhteiskuntaa rakentavissa yhteisöissä.
Mitä kaikkea miehen tulee olla? Poikien/miesten mahdollisuudet/odotukset toteuttaa itseään arjessa. Miten valmistaa pojat miesten todellisuuteen?
Mieheen kohdistuvia rooliodotuksia ja mahdollisuuksia Kulttuuriset odotukset Poika-mies Parisuhdemies Työ-mies Isä-mies Tärkeät vertaiset Vertaisryhmät, kaverit Tyttö/poikaystävä, vaimo/mies Työtoverit, työnantaja Lapset, perheenjäsenet Tunteet Ilo Rakkaus Velvollisuus Hoiva Suhteet Kaveruus Suhde kollegialisuus Auktoriteetti Ruumiillisuudet Terve urheilullinen Vuorovaikutuksel linen hyvännäköinen Kestävä kunnioitettava Turvallinen hoivaava Arto Tiihonen 2012
Miehelle tärkeät ihmiset ja asiat Miehen roolit/tärkeät ihmiset & asiat Poika-mies Parisuhde-mies Työ-mies Isä-mies Tärkeät vertaiset Vertaisryhmät, kaverit Tyttö/poikaystävä, vaimo/mies Työtoverit, työnantaja Lapset, muut perheenjäsenet Tunteet Ilo Rakkaus Velvollisuus Hoiva Suhteet Kaveruus Suhde kollegialisuus Auktoriteetti Terveys Liikunta, aktiiviset harrastukset, ryhmän tuki Aktiiviset harrastukset, lepo, positiiviset tunteet Tyydytys työstä, kannustavuus, työterveyshuolto Yhteiset harrastukset, tunteiden ilmaisu Epäterveys Päihteet, passiiviset harrastukset, uhkarohkeus Syöminen, juhliminen, passiiviset harrastukset Kiire, stressi, kilpailu, tuen puute Väsyminen, kuljettaminen, sairaudet
Miten valmistaa pojat miesten todellisuuteen? Poikien osaamisia ja kykyjä parisuhteeseen, (vapaaehtois)työhön ja isyyteen tulisi systemaattisesti lisätä pienestä asti. Vastuu on perheiden lisäksi päivähoidolla, koululla ja järjestöillä. Varsinkin kotona/perheissä selviytymisen opetusta/kursseja tulisi olla enemmän. Aikuisen miehen vastuut, mutta myös osaamiset, ovat nyt aivan erilaiset kuin nuorten poikien.
Osaava mies vastustaa päihteitä Päihteiden käytön yksi syy on riittämättömyyden tunne, kun mies ei selviäkään em. mieheen kohdistuvista odotuksista. Paetaan poikien eli kaverien maailmaan, kun ei osata elää perheessä, parisuhteessa, isänä eikä ehkä työssäkään.
Miehetkö ei tanssi? Miehisyydet poikia vahvistavina/heikentävinä uskomuksina. Miten rakentaa positiivisia käsityksiä omasta miehisyydestä?
Miehisyyksistä Miehisyys tai miehisyydet ovat asenteita, tapoja ja käyttäytymismalleja, joiden ajatellaan olevan miehisiä tai sopivan miehille miehistä voi olla se, mikä ei ole naisellista tai lapsellista miehistä on se, mitä arvostetaan miesten kesken miehisyyksissä on monenlaisia - miehet (ja naiset) arvostavat miehissä erilaisia asioita Miehen oma miehisyyskäsitys vaikuttaa voimakkaasti siihen, mitä hän ajattelee ja mitä hän tekee sen eteen
Miehisyysluokituksia ja -perusteita Traditionaalinen (perinteinen) miehisyys Hegemoninen (valtaapitävien) miehisyys Marginaalinen (erilainen) miehisyys Ambivalentti (joustava) miehisyys Jokaiselle miehisyydelle on olemassa omat perusteensa historiassa, nykypäivässä ja erilaisissa miehissä, heidän arvostuksissaan ja käyttäytymisessään
Perusteita erilaisille miehisyyksille Perinteinen Valtaapitävä Erilainen Joustava Vanhimmat sukupolvet Biologiset perustelut Perinteiset, vanhaan työnjakoon perustuvat tavat, sanonnat, sananlaskut, tarinat kertovat näistä miehistä Valtaapitävät, julkisuuden miehet Taloudelliseen menestykseen pohjautuvat perustelut Nykyajan sankarit toiminta- ja seikkailuelokuvissa Marginaalinen asema yhteiskunnassa Omaan alakulttuuriin pohjautuvat perustelut Alakulttuuriin ja elämäntapaan kiinnittyvät miehet ja niitä tukevat tarinat Sukupuolten tasa-arvoon uskovat Perusteluna tasapaino työn ja perhe-elämän kesken Jälkimodernin ajan arki, käytännöt ja tarinat Esiintyy romaaneissa ja TV-sarjoissa tavallisena miehenä
Kulttuuristen odotusten suhde miehisyyksiin (Tärkeys:1-7, järjestys 1.-4.) Odotukset/ Perinteinen Hegemoninen Marginaalinen Ambivalentti Miehisyydet Poika-mies 4 (2.) 7 (1.) 5 (2.) 4 (3.) Parisuhdemies 2 (4.) 5 (3.) 7 (1.) 5 (2.) Työ-mies 7 (1.) 6 (2.) 3 (3.) 4 (3.) Isä-mies 3 (3.) 4 (4.) 2 (4.) 6 (1.) Yhteensä 16/ka:4 22/ka:5,5 17/ka: 4,25 19/ka: 4,75
Miten rakentaa positiivisia käsityksiä omasta miehisyydestä? Miehisyys ei voi määrittyä vain sen kautta, mitä mies ei saa olla tai mitä mies ei saa tehdä. Voimakas mies tekee, mitä haluaa ja mikä on itselle ja muille hyväksi eikä ajattele, miltä se näyttää heikkojen miesten silmissä, jotka eivät uskalla tehdä itselleen tärkeitä asioita. Kasvattajien ei tule vahvistaa stereotyyppisiä ja yksiulotteisia miehisyyskäsityksiä, vaikka niistä on hyvä olla tietoinen.
Tosi noloa yrittää mitään?! Vahvistavien kokemusten ja toiminnan haasteet ja esteet. Poikien toimijuutta ja vastuuta pitää kehittää.
Mies toimijana Toimijuudella tarkoitetaan miehen aktiivista otetta omaan elämäänsä, toimintakykyynsä ja miehisyyteensä toimijana hän pystyy vaikuttamaan elämäänsä Toimijuuden vahvuutta voi arvioida toiminnan modaliteettien avulla eli haluamisen, osaamisen, voimisen, kykenemisen, täytymisen ja tuntemisen avulla Toimijuuteen voi laskea myös muiden toimijoiden läheisten, harrastusryhmien, palveluiden toiminnan miehisyyden/miehen elämän parantamiseksi ja tukemiseksi. Arto Tiihonen 2012
Toimijuuden, muutoksen ja tavoitteiden yhteensovittaminen Toimijuuden vahvuutta ja muutoksen todennäköisyyttä voi arvioida konkreettisten henkilökohtaisten tavoitteiden avulla Tavoitteita miehisyyden vahvistamiseksi kannattaa tehdä niin, että ne ovat toteutettavissa miehen normaalissa arjessa Usein tavoitteet miehisyyden erilainen vahvistaminen jäävät liian epämääräisiksi eikä niiden toteuttamista arvioida Arto Tiihonen 2012
Tavoitteiden toteutumisen arviointi Seuraavan taulukon avulla voi arvioida omien tavoitteiden toteutumista Ensimmäiseen sarakkeeseen konkreettiset tavoitteet lyhyesti Sarakkeisiin 2-5 arviointi asteikolla 1= en halua/osaa/kykene jne. lainkaan toteuttaa 5= haluan intohimoisesti/osaan erinomaisesti jne. Sarakkeeseen 6 arviointi, jossa yhdistät aiempia ja arvioit seuraavasti: 1= toteuttaminen erittäin epätodennäköistä 5= toteuttaminen erittäin todennäköistä Arto Tiihonen 2012
Tavoitteiden toteutumisen arviointia Tavoitteet/ toteutuminen Halu/ tunne Kyky/ voiminen Osaaminen Täytyminen Toteutumisarviointi 1. 2. 3. 4. 5. Arto Tiihonen 2012
Toteutumisen arvioinnin tulkintaa Taulukon avulla mies voi tunnistaa omat vahvuutensa (esim. minulla on voimakas halu muutokseen ) ja heikkoutensa (esim. minähän en osaakaan riittävän hyvin jotakin asiaa ) Tunnistamisen jälkeen voi asialle tehdä jotain konkreettista ja välttää turhautumista (esim. jos on määritellyt tavoitteen, jonka toteutuminen on lopultakin aika epätodennäköistä) Kannattaa muokata tavoitteet sellaisiksi, että ne toteutuvat suurella todennäköisyydellä Arto Tiihonen 2012
Poikien toimijuutta pitää kehittää ja tukea. Poikien tavoitteet koulussa, harrastuksissa tai esimerkiksi päihteistä irtipääsyssä ovat usein epämääräisiä tai niitä ei ole. Tällöin heidän tavoitteitaan ei myöskään voida tukea eikä analysoida asioita, joita pitäisi kehittää, jotta tavoitteisiin päästäisiin. Poikia pitää rohkaista ilmaisemaan tavoitteitaan, muokkaamaan niistä realistisia ja tukea heitä saavuttamaan tavoitteitaan poikien omaa toimijuutta korostaen.
Voimakas mies: yhteenvetoa Omaa monenlaisia, enemmän tai vähemmän elämyksellisiä kokemuksia, joissa hänen identiteettinsä, osallisuutensa ja toimijuutensa vahvistuu. Pystyy vastaamaan (rooli)odotuksiin, joita maailma hänelle asettaa ja toteuttaa mahdollisuuksiaan olla mies eri rooleissa. Hänen miehisyytensä ei rajoita itseilmaisua, vaan vahvistaa hänen mieskuvaansa. Toimii rohkeasti oikeiden ja hyvinä pitämiensä asioidensa puolesta ja saa asioita aikaiseksi.
Voimakas mies: vinkkejä tukijoille Pojat ovat yksilöitä, silti eri ryhmien ja alakulttuurien jäseniä tärkeä tuntea poikien kokemukset, omaelämäkerta ja tulevaisuus, mutta myös elämän viitekehykset, vertaiset ja vertaisasiantuntijuudet Pojilla ja miehillä on suurenmoiset mahdollisuudet toteuttaa itseään ja miehisyyksiään valintojen vapaus tekee niistä kuitenkin haasteellisempia. Miehisyydet, kuten myös miehen arki, täytyy nykyään neuvotella maailmassa ei ole mieskahvaa eli pojat ovat poikia ei toimi enää. Miesosaamista pitää kehittää. Se, että maailma on pojille vaikeampi paikka kuin ennen, ei ole huono asia sinänsä, koska vaikeisiin haasteisiin ei yleensäkään löydy helppoja ratkaisuja.
Voimakas mies: mitä tarvitaan Tarvitaan kohdallisempia ja sensitiivisempiä tulkintoja ja käsitteitä pojista ja miehistä, heidän kokemuksistaan, mahdollisuuksistaan ja heidän miehisyyksistään Tarvitaan miesten vertaiskokemuksia, vertaistukea ja -asiantuntijuutta Tarvitaan eri-ikäisten aikuisten miesten osallistumista poikien elämään muuallakin kuin perinteisissä miesten harrastuksissa eli kouluissa, sosiaali- ja terveystoimessa, kulttuuriharrastuksissa Tarvitaan toimijuutta, kansalaisvelvollisuuksia, elämän merkityksiä siinä, että pojatkin koetaan tarpeellisina ja he kokevat itsensä tarpeellisiksi muille ihmisille Tarvitaan miesten toimijuuden monenlaista vahvistamista: osaamista ja mahdollisuuksia merkitykselliseen toimintaan ja tekemiseen
Lähteitä Tiihonen A (2012) Miksi ikämies liikkuisi? Teoksessa Pietilä I & Ojala H (toim.) Miehistä puhetta Miehet, ikääntyminen ja vanhenemisen kulttuuriset mallit. Tampere (tulossa). Tiihonen, Arto & Pirnes, Esa (2011) Maaseutuyhteisöllisyyden muutos ja tulevaisuuden näkymät - viitekehyksenä kulttuuri- ja liikuntaharrastukset. Teoksessa Kattilakoski M, Kilpeläinen A & Peltomäki P Yhteisöllisyydellä hyvinvointia ja palveluja maaseudulle. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 9/2011,Tampere. Tiihonen, Arto (2011) Punapaidat lahtelainen mäkilegenda. Kirja-arviointi teoksesta Karisto, A & Laaksonen P: Punapaidat lahtelainen mäkilegenda. Liikunta & tiede, 48, (6), 94-96. Tiihonen, Arto (2011, toim) Vastavuoroisuutta, vertaisuutta ja osallisuutta ikäihmisille. Ikäihmisten vapaaehtois- ja vertaistoiminnan tutkimus- ja kehittämishanke (Vavero) 2007 2011. Loppuraportti. Ikäinstituutti raportteja 2/2011. Pirnes, Esa & Tiihonen, Arto (2011) Merkityksellisen ja kokemuksellisen (kansalais)toimijuuden pelikenttä. Yhteiskuntapolitiikka 76 (4), 436 448. (http://www.stakes.fi/yp/2011/4/pirnes.pdf) Tiihonen A (2011) Erilaisia ikämiehiä. Teoksessa Erilainen tapa vanheta (SVU 40 juhlakirja). Suomen Veteraaniurheiluliitto, Kajaani, 19-44. Tiihonen A (2011) Mitä väliä urheilemisella oikein on? - 11-15 vuotiaat huippu-urheilun näkökulmasta. Teoksessa Salasuo M & Kangaspunta M (toim.): Hampaat irvessä.painavia sanoja 11-15 vuotiaiden kilpaurheilusta. Nuorisotutkimusverkosto/Nuoristotutkimusseura, verkkojulkaisuja 39, 2011, 25-31. h//www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisuja/hampaatirvessa.pdf
Lähteitä Pirnes E & Tiihonen A. (2010) Hyvinvointia liikunnasta ja kulttuurista, Käsitteiden, kokemusten ja vastuiden uusia tulkintoja. Kasvatus & Aika 4(2) 2010, 203-235. (http://www.kasvatus-jaaika.fi/site/?lan=1&page_id=275) Tiihonen A (2010) Vapaaehtoisuus ja järjestöt lähimmäisvastuussa. Julkaisussa Lähimmäisvastuu Suomessa ketä kiinnostaa? Etene-julkaisuja 28/2010 (http://www.etene.fi/c/document_library/get_file?folderid=41970&name=dlfe-1001.pdf) Tiihonen A. (2009) Isyyden pelikentät. Työkirja isille. Mannerheimin lastensuojeluliitto. www.mll.fi (http://mll-fibin.directo.fi/@bin/3e84ada2b4fc92d7cc8c93837ebbef53/1315228732/application/pdf/11803206/vin%20i syyden%20pelikent%c3%a4t%20web.pdf) Tiihonen A (2009) Voimaannuttava arviointi rakenne- ja toimijuusteorioiden näkökulma. Teoksessa: Pohjolainen P & Heimonen S (toim.) Toimintakyvyn laaja-alainen arviointi ja tukeminen. Oraita 1/1009. Helsinki: Ikäinstituutti, 89-100. Tiihonen A (2009) Vapaaehtoistoiminnan rajapinnoille ja niiden yli!? Valtakunnalliset kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät 5. 6.2.2009, Jyväskylä. Tiihonen A (2009) Kokemuksellisuuksien erilaiset merkitykset koulussa Taide ja liikunta seminaari, 5.3.2009, Hollo-instituutti, Kiasma, Helsinki. Tiihonen A (2009) Miehen terveyden pelikentät - miten mies voi parantaa terveyttään ja toimintakykyään? Masters and Mentors: meaning and methods in older adults sporting activities. 10. 11.8.2009, Sibelius Hall, Lahti. (Oral presentation).
Lähteitä Tiihonen A. (2007) Saisiko olla: Todella upeeta, Suuria seikkailuja, EVVK:ta vai kenties Ambivalentti, tasa-arvoinen identiteetti ja vastavuoroisuuteen perustuvaa tekemistä pienellä kertomuksella? Ryhmätyö-lehti 3 (2-8), 36, 2007. Tiihonen A. (2007) Nuoren miehen miehisyysvalinnat mahdollisuuksien ja odotusten mies. Teoksessa Martiskainen Liisa (toim.) Minä nuori mies. 2007. Tiihonen A. (2007) Miehisyysvalinnat jalkapalloilijan elämässä. Teoksessa Itkonen H. & Nevala A. Kuningaspelin kentät Jalkapalloilu paikallisena ja globaalina ilmiönä. Helsinki. Gaudeamus 2007. Tiihonen, Arto (2004): Mikään ei ole rumempaa kuin kaunis mies?! Liikunta & tiede 4/2004, 21-26. Tiihonen, Arto (2002): Ruumiista miestä, tarinasta tulkintaa: oikeita miehiä ja urheilijoita? Jyväskylä, LIKES-tutkimuskeskus, 134 (sosiologian väitöskirja). Tiihonen, Arto (2001): Minkälainen mies isä on? Teoksessa Löytöretki isyyteen (toim. Markus Torkkeli). Helsinki, Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Tiihonen, Arto (1999): Asthma - the Construction of the Masculine Body. Teoksessa Ervo, Sören & Johansson, Thomas (toim.): Moulding Masculinities vol 2. Aldershot, Ashgate. Tiihonen, Arto (1999). Oikeita miehiä ja urheilijoita. Urheilun miestutkimusta. Teoksessa Jokinen, Arto (1999, toim.): Mies ja muutos. Tampereen yliopisto. Linnavuori, Matti & Tiihonen, Arto (1999) (toim): Itsestään puhuvat miehet. Tasa-arvojulkaisuja 5/98.