Taitaja2005/Elektroniikka. 1) Resistanssien sarjakytkentä kuormittaa a) enemmän b) vähemmän c) yhtä paljon sähkölähdettä kuin niiden rinnankytkentä



Samankaltaiset tiedostot
Taitaja2007/Elektroniikka

Sähkötekniikan perusteet

Sähkötekniikan perusteet

Taitaja2008, Elektroniikkalajin semifinaali

Taitaja2004/Elektroniikka Semifinaali

2. Vastuksen läpi kulkee 50A:n virta, kun siihen vaikuttaa 170V:n jännite. Kuinka suuri resistanssi vastuksessa on?

ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504

Sulautettujen järjestelmien kilpailutehtävä

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

C 2. + U in C 1. (3 pistettä) ja jännite U C (t), kun kytkin suljetaan ajanhetkellä t = 0 (4 pistettä). Komponenttiarvot ovat

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

Sulautettujenjärjestelmien kilpailutehtävä Hissin ohjaus mikro-ohjaimella (DC-moottorin ohjaus)

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Omnia AMMATTIOPISTO Pynnönen

SÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

Transistoreiden merkinnät

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.

SÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015

Taitaja semifinaali 2010, Iisalmi Jääkaapin ovihälytin

TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

Luento 6. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

7.3. Oheisrautaa. DS

ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T320003

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

ELEC-A4010 Sähköpaja Arduinon ohjelmointi. Jukka Helle

Coulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q

kwc Nirni: Nimen selvennys : ELEKTRONIIKAN PERUSTEET 1 Tentti La / Matti Ilmonen / Vastaukset kysymyspapereille. 0pisk.

TYÖ 58. VAIMENEVA VÄRÄHTELY, TASASUUNTAUS JA SUODATUS. Tehtävänä on vaimenevan värähtelyn, tasasuuntauksen ja suodatuksen tutkiminen oskilloskoopilla.

Sähköpaja. Kimmo Silvonen (X)

Sähköautoprojekti Pienoissähköauto Elektroniikan kokoonpano Moottoriohjain.

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

TAITAJA 2007 ELEKTRONIIKKAFINAALI KILPAILIJAN TEHTÄVÄT. Kilpailijan nimi / Nro:

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

6.2. AVR_rauta. Analogia-komparaattori-ohjelmointia , pva

Pynnönen Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

TASONSIIRTOJEN ja VAHVISTUKSEN SUUNNITTELU OPERAATIOVAHVISTINKYTKENNÖISSÄ

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

R = Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen on tällöin jännitteenjako = 1

CC-ASTE. Kuva 1. Yksinkertainen CC-vahvistin, jossa virtavahvistus B + 1. Kuva 2. Yksinkertaisen CC-vahvistimen simulaatio

5.6. C-kielen perusteet, osa 6/8, Taulukko , pva, kuvat jma

Erään piirikomponentin napajännite on nolla, eikä sen läpi kulje virtaa ajanhetkellä 0 jännitteen ja virran arvot ovat. 500t.

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

OPERAATIOVAHVISTIN. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö. Elektroniikan laboratoriotyö. Työryhmä Selostuksen kirjoitti

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

( ) ( ) ( ) ( ) SMG-1100 Piirianalyysi I, kesäkurssi, harjoitus 1(3) Tehtävien ratkaisuehdotukset

Tehtävään on varattu aikaa 8:30 10:00. Seuraavaan tehtävään saat siirtyä aiemminkin. Välipalatarjoilu työpisteisiin 10:00

1 f o. RC OSKILLAATTORIT ja PASSIIVISET SUODATTIMET. U r = I. t τ. t τ. 1 f O. KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

Automaation elektroniikka T103403, 3 op AUT2sn. Pekka Rantala syksy Opinto-opas 2012

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.

SATE1140 Piirianalyysi, osa 1 kevät /9 Laskuharjoitus 4: Kerrostamis- ja silmukkamenetelmä

Elektroniikka ja sähkötekniikka

ELEC-C3230 Elektroniikka 1. Luento 1: Piirianalyysin kertaus (Lineaariset vahvistinmallit)

Digitaalitekniikka (piirit), kertaustehtäviä: Vastaukset

LOPPURAPORTTI Lämpötilahälytin Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

5.4. Sulautetun järjestelmän C-kielen perusteet. 4/8. Ohjausrakenteet pva

DEE Sähkötekniikan perusteet

Elektroniikka. Mitä sähkö on. Käsitteistöä

Luento 4 / 12. SMG-1100 Piirianalyysi I Risto Mikkonen

Taitaja2010, Iisalmi Suunnittelutehtävä, teoria osa

1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla

DEE Sähkötekniikan perusteet

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit

TYÖ 2: OPERAATIOVAHVISTIMEN PERUSKYTKENTÖJÄ

OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia

Silmukkavirta- ja solmupistemenetelmä. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Sekvenssipiirin tilat

Multivibraattorit. Bistabiili multivibraattori:

Digitaalitekniikan matematiikka Harjoitustehtäviä

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Aineopintojen laboratoriotyöt I. Ominaiskäyrät

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

DEE Sähkötekniikan perusteet

Tällä ohjelmoitavalla laitteella saat hälytyksen, mikäli lämpötila nousee liian korkeaksi.

SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 7. Tehtävä 1

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

Fy06 Koe Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7

2 Jannitelähde 24 V 28 V 7,5 A

DEE Sähkötekniikan perusteet

Kuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V.

TEHTÄVÄT KYTKENTÄKAAVIO

Liikennevalot. Arduino toimii laitteen aivoina. Arduinokortti on kuin pieni tietokone, johon voit ohjelmoida toimintoja.

14.1 Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait R 1. I 1 I 3 liitos + - R 2. silmukka. Kuva 14.1: Liitoksen, haaran ja silmukan määrittely virtapiirissä.

Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

KILPAILIJAN TEHTÄVÄT ARVIOINTIOSA 5

Ulkoisten näyttömittarien liittäminen

Transkriptio:

1) Resistanssien sarjakytkentä kuormittaa a) enemmän b) vähemmän c) yhtä paljon sähkölähdettä kuin niiden rinnankytkentä 2) Kahdesta rinnankytketystä sähkölähteestä a) kuormittuu enemmän se, kummalla on pienempi lähdejännite b) kuormittuu enemmän se, kummalla on suurempi lähdejännite c) molemmat kuormittuvat yhtä paljon 3) Kahden samansuuruisen jännitelähteen rinnankytkentä a) suurentaa kytkennästä saatavan tehon 2-kertaiseksi b) suurentaa kytkennästä saatavan tehon 4-kertaiseksi c) ei vaikuta jännitelähteistä saatavan tehon suuruuteen 4) Sähkölähteestä saadaan kuormitukselle suurin teho silloin, kun kuormituksen resistanssi on a) huomattavasti suurempi b) huomattavasti pienempi c) samansuuruinen 5) Oheisen kytkennän kokonaisresistanssi on n. 1.2 kohm 1.2 kohm 5.6 kohm 4.7 kohm 330 Ohm a) 3,3 kohmia b) 2,5 kohmia c) 5,6 kohmia 1.0 kohm 1/8

6) Seuraava kytkentä toimii L C a) kaistanpäästösuotimena b) kaistanestosuotimena c) alipäästösuotimena 7) RLC-piirissä on sarjassa vastus, 0,2H:n kela ja kondensaattori. Piiri kytketään 100V:n vaihtojännitteeseen, jonka taajuus on 50Hz. Mitoita vastus ja kondensaattori siten, että piiri ottama virta on 100mA ja virran ja jännitteen välinen vaihe-ero on 0º. R L C a) R = 330Ω, C = 10µF b) R = 1000Ω, C = 50µF c) R = 560Ω, C = 33µF 8) Oheisessa kuvassa R 1 = 3.3 kω ja R 2 = 33 kω. Kytkentään syötetään jännite U in = 0,5 V. Laske kytkennän jännitevahvistus A u ja lähtöjännite U out. V: U i n + _ U out a) Au = 10, Uout = 5,0V b) Au = 11, Uout = 5,5V c) Au = 5, Uout = 10,0V R 2 R 1 2/8

9) Mitoita seuraavan kytkennän vastukset R x ja R e siten, että lamppu ja LED palavat nimellisjännitteellään ja virrallaan. Laske myös kytkennän ottama kokonaisvirta. R 1 = 330 Ω Lamppu = 6,0 V / 0,3 W R 2 = 33 Ω Led = 2,4 V / 20 ma R 3 = 82 Ω R 4 = 120 Ω R 1 9V R e R 2 a) R e = 330Ω, R x = 56Ω, I = 120mA b) R e = 56Ω, R x = 330Ω, I = 85mA c) R e = 100Ω, R x = 1000Ω, I = 10mA R x R 4 Led L R 3 10) Mitoita oheisen kytkennän tasavirtatoimintapisteeksi (Ic, Uce) 5.5mA, 4.5V. Transistorin virtavahvistus on 100. Ucc = 9,0V, Ube = 0.6V. a) Rc = 150Ω, Rb = 560kΩ b) Rc = 560Ω, Rb = 220kΩ c) Rc = 820Ω, Rb = 150kΩ 3/8

11) Nimeä oheinen kytkentä a) kääntävä vahvistin b) ei-kääntävä vahvistin c) kääntävä komparaattori V: transistorikytkentä toteuttaa? 12) Minkä portin oheinen yksinkertaistettu a) AND b) OR c) NAND 13) Tyristori saadaan johtamaan vaihtosähkön a) molemmilla puolijaksoilla b) positiivisella puolijaksolla c) negatiivisella puolijaksolla 14) Päättele yleismittarin tuloksista kumpaan ryhmään transistori kuuluu (NPN tai PNP) ja onko se ehjä vai viallinen. Jos päättelet transistorin vialliseksi, niin määrittele vika. a) C-E = OL b) C-E =.444 E-C = OL E-C = OL B-E = OL B-E =.444 B-C = OL B-C =.0 E-B =.601 E-B = OL C-B =.599 C-B =.0 c) C-E = 0L V: a) E-C = 0L B-E =.553 b) B-C =.551 4/8

E-B = 0L c) C-B = 0L 15) Oheisessa kuvassa diodia käytetään suojaamaan +U a) transistoria b) relettä c) XOR-piiriä =1 16) Oheisen mikrofonivahvistimen vahvistus säätyy välillä a) 0 10 b) 10 50 c) 10 110 V: 17) Oheinen kytkentä toteuttaa loogisen funktion A > 1 B & C > 1 D a) F = A+B C+D b) F = A+B C+D c) F = A+C B+D V: 18) Oheinen kytkentä toteuttaa loogisen funktion A = 1 B & C > 1 D a) A+B C+D b) A+B+C+D c) C+D V: 5/8

19) Missä järjestyksessä nappeja A-D on painaistava jotta lamppu syttyy. Alussa kaikkien kiikkujen lähdöt Q ovat tilassa 0. a) A-B-D-C b) C-D-B-A c) B-D-C-A 20) Mitä tarkoitetaan sillä, että kiikku on kellotettu a) kiikun tilaan voi vaikuttaa ainoastaan kellopulssin aikana b) kiikku vaihtaa aina tilaansa kellopulssin aikana c) kiikku ei ole riippuvainen kellopulssista 6/8

/*************************************************************** Project : SPI-koe EXB2313-kortille Date : 5.11.2004 Author : Jari Koskinen Company : Tietomyrsky ***************************************************************/ #include <90s2313.h> #define CLK PORTB.0 // piirin CLK -> PB.0 (kellopulssi) #define DIN PORTB.1 // piirin DIN -> PB.1 (data) #define CS PORTB.2 // piirin CS -> PB.2 (piirin valinta) /* funktio spix lähettää SPI-väylään (sarjamuodossa) */ /* 8-bittisen tiedon (data) */ /* cs - - */ /* DATA D7 D6 D5 D4 D3 D2 D1 D0 */ /* CLK - - - - - - - - */ /* */ void spix(unsigned char data) { unsigned char i; // yleinen luuppimuuttuja unsigned char mask; // maski CS = 0; // CS aktiiviseksi mask = 0x80; // aloit. eniten merkitsevästä bitistä for (i=0; i<8; i++) // siirretään ensin osoite 8 bittiä { if (mask & data) // onko maskin kohdalla oleva bitti 1? DIN = 1; // jos on, aseta DIN-linja 1-tilaan else DIN = 0; // jos ei, aseta DIN-linja 0-tilaan mask >>= 1; // siirrytään seuraavaan bittiin } CLK = 1; // kellopulssin nouseva reuna _- CLK = 0; // kellopulssin laskeva reuna -_ } CS = 1; // CS lepotilaan /* Pääohjelmassa testataan funktion toiminta */ void main(void) { PORTB = 0xFF; // B-portin alustukset DDRB = 0xFF; PORTD = 0x7C; DDRD = 0x40; // D-portin alustukset 7/8

CLK = 0; CS = 1; spix(0x01); // CLK lepotilaan // CS lepotilaan // lähetetään SPI-väylään data 01H } while (1) { // ei tehdä mitään muuta }; // jäädään vaan jumiin tänne /* Kysymykset yllä olevaan ohjelmalistaukseen 1. Mihin tilaan seuraavat mikro-ohjaimen lähtöliitännät jäävät, kun yllä oleva ohjelma on suorittanut spix(0x01) funktion kutsun (kokonaan)? - PB.2 =? - PB.1 =? - PB.0 =? 2. Mikä on spix-funktiossa muuttujan mask arvo heksalukuna, kun muuttujan i arvo on 1? - mask =? (heksalukuna!) 3. Mikä on muuttujan mask arvo (8-bittisenä) binäärilukuna, kun spix-funktio on suoritettu aivan loppuun asti? - mask =? (binäärilukuna!) 4. Mitkä kaksi muutosta pitää spix-funktioon tehdä, jotta data lähetetään vähiten merkitsevä bitti edellä? - kirjoita molemmat muutettavat ohjelmarivit ja millainen sen pitäisi olla muutoksen jälkeen. (huomioi ISOT ja pienet kirjaimet ja kaikki välimerkit) Alkuperäiset rivit Muutetaan riveiksi a) b) 5. Jos spix-funktion for-lauseen perään tulee vahingossa puolipiste (;) for (i=0; i<8; i++); <- ylimääräinen puolipiste tässä! Mitä funktio tekee silloin? Miten CS, DATA, CLK muuttuvat ja kuinka monta kertaa? */ 8/8