If it ain t broke, don t fix it

02/2012 FINANSSIMARKKINAKATSAUS If it ain t broke, don t fix it Suomeen kohdistuva pääomavirta kasvattanut pankkien taseita Kulutusluotot kasvaneet maltillisesti Vakuutusyhtiöiden sijoitusten tuotto turvattu hajautuksella Yhtenäiset säännöt eurooppalaisille arvopaperikeskuksille

IF IT AIN T BROKE, DON T FIX IT Pääekonomisti Veli-Matti Mattila Komission asettama työryhmä on selvittämässä, tarvitaanko EU:n pankkisektorilla Ison-Britannian ja Yhdysvaltain kaltaisia rakenteellisia uudistuksia. Jo nyt finanssialalla on käynnissä lukuisa joukko sääntelyuudistushankkeita, joilla vahvistetaan EU:n rahoitusjärjestelmän vakautta. Tämän vuoksi olisikin syytä odottaa uudistusten kokonaisvaikutusten selviämistä ennen mahdollisten rakenneuudistusehdotusten tekemistä. Euroopan rahoitusjärjestelmän pankkikeskeisyyden vuoksi esimerkiksi erilaisten rakennerajoitusten vaikutukset voisivat olla talouden kannalta hyvin haitallisia. Euroopan komissio asetti alkuvuonna 2012 korkean tason asiantuntijatyöryhmän arvioimaan EU:n pankkisektorin rakenneuudistustarpeita. Ryhmän puheenjohtajana on Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen. Ryhmän tehtävänä on arvioida, vahvistaisivatko pankkijärjestelmän rakenteelliset uudistukset rahoitusmarkkinoiden vakautta käynnissä olevien sääntelyuudistusten ohella ja parantaisivatko ne tehokkuutta ja kuluttajansuojaa. Tarvittaessa ryhmä tekee asiasta omat ehdotuksensa. Ryhmän tulee antaa loppuraporttinsa kesän 2012 loppuun mennessä. Isossa-Britanniassa suunnitteilla merkittäviä muutoksia pankkirakenteisiin Asiantuntijaryhmän asettamisen taustalla on Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa käynnissä oleva pankkijärjestelmän rakenteiden uudistaminen. Yhdysvaltain kongressi hyväksyi kesällä 2010 uuden rahoitusmarkkinalain, johon sisältyy pankkien toimintoja rajoittava ns. Volcker-sääntö. Sääntö kieltää pankkeja käymästä arvopaperikauppaa omaan lukuunsa (eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta). Samalla se rajoittaa pankkien mahdollisuuksia sijoittaa riski- ja pääomasijoitusrahastoihin sekä omistaa niitä. Pankkien on sopeutettava toimintansa säännön asettamiin rajoituksiin heinäkuuhun 2014 mennessä. Isossa-Britanniassa pankkijärjestelmälle ollaan vuorostaan asettamassa rakenteellisia rajoituksia ns. Vickersin komitean ehdotusten mukaisesti. Komitea antoi loppuraporttinsa syyskuussa 2011. Ison-Britannian hallitus pyrkii viemään tarvittavat lakimuutokset läpi parlamentissa toukokuuhun 2015 mennessä. Vickersin komitean ehdotusten mukaan vähittäispankkitoimin- not pitäisi suoja-aidata muusta pankkitoiminnasta, ja samalla pankkien pääomavaatimuksia olisi tiukennettava ja niiden velkojien vastuuta lisättävä. Vain suoja-aidatut pankit saisivat ottaa vastaan kotitalous- ja pk-yritystalletuksia Euroopan talousalueen (ETA) maista sekä myöntää asiakkailleen tililuottoja. Lisäksi suoja-aidatut pankit voisivat halutessaan myöntää luottoja kotitalouksille ja pk-yrityksille sekä ottaa vastaan suuryritysten talletuksia. Sen sijaan niiltä olisi kielletty ETA-maiden ulkopuolinen toiminta, investointi- ja tukkupankkitoiminta samoin kuin useimpien palvelujen tarjoaminen ei-suoja-aidatuille pankeille. Ne voisivat kuitenkin puhtaasti omia tarpeitaan varten hankkia markkinarahoitusta, tehdä riskienhallintaoperaatioita sekä sijoittaa likvidejä varojaan. Suoja-aidattujen pankkien tulisi komitean ehdotuksen mukaan olla hyvin itsenäisiä sekä hallinnollisesti että juridisesti, mikäli ne ovat osa laajempaa konsernia. Pankkien tulisi täyttää yksin kaikki vakavaraisuus- ja maksuvalmiusvaatimukset. Lisäksi suojaaidatun pankin ja konsernin muiden osien väliset liiketoimet olisi suoritettava samalla tavalla kuin konsernin ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Sääntelyuudistusten kokonaisvaikutukset nähtävä ennen rakenneuudistusehdotusten tekemistä Euroopan pankkiala on seurannut huolissaan komission asettaman työryhmän työtä. Parhaillaan on käynnissä tai viimeistelyvaiheessa lukuisa määrä erilaisia sääntelyuudistuksia, joilla vahvistetaan finanssisektorin vakautta ja pienennetään riskiä siitä, että veronmaksajat joutuisivat tulevaisuudessa auttamaan pankkeja kriisitilanteissa. Esimerkiksi pankkien vakavaraisuusja maksuvalmiusvaatimuksia ollaan parhaillaan tiukentamassa tuntuvasti, johdannaiskaupan sääntelyä ollaan lisäämässä, ja samalla EU:hun on luotu uusia valvontaviranomaisorganisaatioita. Lisäksi pankkien kriisinhallintaan ollaan luomassa uusi toimintakehikko, joka sisältää ennalta ehkäisevien toimien ohella tehokkaat välineet vaikeuksiin joutuneiden pankkien ongelmien ratkaisemiseen. Olisi hyvin tärkeää, että käynnissä tai viimeistelyvaiheessa olevat sääntelyuudistukset viedään EU:ssa rauhassa ja huolella päätökseen. Vasta kun niiden kokonaisvaikutukset ovat tiedossa, voidaan arvioida, tarvitaanko lisäksi muita uudistuksia rahoitusjärjestelmän vakauden turvaamiseksi. 2

akkaiden kannalta hyvin ongelmallisia. Yritykset tarvitsevat tänä Euroalueen yritykset riippuvaisia pankkirahoituksesta päivänä yhä monipuolisempia pankkipalveluja, mikä heijastuu Mrd. EUR myös pankkien toimintojen määrässä ja organisaatiorakenteissa. Peruspankkipalvelujen suoja-aitaaminen ja muut vastaavat rakennerajoitukset vaikeuttaisivat pankkien mahdollisuuksia palvella asiakkaitaan täysipainoisesti yhdeltä luukulta. Yritysten kustannukset lisääntyisivät, kun ne joutuisivat hakemaan palveluja eri paikoista. Tämä olisi viime kädessä vahingoksi koko taloudelle. Rakennerajoitukset voisivat myös heikentää rahoitusjärjestelmän vakautta EU:ssa. Kuten viime vuodet ovat osoittaneet, erilaisista vähittäis-, tukku- ja investointipankkitoiminnoista koostuvat yleispankit (ns. universaalipankit) ovat pärjänneet varsin hyvin vaikeissa kriisioloissa. Toimintojen monipuolisuus on hajauttanut riskejä ja taannut sen, että yksittäisen toiminnon mahdolliset tappiot on voitu korvata muiden toimintojen tuotoilla. Sen sijaan Rakennerajoitukset voisivat olla Euroopan talouden kannalta hyvin haitallisia vaikeuksiin ovat usein joutuneet sellaiset pankit, jotka ovat Pankkien merkitys Euroopassa on tunnetusti monia muita talous- ehdotuksessa esitetään suoja-aidattaviksi. Esimerkkeinä voidaan alueita suurempi yritysten rahoituksen tarjoajana. Tämä osaltaan mainita monet Espanjan säästökassat sekä Tanskan vaikeuksiin korostaa erilaisten sääntely- ja muiden uudistusten vaikutusten ajautuneet pienet vähittäispankit. keskittyneet kapealle liiketoiminta-alueelle. Yleensä kyse on ollut juuri sellaisista peruspankkitoiminnoista, joita Vickersin komitean huolellista arviointia ennen päätösten tekoa. Yritysten rahoituksensaannin ja niiden tarvitsemien muiden pankkipalvelujen Pankkien liiketoimintamallien rajoittaminen sekä toimintojen jatkuvuus on erityisen tärkeää nyt, kun valtioiden velkakriisi rakenteelliset eriyttämiset voisivat heikentää pankkien riskien- jatkuu euroalueella vaikeana. sietokykyä ja sitä kautta EU:n rahoitusjärjestelmän vakautta. Rakenneuudistusasiaan sopiikin hyvin vanha viisaus: jos se ei ole rikki, älä korjaa sitä. Etenkin Vickersin komitean ehdotusten kaltaiset rakennerajoitukset olisivat monien eurooppalaisten pankkien ja niiden yritysasi- 3

Suomeen kohdistuva pääomavirta kasvattanut pankkien taseita Analyytikko Elina Salminen Suomen pankkisektorin taseiden kasvu on herättänyt vilkasta keskustelua viime aikoina, osin ristiriitaistakin. Pankkisektorin tase on kiistämättä suuri sekä absoluuttisesti tarkasteltuna että suhteessa Suomen bruttokansantuotteen arvoon. Etenkin viime vuosina taseen kasvu on ollut huomattavaa. Talletuspankkien yhteenlaskettu tase kasvoi vuoden 2011 aikana 36 % yli 600 miljardiin euroon ja oli näin ollen yli kolminkertainen suhteessa bruttokansantuotteeseen. Taseen kasvun taustalla on kuitenkin muut tekijät kuin esimerkiksi lainanannon liiallinen kasvu. Suomen suurin pankkiryhmä lainojen ja talletusten markkinaosuuksilla 1 mitattuna on kotimainen OP-Pohjola. Sen sijaan yhteenlasketun taseen koolla mitattuna lähes 80 % Suomen pankkisektorista on ulkomaisomistuksessa. Useat Suomessa toimivista pankeista kuuluvat johonkin pohjoismaiseen pankkikonserniin. Nordea Pankki Suomi ja Sampo Pankki toimivat molemmat suuren pohjoismaisen pankkikonsernin tytäryhtiöinä Suomessa. Pelkästään Nordea Pankki Suomen osuus talletuspankkien yhteenlasketusta taseesta oli noin 65 % vuoden 2011 lopussa (taulukko 1). Lisäksi Suomessa toimii useita pohjoismaisten pankkikonsernien sivukonttoreita, joista suurimpana Handelsbanken ryhmä. Toimiminen osana pohjoismaista konsernia tarkoittaa muun muassa sitä, että Suomessa toimivien tytäryhtiöiden ja sivukonttoreiden taseissa on paljon pohjoismaisten konsernien sisäisiä eriä, jotka kasvattavat tasetta. Vuoden 2011 lopussa luottolaitosten taseissa oli 173 mrd. euroa velkoja euroalueen ulkopuolelle. Tämä erä kasvoi vuoden 2011 aikana noin 60 miljardilla eurolla. Suomen Pankin mukaan 2 euroalueen ulkopuolisista saamista ja veloista suurin osa on pohjoismaisten pankkikonsernien sisäisiä eriä. Vuoden 2011 lopussa euroalueen ulkopuolisista saamisista noin puolet oli konsernien sisäisiä ja veloista lähes 70 %. Pelkästään Suomessa toimivien ulkomaisten talletuspankkien sivukonttoreiden taseet kasvoivat yhteensä lähes 40 mrd. euroa viime vuoden aikana. Tämä on paljolti seurausta siitä, että turvasatamina pidettäviin skandinaavisiin pankkeihin on velkakriisin seurauksena virrannut paljon euromääräistä likviditeettiä, joka talletetaan Suomessa toimivien pankkien kautta Pohjoismaiden ainoan euromaan keskuspankkiin eli Suomen Pankkiin. Suomen Pankin taseen velkapuolelle kirjattavat pankkien tekemät keskuspankkitalletukset ovatkin kasvaneet lähes 70 mrd. euroa kriisin seurauksena. Näin ollen talletuspankkien taseiden kasvu heijastaa tällä hetkellä osaltaan myös Pohjoismaiden pankkeihin kohdistuvaa sijoitusvirtaa. 1 Lähde: Suomen Pankki ja FK ;markkinaosuudet lasketaan euromääräisistä yleisön lainoista ja talletuksista euroalueen yleisölle 2 Rahoitustilastot, vuosikatsaus 2011 Taulukko 1. Pankkikonsernien taseet Suomessa Pankki 31.12.2011 Mrd. EUR 31.12.2010 Mrd. EUR Taseen vuosikasvu, % Nordea Pankki Suomi -konserni 399,3 286,1 39,6 OP-Pohjola -ryhmä 92,3 84,0 9,9 Sampo Pankki -konserni 27,4 26,2 4,6 Muut kotimaiset pankit 33,3 32,3 3,1 Yhteensä 552,3 428,5 28,9 Ulkomaisten pankkien sivukonttorit 61,8 23,1 267,5 Yhteensä 614,1 451,6 36,0 Lähde: Finanssivalvonta, Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 1/2012. Pankkiryhmien luvut sisältävät myös ulkomaiset tytäryhtiöt ja sivukonttorit sekä vakuutustoiminnot. 4

Toimintoja keskitetty Suomeen Pohjoismaiset pankkikonsernit ovat myös keskittäneet toimintojaan Suomeen. Esimerkiksi Nordea Pankki Suomen taseen huomattava koko heijastaa merkittävässä määrin niitä päätöksiä, joita Nordea-konsernissa on tehty toimintojen sijoittamisesta eri maihin. Nordea on keskittänyt konsernin johdannais-, arvopaperi-, joukkovelkakirjalaina- ja takaisinlainaussopimuskauppansa Suomen tytäryhtiöön. Tämä on huomattavasti kasvattanut Suomen pankkisektorin yhteenlaskettua tasetta. Pelkästään johdannaisten osuus talletuspankkien yhteenlasketusta taseesta on lähes kolmannes taseen molemmin puolin, mikä on seurausta toimintojen keskittämisestä (kuvio 1.). Taseen kasvu ei merkitse välttämättä sitä, että pankkisektorin riskit ovat kasvaneet vastaavasti. Finanssivalvonta valvoo tarkasti pankkien riskejä, ja vakavaraisuuslaskennassa omaa pääomaa vaaditaan sitä enemmän, mitä enemmän taseessa on riskipitoisia saamisia. Mikäli taseen kasvun myötä riskit kasvavat, tulee pankin vahvistaa omia pääomiaan vastaavasti. Finanssivalvonnan mukaan Suomen pankkisektorin vakavaraisuus on vahva ja pääomien laatu on korkea. myös verot maksetaan Suomeen. Pankkisektori onkin erittäin merkittävä veronmaksaja Suomessa. Verohallinnon mukaan vuonna 2010 yhteisöveroja kerättiin 4,7 mrd. euroa, josta pankkisektorin osuus oli noin 10 %. Suomen kaksi suurinta pankkikonsernia, OP-Pohjola ryhmä ja Nordea, ovat myös vuodesta toiseen olleet suurimpien yksittäisten veronmaksajien joukossa. Myös työllistäjänä pankkisektorilla on merkittävä rooli: vuonna 2011 pankkikonsernit työllistivät Suomessa yli 30 000 henkilöä. Talouselämä-lehden tuoreen selvityksen mukaan OP-Pohjola ryhmä on ollut vuosina 2010 ja 2011 kolmen suurimman työllistäjän joukossa Suomessa. Euroopan reuna-alueella sijaitsevana ja korkeiden kustannusten maana Suomi ei ole viime vuosina näyttäytynyt kaikkein houkuttelevimpana investointikohteena ja toimintojen sijoituspaikkana. Sen vuoksi olisikin hyvä keskittyä ennen kaikkea siihen, miten näitä seikkoja voitaisiin Suomessa parantaa, jotta työpaikkoja ja verotuloja syntyy myös jatkossa Suomeen. Kuvio 1. Suomessa toimivien talletuspankkien yhteenlaskettu tase Johdannaiset kirjataan taseeseen markkina-arvoon, johon vaikuttaa esimerkiksi korkotason vaihtelut. Mitä enemmän korkotaso vaihtelee, sitä suurempi on koronvaihtosopimuksen positiivinen tai negatiivinen markkina-arvo. Johdannaisten tasearvojen voimakas kasvu on siten seurausta myös korkomarkkinoiden viime vuosien poikkeuksellisen voimakkaasta volatiliteetista. Pankkisektori merkittävä veronmaksaja Pankkikonsernien päätös keskittää toimintojaan Suomeen pitäisi nähdä myös positiivisena asiana: kun tulosta tehdään Suomessa, Lähde: Tilastokeskus Kulutusluotot kasvaneet maltillisesti rahoitusasiantuntija Ulla Halonen Kulutusluotot ovat kasvaneet hienokseltaan vuoden aikana. Tällä hetkellä edullisimmin kulutusluoton saa pankista vakuudellisena kulutusluottona. Tämä näkyy pankkien kulutusluottojen osuuden kasvuna muiden luottolaitosten myöntämiin kulutusluottoihin verrattuna. Luottolaitosten kulutusluottokanta on kasvanut vuoden 2011 huhtikuusta vuoden 2012 huhtikuuhun 5,2 prosenttia ja oli maaliskuun lopussa 13 miljardia euroa. Vastaavasti vuotta aikaisemmin kulutusluottokanta kasvoi 2,3 prosenttia. Kuitenkin ollaan kaukana vuosien 2008-2009 kasvuluvuista, jolloin vuosikasvu oli 7 9 prosenttia. Kulutusluottokanta on viimeisen vuoden sisällä kasvanut asuntoluottokantaa hitaammin. Myönnetyistä kulutusluotoista noin 70 prosenttia on talletuspankkien myöntämiä vakuudellisia kulutusluottoja ja osuus on kasvanut hienokseltaan vuodesta 2008 lähtien. Vuoden 2011 lopussa neljännes kulutusluottokannasta oli rahoitus- ja luottokorttiyhtiöiden myöntämiä ja seitsemän prosenttia muiden rahoituslaitosten kuten postimyyntiyritysten ja autoliikkeiden myöntämiä kulutusluottoja. 5

Pankkien vakuudelliset kulutusluotot edullisimpia Vakuutusyhtiöihin kertyy suuria pääomia tuleviin eläkkeisiin ja muihin korvauksiin varattuna vastuuvelkana. Yhtiöiden täytyy sijoittaa tämä varallisuusmassa lain mukaan tuottavasti ja turvaavasti. Sijoituserille on omat määräykset niiden kelvolsuhteessa lainamäärään ovat korkeat ja pikaluottojen todelliset vuosikorot nousevat usein useisiin satoihin prosentteihin Pankkien myöntämien uusien vakuudellisten kulutusluottojen kasvu on ollut vuoden sisällä nopeampaa verrattuna vakuudettomien tili- ja kertaluottojen kasvuun. Pankista otettu vakuudellinen kulutusluotto on tällä hetkellä myös edullisin. Tämä kertoo kuluttajien hintatietoisuudesta. FK:n tuoreen Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat tutkimuksen mukaan tällä hetkellä kulutusluottoa on joka kolmannella suomalaisella. Tavallisimmin kulutusluotto on pankista otettu kulutusluotto, jota on 16 prosentilla suomalaisista. Vaikka monien kulutusluottojen kasautumisesta samoille henkilöille puhutaankin paljon, tavallisinta on kuitenkin, että henkilöllä on vain yksi kulutusluotto kerrallaan. Tällä hetkellä 75 prosentilla niistä, joilla on kulutusluottoa, on yksi kulutusluotto. Kaksi kulutusluottoa on joka kuudennella ja kolme tai useampia kahdeksalla prosentilla. Luottojen takaisinmaksun vaikeuksien taustalla ovat tavallisimmin oman talouden ja elämäntilanteen muutokset kuten työttömyys tai lomautukset. Suomen Asiakastiedon tietojen mukaan yleisimmin maksuhäiriömerkinnät luotonottajille syntyvät tili- ja kertaluotoista, joissa mukana ovat myös pikaluotot. Vuoden 2011 aikana yksityishenkilöiden maksuhäiriöistä 56 prosenttia syntyi tili- ja kertaluotoista. Näistä 57 prosenttia tuli pikaluotoista. Seuraavaksi tavallisimmin maksuhäiriömerkintöjä on tullut kännykkälaskuista, maksamattomista asuntojen vuokrista ja postimyyntiveloista. Sen sijaan pieni osa, 1,2 prosenttia maksuhäiriöistä on tullut pankkiluotoista, kuten pankkien kulutusluotoista, autoluotosta tai opintoluotoista. Kulutusluotoissa hyvä huomioida Kuluttajan on luotonottoa miettiessään tärkeää vertailla tarjolla olevia vaihtoehtoja ja niiden kokonaiskustannuksia, sillä kustannukset voivat vaihdella merkittävästi luottomuodoittain. Erityisesti lyhytaikaisissa ja pienissä luotoissa muut luottokustannukset ovat korkoon verrattuna merkityksellisiä ja nostavat todellista vuosikorkoa. Näistä sivukuluista voi muodostua vuoden aikana huomattava menoerä, etenkin jos kulutusluottoja on useita. Useiden kulutusluottojen yhdistäminen, mikäli mahdollista, yhdeksi luotoksi onkin usein järkevä ratkaisu. Tällöin myös lainanhoitokulut pienenevät, koska luotonottaja maksaa ainoataan yhdestä luotosta aiheutuvat kulut. Tilanteissa, joissa luotonottajalla on vaikeuksia selvitä luoton takaisinmaksusta, on tärkeää ottaa hyvissä ajoin yhteyttä luotonmyöntäjään ja neuvotella maksuaikataulusta. Luottolaitosten myöntämät kulutusluotot Mrd. EUR % Yleisestä korkotasosta johtuen kulutusluottojen korot ovat pysyneet edelleen alhaalla, samalla tasolla vuoden takaiseen nähden. Luottolaitosten uusien kulutusluottojen (pl. tililuotot) keskikorko oli tämän vuoden huhtikuussa keskimäärin 3,99 prosenttia. Tililuottojen ja luottokorttiluottojen korot ovat pankkien myöntämiä vakuudellisia kulutusluottoja korkeammat. Uusien myönnettyjen tili- ja luottokorttiluottojen keskikorko oli huhtikuussa 6,91 prosenttia. Postimyyntiyritysten tililuotoissa vuosikorot nousevat tyypillisimmillään 30 prosenttiin. Pikaluotoista perittävät kustannukset Lisätietoja: 1) FK: Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat tutkimus, kevät 2012 2) FK: Kulutusluottojen kehitys Suomessa, kuvasarja, toukokuu 2012 Vakuutusyhtiöiden sijoitusten tuotto turvattu hajautuksella Analyytikko Kimmo Koivisto lisuudesta vastuuvelan katteeksi ja vielä erikseen erilaisia rajoja siitä, kuinka suuren osan vastuuvelasta kukin sijoituserä voi kattaa. Euroalueen velkakriisi on saanut sijoitukset painottumaan enemmän kotimaahan. 6

Vakuutusyhtiöiden sijoitusten yhteisarvo oli vuoden 2011 lopussa 118 miljardia euroa: siitä työeläkeyhtiöiden osuus oli 81 miljardia euroa, vahinkovakuutusyhtiöiden 12 miljardia euroa ja henkivakuutusyhtiöiden 25 miljardia euroa. Suurimmat sijoituserät olivat osakkeet ja osuudet sekä erilaiset rahoitusmarkkinavälineet kuten joukkovelkakirjalainat ja rahamarkkinainstrumentit. Osakkeisiin ja rahasto-osuuksiin oli vuoden 2011 lopussa sijoitettuna yhteensä 50 miljardia euroa. Tästä oli sijoitusrahastoosuuksia vajaa puolet. Noteerattujen osakkeiden arvo oli 17 miljardia euroa ja noteeraamattomien 9 miljardia euroa. Koska suomalaisten osakkeiden paino noteeratuissa osakesijoituksissa oli 58 %, näiden sijoitusten arvon kehitys noudatteli pitkälti Helsingin pörssin kurssikehitystä kuvaavan indeksin kehitystä. Myös sijoitusrahastojen arvoja heiluttivat pörssikurssien muutokset, koska suurin osa niistä oli osakerahastoja ja yhdistelmärahastoja. Noteeraamattomien osakkeiden arvo sijoitussalkussa on kasvanut melko tasaisesti. Yli puolet sijoituksista noteeraamattomiin osakkeisiin tehtiin euroalueen ulkopuolelle. Rahoitusmarkkinavälineisiin oli sijoitettuna yhteensä 47 miljardia euroa. Suurin osa niistä oli joukkovelkakirjalainoja. Joukkovelkakirjalainat olivat sijoituksista kaikkein ulkomaapainoitteisimpia, 83 % niistä oli sijoitettu ulkomaille, lähinnä valtioiden ja rahalaitosten joukkovelkakirjalainoihin. Rahamarkkinavälineitä, joita ovat yritys- ja sijoitustodistukset, oli yhteensä 7 miljardia euroa. Niistä oli kotimaisten pankkien sijoitustodistuksia lähes 6 miljardia euroa ja loput kotimaisten yritysten yritystodistuksia. Vakuutusyhtiöiden myöntämät lainat sekä kiinteistöomistukset ovat lähes kokonaan kotimaassa. Kummankin erän suuruus oli noin 10 miljardia euroa. Ulkomaisia kiinteistösijoitusrahastoja oli yhtiöiden salkuissa 2 miljardia euroa. Vakuutusyhtiöiden sijoitukset painottumassa enemmän kotimaahan Ajanjaksolle 2004 2011 ajoittui suuria vakuutusyhtiöiden sijoitustoimintaa koskevia muutoksia. Vuoden 2007 alusta yhtiöiden sijoitusmääräyksiä muutettiin niin, että ne mahdollistivat osakkeiden painon lisäämisen salkussa. Useimmat yhtiöt käyttivätkin tätä mahdollisuutta hyväkseen. Vuosi 2008 oli kuitenkin historiallisen synkkä juuri osakemarkkinoilla, mikä heijastui osakesijoitusten arvossa. Yhtiöiden vakavaraisuusasemaa helpottamaan laadittiin vuonna 2008 tilapäinen laki, jottei osakkeiden pakkomyynteihin olisi jouduttu. Vuosina 2009 2010 osakkeet tuottivat jälleen hyvin, mutta euroalueen velkakriisin syveneminen loppuvuonna 2011 käänsi kurssikehityksen jälleen tuntuvaan laskuun. Vakuutusyhtiöiden sijoituspolitiikan muutokset sekä sijoituskohteiden arvojen heilahdukset heijastuvat myös Suomeen tehtyjen sijoitusten osuudessa kaikista sijoituksista (ks. kuvio). Vuonna 2007 sijoitusten Suomi-paino kasvoi, kun yhtiöt hankkivat kotimaisia osakkeita ja kotimaisten pankkien sijoitustodistuksia. Samalla vähennettiin eurooppalaisten valtioiden joukkovelkakirjalainaomistuksia. Vuonna 2008 osakkeiden ja rahastojen arvonlasku ajoi niiden osuutta alas, mikä näkyi Suomi-painon nousuna, sillä samalla kiinteistöjen ja muiden kotimaispainotteisten sijoitusten suhteellinen osuus kaikista sijoituksista nousi. Vuosiin 2008 2009 ajoittui myös kokonaan kotimaisen TyEL-takaisinlainauksen vahvin kasvu. Vuosina 2009 2010 pörssikurssit jälleen nousivat lisäten erityisesti ulkomaisten sijoitusrahastojen osuutta sijoitussalkuissa. Vuosi 2011 toi taas pörssikurssien laskun ja eurokriisin myötä sijoituksia enemmän Suomeen ja varsinkin lyhyisiin rahamarkkinasijoituksiin. Vakuutusyhtiöiden sijoitukset 2011 käyvin arvoin Suomeen ja muualle Vakuutusyhtiöiden sijoitukset 2004 2011 käyvin arvoin Suomeen ja muualle mrd. 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 90 mrd. % 90 Osakkeet 13 13 80 80 - osakkeet noteeratut - osakkeet noteeraamattomat 10 3 6 7 Suomeen Muualle 70 60 50 70 60 50 Kiinteistöt ja -osakkeet Velkakirjasaamiset Rahamarkkinavälineet 10 10 7 0 0 2 40 30 20 10 41 41 40 40 40 39 38 38 39 37 38 38 38 39 40 41 42 42 42 45 46 46 45 44 42 42 43 44 44 43 44 44 40 30 20 10 Joukkovelkakirjalainat 7 33 0 0 Rahasto-osuudet 5 19 1/2004 2/2004 3/2004 4/2004 1/2005 2/2005 3/2005 4/2005 1/2006 2/2006 3/2006 4/2006 1/2007 2/2007 3/2007 4/2007 1/2008 2/2008 3/2008 4/2008 1/2009 2/2009 3/2009 4/2009 1/2010 2/2010 3/2010 4/2010 1/2011 2/2011 3/2011 4/2011 Suomeen Muualle Suomeen tehtyjen sijoitusten osuus, % (oikea asteikko) 87

Yhtenäiset säännöt eurooppalaisille arvopaperikeskuksille Johtava lakimies Tuomas Majuri Eurooppalainen arvopaperimarkkinoiden mat on EU-tasolla tunnistettu jo viime vuosikymmenen alussa, infrastruktuuri on parhaillaan suuren jolloin komissio laati toimintaohjelman niin sanottujen Giovannini raporttien pohjalta sisämarkkinaesteiden poistamiseksi. kokonaisuudistuksen kohteena. Tavoitteena on luoda yhtenäiset puitteet kaupankäyn- Komission asetusehdotus on pitkän valmistelun tulos ja yhdessä nille pörsseissä, muilla markkinapaikoilla, Euroopan keskuspankin Target 2 Securities toimitusalustan kauppojen keskusvastapuoliselvitykselle kanssa se muodostaa uudet puitteet rajat ylittävän arvopaperi- ja arvopaperien säilytykselle. Ehdotusten kaupan toimitusvaiheelle. Kyseessä on ensimmäinen kerta, jolloin myötä Eurooppaan luodaan arvopaperi- arvopaperikeskukset ovat systemaattisen EU-tason harmoni- markkinoiden yhtenäistetty sääntökirja soinnin kohteena. Komission tavoitteet ovat kunnianhimoiset. Tavoitteena on yhtenäistää arvopaperikeskusten toimilupaa (Single Rulebook). ja valvontaa koskevaa sääntelyä. Kysymys on lähtökohtaisesti useiden tärkeiden toimintojen täysharmonisoinnista. Komission viimeisin, 7.3.2012 antama asetusehdotus koskee arvopaperikeskusten toimintaa. Arvopaperikeskukset ovat Sääntely mahdollistaa suuret rakenteelliset muutokset keskeisiä toimijoita järjestäytyneessä kaupankäynnissä, sillä ne toimivat muun muassa arvopapereiden keskusrekistereinä ja hoitavat arvopaperikaupan toimitusvaiheen, jossa raha ja arvopaperit vaihtavat omistajaa. Siten niiden toiminnan luotettavuuden Uusi sääntely avaa mahdollisuuksia arvopaperien selvitys- ja varmistamiseen liittyy tärkeitä julkisia intressejä. säilytystoimintaa koskeviin suuriin rakenteellisiin muutoksiin. Eurooppalaisen toimiluvan myötä arvopaperikeskukset saavat Euroopassa on tällä hetkellä noin 30 arvopaperikeskusta. pankkitoiminnasta tutun europassin, jonka nojalla toimintaa voi Käytännössä jokaisessa maassa toimii kansallinen arvopaperikes- harjoittaa koko EU:n alueella perustamalla joko sivuliikkeitä tai kus. Useimmissa maissa järjestelmät ja sitä koskeva lainsäädäntö tarjoamalla palveluita suoraan rajan yli. Nykyisellään arvopaperi- on laadittu aikana, jolloin rajat ylittävä kaupankäynti oli olennai- keskukset ovat monissa maissa olleet suljettuja monopoleja tai sesti vähäisempää kuin nykyisin. Arvopaperikeskusten toimin- oligopoleja. Nyt arvopaperikeskusten palvelut avataan kilpailulle. nalle onkin ominaista, että ne toimivat hyvin kansallisella tasolla, Samantyyppinen toimenpide on jo toteutettu pörssikaupan osal- mutta rajat ylittävä arvopaperitoimitus on monin verroin kalliim- ta, kun rahoitusvälineiden markkinat (MiFID) direktiivillä avattiin paa ja siihen liittyy suurempia riskejä. Nämä sisämarkkinaongel- pörssikaupankäynti kilpaileville markkinapaikoille. 8

Markkinoiden avaaminen tervetullutta Suomen finanssialan näkökulmasta komission ehdotus on tärkeä ja kannatettava. Suomen markkinat ovat kiinteä osa eurooppalaista sisämarkkinaa, eikä rajat ylittävää markkinainfrastruktuuria voida tehokkaasti valvoa ja kehittää hajanaisella yhteistyöllä. Markkinoiden avaaminen kilpailulle myös tehostaa selvitys- ja säilytystoimintaa. Tässä suhteessa komissio ehdottaa uudistuksia useilla eri tasolla. Ensinnäkin suomalaisilla osakeyhtiöllä olisi vapaus valita arvopaperikeskus kaikkien toimiluvan saaneiden EU:n alueen arvopaperikeskusten väliltä. Muutos on periaatteellisesti merkittävä, sillä Suomen nykylainsäädännön mukaan suomalainen arvo-osuusjärjestelmä on lähtökohtaisesti pakollinen suomalaisille pörssiyhtiöille. Tästä rajoituksesta olisi luovuttava ja muutos olisi omiaan luomaan arvopaperikeskusten välistä kilpailua ja sitä kautta tehostamaan markkinoiden toimintaa. Ulkomaisille pääomamarkkinoille tähtääville suomalaisyhtiöille tarjoutuisi mahdollisuus valita suomalaisen arvopaperikeskuksen sijasta myös esimerkiksi saksalainen tai brittijärjestelmä. Komission uudistuksella avattaisiin arvopaperikeskuksille pääsy toisten arvopaperikeskusten järjestelmiin. Erityisten linkkijärjestelyjen kautta kansalliset keskukset olisivat tiiviimmässä vuorovaikutuksessa keskenään. Esimerkiksi suomalaisen yhtiön arvo-osuus voitaisiin siirtää linkkijärjestelyn kautta vaikkapa saksalaiseen järjestelmään. Kilpailun lisääminen luo painetta suomalaisten selvityskulujen alentumiseen. Ne ovat nykyisellään kansainvälisessä vertailussa huomattavan korkeat. Uudistusten myötä syntyy myös kansallisella tasolla tarve arvioida uudelleen nykyistä Suomen lainsäädännön mukaista moniportaisen hallinnan rajoitusta. Rakenteelliset rajoitukset tulisikin poistaa. Jo suomalaisen omistajuuden näkökulmasta on tärkeää taata, että suomalaisilla sijoittajilla on kustannustehokkaat mahdollisuudet sijoittaa suomalaisiin osakkeisiin, olivatpa ne rekisteröitynä missä tahansa eurooppalaisessa järjestelmässä. Pohjoismaiset erityispiirteet huomioitava Selvitys- ja säilytystoiminnan sisämarkkinakehitystä voidaan pitää tavoiteltavana. Toisaalta on muistettava, että asetusneuvotteluissa Suomella ja myös muilla Pohjoismailla on tärkeitä etuja puolustettavana. Suomalaisen hallintajärjestelmän erityispiirteet, kuten tilinhoitajayhteisöjen asema ja suoran hallintamallin rakenne on turvattava moniportaisen rakenteen vaihtoehtona. Arvopaperikeskusten rajat ylittävä toiminta edellyttää tuekseen myös tehokasta rajat ylittävää finanssivalvontaa. Vastaavasti arvopaperikeskusten käyttäjille on turvattava riittävät osallistumismahdollisuudet käyttäjäkomiteoihin. Talousennusteet Taulukossa ovat finanssimarkkinoilla toimivien FK:n jäsenten vetotaulukon yksittäisten ennusteiden eriäviin näkemyksiin on viimeisimmät Suomea koskevat talousennusteet julkaisuajankohdan mukaisessa järjestyksessä. Lisäksi taulukossa on suoma- Uusin talousennustetaulukko löytyy FK:n verkkosivuilta: hyödyllistä tutustua syvällisemmin kunkin tahon ennusteista. laisten ja kansainvälisten ennustelaitosten ennusteita. Yhteen- www.fkl.fi Suomea koskevat uusimmat talousennusteet Laatija Bkt, muutos-% Yksityinen kulutus, muutos-% Vienti, muutos-% Investoinnit, muutos-% Kuluttajahintainflaatio*, % Julkaisupvm Työttömyysaste, % 2011 2012 2013 2011 2012 2013 2011 2012 2013 2011 2012 2013 2011 2012 2013 2011 2012 2013 Nordea 27.3.2012 2,9 0,5 2,0 3,3 1,4 1,9-0,8-0,3 5,7 4,6-1,0 0,6 3,4 3,0 2,5 7,8 8,0 8,0 Sampo Pankki 13.3.2012 2,9-0,2 2,0 3,3 1,5 1,5-0,8-2,0 3,0 4,6-1,5 2,0 3,4 2,8 2,3 7,8 7,9 8,0 OP-Pohjola -ryhmä 30.1.2012 2,7 1,0 2,0 3,6 2,1 2,3-1,1 3,0 4,5 4,7-1,8 1,5 3,4 2,4 2,0 7,8 7,8 7,6 Aktia 18.1.2012 2,6-0,3 1,7 3,4 2,6 2,1 7,8 8,0 7,8 Handelsbanken 15.12.2011 2,7 1,0 2,4 3,5 1,3 2,3 2,1 1,3 3,9 5,0 0,7 2,4 3,4 2,4 2,0 7,9 8,3 8,5 Tapiola Pankki 15.12.2011 2,8-1,5 0,5 0,0 0,5-2,0 4,0-5,0-1,0 3,2 1,4 1,8 7,8 8,5 9,0 POP Pankki -ryhmä 14.12.2011 2,9-1,0 3,5-0,5 2,0-3,5 4,0-3,0 3,4 2,3 7,7 8,4 VM 4.4.2012 2,9 0,8 1,5 3,3 1,0 1,1-0,8 0,5 2,7 4,6-1,0 2,2 3,4 2,8 2,6 7,8 8,0 7,9 PT 3.4.2012 2,9 1,9 2,6 3,3 2,2 1,3-0,8 4,3 7,1 4,6 1,8 3,6 3,4 2,9 3,2 7,8 7,8 7,2 Etla 21.3.2012 2,9 0,9 2,6 3,3 1,7 1,5-0,8 2,3 5,5 4,7-1,1 3,7 3,4 2,7 1,8 7,8 7,7 7,3 PTT 27.3.2012 2,9-0,9 2,3 3,3 0,5 2,5-0,8 0,0 5,0 4,6-4,3 1,1 3,4 2,9 2,6 7,8 8,0 8,1 Suomen Pankki 15.12.2011 2,8 0,4 1,8 3,7 1,2 1,4-3,2 0,4 6,0 3,5 2,6 1,9 7,8 7,9 7,9 Euroopan komissio 11.5.2012 2,9 0,8 1,6 3,3 1,7 1,0-0,8 1,9 4,8 4,6-1,2 2,8 3,6 2,7 2,1 7,8 7,9 7,8 OECD 1.5.2012 2,9 0,9 2,0 3,3 1,7 1,9-0,8 0,5 3,3 4,6 0,6 1,6 3,3 3,2 2,4 7,9 8,0 7,7 IMF 17.4.2012 2,9 0,6 1,8 3,3 2,9 2,1 7,8 7,7 7,8 * OECD, IMF ja Euroopan Komissio = yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi Päivitys 28.5.2012 9

Finanssialan Keskusliitto (FK) on toimialajärjestö, joka edustaa turvaan kuuluvia liikenne-, työeläke- ja työtapaturmavakuutuksia. Suomessa toimivia pankkeja, vakuutusyhtiöitä, rahoitusyhtiöitä, Finanssialan Keskusliitolla on noin 450 jäsenyhteisöä ja niiden arvopaperinvälittäjiä, sijoitusrahastoyhtiöitä sekä finanssialan palveluksessa toimii noin 43 000 työntekijää. työnantajia. Osa jäsenistä hoitaa myös lakisääteiseen sosiaali- Finanssialan Keskusliitto Bulevardi 28 00120 Helsinki etunimi.sukunimi@fkl.fi www.fkl.fi