Lietteen syyssijoitus ja nurmilta huuhtoutuvan fosforin vähentämismahdollisuudet Perttu Virkajärvi & Mari Räty MTT Maaninka, Kotieläintuotannon tutkimus RAE-hanke: "Ravinteista rahoiksi ", Kuopio
Esityksen sisältö: RAE-hankeen osa Uudet menetelmät ja niiden pilotointi Lannan prosessointimenetelmät ja ravinteiden hallinta Lietelannan syyssijoitus nurmeen - levityksen vaikutukset ravinteiden huuhtoutumiseen Karjanlannan mekaanisen ja kemiallisen separoinnin yhdistäminen Nurmikasvuston poisto syksyllä Kynnön syventäminen fosforirikkailla lohkoilla Kasvidiagnostiikka Biohiilen vaikutukset nurmiviljelyn vesistöpäästöihin (Kosteikkojen vaikuttavuus)
Tausta Fosfori on sisävesien rehevöitymisen minimitekijä Huuhtoutuu pintavalunnan mukana Miten nautakarja- tai nurmitila voi tehostaa fosforin kiertoa ja samalla suojella vesistöjä?
1.3. 17.3. 24.3. 31.3. 7.4. 14.4. 21.4. 28.4. 5.5. Lumi ja routa (cm) P-pitoisuus (mg/l) valunta (mm) Pintavalunta keväällä (Järvenranta, K. & Virkajärvi, P.; MTT Maaninka) 6 5 18 15 4 3 12 9 2 1-1 -2-3 6 3-3 -6-9 Pintavalunta mm Lumi cmpvm Routa cm Kokonais-P mg/l Kuva: MTT/Perttu Virkajärvi Pintavalunta muodostaa noin 3 % kokonaisvalunnasta. Jopa 8 % fosforin vuotuisesta kokonaishuuhtoumasta voi tulla 2 viikon aikana keväällä (Huom. Ilmastonmuutos ja muuttuvat syksyt/talvet). Valtaosa kuormituksesta tulee kasvukauden ulkopuolella (kevätpainotteinen). Jopa 9 % kokonaisfosforista voi olla liukoisessa muodossa.
1. Lieteen levitysaika ja ravinteiden huuhtoutuminen aiemmat suomalaiset kokeet Turtola, E. & Kemppainen, E. 1998. Nitrogen and phosphorus losses in surface runoff and drainage water after application of slurry and mineral fertlizer to perennial grass ley. Agricultural and Food Science in Finland 7: 569 581. Toholammen huuhtoutumiskenttä (pinta- ja salaojavalunta); hietamaa. Perustamisvuosi 1992 93, nurmivuodet 1993 96, kyntö 1996. Naudan liete, hajalevitetty. Levitysmäärä noin 28 kg P/ha /syksy (karkea arvio n. 56 tn liete/ha). Huuhtoutunut P Kg/ha/v % NPK-l Lannoittamaton,18 18 Syyslevitys 4, 4 Talvilevitys 13,5 135 Kevätlevitys 1, 15 NPK-lannoitus 1, 1 Nurmivuosina pintavalunnan osuus kokonaisvalunnasta oli 83 1 %. Syyslevitys hajalevityksenä selvästi huonompi kuin kevätlevitys. Entä millainen olisi huuhtouma jos syyslevitys olisi tehty sijoituksena?
kg/ha/vuosi Lietteen levitysmenetelmän merkitys Uusi-Kämppä, J. & Heinonen-Tanski, H. 28. Evaluating slurry broadcasting and injection to ley for phosphorus losses and fecal microorganisms in surface runoff. Journal of Environmental Quality 37: 2339 235. 1. Maahan: P-luku 2. P:n huuhtoutumiseen Viljavuus-P, mg/l 5 1 15 2 25 3 5 1 1.2 1.8 44 Levitysmäärä P kg/ha/vuosi 15.6 cm 2.4 25 3 35 Pintalevitys Sijoitus Väkilannoitus.2 48 23 15 15 8 Pintalevitys Sijoitettu äkilannoitus Lieteen levitysmenetelmä 1 levityskerta per vuosi 2 levityskertaa per vuosi 1) Asiallinen lietemäärä (jossa 15 kg/ha P) lyhytaikaisessa kokeessa ei ole ollut ongelma eikä eroa levitysmenetelmissä. 2) Sijoittaminen estää tehokkaasti P:n huuhtoutumista (8 %) ja alentaa maan pintakerroksen P-lukua.
Lietelannan syyslevityksen hyödyt Lietelannan levitysajan pidentyminen: Mahdollistaa maan rakenteen kannalta levityksen paremman ajoittamisen. Mahdollistaa kuljettamisen myös kauempana sijaitseville peltolohkoille. Mahdollistaa konekapasiteetin tehokkaamman käytön (urakointi, tilojen välinen yhteistyö; mahdollistaa uuden ympäristöystävällisemmän teknologian käyttöönoton). Lantavarastoihin saadaan lisää tilaa sisäruokintakaudeksi. Maan lämpötilan lasku: < 1 C (USA; Snyder ym. 2), < 5 C (Suomi; Salo ) Hidastaa nitrifikaatiota eli ammoniumin (NH 4+ ) hapettumista huuhtoutumisalttiiksi nitraatiksi (NO 3- ), NH 4 - N:ä kertyy kylmään ja kosteaan maahan. Hidastaa denitrifikaatiota eli nitraatin (NO 3- ) pelkistymistä kaasumaisiksi typpiyhdisteiksi (N 2 O, N 2 ). Hidastaa mineralisaatiota ja epäorgaanisen typen vapautumista. Vähentää ammoniumin (NH 4+ ) haihtumista ammoniakkina (NH 3 ) levityksen yhteydessä, ja kaasumaisten päästöjen aiheuttamia tappioita. Ammoniumioneja (NH 4+ ) voi pidättyä maahan (Liikkuu huonommin kuin NO 3-.) Vaihtuvaan muotoon savimineraalien pinnoille ja humukseen kationinvaihdon seurauksena (ns. epäspesifinen pidättyminen). Vaikeasti vaihtuvaan muotoon joidenkin savimineraalien kerrosväleihin.
Lietelannan syyslevityksen haitat Märkä maa, painava lietteenlevityskalusto: Lisäävät pohjamaan tiivistymisen riskiä maan rakenteen huonontuminen, kasvukunnon heikentyminen (kasvien kasvu, viljeltävyys, maan kasvutekijät, ympäristökuormitus). Kasvukauden ulkopuolella kasvusto ei sido mineraalityppeä (NH 4 - ja NO 3 -N): Valuntaa aiheuttavat sateet lietelannan levityksen jälkeen typen huuhtoutuminen. Mineralisaation ajankohta kasvukauden ulkopuolella: Kasvien typenotto vs. mineralisaatio eli typpeä sisältävien orgaanisten yhdisteiden hajoaminen epäorgaaniseksi typeksi. Käyttämättä jäänyt ja/tai mineralisaatiossa vapautunut epäorgaanien typpi kulkeutuu veden mukana pinta- ja pohjavesiin: Vesistöjen rehevöitymisriski, kun typpi on minimitekijä (merkitys ei ole selväpiirteinen). Heikentää kasvien lietelannan typen hyväksikäyttöä. Typen kumuloituminen lietelannan pitkäaikaisessa käytössä? Fosforin huuhtoutumisriksi.
Naudan lietelannan sijoittaminen nurmeen syksyllä - N ja P huuhtoutuminen Nurmi perustettu 211 Nurmivuodet 212 215 Koejäsenet: 4 tn/ha toiselle sadolle (täydennys SS), 2 tn/ha toiselle sadolle (täydennys SS) + 2 tn/ha myöhään syksyllä. (Kevätlannoituksessa NK1 on huomioitu syksyllä levitetyn lietteen sis. liukoisesta typestä 75 %.) Levitys sijoittamalla: Sijoitussyvyys n. 6 cm. 2-kiekko, vannasväli 25 cm (työleveys 15 cm). Lietteen syyslevitys 3.1.212 Lysimetrikenttä 31.1.212 Kuvat: MTT/Mari Räty
LYSIMETRIKENTTÄ pinta- ja pohjavesivalunta: Maanpinta 1 m R R T R syys syys kesä kesä kesä kesä syys syys 1,8 m Lysimetri Salaojaruutu Toimimaton lysimetri 3 cm Salaoja Hiekkaa 1 m Perustettu 1986 Kaltevuus n. 1% Muovikangasseinät 1 m T syys syys Pintakeräin 7 m Vesinäytteiden keräysrakennus Lietelannan syyslevityksen vaikutus typen huuhtoutumiseen (MTT; RAE -hanke). Bioenergiaksi viljeltävän ruokohelven kasvihuonekaasutaseet kivennäismaalla (MTT + UEF). Kuva: MTT/Mari Räty
Lämpötila, o C Maan lämpötila vuosina 2 213; Maaninka, Halola 25. Maan lämpötila: keskiarvo, min ja maks Maaninka, Halola vuosina 2 213, syvyys 1 cm 2. 15. 1. Lämpötila keskiarvo Min lämpötila Maks lämpötila 5.. -5. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Kuukausi Vuosina 2 213 maan lämpötilojen keskiarvo oli syyskuussa 11, o C ja lokakuussa 5,3 o C.
Lämpötila, o C Maan lämpötila lietteen levityshetkellä syksyllä 212 ja 213 Lämpötila, o C Maan lämpötila lysimetrikentällä (5 1 cm) syksyllä 212 13. 11. 9. 7. 5. 3. 1. -1. -3. -5. Syksyllä 213 levitys sulaan maahan ensilumien jälkeen. Lietteen syyslevitys 3.1.213. 13. 11. 9. 7. 5. 3. 1. -1. -3. -5. Päivämäärä Maan lämpötila Maan lämpötila Ilman lämpötila Syksy 212 erittäin sateinen, levitys jäätyneeseen maahan (pinta) ennen ensilumia. Lietteen syyslevitys 3.1.212. Maan lämpötila lysimetrikentällä (5 1 cm) syksyllä 213 Päivämäärä Maan lämpötila Maan lämpötila Ilman lämpötila
Maksimi Minimi Syyslevitys Kesälevitys Syyslevitys Kesälevitys Syyslevitys Kesälevitys Kok. N (kg ha -1 ) Alustava tulos Lysimetrivalunnan kokonaistyppi 7 6 5 4 3 2 1 25 211 211 212 212 213 213-214
Kuiva-ainesato 213 Kuiva-ainesato, kg ha -1 12 1 8 6 4 2 6134-856 kg/ha 5278 4117 4163 1251 9441 Alentunut sato (16 %) selvä märän syksyn jälkeen. Kesälevitys Syyslevitys Kesälevitys Syyslevitys Kesälevitys Syyslevitys 1.SATO 2. SATO 1. ja 2. SATO 12 Kuiva-ainesato 214 1 9 748 9 619 Kuiva-ainesato, kg ha -1 8 6 4-124 kg/ha 5 866 5 742 3 882 3 877 2 Kesälevitys Syyslevitys Kesälevitys Syyslevitys Kesälevitys Syyslevitys 1. SATO 2. SATO 1. ja 2. SATO
Maksimi Minimi Syyslevitys Kesälevitys Syyslevitys Kesälevitys Syyslevitys Kesälevitys P (kg ha -1 ) Alustava tulos pintavalunnan mukana huuhtoutuva fosfori 2. 1.6 1.2.8 Org. P Liuk. P.4. 25 211 211 212 212 213 213 214 211 212; Nurmen perustaminen (Lietteen levitys 35 tn/ha, kalkitus 4 tn/ha, kylvö (timotei(tenho)-nurminata (Kasper) 7 %+3 %) 212 213 ja 213 214; Lietteen kesä- ja syyslevitykset
Johtopäätökset Syksyn levitysaikaa oli hyvin vaikea ennustaa. Ajoitus milloin tulee sopiva talven alku. Kestoa kuinka monta päivä levitys on mahdollinen. Olosuhteita lämpimien ja kylmien jaksojen ja sademäärien vaihtelua. Lieteen syyssijoitus ei lisännyt typen huuhtoumista merkittävästi. (Lämpötilateoriat toiminevat) Typpihuuhtouman taso on korkeahko. Jatkuva lieteen käyttö muodostaa lievän riskin pohjavesialueella? Suomessa pohjavesien tila Euroopan parhaita samoin pintavesien. Märkänä syksynä fosforia huuhtoutui selvästi liikaa, vaikka liete oli sijoitettu. Ei niin paljon kuin aikaisemmissa hajalevitys kokeissa (Turtola & Kemppainen1998). Kuivempanakin syksynä huuhtoutuminen syyssijoituksesta oli suurempaa kuin kesälevityksestä, mutta määrällisesti ei tavattoman suuri. Käyttösuosituksien antaminen tulee olemaan vaikeaa, sillä tilakohtaiset olosuhteet ratkaisevat levityksen onnistumisen (maan kosteus, sää.) Myöhäisen syyslevityksen varaan on hankala suunnitella. Hetkellisesti olisi mahdollista reagoida, jos tilaisuus on hyvä miten määritellään hyvä hetki/olosuhteet. P -huuhtoutumisriski on vakava.
2. Nurmikasvuston poisto syksyllä Kuvat: MTT/Perttu Virkajärvi
Syyssato (kg P ha -1 ) Nurmikasvuston poisto syksyllä (RAE-hanke) Muokkauskerroksen P-luku 6,2 mg l -1 Ensimmäisen sadon niitto tapahtui kaikilla koejäsenillä samanaikaisesti. Toisen sadon niittoaika oli porrastettu 14 vrk:n välein. Niittoajat 212 213 1 Ei niittoa 2 31.7.212 16.7.213 3 14.8.212 3.7.213 4 28.8.212 13.8.213 5 11.9.212 27.8.213 6 25.9.214 1.9.213 1 8 6 4 2 Kasvuston Syksyllä 212 P-määrä ja 213 nostetut kg/ha 212 nurmilaatat ja 213 212 213 8 7 Syksyllä 212 ja 213 nostetut nurmilaatat Huuhtoutunut P-määrä g/m 2 212 ja 213 Käsittely mg kokonais-p m -2 6 5 4 3 2 1 212 213 Käsittely
Maan pintakerroksen P-luku erilaisilla suojakaistoilla Räty, M. (Julkaisussa: Rasa, K., Räty, M. & Uusi-Kämppä. 27. Suojavyöhykkeen iän ja hoidon vaikutus suojavyöhykkeen toimintaan (SUOTO). Pro Terra No. 34. Helsingin yliopisto, Soveltavan kemian ja mikrobiologian laitos. 64 s. 3 P mg l -1 maata 2 1-2,5 2,5-5 -2,5 2,5-5 -2,5 2,5-5 -2,5 2,5-5 -2,5 2,5-5 -2,5 2,5-5 Vanha luonnonkaista Vanha ruohovartinen Vanha niitetty Nuori niitetty Vanha laidunnettu Nuori laidunnettu Vanhalla luonnonkaistalla oli pintamaakerroksessa viljavuusfosforia (22 mg l -1 ) lähes kolmikertaisesti vanhaan niitettyyn kaistaan verrattuna (7,5 mg l -1 ).
Johtopäätökset Kasvuston poisto vähensi potentiaalisesti huuhtoutuvan P:n määrää säilörehunurmelta, eli pitkällä aikavälillä toimenpiteen pitäisi olla hyödyllinen. Suojakaistoilla myös laidunnus edullinen verrattuna ei suojakaistaa tilanteeseen. Laidunnusta ei suositella nuorelle nurmelle. Elo-syyskuun alku on todennäköisesti sopiva korkean P-tilan lohkon tai suojakaistatyyppisen säilörehunurmen viimeinen niittoaika. Etenkin vanhojen suojakaistojen kasvustossa paljon potentiaalisesti huuhtoutuvaa fosforia. Sääolosuhteet ennen ja jälkeen niiton ratkaisevat toimenpiteen merkityksen: Ohut lumipeite/ei lumipeitettä ja suuret lämpötilavaihtelu - > suurempi P:n huuhtouma ja toimenpiteen merkitys edullinen. Perinteinen stabiilimpi talvi, tasaisempi lämpötila lumen alla -> Vähemmän P:n huuhtoumista ja toimenpiteen merkitys vähäisempi lyhyellä aikavälillä. Nurmialueella eroosio on vähäistä - paitsi kynnetyt nurmet ja viljat. Suojakaistoissa paljon selvittämättömiä seikkoja. Liukoisen ja partikkeli-p:n vaikutuksien haittasuhde. Kasvilajit. Tulvien vaikutus jne.
3. Kynnön syventäminen fosforirikkailla lohkoilla Kuvat: MTT/Mari Räty
P-luku (mg P HAAc l -1 maata) Kynnön syventäminen fosforirikkailla lohkoilla Fosfori huuhtoutuu maan pintakerroksesta. Sitä enemmän mitä korkeampi on maan pintakerroksen (n. -2 cm) P-luku. Korkean P-tilan lohkojen P-pitoisuus laskee suhteellisen hitaasti, vaikka lannoituksesta luovutaan (kuva). Viljelymaille on tyypillistä, että muokkauskerroksen ja alapuolisen jankon välillä on selvä ero P-pitoisuuksissa. Syvennetyllä kynnöllä maata muokataan tavanomaista kyntösyvyyttä syvemmältä, ja sekoitetaan runsaasti helppoliukoista P:a sisältävä maan pintakerros vähemmän P:a sisältävään maakerrokseen. Lisää maan P:n sitomiskykyä. Tavoite: Selvittää, voiko kynnön syventämisellä nopeuttaa pellon pintakerroksen P-luvun laskua. 14 12 1 8 6 4 2 Maan viljavuus-p:n kehitys eri P-taseilla Laskentamalli: Uusitalo, R. MTT (julkaisematon) Tase 14 Tase Tase -1-2, mg P l -1-4, mg P l -1 5 1 15 2 25 Vuosi Kyseessä ei ole 197-luvun syväkyntö!
Toteutus Toteutus tavanomaisilla auroilla: Syksy 211: 4-siipinen 14 tuuman aura. Syksy 212: tavanomainen n. 23 cm; 3-siipinen 14 tuuman aura, syvennetty n. 35 cm; 3-siipinen 18 tuuman aura. Kaksi aluetta, muokkauskerros, lähtötilanne: Alue 1: Multava (m) hietamoreeni (HtMr), P-luku 44 mg P HAAc l -1 maata (korkea), Alue 2: Multava (m) karkea hieta (KHt) P-luku 21 mg P HAAc l -1 maata (hyvä). Kuvat: MTT/Mari Räty
Syvyys (cm) Syvyys (cm) Tulokset - maan P-luku eri syvyyksillä Alue 1; kyntösyvyys 23 cm Lähtötilanne vs. 1. ja 2. muokkauskerta mg P AAc l -1 maata 1 2 3 4 5 6 Alue 1; kyntösyvyys 35 cm Lähtötilanne vs. 1. ja 2. muokkauskerta mg P AAc l -1 maata 1 2 3 4 5 6 5 5 1 1 15 15 2 2 25 25 3 3 35 Lähtötilanne 23 cm 35 Lähtötilanne 35 cm 4 1. muokkauskerta 23 cm 4 1. muokkauskerta 35 cm 45 2. muokkauskerta 23 cm 45 2. muokkauskerta 35 cm 5 5 Syvennetty kyntö alensi pintamaan P-lukua 14 mg/l. Yksi kyntökerta riitti. Tämä olisi vienyt 14 vuotta lannoituksen lopettamisen kautta. Kynnön syventämisen etu kyntökerroksen (25 cm) P-luvussa oli 5-6 mg/l. Tällä on myös merkitystä viljavuusluokkien rajatapauksissa. Multavuus ja ph säilyivät tällä maalla hyvin. Kivet eivät haitanneet.
Johtopäätökset Kynnön syventäminen toimi toisella lohkolla ja toisella ei. Vaikutus riippuu pintamaan ja pohjamaan eroista (P-pitoisuudessa). Sillä ei ollut yleisesti ehdotettuja haitallisia vaikutuksia. Voi suositella korkean P:n lohkoille kunhan ensin: Tarkistaa maanäytteellä kyntökerroksen ja pohjamaan välisen eron. Ei sovi kivisille yms. lohkoille. Pohjois-Savon viljelysmaista noin 4 %:a voisi hyötyä toimenpiteestä. Fosforiluvultaan viljavuusluokassa korkea tai arveluttava korkea (VP). eli n. 3 mg/l (hietamaa).
4. Kasvidiagnostiikka ja fosforilannoitus Kasvin ravinnepitoisuuden kautta voidaan arvioida lannoituksen riittävyyttä. Tarkka, koska kertoo kasvin todellisen ravinteen oton. Tulos saadaan vasta lannoituksen jälkeen. Perinteisesti: ravinteen pitoisuus kuiva-aineessa. Uusi suuntaus: ravinnepitoisuus suhteessa kasvimassaan tai toisiin ravinteisiin. N- ja P -tarve molemmat suuremmat metabolisesti aktiivisissa solukoissa => mitä enemmän korsia, sen pienempi konsentraatiotarve. => N:P -suhde lupaava ravinnetarpeen osoittaja.
Kumulatiivinen sato Maaninka Ruukki 9 9 8 8 212 212 7 6 5 4 3 7 211 6 21 29 5 28 4 27 3 26 211 21 29 28 27 26 2 1 P suositus 2 25 24 1 23 P suositus 25 24 23
P-lannoituksen vaikutus nurmen satoon - 3 koetta 2-luvulta Ka-sato kg ka/ha/v 14 14 14 12 12 12 1 1 1 8 8 8 6 4 26 27 6 4 27 28 6 4 21 2 28 2 29 2 211 212 5 1 15 5 1 15 1 2 4 MTT Maaninka, mkht, P-luku 27 mg/l P-lannoitus, kg/ha/v MTT Ruukki, rmkht, P-luku 18 mg/l MTT Maaninka, ermhe, P-luku 6 mg/l Saves 24 %
kg ka/ha/v Kuiva-ainesato kh/ha/v kg ka/ha/v Yhteenveto lannoituksesta 1 9 8 7 1 9 8 7 1 9 8 7 6 6 6 5 5 5 4 4 4 3 3 3 2 2 2 1 1 1 1 2 3 4 5 Typpilannoitus kg N/ha/v Kivennäismaat Eloperäiset maat 5 1 15 2 25 3 Ht (alhainen reservikalium) Kaliumlannoitus kg/ha/v LCt (alhainen reservikalium) HsS (korkea reservikalium) 1 2 3 4 5 6 Fosforilannoitus kg P/ha/v Matala P < 1 mg/l P > 1 mg/l N K P N antaa 1-2 %, K 1 % ja P antaa 1 15 % sadonlisää, silloin kun maassa on N-, K- tai P-tila heikko.
Kyntökerroksen viljavuusfosfori Maaninka Maaninka kyntökerros 22.5 2. 17.5 15. 12.5 1. 1 P - 2 P norm-norm 3 P nurmivuosien - 4 P nurmivuosien hidas - 5 P liete - P - P norm-norm P nurmivuosien - P nurmivuosien hidas - P liete - P liete -liete P nurmiv. hidas 2 - ---8 Syksy 11 Syksy 12 Syksy 13 7.5 lähtö Syksy 3 Syksy 4 Syksy 5 Syksy 6 Kevät 7 Syksy 7 Syksy 8 Syksy 9 Syksy 1 Syksy 11 Syksy 12 Syksy 13 Ruukki kyntökerros Viljavuus-P laskee kaikilla koejäsenillä, ts. suositusten mukainen lannoitus ei estä laskua. 22.5 Nautakarjatilalla lietteen P ei johda korkeisiin maan P-lukuihin, jos käyttö nykyohjeiden 2. mukaista ja 1 P typpilannoituksesta - huolehditaan. 17.5 2 P norm-norm P norm-norm -ruudut erottuvat alimpana, mutta erot eivät kovin suuria. P nurmivuosien - 15. 3 P nurmivuosien - P nurmivuosien hidas - 12.5 1. 4 P nurmivuosien hidas - 5 P liete - P - P liete - P liete -liete P nurmiv. hidas 2 - ---8
Johtopäätökset Kansainvälisten tulosten perustella N:P -suhde toimii useilla kasvilajeilla. Koska Suomessa ei ole riittävästi havaintoja tilanteista, joissa P-lannoitus lisäsi satoa, ei kasvidiagnostiikkaa voida toistaiseksi kehittää. Maan P-luvun kohtuullinen lasku ei ole ongelma. Taloudellisesti kannattavampaa lannoittaa kasvia kuin maata. Nurmen P-lannoituksella saatu sadonlisä on huomattavan pieni suhteessa typen ja kalium satovasteeseen sellaisissa oloissa, jolloin vastetta saadaan.
KIITOS! Lietteen levitystä vuonna 1969. Kuva: Valto Kuosmanen. Lietenäytös 27. Kuva: MTT/Perttu Virkajärvi 25.11.214