ISYYDEN PELIKENTÄT työkirja miehille ja isille. ARTO TIIHONEN yhteistyössä MLL:n VIN -tiimin kanssa

Transkriptio

1 ISYYDEN PELIKENTÄT työkirja miehille ja isille ARTO TIIHONEN yhteistyössä MLL:n VIN -tiimin kanssa 1

2 Sisältö Peliohjeita ja työskentelyvinkkejä Isyys on loistava mahdollisuus käytetään se! I Isyyden pelikenttä: isyyskokemukset ja tulkinnat Monenlaisia muistoja Kysymyksiä ja jatkotyöskentelyohjeita II Isyyden pelikenttä: mahdollisuudet ja odotukset Miehen vuosisata? Isän mahdollisuudet ja odotukset Mahdollisuuksista tekoihin Neuvokas isä III Isyyden pelikenttä: miehisyydet ja isän tulkinnat Muuttuvat tyypittelyt Miehisyydet ja isän tulkinnat Miehisyysarvioinnin arviointia Kysymyksiä ja jatkotyöskentelyohjeita IV Isyyden pelikenttä: toimintakyvyt Toimintakyky työn alle Muista sosiaaliset suhteet Isän toimintakyvyn arviointi ja kehittäminen (taulukko) Kysymyksiä ja jatkotyöskentelyohjeita V Isyyden pelikenttä: nykytilanne, tavoitteet ja muutokset Muutos on haasteellista Isän muutoshaasteet (taulukko) Tavoitteet ja muutos Isän tavoitteet ja toteutumisarviointi (taulukko) Kysymyksiä ja jatkotyöskentelyohjeita VI Isyyden pelikenttä Isän elämän käännekohtia Tulevaisuuttakin voi muistella Kysymyksiä ja jatkotyöskentelyohjeita Lähteitä 2

3 Peliohjeita ja työskentelyvinkkejä Isyys on loistava mahdollisuus käytetään se! Mitä kaikkea miehen pitää olla? Kysymys on tuttu, ja siihen voi suhtautua monella eri tavalla: jotkut ahdistuvat kysymykseen sisältyvistä vaatimuksista ja toiset yrittävät olla välittämättä koko asiasta. Joukossa on myös niitä, jotka koettavat löytää vastauksen kysymykseen. Yhtä oikeaa vastausta kysymykseen ei ole. Tällä vuosisadalla jokaisen miehen on mahdollisuus toteuttaa miehisyyttään menneitä sukupolvia vapaammin onhan isille annettu hurjan paljon erilaisia nimiäkin: on tavallisia isiä, eroisiä, uusperheen isiä, adoptioisiä, varaisiä, sijaisisiä ja tuttuja isoisiä. Jotkut isät ovat läsnäolevia isiä, toiset poissaolevia - jokainen kuitenkin oman elämänsä paras asiantuntija. Tässä työkirjassa kaikki isät saavat pelata roolipelejä, mittailla miehisyyksiä, arvioida toimintakykyään ja tavoitella muutosta. Työkirjan tavoitteena on saada isät työskentelemään itsensä kanssa siten, että he tietävät ja ymmärtävät, mitä omaan miehisyyteen ja isyyteen kuuluu ja kykenevät sen myös toteuttamaan. Isyyden pelikentillä on loistopaikka jokaiselle! Työkirja jakautuu kuuteen lukuun. Se kannattaa lukea alusta loppuun, mutta lukuihin voi tutustua myös irrallisina. Olen yrittänyt kiteyttää teksteihin omia kokemuksiani sekä miehenä ja (sijais)isänä että miestutkijana ja miesten kouluttajana. Pyrkimyksenäni on ollut kirjoittaa yhtä aikaa käytännönläheinen ja teoreettinen työskentelykirja isille ja miehille. Kirjanen on sallittu myös äideille ja naisille ihmisille, jotka tavoittelevat entistä parempaa ja tasapainoisempaa vanhemmuutta. Arto Tiihonen 3

4 I Isyyden pelikenttä: isyyskokemukset ja tulkinnat Tee lyhyt aikamatka menneisyyteen. Muistele hetki elämäsi tärkeimpiä kokemuksia isyydestä, joko omasta isästäsi tai toisesta isänä mieleesi painuneesta miehestä. Yritä löytää muististasi 1-3 myönteistä ja 1-3 kielteistä isyyskokemusta. Asioita, joita myös sinä haluaisit isänä tehdä ja niitä, jotka jättäisit mieluummin väliin. Paina asiat mieleesi tai käytä muistiin painamisen apuna paperia ja kynää. Kiteytä kokemukset pariin avainsanaan, joiden avulla voit palauttaa muiston mieleesi. Kirjoita avainsanat alla olevan taulukon ensimmäiseen hyvä/huono isyyskokemus sarakkeeseen (1). Kuvaa mahdollisimman tarkasti oma tunteesi muiston syntyhetkeltä (2). Jos pystyt, kirjaa taulukkoon avainsanoilla myös muistojesi isän mahdollinen tunne (3). Mieti, mitä isä mahtoi ajatella tapahtumahetkellä (4). Kirjoita lopuksi ylös oma uusi isän toimintaa kuvaava selityksesi (5). Mikä selittää oman tunteesi (5)? HYVÄ OMA TUNTEESI ISÄN TUNNE ISÄN OMA UUSI SELITYS ISYYSKOKEMUS (1) (2) (3) SELITYS (4) (5) HUONO OMA TUNTEESI ISÄN TUNNE ISÄN OMA UUSI SELITYS ISYYSKOKEMUS (2) (3) SELITYS (4) (5) (1) 4

5 Monenlaisia muistoja Lyhyt aikamatkailu palautti toivottavasti mieleen muistoja, joista tuli hyvä tunne. Sellaisia ovat voineet olla vaikka isän kanssa kaksin tehty kalastusreissu tai kiusaajien kynsistä pelastuminen paikalle osuneen kaverin isän ansiosta. Joskus hyvien hetkien mieleen palauttaminen on työn takana. Onnellisia muistoja ei vaan tule mieleen. Tai saattaahan niitä tulla, kunhan on ensin jaksanut muistella synkkiä hetkiä elämää varjostaneita perhesalaisuuksia. Joissakin perheissä sen jäseniä on lyöty, petetty, laiminlyöty tai hylätty. Perheenjäsenistä on erottu tai heidät on erotettu toisistaan. Uskonnollinen kuri on ollut tiukkaa tai poliittinen näkemys vanhempien mielestä ainoa oikea. Kotona on juotu liikaa tai rikottu lakia. Lapsi on pakotettu pitämään suunsa kiinni tai jätetty yksin materiaalisen hyvän keskelle ja sanottu, että lapsen onnen vuoksi vanhempien pitää tehdä paljon työtä. Vanhempiemme käytökseen on tuskin yhtä ainoaa syytä. Erilainen aikakausi, vaikea elämäntilanne, puhdas tietämättömyys, omat vaikeat kokemukset, vanhemman fyysinen tai psyykkinen sairaus kaikki nämä ovat voineet saada vanhempamme käyttäytymään meidän kannaltamme ikävällä tavalla. Oma historia saattaa raivostuttaa ja vihastuttaa. Joskus tuntuu parhaalta kieltää oma menneisyys, sillä sen mieleen palauttaminen saa aikaan surua. Kysymyksiä ja jatkotyöskentelyohjeita Kaikki tunteet ovat sallittuja. Jotta elo raskaan muiston kanssa sujuisi, kipeän asian on annettava tulla mieleen se on tunnettava täysillä. Muistojen mieleen palauttaminen vaatii uskallusta. Jos uskaltaa puhua muistoista, voi oppia elämään niiden kanssa. Rauhallinen olotila odottaa usein sitä, joka uskaltaa tuntea muistojen aiheuttamat ikävyydet. Hän pystyy toteamaan: Minulle kävi näin. Minulla on tällainen tarina. 5

6 Jos ajatukset tai kielteiset tunteet vanhempiasi kohtaan hallitsevat elämääsi, keskustele asiasta jonkun kanssa. Toisinaan kirjeen kirjoittaminen näkymättömälle vanhemmalle auttaa. Kirjeeseen voi vapaasti listata vanhempien tekemisissä mietityttäneet, kenties vihaakin aiheuttaneet asiat. Kirjettä ei kuitenkaan kannata lähettää sellaisenaan. Oman menneisyytensä kohtaaminen kuuluu vastuulliseen isyyteen. Muuten omaa käytöstä saattavat ohjata menneisyyden hahmot, joista ei pääse eroon kuin kohtaamalla ne uudestaan. Isäkokemuksia kannattaa vaihtaa myös ystävien kanssa. Pohdittavaa ystävien kanssa Miksi isän tuki ja suhtautuminen minuun lapsena voivat herättää niin vahvoja muistoja? Miksi koin isän reaktiot lapsena niin voimakkaina? Kokevatko omat lapseni minun reaktioni samoin kuin minä lapsuudessani? Miten voisin tukea lapsiani heidän ponnisteluissaan? Hyvistä ja huonoista isäkokemuksista on hyvä keskustella myös kumppanin tai omien lasten äidin kanssa. Kysy, minkälaisia kokemuksia hänellä on isästään. II Isyyden pelikenttä: isän mahdollisuudet ja odotukset Miehen vuosisata Suomalaisella miehellä on nykyään paremmat mahdollisuudet toteuttaa miehisyyttään kuin koskaan aiemmin olla yhtä aikaa monenlainen mies. Isä-mies voi hoitaa lapsia ja leikkiä heidän kanssaan ilman, että se vähentäisi hänen miehisyyttään. Parisuhde-mies voi osoittaa tunteensa vapaasti, olla romanttinen ja hellä ja saada arvostusta niin naisilta kuin miehiltäkin. Samaan aikaan työ-mies voi nauttia työstään ja haasteistaan, laittaa osaamisensa ja koulutuksensa koetukselle. Harrastuksilla ja ystävillä on paikkansa poikamiehen elämässä. Kaiken tämän lisäksi miehen pitäisi osata olla aikuinen ja vanhempi ja 6

7 muistaa, että perheessä on usein toinenkin aikuinen. Myös tällä toisella aikuisella on omia haluja ja toiveita. Katso totuutta silmiin. Paljonko aikaa ja energiaa annat miehisyyden eri osa-alueille? Toimitko periaatteittesi mukaisesti? Seuraava taulukko auttaa hahmottamaan tilannettasi. Isän mahdollisuudet ja odotukset Tee ylärivin laatikoihin arvio, minkälaisen merkityksen omassa elämässäsi annat isämies -, parisuhde-mies -, työ-mies - ja poika-mies -asioille. Arviointiasteikko on yhdestä viiteen, jossa yksi (1) merkitsee hyvin vähäistä arvostusta ja viisi (5) erittäin suurta arvostusta. Toiselle riville merkitset, kuinka monta tuntia ja minuuttia käytät kuhunkin mies-asiaan vuorokaudessa. Pysy konkretiassa. Kirjaa sarakkeisiin sekä päivän että koko viikon osalta aika, jonka vietät työtehtävien parissa, harrastuksissa, puolisosi ja lastesi kanssa. Kirjaa tämän jälkeen viimeiselle riville rehellisen arviointisi tulos: mikä miehen osa-alue sai eniten aikaa koko viikon ajalta? Laita numero 1 sille osa-alueelle, joka vei eniten aikaa ja numero 5 sille osa-alueelle, joka sai sitä vähiten. MAHDOLLISUUKSIEN JA ISÄ-MIES PARISUHDE- TYÖ-MIES POIKA-MIES ODOTUSTEN ARVIOINTI MIES MERKITYS (1-5) AIKA/VRK AIKA/VKO AJANKÄYTÖN TULOS (1-5) Mitä ajatuksia taulukossa olevat luvut herättävät? Missä sarakkeessa osa-alueen saama merkitys ja siihen käytetty aika kohtaavat ja missä sarakkeessa niin ei tapahdu? Uskalla pohtia seuraavaksi, mikä oikeasti estää jonkin miehen osa-alueen toteutumista? 7

8 Miksi joku miehen osa-alue saa niin paljon aikaa, kuin sille antamasi merkitys vaatii? Mahdollisuuksista tekoihin Mieti, mikä estää sinua elämästä toiveittesi mukaista elämää. Jos pidät perhettä elämäsi tärkeimpänä asia, miksi aika kuluu työ- ja poikamieheyteen liittyviin asioihin? Mikäli työ vaatii muutaman lisätunnin viikossa, miksei sille löydy aikaa? On usein viisasta pohtia ärsyttävillä, mutta rehellisillä miksi-kysymyksillä omaa toimintaansa. Miksi en ole enempää kotona? Miksi en ole enemmän lasteni kanssa? Miksi en ota aikaa jostakin muusta ja vietä sitä kumppanin kanssa? Miksi en harrasta mitään? Rehellisellä painilla itsensä kanssa pääsee jo hyvään alkuun tekojen tiellä, varsinkin miksikysymykset tuovat aidot syyt omalle käytökselle: Töissä saan arvostusta, kotona arki on vaan tuskaista puurtamista. Lasten äiti antaa ymmärtää, etten selviä lasten kasvatuksesta. Miehen tehtävä on elättää perheensä. Teen ylitöitä lasteni vuoksi, ihan kuten isäni aikoinaan. Isän olisi kuitenkin hyvä tiedostaa, että lapsella on tarve tulla huomatuksi, olla isälle korvaamaton. Läsnäolo ja lapsen ajatuksille ja tunteille herkistyminen on yhtä tärkeää kuin hänen kanssaan puuhailu. Lapsen on hyvä tietää, että poissa ollessaankin isä ajattelee häntä. Arjen hallintaan on tarjolla lukuisia vinkkejä, seuraavassa alaluvussa kooste muutamista. Niistä saa pika-apua, mutta todellisiin muutoksiin omassa ajankäytössä tarvitaan aikaa. Neuvokas isä Kukaan ei paini ongelmiensa kanssa yksin. Elämme samassa kulttuurissa ja mahdollisuudet ja odotukset ovat liki kaikilla samat. Keskusteluista ystävien ja samassa elämäntilanteessa olevien ihmisten kanssa voi löytyä hyviä vinkkejä ja tukea. Yhdessä voidaan muodostaa lastenhoito- ja kimppakyytirinkejä lasten harrastuksiin eräänlaisia epävirallisia vertaistukiryhmiä. Mahdollinen isovanhempien apu on monesti korvaamatonta. 8

9 Arki vaatii isältä neuvokkuutta, suunnittelukykyä ja joustavuutta. Aikaa pitäisi löytyä myös omille toiveille ja mielenkiinnon kohteille niin, etteivät muut perheenjäsenet siitä kärsi. Liika uhrautuminen ja oman kunnon ja ystävien laiminlyönti kostautuu ennen pitkää. Aikuisten välinen aika ja yhdessäolo tahtoo lapsiperheessä usein unohtua. Koko perhe kärsii parisuhteen pahoinvoinnista ja ainakin niin sanotuista tarpeettomista eroista. * Yksi ratkaisu ainaiseen ajanpuutteeseen voisi olla se, että pienten lasten isät kykenisivät säännöstelemään nykyistä paremmin työhön käytettävää aikaa ja energiaa. Monesti juuri pikkulasten isät ovat työn vuoksi eniten poissa kotoa. Haaste on sekä yhteiskunnallinen ja kulttuurinen että jokaisen isän yksityinen - ja kaikkea muuta kuin yksinkertainen. * Omasta kunnosta huolehtimiseen saa aikaa liikkumalla lähellä kotia. Neuvokas mies lähtee lenkille suoraan kotiovelta tai ajaa työmatkat pyörällä. Leikki lasten kanssa on myös liikuntaa. Mukaan kannattaa kysyä toisia isiä ja lähteä liikkeelle isä-lapsi porukassa. Yhteinen liikuntaharrastus kumppanin kanssa hoitaa osaltaan parisuhdetta. * Vapaaillan antaminen kumppanille on parisuhteen kannalta hyvä teko. Se edesauttaa myös isää saamaan hyvän suhteen lapsiinsa. Liian usein isät kokevat jäävänsä perheen apulaisiksi vain siksi, ettei heillä ole ollut tilaisuutta pärjätä yksin lasten kanssa. Mies pärjää mainiosti pientenkin lasten hoitajana, kunhan hänelle annetaan siihen tilaisuuksia. * Kumppanin kanssa voi ja kannattaa tehdä yhteinen ajankäyttötaulukko. Siitä on apua, kun yhdessä pohditaan mahdollisia muutoksia kummankin osapuolen aikatauluihin. Myös lapsilta kannattaa kysyä, millaisia muutoksia he toivovat vanhempien ajankäyttöön. III Isyyden pelikenttä: miehisyydet ja isän tulkinnat Jokainen tuntee tosimiehen, erilaisten uskomusten ja myyttien koosteen, jonka avulla pojista kasvatetaan miehiä. Miehisyys voi olla käsitteenä kuin kaksiteräinen miekka: se ylentää mielikuvatasolla jokaisen miehen naisia ja lapsia ylemmäs, mutta samalla se laittaa miehen etsimään yhtä ainoaa oikeaa tapaa olla mies. 9

10 Muuttuvat tyypittelyt Miehisyydet ovat ajassa muuttuvia ja kulttuurissa neuvoteltavia asioita, osaamisia ja ominaisuuksia. Niihin kannattaa suhtautua myönteisen kriittisesti. Ne auttavat ymmärtämään miehisyyden käsitettä, vaikkeivät ne kuvaakaan todellisuutta täydellisesti. * Perinteinen eli traditionaalinen miehisyys lienee tutuin miehisyyden muoto. * Neuvotteleva eli ambivalentti miehisyys on monen miehen samastumiskohde. * Valtaapitävien eli hegemoninen miehisyys on televisiosta tuttu. * Ei-valtavirtamiehisyys eli marginaalinen miehisyys näkyy myös tiedotusvälineissä. Perinteinen miehisyys kiinnittyy tässä tyypittelyssä traditioihin, jopa maatalous- tai ainakin teollisuusvaltaisen ajan Suomen työnjakoihin ja sanontoihin. Se kuvaa miehiä, jotka asettuivat tiloille viljelemään maita ja jälleenrakensivat Suomen. Yhtä lailla se kuvaa menneen ajan yhteiskuntaa ja kulttuuria, arvoja ja asenteita. Neuvotteleva, ristiriitainen tai monipuolinen miehisyys kuvastaa nykyaikaa, jossa kaikki on jatkuvassa muutoksessa. Tämä aika vaatii mieheltä joustavuutta ja neuvottelukykyjä, suunnittelutaitoja ja jatkuvaa vuorovaikutusta. Nämä miehet ovat tuttuja vuosisatojen takaa kaupungistuneista, keskiluokkaisista ja palveluammattien täyttämistä ympäristöistä, mutta Suomessa tämä tyyppi on vielä melko uusi. Pohjoismainen sukupuolten tasa-arvovaade antaa tälle miehisyydelle oman lisänsä. Työn ja perheen yhteensovittaminen on suuri haaste yhteiskunnalle, jossa perheessä on kaksi kodin ulkopuolella työssäkäyvää aikuista. Valtaapitävien miehisyys on ideaalityyppinen miehisyyden muoto. Tällä käsitteellä on kuvattu niin elokuvien sankareita kuin politiikan tai yritysmaailman johtajia jonkinlaisina miehen esikuvina. Käytännössä tämä miehisyys on kaukana todellisuudesta. Esimerkiksi suurten organisaatioiden johtamisen yhteensovittaminen täydellisen läsnä olevaan isyyteen on hankalaa, varsinkin jos lisäksi vapaa-aika kuluu viheriöllä ja iltaisin pitää olla huippurakastaja. Aika ei tahdo riittää tähän kaikkeen, ei myöskään energia tai kyky. Siksi valtaapitävien miehisyys onkin ideaalityyppi, joka elää parhaiten elokuvissa, mutta silti vaikuttaa yllättävän paljon yleiseen tapaan arvioida miehiä. 10

11 Erilainen, ei-valtavirtamiehisyys on tässä tyypittelyssä varattu kulttuurisesti marginaalisille miehisyyksille, kuten etnisesti, uskonnollisesti tai seksuaalisesti vähemmistöihin kuuluville miehille. Se ei tarkoita syrjäytyneitä miehiä tai heidän miehisyyksiään. Miehisyydet ja isän tulkinnat Tehtävien Isyyskokemukset ja tulkinnat sekä Isän mahdollisuudet ja odotukset perusteella tunnistat varmaan miehiä, joiden miehisyys mielestäsi sopii johonkin tässä mainituista miehisyysluokista. Mieti perinteistä, neuvottelevaa, valtaapitävää ja ei-valtavirtaa olevaa miestä ja arvioi, miten he vastaisivat Isän mahdollisuuksia ja odotuksia arvioiviin kysymyksiin. Anna heille pisteitä asteikolla yhdestä viiteen. Viisi (5) kuvastaa tämän miehen erittäin suurta panostusta kyseisen odotuksen täyttämiseen. Yksi (1) on merkkinä siitä, ettei mies juuri käytä aikaansa ja energiaansa tämän odotuksen täyttämiseen. Täytä lopuksi arviointi itsestäsi. Odotukset/miehisyydet isä-mies parisuhdemies Perinteinen miehisyys Neuvotteleva miehisyys Valtaapitävien miehisyys Ei-valtavirtamiehisyys Oma miehisyys työ-mies poikamies Miehisyysarvioinnin arviointia Mitä tällainen arviointi kertoo? Ainakin sen, että miehet toteuttavat elämässään erilaisia miehisyyksiä. Se viestiin myös siitä, etteivät miehisyyskäsitykset tai -uskomukset ole tosielämästä irrallisia seikkoja. Tosin monet miehet esittävät toisissa yhteyksissä miehisyytensä eri tavoin kuin toisissa miesporukan kova kundi saattaa olla toisaalla hempeä isukki, romanttinen rakastaja tai asiallinen työntekijä identiteetiltään aikamme vaatimuksiin nähden ihanteellinen mies. 11

12 Nykymies voi myös kehittää ja omaksua perinteisesti naisille kuuluneita taitoja ja piirteitä. Hän voi yhtä lailla olla sosiaalisesti taitava ja elää mukana toisen tunteissa kuin nainenkin. Jos haluaa, itseilmaisua ja sosiaalisten tilanteiden ymmärrystä oppii harjoittelemalla aivan kuten lasten hoitoa tai ruoanlaittoa. Vaikka sukupuoliroolit eivät nykymiestä rasittaisikaan, mies on suhteessaan naiseen aina mies. Parisuhde-mies voi silti nauttia vuorovaikutuksesta naisen kanssa ja oppia tältä, kuinka mies on naisen seurassa parhaiten oma itsensä. Yhdessäolo naisen kanssa auttaa miestä tulemaan mieheksi. Moni mies asettautuu itselleen sopimattomaan miehisyystyyppiin, vaikkei se tunnu sopivalta. Tyypittelystä luopuminen koetaan kasvojen ja kunnian menetyksenä, oikeasti kyse on pienemmästä seikasta. Asiat voi aina arvottaa toisin. Miehiä on monenlaisia, joten käsityksiä oikeasta miehisyydestä tulisi olla useita. Tässä on käsitelty vain neljää miehisyyttä, mutta todellisuudessa variaatioita on paljon enemmän. Yksi ja sama mies voi eri elämäntilanteissa noudattaa peräkkäin ja rinnakkain monia miehisyyksiä. Oman miehisyyden tarkastelu voi olla myös pelottavaa. Tulee helposti olo, ettei olekaan niin täydellinen kuin on kuvitellut. Odotuksiin vastaaminen on vaikeaa ja niihin suhtautuminen toisinaan vielä vaikeampaa. Sellaista elämä on, epätäydellistä, mutta ei onnetonta. On hyvä huomata, ettei kukaan voi elää lähellekään täydellistä elämää vuorokauden tunnit eivät siihen riitä. Kysymyksiä ja jatkotyöskentelyohjeita Miehisyys ja miehisyydet herättävät paljon kysymyksiä. Mitä miehisyyksiä olet itse sisäistänyt, mitä arvostat ja mitä et? Miksi arvostat tietynlaista miehisyyttä ja toisenlaista et? Rajoittaako miehisyytesi omaa elämääsi: jätätkö tekemättä sen vuoksi asioita, joista oikeasti pitäisit? Miten kumppanisi ja lapsesi arvioivat miehisyyttäsi ja mitä sinun pitäisi siitä ajatella? 12

13 Voiko kukaan loukata miehistä kunniaasi, jos toimit niin kuin haluat ja pidät sitä arvokkaana? Minkälaisen miehen kumppanisi haluaa? IV Isyyden pelikenttä: toimintakyvyt Isyys vaatii hyvää fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Isän ei tarvitse olla fyysisesti vahva, mutta hyvä fyysinen kunto auttaa kestämään väsymystä ja isyyteen liittyviä rasituksia. Elämä lasten kanssa on henkisesti vaativampaa kuin samanikäisten aikuisten kanssa. Lapsi ja myös hänen äitinsä vaativat hoivaa ja huomiota silloinkin, kun itse ei jaksaisi niitä tarjota. Isä tarvitsee samassa elämäntilanteessa olevien miesten tukea, sosiaalisia verkostoja, mutta myös vanhoja ystävyys- ja kaverisuhteitaan. On totta, että säännöllinen liikunta parantaa hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Sekin on totta, että hyvä sosiaalinen elämä ja ystävät pidentävät elämää ja tekevät siitä onnellisen. Silti yhtä ainoaa tapaa elää hyvää ja toimintakykyistä elämää ei ole olemassa. Jokainen tietää kuitenkin itse parhaiten, mitkä seikat lisäävät tai heikentävät omaa toimintakykyä. Toimintakyky työn alle Isän on hyvä miettiä toimintakykyään paitsi itsensä myös läheistensä vuoksi. Kun lapset ovat pieniä, monenlaiset asiat uhkaavat vanhempien toimintakykyä. Kiireessä oma unohtuu. Kun aikaa taas olisi, on vaikea aloittaa mitään. Kierre on valmis. Puolisot eivät välttämättä kannusta toisiaan pitämään huolta toimintakyvystään, ja uhrautumismentaliteetti jyllää. Hyvä isä uhrautuu ja unohtaa itsensä. Lentokoneen pelastautumisohjeessa neuvotaan vanhempia viisaasti pukemaan ensin itselleen happinaamari ja vasta sitten auttamaan lapsiaan. Toimintakyvyssä on kyse samasta asiasta ilman omaa toimintakykyä ei voi auttaa ja tukea muita. Isän on huolehdittava omasta toimintakyvystään, mutta siitä ei saa tulla elämän pääasia. Toimintakyvyn ylläpito on ennen kaikkea kiinni arjen rutiineista. Liikunnalle, harrastuksille, sosiaalisille suhteille ja muille omaa toimintakykyä ylläpitäville asioille on varattava aikaa. Esimerkiksi liikun keskimäärin kaksi kolme kertaa viikossa on huomattavasti huonompi 13

14 nyrkkisääntö noudattaa kuin, että liikun aina kuin mahdollista tai minulla on kolmesti viikossa sovittu lenkki. Tärkeät kaverit Psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ylläpito voi olla fyysistä vaikeampaa, mutta yhtä tärkeää. Harrastuksia, vapaaehtoistoimintaa, opiskelua ja ystäviä tarvitaan edistämään omaa toimintakykyä. Vaikka näitä asioita ei tarvitse tehdä toimintakyvyn vuoksi yhtä usein kuin vaikka juoksutreeniä, rutiineja tarvitaan. Toisinaan voi tuntua, että ystävät pikemminkin kuluttavat kuin lisäävät toimintakykyä. Vuosien saatossa näin harvoin on. Lasten harrastukset vievät lapset perhepiiristä usein liian aikaisin. Perheenjäsenten yhteinen liikunta, musisointi ja lautapelit sen sijaan lisäävät perheen yhteenkuuluvuutta ja opettavat lapsia tulemaan toimeen toisten lasten ja aikuisten kanssa. Isän toimintakyvyn arviointi ja kehittäminen Arvioi omaa toimintakykyäsi asteikolla 1= erittäin huono 5= erinomainen. Kirjoita ensimmäiseen sarakkeeseen arvio nykyisestä toimintakyvystäsi, toiseen tavoitteesi vuoden päästä ja kolmanteen mitä lupaat tehdä toimintakykysi hyväksi vuoden aikana. Ole rehellinen ja tee hyvin konkreettisia suunnitelmia toimintakykysi parantamiseksi. Toimintakyvyn osa- Toimintakykyni Tavoitteeni Mitä aion tehdä vuoden aikana alueet nyt (1-5) toimintakyvylleni toimintakykyni parantamiseksi? vuoden päästä (1-5) Fyysinen Psyykkinen Sosiaalinen Kokonaistoimintakyky/ yhteensä Kysymyksiä ja jatkotyöskentelyohjeita 14

15 Huomasitko toimintakyvyssäsi vahvuuksia tai heikkouksia, joiden olemassaolo tuli yllätyksenä? Miten saisit aikaan rutiineja, jotka vaikuttaisivat kaikkien perheenjäsenten toimintakykyyn? Mitä uutta voisit kokeilla lastesi kanssa? Kokeilisitteko musisointia, tanssia, maalausta tai vaikka lumilautailua? Kuinka jokainen perheenjäsen voisi parhaiten lisätä omaa toimintakykyään luopumatta itselle tärkeistä arvostuksista? Mistä saisit intoa panostaa toimintakykyysi perheelle tarkoitettua aikaa unohtamatta? V Isyyden pelikenttä: hyvä nykytilanne, tavoitteet ja muutokset Tässä kohdassa työkirjaa mielessäsi saattaa pyöriä jonkinlainen tuntuma siitä, millainen mies ja isä olet juuri nyt. Ajatuksiisi on ehkä putkahdellut lauseita: tällaisia kokemuksia juuri minulla on, näistä olen saanut palautetta, tätä osaan, näitä osaan riittävästi, näihin asioihin kaipaan muutosta. Listaa itseäsi varten vastaukset seuraaviin kysymyksiin. Palaa tarvittaessa työskentelykirjan sivuilla taaksepäin. - olen ylpeä, että olen juuri tällainen mies, joka_ - kumppanini on kehunut minua siinä, että_ - lapseni on antanut hyvää palautetta siitä, kun_ - olen itse huomannut, että minulle tulee hyvä olo, kun_ - tiedän, että osaan - juuri nämä ja nämä isäkokemukset ovat minulle itselleni kannustavia esimerkkejä: tällainen isä tahdon olla itsekin_ - nämä isäkokemukset ovat minulle tuskallisia, mutta ne ovat ajan myötä tulleet myös pääomaksi: ne ovat kaikesta huolimatta opettaneet jotakin_ - olen ylpeä omassa ajankäytössäni siitä, että_ Tätä kaikkea hyvää minussa jo on. Näistä asioista saan olla ylpeä. (Tähän kohtaan yksi tyhjä sivu, jossa vaan rivejä) 15

16 Haasteellinen muutos Toisaalta työkirjan tässä kohdassa mielessä on saattanut käydä toisenlaisia aatoksia. Omat lapsuuden kokemukset heijastuvat ajatuksiin. Lukija voi havahtua siihen, että aikaa lapsille tai vaimolle jää yllättävän vähän. Hän huomaa, että hänen arvostamassaan miehisyydessä on aika vähän sijaa perheelle ja että hänen arvostuksensa ohjautuvat joidenkin muiden miesten mukaan. Lukija kenties kokee, että elämässä on liikaa stressiä ja liian vähän toimintakykyä parantavia tai elvyttäviä elementtejä. Mitä silloin voi tehdä? Voiko tilannetta muuttaa ja miten? Pienenkin muutoksen tekeminen omassa elämässä on yllättävän vaikeaa, resurssi- ja aikapula kiusaavat: työ vie aikaa ja itseensä panostaminen rahaa. Aikaa ja rahaa kuluu monin verroin turhan tavallisessa ja surullisessa erossa, jonka syy on isän ja kumppanin puute kotona. Ihmiset pelkäävät muutosta. Se on merkkinä siitä, että aiemmassa elämässä tai itsessä on korjattavaa, jotakin huonoa. Muutokseen ei kuitenkaan tarvita täydellistä kelkan kääntöä, pienillä teoilla voi olla ratkaiseva vaikutus. Mietittävää muutoksen tekijälle * Lapsuuskokemukset kiusaavat. Haittaako joku asenne tai tunne omaa isyyttä, vaatisiko se käsittelyä? Voisiko omalle isälle vain antaa anteeksi ja ymmärtää, että isä on saattanut ollut oman aikansa vanki tai ei vain ole osannut toimia paremmin? * Arki kaihertaa. Miltä kalenterisi näyttää? Voisitko viettää enemmän aikaa lastesi kanssa? Pitäisikö puolisoa huomioida enemmän? Oletko laiminlyönyt sosiaaliset suhteesi? * Miehisyys mietityttää. Oletko huomaamattasi toistanut miehistä ja miehisyydestä mantraa, johon et itsekään usko? Oletko ajatellut, että uskomukset miehistä ovat tosia ja toisenlainen toimintatapa puuttuu? Haluaisitko luopua kaikkeen pystyvän miehen fantasiastasi? 16

17 Useimmilla meistä on parannettavaa toimintakyvyn jollakin osa-alueella. Aina järkevä muutoksen suunta ei ole kohti isyyttä, vaan miehisyys kaipaa vahvistusta. Isältä saattaa puuttua ystäviä tai harrastuksia työt eivät välttämättä etene toivotulla tavalla. Kaikki aika kuluu töissä ja lasten hoidossa. Jotta muutos muuttuisi mielikuvasta todeksi, tehdään tarkka analyysi siitä, mitä mies tarvitsee ja minkälainen muutos on mahdollinen. Isän muutoshaasteet Palaa lukuihin 1-4 ja tuloksiin, joita kirjasit eri taulukoihin. Kirjoita tähän taulukkoon omat muutoshaasteesi mahdollisimman konkreettisesti. Minkä kokemuksen tai sen merkityksen haluaisit muuttaa? Minkä kokemuksen käsittelyä lupaat jatkaa, vaikka se ottaa koville? Minkä isän mahdollisuuden haluaisit käyttää? Mitä haluaisit miehisyydessäsi muuttaa? Mitä toimintakyvyn osaa haluaisit parantaa? Osa-alue Muutoshaaste 1. Isyyskokemukset 2. Isän mahdollisuudet 3. Isän miehisyydet 4. Isän toimintakyvyt Tavoitteet ja muutos Muutokseen tarvitaan tavoitteita, mitä konkreettisempia sen parempi. Konkreettinenkin tavoite voi jäädä toteutumatta, jos emme osaa, voi tai kykene sitä toteuttamaan. Tällöin huomio on kiinnitettävä ensimmäisenä tavoitteen tiellä oleviin seikkoihin. Joskus miehen on ensin esimerkiksi opeteltava ilmaisemaan tunteensa, hallitsemaan ajankäyttöään tai näkemään miehisyytensä. Tavoitteen toteutuminen voi vaatia uusia aluevaltauksia, kuten runon lausuntaa, karaokea, trampoliinihyppelyä tai rullaluistelua. Isän tavoitteet ja toteutumisarviointi Kirjoita tavoitteesi ensimmäiseen sarakkeeseen. Arvioi lisäksi sen toteutumisaikataulu. 17

18 Tavoitteet mahdollisimman konkreettisesti Toteutumisaikataulu Kysymyksiä ja jatkotyöskentelyohjeita Miksi muutos on niin vaikea? Jos muutat jotakin, myönnätkö olevasi jotenkin huono isä? Pitääkö kotonakin oppia aiempaa paremmaksi, kun jo töissä joutuu alistumaan jatkuvaan muutokseen? Voisiko muutos oikeasti tehdä elämästä ja isyydestä parempaa? Saattaisiko pienikin muutos parantaa merkittävästi elämän laatua? Mistä asioista haluat pitää kiinni jatkossa? Mitä et halua muuttaa? Muutoksen vaikeutta ei pidä vähätellä. Tavoitteet on hyvä muotoilla mahdollisimman konkreettisesti. Pieniä tavoitteita ei kannata vähätellä, liian optimistisia kannattaa varoa. Tämän tarkastelun yhtenä tarkoituksena on ohjata tekemään tavoitteita, joita pystyy toteuttamaan ja muuttamaan arkea niiden avulla aiempaa paremmaksi. Tavoitteiden toteutumista kannattaa seurata, sillä toteutuneet tavoitteet motivoivat ja tuovat tyydytystä. Tsemppiä muutokseen Yritä saada muita mukaan muutokseesi. Sosiaaliset siteet, tuki ja kannustus auttavat sen teossa. Kaveripiiri on usein kotijoukkoja vahvempi kannustin, kun muutos koskee vaikka kotitöitä tai lasten kasvatusta. Voit myös pitää päiväkirjaa ja tukea itse itseäsi menetelmä on todettu tehokkaaksi. Keskustele muutostoiveistasi läheisesi kanssa. Kerro, mihin asioihin haluat muutosta ja miksi. Uskalla kuunnella kumppanisi näkökanta asiaan: läheisessä ihmissuhteessa toisen muutostoiveet saattavat herättää pelkoa ja kysymyksiä: miten toisen muutos vaikuttaa minuun ja perhe-elämään? 18

19 Läheisten palaute kannustaa. Kun olet toteuttanut uusia tavoitteitasi jonkin aikaa, voit pyytää puolisoltasi ja lapsiltasi jonkinlaista palautetta. VI Isyyden pelikenttä: omaelämäkerta kirjoitetaan nyt Jokaisen miehen ja isän elämässä tulee eteen isoja ja pieniä tilanteita, joissa omaa isyyttään ja miehisyyttään joutuu puntaroimaan. Isän omaelämäkerrallinen asiantuntijuus tarkoittaa sitä, että isän kannattaa tuntea oma menneisyytensä, tulevaisuutensa ja nykyisyytensä. Tämä tuntemus auttaa suhteuttamaan ulkopuolisen asiantuntijatiedon ja läheisten kokemukset itsestä omiin ajatuksiin. Isän pitäisi tietää ja tuntea itsensä hyvin, jotta hän voi ohjata omaa elämäänsä. Isän elämän käännekohtia Miehille ensimmäisen lapsen syntymä, adoptio tai vastaava tapaus on usein tärkeä elämän käännekohta. Elämässä tapahtuu silloin isoja asioita ja muutoksia: miehestä tai joskus pojasta tulee isä. Poika-mies saa rinnalleen isä-miehen. Ero kumppanista koettelee niin miehisyyttä kuin isyyttäkin. Onneksi suhde lapsiin usein säilyy. Ellei säily, isän miehisyys tai miehen kunnia ei välttämättä ole kestänyt eroa puolisosta tai lapsista. Vaikka isyyttä ja miehisyyttä ei voi irrottaa toisistaan, miehen tulisi erossa osata laittaa isä-miehen ja parisuhde-miehen tunteet eri koppiin. Keski-ikä saattaa puhkaista kriisin miehen elämään, varsinkin kun lasten murrosikä, vaimon vaihdevuodet ja omien vanhempien ikääntyminen ja avun tarve osuvat samaan aikaan. Työelämässä on kiireistä ja terveys saattaa reistailla. Ristiriita vanhempiaan hoivaavan pojan, lapsiaan ymmärtävän isän, vaimoaan rakastavan miehen ja toisaalta toisten miesten kanssa kovassa kilpailussa kamppailevan miehen kanssa voi olla raastava. Mies-odotukset ovat voimakkaimmillaan. 19

20 Kaikki elämän käännekohdat voivat olla käänteitä parempaan tai huonompaan: sairaus esimerkiksi voi toisinaan kääntyä myönteiseksi asiaksi. Joistakin tapahtumista voi myös varta vasten rakentaa itselleen käännekohdan, jos niin haluaa. Isyys ja miehisyys joutuvat puntaroitaviksi miehen elämässä toki monesti muulloinkin joskus päivittäin. Tulevaisuutta kannattaa muistella Miten tästä eteenpäin: miten isyyttä voi vahvistaa ja rakentaa tässä työkirjassa annettujen tehtävien ja ohjeiden lisäksi? Ensimmäiseksi kannattaa tehdä kirjasen harjoitukset huolella ja miettiä omaa elämäänsä ja isyyttään rehellisesti. Toiseksi on tärkeää tunnistaa omat vahvuutensa ja heikkoutensa miehenä ja isänä. Heikkouksia voi parantaa ja vahvuuksia vaalia ja vahvistaa. Kolmanneksi kannattaa hankkia hyviä isäkokemuksia: lisätä elämäänsä niitä asioita, joista isyydessä eniten nauttii. Ankea taistelu ei isyyteen sovi. Neljänneksi on hyvä määritellä omat tavoitteet huolella ja soveltaa niistä konkreettisia ja arkisia toimintoja, jotka juurtuvat isän elämään. Viidenneksi ja lopuksi pitää muistaa ajatella isyyttä, miehisyyttä ja elämän merkityksiä. Merkityksiä muuttamalla tai vahvistamalla vahvistaa myös isyyttä. Tulevaisuus on läsnä joka hetkessä, ja sitäkin voi muistella. Kannattaa kuvitella itsensä ensin isänä ja myöhemmin isoisänä ja miettiä, minkälainen haluaa silloin olla ja minkälainen elämäntilanne silloin olisi. Tulevaisuusmuisteluharjoitus pitää sisällään jatkokysymyksen: mitä minun pitäisi tehdä, jotta saavutan tuon tulevaisuuskuvan? Kannattaa pohtia, mitä tulevaisuudessa isänä tekee. Miten aikoo tukea lapsia, minkälaisia tunteita ja kokemuksia haluaa heidän kanssaan jakaa? Minkälaisia arvoja, tapoja ja asenteita haluaa toteuttaa itse ja välittää lapsille ja lastenlapsille? Oman kasvatuksen jälki näkyy usein vasta lapsenlapsissa. Tulevaisuusmuistelu voi näyttää, miten tärkeää on olla pitkäjänteinen ja tehdä työtä itselle tärkeiden asioiden hyväksi. Kysymyksiä ja jatkotyöskentelyohjeita Isyys muuttaa miehen elämän usein perinpohjaisesti, mutta isyyden valmennuskurssit ovat vähissä. Toivottavasti saat apua tästä työskentelykirjasta, nettivalmentajastasi. Valokuvat, kotivideot, päiväkirjamerkinnät ovat myös hyviä isyyden vahvistajia. 20

21 Lopuksi Millaisilla termeillä haluaisit kuulla muiden kuvailevan sinua? Mieti rauhassa sellaisia sanoja ja sanontoja. Sopivatko seuraavat sinuun? Meillä mies auttaa aina kun ehtii lasten hoidossa. vai Meillä lasten isä on tasa-arvoinen lasten kasvattaja. Hän on mies, joka jaksoi matkustaa työkseen koko työhistoriansa ajan. Hän se sitten jaksaa telmiä lasten kanssa takapihalla. Hänet tapaa aina lenkkipolulla. Hänellä on vanhoja pelikavereita, joita hän tapaa yhä vuosittain. Minulla on mies, joka pitää hyvää huolta omasta perheestä. Yksi keino tehdä tulevaisuusmuistelua on miettiä, mitä itsestä kerrotaan esimerkiksi 60- vuotissyntymäpäivähaastattelussa. Mitä asioita ja tapahtumia haluaisit silloin nostaa esiin elämästä ja isyydestä? Lähteitä Tiihonen A. Nuoren miehen miehisyysvalinnat mahdollisuuksien ja odotusten mies. Teoksessa Martiskainen Liisa (toim.) Minä nuori mies. (kustantaja?) Tiihonen A. Miehisyysvalinnat jalkapalloilijan elämässä. Teoksessa Itkonen H. & Nevala A. Kuningaspelin kentät Jalkapalloilu paikallisena ja globaalina ilmiönä. Helsinki. Gaudeamus Tiihonen A.: Painia ikämiessarjassa ikääntyneen miehen mahdollisuudet toteuttaa erilaisia miehisyyksiä. Raportissa Tiihonen A. & Syrén I (toim.) Ikääntyminen ja sukupuoli seminaariraportti. Oraita 1/2007. Ikäinstituutti. Tiihonen A. Liiallisia odotuksia ja riittämättömyyden tunteita vai tasa-arvoinen ja rakkautta täynnä oleva parisuhde? Väestöliiton kuukauden kolumni, tammikuu ( Tiihonen, Arto (2004): Mikään ei ole rumempaa kuin kaunis mies?! Liikunta & tiede 4/

22 Tiihonen, Arto (2002): Ruumiista miestä, tarinasta tulkintaa: oikeita miehiä ja urheilijoita? Jyväskylä, LIKES-tutkimuskeskus, 134 (sosiologian väitöskirja). Tiihonen, Arto (2001): Minkälainen mies isä on? Teoksessa Löytöretki isyyteen (toim. Markus Torkkeli). Helsinki, Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Tiihonen, Arto (1999). Oikeita miehiä ja urheilijoita. Urheilun miestutkimusta. Teoksessa Jokinen, Arto (1999, toim.): Mies ja muutos. Tampereen yliopisto. Linnavuori, Matti & Tiihonen, Arto (1999, toim): Itsestään puhuvat miehet. Tasa-arvojulk. 5/98. Tiihonen, Arto (1999) (toim.): Isän jäljillä. Seminaariraportti. Pohjoismaiden ministerineuvosto. Tiihonen, Arto (1997): Tuli ja vesi, Se tavallinen tarina, Isän tuutulaulu. Teoksessa Silvennoinen, Martti, Tiihonen, Arto & Innanen, Mikko (toim): Härkätaistelija kentän reunalla. Kertomuksia isistä, lapsista ja urheilusta. Jyväskylä, Jylk. Tiihonen, Arto (1997): Suomalaisen miehen monta tulkintaa. Mitä, missä, milloin. Kansalaisen vuosikirja Helsinki, Otava. Tiihonen, Arto (1996): Urheilullisen miehen mahdolliset maskuliinisuudet. Lisensiaatintyö. Jyväskylän yliopisto, liikunnan sosiaalitieteiden laitos. Tiihonen, Arto (1996): Urheilevat isä(n)kullat. Teoksessa Laiho, Marianna & Ruoho, Iiris (toim.): Naisen naamio, miehen maski. Sukupuoli journalistisessa kuvassa. KSL. Tiihonen, Arto (1996): Ikuisesti urheileva poika eli mistä on kunnon miehet tehty? Teoksessa Hoikkala, Tommi (toim.): Miehen kuvia. Gaudeamus. Tiihonen, Arto (1994): Urheilussa kilpailevat maskuliinisuudet. Teoksessa Sipilä, Jorma & Tiihonen, Arto (toim.) Miestä rakennetaan - maskuliinisuuksia puretaan. Tampere, Vastapaino. 22