7.3. Oheisrautaa. DS
|
|
- Emilia Saarinen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 7.3. Oheisrautaa. DS Miksi eteenpäin pyrkivällä insinööriopettajalla rehtoriksi tullessaan, on aina päässään paljon muutakin kuin järkeä? - Mr Maple Sisältö Yleistä 1-Wire-väylän lyhyt esittely DS1820 Funktiot Lämpötilan mittaus DS1820 anturin avulla. Ensimmäinen mallikoodi. Yleistä Yksi sulautettujen systeemien toimintoja on lämpötilan mittaus. Markkinoilta löytyy monenlaisia lämpötila-antureita eri olosuhteisiin ja eri käyttötarkoituksiin. Tässä on esitetty yksi tapa, lisää erilaisilla antureilla ADC-muunnosta käsittelevässä osassa. Tässä esitellään vain pieni esimerkki, jossa käytetään Dallasin DS1820-anturia. Kyseessä ei ole pelkkä digitaalinen lämpötila-anturi, vaan komponentti, joka sisältää AD-muuntimen ja 1-wire-liitäntäelektroniikkaa jolla se liitetään mikro-ohjaimeen. Lämpötilatieto saadaan sarjamuodossa 9-bittisenä lukuna. Lämpötila-alue on 55 C C. Tässä yhteydessä ei esitellä itse komponenttia, voit tutustua lisätietoja sisältäviin dokumentteihin Dallasin kotisivulla. Perusfysiikkaa: lämpötilan muutos vaikuttaa esim. - NTC- (Negative Temperature Coefficient) ja - PTC- (Positive Temperature Coefficient) vastuksien resistanssiin. Tämä resistanssin muutos voidaan muuttaa jännitejakokytkennässä vastaavaksi jännitteen muutokseksi, joka puolestaan viedään analogiadigitaalimuuntimeen ja tieto muutetaan vastaavaksi lämpötilan arvoksi. 1
2 1-Wire-väylän lyhyt esittely 1-Wire-väylän kehittäjä on amerikkalainen Dallas-Maxim-yhtiö. 1-Wire-väylä on 2- suuntainen sarjamuotoinen tiedonsiirtoväylä, jossa väyläohjain kommunikoi yhtä datalinjaa ja yhteistä maatasoa käyttäen päätelaitteen kanssa. Päätelaitteita on saatavilla monipuolinen kirjo DS1820-anturin lisäksi. Niistä löytyy tietoja Dallasin kotisivuilta. Päätelaitteet, joita voi olla useita samassa linjassa, voivat ottaa tarvitsemansa energian datalinjasta tai erillisestä jännitesyötöstä. Jos anturi on liitetty mikro-ohjaimeeen, mikro-ohjain toimii herrana, master ja kaikki muut väylässä ovat orjia, slave. Päätelaitteet tunnistetaan komponentin sisään kirjoitetun koodin perusteella. Jokaisella väylään liitettävällä laitteella on 64-bittinen ID-koodi: - 8-bittinen perhekoodi - 48-bittinen yksilöllinen koodi ja - 8-bittinen tarkistussumma, yhteensä 64 bittiä Kaikki toiminteet voidaan kohdistaa ID-koodin avulla vain tietylle päätelaitteelle. One-Wire-standardi määrittää tietyt algoritmit päätelaitteiden ID-koodien selvittämiseen. 1-Wire-väylä on synkroninen sarjaväylä, jossa liikennöinti tapahtuu aina yhteen suuntaan, joko päätelaitteelta mikro-ohjaimelle tai päinvastoin. MCU voi lähettää myös sellaisia komentoja, jotka kohdistuvat samanaikaisesti kaikille väylällä oleville päätelaitteille. Väylän liikennöinti perustuu master-mcu:n väylälle lähettämiin kellopulsseihin. Tieto kulkee väylällä bitti kerrallaan sarjamuodossa siten, että bitin sijainti ajallisesti on aina n µs kuluttua kellopulssista. Näin jokaista bittiä vastaa yksi kellopulssi. Kellopulssien (ja näin myös bittien) välinen aika voi vaihdella tietystä minimiajasta (61 µs) äärettömään. Näin ollen, väylän tiedonsiirtokapasiteetti on maksimissaan bittiä sekunnissa. Kuten yllä mainittiin, päätelaitteet voivat ottaa käyttöenergiansa väylän datalinjasta. Tämän vuoksi datalinja on kytketty käyttöjännitteeseen (+ 5 V) n. 5 k vastuksen kautta. Päätelaitteet voivat varata energiaa sisäiseen kondensaattoriinsa korkeintaan 1 µa virralla. Mikäli päätelaitteen virrantarve on tätä suurempi, on sen otettava energiansa erillisestä käyttöjännitteen syötöstä. 2
3 DS1820 lämpötila-anturi Kuva 2. DS1820-anturin jalkajärjestys. (Dallas Semiconductor) Liikennöinti Toiminta perustuu pulssin kestoon ja sen olemassaoloon. Kommunikointilinja on open drain (avokollektori) ja siten se tarvitsee ylösvetovastuksen. Slave odottaa linjalta käskyä, silloin linja on ylhäällä. Master lähettää dataa linjalle vetämällä sen alas ja sillä se kertoo slavelle että databitti on tulossa. Master pitää linjaa alhaalla tai ylhäällä sen mukaan mitä ollaan tekemässä. Tietyn, kiinteän ajan kuluttua seuraava bitti lähetetään. Kun data on luettu slavelta masteriin, master lähettää lyhyen 1 usek low-pulssin ja sitten se vapauttaa linjan ja lukee linjaa tietyn ajan kuluttua.. Jos linja on alhaalla, niin slave lähettää low-bitin tai jos se on high, high-bit lähetetään. Sitten on viive ennen seuraavaa bitin kyselyä. Tietty protokolla resetoi slaven. Liikennöinti - alkaa aina masterin antamalla reset-pulssilla = linja alas 480 us 960 us - master siirtyy kuunteluun - jos orja on linjalla, se vastaa us kuluttua vetämällä linjan alas us ajaksi - master kirjoittaa ROM-toimintakoodin linjalle - master antaa muisti- tai ohjauskomennon - toiminta käynnistyy tai datan siirto alkaa Dallas DS18S20 antaa tuloksen Celsius-asteen puolikkaina: ylemmässä tavussa on merkkibittejä ja alemmassa lämpötila. 3
4 DS1820 Funktiot by Jukka Pitkänen - vertaa AVR-ohjaimen + DS1820-anturin lähdekoodiin uint8_t OwReset(void); - alustaa anturin ja tarkastaa onko 'narun' päässä ketään - aina ennen käskyjen antamista DS1820 pitää resetoida - kun annetaan reset-signaali, DS1820 lopettaa bittien lähettämisen uint8_t OwReadByte(void); - lukee yhden tavun DS1820:n yhdeksän tavun muistista, aloittaa vähiten merkitsevän tavun vähiten merkitsevästä bitistä - ensimmäiset 2 tavua pitävät sisällään lämpötilan, joista ensimmäinen tavu lämpötilan ja toinen tavu tiedon onko lämpötila positiivinen vai negatiivinen 0 = positiivinen ja 1 = negatiivinen void OwWriteByte(uint8_t data); - funktiolla annetaan DS1820:lle komentoja, parametrina funktio saa suoritettavan käskyn uint8_t GetTemp(void); - GetTemp hoitaa anturin alustuksen, käskyjen antamisen ja lämpötilan hakemisen OwWriteByte(0xCC); - annetaan skip-komento, jolloin ei tehdä laitteiden etsintää, ts. tiedetään, että väylällä on vain yksi DS1820 OwWriteByte(0x44); - annetaan CONVERT T komento, jolloin DS1820 aloittaa lämpötilan mittaamisen/laskemisen OwWriteByte(0xCC); - jos antureita olisi enemmän kuin yksi, pitäisi suorittaa laitteiden etsintä ja tunnistus ym. - jos antureita on vain yksi, voidaan antaa skip-komento OwWriteByte(0xBE); - read scratchpad-komento, jolloin DS1820 valmistautuu lämpötilan lukemiseen ja alkaa lähettää bittejä - muistin lukeminen täytyy tehdä heti 0xBE komennon jälkeen lsb = OwReadByte(); - luetaan anturin RAM-muistista (osoite 0) lämpötilan 8 alinta bittiä - muistin lukeminen aloitetaan vähiten merkitsevästä tavusta, siihen on talletettu lämpötila msb = OwReadByte(); - lukeminen jatkuu seuraavasta tavusta (osoite 1), missä on tieto lämpötilan etumerkistä 4
5 Lämpötilan mittaus DS1820 anturin avulla. Ensimmäinen mallikoodi. /********************************************************** Project : DS1820_lampo.c Hardware: PV-M32, (4 MHz), PV-EMO Software: WinAVR AVRStudio SP1 Build 557 Date : & Authors : ** DS1820 Funktiot by Jukka Pitkänen ** GetTemp-korjaus, Olli-Pekka Korpela ** ds1820.h by Ilari Nummila ** sovitus Pentti Vahtera Comments: DS1820 lämpötila-anturi PV-EMO-kortissa, eli IN_2 ts. PD.3 ja lcd on PORTA Tätä koodia saa käyttää vapaasti, omalla vastuulla. Parannusehdotukset -->> pentti.vahtera@microsalo.com **********************************************************/ #include <avr/io.h> #include <util/delay.h> #include "lcd_tat.h" #include "ds1820.h" #define DELAY 1041 #define TAUSTAVALO 1<<0 // PC.0 void Tulosta(uint16_t temp_anturista); int main(void) { uint16_t temp_anturista = 0; LCD_init(1,0,0); // otetaan lcd käyttöön LCD_WriteString("Lämpötila:"); while(1) { temp_anturista = GetTemp(); // luetaan lämpötilatieto Tulosta(temp_anturista); _delay_loop_1(startdelay_ms*10); } } void Tulosta(uint16_t temp_anturista) { DDRC = TAUSTAVALO; PORTC = TAUSTAVALO; uint16_t temp_apu = 0; if(temp_anturista < 0) LCD_WriteChar('-'); temp_apu = (temp_anturista*125)/255; // anturi palauttaa 9 bittiä, joista 9. bitti kertoo suunnan, ei // huomioitu tässä // resoluutio on 0,5 astetta per bitti // lämpö 0 C vastaa 0x00 // lämpö +125 C vastaa 0xFF = 255 5
6 LCD_SetCursorXY(0, 1); LCD_WriteUINT(temp_apu); if(temp_anturista % 2) LCD_WriteString(",5 C"); } else LCD_WriteString(",0 C"); Tarvitaan mukaan myös ds1820.h header-tiedosto. /* ds1820.h DS1820_lampomittaus_m32.c aputiedosto keskeneräinen, mutta toimii ainakin 4 MHz kiteellä, Ilari Nummila tarvitaan myös ds1820.c */ extern uint8_t OwReset(void); extern uint8_t OwReadByte(void); extern int16_t GetTemp(void); extern void OwWriteByte(uint8_t data); // Lämpötila-anturin portti ja pinni #define TEMP_PORT PORTD #define TEMP_PIN PIND #define TEMP_REGISTER DDRD #define TEMP_BIT (1<<3) // Viiveelle asetus #define DELAYMHZ 4 // Viiveet, korjattavaa #define DELAY500 (150 * DELAYMHZ) #define DELAY60 (19 * DELAYMHZ) #define DELAY400 (115 * DELAYMHZ) #define DELAY50 (1 * DELAYMHZ) #define DELAY45 (3 * DELAYMHZ) - Interfacing DS18x20 1-wire Temperature Sensor in MCU Environment - suomeksi 6
ETT harjoitustyö: Sovitin 1-Wire-väylään
ETT harjoitustyö: Sovitin 1-Wire-väylään Kalle Tuulos 22. helmikuuta 2002 Sisältö 1 Johdanto 1 2 1-Wire-väylän lyhyt esittely 1 3 Vaatimukset rakennettavalle laitteistolle 2 4 Laitteiston toteutus 2 4.1
Lisätiedot6.3. AVR_rauta. EEPROM-muisti 09.12.2007 pva
6.3. AVR_rauta. EEPROM-muisti 09.12.2007 pva Experience is what causes people to make new mistakes instead of old ones... - Unknown Sisältö Yleistä EEPROM-rekisterit Protoilu-ohje EEPROMmista ja Fuse-biteistä
Lisätiedot6.2. AVR_rauta. Analogia-komparaattori-ohjelmointia 12.12.2007, pva
6.2. AVR_rauta. Analogia-komparaattori-ohjelmointia 12.12.2007, pva Joka hitaasti kulkee, se kauaksi pääsee. - tuntematon Sisältö yleistä rekisterit analogiavertailijan käyttö - jännitevahti - audiokytkin
LisätiedotTaitaja2005/Elektroniikka. 1) Resistanssien sarjakytkentä kuormittaa a) enemmän b) vähemmän c) yhtä paljon sähkölähdettä kuin niiden rinnankytkentä
1) Resistanssien sarjakytkentä kuormittaa a) enemmän b) vähemmän c) yhtä paljon sähkölähdettä kuin niiden rinnankytkentä 2) Kahdesta rinnankytketystä sähkölähteestä a) kuormittuu enemmän se, kummalla on
LisätiedotTaitaja2007/Elektroniikka
1. Jännitelähteiden sarjakytkentä a) suurentaa kytkennästä saatavaa virtaa b) rikkoo jännitelähteet c) pienentää kytkennästä saatavaa virtaa d) ei vaikuta jännitelähteistä saatavan virran suuruuteen 2.
Lisätiedot5.6. C-kielen perusteet, osa 6/8, Taulukko 6.1.2008, pva, kuvat jma
5.6. C-kielen perusteet, osa 6/8, Taulukko 6.1.2008, pva, kuvat jma Every cloud has a silver line. - englantilainen sananlasku Tässä osiossa tärkeää: yksi- ja moniulotteinen taulukko Sisältö Yleistä Yksiulotteinen
LisätiedotTehtävä 5. ECIO dataloggeri lämpötila-anturilla
Tehtävä 5. ECIO dataloggeri lämpötila-anturilla Tehtävänä on rakentaa lämpötilamittausjärjestelmän prototyyppi verolevylle ja yhdistää se tietokoneen sarjaterminaaliohjelmaan. Käytettävissä on mikro-ohjaimen
LisätiedotPiirien väliset ohjaus- ja tiedonsiirtoväylät H. Honkanen
Piirien väliset ohjaus- ja tiedonsiirtoväylät H. Honkanen Laitteiden sisäiseen tietoliikenteeseen on kehitetty omat dataväylänsä. Näistä tärkeimmät: 1 wire [ käyttää mm. Dallas, Maxim. ] I²C [ Trademark
LisätiedotTAITAJA 2007 ELEKTRONIIKKAFINAALI 31.01-02.02.07 KILPAILIJAN TEHTÄVÄT. Kilpailijan nimi / Nro:
KILPAILIJAN TEHTÄVÄT Kilpailijan nimi / Nro: Tehtävän laatinut: Hannu Laurikainen, Deltabit Oy Kilpailutehtävä Kilpailijalle annetaan tehtävässä tarvittavat ohjelmakoodit. Tämä ohjelma on tehty laitteen
Lisätiedot1. Yleistä. 2. Ominaisuudet. 3. Liitännät
1. Yleistä SerIO on mittaus ja ohjaustehtäviin tarkoitettu prosessorikortti. Se voi ohjemistosta riippuen toimia itsenäisenä yksikkönä tai tietokoneen ohjaamana. Jälkimmäisessä tapauksessa mittaus ja ohjauskomennot
Lisätiedot6.1. AVR_rauta. ADC-ohjelmointi 6.1.2008 pva, kuvat jma
6.1. AVR_rauta. ADC-ohjelmointi 6.1.2008 pva, kuvat jma Eräät tykkäävät omasta navasta niin paljon, että ovat valmiita kumartamaan syväänkin pitääkseen sen näkyvissä. - Jerzy Lec Tässä osiossa tärkeää:
LisätiedotLOAD R1, =2 Sijoitetaan rekisteriin R1 arvo 2. LOAD R1, 100
Tiedonsiirtokäskyt LOAD LOAD-käsky toimii jälkimmäisestä operandista ensimmäiseen. Ensimmäisen operandin pitää olla rekisteri, toinen voi olla rekisteri, vakio tai muistiosoite (myös muuttujat ovat muistiosoitteita).
Lisätiedot6.6. Ajastin/laskuri - Timer/Counter 6.1.2008 pva, kuvat jma
6.6. Ajastin/laskuri - Timer/Counter 6.1.2008 pva, kuvat jma "Everything should be made as simple as possible, but not simpler." - Albert Einstein Sisältö 1. yleistä 2. ajastin-timer 1 a. ylivuototila,
LisätiedotELEC-A4010 Sähköpaja Arduinon ohjelmointi. Jukka Helle
ELEC-A4010 Sähköpaja Arduinon ohjelmointi Jukka Helle Arduino UNO R3 6-20VDC 5VDC muunnin 16 MHz kideoskillaattori USB-sarjamuunnin (ATmega16U2) ATmega328 -mikro-ohjain 14 digitaalista I/O väylää 6 kpl
Lisätiedot5.4. Sulautetun järjestelmän C-kielen perusteet. 4/8. Ohjausrakenteet 7.1.2008 pva
5.4. Sulautetun järjestelmän C-kielen perusteet. 4/8. Ohjausrakenteet 7.1.2008 pva Superohjelmoija on insinörttitaiteilija ja ryhtyessään koodaamaan, hän keskittyy kunnolla, leijuu jonnekin sfääreihin
LisätiedotAnturit ja Arduino. ELEC-A4010 Sähköpaja Tomi Pulli Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Mittaustekniikka
Anturit ja Arduino Tomi Pulli Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Mittaustekniikka Anturit ja Arduino Luennon sisältö 1. Taustaa 2. Antureiden ominaisuudet 3. AD-muunnos 4. Antureiden lukeminen Arduinolla
LisätiedotHammastankohissin modernisointi. Heikki Laitasalmi
Hammastankohissin modernisointi Heikki Laitasalmi Loppudemossa Mitä oltiinkaan tekemässä V-malli Modbus viestintä (PLC VFD) Esitellään laitteet Lopuksi Modbusia käytännössä Hammastankohissi Arkkitehtuuri
LisätiedotTällä ohjelmoitavalla laitteella saat hälytyksen, mikäli lämpötila nousee liian korkeaksi.
Lämpötilahälytin Tällä ohjelmoitavalla laitteella saat hälytyksen, mikäli lämpötila nousee liian korkeaksi. Laite koostuu Arduinokortista ja koekytkentälevystä. Hälyttimen toiminnat ohjelmoidaan Arduinolle.
LisätiedotTIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne
LisätiedotTaitaja2008, Elektroniikkalajin semifinaali 24.1.2008
Taitaja2008, Elektroniikkalajin semifinaali 24.1.2008 Kilpailijan nimi: 1) Oheisen kytkennän kokonaisresistanssi on n. 33 Ohm 150 Ohm a) 70 Ohmia b) 100 Ohmia c) 120 Ohmia 120 Ohm 2) Oheisen kytkennän
LisätiedotOhjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä
Ohjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä Yleistä Arduino-sovelluksen rakenne Syntaksi ja käytännöt Esimerkki ohjelman rakenteesta Muuttujat ja tietotyypit Tietotyypit Esimerkkejä tietotyypeistä Ehtolauseet
LisätiedotTIES530 TIES530. A/D-muuntimet. Mikrokontrollerit - arkkitehtuuri. Mikrokontrollerit - arkkitehtuuri. A/D- ja D/A-muuntimet
A/D-muuntimet A/D- ja D/A-muuntimet Mikäli mikroprosessorissa halutaan käyttää analogista jännitetietoa, signaali on vietävä ensin A/D-muuntimelle, joka muuttaa sen digitaaliseen muotoon. D/Amuuntimella
LisätiedotA15 - Inertial Measurement Unit
AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt (6op) 16.09.2008-19.12.2008 A15 - Inertial Measurement Unit Mikko Virkkilä Aki Juutistenaho Ohjaaja: Tapio
LisätiedotSulautettujen järjestelmien kilpailutehtävä
Sulautettujen järjestelmien kilpailutehtävä Tehtävän laatija: Jari Koskinen, Tietomyrsky Oy Taitaja 2003/Jyväskylänkoulutuskuntayhtymä Taitajat esiin! Käyntiosoite: Sepänkatu 3, Jyväskylä Puh (014) 444
LisätiedotArduino. Kimmo Silvonen (X)
Arduino Kimmo Silvonen (X) Arduino, toimiva oma versio (osat Pajalla) ATmega 328P IC DIL-kotelossa (DIP) päältä katsottuna, Arduinon pinnit +5 V TX RX DTR FT232 10k 22p 22p Reset 1 RX D0 TX D1 D2 PWM D3
LisätiedotAnturit ja Arduino. ELEC-A4010 Sähköpaja Tomi Pulli Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Mittaustekniikka
Anturit ja Arduino Tomi Pulli Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Mittaustekniikka Anturit ja Arduino Luennon sisältö 1. Taustaa 2. Antureiden ominaisuudet 3. AD-muunnos 4. Antureiden lukeminen Arduinolla
LisätiedotLUMA SUOMI -kehittämisohjelma LUMA FINLAND -utvecklingsprogram LUMA FINLAND development programme Ohjelmointia Arduinolla
Ohjelmointia Arduinolla Kyösti Blinnikka, Olarin koulu ja lukio LUMA-keskus Aalto Mikä on Arduino? Open Source Electronics Prototyping Platform Arduino on avoimeen laitteistoon ja ohjelmistoon perustuva
LisätiedotTIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne
LisätiedotROSSI-AVR Versio 1.1, päivitetty
ROSSI-AVR Versio 1.1, päivitetty 17.7.2009 Reaaliaikainen skaalattava moniajokäyttöjärjestelmä AVR-prosessoreille. Käyttöjärjestelmä on kokeiluversio ja testaus on kesken. Suunnittelu ja koodaus: Heikki
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 1.4.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 1.4.2009 1 / 56 Tentti Ensimmäinen tenttimahdollisuus on pe 8.5. klo 13:00 17:00 päärakennuksessa. Tämän jälkeen
LisätiedotSuperintend VR-16 Vikavirtarele 5-johdinverkkoihin Lyhyt käyttöohje
Superintend VR-16 Vikavirtarele 5-johdinverkkoihin Lyhyt käyttöohje Revisio Historia: Versio 1.0 Uusi dokumentti Versio 1.1 - Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Menu valinnat... 2 2.1 Limit Menu ( L )...
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssi Y1
Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 30.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 30.9.2015 1 / 27 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.
LisätiedotMikrokontrollerit. Mikrokontrolleri
Mikrokontrollerit S-108.2010 Elektroniset mittaukset 18.2.2008 Mikrokontrolleri integrointi säästää tilaa piirilevyllä usein ratkaisu helpompi ja nopeampi toteuttaa ohjelmallisesti prosessori 4-64 bittinen
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 9.2.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 9.2.2009 1 / 35 Listat Esimerkki: halutaan kirjoittaa ohjelma, joka lukee käyttäjältä 30 lämpötilaa. Kun lämpötilat
LisätiedotSignaalien datamuunnokset. Näytteenotto ja pito -piirit
Signaalien datamuunnokset Muunnoskomponentit Näytteenotto ja pitopiirit Multiplekserit A/D-muuntimet Jännitereferenssit D/A-muuntimet Petri Kärhä 26/02/2008 Signaalien datamuunnokset 1 Näytteenotto ja
LisätiedotMerkkijono määritellään kuten muutkin taulukot, mutta tilaa on varattava yksi ylimääräinen paikka lopetusmerkille:
Merkkijonot C-kielessä merkkijono on taulukko, jonka alkiot ovat char -tyyppiä. Taulukon viimeiseksi merkiksi tulee merkki '\0', joka ilmaisee merkkijonon loppumisen. Merkkijono määritellään kuten muutkin
LisätiedotProjektityöt. Sami Alaiso, Jyri Lujanen 30. marraskuuta 2009
Projektityöt Sami Alaiso, Jyri Lujanen 30. marraskuuta 2009 1 1 Yleistä Projektityön tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa yleiskäyttöinen CAN-ohjain, jolla voidaan vastaanottaa viestejä CAN-väylältä,
LisätiedotTAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Digitaali- ja tietokonetekniikan laitos. Harjoitustyö 4: Cache, osa 2
TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Digitaali- ja tietokonetekniikan laitos TKT-3200 Tietokonetekniikka I Harjoitustyö 4: Cache, osa 2.. 2010 Ryhmä Nimi Op.num. 1 Valmistautuminen Cache-työn toisessa osassa
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 7.2.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 7.2.2011 1 / 39 Kännykkäpalautetteen antajia kaivataan edelleen! Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2011 1 / 39 Kertausta: tiedoston avaaminen Kun ohjelma haluaa lukea tai kirjoittaa tekstitiedostoon, on ohjelmalle
LisätiedotAnturityö, Tomi Pulli
Anturityö, Tomi Pulli Työn tavoite Työssä tutustutaan analogi- ja digitaalianturien käyttöön Arduino-mikrokontrollerin kanssa. Työssä opastetaan, kuinka erityyppiset anturit kytketään mikrokontrolleriin
LisätiedotTIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?
Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 11.2.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 11.2.2009 1 / 33 Kertausta: listat Tyhjä uusi lista luodaan kirjoittamalla esimerkiksi lampotilat = [] (jolloin
LisätiedotKatso Opetus.tv:n video: Kirchhoffin 1. laki http://opetus.tv/fysiikka/fy6/kirchhoffin-lait/
4.1 Kirchhoffin lait Katso Opetus.tv:n video: Kirchhoffin 1. laki http://opetus.tv/fysiikka/fy6/kirchhoffin-lait/ Katso Kimmo Koivunoron video: Kirchhoffin 2. laki http://www.youtube.com/watch?v=2ik5os2enos
LisätiedotMrSmart 8-kanavainen lämpötilamittaus ja loggaus, digitoija ja talletusohjelma
MrSmart 8-kanavainen lämpötilamittaus ja loggaus, digitoija ja talletusohjelma Kuva 1 MrSmart on digitointilaite PC:lle Yleistä MrSmart on sarjaliikenteellä toimiva sarjaliikennedigitoija. Laite mittaa
LisätiedotXW60K JA T620 V620 CX620
XW60K JA T620 V620 CX620 Malli XW60K on mikroprosessoripohjainen ohjain joka soveltuu käytettäväksi keski- tai matalaa lämpötilaa jäähdyttävien yksiköiden kanssa. Ohjain on varustettu neljällä relelähdöllä,
Lisätiedot5.2. Sulautetun järjestelmän C-kielen perusteet 2/8, käsitteet 7.1.2008 pva
5.2. Sulautetun järjestelmän C-kielen perusteet 2/8, käsitteet 7.1.2008 pva Hän joka ei ota riskejä, ei myöskään juo shampanjaa. - venäläinen sanalasku Tässä osiossa tärkeää: lisää ohjelmoinnissa tarvittavia
LisätiedotOPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia
KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 11 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia TYÖN TAVOITE Tutustua operaatiovahvistinkytkentään
LisätiedotHARJOITUSTYÖ: LabVIEW, Kiihtyvyysanturi
Tämä käyttöohje on kirjoitettu ESR-projektissa Mikroanturitekniikan osaamisen kehittäminen Itä-Suomen lääninhallitus, 2007, 86268 HARJOITUSTYÖ: LabVIEW, Kiihtyvyysanturi Tarvittavat laitteet: PC Labview
LisätiedotSulautettujenjärjestelmien kilpailutehtävä Hissin ohjaus mikro-ohjaimella (DC-moottorin ohjaus)
Sulautettujenjärjestelmien kilpailutehtävä Hissin ohjaus mikro-ohjaimella (DC-moottorin ohjaus) Laatinut: Jari Koskinen Tietomyrsky Oy 2005 jari.koskinen@tietomyrsky.com 1 Tehtävän kuvaus ja tavoitteet
LisätiedotLiikennevalot. Arduino toimii laitteen aivoina. Arduinokortti on kuin pieni tietokone, johon voit ohjelmoida toimintoja.
Liikennevalot Laite koostuu Arduinokortista ja koekytkentälevystä. Liikennevalon toiminnat ohjelmoidaan Arduinolle. Ledit ja muut komponentit asetetaan koekytkentälevylle. Arduino toimii laitteen aivoina.
LisätiedotMUISTIPIIRIT H. Honkanen
MUISTIPIIRIT H. Honkanen Puolijohdemuistit voidaan jaotella käyttötarkoituksensa mukaisesti: Puolijohdemuistit Luku- ja kirjoitusmuistit RAM, Random Access Memory - Käytetään ohjelman suorituksen aikaisen
LisätiedotLAS-TIEDOSTON SISÄLTÖ LIITE 2/1
LAS-TIEDOSTON SISÄLTÖ LIITE 2/1 LAS-TIEDOSTON SISÄLTÖ Las-tiedoston version 1.4 mukainen runko koostuu neljästä eri lohkosta, ja jokaiseen lohkoon voidaan tallentaa vain standardissa sovittua tietoa ja
LisätiedotAS-0.3200 automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt
AS-0.3200 automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Yleiskäyttöinen CAN-ohjain Sami Alaiso, Jyri Lujanen Sisältö 1 Yleistä 2 1.1 Hardware............................................... 3 1.2 Software................................................
LisätiedotPamemetrilista ADAP-KOOL. EKC 201 ja EKC 301
Pamemetrilista ADAP-KOOL EKC 201 ja EKC 301 RC.8A.D1.02 RC.8A.D2.02 08-1999 DANFOSS EKC201/301-SÄÄTIMiEN OHJELMOINTI Danfossin elektronista ohjauskeskusta (elektronista termostaattia) malli EKC:tä toimitetaan
LisätiedotKoottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet suoritetaan peräkkäin.
2. Ohjausrakenteet Ohjausrakenteiden avulla ohjataan ohjelman suoritusta. peräkkäisyys valinta toisto Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet
Lisätiedot// // whiledemov1.c // #include <stdio.h> int main(void){ int luku1 = -1; int luku2 = -1;
// // whiledemov1.c // #include int main(void){ int luku1 = -1; int luku2 = -1; while( luku1
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2009 1 / 28 Puhelinluettelo, koodi def lue_puhelinnumerot(): print "Anna lisattavat nimet ja numerot." print
LisätiedotNiMH Laturi. Suunnittelu Olli Haikarainen
Suunnittelu Olli Haikarainen NiMH Laturi Ostettuani digitaalikameran totesin sen kuluttavan niin paljon virtaa että on aika siirtyä käyttämään ladattavia akkuja. Ostin neljä kappaletta 1850 ma tunnin akkuja
LisätiedotOhjelmoijan binaarialgebra ja heksaluvut
Paavo Räisänen Ohjelmoijan binaarialgebra ja heksaluvut www.ohjelmoinaan.net Tätä opasta saa vapaasti kopioida, tulostaa ja levittää ei kaupallisissa tarkoituksissa. Kuitenkaan omille nettisivuille opasta
LisätiedotKILPAILIJAN TEHTÄVÄT ARVIOINTIOSA 5
KILPAILIJAN TEHTÄVÄT ARVIOINTIOSA 5 VIANHAKU Tehtävässä korjataan tietokoneella ohjattava askelmoottorin ohjainkortti. Tehtävässä etsitään seuraavia vikoja: piirikaaviossa yksi merkittävä virhe, piirikortissa
LisätiedotTaitaja semifinaali 2010, Iisalmi Jääkaapin ovihälytin
Taitaja semifinaali 2010, Iisalmi Jääkaapin ovihälytin Ohjelmointitehtävänä on laatia ohjelma jääkaapin ovihälyttimelle. Hälytin toimii 3 V litium paristolla ja se sijoitetaan jääkaapin sisälle. Hälyttimen
LisätiedotKauko-ohjauslaite GSM rele 2011 v 24.10.2010
Kauko-ohjauslaite GSM rele 2011 v 24.10.2010 Gsmreleen päätoiminnat Etälaiteiden kauko-ohjaus vanhan GSM-puhelimen avulla Laitteessa on neljä releettä ja kaksi lisäohjausta. Yhteensä kuusi ohjausta. Releiden
LisätiedotGSMRELE PG-30 v 12.9.2010
GSMRELE PG-30 v 12.9.2010 GSMRELE PG-30 on ohjaus ka hälytyslaite, joka toimii Nokia 3310 GSM-puhelimen avulla 1 Ominaisuudet Neljän releen etäohjaus, esim. termostaatin valinta mökillä. 13.9.2010 Probyte
Lisätiedot815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 2 vastaukset Harjoituksen aiheena on BNF-merkinnän käyttö ja yhteys rekursiivisesti etenevään jäsentäjään. Tehtävä 1. Mitkä ilmaukset seuraava
LisätiedotKÄYTTÖOHJE PEL 2500 / PEL 2500-M
V2.0.0 (24.10.2014) 1 (7) KÄYTTÖÖNOTTO Asennus - Lähetin tulisi asentaa mittauskohdan yläpuolelle kondensoitumisongelmien välttämiseksi. - Kanavan ylipaine mitataan siten, että kanavan mittayhde yhdistetään
LisätiedotTehtävä 1. a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt = 1, A = 1, C s protonin varaus on 1, C
Tehtävä a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt =, 5 0 3 =, 5 0 3 C s protonin varaus on, 6 0 9 C Jaetaan koko virta yksittäisille varauksille:, 5 0 3 C s kpl = 9 05, 6 0 9 s b) di = Jd = J2πrdr,
LisätiedotNokeval No 280701. Käyttöohje. Tekstinäyttö 580-ALF
Nokeval No 28070 Käyttöohje Tekstinäyttö 580-ALF Nokeval Oy Yrittäjäkatu 2 3700 NOKIA Puh. 03-342 4800 Fax. 03-342 2066 2 Kenttänäytttösarja 580 sarjaviesteille 5820 580 Sarjaviesti RS-232 tai RS-485 PC
LisätiedotOhjelmassa muuttujalla on nimi ja arvo. Kääntäjä ja linkkeri varaavat muistilohkon, jonne muuttujan arvo talletetaan.
Osoittimet Ohjelmassa muuttujalla on nimi ja arvo. Kääntäjä ja linkkeri varaavat muistilohkon, jonne muuttujan arvo talletetaan. Muistilohkon koko riippuu muuttujan tyypistä, eli kuinka suuria arvoja muuttujan
LisätiedotKÄYTTÖOHJE PEL / PEL-M
V2.0.0 (05.09.2014) 1 (6) KÄYTTÖÖNOTTO Asennus - Lähetin tulisi asentaa mittauskohdan yläpuolelle kondensoitumisongelmien välttämiseksi. - Kanavan ylipaine mitataan siten, että kanavan mittayhde yhdistetään
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 8.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 8.2.2010 1 / 38 Debuggeri Tyypillinen tilanne: ohjelma on kirjoitettu, Python-tulkki ei valita virheistä, mutta ohjelma
LisätiedotPM10OUT2A-kortti. Ohje
PM10OUT2A-kortti Ohje Dokumentin ID 6903 V3 13.4.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Esittely... 3 Kortti ja rekisterit... 3 Lähtöviestit... 4 Signaalien kytkeminen... 4 Käyttö... 4 Asetusten tekeminen...
LisätiedotLUKUJA, DATAA KÄSITTELEVÄT FUNKTIOT JA NIIDEN KÄYTTÖ LOGIIKKAOHJAUKSESSA
LUKUJA, DATAA KÄSITTELEVÄT FUNKTIOT JA NIIDEN KÄYTTÖ LOGIIKKAOHJAUKSESSA Tavallisimmin lukuja käsittelevien datasanojen tyypiksi kannattaa asettaa kokonaisluku 16 bitin INT, jonka vaihtelualueeksi tulee
LisätiedotECIO käyttöohje. Matrix Multimedia Limited. JJJ-Automaatio Oy. Keijo Salonen Jyväskylän ammattiopisto
ECIO käyttöohje Matrix Multimedia Limited JJJ-Automaatio Oy Keijo Salonen Jyväskylän ammattiopisto ECIO28 Kä yttö öhje Ohje on sellaisenaan sovellettavissa myös ECIO40 mikro-ohjaimelle. Keijo Salonen p.
LisätiedotModuli 5: Kehittyneitä piirteitä
C! : Kehittyneitä piirteitä 19.4.2016 Aikataulusta 5. harjoituskierroksen määräaika: pe 22.4. Maari-C keskiviikkoisin ja torstaisin (12-14) Ti 26.4. Harjoitustentti (eli kertausluento) Normaalin luennon
LisätiedotTietueet. Tietueiden määrittely
Tietueet Tietueiden määrittely Tietue on tietorakenne, joka kokoaa yhteen eri tyyppistä tietoa yhdeksi asiakokonaisuudeksi. Tähän kokonaisuuteen voidaan viitata yhteisellä nimellä. Auttaa ohjelmoijaa järjestelemään
LisätiedotToimintaperiaate: 2. Kytke virta vastaanottimeen käyttämällä virtalaitetta, jossa on merkintä "horsealarm receiver only".
Toimintaperiaate: 1. Kytke virta toistimeen käyttämällä virtalaitetta, jossa on merkintä "RadioLink only". Kun virta on kytketty toistimeen, laitteen vihreä valo välähtää. 2. Kytke virta vastaanottimeen
Lisätiedot6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4
Datamuuntimet 1 Pekka antala 19.11.2012 Datamuuntimet 6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4 7. AD-muuntimet 5 7.1 Analoginen
Lisätiedotsmartallinone Sarjaliikenteellä toimiva releohjain
smartallinone Sarjaliikenteellä toimiva releohjain Ominaisuudet SmarTAllInOne on sarjaliikenteellä toimiva kahdeksankanavainen releohjain, AD-muunnin, PWM-anto ja digitaalitulo-ohjain. Samaan, tavalliseen
Lisätiedot7.10. Oheisrautaa. sms Kooste vanhoista, kaipaa vielä fixsaamista,se tulee seuraavaan painokseen.
7.10. Oheisrautaa. sms Kooste vanhoista, kaipaa vielä fixsaamista,se tulee seuraavaan painokseen. I m not lucky. I just persevere longer than other people. - Benny van Mable Yleistä Tässä rakennetaan pieni
LisätiedotSisällys. Yleistä attribuuteista. Näkyvyys luokan sisällä. Tiedonkätkentä. Aksessorit. 4.2
4. Attribuutit 4.1 Sisällys Yleistä attribuuteista. Näkyvyys luokan sisällä. Tiedonkätkentä. Aksessorit. 4.2 Yleistä Luokan lohkossa, mutta metodien ulkopuolella esiteltyjä muuttujia ja vakioita. Esittely
LisätiedotTekniikka ja liikenne (5) Tietoliikennetekniikan laboratorio
Tekniikka ja liikenne 4.4.2011 1 (5) Tietoliikennetekniikan laboratorio Työ 1 PCM-työ Työn tarkoitus Työssä tutustutaan pulssikoodimodulaation tekniseen toteutustapaan. Samalla nähdään, miten A/Dmuunnin
LisätiedotS-108.3020. Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö 1
1/8 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö 1 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä 13.9.2007 TJ 2/8 3/8 Johdanto Sähköisiä häiriöitä on kaikkialla ja
LisätiedotTesto 106 suojakotelolla Nopea mittari omavalvontaan.
Testo 106 suojakotelolla Nopea mittari omavalvontaan. Nopea mittaus ohuella mittapäällä jälkiä jättämättä Tarkka mittaustulos Äänihälytys Testo 106:ssa on erittäin nopea ja tarkka NTC-anturi yhdistettynä
Lisätiedot1 Tekniset tiedot: 2 Asennus: Asennus. Liitännät
Viitteet 000067 - Fi ASENNUS ohje inteo Soliris Sensor RTS Soliris Sensor RTS on aurinko- & tuulianturi aurinko- & tuuliautomatiikalla varustettuihin Somfy Altus RTS- ja Orea RTS -moottoreihin. Moottorit
LisätiedotAS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt
AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt A11-03 USB-käyttöinen syvyysanturi 5op 13.9.2011-29.11.2011 Johan Backlund Ohjaaja: Johan Grönholm Johdanto Projektin tavoitteena oli suunnitella
LisätiedotSignaalien datamuunnokset
Signaalien datamuunnokset Muunnoskomponentit Näytteenotto ja pitopiirit Multiplekserit A/D-muuntimet Jännitereferenssit D/A-muuntimet Petri Kärhä 17/02/2005 Luento 4b: Signaalien datamuunnokset 1 Näytteenotto
LisätiedotPythonin Kertaus. Cse-a1130. Tietotekniikka Sovelluksissa. Versio 0.01b
Pythonin Kertaus Cse-a1130 Tietotekniikka Sovelluksissa Versio 0.01b Listat 1/2 esimerkkejä listan peruskäytöstä. > lista=['kala','kukko','kissa','koira'] ['kala','kukko','kissa','koira'] >lista.append('kana')
LisätiedotProjekti 05/26/ Wire -kikkare. Timo Raatikainen Arto Rantala Reijo Rantala
1-Wire -kikkare Timo Raatikainen Arto Rantala Reijo Rantala Sisällysluettelo Sisällysluettelo:... 2 Projektin kuvaus lyhyesti... 3 1-Wire... 3 Toimintaperiaate...3 Projekti... 4 Kääntäjä...4 Kirjastojen
LisätiedotKäyttö- ja asennusohje
11.8.2015 V1.0 Käyttö- ja asennusohje GMU391 Etäluentalaite ionsign Oy PL 246, Valtakatu 9-11, 26100 Rauma ionsign@ionsign.fi, p. 02 822 0097 Y-tunnus 2117449-9, VAT FI21174499 GMU391 ETÄLUENTALAITE 1
LisätiedotOPTYMA Control Kylmäjärjestelmän ohjauskeskus
OPTYMA Control Kylmäjärjestelmän ohjauskeskus Käyttöopas Sisällysluettelo Tuotteet & Sovellukset... 3 Käyttöliittymä... 4 Näyttö... 5 Ohjelmointi... 6 Asetusarvon asettaminen... 6 Hälytykset... 6 Perusasetukset...
LisätiedotLANGATON RENGASPAINEEN JA LÄMPÖTILAN VALVONTAJÄRJESTELMÄ
LANGATON RENGASPAINEEN JA LÄMPÖTILAN VALVONTAJÄRJESTELMÄ TPMS Käyttöohjekirja Malli n:o: CL-M2+SO 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TPMS:n PÄÄTOIMINNOT... 1 2. TUOTTEEN OMINAISUUDET...1 3. JÄRJESTELMÄN KOMPONENTIT...1-2
Lisätiedotkwc Nirni: Nimen selvennys : ELEKTRONIIKAN PERUSTEET 1 Tentti La / Matti Ilmonen / Vastaukset kysymyspapereille. 0pisk.
Tentti La 20.01.2001 / Matti Ilmonen / Vastaukset kysymyspapereille. Nirni: Nimen selvennys : 1 2 3 4 5 z -.. 0pisk.no: ARVOSANA 1. Selvita lyhyesti seuraavat kiitteet ( kohdat a... j ) a) Kokosummain?
LisätiedotTietorakenteet ja algoritmit
Tietorakenteet ja algoritmit Rekursio Rekursion käyttötapauksia Rekursio määritelmissä Rekursio ongelmanratkaisussa ja ohjelmointitekniikkana Esimerkkejä taulukolla Esimerkkejä linkatulla listalla Hanoin
Lisätiedot9.6 Kannettava testilaite
9.6 Kannettava testilaite Kannettavalla testilaitteella testataan ylivirtalaukaisimen, energia- ja virtamuuntimien, laukaisumagneetin F5 sekä mittausarvojen näytön oikea toiminta. 9.6.1 Ulkonäkö (1) LED
LisätiedotArduino ohjelmistokehitys
Arduino ohjelmistokehitys http://www.arduino.cc/ jak Sisältö Mikä on Arduino? Ohjelmistonkehitysympäristö (Arduino IDE) Ohjelmointikieli Esimerkkejä Lähteitä Arduino -ohjelmistokehitys/ jak 2 Mikä on Arduino?
Lisätiedot811312A Tietorakenteet ja algoritmit 2015-2016. I Johdanto
811312A Tietorakenteet ja algoritmit 2015-2016 I Johdanto Sisältö 1. Algoritmeista ja tietorakenteista 2. Algoritmien analyysistä 811312A TRA, Johdanto 2 I.1. Algoritmeista ja tietorakenteista I.1.1. Algoritmien
LisätiedotYleistä. Interaktiivinen GSM-ohjaus GSM-RELE v2.0 PROBYTE OY
Interaktiivinen GSM-ohjaus GSM-RELE v2.0 PROBYTE OY Yleistä PROBYTE GSM-ohjaus on reaaliaikainen ja interaktiivinen GSM-ohjauslaite, jolla käyttäjä voi ohjata erilaisia toimintoja vaikka toiselta mantereelta
LisätiedotTämän sybolin esiintyessä, käyttäjän tulee lukea käyttöohje, josta lisätietoa. Tämä symboli normaalikäytössä indikoi vaarallisesta mittausjännitteestä
Esittely VT30 mittaa AC-jännitteitä 690 V ja DC-jännitteitä 690 V asti, LCD-näyttö, portaittainen jännitenäyttö, positiivisen ja negatiivisen napaisuuden näyttö, sekä kiertosuunnan osoitus. Lisäksi jatkuvuuden
LisätiedotEnergiankulutusseuranta. Käyttöönotto-ohje
Energiankulutusseuranta Käyttöönotto-ohje Yhteyshenkilö: Posintra Oy Kristian Bäckström +358 40 5166 116 kristian.backstrom@posintra.fi Kipinätie 1 06150 Porvoo 23.4.2012 Asemo-sähkönkulutuspalvelun käyttöönotto
Lisätiedot