Ulvilan kaupungin yleisten alueiden leikkipuistojen yleissuunnitelma

2015 Ulvilan kaupungin yleisten alueiden leikkipuistojen yleissuunnitelma Ulvilan kaupunki 14.4.2015

Sisällysluettelo 1 Leikkipuistojen nykytilanne... 2 1.1 Leikkipuistojen ylläpitämisen henkilöstöresurssit... 3 1.2 Leikkipuistojen varusteet... 3 1.3 Kunnossapito ja hoitaminen kesäkaudella... 4 1.4 Talvikunnossapito... 4 2 Leikkipuistojen turvallisuusvaatimukset... 5 2.1 Turva-alue... 6 2.2 Putoamisalustat... 7 2.3 Tarkastaminen... 11 3 Taloudellinen katsaus leikkipuistojen kehittämiseen... 15 4 Yleisten alueiden leikkipuistojen tasot ja sijoittamiskriteerit... 17 4.1 Tasoluokituksen muodostaminen... 17 4.2 Pääleikkipuistot... 18 4.3 Alueelliset leikkipuistot... 18 4.4 Paikalliset leikkipuistot... 19 4.5 Poistettavat leikkipuistot... 20 Liite 1: Liite 2: Leikkipuistokartta (kartassa on myös esitetty alueellisten leikkipuistojen vaikutusalue) Taulukko leikkipuistoista (taulukossa on esitetty leikkivälineiden lukumäärä, turva-alustatilanne, rakentamisvuosi sekä esitys toimenpidevuodesta) 1/20

1 Leikkipuistojen nykytilanne Ulvilan kaupungista löytyy tällä hetkellä 55 leikkipuistoa, joista 8 on koulujen ja 11 päiväkotien pihalla. Tässä yleissuunnitelmassa ei käsitellä koulujen eikä päiväkotien puistoja. Leikkipuistotiheys vaihtelee Ulvilan alueella paljon. Nummelan, Nahkurin ja Hakanpään alueilla sekä Loukkurassa leikkipuistotiheys on suurin. Vastaavasti Kaasmarkun, Leineperin, Paluksen ja Järventaustan kylissä kussakin on yksi leikkipuisto. Alapuolella olevassa taulukossa on esitetty Ulvilan lähikaupunkien / -kuntien leikkipuistot sekä asukasluvut: Taulukko 1: Eri kaupunkien/kuntien leikkipuistomäärät Kaupunki/kunta Asukasluku helmikuu/2015 (väestörekisterikeskus) Yleiset leikkipuistot Päiväkotien leikkipuistot Koulujen leikkipuistot Harjavalta 7 363 15 3 3 Kankaanpää 11 872 19 10 7 Kokemäki 7 695 9 3 6 Luvia 3 341 6 1 1 Nakkila 5 650 6 1 6 Pomarkku 2 274 Pori 85 384 121 ei katsota sisältyvän yleisiin leikkipaikkoihin 29 Ulvila 13 347 36 11 8 Muutamien leikkipuistojen kohdalla on käynyt niin, että niiden huolto- ja korjaustoimenpiteet ovat jääneet vähemmälle niin taloudellisten kuin henkilöstöresurssienkin niukkuuden vuoksi. Tätä on pyritty parantamaan antamalla joidenkin leikkipuistojen vuosittainen hoito (lähinnä nurmikon hoito ja muu siivous) eri yhdistysten hoidettaviksi. Tavoitteena tulee olla se, että leikkipuistoja pystytään hoitamaan siten, että niiden käyttö on mielekästä. Leikkipuistojen ylläpitoa esitetään hoidettavaksi siten, että niille muodostetaan kolmiasteinen tasoluokitus, jossa puistot on luokiteltu merkittävyyden ja leikkivälinelukumäärän perusteella eritasoisiin puistoihin. Tavoitteena on jakaa olemassa olevat ja rakenteille tulevat leikkipuistot kolmeen ryhmään: pääleikkipuistot, alueelliset ja paikalliset leikkipuistot. Osaa leikkipuistoista esitetään poistettaviksi. Tällä tavoin saadaan suunnitelmallisuutta leikkipuistojen ylläpitämiseen. Pääleikkipuistoja löytyy muutamia koko kaupungin alueelta. Ne ovat ns. erikoispuistoja. Näiden lisäksi jokaiselle merkittävälle asuinalueelle muodostetaan yksi alueellinen leikkipuisto. Leikkipuistotiheyttä lisätään paikallisilla leikkipuistoilla, 2/20

jos kulkuyhteydet leikkipuistoihin ovat hankalat tai vaaralliset. Asukastiheydellä on myös merkitystä. Oman ryhmänsä muodostavat vähällä käytöllä olevat ja huonokuntoiset leikkipuistot, joita tullaan joko tulevaisuudessa poistamaan tai muuttamaan paikallispuistoiksi. 1.1 Leikkipuistojen ylläpitämisen henkilöstöresurssit Ulvilan kaupungin vakinaisen henkilöstön määrä puistopuolella on 4. Nämä 4 henkilöä tekevät lisäksi kaikkia puistopuolen töitä, joten on selvää, että Ulvilan kokoisessa kaupungissa aikaa leikkipuistojen hoito-, kunnostus- ja tarkastustoimintaan jää melko vähän. Näiden lisäksi Ulvilan kaupunki on antanut etäällä olevien leikkipuistojen nurmikon leikkuun ja siivouksen muutamille yhdistyksille. Näistä esimerkkeinä Paluksen, Järventaustan ja Levanpellon sekä Leineperin ja Kaasmarkun leikkipuistot. Pätevyys leikkipuistojen turvallisuustarkastuksiin on Ulvilan kaupungin puutarhurilla sekä 2 puistotyöntekijällä. Ennen vuotta 2014 pätevyys oli vain puutarhurilla. Puistotyöntekijöiden koulutuksilla on saatu lisäpanosta ja varallaolojärjestelyt leikkipuistojen tarkastuksiin. Viimeisten 3 vuoden aikana leikkipuistojen uudelleen rakentamiset on kilpailutettu. Tästä saadut kokemukset ovat olleet hyviä. 1.2 Leikkipuistojen varusteet Ulvilan leikkipuistoista löytyy useiden eri valmistajien välineitä. Vuosien saatossa on löytynyt vakiintuneita välineiden toimittajia, mutta aina uuden leikkipuiston kohdalla valitaan sinne sopivimmat leikkivälineet. Alla olevissa kuvissa on esitetty joitain vakiintuneita, toimiviksi koettuja ratkaisuja. Kuva 1: Hiekkalaatikko (Greenline) Kuva 2: Kiipeilyteline 3/20

Kuva 3: Keinu Kuva 4: Puistopenkki (Kompan, Bellevue) Leikkivälineiden lukumäärä (ka) / leikkipuisto on n. 7 kpl / leikkipuisto. Edellä esitellyn leikkipuistojaon mukaan keskimääräinen leikkivälinemäärä puistoissa on: pääleikkipuistot: 12 kpl alueellinen leikkipuisto: 8 kpl paikallinen leikkipuisto: 6 kpl 1.3 Kunnossapito ja hoitaminen kesäkaudella Leikkipuistot kuuluvat rakennettujen viheralueiden käyttöviheralue A2 luokkaan. A- luokkaan kuuluu lisäksi edustusviheralue A1 ja käyttö- ja suojaviheralue A3. Jokaisella hoitoluokalla on omat määrityksensä kasvillisuuteen, nurmikoihin, kastelujärjestelmiin, pinnoitteisiin, rakenteisiin, vesiaiheisiin, valaistukseen ja kalusteiden pintakäsittelyyn ja muotoiluun. A2 luokassa hoitotoimenpiteitä tehdään viikoittain. Toimenpiteisiin kuuluu nurmikon leikkaus, leikkialueen puhtaana pito, (kitkeminen, haravointi). Jos alueelta löytyy turvallisuutta vaarantavia vaurioita, ne korjataan välittömästi. Ulvilassa puistot on jaoteltu pienempiin hoitoluokituksiin 0-4. Leikkipuistot löytyvät luokasta yksi, jossa hoitotoimenpiteet tehdään viikoittain. 1.4 Talvikunnossapito Leikkipuistot kuuluvat yleisiin alueisiin, joita laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanpidosta koskee. Laki ei velvoita järjestämään talvikunnossapitoa yleisille puistoalueille, vaan se on kunnalle harkinnanvaraista. Ulvilassa leikkipuistoihin ei erikseen aurata kulkuväyliä auki, vaan tämä harkitaan olosuhteiden mukaan. Irtovälineet, kuten karusellit ja puistojen irtopenkit, kerätään talveksi varastoon. Tarvittaessa keinun istuinlautoja voidaan myös ottaa talvisäilöön. Talvisin turvanormien edellyttämän turvallisuustason saavuttaminen on mahdotonta. Lumen, pakkasen ja jään vuoksi leikkivälineet eivät täytä turvastandardeja. Tämän vuoksi leikkipuistot ovat talvisin pois käytöstä. 4/20

2 Leikkipuistojen turvallisuusvaatimukset Leikkipuistojen leikkivälineiden turvallisuudesta säädetään kuluttajaturvallisuuslaissa, alan standardeissa ja Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) ohjeissa. Standardien käyttäminen on vapaaehtoista. Vastuu turvallisuudesta on leikkikenttävälineiden valmistajilla, leikkikentän ylläpitäjällä ja omistajalla. Tämä ei tosin poista lasten huoltajien vastuuta lasten turvallisuudesta ja valvonnasta. Kuntien kuluttajaturvallisuusviranomaiset (terveystarkastajat) valvovat leikkikenttien turvallisuutta. Kuluttajaturvallisuuslainsäädäntö koskee paitsi kunnallisia leikkikenttiä, myös mm. seurakuntien, järjestöjen/yhdistysten, päiväkotien, koulujen ja asunto-osakeyhtiöiden pihoilla olevia leikkikenttiä ja niiden yksittäisiä leikkikenttävälineitä. Leikkipuistojen leikkivälineisiin sovelletaan standardin EN 1176 osia 1-7 sekä 11. Standardin osassa yksi määritellään yleiset turvallisuusvaatimukset leikkivälineille ja turva-alustoille. Välinekohtaiset lisäturvallisuusvaatimukset määritellään standardin muissa osissa 2-7 ja 11 (keinut, liukumäet, köysiradat, karusellit, keinumisvälineet, asennus/tarkastus/huolto ja ylläpito, kolmiulotteiset kiipeilyverkot). Standardien pätevyysjärjestys on aina ensin ensimmäisen osan mukaan. Standardin ensimmäinen osa määrittelee, että rakenteiden tulee olla sellaisia, etteivät lapset leikkiessään voi kuristua tai jäädä kiinni päästään, kehostaan, jaloistaan tai sormistaan. Kuva 5: Kaulan mahdollinen juuttumisriski Kuva 6: Pään mahdollinen juuttumisriski 5/20

Kuva 7: Esimerkki hupparinarun kiinni jäämisestä 2.1 Turva-alue Leikkivälineiden ympärillä pitää olla riittävä turva-alue = putoamisalue, johon välineen käyttäjä voi turvallisesti pudota. Seuraavasta kaaviosta käy ilmi miten turva-alueen koko lasketaan. Oikealla on valmiiksi laskettuja mittoja vakio korkeuden ollessa kyseessä. Kuva 8: Turva-alueen määrittäminen Seuraavassa on havainnollistava esimerkki turva-alueen laskemisesta. Kiipeilytelineen putoamiskorkeus on 2 metriä. Korkeus menee yli 1,5 metriä, joten alue lasketaan kaavan mukaan (2/3 x 2m + 0,5m = 1,83 m joka suuntaan). 6/20

Kuva 9: Esimerkki turva-alueen laajuudesta Leikkivälineiden sijoittamisessa eri välineiden alueet saavat mennä toistensa kanssa päällekkäin mikäli kyseinen väline ei aiheita pakotettua liikettä. Pakotetusta liikkeestä seuraa aina turva-alueiden leikkauskielto. Pakotetussa liikkeessä leikkivälineen käyttäjä ei pysty pysäyttämään liikettä vauhdissa. Näistä esimerkkejä ovat keinu ääriasennossa ja liukumäessä liukuvaihe. Kuva 10: Leikkivälineiden turvaalueet eivät saa leikata toisiaan Kuva 11: Leikkivälineiden turvaalueet saavat leikata toisensa Turva-alueiden sisällä ei saa olla sinne kuulumattomia kalusteita, kasvillisuutta tai muita rakenteita (esim. roska-astia). 2.2 Putoamisalustat Leikkivälineiden putoamisalustojen on oltava aina iskua vaimentavaa materiaalia. Jopa alle 60 cm:n putoamiskorkeudessa alustan tulee olla iskua vaimentavaa materiaalia. Iskua vaimentavaksi materiaaliksi voidaan laskea myös hyvin hoidettu 7/20

pintamaa, esimerkiksi nurmikko. Kovat kestopäällysteet, kuten kiveys, laatoitus, puu tai asfaltti ei tule koskaan kysymykseen. Alla olevassa taulukossa on esitetty eri alustamateriaalien vaatimukset. Ulvilassa on käytetty putoamisalustana turvahiekkaa (raekoko 0,2-2 mm). Hienoaineksen (0..0,2) käyttäminen ei ole suotavaa sen tiivistymisen takia. Taulukko 2: Putoamisturva-alustan vaatimukset Materiaali ᵃ Kuvaus Minimipaksuus ᵇ Kriittinen putoamiskorkeus mm mm mm Nurmikko/ pintamaa 1000 Kaarna Hake Hiekka ᶜ Sora ᶜ Muut materiaalit ja paksuudet raekoko 20 80 200 2000 300 3000 raekoko 5 30 200 2000 300 3000 raekoko 0,2 2 200 2000 300 3000 raekoko 2 8 200 2000 HIC - arvotestin mukaan (standardi EN 1177) 300 3000 Testin mukainen kriittinen putoamiskorkeus ᵃ Materiaalit on valmistettu varta vasten lasten leikkivälineisiin ᵇ minimipaksuuteen lisätään 100mm kompensoimaan materiaalin paikaltaan siirtymistä ᶜ Ei liete- tai saviaineksia. Ulvilan kaupungin leikkipuistojen turva-alustoista löytyy puutteita 12 leikkipaikan kohdalta. Näistä 5 on poistettavien leikkipaikkojen listalla. Pylväiden perustuksien, anturien ja leikkivälineiden kiinnityselementtien tulee irtomateriaalia käytettäessä olla vähintään 400 mm syvyydesä leikkimisalueen pinnan alapuolella. Jos perustuksien yläosat ovat pyöristettyjä, pitää niiden olla vähintään 200 mm syvyydessä leikkimisalueen pinnan alapuolella. 8/20

Kuva 12: Perustuksen poikkileikkaus Leikkipuistoistoista saattaa löytyä lisäksi muita rakenteita, joita ei luokitella leikkivälineiksi, kuten alapuolella esitetyn kuvan ruokailuryhmä. Näissäkin rakennelmissa on huomioitava sekä putoamisalusta että turva-alue. Ruokailuryhmän putoamiskorkeus on alle metrin, joten kyseinen nurmikko kelpaa alustaksi. Taustalla näkyvä roska-astia on vaadittavan 1,5 metrin päässä. Kuva 13: Esimerkki leikkipuiston muista rakenteista Leikkikenttä on syytä aidata, jos sen välittömässä läheisyydessä on vaaroja kuten vesistöjä tai liikenneväyliä. Aidan on oltava vähintään 120 cm korkea ja alareunasta noin 10 cm:n korkeudella, ettei lapsi mahdu ryömimään sen alta. Rakenteeltaan aidan tulee olla sellainen, ettei se houkuta kiipeilemään. Sen läheisyyteenkään ei kannata sijoittaa rakennelmia, joiden avulla aidan ylitys onnistuisi (esimerkiksi leikkivälinelaatikko). Korkeuden on säilyttävä myös talviolosuhteissa, joten yleensä rakennusvaiheessa korkeuteen lisätään 10 cm:ä. Portin lukituksen oltava sellainen, ettei lapsi saa sitä helposti auki. Alla olevassa kuvasarjassa esitetty muita huomioon otettavia ominaisuuksia aitaa rakennettaessa. Kuvan vaatimuksia testataan kala-sondilla. 9/20

Kuva 14: Huomioitavia asioita leikkipuiston aidassa Ulvilassa käytetään elementtiverkkoaitaa, joka on vaikeasti kiipeiltävä. Sen alta ei myöskään pääse ryömimään, ja jonka portin avaaminen on pienemmille lapsille vaikeaa. Kuva 15: Ulvilassa käytetty elementtiverkkoaita Leikkipuistoista tulee lisäksi löytyä tunnistetaulu. Siitä on löydyttävä vähintään seuraavat merkinnät: yleinen hätänumero, ylläpitäjän yhteystiedot, leikkikentän nimi, leikkikentän osoite ja mahdollisesti muuta olennaista paikallista tietoa tarpeen mukaan. 10/20

Kuva 16: Ulvilassa käytettävä tunnistetaulu Leikkipuistoissa käytettävien materiaalien tulee olla ammattitaitoisesti valmistettuja. Oli kyseessä sitten itse valmistettu tai leikkivälinevalmistajalta ostettu, niin standardin vaatimukset on täytettävä. Leikkipuistojen rakentamisessa kannattaa lisäksi pyrkiä ennalta ehkäisemään mahdollista ilkivaltaa. Esimerkiksi kiinteiden penkkien asentamisessa penkin alle betoniin on hyvä kiinnittää esimerkiksi kaksi painekyllästettyä lautaa istuinlautasuuntaisesti, jolla vaikeutetaan penkin kaatamista. 2.3 Tarkastaminen Ennen uuden leikkipaikan käyttöönottoa sille tulee tehdä käyttöönottotarkastus. Tarkastuksen tulee suorittaa sellainen henkilö, joka ei ole itse osallistunut asennustyöhön. Leikkivälinevalmistajilta tulee EN 1176 standardin turvallisuusvaatimukset, joita tarkastuksessa käydään läpi ja joista täytetään lomake. Huomiota kiinnitetään leikkivälineiden sijaintiin, turva-alueisiin, kulkuteihin, opastekyltteihin sekä turva-alustojen laajuuteen ja syvyyteen. Tarkastuksen apuna käytetään tarkastusstondeja tai muita apuvälineitä (alla olevissa kuvissa yleisimpiä testejä ja välineitä). 11/20

Kuva 17: ns. hupparinnaru-testi Kyseinen testi suoritetaan lisäksi liukuosan alku - ja loppuosalle sekä palomiehen tangolle ja rakennelmien katoille. Kuva 18: ns. hupparinnaru-testin muita mittauskohteita Alapuolella olevassa kuvassa on kalasondi, jolla testataan kaulan juuttumisrakoja. Kuvan harmaa kaide on asennettu liian alas. Kuva 19: Leikkipuistolaitteiden mittausväline, ns. kalasondi 12/20

C- ja D-sondeilla testataan pään juuttumista. Jos pienempi C mahtuu jostain, niin D:kin on mahduttava perässä. Kuvassa on pään juuttumisrako. Kuva 20: Leikkipuistolaitteiden mittausvälineet, C- ja D-sondit Kuva 21: Esimerkki mittaustapahtumasta Leikkipuistoille muut suoritettavat tarkastukset: 1) Rutiininomainen silmämääräinen tarkastus (viikoittain): Tarkastuksessa havaitaan ja mahdollisuuksien mukaan korjataan selviä vaaratekijöitä, jotka johtuvat ilkivallasta, normaalista käytöstä tai sääolosuhteista. Henkilöllä ei tarvitse olla sen enempää pätevyyttä. 2) Toiminnallinen tarkastus (1-3 kuukauden välein): Yksityiskohtaisempi tarkastus, jossa välineen toiminta ja stabiliteetti tarkastetaan. Tarkastavan henkilön tulisi olla käynyt viherympäristöliiton ulkoleikkipaikkojen turvallisuus- ja peruskoulutuksen. Huomiota kiinnitetään kiinteästi asennettuihin osiin ja kulumisesta johtuviin vikoihin. Tyypilliset tarkastuskohteet ovat: välineen ja maan välinen tila, alustamateriaalien kunto, näkyvissä olevat perusteet, terävät reunat, puuttuvat osat, liikkuvien osien kuluminen ja rakenteiden eheys. Ulvilassa 13/20

tämä on pyritty tekemään kahdesti vuodessa, koska talvikunnossa pitoa ei ole. Tarkastuksen apuna käytetään tarkastusstondeja ja muita tarvittavia apuvälineitä, jotta vaadittavat mitat välineissä ja niiden ympäristössä täyttyvät. Tarkastuksesta täytetään lomake. 3) Vuositarkastus (kerran vuodessa): Tarkastus tehdään välineen, perustusten ja pintojen turvallisuuden kokonaistason selvittämiseksi. Huomio kiinnittyy kiinteästi asennettujen osien lisäksi myös arviointiin välineiden kestävyydestä seuraavan vuoden päähän. Tarkastus on samalla toiminnallinen tarkastus, jossa huomioidaan sen vaatimat kriteerit. Vuositarkastus voi edellyttää joidenkin osien kaivamisen tai purkamisen. Tarkastuksesta laaditaan raportti. Tarkastavan henkilön tulisi olla käynyt viherympäristöliiton ulkoleikkipaikkojen turvallisuus- ja peruskoulutuksen. 14/20

3 Taloudellinen katsaus leikkipuistojen kehittämiseen Leikkipuistojen ylläpidosta aiheutuu aikaisempaa suurempi työmäärä 2000-luvulla tulleiden velvoitteiden vuoksi (turvallisuusmääräykset). Leikkipuistojen, joita Ulvilaan on viimeisen 3 vuoden (2011-2014) aikana rakennettu ja joissa on ollut 6 laitetta, rakentamiskustannus on ollut n. 18 000 /puisto. Näissä puistoissa turvaalustana on käytetty turvahiekkaa. Ilman määräysten mukaista turva-alustaa näiden leikkipuistojen rakentamiskustannus olisi ollut n. 11 000. Ulvilan kaupungin määrärahat leikkipuistojen kohdalla ovat pysyneet samalla tasolla ainakin vuodesta 1996 asti, vaikka leikkipuistoissa vaadittujen turvallisuustoimenpiteiden määrä on kasvanut. Vuosina 1996-2003 tämäkin määräraha on esitetty nimikkeen Puistot, istutukset ja leikkipaikat -ryhmään, jossa määrärahaa ei ole kohdennettu leikkipuistoihin kuin vuonna 1996. Vuodesta 2004 eteenpäin investointiohjelmassa on ollut mukana Leikkipaikkojen uusiminen - ryhmä. Tästä eteenpäin leikkipaikkoja on uudistettu vuosittain lukuun ottamatta vuosia 2009-2012, jolloin leikkipaikkoja uusittiin joka toinen vuosi. Vuonna 2010 investointiraha oli 40 000 ja vuonna 2013 45 000. Näinä vuosina toteutettiin Senioripuisto Kaskelotin eteen ja Harjunpään koulun leikkipuisto. Muuten investointimääräraha on ollut tasolla 17 000-25 000. Vaikka investointimääräraha on kohdennettu leikkipuistoihin suoraan, niin niiden uudistamisen suunnitelmallisuus on puuttunut. Investointimäärärahoja on käytetty myös eri leikkipuistojen yksittäisten leikkivälineiden uusimiseen. Hyvänä tavoitteena tulee kuitenkin olla se, että leikkipuisto korjataan kerrallaan kuntoon, jota sitten käyttötalousrahoilla huolletaan siihen asti, kun puisto saavuttaa taas investointitarpeensa. Tällä hetkellä (2015) turva-alusta on puutteellinen 12 leikkipuistossa. 24 leikkipuistossa turva-alustat on kunnossa. Pelkän hiekasta tehdyn turva-alustan rakentaminen leikkipuistoon maksaa 7 000-9 000. Tärkeä yksittäinen asia leikkipuistojen ylläpitämisen kannalta on leikkivälineiden käyttöikä. Tarkkaa, hyväksyttyä käyttöikää ei ole välinevalmistajien eikä valtiontaholta määritetty. Käyttöikään tietysti vaikuttaa olennaisesti niiden huoltaminen, mutta voidaan varmasti sanoa, että leikkivälineiden käyttöikä pyörii 20-25 vuoden välillä. Tällä hetkellä Ulvilassa on yhteensä 36 yleistä leikkipuistoa, joita on pääsääntöisesti korjattu 1 vuodessa. Tästä saadaan leikkipuistojen uusimiskiertoajaksi 36 vuotta. Ulvilassa tällä hetkellä olevilla leikkipuistoilla ei ole päällisin puolin havaittavissa juuri minkäänlaista tasojakoa. Kaikki leikkipuistot ovat pääasiassa samanarvoisia, mikä johtaa siihen, että vuosittain korjattavista leikkipuistoista pitäisi tehdä vähintään samantasoisia kuin aikaisemminkin rakennetuista leikkipuistoista. Tämä 15/20

johtaa tilanteeseen, jossa leikkipuistojen investointikustannukset nousevat vuosi vuodelta ja samalla käyttötalouspuolen ylläpitomenot kasvavat. Tasojakoa on aikaisemmin esitetty maankäyttöosaston kaava-luonnoksessa vuodelta 1970, jota on osittain pyritty toteuttamaan. Uudet, myöhemmin rakennetut alueet ovat kuitenkin tätä sotkeneet. Lisäksi on havaittavissa, että leikkipuistojen määrä joillakin alueilla on todella suuri. On kuitenkin perusteetonta lisätä leikkipuistojen investointimäärärahaa, joten leikkipuistojen kehittämiseksi ja niiden ylläpitämiseksi on hyvä laatia leikkipuistojen tasoluokitus ja samalla tarkastella joidenkin leikkipuistojen tarpeellisuutta. Jotta päästään leikkipuistojen realistiseen 25 vuoden uusimiskiertoon, tulee alueellisia ja paikallisia leikkipuistoja uudistaa tasaisesti. Vuosittaisella investointimäärärahalla 25 000 pystytään leikkipuistoja uudistamaan ja yksittäisiä leikkivälineitä vaihtamaan kohtuudella ja sopivalla aikajänteellä. Rahaa käytetään myös vanhojen leikkipuistojen purkamiseen. 16/20

4 Yleisten alueiden leikkipuistojen tasot ja sijoittamiskriteerit Yleissuunnitelmassa leikkipuistot on esitetty jaettavaksi kolmeen ryhmään: pääleikkipuistot sekä alueelliset ja paikalliset leikkipuistot. Pääleikkipuistot sijaitsevat kaupungin keskeisillä alueilla, ja niissä on muihin puistoihin verrattuna laajempia välinekokonaisuuksia. Perusajatuksena on, että jokaista asuinaluetta kohden löytyy alueellinen leikkipuisto. Sen sijainti pyrkii olemaan asuinalueen keskipisteessä. Asuinalueiden ominaisuuksista (esim. asukasmäärä, kulkuyhteydet) riippuen, alueita täydennetään paikallisilla leikkipuistoilla. Lisäksi osa puistoista on sellaisia, joiden tasoa ei enää tulevaisuudessa nosteta eikä leikkipuistoja laajasti korjata vaan, kun leikkipuisto on käyttöikänsä päässä, se poistetaan. 4.1 Tasoluokituksen muodostaminen Liitteessä 1 leikkipuistojen sijoittelussa on katsottu sopivaksi välimatkaksi alueelliseen leikkipuistoon 500 m (linnuntietä). Kartalle piirrettiin alueellisiin leikkipuistoihin halkaisijaltaan 1 000 m ympyröitä (vaikutusalue), joilla Ulvilan ns. keskusalue saatiin katettua. Nämä kaikki leikkipuistot ovat olemassa olevia leikkipuistoja, joten voidaan katsoa, että vastaavanlainen jako on aikanaan ollut leikkipuistojen sijoittelun kriteerinä. Edellä esitetyllä mallilla määritettiin Ulvilan kaupungin alueelliset leikkipuistot. Näiden lisäksi leikkipuistoverkkoa täydennettiin paikallisilla leikkipuistoilla sekä pääleikkipuistoilla. Tämän jaottelun jälkeen Ulvilan kaupungin yleisten leikkipuistojen määräksi saatiin: pääleikkipuistoja 4 kpl alueellisia leikkipuistoja 10 kpl paikallisia leikkipuistoja 16 kpl poistuvia leikkipuistoja 9 kpl Tulevaisuudessa alueellisten leikkipuistojen määrä kasvaa kahdella (yhteensä 12), kun Itkosenpuisto ja Vuohipuisto rakennetaan. Tällöin paikallisten leikkipuistojen määrä vastaavasti vähenee kahdella (yhteensä 14), kun Mäkelänpuisto ja Havulanpuisto poistetaan. 17/20

4.2 Pääleikkipuistot Pääleikkipuistot ovat ns. erikoisleikkipuistoja. Puistot ovat pinta-alaltaan suurempia, ja niistä löytyy erilaisia toimintoja ja välineitä eri-ikäisille. Nämä puistot on suunniteltu käyttökohteen ja tarkoituksen mukaan. Puistot ovat reunalankutettuja ja vaarapaikkojen läheisyydessä aina aidattuja. Kuva 22: Kuva pääleikkipuistosta Pääleikkipuistoja ovat (4 kpl): Friitalan koulun lähiliikuntapaikka Harjunpään koulun leikkipuisto Leijonapuisto (Hansasatama) Vanhakylän koulun leikkipaikka (valmistunee vuonna 2018) 4.3 Alueelliset leikkipuistot Alueelliset leikkipuistot palvelevat aina asuinalueen asukkaita. Kriteerinä on, että etäisyys puistoon on n. 500 m (linnuntietä). Ne ovat pääleikkipuistoja pienempiä, kuitenkin hyvin varusteltuja puistoja. Tavoite on, että alueellisissa leikkipuistoissa on 4-7 leikkivälinettä. Alapuolella olevassa kuvassa on esitetty esimerkki alueellisesta leikkipuistosta. Nämäkin leikkipuistot erotellaan muusta alueesta vähintään reunalankulla ja niistä löytyy myös penkki, roskakori ja valaisinpylväs. 18/20

Kuva 23: Kuva alueellisesta leikkipuistosta Alueellisia leikkipuistoja ovat (12 kpl): Eskon puisto (Rantala) Hellepuisto (Suurpää) Kaskelotin puisto Kielopuisto (Mynsteri) Kiurupuisto (Mukulamäki) Molkkarinmäen puisto (Molkkarinmäki) Narvipuisto (Nahkuri, kuva 23) Oskarinpuisto (Hakanpää) Pääskypuisto (Loukkura) Rataspuisto (Uotila) Itkosen puisto (Harjunpää, rakennetaan tulevaisuudessa) Vuohipuisto (rakennetaan tulevaisuudessa) 4.4 Paikalliset leikkipuistot Paikalliset leikkipuistot on rakennettu täydentämään alueellisten leikkipuistojen aluetta, kun kulkuyhteys alueelliseen leikkipuistoon kasvaa pitkäksi, vaaralliseksi tai alueen asukastiheys on keskivertoa suurempi. Tavoite on, että paikallisissa leikkipuistoissa on 2-4 välinettä. Reunalankutusta ei välttämättä löydy kaikista puistoista. Penkki ja roska-astia näihin puistoihin myös rakennetaan. 19/20

Kuva 24: Kuva paikallisesta leikkipuistosta Paikallisia leikkipuistoja ovat (14 kpl): Fatiporin puisto (Kaasmarkku) Heikkilän puisto (Krapisto) Järventaustan leikkipuisto (Kullaa) Kosken leikkipuisto (Kullaa) Laineen puisto (Harjunpää) Mukulapuisto (Mukulamäki) Nikinpuisto (Pappilanlampi) Nummelan puisto (Nummela) Palovainion puisto (Palovainio) Ravanin kyläpuisto (Ravani) Ruukinpuisto (Leineperi) Tapahtuma-aukio (Keskusta) Tähtisen puisto (Palonpää) Vainiolan puisto (Vainiola) 4.5 Poistettavat leikkipuistot Alla olevassa listassa on lueteltu leikkipuistot (9 kpl), jotka poistetaan käytöstä. Osa niistä poistetaan lähitulevaisuudessa ja toiset vastaavasti ylläpidetään siihen asti, kun ne ovat tulleet käyttöikänsä päähän. Aksunpuisto (Loukkura) Haapatien puisto (poistetaan 5 vuoden aikana) Levanpellon leikkipuisto Liisanpuisto (poistetaan 5 vuoden aikana) Paluksen leikkipuisto (Palus, Kullaa) Pikkeripuisto Renginpuisto Mäkelänpuisto (Vuohipuiston valmistumisen jälkeen) Havulanpuisto (Itkosen puiston valmistumisen jälkeen) 20/20

REELLE6 1 ILA I<ARTTAH MAT c e Pääleikkipuisto e Alueellinen leikkipuisto e Paikallinen leikkipuisto X Poistettava leikkipuisto o Koulut ja päiväkodit

19 ',,, \,, \', '. \,, ' J ',..;_~ ~'1 Ii 20 Liite 1 ; ' ' ' ' ' \ \.. <' -~ ~ 1 1 '... ' L '',, ', 1 1 ~ '1.' ( -~u; c-:-~, :?rl KULLAA J 1 100 300 500 m 0 200 400 1000 m --- 1 22 13 J '--~ eineperi ::J ~ ~ M ~ 1/1 ns ns ttml ~ 1 'KAASMARKKU 12 e Pääleikkipuisto e Alueellinen leikkipuisto e Paikallinen leikkipuisto )( Poistettava leikkipuisto o Koulut ja päiväkodit

Leikkipuiston nimi Sijainti Leikkivälineiden lkm. Turva-alusta kunnossa / ei Pääleikkipuistot: 1 Friitalan koulu Friitala 19 kunnossa 2014 2 Harjunpää koulu Harjunpää 11 kunnossa 2013 3 Leijonapuisto Naparanta 12 kunnossa 2004 Rakentamisvuosi Investointiohjelmaan Tuleva: Vanhakylän koulu Vanhakylä 2018 1/3 Alueelliset leikkipuistot: 1 Eskon puisto Rantala 8 ei 2016 2 Hellepuisto Suurpää 6 kunnossa 2007 3 Kaskelotti Pappilanlampi 9 kunnossa 2010 4 Kielopuisto Mynsteri 11 kunnossa 2008 5 Kiurupuisto Mukulämäki 9 kunnossa 2008 6 Molkkarinmäen puisto Molkkarinmäki 5 kunnossa 2005 7 Narvipuisto Nahkuri 7 kunnossa 2012 8 Oskarinpuisto Hakanpää 4 ei 2015 9 Pääskypuisto Loukkura 4 kunnossa 2007 10 Rataspuisto Uotila 6 ei 2004 2018 Tulevat: 11 Itkosen puisto Harjunpää 2021 12 Vuohipuisto Hormisto Liite 2

2/3 Paikalliset leikkipuistot: Leikkipuiston nimi Sijainti Leikkivälineiden lkm. Turva-alusta kunnossa / ei Rakentamisvuosi Investointiohjelmaan 1 Fatiporin puisto Kaasmarkku 7 kunnossa 2014 2 Heikkilän puisto Krapisto 6 kunnossa 2005 3 Järventaustan leikkipuisto Kullaa 5 kunnossa 4 Kosken leikkipuisto Koski 5 kunnossa 2006 5 Laineen puisto Harjunpää 6 kunnossa 2008 6 Mukulapuisto Mukulamäki 6 ei 2018 (Turva-alusta) 7 Nikinpuisto Pappilanlampi 5 kunnossa 2006 8 Nummelan puisto Nummela 7 kunnossa 2014 9 Palovainion puisto Palovainio 4 ei 2004 2017 (Turva-alusta) 10 Ravanin kyläpuisto Ravani 4 kunnossa 11 Ruukinpuisto Leineperi 8 kunnossa 2006 12 Tapahtuma-aukio Keskusta 5 ei 2000 2019 (Turva-alusta) 13 Tähtisen puisto Palonpää 9 ei 2017 14 Vainiolan puisto Vainiola 7 kunnossa 2013 Liite 2

3/3 Poistettavat leikkipuistot: Leikkipuiston nimi Sijainti Leikkivälineiden lkm. Turva-alusta kunnossa / ei Rakentamisvuosi Investointiohjelmaan 1 Aksunpuisto Loukkura 6 ei 2000 2019 2 Haapatien puisto Rantala 5 ei 2016 3 Havulanpuisto Harjunpää 4 ei 2021 4 Levanpellon leikkipuisto Levanpelto 4 kunnossa 2019 5 Liisanpuisto Hakanpää 2 ei 2015 6 Mäkelänpuisto Hormisto 5 kunnossa 2005 7 Paluksen leikkipuisto Palus 3 ei Poistuu, kun koulu myydään 8 Pikkeripuisto Nummela 7 kunnossa 2006 9 Renginpuisto Mynsteri 6 kunnossa 2011 Liite 2