HIRSIKEHIKON SIIRTÄMINEN ASUINRAKENNUKSEKSI Niko Palonen
YLEISIÄ PERIAATTEITA Hirsikehikon siirtäminen on aina uudisrakentamista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vaikka hirsirakennus pystytettäisiinkin perinteisin menetelmin ja materiaalein, niin sitä käsitellään rakennusvalvontaviranomaisten silmissä uudisrakennuksena. Siirrettyä hirsikehikkoa koskevat samat asetukset ja määräykset kuin tavallista omakotitaloa. Siirretyn kehikon on täytettävä esimerkiksi samat lämmöneristävyysmääräykset kuin muidenkin rakennettavien omakotitalojen. Vaikka varsinainen siirto ja uudelleenpystytys tehtäisiinkin itse hartiapankkimenetelmin, niin suunnittelu ja valvontatehtävissä on käytettävä samoja ammattilaisia kuin tavallisissa omakotitalo työmaissa. Kehikon siirtoon vaaditaan rakennuslupa, jota varten on laadittava mm. rakennuspiirustukset, energiatodistus, lämpöhäviöiden tasauslaskenta, LVIsuunnitelmat, sähkösuunnitelmat jne. Vanhaa kehikkoa ei voi siis siirtää tuosta noin vaan.
SIIRTO UUDISRAKENNUS BYROKRATIA ENNAKKOTYÖT Suunnittelu Tontti Urakkatarjoukset Hintatarjoukset Varaosat Rahoitus Materiaali valinnat Rakenteet Kalusto KATSELMUKSET RAKENNUSTÖIDEN EDETESSÄ Aloituskokous Pohjakatselmus Sijaintikatselmus Rakennekatselmus Savuhormikatselmus LVI loppukatselmus Käyttöönottokats.
SIIRTO UUDISRAKENNUS BYROKRATIA ASIAKIRJAT RAKENNUSLUPAA VARTEN Rakennuspiirustukset Energiatodistus Lämpöhäviöiden tasauslaskelmat Sähkösuunnitelmat IV suunnitelmat KVV suunnitelmat RAKENNUSLUPAAN VAADITTAVA HENKILÖSTÖ Pääsuunnittelija Erikoissuunnittelijat Rakennesuunnittelija Vastaava työnjohtaja
MARSSIJÄRJESTYS Päätettäessä siirtää vanha hirsitalo uudelle paikalle asuinrakennukseksi on syytä ensimmäisenä vierailla sen paikkakunnan rakennusvalvonnassa, jonne talo on tarkoitus siirtää. Palaveriin kannattaa varata aikaa ja tällöin saadaan selvä käsitys rakennuslupaviranomaisen näkökannasta. Tässä palaverissa saadaan riisuttua matkasta yltiöromanttiset kuvat kehikon siirtämisen helppoudesta sekä yksinkertaisuudesta. Ensimmäisiä konkreettisia toimenpiteitä on kehikon sekä tontin hankkiminen. Näiden töiden kanssa kulkee käsi kädessä rakennusluvan järjestäminen eli suunnitelmien laatiminen ja sopivien henkilöiden palkkaus. Siirrettävällä kehikolla voidaan alkaa tehdä hyvissä ajoin purkutöitä. Purettaville ja uudelleen käytettäville rakennusosille sekä materiaaleille on järjestettävä varastointitilat. Kehikon vesikatto puretaan vasta juuri ennen hirsien purkua. Ennen kehikon purkua on pystytyspaikan tontti raivattava ja perustukset tehtävä valmiiksi. Optimitilanne on se, että siirrettävä rakennus pystytetään välittömästi uudelle paikalle, jolloin hirret eivät vaurioidu varastoinnissa ja merkinnät eivät vaarannu.
MARSSIJÄRJESTYS 1) Mietitään asian mielekkyys kahteen kertaan!!! 2) Käytännön suunnitelmat 3) Tontin osto 4) Kehikon osto 5) Byrokratia 6) Kehikon riisuminen 7) Tontin raivaus 8) Perustukset 9) Kehikon merkintä 10) Purku 11) Siirto 12) Pystytys
KEHIKON OSTO Myytävien kehikoiden hintahaitari on suuri. Hintaan vaikuttaa mm. varustelu, joka kehikon mukana tulee sekä se, että myydäänkö kehikko valmiiksi numeroituna ja purettuna vaiko itse purkaen. Parhaassa tapauksessa kehikon myyjä voi maksaa siitä, että pääsee rakennuksesta eroon, kun toisessa ääripäässä saattaa olla jopa kymmenien tuhansien eurojen hankintahinta. Kovin huonokuntoista kehikkoa ei kannata ostaa, koska siirtoprojektissa on kova työ ilman ylimääräistä hirsien vaihtoa. Ostettavan kehikon sijainti on mietittävä niin, että siirtokustannukset eivät kasva rahtien muodossa suuriksi. Mitä lähempänä siirrettävä kehikko on asuinpaikkaa, niin sitä helpompi siellä on käydä purkutöissä iltaisin ja viikonloppuisin. Vaikka kehikoita myydään merkittyinä ja purettuina, niin kannattaa nämä työt tehdä itse, jolloin ei osteta sikaa säkissä. Tällöin varmistutaan merkintöjen paikkansapitävyydestä sekä hirsien ja muiden materiaalien kunnosta. Oston yhteydessä on varmistettava, että mitä kaikkea kauppa pitää sisällään ja kenen vastuulla ovat purkujätteet? Purkujätettä syntyy todella paljon ja sen järjestäminen jätteidenkäsittelylaitokselle on kallista. Parasta on, jos kauppa sisältää muutkin kierrätettävät rakennusosat kuin pelkän kehikon. Myyjät saattavat haluta siirron toteutuvan tietyssä aikaraamissa ja tällöin on oltava varma, että siirrosta selvitään ajallaan. Purettavan rakennuksen tilalle saatta olla tulossa esimerkiksi uusi omakotitalo, joka toimitetaan tietyllä viikolla. On myös mietittävä, että onko kyseinen kehikko juuri se, mitä halutaan? Onko huoneita tarpeeksi ja onko esimerkiksi ikkuna ja oviaukotus sopiva? Ovatko huoneet liian isoja tai pieniä? Siirto menettää mielekkyytensä, jos ainoastaan ulkoseinät pysyvät paikallaan ja kaikki muu menee uusiksi.
KEHIKON OSTO Hyvä kunto Sijainti Hinta Valmiiksi purettu vai itse purkaen? Kehikon varustelu Vastuu purkujätteestä, kummalla osapuolella? Aikarajat Huonejako ja aukotus Tilavaraus ja koko Talon fiilis
MITÄ VOIDAAN SIIRTÄÄ? Kivijalka Tulisijat (hellat, kaakeli ja pönttöuunit) Ulkovuoraus Listoitukset Ikkunat Ovet Kattotuolirakenteet Ylä ja alapohjan niskat Kattotiilet Lattialankut Kehikko
MERKINTÄ Merkinnöissä on oltava johdonmukainen ja huolellinen. Mitään ei pureta ennen merkitsemistä ja sen lisäksi, että merkitään jokin osa, niin on merkittävä myös paikka josta se irroitetaan. Merkintöjen on oltava sellaiset, että ne kestävät vallitsevia sääoloja eli aurinkoa ja vettä. Merkintöjen on myös kestettävä siirtotöiden aiheuttamaa mekaanista rasitusta. Varsinaisen kehikon jokainen seinä varustetaan omalla kirjainkoodilla. Ulkoseinien lisäksi väliseinillä on luonnollisesti omat kirjainkoodinsa. Kirjainkoodin lisäksi jokainen hirsi saa oman numeron, joka on juokseva. Numerointi aloitetaan alhaalta eli kivijalkaa vasten oleva hirsi on 1. Hirsien jatkoksille annetaan alanumerot eli jos esimerkiksi alimmainen hirsi koostuu kolmesta osasta, niin näiden kolmen osan numerot ovat 1.1, 1.2 ja 1.3. Tämän lisäksi numerosarjaan kuuluu seinäkohtainen kirjain eli esimerkiksi A 1.1, A 1.2 ja A 1.3. Merkintöjen tueksi piirretään ns. mittapiirustuksia. Näiden piirustusten pohjalta laaditaan varsinaiset rakennuspiirustukset ja tehdään esimerkiksi perustukset. Mittapiirustukset on tehtävä tarkasti, jotta kantaville seinille tulevat perustukset ovat oikean kokoiset ja oikeilla paikoillaan. Purkukarttojen piirtäminen on myös suotavaa. Tällöin kehikko tulee tutuksi ja päästessä pystytysvaiheeseen purkukartat toimivat palapelin ohjeina.
MERKINTÄ HYVÄT JA SELVÄT MERKINNÄT PALJON KUVAMATERIAALIA Maalaamalla, tussilla, lyijykynällä, rasvaliidulla, kaivertamalla Teipillä Kovalevylappu Peltilappu Muovilappu Laminoitu paperi
Mittapiirustukset toimivat kaikkien suunnitelmien pohjana.
Purkukarttoihin merkitään jokaisen hirren jatkoskohdat sekä yksilöity kirjainnumerotunnus.
Purkukartta alapohjan niskoista. Kartasta näkee talon alla olleen kellarin sijaintipaikan sekä kellariin kulkeneiden portaiden sijainnin. Seinälinjat on merkitty pisteviivalla.
Kaakeliuunin merkitseminen
Ulkovuorauksen merkitseminen
Hirsien merkintä
Lattianiskojen merkintä
Kattotuolien merkintä
PURKAMINEN Purkutyöt on tehtävä huolellisesti. Siirrettävät osat on pyrittävä irrottamaan vahingoittumattomina. Purkutyövälineinä toimivat erikokoiset sorkkaraudat sekä vasarat ja rautakanget. Apua on myös puukkosahasta, moottorisahasta sekä piikkaavasta porakoneesta. On varauduttava siihen, että purkutöissä tarvitaan tikapuita ja telineitä, jotta päästään korkeimpiin rakenteisiin turvallisesti käsiksi. Purkutöiden edetessä hirsiin asti tarvitaan talkooväkeä, sillä hirret ovat painavia. Hirsien siirto purkupaikalta ei onnistu henkilöautolla ja peräkärryllä, paitsi aivan lyhyimpien hirsien osalta. Tarvitaan siis tukkirekkaa tai traktoria lavetteineen.
Rakenteita purkaessa löytyy aina yllätyksiä. Oikeanpuoleisessa kuvassa on lattiasienilöydös välipohjassa, kun taas vasemmanpuoleisen kuvan löydös onkin täysin vaaratonta ureavaahtoa, jota 60 ja 70 luvuilla ruiskutettiin seiniin ja lattioihn eristeeksi.
Taidokas ulkovuoren purku ei ole vahingoittanut ulkovuoren alla ollutta tervapahvia
Hirret irroitetaan sorkkaraudoilla, jonka jälkeen ne siirretään konevoimaisesti.
Purun yhteydessä hirret on lajiteltu seinä ja pituuskohtaisesti omiin kasoihin.
PYSTYTTÄMINEN Pystyttämisvaiheeseen päästessä on oltava rakennuslupa. Tontin on oltava raivattu ylimääräisestä puustosta ja perustusten valmiina. Perustusten ympärillä on oltava paljon tilaa, jotta kaikki hirret sopivat rakennuspaikalle. Hirret on uudella rakennuspaikalla sijoitettava niin, että kantomatkat pysyvät mahdollisimman lyhyinä. Tuotaessa hirret tontille ne kannattaa jo tässä vaiheessa sijoitella niin, että ne ovat seinäkohtaisissa kasoissa ja aina oikealla paikallaan eli A seinän hirret ovat A seinällä jne. Perustustöitä varten on tontilla oltava sähköä ja vettä. Tarvitaan myös pellavarivettä hirsien väliin sekä mahdollisesti korvaushirsiä paikkakohtiin.
Kehikosta on piirrettävä rakennuslupaa varten rakennuslupapiirustukset.
Vanhaa kehikkoa tulisi kunnioittaa ja säästää radikaaleilta aukkomuutoksilta. Seinälinjat tulisi säilyttää alkuperäisillä paikoillaan ja huonejako alkuperäisenä. Tässä on muutettu ikkuna aukotusta niin, että kaksi pientä ikkunaa on yhdistetty yhdeksi suureksi.
Asemapiirustukseen on merkitty talon sijainti, jonka perusteella pystytyskunnan mittamiehet merkitsevät rakennuksen sijainnin tontille. Tämän jälkeen rakentaminen tontilla voi konkreettisesti alkaa.
Lämpöhäviöiden tasauslaskentaa varten on päätettävä rakenteista ja materiaaleista. Pääsääntö on nykyisin se, että vaikka eristävyydeltään huonoja rakennusosia voidaankin kompensoida tekemällä jostakin rakennusosista vastaavasti parempia, niin seinien lisälämmöneristämiseen on silti varauduttava, kuten myös LTO ilmanvaihtokoneeseen
Alin hirsikerta erotetaan perustuksesta sokkelikaistalla tai kattohuovalla, jotta kapillaarinen kosteus ei nouse perustuksista hirsiin. Hirsien välissä käytetään pellavarivettä eristeenä.
Aukkojen umpeen laittaminen on aina pienempi paha kuin uusien aukkojen puhkaisu. Tarpeen vaatiessa suljetut aukot pystytään ottamaan uudelleen käyttöön, mutta hävitettyjä hirsiä ei voi koskaan saada takaisin.
Pystytysvaiheessa työkaluna toimii lähinnä iso leka, jolla hirret nuijitaan paikoilleen. Pellavarivettä voi leikata esimerkiksi saksilla.
Siirrossa on hyvä tähdätä siihen, että saataessa yksi työvaihe päätökseen siirtyminen uuteen työvaiheeseen sujuu nopeasti. Tämä vaatii suunnittelua, paneutumista ja aikatauluttamista. Kun kehikko on uudella paikalla pystytetty, niin se kannattaa suojata mahdollisimman nopeasti kosteudelta vesikatolla. Kattaminen on tärkeää siksikin, että kehikko saadaan sen alle painumaan talven tullen. Vanhojen kattoristikoiden käytössä on konsultoiva rakennusvalvontaa. Rakennusvalvonta voi haluta laskelmat, joilla osoitetaan kattotuolien kestävän talven lumikuormat. Laskelmiksi ei kelpaa se, että kattotuolit ovat alkuperäisellä paikallaan saattaneet kestää yli satakin vuotta. Kaikissa hirsirakennuksissa ei ole siirtämiseen kelpaavia kattorakenteita, kuten esimerkiksi rintamamiestaloissa, joidenka kattorakenteet ovat tukeutuneet yläkerran seiniin. Tällöin on syytä harkita uusien kattotuolien tilaamista. Vesikatteen materiaali on valittava niin, että se sopii talon ilmeeseen. Vanhaa ulkonäköä tavoiteltaessa kyseeseen tulee konesaumapelti, tiili ja kolmiorimahuopa.
Hirsirunkoiseen taloon tulee pystyrarunkoisia osia, esimerkiksi kuisti ja yläkerta. Tässä esimerkkirakenne hengittävin materiaalein toteutetusta seinästä. Rakenne ulkoa sisään: Pystysuuntainen paneeli 20mm, vaakakoolaus 22mm, pystykoolaus 22mm, tuulensuojalevy 12mm, vaakakoolaus ja eriste 50mm, pystyrunko 125mm, sisäverhouslevy
Routaeristeet, salaojat, sadevesiviemärit ja patolevyt ovat verrattain uutta tekniikkaa. Kaikkea uutta ei automaattisesti kannata pitää pahana, vaan niiden käyttö perustellusti ja suunnitellusti on viisasta. Rakennuksen perustusten kuivana pitäminen sekä roudalta suojaaminen on ensisijaisen tärkeää.
Sanomalehdet, sahanpuru ja kutterinlastu ovat perinteisiä ja ekologisia materiaaleja. Ne hengittävät ja ovat miellyttäviä käsitellä. Hengittäminen tarkoittaa materiaalin kykyä sitoa ja luovuttaa kosteutta.
Kehikko on hyvä saada talveksi säältä suojaan. Vesikatto suojaa rakenteita luonnollisesti kosteudelta, mutta lumella kuormitettuna edes auttaa painumista eli hirsien tiivistymistä toisiaan vasten. Painumisen on annettava tapahtua rauhassa ja ensimmäisenä talvena onkin hyvä tehdä täydentäviä töitä, kuten ikkunoiden ja ovien kunnostamista.
Höyläämöt myyvät kuivaa kutterinlastua. Kevyenä materiaalina se on helppo lapioida jätesäkkiin, jossa sitä on helppo kuljettaa. Levittäminen tapahtuu lapiolla. Kutterinlastu kannattaa tiivistää kenkiin kiinnitetyillä laudanpaloilla eli purusuksilla. Hengityssuojainten käyttö on suositeltavaa, vaikka materiaali luonnonmukainen olisikin.
Huokoinen puukuitulevy on hirsitaloon hyvä valinta. Sitä on helppo työstää esimerkiksi käsisahalla, sirkelillä sekä mattopuukolla. Pehmeänä materiaalina sen akustiset ominaisuudet ovat hyvät. Se asennetaan ulkoseinille kahdessa ja väliseinille yhdessä kerroksessa. Puukuitulevy on puupohjainen ja hengittävä materiaali. Sen akustiset ominaisuudet ovat erinomaiset. Kiinnitys pahvinauloin naulaten tai hakasilla ampuen. Seinässä puukuitulevy esiliisteröidään kahteen kertaan, jonka jälkeen sen päälle voi suoraan tapetoida. Yleensä kuitenkin sen päälle asennetaan pinkopahvi alustapetiksi joko pingottaen tai liisteröiden. Myös makulatuuritapettia sekä sanomalehteä käytetään. Puukuitulevyt limitetään ylä ja alapohjan paperointien kanssa, jotta rakenteesta saadaan ilmatiivis eli vedoton.
Raottoman lautalattian salaisuus ei ole teollinen kuivaus, vaan maltti kuivaamisessa. Laudan on oltava yli vuoden vanhaa ja se on varastoitava lämpimään tilaan ilmavasti. Paras vuodenaika lautalattian tekemiselle on helmikuu, jolloin sisäilman suhteellinen kosteus on matalimmillaan. Tällöin laudat ovat pienimmillään eli kutistuneita. Ne eivät siis tämän jälkeen enää kutistu lattiassa. Kiinnittäminen kannattaa tehdä ruuveilla urospontista. Näin lattia on helpompi purkaa, jos tulevaisuudessa tälle on pakottava tarve.
Asennusvaiheessa lattialaudat voidaan kiristää kiiloilla toisiaan vasten, jos pelkällä lyöntikapaulla ja lyömisellä ei saada raottomia saumoja.
Pystytetyn kehikon on annettava painua vähintään yhden talven ajan rauhassa. Painumisen aikana seiniin ei saa kiinnittää pystysuuntaisia rakenteita, kuten esimerkiksi koolauksia tai rakennuslevyjä, jotta ne eivät ala kantamaan ja näin ollen ehkäise painumista. Painuessaan hirret tiivistyvät toisiaan vasten. Jos on kuitenkin pakko tehdä painumisen aikana pystysuuntaisia rakenteita, kuten esimerkiksi koolata keittiökaapistojen tai kylpyhuoneiden seiniä tai kiinnittää kuisti kehikkoon, niin nämä tehdään liukukoolauksia käyttäen. Liukukoolinkeja eli painumisen mahdollistavia kiinnikkeitä löytyy rautakaupoista. Lisälämmöneristäminen tehdään kehikon ulkopuolelle, jotta mahdollinen kastepiste ei muodostu seinän sisässä hirteen, vaan lähemmäs ulkovuorausta ja tuuletusrakoa. Ulkovuoraus tehdään höylätystä, ei hienosahatusta laudasta. Höyläpintaisen laudan annetaan karhentua ja kuivua vuoden päivät seinään kiinnitettynä ennnen kuin se voidaan maalata. Näin maali tarttuu hyvin kiinni. Maaliksi valitaan perinteisiä maaleja, kuten pellava tai petrooliöljymaalia. Nämä ovat hengittäviä maaleja. Kaikkien valmistajien kyseiset maalit eivät automaattisesti ole hengittäviä eli asiaan on syytä perehtyä huolellisesti.
Hirsikehikon siirto asuinrakennukseksi on pitkäjänteisyyttä vaativa projekti, johon ei kannata suin päin ryhtyä. Se on kuitenkin antoisa tapa rakentaa uniikki perinnetalo, jollaisen tilaaminen talotehtaalta ei ole mahdollista. Tähän rakentamisen muotoon pätee sama periaate kuin muuhunkin omakotirakentamiseen: itse tehden kustannuksia on mahdollista laskea hyvinkin paljon, mutta ilmaista se ei silti ole. Siirtoon ryhdyttäessä on edessä pitkä ja hikinen tie, joka kuten muukin hartiapankkirakentaminen, saattaa koetella parisuhteen lisäksi terveyttäkin.
Teksti: Niko Palonen Valokuvat ja piirrokset: Niko Palonen, paitsi dia nro. 16 Janne Louko dia nro. 17 Janne Louko dia nro. 18 Janne Louko dia nro. 19 Janne Louko dia nro. 20 Janne Louko dia nro. 25 Janne Louko dia nro. 28 Janne Louko dia nro. 26 Anu Nurkkala dia nro. 27 Anu Nurkkala