-1, TEK :30

Transkriptio

1 -1, TEK :30 Kokousaika kello Kokouspaikka Kaupunginhallituksen kokoushuone Saapuvilla olleet jäsenet (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana) Honkala Taimo Palola Jussi Perkkiö Timo Kaikkonen Aimo Korkiakoski Janna Vainio Suvi Vihtari Rauno Päivärinta Miia Pajukoski Merja pj. 1. vpj. 2. vpj. jäsen Läsnä x x poissa x x x x poissa x Muut saapuvilla olleet Vuolteenaho Jarmo Vähäsöyrinki Leena Jaakola Vesa Päivärinta Mikko Viio Joel Viitanen Ville Hautala Jouni Aksila Raija Junttila Liisa Peltomaa Juha kh:n puh.joht. kh:n 1 varapj. kh:n 2 varapj kh:n edustaja nuorisov.ed. nuorisov. ed esittelijä sihteeri kaupunginpuut. maanmittaust. poissa poissa poissa x poissa poissa x x x klo x klo Laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Asiat Asialistan mukaiset :t Pöytäkirjan tarkistus Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Pajukoski Merja ja Palola Jussi. Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastustoimitus Taimo Honkala Raija Aksila Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Tarkastusaika Nivala Allekirjoitukset Allekirjoitukset Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Merja Pajukoski Aika ja paikka palvelusihteerin työhuoneessa Jussi Palola Todistaa: Virka-asema palvelusihteeri Raija Aksila

2 66, TEK :30 Rakennusautomaation puitejärjestely Valmistelija kiinteistöpäällikkö Nivalan kaupungilla on käytössään kaksi rakennusautomaation hallintaan tarkoitettua automaatiojärjestelmää. Järjestelmien laajentamista peruskorjaushankkeiden ja uudisrakentamisen yhteydessä on toteutettu erillisellä puitejärjestelysopimuksella. Vanhan puitejärjestelysopimuksen päättyessä, päätettiin järjestää tarjouskilpailu hankintalain mukaisesti, jotta saadaan myös jatkossa laajennettua olemassa olevaa laitekantaa hallitusti ja kustannustehokkaasti. Tarkoituksena oli saada voimaan toistaiseksi voimassa oleva sopimus. Puitejärjestelyn tarjouskilpailu julkaistiin HILMA-palvelussa Määräaikaan mennessä saapui kaksi tarjousta. Tarjouksen jättivät Caverion Suomi Oy ja Schneider Electric Buildings Finland Oy. Nivalan kaupungilla on käytössään molempien tarjouksen jättäneiden aikaisemmat järjestelmät. Tarjousvertailun jälkeen todettiin molemmat jätetyt tarjoukset tarjouspyynnön mukaisiksi. Kiinteistöpäällikön ehdotus Valitaan tarjouksen jättäneet Caverion Suomi oy ja Schneider Electric Buildings Finland oy puitesopimuskumppaneiksi ja valtuutetaan tekninen johtaja tekemään tarvittavat sopimukset. Teknisen johtajan esitys Hyväksytään valmistelijan ehdotus. Päätös Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.

3 66, TEK :30 / Pykälän liite: Tarjouspyyntö

18 66, TEK :30 / Pykälän liite: Tarjousten avausptk

19 66, TEK :30 / Pykälän liite: Tarjousvertailu

20 67, TEK :30 Omavalvontajärjestelmä ja turvallisuusasiakirja 2015 Valmistelija kaupunginpuutarhuri Kuluttajaturvallisuuslain ( 920/2011) 7 :n mukaan eräitä kuluttajapalveluja tarjoavien toiminnanharjoittajien on laadittava toimintaansa koskeva turvallisuusasiakirja, joka sisältää suunnitelman vaarojen tunnistamiseksi ja riskein hallitsemiseksi sekä niistä tiedottamiseksi palvelun tarjoamisen mukana oleville. Suunnitelmissa on otettava huomioon palvelun luonne ja toiminnan laajuus. Turvallisuusasiakirjasta ja sen sisällöstä on lisäksi tarkemmin säädetty lain nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1110/2011). Turvallisuusasiakirja tulee olla laadittuna ennen palvelujen tarjoamisen aloittamista. Jos kuluttajapalvelun tarjoaminen on aloitettu ennen uuden lain voimaantuloa ( ), lain 7 :n mukainen turvallisuusasiakirja tulee siirtymäsäännöksen mukaan olla laadittuna viimeistään Turvallisuusasiakirjan laatimisvelvollisuus koskee niitä toiminnanharjoittajia, jotka tarjoavat lain 6.1 :n 1-14 kohdissa lueteltuja palveluja: kohdassa 4) leikkikentät ja siihen rinnastettavat sisäleikkipaikat. Olen laatinut leikkipaikkojen omavalvontajärjestelmä- ja turvallisuusasiakirjoja vuodesta Asiakirjat on päivitetty vuosittain. Vuoden 2015 omavalvontajärjestelmä- ja turvallisuusasiakirjassa on päivitetty leikkipaikkojen leikkivälineet, tarkasteltu turvahiekka vaihtoehtoja, malli tiedotetaulusta, korjattavat ja uusittavat välineet sekä esitys vuodelle 2015 hankinnoista ja korjaustöistä. Omavalvontajärjestelmä- ja turvallisuusasiakirja leikkikentille tulee päivittää vuosittain. Talvikunnossapitoon leikkikentillä lautakunnan tulee määritellä mitkä leikkialueet pidetään kunnossa talviaikana. Kaupunginpuutarhurin ehdotus Toimialajohtajan esitys Esitän, että Tekninen lautakunta tutustuu ja hyväksyy omavalvonta järjestelmä- ja turvallisuusasiakirjaan vuodelle Talousarvioon vuodelle 2015 liittyvät hankinnat lautakunta hyväksyy vuoden 2015 talousarvion puitteissa. Talviaikana kunnossapidettäviksi leikkikentiksi esitän Järvimehtänpuiston ja Agervatienpuiston leikkikenttiä. Kunnossapitotyöt hoidetaan omana työnä. Hyväksytään valmistelijan ehdotus. Päätös Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.

21 67, TEK :30 Kaupunginpuutarhuri Liisa Junttila esitteli lautakunnalle omavalvontajärjestelmä- ja turvallisuusasiakirjaa vuodelle Hän saapui kokoukseen klo

22 67, TEK :30 / Pykälän liite: Leikkipaikkojen omavalvontajärjestelmä ja turvallisuusa Leikkipaikkojen OMAVALVONTA JÄRJESTELMÄ JA TURVALLISUUSASIAKIRJA 2015 Nivalan kaupunki Tekninen toimi, Puistot, Kalliontie 15, Nivala Puistojen ja yleisten alueiden leikkikentät 1

23 67, TEK :30 / Pykälän liite: Leikkipaikkojen omavalvontajärjestelmä ja turvallisuusa Leikkipaikkojen OMAVALVONTAJÄRJESTELMÄ Nivalan kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen TIIVISTELMÄ Raportin aiheena on Nivalan kaupungin yleisillä viheralueilla sijaitsevien leikkipaikkojen omavalvontajärjestelmä. Omavalvontajärjestelmä koostuu kunnossapitoon liittyvien tehtävien ja vastuiden, sekä yleisten turvallisuustehtävien määrittelystä. Tavoitteena on avata ja selkeyttää leikkipaikkojen kunnossapidon organisaatiota ja toimintatapoja sekä asian parissa työskenteleville että kuntalaisille. Työn lähtökohtana ovat olleet viheralueiden kunnossapidon muuttuneet järjestelyt Nivalassa viime vuosina sekä lakisääteiset vaatimukset kuluttajapalvelusten turvallisuudesta. Kuluttajaturvallisuuslain (920 /2011 ) 7 :n lisäksi leikkipaikkojen turvallisuutta ohjaavat Suomen Standardisoimisliitto SFS:n julkaisemat standardit. Kuluttajaturvallisuuslain (920/2011 ) 7 :n mukaan eräitä kuluttajapalveluja tarjoavien toiminnanharjoittajien on laadittava toimintaansa koskeva turvallisuusasiakirja, joka sisältää suunnitelman vaarojen tunnistamiseksi ja riskien hallitsemiseksi sekä niistä tiedottamiseksi palvelun tarjoamisessa mukana oleville. Turvallisuusasiakirjasta ja sen sisällöstä on lisäksi tarkemmin säädetty lain nojalla annetussa, eräitä kuluttajapalveluita koskevasta turvallisuusasiakirjasta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1110/2011). Turvallisuusasiakirja tulee olla laadittuna ennen palvelun tarjoamisen aloittamista. Jos kuluttajapalvelun tarjoaminen on aloitettu ennen uuden lain voimaantuloa ( ), lain 7 :n mukainen turvallisuusasiakirja tulee siirtymäsäännön mukaan olla laadittuna viimeistään

24 67, TEK :30 / Pykälän liite: Leikkipaikkojen omavalvontajärjestelmä ja turvallisuusa Raportti on laadittu oman työn ohessa. Raportti tulisi päivittää vuosittain koskien mahdollisesti uusia määräyksiä, standardeja tai muita muutoksia. Myös leikkiväline luettelo tulisi pitää ajan tasalla. Päivityskokoukseen tulisi osallistua tilaajat, kunnossapitäjät kuin tuoteturvallisuusviranomaisetkin, jossa käydään läpi kaikki kunnossapitoon liittyvät tehtävät ja vastuut, ja kirjataan raporttiin tarvittavat muutokset. Raportin rakenne on muotoutunut leikkipaikkoja koskevien standardien sekä Turvatekniikka keskuksen turvallisuussuunnitelmasta antamien ohjeiden pohjalta. Raporttiin on lisätty kommentteja Peruspalvelukuntayhtymä KALLION tuoteturvallisuusviranomaisilta, jotka huolehtivat leikkipaikkojen viranomaisvalvonnasta. Työn tuloksena olen saanut kirjattua leikkipaikkojen kunnossapitoon liittyvät käytännöt ja tehtävät yksiin kansiin. Kunnossapidon tärkeänä osana ovat leikkipaikkojen tarkastukset, joiden perusteella korjaus- ja huoltotoiminta voidaan suunnitella. Oleellista on myös leikkipaikkoihin liittyvän tiedon dokumentointi ja tiedonkulku. Turvallisuussuunnitteluun liittyy onnettomuuskirjanpito ja riskiarviointi, sekä näiden perusteella onnettomuuksia ehkäisevien toimenpiteiden suunnittelu. Vuodelle 2015 leikkiväline tietoja on päivitetty ja lisätty hankintavuosi ja välineiden valmistajan tiedot. Leikkivälineisiin on hankittu varaosia ja välineitä on kokonaan uusittu samalla kun on poistettu huonokuntoisia. Kaikki leikkialueita koskevat tiedot; kuten tarkastukset, huollot, välineiden uusimiset ja korjaustoimet näkyvät tässä yhdessä asiakirjassa jota päivitetään vuosittain tilanteen mukaan. Liitteenä: Kartta Leikkipaikoista numeroituna 1-20 sekä nimiluettelo Liite 1 Lomake Uusi Leikkikenttien tarkastuslomake leikkikenttäkohtaisesti Liite 2 Lomake Uusi Leikkikenttien käyttöönottolomake Liite 3 Lomake Uusi Tapausilmoituslomake Liite 4 3

25 67, TEK :30 / Pykälän liite: Leikkipaikkojen omavalvontajärjestelmä ja turvallisuusa Sisällysluettelo KANSI... 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO 1.1 Taustaa OMAVALVONTAJÄRJESTELMÄ 2.1 Tavoitteet Sisältö Viranomaisvalvonta Leikkipaikkatarkastus KUNNOSSAPITO Turva-alusta vertailu ja raekoko Leikkikentät ja -välineet Korjattavat ja uusittavat välineet Malli tiedotetaulusta Esitys v 2015 hankinnoista ja korjaustöistä Laatu Kaupungin organisaatio Kunnossapidon organisaatio ja vastuuhenkilö Leikkipaikkojen tarkastusryhmä Leikkipaikkojen tarkastukset Käyttöönottotarkastus Rutiininomainen silmämääräinen tarkastus Toiminnallinen tarkastus Vuositarkastus Huollot Korjaukset Talvikunnossa pito Kunnossapitotehtävien vastuujako Dokumentointi ja tiedonkulku Tarkastuslomakkeet Tiedonkulku tarkastuksista ja korjauksista Dokumenttien säilytys Asiakaspalaute 37 4 TURVALLISUUSSUUNNITELMA 4.1 Turvallisuustehtävät ja vastuuhenkilöt 37 4

26 67, TEK :30 / Pykälän liite: Leikkipaikkojen omavalvontajärjestelmä ja turvallisuusa Omavalvontajärjestelmän seuranta ja päivitykset Viranomaistarkastukset Onnettomuuskirjanpito ja riskien arviointi Onnettomuuksista tiedottaminen Yleisten alueiden päivystystoiminta Palvelunkäyttäjien ohjeistus Kunnossapitohenkilökunnan ohjeistus Suunnittelijoiden ja rakentajien ohjeistus Tietolähteet JOHDANTO 1.1 Taustaa Nivalan kaupungin leikkipaikkojen kunnossapito on kokenut suuria muutoksia viime vuosina. Leikkialueita on rakennettu eri puolille kaupungin yleisiä alueita korttelikenttinä tai toimintapuistoina. Kaupungilla oli vuoden 1990 alusta aina vuoteen vakituista henkilöä sekä kausityöntekijöitä 4 5 henkilöä hoitamassa leikki- ja puistoalueiden kunnossapitoa, lisäksi oli koneenkuljettajat 3 henkilö, jotka osallistuivat kunnossapitotöihin. Tämän hetken tilanne, 1 vakituinen henkilö ja kausityöntekijät 1-3 henkilöä ( työllisyysvaroin ei ammattitaitoa). Myös tuoteturvallisuuslainsäädäntö edellyttää omavalvontajärjestelmän laatimista. Lain kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta (75/2004) mukaan vastuu tavaroiden ja palvelujen turvallisuudesta on elinkeinonharjoittajalla tai muulla palveluntarjoajalla (esimerkiksi kunta tai seurakunta). Palveluiden tarjoajien on myös toimittava huolellisesti ja varmistettava, ettei palvelun käyttämisestä aiheudu vaaraa kuluttajille tai lähistöllä oleville henkilöille. Leikkipaikkojen turvallisuutta ohjaavat myös Suomen Standardisoimisliitto SFS:n julkaisemat standardit, jotka ilmestyivät ensimmäisen kerran vuonna Standardeihin sisältyy yleisesti turvallisuusvaatimuksia, sekä mm. ohjeita leikkivälineiden asennuksesta, tarkastuksesta, huollosta ja ylläpidosta. Vuonna 2008 standardeista ilmestyi uusi päivitetty painos, joka astui voimaan Standardin SFS-EN kohdan 8 mukaan leikkikentän ylläpitäjän tulee laatia tarkoituksenmukainen järjestelmä leikkikentän turvallisuuden valvomiseksi. 5

27 67, TEK :30 / Pykälän liite: Leikkipaikkojen omavalvontajärjestelmä ja turvallisuusa Leikkikenttävälinevalmistajien vastuulla on, että he tuottavat turvallisia leikkivälineitä. Turvallisuusstandardit EN 1176 ja En 1177 sisältävät noin 500 ohjetta leikkivälineiden turvallisista ominaisuuksista. Näitä ominaisuuksia ovat mm. rakenteen jäykkyys, leikkivälineeseen pääsy, putoamisen estäminen, välineiden pintakäsittely, liikkuvat osat, kiinnijääminen, turva-alueet, perustukset ja testaus. Usein leikkivälinevalmistajat hankkivat tuotteilleen virallisen hyväksynnän, eli sertifikaatin. 2 OMAVALVONTAJÄRJESTELMÄ 2.1 Tavoitteet Omavalvontajärjestelmän tavoitteena on kehittää kaupungin yleisten viheralueiden leikkipaikkojen ja kunnossapidon käytäntöä ja parantaa leikkipaikkojen turvallisuutta. Omavalvontajärjestelmä on toimintamalli, joka ohjaa ja selventää, miten kunnossapito järjestetään ja määrittelee kunnossapidon vastuutahot ja henkilöt. Järjestelmä palvelee sekä tilaajaa ( puistot ) että kunnossapidon järjestäviä urakoitsijoita. Järjestelmä antaa myös kuntalaisille selkeän kuvan leikkipaikkojen kunnossapidosta. 2.2 Sisältö Omavalvontajärjestelmä jakaantuu kahteen osaan, kunnossapitoon ja turvallisuussuunnitelmaan. Kunnossapito-osuudessa määritellään kunnossapidon organisaatio ja vastuuhenkilöt, leikkipaikkojen tarkastus-, korjaus- ja huoltotoiminta sekä asiakirjojen dokumentointi ja tiedonkulku. Turvallisuussuunnitelmassa määritellään tilaajapuolen turvallisuustehtävät sekä näiden vastuutaho. Järjestelmä päivitetään vuosittain. LEIKKIPAIKKOJEN OMAVALVONTAJÄRJESTELMÄ KUNNOSSAPITO TURVALLISUUSSUUNNITELMA Organisaatio ja vastuu Tarkastukset, huollot, Turvallisuustehtävät ja vastuuhenkilöt 6

28 67, TEK :30 / Pykälän liite: Leikkipaikkojen omavalvontajärjestelmä ja turvallisuusa korjaukset Dokumentointi 2.3 Viranomaisvalvonta Omavalvontajärjestelmän lisäksi leikkipaikkojen turvallisuutta valvotaan viranomaisten toimesta. Nivalassa viranomaisvalvonnasta vastaa KALLIO Peruspalvelukuntayhtymä. Terveydensuojeluryhmä valvoo leikkipaikkapalveluita tekemällä valvontasuunnitelman mukaista säännöllistä valvontaa. Tuoteturvallisuusvalvonta perustuu Turvatekniikan keskuksen (Tukes) ohjeisiin. Valvontaviranomainen tarkastaa kolmen vuoden välein leikkipaikkoja valvontasuunnitelman mukaisesti. Tarkastettavina kohteina on kaikki leikkikentät. Tarkastukset ovat silmämääräisluontoisia, ja niiden painopisteenä on kokonaisturvallisuuden tarkastus. Tarkastuksen tuloksista saadaan raportit. Jälkivalvonta: Toimenpiteiden toteuttamista valvotaan suunnitelmallisen valvonnan yhteydessä seuraavalla tarkastuskäynnillä. Valvontamaksu: Tarkastukselta peritään kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) 32 :n nojalla maksu. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion yhtymähallituksen hyväksymä ympäristöterveydenhuollon maksutaksan mukaisesti. 2.4 Leikkipaikkatarkastus Kaupungin puistotoimi ja tilapalvelut tilasivat kattavamman tarkastuksen Lappset Group Oy:ltä. Lappset PlayCare vuotuinen tarkastus, rutiinihuolto ja toimenpidesuunnitelma. Puistojen leikkipaikat on luokiteltu viiteen eri tärkeysluokkaan. A: kiireellisesti saneerattavat leikkipaikat B: saneerattavat leikkipaikat C: korjauksia tarvitsevat leikkipaikat E: asiakkaan päätöksestä ei toimenpiteitä leikkipaikalle 7

29 67, TEK :30 / Pykälän liite: Leikkipaikkojen omavalvontajärjestelmä ja turvallisuusa 3 KUNNOSSAPITO Kunnossapidon suunnittelu ja ohjeistus ovat keskeinen osa omavalvontajärjestelmää. Kun kunnossapidon toimenpiteet on ohjeistettu ja aikataulutettu sekä vastuut määritelty, vahvistuu leikkipaikkojen kokonaisturvallisuus. Kunnossapitoon kuuluvat olennaisena osana leikkipaikkojen tarkastukset ja huollot sekä näihin liittyvä dokumentointi ja tiedonkulku. Nivalan kaupungilla henkilöstöresursseja ei ole voitu kohdentaa leikkialueiden kunnossapitoon määrärahojen niukkuuden vuoksi. Leikkipaikkojen kunnossapitäjällä pitää olla vahva ammattitaito ja mahdollisesti suoritettuna ulkoleikkipaikkojen turvallisuuskoulutus Leikkialueiden kunnossapitoon liittyviä töitä kuten turva-alustan hiekan lisäys ja hiekkalaatikoiden hiekan vaihdot sekä huonokuntoisten välineiden poisto ja uusien asennus tilalle on hoidettu ostopalveluna. Työn suorittajalta ei ole vaadittu Vyl:in Ulkoleikkipaikkojen peruskurssin suorittamista, koska Nivalassa toimivilla urakoitsijoilla ei ole kurssin käyneitä. Tekniselle toimelle palkattu ammattihenkilö tulee helpottamaan leikkivälineiden kunnossapitoa, leikkivälineiden tarkastuksia ja välineiden kasaamista sekä asentamista paikoilleen. Henkilö suorittaa syksyllä 2014 ulkoleikkipaikkojen turvallisuuskoulutuksen peruskurssin. Leikkialueille päivitetään tiedotekylttejä tekstin osalta ja kylttejä yhdenmukaistamalla. Tiedotekylttien tekstit kirjoitetaan itse niin saadaan nopeammin muutoksia tekstien tietoihin ym. päivityksiin. Niitä asennetaan leikkialueiden korjaustöiden yhteydessä ja talousarvion määrärahojen puitteissa. 3.1 Turva-alusta vertailu ja raekoko Iskua vaimentavat turva-alustat ovat yksi tärkeimmistä leikkivälineiden turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Turva-alustan mitoitus ja rakenne määräytyy putoamiskorkeuden mukaan, sillä suuret putoamiskorkeudet vaativat paremman iskunvaimennuksen. Pääsääntöisesti välineet, joiden putoamiskorkeus on alle 60 cm, eivät tarvitse turva-alustaa. Poikkeuksen muodostavat laitteet, joissa käyttäjä joutuu itsestä riippumattomaan pakotettuun liikkeeseen. Tällaisia välineitä ovat keinut, jousikeinu, liukumäet, keinulaudat, karusellit ja köysiradat. Niiden turva-alusta vaatimukset on määritelty erikseen. 8

30 67, TEK :30 / Pykälän liite: Leikkipaikkojen omavalvontajärjestelmä ja turvallisuusa Turva-alustat voivat olla irtomateriaalialustoja, kumialustoja tai alhaisissa putoamiskorkeuksissa nurmea tai hoidettua pintamaata. Tasaiset kumialustat ovat esteettömiä, helppohoitoisia ja kestäviä. Mikäli turva-alusta on kovassa kulutuksessa, on mahdollista yhdistää kumisia turva-alustoja perinteisimmän turvasoran kanssa asentamalla kumialustat kohtiin joissa kulutus on suurimmillaan, esimerkiksi keinujen alle, liukumäen poistumiskohtiin ja köysiradan alle. Turva-alueen muissa kohdissa voitaisiin käyttää edullisempaa turvasoraa. Materiaali kuvaus kerroksen enimmäisputoamismm vähimmäispaksuus korkeus mm mm Nurmikkopinta < 1000 Kaarna raekoko < 3000 Hake raekoko < 3000 Hiekka raekoko 0, < 3000 Sora raekoko < 3000 Turvalaatta Putoamiskorkeudet putoamiskorkeus 1,0 m 1,2 m 1,5 m 1,75 m 2,1 m 2,4 m 3,0 m turvalaatan paksuus 30 mm 40 mm 45 mm 55mm 70 mm 80 mm mm Putoamissuoja 3 m korkeuteen saadaan seuraavasti: Asennetaan 1000x500x40 mm aluslaatta ja sen päälle 500x500x70 mm päällyslaatta. TURVA-ALUSTA KOKEILUJA JA HINTATIETOJA Lappset Gorup Oy:ltä hankittiin turvahaketta 10 säkkiä. Yhden säkin riittävyys n. 3 m 2 kerrospaksuus 30 cm ( 1 säkki = 1 m 3 = kg). Säkin myyntihinta 119,00 euroa Nivalaan toimitettuna. Turvahaketta tarvitaan 43 säkkiä = 43 m3 x 119 = 5117,00 Kodin Terra Piha Turvahiekka raekoko mm 43 m 3 = 62 suursäkkiä, säkin hinta 100 /kpl + toimituskulut 890 Nivalaan, joten koko satsin kustannus 7090,00. Ojalehto Ilkka sora mm 12,00 /tonni = n. 30 m 3 (ei käyttökelpoista) Tenhusen Maansiirto ja Kuljetus Oy, Pyhäsalmi turvahiekka 2..7mm 15 /tonni + alv ( 1 m 3 = 1500 kg ), turvahiekalla oikea karkeus. Turvahiekka esim. 100 m 2 kerrospaksuus 30 cm tarve 30 m 3 = 45 tonnia Kompan Oy:n turva-alusta vaihtoehtoja: 9

31 67, TEK :30 / Pykälän liite: Leikkipaikkojen omavalvontajärjestelmä ja turvallisuusa Reikämatto koko 1 x 1,5 m paksuus 22 mm, paino 13 kg. Soveltuu nurmikon päälle asennettuna, normaaleissa olosuhteissa 1,5 m putoamiskorkeuteen saakka. Reikämaton hinta 1x1,5 m, paksuus 22mm 58,00 /kpl (alv 0 % ) - Kiinnitystappi reikämattoon 1,00 /kpl - Nippuside reikämattoon 3,5 x 200 mm 0,10 /kpl Reikämatto, sis. 6 tappia ja 4 nippusidettä 60,00 /kpl Turva-alustana voisi kokeilla myös nurmialustaa joka soveltuu hyvin matalille leikkivälineille. Myös valmiit turva-alustat yksi vaihtoehto. Turvalaatat soveltuvat käytettäväksi 3 m putoamiskorkeuteen saakka. Koko paksuus putoamiskorkeus tiilenpunainen harmaa, musta, vihreä 50x50 cm 30 mm 1,0 m 40,00 /m 2. 43,00 /m 2 50x50 cm 40 mm 1,2 m 50,00 /m 2 53,00 /m 2 100x50 cm 40 mm 1,2 m 60,00 m 2 64,00 /m 2 Lappset Oy:n markkinoi kumialustojen lisäksi tekonurmipinnoitteista Safegrass-alusta. Hinta riippuu putoamiskorkeudesta /m Leikkikentät ja - välineet ANGERVATIENPUISTON LEIKKIKENTTÄ, Kalliosaarentie 4 Kalusteet: Hiekkalaatikko "Rempparyhmä" Jousikiikku kpl, Lappset Group Oy Keinuteline kpl, " Linnunpesäkeinu M 1 kpl, " Monitoimilaite MQFA2001, Kompan Oy Opastetaulu Lappset Group Oy Liukumäki rinteessä ( pituus 4,5 m )... Roska-astiat Cama-Team Oy Puiston penkit nro 1990 Lehtovuori Oy 10

32 67, TEK :30 / Pykälän liite: Leikkipaikkojen omavalvontajärjestelmä ja turvallisuusa JÄRVENNÖNTIENPUISTO, Järvennöntie klv Kalusteet: Infotaulu Puistonpenkit Roska-astiat Helsinki Siti 30 l Sporttiryhmä , Lappset Group Oy Envire Oy Cama-Team Oy Lappset Group Oy 11

33 67, TEK :30 / Pykälän liite: Leikkipaikkojen omavalvontajärjestelmä ja turvallisuusa KALLIOSAARENPUISTON LEIKKIKENTTÄ, Kalliosaarentie 3-10 Kalusteet: Kolmiulotteinen kiipeilyverkko Kompan Oy Puistonpenkit nro 1990 Lehtovuori Oy Roska-astiat Helsinki Siti 30 l Cama-Team Oy Tiedotetaulu A3 Lehtovuori Oy Tiedotetaulu (tiedot puutteelliset) Lappset Group Oy KÄPÄLÄMÄKI, Saarelantie /Kissatie Vetovoimahanke, osana Lääninhallituksen rahoittamaa hanketta vuosina Rakennettiin mm. rantalentopallokenttä ja kvl Kissatielle Kalusteet: Monitoimiväline KPL Kompan Oy Lentopalloverkko ja tolpat Lappset Group Oy - rantalentopallokenttä 8 x 16m 12

34 67, TEK :30 / Pykälän liite: Leikkipaikkojen omavalvontajärjestelmä ja turvallisuusa Tiedotetaulu teipattu Tarra-Nikkarit Puistonpenkit kpl, Lehtovuori Oy Roska-astiat Helsinki Siti 30 l 2kpl Cama-Team Oy KYLÄOJANPUISTON LEIKKIKENTTÄ, Kurjenpolvi /Sorsanmutka Kalusteet: Monitoimiteline MQ1013P Kompan Oy Puistonpenkki 1990 Lehtovuori Oy Roska-astia Helsinki Siti 30 l Cama-Team Oy Tiedotetaulu Lappset Gropu Oy 13

35 67, TEK :30 / Pykälän liite: Leikkipaikkojen omavalvontajärjestelmä ja turvallisuusa KYÖSTI KALLIONLEIKKIKENTTÄ, Ruojantie / Raivaajantie Kalusteet: Penkki / pöytäyhdistelmä Lappset Group Oy Keinuteline 2:lle " Keinuteline 2:lle M (v 2010 ) " Kiikkulauta " Kiipeilyteline M (v 2010) " Monitoimiteline Tino M (v 2010 ) " Tiedotekyltti A3 vaakaan Lehtovuori Oy Puistonpenkkejä kolmea eri mallia... Lappset Group Oy Roska-astia Helsinki Siti 30 l Cama-team Oy Merihevonen (v 2014 ) Lappset Group Oy Hiekkalaatikko Sofia M (v 2014 ) " Leikkialue osittain aidattu / metalliverkkoaita (v.2010 ) Korpela-Aidat Oy Puistovalaisimet... 14

36 67, TEK :30 / Pykälän liite: Leikkipaikkojen omavalvontajärjestelmä ja turvallisuusa LEPPÄKERTTUPUISTON LEIKKIKENTTÄ Kantatie 27 Leikkikentän rakentaminen osana Vireä Malisjoki projektia (rakennettu 2010). Kalusteet: Haikaranpesä M, Lappset Group Oy Jousieläin Rooster Envire Oy Rantalentopalloverkko ja tolpat Kerko Sport Oy Leppäkerttu M168P Kompan Oy Linnunpesäkeinu M Lappset Group Oy Kurki ja joutsen " Puiston penkit 12 kpl Envire Oy Roska-astiat Helsinki Siti 30 l 12 kpl Cama-Team Oy Jousieläin Whale Envire Oy Metalliverkkoaita 121 m Korpela-Aidat Oy Valaisimet Albatross 31 kpl Ketonen 15

37 67, TEK :30 / Pykälän liite: Leikkipaikkojen omavalvontajärjestelmä ja turvallisuusa TOIMINTAPUISTO 1 JÄRVIMEHTÄ PUHTOPUISTO Järvimehtänpuisto ( osa 1 ), Kalliosaarentie / Lupsunmutka Kalusteet(leikkivälineitä hankittu v ): Haikaranpesä M Lappset Group Oy Kuntopiiri: Leukapuomi Lappset Gropu Oy Riipputeline " Vatsalauta " Penkit nro 1990 Lehtovuori Oy Tiedotetaulu ( tiedot puutteelliset) Lappset Group Oy Roska-astiat Helsinki Siti 30 l Cama-Team Oy 16

38 67, TEK :30 / Pykälän liite: Leikkipaikkojen omavalvontajärjestelmä ja turvallisuusa Puhtopuisto ( osa 2 ), Kalliosaarenpolku Jalkapallokenttä 30x 47 m, Juniorimaalit terästä n:o kpl Kerko Sport Oy Katukoristeline n:o " Tiedotekyltti ( puutteellinen ei kaikkia tietoja ) Lappset Group Oy Lentopallokenttä, Beach- lentopalloverkko n:o lentopallopylväät Visby n:o alumiini " maaholkit Visby V n:o kpl " Petanquekenttä 10 x 15 m Kerko Sport Oy Puiston penkit kpl Puuha Group Oy Roska-astiat Helsinki Siti 30 l 10 kpl Cama-Team Oy 17

39 67, TEK :30 / Pykälän liite: Leikkipaikkojen omavalvontajärjestelmä ja turvallisuusa Järvimehtänpuisto ( osa 3 ), Kalliosaarentie /Lupsunmutka ( Pirttirannan päiväkodin lähellä) Kalusteet: Hiekkalaatikko Lappset Group Oy Jousikeinu MO13 Pikku Myy ( v ) Puuha Group Oy Valssi jarrulla ( v 2006 ) Lappset Group Oy Keinuteline ( v 2006 ) " Finno jousikeinu Heinäsirkka (v ) " Jousikiikku 2:lle ( v 2006 ) " Kirahvimetsä MSC5416P ( v. 2012) Kompan Oy Norsu Lappset Group Oy Tiedotetaulu (v 2014 ) A4 pystyyn Lehtovuori Oy Puistonpenkki... Lehtovuori Oy Roska-astia Helsinki Siti 30 l Cama-Team Oy Linnunpesäkeinu M ( v 2014 ) Lappset Group Oy 18

40 67, TEK :30 / Pykälän liite: Leikkipaikkojen omavalvontajärjestelmä ja turvallisuusa Järvimehtänpuisto (osa 3 ) Leikkikenttä pienille lapsille ( välineet hankittu v ) Jänispolku Lappset Group Oy Penkit 1990 Lehtovuori Oy Roska-astia Helsinki Siti 30 l Cama-Team Oy Kammakkokenttä ( osa 4 ) Kalliosaarentie 11-13, Pirttipuodin lähellä Kalusteet: Kiipeilyteline, Marakattipesä Lappset Group Oy Puistonpenkki nro 1990 Lehtovuori Oy Roska-astia Helsinki Siti 30 l Cama-Team Oy Tiedotetaulu koko A4 asennettu Lehtovuori Oy 19

41 67, TEK :30 / Pykälän liite: Leikkipaikkojen omavalvontajärjestelmä ja turvallisuusa JYRKÄNRANTA, Jyrkäntie Kalusteet asennettu vuonna 2013 Rakentaminen kuului osana Vireä Malisjoki II projektia. Kalusteet: Puistonpenkit nro kpl Lehtovuori Oy Roska-astiat Helsinki Siti 30 l 6 kpl Flaaming Oy Leukapuomi yhdelle Puuha Group Oy Tasapainolaite L06 Puuha Group Oy Laituri Oloneuvos poikittain Lip-Lap laiturit Tiedotekyltti ( A 4 pystyyn) Lehtovuori Oy RAITALANPUISTON LEIKKIKENTTÄ, Vihertie Leikkivälineet poistettiin v 2007 huonokuntoisuuden ja kentän käyttäjämäärän vähäisyyden vuoksi. Alueelle muuttanut lapsiperheitä ja heidän toiveista asennettiin uusia välineitä 2013 syksyllä. Kalusteet: Duokeinu 2m KSW kpl Kompan Oy Seeprakiikkulauta M19SP 1 kpl " Jousimerileijona KPL102 1 kpl " 20

42 67, TEK :30 / Pykälän liite: Leikkipaikkojen omavalvontajärjestelmä ja turvallisuusa Opastetaulu koko A4 asennettu Lehtovuori Oy SAVIVAINIONPUISTON LEIKKIKENTTÄ, Luovuntie Puisto osana Vetovoimahanketta, joka oli Lääninhallituksen osa rahoittama. Rakentamisvuosi Hankkeen aikana asennettiin monitoimikaukalo, kiipeilyteline, linnunpesäkeinu sekä roska-astiat ja penkit. Monitoimikaukalo x 26 m Lappset Group Oy Hiekkalaatikko " Keinut " Kiipeilyteline Puuha Group Oy Linnunpesäkeinu KPL Kompan Oy Tiedotekyltti A3 Lehtovuori Oy Puistonpenkit 4 kpl Lehtovuori Oy Roska-astiat Helsinki Siti 30 l 3 kpl Cama-Team Oy 21

43 67, TEK :30 / Pykälän liite: Leikkipaikkojen omavalvontajärjestelmä ja turvallisuusa VÄHÄAHONPUISTON LEIKKIKENTTÄ, Honkitie Kalusteet: Jousieläin Dino kpl Lappset Group Oy Jousieläin Koira kpl " Monitoimiteline M " Tiedotetaulu ( puutteellinen ei kaikkia tietoja ) " Puistonpenkki Envire Oy Roska-astia Helsinki Siti 30 l Cama-Team Oy 22

44 67, TEK :30 / Pykälän liite: Leikkipaikkojen omavalvontajärjestelmä ja turvallisuusa TIUKUMEHTÄNPUISTON LEIKKIKENTTÄ, Naapankaari 8-10 Kalusteet: Tornileikki M (asennettu 2014 ) Lappset Group Oy Keinu 2:lle " Pyöreä torni " Jousikeinu heinäsirkka (asennettu 2014 ) " Jousikeinu kirahvi ja jalusta (asennettu 2014 ) " Puistonpenkit... Tunneli ( 2kpl ) " Hiekkalaatikko " Tiedotetaulu (asennettu 2014 ) Lehtovuori Oy 23

45 67, TEK :30 / Pykälän liite: Leikkipaikkojen omavalvontajärjestelmä ja turvallisuusa TAPIONTIEN LEIKKIALUE, Tapiontie Puisto kuului osana Vetovoimahanketta, joka oli Lääninhallituksen osa rahoittama hanke. Hankkeen toteuttamisaika Rakentamisen aikana pystytettiin leikkivälineet ja puistokalusteet sekä istutettiin pensasaikaa ja rakennettiin kiviaitaa. Puistokohde oli uusi ja toteutettiin perhepäivähoitajien toivomuksesta. Kalusteet: Keinuteline Lappset Group Oy Tiedotekyltti teipattu... Tarra Nikkarit Puistonpenkit 3 kpl Lehtovuori Oy Roska-astiat 2 kpl Cama-Team Oy Liukutorni Puuha Group Oy 24

46 67, TEK :30 / Pykälän liite: Leikkipaikkojen omavalvontajärjestelmä ja turvallisuusa METSOLANPUISTO, Kytökankaantie/Tapiontie Puisto kuului osana Vetovoimahanketta, jossa osarahoittajana oli Lääninhallitus. Hankkeen aikana raivattiin pajukko ja poistettiin ylimääräinen puusto. Rakennettiin klv Kytökankaantieltä Tapiontielle sekä kuivatettiin klv ja leikkialueet. Klv:lle tuli valaisimet. Koko alue nurmetettiin ja massaistutuksia tuli Kydön alueelle Kalusteet: Monitoimikenttä x 26 m Lappset Group Oy Viidakko KPL Kompan Oy Keinu 3:lle Puuha Group Oy Jousikenguru KPL Kompan Oy Jousipuuma KPL " Huvimaja Puuha Group Oy Grillipaikka...betonirenkaat 2 kpl ja penkit kaupunki Puistonpenkki nro kpl Lehtovuori Oy Roska-astia Helsinki Siti 30 l 5 kpl Cama-Team Oy Monitoimiteline KPL Kompan Oy 25

47 67, TEK :30 / Pykälän liite: Leikkipaikkojen omavalvontajärjestelmä ja turvallisuusa PÄRMINTIEN LEIKKIKENTTÄ, Pärmintie Kalusteet: Keinut Monitoimikeskus Tiedotekyltti teipattu... Metalliverkkoaita ja portit... Puistonpenkit nro 1990 Roska-astiat Helsinki Siti 30 l Puuha Group Oy Puuha Group Oy Tarra Nikkarit SaherAidat Lehtovuori Oy Cama-Team Oy ROVASTIENLEIKKIKENTTÄ, Rovastintie Kalusteet: Monitoimiväline KPL Kompan Oy Metalliverkkoaita tien puoleisella reunalla SaherAidat Opastetaulu teipattu... Tarra Nikkarit Puistonpenkit 2 kpl Lehtovuori Oy Roska-astia Helsinki Siti 30 1 kpl Cama-Team Oy 26

48 67, TEK :30 / Pykälän liite: Leikkipaikkojen omavalvontajärjestelmä ja turvallisuusa URHEILUTIEN LEIKKIKENTTÄ, Urheilutie Kalusteet (asennettu v 2009 ) Keinuteline M Lappset Group Oy Kiipeilyteline M " Monitoimiteline Markus M " Opastetaulu A4 koko asennettu Lehtovuori Oy Puistonpenkit 2 kpl " Roska-astiat Helsinki Siti 30 l 2 kpl Cama-Team Oy 27

49 67, TEK :30 / Pykälän liite: Leikkipaikkojen omavalvontajärjestelmä ja turvallisuusa 3.3 Korjattavat ja uusittavat välineet Vuonna 2013 aloitettu varaosien vaihtotyöt leikkikentillä: Varaosat Angervatien lk, Kammakkokenttä, Kyösti Kallion lk, Vähäahon lk, Tiukumehtän lk ja JärvimehtänlLk Vaihdetaan omana työnä, urakoitsija lisää turva-hiekat konetyönä. Vuonna 2014 poistettu huonokuntoiset välineet ja hankittu uusia: ANGERVATIENPUISTON LEIKKIKENTTÄ Korjaustyöt ja vaihdot suoritettu Hiekkalaatikko hankittu kannellinen ja asennettu paikoilleen Kompan Monitoimiväline MQFA2001 vaihdettu nousuaskelmat suuremmat ja toiseen päähän asennettu uudet nousuaskelmat sekä vaihdettu uudet levyt kävelysillalle. Muutostöistä neuvoteltu myyntiedustajan ja maahantuojan kanssa. Toimenpiteillä parannetaan leikkivälineeseen nousun turvallisuutta. Leikkikentälle lisätty turvahaketta ( Lappset Group Oy:n valmiste). JÄRVIMEHTÄNPUISTO (OSA 3 ) Korjaustyöt ja vaihdot suoritettu Tiedotetaulu asennettu Keinuteline 2:lle purettu ja tilalle linnunpesäkeinu - Linnunpesäkeinu M, Lappset Group Oy - Peltiperustuslevyt SP KYÖSTI KALLION LEIKKIKENTTÄ Korjaustyöt ja leikkivälineiden vaihdot suoritettu Hiekkalaatikko purettu ja tilalle Sofia - Sofia M, Lappset Group Oy Tunneli purettu ja tilalle merihevonen - Merihevonen , Lappset Group Oy - jalusta TIUKUMEHTÄNPUISTON LEIKKIKENTTÄ Korjaus- ja purkutyöt sekä uusien asennus suoritettu Katos purettu ja tilalle torileikki - Tornileikki M, Lappset Group Oy Keinumopo ja keinutipu poistettu tilalle heinäsirkka ja kirahvi - Heinäsirkka Lappset Group Oy - Kirahvi Lappset Group Oy jalusta Tiedotetaulu asennettu paikoilleen Leikkikentälle lisätty turvahaketta ( Lappset Group Oy:n valmiste). 28

50 67, TEK :30 / Pykälän liite: Leikkipaikkojen omavalvontajärjestelmä ja turvallisuusa SAVIVAINIONPUISTO keinuteline nro keinuteline kiipeiltävissä. Tukittu tolppien välissä olevat raot laudoilla Uusiin tiedotetauluihin tulee kunnossapitäjän puhelinnumero, ohjeita Alla malli tiedotekyltin tekstistä: TIUKUMEHTÄNPUISTO Naapankaari 8-10 Kunnossapidon puh Lasten nostaminen välineisiin kiellettyä! Pyöräilykypärän käyttö leikkivälineissä kiellettyä! Koirien tuominen leikkikentälle kiellettyä! Tupakointi leikkikentän alueella kielletty! Sattuneista vahingoista tulee ilmoittaa kunnossapitoon! YLEINEN HÄTÄNUMERO

51 67, TEK :30 / Pykälän liite: Leikkipaikkojen omavalvontajärjestelmä ja turvallisuusa 3.4 ESITYS V 2015 hankinnoista tai korjaustoimista: Vuosittain vaihdetaan hiekkalaatikoihin hiekat ja lisätään turvahiekkaa leikkivälineiden alle ja suoritetaan normaalit tarkastustoimet. Leikkialueilla uusitaan tai lisätään leikkivälineitä määrärahojen puitteissa. Leikkivälineiden uusiminen noudattaa PlayCare ohjelmaa. Poistettavien leikkivälineiden tilalle pyritään vaihtamaan erilainen leikkiväline näin saadaan uutta ilmettä ja vaihtelua. Angervatienpuisto JOUSIKEINU puretaan heikkokuntoinen ja uusi keinu tilalle. Finno Kiikkulauta nro ,00 euroa Järvennöntienpuisto Opastetaulu uusitaan Lehtovuori Oy opastetaulu A4 pystyyn 290,00 euroa Järvimehtänpuisto (osa 1 ) Opastetaulu uusitaan Lehtovuori Oy opastetaulu A4 pystyyn 290,00 euroa Lisätään välineitä: Finno 1-paikkainen keinu nro M 705,00 euroa Kyläojanpuisto Opastetaulu uusitaan Lehtovuori Oy opastetaulu A4 pystyyn Lisätään välineitä keinuteline, kiikkulauta Fat Bird nro AB0004 Finno kiikkulauta nro ,00 euroa 391,00 euroa 30

52 67, TEK :30 / Pykälän liite: Leikkipaikkojen omavalvontajärjestelmä ja turvallisuusa Metsolanpuisto Keinutelineen turva-alusta vajaa. Laajennetaan turva-alustaa noin metrillä orren molemmin puolin. Uusitaan keinutelineen ketjunsuojat 2 kpl Puhtopuisto Opastetaulu hankitaan Lehtovuori Oy opastetaulu A4 pystyyn 290,00 euroa Tapiontien leikkialue Opastetaulu hankitaan (290 ) ja lisätään leikkivälineitä esim. jousituote, kiikkulauta, hiekkalaatikko Finno Sarvikuono nro Finno Leppis 2:lle nro ,00 euroa 680,00 euroa 3.5 Laatu Lain kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta ( 75 /2004 ) mukaan leikkipaikkojen ja siellä olevien välineiden on aina oltava käyttäjälle turvallisia. Kunnossapidon laadun tulee jatkuvasti olla sellainen, että turvallisuusriskejä ei aiheudu. Säännölliset tarkastukset ja huollot ovat kunnossapidon perusta. Etenkin talvikauden jälkeen leikkialueet tulee tarkastaa erityisen huolellisesti. Kunnossapitohenkilökunnan tulee olla ammattitaitoista. Kunnossapidossa tulee noudattaa standardia SFS-EN Poikkeuksena standardiin on, että talvikaudella joulu maaliskuussa Tekninen lautakunta päättää talvikunnossa pidettävät leikkialueet, jolloin näillä kentillä tulee noudattaa leikkikentille asetettuja turvamääräyksiä. Kunnossapito päätös edellyttää talviaikana lumityöt kone- ja käsityönä sekä leikkivälineistä poistetaan lumi ja jää, turvallisuuden vuoksi. 3.6 Kaupungin organisaatio Tekniseen toimeen palkattu monitoimiammattilainen (ammattimies) suoritta Ulkoleikkipaikkojen turvakurssin syksyllä Hänen yhdeksi osa-alueeksi tulee leikkialueiden turvatarkastuksien suorittaminen. 31

53 67, TEK :30 / Pykälän liite: Leikkipaikkojen omavalvontajärjestelmä ja turvallisuusa Hän vastaa leikkikenttien tarkastuksista ja kunnossapidosta yhdessä esimiehensä kanssa Kunnossapidon organisaatio ja vastuuhenkilö Yleisten alueiden kunnossapidon hoitajana toimii puistoyksikkö, jonka vastuuhenkilö tällä hetkellä on kaupunginpuutarhuri. Yksikkö vastaa yleisten alueiden suunnittelusta, yleisten alueiden rakentamisesta sekä kunnossapidosta, erilaisista viranomaistehtävistä sekä asiakaspalvelusta. Yksikkö on osana teknistä tointa, jonka johtajana on tekninen johtaja. Koko organisaatiosta vastaa Tekninen ja Ympäristölautakunta. Kyseinen vastuualue hallinnoi myös viheralueiden rakentamista ja kunnossapitoa, johon leikkipaikkapalvelut kuuluvat. Viheralueiden kunnossapidon tilaamisesta ja valvonnasta vastaa yksikön esimies. Sopimusasioista vastaa yksikön esimies. Leikkikenttien kunnossapidon ja hankintojen sekä tarkastuksien päävastuu on yksikön johtajalla mutta tehtäviä voidaan jakaa esim. tarkastuksien ja korjausten osalta ammattimiehelle (Antti Hyvärilä ). Ulkoleikkipaikkojen peruskurssin ja leikkialueiden perehdytyksen jälkeen vastuu annetaan Antin hoidettavaksi. Leikkivälineiden hankinnasta ja tietojen ylläpidosta sekä tarkastuksien toimivuudesta päävastuu on yksikön esimiehellä Leikkipaikkojen tarkastusryhmä Puistojen leikkipaikkojen tarkastukset suorittaa kaupunginpuutarhuri tai ammattimies (Antti Hyvärilä) Leikkipaikkojen tarkastuksen suorittajalla pitää olla vähintään VYL:n Ulkoleikkipaikkojen turvallisuus peruskurssin suoritus. Leikkialueiden käyttöönottotarkastuksen saa suorittaa sellainen henkilö, joka ei ole kasannut ja pystyttänyt kyseisiä leikkivälineitä. Peruskurssin suorittaminen on minimivaatimus tarkastuksen suorittajalla. Jatkokurssi on suositeltavaa ja se voi jatkossa tulla pakolliseksi. Tarkastusten pohjana toimivat SFS-standardit. 3.7 Leikkipaikkojen tarkastukset Leikkipaikkatarkastuksia käsittelee turvallisuusstandardi SFS-EN Standardin mukaan leikkipaikoilla tulee suorittaa kolmen tason tarkastuksia: vuositarkastuksia, toiminnallisia tarkastuksia sekä rutiininomaisia silmämääräisiä tarkastuksia. Lisäksi leikkipaikan käyttöönoton yhteydessä tulee suorittaa käyttöönottotarkastus. Tarkastustoiminnassa oleellista on se, että tiedostetaan ja tarkastetaan välineiden mahdolliset puutteet, ja puutteiden korjaaminen aikataulutetaan. Ennen vuotta 1998 ( jolloin ei vielä ollut voimassa standardia) leikkivälineiden osalta tulee suorittaa riskin arviointia ja sen perusteella määrittää, ovatko välineet vielä turvallisia. Välineiden tulee vähintään täyttää seuraavat vaatimukset: rakenteellinen 32

54 67, TEK :30 / Pykälän liite: Leikkipaikkojen omavalvontajärjestelmä ja turvallisuusa lujuus, putoamisen estäminen ja riittävä ja toimiva turva-alusta. Riskinarvioinnin tarkoituksena on tunnistaa vaarat, määrittää riskin suuruus ja arvioida riskin merkitys. Arvio on tehtävä tapauskohtaisesti, sillä välineen asennus, asennuspaikka ja valmistaja sekä käyttäjien ikä ja määrä vaikuttavat siihen millaiseksi riski muodostuu Käyttöönottotarkastus Käyttöönottotarkastuksessa uusi leikkipaikka otetaan tarkastustoiminnan ja kunnossapidon piiriin. Tarkastus on siis rakennuttamisen päätepiste ja se suoritetaan ennen leikkipaikan käyttöönottoa. Vastuu käyttöönottotarkastuksen tilaamisesta sekä oman tuotannon että yksityisen urakoitsijoiden alueilla on rakennuttajalla. Tarkastuksessa käydään läpi leikkipaikan kaikki rakenteet ja samalla leikkivälineet tunnistetaan. Tarkastuksessa kiinnitetään huomiota mm. leikkivälineiden sijaintiin, turvaalueisiin, kulkuteihin ja riittäviin opastekyltteihin ( mm. info-kyltin näkyvyyteen). Lisäksi tarkastetaan yksityiskohtaisesti leikkivälineiden ja muiden kalusteiden, esim. penkkien, katosten ja aitojen rakenteet. Leikkivälineiden stabiliteettiin ja asennusvirheisiin kiinnitetään erityistä huomiota. Myös leikkivälineiden iskua vaimentavien alustojen riittävyys eli laajuus ja syvyys tarkastetaan. Mikäli välineisiin on tehty rakentamisen yhteydessä muutoksia tai lisäyksiä, myös nämä tarkastetaan käyttöönottotarkastuksen yhteydessä. Käyttöönottotarkastuksen lomakkeeseen kirjataan tarkastuksen yhteydessä kaikki leikkipaikalla olevat leikkivälineet. Tarkastuksen yhteydessä tarkastetaan myös, että kaikki tarvittavat välinevalmistajan ohjeet leikkivälineisiin liittyen löytyvät. Ohjeet siirretään säilytettäväksi tietokoneen ohjelmistoihin. Kun tarkastuksessa mahdollisesti havaitut puutteet on korjattu, leikkipaikka voidaan ottaa käyttöön. Tarkastus tulee tehdä siinä vaiheessa kun rakennustyöt ovat loppusuoralla, jolloin havaitut puutteet voidaan heti korjata. Käyttöönottotarkastuksen suorittajalla pätevyysvaatimuksena on VYL:in Ulkoleikkipaikkojen turvallisuus peruskurssi suoritettuna. Käyttöönottotarkastuksen tulee tehdä sellaisen henkilön toimesta, joka ei itse ole osallistunut asennustyöhön. Tarkastuksessa käytetään apuna leikkipaikkojen tai muita apuvälineitä, millä voidaan todentaa, että vaadittavat mitat välineissä ja niiden ympäristössä täyttyvät Rutiininomainen silmämääräinen tarkastus Rutiininomaisessa silmämääräisessä tarkastuksessa havaitaan ja mahdollisuuksien mukaan korjataan sellaiset selvät vaarantekijät, jotka johtuvat ilkivallasta, normaalista käytöstä tai sääolosuhteista, esim. rikkoutuneet osat tai särkyneet pullot. Samassa yhteydessä tarkastetaan, että leikkipaikalle johtavat huoltoväylät ovat kulkukelpoiset. 33

55 67, TEK :30 / Pykälän liite: Leikkipaikkojen omavalvontajärjestelmä ja turvallisuusa Silmämääräisessä tarkastuksessa ei täytetä lomaketta. Tarkastuksen tekijä merkitsee suorituksen tarkastuksen Excel-taulukkoon, joka säilytetään kunnossapitopiirissä. Myös yksityisellä urakoitsijalla tulee olla vastaavanlainen taulukko tai esimerkiksi työmaapäiväkirja. Silmämääräinen tarkastus suoritetaan viikoittain. Leikkikentillä, jotka ovat kovassa käytössä tai joutuvat usein ilkivallan kohteiksi, voi tarkastus olla tarpeen päivittäin Toiminnallinen tarkastus Toiminnallinen tarkastus on yksityiskohtaisempi tarkastus, jossa tarkastetaan välineen toiminta ja stabiliteetti. Erityistä huomiota tulee kiinnittää kiinteästi asennettuihin osiin ja erityistä kulumista johtuviin vikoihin. Esimerkkejä toiminnallisen tarkastuksen kohteista ovat välineen ja maan välinen tila, alusmateriaalin kunto, näkyvissä olevat perustukset, terävät reunat, puuttuvat osat, liikkuvien osien liiallinen kuluminen ja rakenteiden eheys. Toiminnallisessa tarkastuksessa käytettävä lomake tulostetaan, laaditaan ja laitetaan tietojärjestelmään. Välinevalmistajan ohjeet on samaisessa tietojärjestelmässä. Toiminnallinen tarkastus tehdään kaksi kertaa vuodessa. Ensimmäinen tarkastus pyritään suorittamaan mennessä, toinen tarkastus mennessä. Toiminnallisia tarkastuksia ei tehdä talvikautena välillä joulukuu- maaliskuu. Mikäli leikkipaikkoja otetaan käyttöön talviaikana tulee myös talvikaudella suorittaa yksi toiminnallinen tarkastus Vuositarkastus Vuositarkastus tehdään välineen, perustusten ja pintojen turvallisuuden kokonaistasojen selvittämiseksi. Tarkastukseen sisältyvät myös mahdolliset muutostyöt, jotka on tehty turvatoimien arvioinnin jälkeen tai sään aiheuttaminen vaurioiden, lahoamisen tai korroosion seurauksena. Tarkastuksessa huomioidaan myös mahdolliset muutokset välineen turvallisuustasossa sen osien korjauksen, lisäyksen tai vaihdon jälkeen. Erityishuomiota tulee kiinnittää kiinteästi asennettuihin osiin. Vuositarkastuksessa arvioidaan välineiden kestävyys vuodeksi eteenpäin keskimääräisellä käyttöasteella. Vuositarkastus on samalla toiminnallinen tarkastus, joten myös toiminnallisen tarkastuksen sisältö huomioidaan. Tarkastuslomake otetaan tietojärjestelmästä ja täytetään. Välinevalmistajien ohjeet liittyen tarkastuksilta löytyvät tietojärjestelmästä. Vuositarkastus voi vaatia tiettyjen osien esiin kaivamisen tai purkamisen. Rakenteen mahdollisen muunlaiset heikkenemisen selvittämiseksi voidaan vaatia lisätoimenpiteitä. Vuositarkastus suoritetaan välisenä aikana. Leikkipaikkatarkastusten ajankohdat: 1 toiminnallinen tarkastus mennessä Vuositarkastus välisenä aikana 2 toiminnallinen tarkastus mennessä 34

56 67, TEK :30 / Pykälän liite: Leikkipaikkojen omavalvontajärjestelmä ja turvallisuusa 3 toiminnallinen tarkastus, mikäli kohteita suoritetaan talviaikana 3.8 Huollot Tarkastuksien lisäksi leikkipaikoilla suoritetaan säännöllistä huoltoa, joka sisältää ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä välineiden turvallisuuden ja toimivuuden säilyttämiseksi. Tarkastuksen yhteydessä tehdään seuraavia huoltoja: - ruuvien kiristys - ulkonevien naulojen sisään lyöminen - turva-alustat - kumialustan harjaus - turvahiekan tasoittaminen - puuttuvien muovitulppien asentaminen - keinut - ylimääräisen ketjun katkaisu - istuimen korkeuden säätö oikeaan korkeuteen - istuimen ja / tai ketjun vaihto - kuluneiden sakkeleiden vaihto - välineiden turva-alueella sinne kuulumattoman irtomateriaalin poisto - rikkinäisten osien poisto, ellei se aiheuta vaaraa käyttäjälle Muita säännöllisiä huoltotoimenpiteitä ovat mm: - kiinnittimien kiristys ja tarvittaessa vaihto - kuluneiden tai viallisten osien vaihto - hitsaus tai hitsauksien korjaus - iskua vaimentavien alustojen huolto - laakereiden voitelu - irtomateriaalin lisääminen merkintään saakka - pintojen huoltomaalaus - sadevesikaivojen tarkastus ja tarvittaessa tyhjennyksen tilaus 3.9 Korjaukset Periaatteena on, että tarkastuksissa havaitut puutteet korjataan mahdollisuuksien mukaan heti tarkastuksen yhteydessä. Erityisen kiireelliset, vaaraa aiheuttavat viat korjataan heti. Mikäli vikoja ei saada heti korjattua, ne kirjataan ylös ja tehdään myöhemmin. Korjaustarveluokitus: heti (onnettomuuden riskit korjataan ensin),.1 vk, 3 kk ja 6 kk tai vuoden päästä välineen uusiminen Kaikkia välineitä ei voida korjata samanaikaisesti eikä kaikkia puutteellisia välineitä ole mahdollista vaihtaa uusiin. Vaarallisesti viallinen eristetään käytöstä kunnes vika on korjattu. Kokonaan poistettavien välineiden osalta toimintatavoista sovitaan erikseen. 35

57 67, TEK :30 / Pykälän liite: Leikkipaikkojen omavalvontajärjestelmä ja turvallisuusa 3.10 Talvikunnossa pito Teknisen lautakunta päättää talvikunnossa pidettävät leikkialueet. Leikkipaikkojen talvikunnossa pitoon, kuuluu tarkastuksien ja kunnossapidon työt tehtävä mahdollisuuksien mukaan samoja periaatteita käyttäen kuin kesälläkin huomioiden talven erityisolosuhteet. Jos lunta tulee paljon, se luodaan välineistä pois. Jos jäätä pääsee kertymään portaille, se hakataan pois. Kulkuväylät hiekoitetaan. Toimenpiteiden periaate on, että talviajan olosuhteet eivät saa tehdä välineestä vaarallista. Hoitotyöt suoritetaan viikoittaisten tarkastusten yhteydessä. Välinevalikoimassa tulee ottaa huomioon talvikäyttöön soveltuvat välineet (materiaalien talvenkestävyys). Leikkipaikkojen tulee myös olla suunniteltu talvikunnossa pitoa ajatellen. Esimerkiksi välineiden sijoittelun tulee olla sellainen, että talvikunnossa pito voidaan suorittaa Kunnossapitotehtävien vastuunjako Talvikunnossa pito suoritetaan omalla konekalustolla teiden aurauksien yhteydessä tai erikseen mahdollisuuksien mukaan lumen satamisen jälkeen. Vastuu tehtävien hoitamisesta kaupungin aurauskaluston käyttäjillä Dokumentointi ja tiedonkulku Kaupungilla ei ole erillistä järjestelmää joka toimisi työkaluna esim. tie- ja katuverkon tai alueiden hallintaan sekä kunnossapito- ja huoltotoimenpiteiden suunnitteluun, seurantaan ja raportointiin. Leikkialueiden tiedot tietokoneella ja kaupungin verkkoasemalla joihin pääsy huoltotoimia suorittavalle henkilölle. Kunnossapidon ja huoltotöiden seurantaan omat lomakkeet, jotka täytetään koneelle suoraan. Koko järjestelmä viedään kaupungin verkkoon ja esim. tapaturmailmoituslomakkeet tulee Nivalan kaupungin sivuille Tarkastuslomakkeet Tarkastuslomakkeet Nivalan kaupungin oma malli. Tiedot tallennetaan omina tiedostoina tietokoneelle Tiedonkulku tarkastuksista ja korjauksista Vuositarkastuksessa ja toiminnallisessa tarkastuksessa tarkastuksen suorittaja kirjaa lomakkeeseen havaitut puutteet. Lomakkeet tietokoneen kansioissa odottamaan korjaustoimenpiteitä. Tarkastus- ja korjauslomakkeet tietokoneella. 36

58 67, TEK :30 / Pykälän liite: Leikkipaikkojen omavalvontajärjestelmä ja turvallisuusa Dokumenttien säilytys Lomakkeet säilytetään kansioissa ja osittain tietokoneella. Leikkipaikkojen tarkastustiedot tulee säilyttää vähintään 10 vuotta korvaustilanteiden varalta. Välinevalmistajien tarkastus-, huoltoja ylläpito- ohjeet, varaosaluettelot nimikenumeroin, välineiden tarkastus- ja testaustodistukset, leikkipaikan suunnitelma sekä käyttöönottopöytäkirja tulee säilyttää kansioissa tai tietokoneelle skannattuna Asiakaspalaute Muutamille leikkipaikoille on jo asennettu opastetaulu, jossa on leikkikentän nimi ja osoite sekä ylläpitäjän nimi ja yleinen hätänumero. Tiedotekyltit päivitetään kaikille leikkikentille. Meillä ei ole erikseen päivystystä eikä varallaolo systeemiä leikkikentillä tapahtuvaa ilkivaltaa vastaan. Asiakaspalautteet pyritään hoitamaan mahdollisuuksien mukaan. Leikkikenttien ylläpito hoidetaan muiden töiden ohessa. 4 TURVALLISUUSSUUNNITELMA 4.1 Turvallisuustehtävät ja vastuuhenkilöt Päävastuu on kaupungilla leikkikenttien turvallisuudesta. Välillinen vastuu leikkikenttien kunnossapidosta on tarkastukset ja kunnossapidon hoitohenkilöllä. Hoitohenkilö pitää kirjaa suoritettavista tarkastuksista, huolloista, leikkivälineiden poistoista, sattuneista vahingoista. Kaikki tiedot pitää dokumentoida ja tarvittaessa esittää tiedot eteenpäin Omavalvontajärjestelmän seuranta ja päivitykset Omavalvontajärjestelmän raportteja on tarkoitus päivittää vuosittain mahdollisen henkilökunnan kanssa. Päivitykseen voisi osallistua perhepäivähoitajien edustajat, koska he ovat ehkä suurin käyttäjäkunta? Päivitys tehdään mm. organisaatioiden, urakoitsijoiden, henkilöiden ja tehtävien osalta, joka edellyttää ensin organisaation perustamista. Järjestelmän toiminnan kannalta pitäisi olla järjestelmän päivityksestä vastaava henkilö sekä leikkipaikkojen turvallisuuskoordinaattori. Ilman organisaatiota päivitetään vuosittain leikkivälineiden kunnossapitoon liittyvät toimenpiteet ( vanhojen poistot, korjaustoimet ja uudet leikkivälineet) Päivitetyt Omavalvonta järjestelmä ja turvallisuusasiakirja lähetetään perhepäivähoitotoimistoon kommentoitavaksi. Perhepäivähoitajat kyllä ilmoittavat rikkoontuneista välineistä mutta korjaustoimet vaativat varaosien tilaamista suurimaksi osaksi joten jossakin tapauksessa väline joudutaan panemaan käyttökieltoon siksi kunnes saadaan kunnostettua. 37

59 67, TEK :30 / Pykälän liite: Leikkipaikkojen omavalvontajärjestelmä ja turvallisuusa Viranomaistarkastukset Leikkipaikkojen viranomaisvalvonnasta vastaa KALLIO peruspalvelukuntayhtymä. Leikkipaikkatarkastuksia tekevät terveysinsinöörit. Tarkastuksiin kaupungilla ei ole omaa lomaketta. Terveysinsinöörit kirjoittavat tarkastuskohteista Tarkastuskertomuksen Onnettomuuskirjanpito ja riskien arviointi Kaupungin tulee pitää säännöllistä onnettomuuskirjanpitoa tapahtuneista onnettomuuksista ja läheltä piti tilanteista. Kirjanpidon perusteella voidaan suunnitella ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä onnettomuuksien välttämiseksi. Onnettomuudesta tai läheltä piti tilanteen sattuessa tulee onnettomuudessa asianosaisen henkilön täyttää kaupungin Internet-sivulta löytyvän tapausilmoituslomake ( liite 4), ja lähettää se joko postitse tai sähköpostilla. Lomakkeet vastaanottaa leikkikenttien vastuuhenkilö. Näin voidaan hyödyntää onnettomuuskirjanpitoa säännöllisesti. Ns. työryhmä kokoontuisi kaksi kertaa vuodessa ja kävisi läpi tapahtuneet onnettomuudet ja läheltä piti tilanteet. Tapausten perusteella analysoidaan, minkälaisissa välineissä ja millä leikkipaikoilla onnettomuuksia sattuu eniten ja pohditaan, minkälaisilla keinoilla onnettomuuksia voitaisiin ehkäistä. Kokouksissa myös sovitaan tarvittavien toimenpiteiden toimeen panemisesta, vastuista sekä aikataulusta. Kokouksiin varmaan tulisi osallistua terveysinsinöörit, sillä kuluttajaturvallisuuslain mukaan myös tuoteturvallisuusviranomaisen tulee saada tieto tapahtuneista onnettomuuksista. Samoissa kokouksissa voidaan käydä läpi myös muut viranomaisvalvontaan liittyvät asiat. Teknisen toimen osalta kuitenkin mahdoton järjestää tällaisia tilaisuuksia henkilöstöresurssien vuoksi joten toimita tapahtuu kevyemmällä mallilla Onnettomuuksilta tiedottaminen Leikkipaikoilla tapahtuneista onnettomuuksista tiedotetaan tuoteturvallisuusviranomaisille yhteisissä kokouksissa. Vakavammista onnettomuuksista tulee ilmoittaa heille myös Turvatekniikan keskuksen lomakkeella. Vakavimmista leikkivälineissä sattuneista onnettomuuksista tai läheltä piti tilanteista tulee toimittaa tieto välinevalmistajalle. Jos leikkivälineessä on vakava turvallisuuspuute, tulee myös selvittää, missä muissa paikoissa samaa välinettä on, ja tehtävä korjaukset tarpeen mukaan myös niihin. Ainoastaan kirjallisesti annetut onnettomuustiedot voidaan toimittaa eteenpäin leikkivälineen valmistajalle ja he voivat ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin Yleisten alueiden päivystystoiminta Yleisten alueiden kunnossapitoon ja turvallisuuden varmistamiseen kuuluu minimivalmius korjaustöiden tekemiseen myös virka-ajan 38

60 67, TEK :30 / Pykälän liite: Leikkipaikkojen omavalvontajärjestelmä ja turvallisuusa ulkopuolella. Talvikunnossa pito kaudella katujen alueiden alueurakkasopimuksiin on kirjattu velvoite järjestää varallaolo kunnossapitotöitä varten. Velvoite koskee myös yksityisiä alueurakoitsijoita. Kesäkunnossa pito kaudella ei ole varallaolo järjestelmää määritelty. Yleisten alueiden kunnossapidossa ei ole varallaolo järjestelmää. Asiat on hoidettu tapauskohtaisesti. Leikkialueiden kunnossapitoon pitäisi myös tuo varallaolo järjestelmä kytkeä, koska kaupungilla on vastuu myös leikkivälineiden kunnossapidosta koko vuorokauden eikä vain virka-aikana Palvelukäyttäjien ohjeistus Jokaiselle leikkipaikalle tulee yhdenmukaiset opastetaulut, jossa on leikkipaikan nimi ja osoite, yleinen hätänumero ja huoltohenkilön nimi. Koska leikkipaikoilla ei yleensä ole omaa katunumeroa, tulee opastetaulussa olla ilmoitettuna lähin katu- tai tienumero, jonka soittaja voi ilmoittaa hätäkeskukselle. Uusissa leikkipaikkakohteissa suunnitelman varusteluettelon tulee sisältää käytettävä opastekylttimalli Kunnossapitohenkilökunnan ohjeistus Leikkipaikkojen kunnossapitäjät perehdytetään omavalvontajärjestelmään ja sitä kautta yleisen turvallisuuden ylläpitoon leikkipaikoilla. Perehdytys tulisi järjestää vuosittain pidettävässä omavalvontajärjestelmän päivityskokouksessa Suunnittelijoiden ja rakentajien ohjeistus Leikkipaikkojen suunnittelussa noudatetaan aiheesta laadittuja standardeja ja leikkivälineiden, rakenteiden, turva-alustojen ja turva-alueiden tulee olla standardien mukaisia. Standardeista voidaan poiketa, mikäli turvallisuudesta ja suunnitelman toimivuudesta voidaan muutoin varmistua ja ratkaisu on tilaajalla hyväksytty. Rakentamisen aikana tulee noudattaa leikkipaikkastandardeja, välinevalmistajien ohjeita, työkohteeseen liittyviä työselityksiä ja mahdollisia muita asiakirjoja sekä Nivalan kaupungin laatimia työturvallisuusohjeita. Työaikaiset suunnitelman muutokset tai lisäykset hyväksytetään sekä kohteen suunnittelijalla että työn tilaajalla. 39

61 67, TEK :30 / Pykälän liite: Leikkipaikkojen omavalvontajärjestelmä ja turvallisuusa Tietolähteet Turvallisuusstandardi SFS-EN : Leikkivälineet ja turva-alustat, ohjeita asennuksesta, tarkastuksesta, huollosta ja ylläpidosta. Vahvistettu Suomen Standardisoimisliitto SFS. Laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta /75 Junttila E (toim.) 2009 Toimiva, kestävä ja turvallinen leikkikenttä Viherympäristöliitto ry. Leikiksi turvallinen 2014 Esa Junttila. Turvatekniikan keskuksen (Tukes) Internet-sivut ja-vaatimuksiayrittajille/omavalvonta-kuluttajapalveluiden-jarjestamisessa/ Nivalan kaupungin Internet-sivut Yksittäisten kuluttajine omakotitalojen ja kesämökkien pihoille tarkoitettuja leikkikenttävälineiden turvallisuus määräytyy lelujen turvallisuudesta annetun lain (1154/2011 ) ja sen nojalla annetun VNA:n lelujen turvallisuudesta (1218/2011) sekä lelujen turvallisuutta koskevien standardien perusteella. Tällaisia välineitä koskevat turvallisuus- ja rakenteelliset vaatimukset ovat vaatimattomampia kuin yleiseen käyttöön tarkoitettujen leikkikenttävälineiden. Siksi ns. kotikäyttöön tarkoitettuja leikkivälineitä ei pidä sijoittaa sellaisiin paikkoihin, joissa käyttö on kovaa esim. yleisille leikkikentille ja asuntoosakeyhtiöiden pihoille. Loppukaneetti Leikkikenttien rakentamisessa ja kunnostamisessa pitää ottaa huomioon asukkaiden elinkaari, ikärakenne ja käyttäjätarve. Kokemuksen mukaan voisi periodi olla noin vuotta. Tuona aikana jollakin leikkikenttäalueella ei ole enää leikkiviä lapsia vaan nuoria tai vanhuksia. Joten kokoajan pitää pysyä mukana väestön kehityksessä ja osata ajoittaa välineet asukkaita vastaavaksi. Tämä vaatii oman työnsä ja pitkäjänteisyyttä sekä määrätietoisuutta tehtävän hoitamiseen. Hyviä vinkkejä saa asukkailta, perhepäivähoitajilta ja tietenkin yksi tietolähde on väestötilastot ja arviot väestön ikäkehityksestä. Kuitenkin yhteiskunnalla on jonkinlainen velvollisuus edesauttaa ihmisten hyvinvointia. 40

62 67, TEK :30 / Pykälän liite: Leikkikenttien lomakkeet liitteet 2, 3 ja 4

66 67, TEK :30 / Pykälän liite: 3866_001

67 68, TEK :30 Viheralueiden ympäristöselvitys Valmistelija kaupunginpuutarhuri Viheralueiden ympäristöselvityksessä olen tarkastellut rakennetut puistot ja kaikki hoidettavat alueet. Alussa olen selvitellyt kohteisiin haettuja eri rahoitusmuotoja vuosien aikana. Puistojen kartoitus on suoritettu 1991, kartoitussuunnitelma on tehty vuosille sekä tämä asiakirja vuosille Ympäristöselvityksessä on käyty läpi rakennettujen puistojen historia ja puistot luokiteltu toimenpideluokkiin, joka voisi olla ohjenuorana kunnostustoimenpiteille. Samassa yhteydessä olen tarkastellut muut hoidettavat alueet. Lopussa on muutamia materiaali ja työkustannuksia vertailun vuoksi. Asiakirjojen liitteenä puistoja yleisalueluettelo sekä kartta kohteista. Kaupunginpuutarhurin ehdotus Toimialajohtajan esitys Esitän, että Tekninen lautakunta tutustuu asiakirjoihin ja hyväksyy Viheralueiden ympäristöselvityksen vv Hyväksytään valmistelijan ehdotus. Päätös Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginpuutarhuri esitteli asian lautakunnalle. Hän poistui kokouksesta klo

68 68, TEK :30 / Pykälän liite: Viheralueiden ympäristöselvitys vv VIHERALUEIDEN YMPÄRISTÖ- SELVITYS VV Kaupungin keskustaa Malisjoen varrella 1

69 68, TEK :30 / Pykälän liite: Viheralueiden ympäristöselvitys vv ALKUSANAT Viheralueet kuuluvat erottamattomana osana kaupunkeihin ja taajamiin. Ne parantavat ympäristömme viihtyisyyttä, virikkeellisyyttä, harrastus mahdollisuuksia ja kaupunkikuvaa. Virkistäytyminen, leikki ja ulkoilu tapatuvat pääasiassa viheralueilla. Viheralueet ovat osa kaupunkikuvaa, suomalaista maisemaa ja kulttuuriperinnettä. Suppeasti ymmärrettynä viheralueina pidetään vain viherrakentamisen keinoin aikaansaatuja perinteisiä puistoja, liikenteen viherkaistoja, pihoja, puutarhoja jne. Laajassa merkityksessä viheralueita ovat kaikki kokonaan tai osittain kasvipeitteiset alueet. Näitä ovat metsät, pellot, niityt, suot, suoja-alueet, rakennetut puistot, pihat ja puutarhat. Tämä rakentamistapa eriyttää puistot muista alueista. Puistojen pitää sulautua luontevasti muihin rakennelmiin ja rakennettuihin alueisiin. Näin saadaan puistojen käyttökapasiteettia nostettua kaikenikäiselle väestölle. Oikeaoppinen ja suunnitelmallinen rakentaminen alkoi 1990 luvun alusta. Nivalan kaupungilla puistojen ym. yleisten alueiden rakentamiseen haettuja rahoituksia: Vv EARK rahoitusta Teollisuuskylän ympäristön parantaminen kokonaiskustannusarvio euroa. Myönnetty määrä euroa. Vv Toimintapuisto Järvimehtä Puhtopuisto Lääninhallituksen rahoituksella ( nykyisin Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus) kokonaiskustannusarvio euroa. Myönnetty määrä euroa. Vv Vetovoimahanke Kydön ja Mäntylän alueet, Lääninhallituksen rahoitus kokonaiskustannusarvio euroa. Myönnetty määrä euroa. Toimintapuistot rakennettu nauhamaisiksi, joissa leikkikentät ja liikuntavälineet eri ikäisille käyttäjille. Rakennetuilla alueilla selkeästi eroteltu istutukset ( massaistutuksia ), nurmikot ja eri toimintoja yhdistävät polut. Puistokäytävien varteen sijoitettu kiinteät puistonpenkit ja roska-astiat. 2

70 68, TEK :30 / Pykälän liite: Viheralueiden ympäristöselvitys vv Toimintapuistojen rakentamisessa käytetty hyväksi kaavoituksen tarjoamia etuja, jolloin on saatu puistoalueet suuremmaksi kokonaisuudeksi. Tällä tavalla myös eri toimintojen hyötykäyttö saadaan suuremmaksi. Vireä Malisjoki hanke EAKR, / Kunta rahoitus Vv kustannusarvio Rakentaminen sisältänyt mm. vesiensuojeluosion Vähäjärven kosteikon 1 vaiheen rakentaminen maisemointiosio Malisjoen puistojen rakentaminen. Vireä Malisjoki II projekti EAKR / Kunta rahoitus Vv kustannusarvio euroa. Rakentaminen sisältänyt vesiensuojeluosion ja maisemointiosion. Kuten Vähäjärven kosteikon 2 vaiheen rakentaminen ja virkistysrakenteet. Metsätalouden kosteikkojen kartoitus ja yleissuunnittelu, Erkkisjärven kunnostussuunnittelu ja pienempien kosteikkojen suunnittelu ja toteutus. Kahden kevytrakenteisen historiallisen sillan rakentaminen Malisjoen ylitse. Puustellinrannan ja Jyrkänrannan rakentaminen. Rakentamisen pääpaino on ollut keskustan vetovoimaisuuden kehittäminen ja Malisjoen esille tuominen sekä leikki- ja liikuntavälineiden monipuolistaminen. Uusien rakentamisessa ja vanhojen kunnostamisessa huomioitu puistojen hoitoon vaikuttavat tekijät. Puistojen kartoitus tehty v. 1991, jossa selvitettiin rakennettujen puistojen peruskorjaustarve ja uusien puistojen rakentaminen. Kartoitussuunnitelma oli vv Viheralueiden ympäristösuunnitelma vuosille Ympäristösuunnitelmassa tarkasteltiin kunnossapidettäviä puistoja ja leikkikenttiä tarkemmin. Viheralueiden ympäristöselvitys vv Ympäristöselvityksessä tarkastellaan rakennettuja puistoja ja yleisiä alueita sekä hoidon - ja kunnossapidon tarvetta. Puistot on valokuvattu ja ympäristöselvitykseen liitetyt kuvat ovat lähinnä sellaisista kohdista joissa toimenpide on akuutti. Samalla on päivitetty puistoissa ja yleisillä alueilla tehdyt toimenpiteet. 3

71 68, TEK :30 / Pykälän liite: Viheralueiden ympäristöselvitys vv RAKENNETTUJA PUISTOJA ERIMUOTOISILLA OSARAHOITUKSILLA ( Lääninhallitus, EAKR / TE-keskus, Pohjois-Pohjanmaan Ympäristökeskus nykyisin Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus ) Rakentaminen vuosina TOIMINTAPUISTOT JÄRVIMEHTÄNPUISTO PUHTOPUISTO JÄRVIMEHTÄNPUISTO A m 2 KAMMAKKOKENTTÄ A m 2 TARHINPUISTO A m 2 PUHTOPUISTO A m 2 4

72 68, TEK :30 / Pykälän liite: Viheralueiden ympäristöselvitys vv JÄRVIMEHTÄNPUISTO ( toimenpideluokka C) Puistoaluetta laajennettu v aikana n m 2. Laajennusvaiheessa alue kuivatettiin, maasto muotoiltiin ja puita istutettiin. Istutetut puut riippapihlaja, purppuratuomi ja siperianpihta. Puiston perusparannustöitä tehty vuosina Perusparannus töihin kuului kanavan putkeen laittaminen, nurmetustyöt, istutuksia, leikkivälineiden asennustöitä. Puistoalueelle on istutettu rungollista riippapihlajaa, purppuratuomea, norjanangervo, Puistoalue sijaitsee nauhamaisen kevyenliikenteen varrella. Puiston muotoa hyväksikäyttäen alue on jaettu kolmeen leikkialueeseen. Pirttirannanpäiväkodin lähellä olevan leikkialueen välineistö on kattavin ja leikkivälineet ovat 4-12 vuotiaille. Klv pohjoiseen päin seuraavalla leikkialueella on monitoimilaite 1-3 vuotiaille. Leikkipaikka on erotettu klv:stä pensasryhmällä ( pensashanhikki ). Kvl:n loppupäässä lähellä Kalliosaarentietä on kuntoiluvälineet ja monitoimiväline 4 12 vuotiaille. Puistossa normaalit kunnossapitotyöt ja pensaiden hoitoleikkaukset. KAMMAKKOKENTTÄ (Toimenpideluokka C ) Puistoalue rakennettu v 1991 kesällä. Alue salaojitettiin reuna-alueilta ja imuojat rakennettiin 10 m:n välein sivusuunnassa. Rakennustyöt sisälsivät polkun rakentamisen Vanhustentalo (Matti ja Maija ) - Pirttipuoti välille, nurmetettiin raivattiin pajukot pois ja istutettiin puita ja pensaita. Jo tässä vaiheessa oli selvillä, että klv rakennetaan puiston halki Tarhinpuhtoon saakka. Puistoalueelle istutetut 5

73 68, TEK :30 / Pykälän liite: Viheralueiden ympäristöselvitys vv puut ja pensaat: pihlaja, siperianpihta, runko-orapihlaja, koivu, sinikuusama ja terttuselja. Perusparannustöiden yhteydessä rakennettiin klv. Kevyenliikenteen väylän kantava kerros Kaukolämmön kuonaa. Klv reitti alkaa Kalliosaarentieltä ja päättyy Tarhinpuhdontielle yksi pisto Kalliosaarenpolulle ja toinen pisto Pirttirannantielle. Klv yhdistää kolme puistoa yhdeksi kokonaisuudeksi Kammakkokenttä, Puhtopuisto ja Tarhinpuiston. Puistossa normaalit kunnossapitotyöt ja hoitoleikkaukset. TARHINPUISTO (Toimenpideluokka C ) Puistoalueella suoritettu peruskorjaustöitä v jolloin salaojitettiin koko alue. Leikkikentältä poistettiin huonokuntoiset välineet ja joitakin välineitä korjattiin. Istutettiin puita ja pensaita mm purppuratuomi, siperianpihta, lumipalloheisi, sembramänty, runkosyreeni, rusopajuangervo ja taikinamarja. Toimintapuiston ( ) rakentamisen yhteydessä poistettiin leikkivälineet huonokuntoisuuden vuoksi. Myös alueen väestössä ei ollut enää leikki-ikäisiä, jolloin varsinaisella leikkialueella ei ollut tarvetta. Puistoalueella on ollut vesiongelmia muutamassa kohdassa. Ongelmat on korjattu vuosina 2012 ja Jossakin vaiheessa puita joudutaan uusimaan ( n vuoden kuluttua). Kaukolämpö suoritti putken korjauksia ja kaivoi kokonaan pois pensasryhmän joka ei ollut lähelläkään putki työmaata ( v 2014 ). Kannattaa jossakin vaiheessa huomioida asukaskehitys. Noin 5-10 vuoden periodilla alueella saattaa olla tarvetta pienten lasten tai nuorten toiminnalle. Puistossa olisi mahdollisuuksia monipuoliseen leikki - ja liikunta toimintaan. 6

74 68, TEK :30 / Pykälän liite: Viheralueiden ympäristöselvitys vv PUHTOPUISTO (Toimenpideluokka B) Puistossa on mahdollisuus pelata jalkapalloa tai pienmuotoisia pelejä. Reuna-alueella uusittavia puita ( n. 5 vuoden sisällä ). Muuten puistossa normaalit kunnossapitotyöt. VETOVOIMAHANKE VV (Lääninhallituksen osa rahoittama hanke). Hankkeen aikana rakennettiin Pärminpuisto / leikkikenttä, Rovastinpuisto / leikkikenttä, Tapionpuisto / leikkikenttä, Metsolanpuisto / leikkikenttä. Peruskorjattiin Savivainionpuisto ja Käpälämäki KÄPÄLÄMÄKI A m 2 METSOLANPUISTO A m 2 PÄRMINPUISTO A m 2 ROVASTINPUISTO A m 2 SAVIVAINIO A m 2 TAPIONPUISTO A m 2 KÄPÄLÄMÄKI (Toimenpideluokka B ) Puisto on rakennettu vuoden 1990 alkupuolella, jolloin osalle alueesta istutettiin puuistutuksia kuusta, mäntyä, koivua ja pihlajaa. Vetovoimahankkeen aikana puistoon rakennettiin klv puistosta Kissatielle. Samassa yhteydessä asennettiin monitoimileikkiväline, penkki ja roska-astia sekä rakennettiin 7

75 68, TEK :30 / Pykälän liite: Viheralueiden ympäristöselvitys vv rantalentopallokenttä. Puistoalueella ei oli lähitulevaisuudessa muutostarpeita. Korkeintaan vanhempien puiden hoitoleikkauksia n. 3-5 vuoden sisällä. METSOLANPUISTO (Toimenpideluokka B ) Puistoalue oli alkuaan pajuttunutta joutomaata. Hankkeen aikana rakennettiin klv Kytökankaantieltä - Tapiontielle saakka. Klv:n varteen tuli katuvalaistus sekä puistonpenkit ja roska-astiat. Koko alue kuivatettiin ( runkolinjaa n. 600 m) ja lisäksi leikkialueiden kuivatukset (n. 250 m ). Kanavaa laitettiin putkeen n. 30 m. Alueelle istutettiin pensaat massaistutuksina. Istutetut pensaat ja puut: Taikinamarja, rinneangervo, norjanangervo, lamoherukka, koivuangervo, kuninkaanangervo, pihasyreeni ja kotipihlaja. Kytökankaantieltä päin lähdettäessä puistossa on istutusalueet, nuotiopaikka, huvimaja, monitoimiväline, pelikaukalo, pienten lasten leikkivälineet ja polun loppupäässä on monitoimileikkiväline vähän isommille lapsille. Polku päättyy Tapiontiehen. Puistoalueella pensaiden hoitotöitä ja nurmikonleikkaus- ja raivaustöitä. Pensaiden alasleikkaus pitäisi tehdä 3-5 vuoden sisällä. Pensaiden alasleikkaus suoritetaan 5-10 vuoden välein riippuen lajikkeesta. Joitakin lajikkeita voidaan leikata vuosittain muodon tai kasvin matalana säilyttämisen vuoksi. Kevytrakenteiselle polulle voisi jossakin vaiheessa laittaa kivituhka. Pensaiden hoitotöiden yhteydessä lannoitetaan pensaat ja lisätään kuorikatetta. Pensaille on annettu v pitempivaikutteinen lannoite. Seuraava lannoitus pitäisi suorittaa v

76 68, TEK :30 / Pykälän liite: Viheralueiden ympäristöselvitys vv PÄRMINPUISTO (Toimenpideluokka C ) Puisto sijaitsee Pärnintien puolessa välissä. Puisto rakennettu leikkikenttä käyttöön. Leikkialue aidattu tien puolelta ja takaosaan istutettu pensasrivi. Asukkaiden toiveesta rakennettu myös pieni mäki. Normaalit kunnossapitotyöt nurmikkoalueelle ja istutuksille. Leikkivälineiden tarkastuksen yhteydessä tarkastetaan samalla aidan ja porttien kunnot. Istutukset lannoitettu 2013 pitkävaikutteisella lannoitteella joten lannoitustarve on 2-3 vuoden sisällä. ROVASTINPUISTO (Toimenpideluokka C ) Puisto sijaitsee Rovastintien puolessa välissä. Puisto rakennettu leikkikenttä käyttöön. Leikkialue aidattu tien puolelta ja takaosaan istutettu pensasrivi. Normaalit kunnossapitotyöt nurmialueille ja istutuksille. Leikkivälineiden tarkastuksen yhteydessä tarkastetaan samalla aidan ja porttien kunnot. 9

77 68, TEK :30 / Pykälän liite: Viheralueiden ympäristöselvitys vv SAVIVAINIO (Toimenpideluokka B) Puisto rakennettu Rakentamistyö sisälsi kuivatustyöt, istutukset, leikkivälineitä, nurmetukset. Hankkeen yhteydessä ( ) puistoaluetta fiksattiin poistamalla terijoen salavia, muotoilemalla mäkeä, asentamalla peliareena ja uudistamalla leikkivälineitä. Peliareenan pintakerroksena on murske 0-8 mm. Nyt on asukkaiden toiveena esitetty, että peliareenan pohjaksi laitettaisiin nurmikko. Kysymykseen tulee nyt nurmikon hoitotyöt ( nurmikonleikkaus A1 tasolla ja muutenkin huolellinen työntulos). Hoitaisiko liikuntatoimi peliareenoiden nurmikot? Normaalit kunnossapitotyöt nurmialueille ja istutuksille. Syreenipensaiden alasleikkaus muutaman vuoden sisällä sekä n. 3-4 terijoen salavien ja kantojen poisto jyrsimällä. TAPIONPUISTO (Toimenpideluokka C ) Puisto sijaitsee Tapiontien liikenneympyrässä. Asukkaiden toiveesta hankkeen aikana asennettiin muutama leikkiväline pienille lapsille. Liikenneympyrän takaosassa puita, etuosaan rakennettu kiviaitaa ja pehmennykseksi istutettu pensashanhikki Tervolaa. Etuosan rakennelmat korvaavat verkkoaidan. Puistossa normaalit kunnossapitotyöt ja leikkivälineiden tarkastukset. 10

78 68, TEK :30 / Pykälän liite: Viheralueiden ympäristöselvitys vv TEOLLISUUSKYLÄN YMPÄRISTÖN PARANTAMNEN VV TE keskuksen osa rahoittama hanke. Hankkeen aikana rakennettiin Nitek puisto, uusittiin katuvalojen ilmajohdot maajohdoiksi sekä samalla uusittiin valopylväät puupylväistä metallipylväiksi. Kanava puhdistettiin Golf kentältä saakka ja vesi ohjattiin Nitekin puistoon rakennetun puron kautta. Näin saatiin puistoon rakennettua vesiaihe. Puron ylityksiin hankittiin Lappset Group Oy:ltä kaarisilta ja toinen silta rakennettiin raskaamman kaluston ylityksiin omana työnä. NITEKPUISTO A m 2 PAJATIEN EV -alue A m 2 TEOLLISUUSPUISTO A m 2 NITEKPUISTO (Toimenpideluokka A ) Kalusteita seuraavilta toimittajilta: Lappset Ströget penkki n:o NF7053 RAL kpl Lappset URBA Kaaripenkki n:o NF7675 RAL kpl Lappset Kaarisilta n:o A 1 kpl Pajatien viherkaistalla istutuksia: Pylväspihlajaa 60 kpl Puiston istutukset: pilvikirsikka, makedonianmänty, hurmehappomarja, syreeni, tähtijasmike, pensashanhikki, keijuangervo, sinikuusama, vaahtera, purppuratuomi ja kynäjalava. Toimenpiteitä: Vesiaihe pidetään puhtaana ylimääräisestä kasvillisuudesta, joten aika ajoin tulee poistaa veden kasvillisuus ja rantojen puhdistus siemenkasveista. Polulle lisätään mursketta muutaman vuoden välein sekä sillalle nousuihin lisätään mursketta joka vuosi. Istutusryhmiin lisätään kasvillisuutta tarpeen mukaan vaikka siinä vaiheessa kun jaetaan perennoja. Pato rakennettu filmivanerista ja verhoiltu kivillä. Pato vuotaa molemmista reunoista, joten korjaus pitäisi suorittaa 1-2 v sisällä. Pato puretaan konetyönä ja uusitaan patolevy ( filmivaneri). Patolevyyn sahataan entisen mallinen lovi. Levy molemmin puolin täytetään murskeella 0-30 mm. Toimenpidekustannus n. 800 euroa. Puistoon tuodaan jouluksi iso joulukuusi ja asennetaan jouluvalot. Sähkövaraus on pienvalaisimessa perennaryhmässä. 11

79 68, TEK :30 / Pykälän liite: Viheralueiden ympäristöselvitys vv Pensas /perennaryhmään on lisätty kuorikatetta v Osittain olisi myös pensaiden uusimista. Purppuratuomi tekee juurivesaa, joka pitäisi poistaa vuosittain ( epäsiistin näköinen). PAJATIEN EV-ALUE ( Toimenpideluokka C ) Teollisuuskylän ympäristön parantamisen aikaan pystytettiin mainospylväs. Pensasryhmiä siirretty toisista kohteista ( kaupungintalon remontti). 90 luvulla Puiston puiden oksia poistettu v 2013 kesällä ja syksyllä. Puistossa normaalit kunnossapitotyöt pensaille ja puille sekä nurmikolle. TEOLLISUUSPUISTO (Toimenpideluokka C ) Puistossa puita ja pensaita leikattu v 2013 joten seuraava suurempi leikkaustarve on n. 5-7 vuoden kuluttua. Puisto rakennettu 90 luvulla. Puiston pohjoispäätyyn siirretty pensaita rakennustyömailta. Tätä samaa aluetta voisi käyttää jatkossakin siirtokasvien * uutena kotina' mutta tietenkin siirretään vain paikkaan sopivia kasveja. 12

80 68, TEK :30 / Pykälän liite: Viheralueiden ympäristöselvitys vv VIREÄ MALISJOKI I ( projekti ) Projektin rahoitus EU Euroopan aluekehitysrahasto 85 % ja kaupunki 15 % projektin kokonaiskustannuksista. Vireä Malisjoki I projektin aikana rakennettiin Leppäkerttupuisto (v 2009 ) ja Meijerinpuisto (v 2010 ) sekä perusparannettiin Veteraanipuistoa ja Malisjoenpuistoa. Aloitettiin Puustellinrannan rakentaminen ( ) LEPPÄKERTTUPUISTO A m 2 MALISJOENPUISTO A m 2 MEIJERIPUISTO A m 2 VETERAANIPUISTO A m 2 LEPPÄKERTTUPUISTO ( Toimenpideluokka C ) Puiston rakentaminen liittyi yhtenä osana Vireä Malisjoki hankeen maisemointiosiota. Rakentaminen alkoi puiston ja polun kuivatuksella. Kuivatustöiden jälkeen rakennettiin kevytrakenteiset polut pystytettiin leikkivälineet. Verkkoaidan leikkialueen ympärille pystytti Korpela Aidat omana urakkana. Puistoon rakennettiin rantalentopallokenttä ja pieni P-alue. Rakennettujen siltojen ( Vireä Malisjoki II) ja kevytrakenteisten polkujen kautta yhdistyvät Leppäkerttupuisto, Malisjoenpuisto, Meijeripuisto, Veteraanipuisto ja Puustellinranta toisiinsa. Puistoalueella aidattu leikkialue jossa istutusryhmiä. Puistossa järjestettiin päiväkerhojen ja -kotien lapsille yhteisiä puuhapäiviä jolloin he saivat maalata kivistä leppäkerttuja. Puistossa seuraavia istutuksia Pilaritervaleppä 8 kpl, rauduskoivu 3 kpl, kuutamohortensia 50 kpl, tähtijasmike 20 kpl. Puuistutuksilla runkosuojat Suomen Valurauta Oy:ltä 11 kpl ( oma Nivala malli). Pensasryhmissä seuraavia kasveja: Ryhmä I Pensashanhikki Goldteppich 110 kpl, pensashanhikki Sandved 120 kpl, pensashanhikki Tervola 120 kpl. 13

81 68, TEK :30 / Pykälän liite: Viheralueiden ympäristöselvitys vv Ryhmä II Koivuangervo Tor 120 kpl, loistoangervo Odensala 110 kpl, norjanangervo 60 kpl. Koko Malisjoen alueelle tuli valaisimia 31 kpl Albatros Ketonen ( väri RAL 6005), Led maavaloja 6 kpl, maisematasanteelle MIC kpl. Puistonpenkit Envire Oy:ltä 12 kpl Puistossa normaalit kunnossapitotyöt. MALISJOENPUISTO (Toimenpideluokka C ) Malisjoenpuisto rakennettu 90 luvulla. Vireä Malisjoki projektin aikana puistosta poistettiin terijoen salavat ja huonokuntoiset puut. Rakennustyö sisälsi kevytrakenteisen polun rakentamisen, valaistuksen, puistonpenkit, roska-astiat, perennaistutuksia.vireä Malisjoki II projektin yhteydessä rakennettiin kaksi siltaa Malisjoen ylitse. Puistossa suoritetaan normaalit kunnossapitotyöt. MEIJERIPUISTO ( Toimenpideluokka C ) Puistoon rakennettu kevytrakenteiset käytävät valaisimineen. Puistoalue rakennettu luontevasti Veteraanipuiston jatkeeksi. Puistoalueella maisematasanne, jossa on massaistutettu seuraavia kasveja: Pensashanhikki Goldsteppich 110 kpl, pensashanhikki Snowflake 120 kpl, Pensashanhikki Tervola 120 kpl, Koivuangervo 120 kpl, loistoangervo Odensala 110 kpl ja Norjanangervo 60 kpl sekä perennoja 200 kpl, koivuja 9 kpl ja tervaleppää 5 kpl 14

82 68, TEK :30 / Pykälän liite: Viheralueiden ympäristöselvitys vv VETERAANIPUISTO ( Toimenpideluokka C ) Puisto rakennettu v Puistoon rakennettiin kahdelle tykille mursketasot. Aluetta kiertää kevytrakenteinen käytävä. Istutusalueet rakennettu tykeistä katsoen vasemmalle puolen. Istutusryhmät sisältävät seuraavia kasveja: Koivuangervo 70 kpl, kuutamohortensia 8 kpl, tähtijasmike 8 kpl, mustakuusi 3 kpl, jaloangervo valk. 15 kpl, jaloangervo tum.pun. 35 kpl, loistosalvia 25 kpl, kellopeippi 20 kpl, keltapäivänlilja 18 kpl, tarhapäivänlilja 30 kpl, soihtunauhus 12 kpl, preeria-angervo 15 kpl, purppurapunalatva 25 kpl, sulkajaloangervo 20 kpl, pioni tum.pun. 2 kpl, keltakurjenmiekka 5 kpl. Hankkeen aikana kevytrakenteista polkua jatkettiin Meijeripuiston ja Puustellinrannan kautta aina Puustelliin saakka. Parannustyön aikana salaojitettiin klv, asennettiin puistonpenkit ja roska-astiat, asennettiin valaisimet ja tehtiin nurmetustyöt. Veteraanipuisto rajoittuu Meijerin tonttiin. Valopylväiden ympärille asennetut nupukivet voisi jossakin vaiheessa latoa uudelleen ja samalla käyttää tiivistykseen betonimassaa. Puistossa normaalit kunnossapitotyöt. Vireä Malisjoki II projekti ( projekti ) Projektin rahoitus Euroopan aluekehitysrahasto 85 % ja kunta 15 %. Projektin aikana rakennettiin Puustellinrannanpuisto ja Jyrkänrannanpuisto. PUUSTELLINRANTA A m 2 JYRKÄNRANTA A m 2 15

83 68, TEK :30 / Pykälän liite: Viheralueiden ympäristöselvitys vv PUUSTELLINRANTA (Toimenpideluokka C ) Puustellinrantaan rakennettiin kiveyksiä ja istutusryhmät sekä asennettiin puistonpenkit ja roska-astiat. Istutusryhmiin tuli seuraavia kasveja: Ryhmä I Kuninkaanangervo Kruunu 40 kpl, keijuangervo 80 kpl, ruskopäivänlilja 30 kpl, koristeomenapuu 'Peräpohjola', pensashanhikki Goldsteppich. Ryhmä II Jaloangervo Gloria 20 kpl, jaloangervo Amethyst, jaloangervo Rheinland ja jaloangervo Fanal. Noppakiveystä 18 m 2. Projektin aikana rakennettiin 2 historiallista kevytrakenteista siltaa, joista toinen sijoittuu Puustellinrantaan entisen Häkkilän sillan kohdalle ja toinen silta on Meijeripuistossa. Molemmille silloille tuli tiedotetaulut. Puustellinrannan sillan tiedotetaulussa kerrotaan Häkkilän sillan vaiheista ja siltarakentamisesta nyt. Meijerinsillan tiedotetaulussa kerrotaan siltarakentamisesta ennen vanhaan ja toisella puolen tänä päivänä. Puistossa normaalit kunnossapitotyöt. Sillanvieressä oleva murskealue varattu joulukuuselle tai muuhun toimintaan. Sillan alapuolella on sähköpistokkeet esim. joulukuusen valoille. Puistoaluetta on mahdollisuus käyttää eri tapahtumien järjestämiseen. Kesällä 2014 koko heinäkuun oli " Lysti polku" näyttely. Puustellinrannan tontin omistaa Ravintola Puustelli mutta alueesta on tehty vuokra- sopimus 30 vuodelle ( ). Alueen kunnossapidon hoitaa kaupunki. JYRKÄNRANTA (Toimenpideluokka B ) Jyrkänrannan puisto rakennettiin syksyllä 2013 ja keväällä Rakennustyö sisälsi kevytrakenteisen polun rakentamisen ja sen kuivatuksen. Polun varteen valaisimet, puistonpenkit ja roska-astiat. Puiston pohjoispäähän asennettiin 16

84 68, TEK :30 / Pykälän liite: Viheralueiden ympäristöselvitys vv leukapuomi ja tasapainolaite. Malisjoen rantaan Lip-Lap laituri Oloneuvos poikittain. Istutusryhmiin seuraavia kasveja: Pensashanhikki Goldfinger, pensashanhikki Snowflake, pensashanhikki Tervola, kiiminginangervo, pilvikirsikka ja pylväspihlaja. Puistossa normaalit kunnossapitotyöt. Laiturin voisi nostaa talveksi rantaan kevättulvien aikaan jäät nousevat korkealle. Mahdollisesti istutuksien uusimisia. Tilannetta kannattaa seurata ja miettiä jatkotoimia. Kevytrakenteiselle polulle pitää lisätä mursketta. Perustetun nurmikon kalkitseminen syksyllä tai keväällä 2015 sekä istutuksien lannoitus. MUUT PUISTOT: ANGERVAPUISTO A m 2 ELMOPUISTO A2 500 m 2 HAKAVAINIO A m 2 HANKEPUISTO A m 2 JÄRVENNÖNPUISTO A m 2 JÄRVENNÖNTIENPUISTO A3 + C m 2 KALLIOSAARENPUISTO A m 2 KALLIOSAARENTIENPUISTO A m 2 KAVIONIITTY A m 2 KULLEROPUISTO A m 2 KYLÄOJANPUISTO A m 2 KYÖSTI KALLIONPUISTO A m 2 MARTTALA A2 500 m 2 NIITTYPUISTO B m 2 NOKELANPUISTO A m 2 PELTOPUISTO A m 2 RAITALANPUISTO A m 2 SARPARANNANPUISTO A m 2 SAUNAPUISTO A2 651 m 2 SAVIHAKA C m 2 SAVIKARHUKENTTÄ C m 2 SÄIKKÄPUISTO A m 2 TIILIMAA A m 2 17

85 68, TEK :30 / Pykälän liite: Viheralueiden ympäristöselvitys vv TIUKUMEHTÄNPUISTO A m 2 TUULIMYLLYNKENTTÄ A2 750 m 2 URHEILUTIENPUISTO A m 2 VÄHÄAHOPUISTO A m 2 ANGERVAPUISTO/LEIKKIKENTTÄ (Toimenpideluokka C ) Angervatienpuiston reuna-alueella olevaa pihlajarivistöä harvennettu ja karsittu v Puistoalueeseen liittyy olennaisesti Kalliosaarentien liikennevihreä, johon on istutettu tiheä puurivistö. Puurivistö ulottuu puiston pohjoisosaan. Näillä alueilla tarvetta puiden harventamiseen poistamalla koska osa puista on saanut koneista kolhuja ja mekaanisia vaurioita. Puita kannattaa poistaa vähitellen muutaman vuoden sisällä. Sopivan harvuuden jälkeen suoritetaan kantojen jyrsintä ja nurmetustyöt. Harvennustyöt kannattaisi sijoittaa vuosille Muutoin muussa osassa puistoa normaalit kunnossapito- ja hoitotyöt. ELMOPUISTO ( Toimenpideluokka C ) Elmopuisto rakennettu Toritien jatkeen rakentamisen yhteydessä (v 2003 ). Alueella oli hyvin suuria ja vanhoja puistomaisia puita, joten uusilla istutuksilla pyrittiin korvaamaan kaadetut puut. Puistoon istutettiin koristeomenapuita, mustakuusta, tuiviota, koivuja, ruusuja. Puistossa suoritetaan normaalit kunnossapitotyöt. 18

86 68, TEK :30 / Pykälän liite: Viheralueiden ympäristöselvitys vv HAKAVAINIO (Toimenpideluokka B ) Puisto alue liikenneympyrässä ja alueen merkitys lähiasukkaille. Lähitalojen asukkaat istuttaneet puuistutukset puistoon. Hajaistutukset vaikeuttavat nurmikonleikkaustyötä. Poistetaan muutamia puita, jotta saadaan väljyyttä ja avaruutta puistikkoon. Puiden poiston jälkeen kannot jyrsitään ja tehdään nurmetustyöt. HANKEPUISTO (Toimenpideluokka B ) Puiston perusparannus suoritettu 90 luvulla, jolloin siirrettiin 'poppelit' Kavioniityn klv:n varteen. Pensasryhmään siirretty pensaat kaupungintalon korjaustöiden tieltä. Kunnostuksen aikana istutettiin koivuja ja kuusia. Koivuista on alaoksia karsittu pois vuonna Oksien karsimisessa pitää ottaa aina huomioon puiden luontainen kasvutyyli ja malli. Esim. kuuset ei saa poistaa oksia puun luontainen kasvutyyli kärsii. Pensasryhmän alaleikkaus n. 2-3 vuoden sisällä ( ). 19

87 68, TEK :30 / Pykälän liite: Viheralueiden ympäristöselvitys vv JÄRVENNÖNPUISTO (Toimenpideluokka A ) Puistossa harvennettu puita vuosien aikana mutta lahoja huonokuntoisia puita löytyy edelleen. Ensi tilassa poistettavia puita mäntyjä n.10 kpl, koivuja 20 kpl ja haapoja n. 10 kpl. Kannot jyrsitään ja puistoalue nurmetetaan. Puiden poisto ostopalveluna ja pois siirto n. 40 kpl 600 euroa. Kantojen jyrsintä, siistiminen ja nurmetustyöt euroa Kustannusarvio euroa JÄRVENNÖNTIENPUISTO ( Toimenpideluokka A ) Puistossa harvennettu puita 2000 luvun alkupuoliskolla. Puistoon istutettu tiheä metsikkö joka vaikeuttaa nurmikonleikkausta. Puistoa hoidettu raivaamalla jolloin on vahingoitettu puiden runkoja ja osa puista joudutaan poistamaan myös runkovahinkojen vuoksi. Puistossa tehtävät toimenpiteet: Poistetaan mäntyjä n. 20 kpl ja koivuja n. 10 kpl. Poistettavia puita n. 30 kpl, kantojen jyrsintä siistiminen ja nurmetustyöt. Kustannusarvio euroa Samalla alasleikataan 3 pensasryhmää. Pensaiden alasleikkaus tulisi suorittaa 5-10 vuoden välein riippuen pensaslajikkeista. Puiden poiston jälkeen jyrsitään kannot ja tehdään nurmetustyöt. 20

88 68, TEK :30 / Pykälän liite: Viheralueiden ympäristöselvitys vv Muutoin puistossa suoritetaan normaalit kunnossapitotyöt. KALLIOSAARENPUISTO (Toimenpideluokka B ) Puistoalue rajattu mäntyrivillä joskus 70 luvulla. Näin rakennetuissa puistoissa puisto itsessään ei pääse oikeuksiin. Puiston halkaisee klv Kalliosaartentieltä - Niittytielle. Puiston pohjoisosassa on liikuntatoimella rantalentopallokentät ja puiston eteläosassa kiipeilyverkko lapsille. Puistossa tehtäviä toimenpiteitä mäntyrivien poisto reunoilta, voidaan jättää muutamia hyväkuntoisia paikoilleen. Mäntyrivien alla kulkee sähkö / puhelinkaapelit. Muutoin normaalit kunnossapitotyöt. KALLIOSAARENTIENPUISTO (Toimenpideluokka B ) Puistoalueelle istutettu terijoen salavia, jotka voisi poistaa jossakin vaiheessa kokonaan ja miettiä jotakin muuta puuta tilalle kuten vaahteraa, koivua. Alueella kanavaa putkitettu mutta puistoalueella on avokanava. Puiston viihtyisyyttä parannetaan kun poistetaan terijoen salavat ja istutetaan arvopuita tilalle. Muutoin normaalit kunnossapitotyöt. 21

89 68, TEK :30 / Pykälän liite: Viheralueiden ympäristöselvitys vv KAVIONIITY ( Toimenpideluokka C ) Puistoalue rakennettu 90 luvun alkupuolella jolloin myös istutettu puita mm. koivua ja lehmusta. Hankepuistosta siirrettiin poppelit klv:n varteen. Lehmuksia leikattiin ja siistittiin v 2014 keväällä. Puistossa normaalit kunnossapitotyöt Kavioniitynpuistossa Frisbeegolfrata jonka kunnossapidon hoitaa liikuntatoimi. Puiston ja asutuksen välissä iso kanava, joka vaikeuttaa puistoalueen kunnossapitoa. KULLEROPUISTO (Toimenpideluokka A ) Puiston kummassakin päässä ja reunoilla tiheät puuistutukset joissa monessa on kolhuvaurioita. Puiston mäenpuoleisessa päässä on ollut vesiongelmia. Osittain istutukset ovat liian tiheästi. Puiden harventamisia mäntyjä 18 kpl ja koivuja 5 kpl. Kantojen jyrsimistä n. 40 kpl koska siellä on aikaisemmin kaadettujen puiden kantoja.kunnostustöiden yhteydessä selvitetään vesiongelmat puistossa. 22

90 68, TEK :30 / Pykälän liite: Viheralueiden ympäristöselvitys vv Kulleropuiston lähialueelle muuttanut lapsiperheitä ja puistoon toivotaan pelialuetta. Puisto hoitoluokitus nostetaan A A2:n. Muutostöiden kustannukset: Puiden poistoa 23 kappaletta ja pois siirto 1 000,00 Kantojen jyrsintä 40 kpl x 50 euro / kpl 2 000,00 Puiston kuivatus, muotoilu ja nurmetustyöt 3 000,00 Kustannusarvio 6 000,00 euroa KYLÄOJANPUISTO (Toimenpideluokka C ) Puistossa ei ole istutuksia kuin yksi iso kuusi. Puistoon rakennettu pieni peli/leikkialue. Tällä hetkellä puistoalue toimii viheralueena jolla ei asukkaille kovin suurta merkitystä. Mahdollisesti alueelle muuttaville lapsiperheille voisi leikkialuetoimintaa laajentaa lisäämällä leikkivälineitä. KYÖSTI KALLIONPUISTO ( Toimenpideluokka B ) Puistosta poistettiin vuonna 2014 huonokuntoisia hopeapajuja ja mäntyjä 33 kpl. Kannot jyrsittiin pois ja alueet nurmetetaan. Muutaman vuoden sisällä vielä kannattaisi poistaa hopeapajuja lisää ( n 3-4 vuoden kuluttua). 23

91 68, TEK :30 / Pykälän liite: Viheralueiden ympäristöselvitys vv Puistoon voisi istuttaa omenapuita eri lajikkeita, joita kaupunkilaiset voisivat poimia omaan käyttöön. Leikkikenttäalue on osittain aidattu ja takaosaan oli tarkoitus istuttaa pensaita massana mutta ehkä olisi helpompi suorittaa leikkialueen hoitotöitä koneella jos takaosa annetaan olla avoimena. Leikkialueen takaosa rajoittuu omakotitontteihin, joten ei sieltä ei ole kulkua leikkialueelle. MARTTALA ( Toimenpideluokka B ) Pieni puistikko rivitalojen ja alikulun yläosassa. Puistossa hyvin suuria huonokuntoisia kuusia poistettu joiden kannot vielä poistamatta. Puistossa muutama pensasryhmä ja klv alikulun kautta Kinttupolulle. Toimenpiteitä kantojen jyrsintä n. 7 kpl, pensaiden hoitoleikkaukset ja mahdollisesti puiden poistotöitä. Muutoin normaalit nurmikonleikkaustyöt. 24

92 68, TEK :30 / Pykälän liite: Viheralueiden ympäristöselvitys vv NIITTYPUISTO (Toimenpideluokka B ) Puistoalue sijaitsee rivitalojen takaosassa osa niittypuistoa kuuluu yksityisomistukseen. Jossakin vaiheessa puistoon ilmestynyt maakasoja rakennustöiden yhteydessä. Aikaisemmin puisto pystyttiin hoitamaan päältäajettavalla ruohonleikkurilla mutta nyt onnistuu vain niittokoneella. Puiston kunnostus otetaan ohjelmaan, jolloin istutetaan puita ( esim. pihlaja, koivu ) n. 5-6 kpl hoidetaan kuivatus kuntoon ja tehdään maaston muotoilu nurmetustöineen. NOKELANPUISTO (Toimenpideluokka C ) Puisto rakennettu 90- luvun loppupuolella. Puisto sijaitsee omakotitaloalueiden välissä joten puistolla ei ole merkitystä kaikille kuntalaisille. Puistosta poistettiin terijoen salavia rakennustöiden yhteydessä. Puistossa normaalit kunnossapito - ja hoitotyöt. Jossakin vaiheessa varmaan pitää puita karsia. 25

93 68, TEK :30 / Pykälän liite: Viheralueiden ympäristöselvitys vv PELTOPUISTO (Toimenpideluokka C ) Puistossa rakennettu pulkkamäki ja metsikkö Peltopuiston päiväkodin käyttöä varten. Metsikkö tulisi harventaa ja pitää kunnossa vuosittaisella siistimisellä. Puusto puistossa sembramäntyä joka kaipaa vain juurella kasvavien pajujen poiston. Puistossa kasvaneet hopeapajut poistettiin huonokuntoisuuden vuoksi (v 2013 ). Puistoon ei ole tarvetta istuttaa uusia puita eikä pensaita. RAITALANPUISTO (Toimenpideluokka C ) Puistoalueella on laaja nurmikkoalue jossa on lentopalloverkko. Kevyenliikenteen puoleisessa päässä on leikkikenttä. Jossakin vaiheessa kannattaisi tarkastella puiston käyttöä joko pelialueena tai sitten puistona jolloin istutetaan puuryhmiä. Puistossa suoritetaan normaalit hoito- ja kunnossapitotyöt. 26

94 68, TEK :30 / Pykälän liite: Viheralueiden ympäristöselvitys vv SARPARANNAN PUISTO (Toimenpideluokka A ) Puisto rakennettu 70 luvulla. Puistoa perusparannettu 1997 aikana, jolloin poistettiin ns. 'ankkalampi' ja asennettiin tilalle leikkivälineitä. Puistossa ei ole nykyisin leikkivälineitä. Puistoon Raivaajantieltä tultaessa on huonokuntoisia hopeapajua, jotka tulisi poistaa muutaman vuoden sisällä ( ). Puiden poisto ostopalveluna sekä myös kantojen jyrsintä ostopalveluna. Toimenpide: poistettavia puita n. 10 kpl kustannus n 100 /kpl, poistettavia kantoja n. 10 kpl kustannus n. 50 / kpl, nurmetustyöt 10 /m 2 Puistosta yksi Säikkätielle jossa tiheä mäntymetsikkö. Aluetta ei pystytä hoitamaan ruohonleikkurilla, koska puiden juuret koholla ja liian tiheä puusto. Toimenpide: Puuston harventaminen, kantojen poisto ja nurmetustyöt. Poistettavaa puustoa mäntyjä n. 20 kpl jonka jälkeen jyrsitään kannot ja tehdään nurmetustyöt. Tämän toimenpiteen jälkeen puistosuikku voidaan hoitaa päältäajettavalla koneella ja samalla muiden puistoalueiden leikkauksen yhteydessä. Toimenpiteellä saadaan puisto viihtyisämmäksi ja helppohoitoisemmaksi. 27

95 68, TEK :30 / Pykälän liite: Viheralueiden ympäristöselvitys vv SAUNAPUISTO (Toimenpideluokka C ) Puisto rakennettu Kauppakujan rakentamisen yhteydessä. Puisto kooltaan hyvin pieni mutta sijaitsee keskellä taajamaa ja kerrostaloasuntojen vieressä. Norjanangervoja penkkien vieressä leikataan 2015 keväällä. Pensaiden hoitoleikkaukset tulisi suorittaa 5-10 vuoden välein. Muutoin normaalit hoito- ja kunnossapitotyöt. SAVIHAKA (Toimenpideluokka C ) Puisto rakennettu 90 -luvun loppupuolella. Puisto on monihaarainen josta yksi osa tulee Luovuntielle, Käpäläkujalle, Kydöntielle ja Saviahontielle. Puistoon istutettiin puita suhteellisen tiheään ( lehtikuusi, surukuusi, koivu ja mänty). Puistoalue rajaa rivi- omakotitaloalueet. Puistossa normaalit hoito - ja kunnossapitotyöt. Jossakin vaiheessa puita joudutaan harventamaan ja alaoksia poistamaan ( koivut ja männyt). SAVIKARHUNKENTTÄ (Toimenpideluokka C ) Puistoalue rakennettu 90 -luvun loppupuolella. Puistoon istutettiin puita melko tiheästi ( koivu, mänty ja kuusi). Puistossa normaalit kunnossapitotyöt. Puita joudutaan jossakin vaiheessa poistamaan ja harventamaan. 28

96 68, TEK :30 / Pykälän liite: Viheralueiden ympäristöselvitys vv SÄIKKÄTIENPUISTO ( Toimenpideluokka B ja C ) Puistoalueen reunoille istutettu mäntyrivistöt joskus 70 luvulla. Puistoarvon voitaisiin nostaa ja elävöittää istuttamalla puut ryhmiin puiston keskialueelle. Puita poistetaan vähitellen puiston reunoilta ja istutetaan uusia puita keskialueelle kuten koivuryhmä ja pihlajaryhmä. TIILIMAA (Toimenpideluokka C ) Tiilimaan puistoalue rakennettu vuonna Rakentamisen aikana jouduttiin siirtämään maamassoja paljon koska varmaankin aluetta oli käytetty jonkinlaisena maankaatopaikkana. Puistossa on puuistutuksia ja pensasryhmiä. 29

97 68, TEK :30 / Pykälän liite: Viheralueiden ympäristöselvitys vv TIUKUMEHTÄNPUISTO (Toimenpideluokka A ) Puisto rakennettu 90 -luvulla. Puistossa leikkikenttä ja takareunassa lentopallokenttä. Puiden hoitoleikkauksia ja pensaiden alaleikkauksia voisi suorittaa muutaman vuoden sisällä ( ). Muutoin puistossa normaalit hoito - ja kunnossapitotyöt. TUULIMYLLYNKENTTÄ (Toimenpideluokka B ) Tuulimyllynkentän omistaa Nivala-seura ry mutta hoitotyöt on annettu kaupungin hoidettavaksi. Puistoon rakennettu klv Seuratieltä - Kirkkotielle. Samalla alueella on Osuuspankin edessä olevat istutusaltaat ja nurmikot jotka myös kaupungin on velvollisuus tehdä kunnossapitotyöt. Puistossa on suuria hopeapajuja jotka pitäisi poistaa kokonaan ja istuttaa uutta puustoa tilalle. Tätä asiaa kannattaa pohtia Nivala-seuran kanssa. Muutoin normaalit hoito- ja kunnossapitotyöt. Lehmäpatsaan edustassa on ollut kesäkukkapenkki. URHEILUTIENPUISTO ( Toimenpideluokka B ) Puistoalue sijoittuu Urheilukentän ympäristöön. Osassa puistoa kasvaa tiheää mäntyä jonka juuristo on noussut liian korkealle ja haittaa nurmikonleikkausta. 30

98 68, TEK :30 / Pykälän liite: Viheralueiden ympäristöselvitys vv Alueella on aidattu jalkapallokenttä joka kuuluu liikuntapuolelle. Puiston eteläosassa on pieni leikkikenttä Urheilutien varressa. Puistossa seisoo vesi pallokentän reunaalueella. Puistossa tehtäviä toimenpiteitä: Puiden ja kantojen poistoa, kuivatustyöt sekä nurmetustyöt. VÄHÄAHONPUISTO (Toimenpideluokka C ) Vähäahon puiston alkuosaa kunnostettu ja perustettu leikkialue. Samalla uusittiin nurmikoita ja muotoiltiin maastoa. Puisto sijoittuu omakotitalo - ja rivitaloalueiden välimaastoon. Puistoalueen reunoilla avokanava. Kanavan puuistutuksia pitäisi jossakin vaiheessa poistaa / harventaa. Puut tekevät puiston tukkoisen näköiseksi. Puistossa normaalit kunnossapito- ja hoitotyöt. Puistoalueilla tehtävät toimenpiteet luokiteltu seuraavasti: Luokitukset sisältävät puiden ja kantojen poistoa, nurmetustöitä, kuivatustöitä, pensaiden leikkauksia, perusparannustöitä jolloin muutetaan puiston toimintaa. A = kunnossapito / perusparannustyöt 1-2 vuoden sisällä B = kunnossapito / perusparannustyöt 3-5 vuoden sisällä C = kunnossapito / perusparannustyöt 5-10 vuoden sisällä 31

99 68, TEK :30 / Pykälän liite: Viheralueiden ympäristöselvitys vv MUUT HOIDETTAVAT ALUEET: KOIRAKENTTÄ B m 2 KYDÖN ALUE C m 2 LAITANIITTY B m 2 LINNUSTAJANTIEN VIHERALUEET A m 2 MALISJOEN RANTA-ALUEET B m 2 MÄNTYLÄN ALUE B m 2 NAHKIMONRANTA A m 2 TARHINKENTTÄ B m 2 TEOLLISUUSKYLÄN EV -alueet C m 2 TIILIMAAN KESKIALUE B m 2 TORI A m 2 LINJA-AUTOASEMA A m 2 VANHA LUMENKAATOPAIKKA B m 2 VILJELYPALSTA ALUEET B m 2 KOIRAKENTTÄ Koirakenttä siirretty Tarhin alueelta entiselle 'jätealtaalle'. Alue aidattu verkkoaidalla. Rakentamisen yhteydessä siirrettiin puustoa mm. koivua. Samalla myös siirrettiin varastorakennus, jossa säilytetään Agility välineitä. Välineitä tehtiin joskus omana työnä. Koiraharrastajat ovat kunnostaneet välineitä mutta kaupungilta on annettu puutavara ja maalit. Kunnostuskustannukset tarvikkeiden osalta n euroa. Tällä hetkellä välineiden kunto on huono osittain ilkivallasta ja huonosta pidosta johtuen. Uusia välineitä pitäisi jossakin vaiheessa hankkia. Myös verkkoaita vaatii jonkinasteista kunnostusta vuosittain. Nurmikonleikkaus suoritettu noin 2 viikon välein. Tasapaino 160,00 Hyppy 55,00 32

100 68, TEK :30 / Pykälän liite: Viheralueiden ympäristöselvitys vv pujottelu 55,00 tunneli 120,00 Muutamia aqility malleja, joita kentällä voisi olla KYDÖNALUE Kydönalueen ' joutoalueet' ovat metsää: Alueella on suoritettu muutaman vuoden välein risujen poistoa ja harvennushakkuuta. Omakoti- ja rivitalojen lähellä olevat alueet osittain liian harvoja ja kasvavat roskapuuta ( pajua ). Harvennushakkuut suoritettu ostopalveluna Metsänhoitoyhdistyksen kautta. MALISJOEN RANTA-ALUEET Malisjoen ranta-alue kasvaa voimakkaasti roskaheinää, joka raivataan kerran vuodessa. Malisjoen alue on taajaman ' Helmi ', jonka kunnossapitoon tule kiinnittää erityistä huomiota. Joki varren puustoa poistettiin ja karsittiin Vireä Malisjoki hankkeen aikana. Myös leikkialueella oleva pieni metsikkö harvennettiin ja karsittiin voimakkaasti. Ranta-alueen hoitotöitä puiden kunnon tarkkailu ja tarvittaessa oksien tai koko puun poisto. Mahdollisesti jossakin vaiheessa tulee miettiä uusien istuttamista ( hopeapaju, leppä ja koivu soveltuu hyvin veden äärelle). Ranta-aluetta koittelee kevättulvat ja jäät saattavat nousta hyvinkin korkealle maan puolelle. 33

101 68, TEK :30 / Pykälän liite: Viheralueiden ympäristöselvitys vv MÄNTYLÄN ALUE Mäntylän uudella alueella rakentamattomilla tonteilla multakasat vaikeuttavat töiden suorittamista niittokoneella / niittomurskaimella. Raivaussahalla alueiden hoitotöiden kustannukset tulee liian kalliiksi ja aikaa vieviksi. Teiden rakentamisen yhteydessä pitäisi ajatella alueiden jatkohoitoa ja sitä, että miten ne pystytään hoitamaan tehokkaasti vähillä määrärahoilla. LAITANIITTY Puistoon istutettu metsämäinen sekapuusto ( koivu, mänty, pihlaja, kuusi). Puisto sijoittuu Palvelukodin ja omakotitalojen läheisyyteen. Puiston nurmikot leikataan päältäajettavalla leikkurilla n. kerran kuukaudessa. Puisto toimii omakotitaloalueiden välialueina. Alueella kannattaa pitää tarpeeksi tiheä puusto, ettei aluskasvillisuutta muodostu liikaa ( rikkaruohokasvit). Puuston kuntoa kannattaa tarkkailla ja ryhtyä toimenpiteisiin ( harventaminen / puiden poisto). 34

102 68, TEK :30 / Pykälän liite: Viheralueiden ympäristöselvitys vv LINNUSTAJANTIEN VIHERKAISTA Linnustajantien viheralue rajoittuu omakotitaloalueeseen. Asukkaat istuttaneet puustoa kaupungin puolelle ilman lupaa ja nyt osa puustosta on lahoa, varjostaa tai on ilmennyt muuta ongelmaa. Puiden poisto on jäänyt kaupungin velvollisuudeksi hoitaa. Viherkaistan puusto on mäntyä ja niitä on 5-10 kappaletta. Viherkaistalla pelkkänä nurmikkona ei ole puistona eikä suojavyöhykkeenä mitään merkitystä. Viherkaistalle pitäisi istuttaa matalakasvuisia pensasryhmiä kuten pensashanhikki, kuninkaanangervo yms. Kannattaa jossakin vaiheessa ottaa työohjelmaan. NAHKIMONRANTA Malisjoen ranta-alue LP-alue Puistoalueella ollut joskus lentopalloverkko. Puistoa käytetty liikunnallisiin toimintoihin mutta tällä hetkellä toimii pelkkänä viheralueena. Nahkimonrannan ja LP-alueen välimaastoon on tarkoitus rakentaa matonpesupaikka lähivuosina ( 2016 taloussuunnitelmassa). 35

103 68, TEK :30 / Pykälän liite: Viheralueiden ympäristöselvitys vv Muutenkin aluetta kannattaisi pitemmällä tähtäimellä käyttää hyödyksi mm. veneiden laskupaikkana ja ranta-alueen viihtyisyyttä parantamalla. Vuonna 2009 alue raivattu pajukosta. Alueella on Vesitalon pumppaamo rakennus sekä rakennetut suojavallit Malisjoen tulvasuojelua varten. TARHINKENTTÄ Tarhinkenttä on suunniteltu liikunta-alueeksi. Alueella oli rakennettu koirakenttä, joka piti siirtää toiseen paikkaan. Tätä aluetta nyt niitetään kerran vuodessa omalla kalustolla. Osa alueesta on vuokraviljelyksessä. Liikuntatoimi hyödyntää osaa alueesta Frisbeengolf ratana. 36

104 68, TEK :30 / Pykälän liite: Viheralueiden ympäristöselvitys vv TEOLLISUUSKYLÄN EV -alueet Metsäaluetta, jossa sekapuustoa. Metsäalueella raivaustöitä pitäisi suorittaa vuosittain. Puustoa on poistettu ja aluskasvillisuutta harvennettu n. 2-4 vuoden välein. Harvennustyö ostopalveluna Metsänhoitoyhdistyksen ammattimetsureilta. Myyntikuntoiset puut poistettu motolla. EV- alue tulisi pitää sopivan harvana ja siistinä koska Kantatielle näkyy Teollisuuskylän yrittäjät paremmin. TIILIMAAN KESKIALUE Keskialue on rakentamatonta peltomaata joka leikataan kerran kesässä kaupungin omana työnä niittokoneella. Tiilimaan puistoalueen rakentamisen yhteydessä keskialueelta siistittiin pajukot pois. 37

105 68, TEK :30 / Pykälän liite: Viheralueiden ympäristöselvitys vv VILJELYPALSTAT Viljelypalsta alueita on kaksi Tarhinkujan kahden puolen. Samalla alueella on myös rakentamaton peltoalue. Palstoilla hyvin vähän käyttäjiä ja niistä perittävä maksu / hoitotyöt eivät vastaa toisiaan. Palstat pitäisi myrkyttää, kyntää, karhita, merkitä, ilmoittaa lehdessä, sopimuksien teko yms. kasteluveden hanan aukaisu ja sulkeminen Vesihuollolta sekä käyttövesi. Kaikki nämä toiminnat työllistävät henkilökuntaa, jota ei ole. Alueet ajetaan kerran kesässä niittokoneella ja raivataan. Työt tehdään kaupungin omana työnä. Hoidettavia alueita joita ei ole esitetty luettelossa: - Malisjoen ja rivitalojen takana kaksi pientä viherkaistaletta. - Savenvalajantien vieressä oleva rakennustontti ym joutoalueita. Tässä ympäristöselvityksessä ei ole otettu kantaa tieviheralueisiin ja sellaisiksi rinnastettaviin alueisiin koska niistä voisi tehdä oman erillisen selvityksen. 38

106 68, TEK :30 / Pykälän liite: Viheralueiden ympäristöselvitys vv Rakennusmateriaali - ja työkustannuksia: Materiaalikustannus Työkustannus Kasvualusta /m /m 2 Kuorikate /m 2 5 /m 2 Katekankaat 3-5 /m 2 5 /m 2 Talousarvioon liittyviä toimenpiteitä: LIITTEET Puisto j yleisalueluettelo liite 1 Kartta ja kohteet numeroituna liite 2 39

107 68, TEK :30 / Pykälän liite: Puistot ja muut alueet luettelo 2015 Liite 1 Tekninen toimi PUISTOLUETTELO TOIMINTAPUISTOT JÄRVIMEHTÄNPUISTO - PUHTOPUISTO 1.Järvimehtänpuisto 2. Kammakkokenttä 3. Tarhinpuisto 4. Puhtopuisto VETOVOIMAHANKE 5. Käpälämäki 6. Metsolanpuisto 7. Pärminpuisto 8. Rovastinpuisto 9. Savivainio 10. Tapionpuisto TEOLLISUUSKYLÄN YMPÄRISTÖN PARANTAMINEN 11. Nitekpuisto 12. Pajatien EV-alue 13. Teollisuuspuisto VIREÄ MALISJOKI I 14. Leppäkerttupuisto 15. Malisjoenpuisto 16. Meijeripuisto 17. Veteraanipuisto VIREÄ MALISJOKI II 18. Puustellinranta 19. Jyrkänranta MUUT PUISTOT 20. Angervapuisto 21. Elmopuisto 22. Hakavainio 23. Hankepuisto 24. Järvennönpuisto 25. Järvennöntienpuisto 1

108 68, TEK :30 / Pykälän liite: Puistot ja muut alueet luettelo Kalliosaarenpuisto 27. Kalliosaarenti enpuisto 28. Kavioniitty 29. Kulleropuisto 30. Kyläojanpuisto 31. Kyösti Kallionpuisto 32. Marttala 33. Niittypuisto 34. Nokelanpuisto 35. Peltopuisto 36. Raitalanpuisto 37. Sarparannanpuisto 38. Saunapuisto 39. Savihaka 40. Savikarhunkenttä 41. Säikkäpuisto 42. Tiilimaa 43. Tiukumähtänpuisto 44. Tuulimyllynkenttä 45. Urheilutienpuisto 46. Vähäahonpuisto MUUT HOIDETTAVAT ALUEET 47. Koirakenttä 48. Kydön alue 49. Laitaniitty 50. Linnustajantien viheralueet 51. Malisjoen ranta-alueet 52. Mäntylän alue 53. Nahkimoranta 54. Tarhinkenttä 55. Teollisuuskylän EV- alueet 56. Tiilimaan keskialue 57. Tori 58. Linja-autoasema 59. Vanha lumenkaatopaikka 60. Viljelypalsta alueet 2

109 68, TEK :30 / Pykälän liite: 3871_001

110 69, TEK :30 Haja-asutusalueiden talviauraus aurauskaudeksi Valmistelijan ehdotus Toimialajohtajan esitys Valmistelija maanmittausteknikko Tekninen toimi on pyytänyt lumenauraustarjouksia hajaasutusalueen talviaurauksesta aurauskausiksi (kaksi talvea). Tarjouspyyntö on ollut kaupungin internetsivuilla, Nivala-lehdessä ja Hilmassa. Tarjouksen jättöaikana klo 12:00 mennessä jätettiin seitsemäntoista eri tarjousta. Tarjouksista on laadittu tarjoustenavauspöytäkirja. Osa tarjouksista hylättiin puutteellisten liitteiden vuoksi (punaisella merkityt). Tarjoukset on vertailtu. Yhdeksällä alueella oli kilpailua, auraajat on vertailtu tarjouspyynnön pisteytyksen mukaan järjestykseen. LIITE Tarjousten avauspöytäkirja, yhdistelmä tarjouksista, vertailu ja esitys auraajista. Hyväksytään auraajat liitteen mukaisesti aurauskausiksi Hyväksytään valmistelijan ehdotus Päätös Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Merkitään, että Mikko Päivärinta ei osallistunut tämän asian käsittelyyn. Hän poistui kokoushuoneesta tämän asian käsittelyn ajaksi. Maanmittausteknikko Juha Peltomaa esitteli asiaa lautakunnalle. Hän saapui kokoukseen klo

111 69, TEK :30 / Pykälän liite: Tarjouspyyntö Nivalan kaupunki pyytää lumenauraustarjouksia Haja-asutusalueiden yksityisteiden talviauraukseen aurauskausiksi ( 2 talvea). Aurausalueet, joissa on määritelty tiet ja niiden pituudet, on ennakolta määrätty. Aurattaviin pituuksiin voi tulla vuosittain pieniä muutoksia, alle 10 %:n muutokset eivät vaikuta yksikköhintaan. Urakoitsijan tulee tutustua aineistoon ja aurauskohteisiin sekä varmistaa kaluston sopivuus ennen tarjouksen jättämistä. Tarjoukset vertaillaan aurausalueittain pisteytyksellä, joka on nähtävissä ilmoitustaululla ja internetissä osoitteessa Tarjouksista tulee ilmetä aurausalueen veroton kilometrihinta. Kaupunki pidättää oikeuden hyväksyä ja hylätä jätetyt tarjoukset. Tarjouslomakkeita on saatavana kaupungin teknisestä toimesta ja internetistä. Tarjoukset on jätettävä suljetussa kirjekuoressa osoitteeseen Nivalan kaupunki,, tekninen toimi, Kalliontie 15, Nivala viimeistään klo mennessä. Kirjekuoreen merkintä talviauraustarjous, yksityistiet Tekninen lautakunta

112 69, TEK :30 / Pykälän liite: LUMITYÖTARJOUS LOMAKE Nivalan kaupunki Tekninen osasto LUMITYÖTARJOUS haja-asutusalue TARJOUKSEN ANTAJA NIMI OSOITE PUHELIN SÄHKÖPOSTIOSOITE KULJETTAJAN AURAUSKOKEMUS VUOTTA V AJOKALUSTO MERKKI TEHO (hv) VUOSIMALLI AURAUSLAITTEET LINKO KÄRKIAURA TAKALEVY ALATERÄ TIEKILOMETRI AURAUSKERRALTA LISÄLAITTEINEEN AURAUSALUEEN NUMERO HINTA /km ( alv 0%) olen tutustunut tarjouspyynnössä ilmoitettuun materiaaliin, minkä perusteella jätän tarjouksen NIVALA ALLEKIRJOITUS Tarjouksen liitteenä tulee olla voimassa oleva ennakkoperintärekisteriote, verojäämätodistus, LEL-työeläkekassailmoitus, todistus arvonlisävelvollisuudesta sekä yksityisillä elinkeinonharjoittajilla todistus YEL/MYEL-eläkkeen voimassaolosta. Mikäli edellä mainittuja todistuksia ei ole toimitettu, voidaan tarjous hylätä.

113 69, TEK :30 / Pykälän liite: LUMITYÖTARJOUS LOMAKE Nivalan kaupunki Tekninen osasto LIITE TARJOUSPYYNTÖÖN haja-asutusalueiden yksityisteiden talviauraukseen aurauskausiksi (kevät). PISTEYS SUORITETAAN SEURAAVAN PERIAATTEEN MUKAI- SESTI ALUEITTAIN. 1. HINTA 50 pistettä Halvin hinta / tarjottu hinta x 50 = pisteet hinnasta 2. KULJETTAJAN AURAUSKOKEMUS 30 pistettä Kokemus yli 15 v 30 pist Kokemus 5-10 v 20 pist Kokemus 1-5 v 10 pist Kokemus alle 1 v 0 pist 3. AJOKALUSTON ILMOITETTU TEHO 10 pistettä Teho 150 hv ja yli 10 pist Teho alle 150 hv 5 pist 4. KALUSTON IKÄ 10 pistettä Traktorin ikä 5 v. ja alle 10 pist Traktorin ikä yli 5 v. 5 pist

114 69, TEK :30 / Pykälän liite: avaus ptk _001

115 69, TEK :30 / Pykälän liite: auraustarjoukset_001

118 70, TEK :30 Opaskartan uusiminen Tekla Valmistelijan ehdotus Valmistelija maanmittausteknikko Nivalan kaupungin nykyinen opaskartta on laadittu Kartan valmistumisen jälkeen on tullut joitakin muutoksia osoitejärjestelmään. Lisäksi haja-asutusalueelle on monen tien varteen rakennettu useampia uudisrakennuksia, jolloin oman osoitteen määrittäminen on helpompaa, jos tiellä on oma tiennimi. Lisäksi nykyisessä opaskartassa on joitakin virheitä, jotka tulee samalla korjata. Kaupungille on tullut muutama asukasaloite teiden nimeämisestä, jotka voidaan käsitellä samassa yhteydessä. Tämän vuoden talousarvioon on varattu määrärahaa opaskartan uusimiseen. Ryhdytään laatimaan uutta opaskarttaa. Perustetaan opaskarttatyöryhmä, johon nimetään rakennusvalvonnan palvelusihteeri, rakennustarkastaja, tekninen johtaja ja maanmittausteknikko. Lisäksi lautakunta voi nimetä kaksi henkilöä työryhmään. Pyydetään kuntalaisilta aloitteita perustettavista uusista tiennimistä. Perusteena tiennimeämiseksi on yksi asunto, jos tien pituus on 300 m tai tien varrella on vähintään kolme asuinrakennusta. Teknisen johtajan esitys Hyväksytään valmistelijan ehdotus. Päätös Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäksi lautakunta yksimielisesti päätti nimetä opaskarttatyöryhmään lautakunnan edustajaksi Taimo Honkalan. Tekninen lautakunta Valmistelijan ehdotus Valmistelija maanmittausteknikko Osoitetyöryhmän nimissä on kuntalaisilta pyydetty esityksiä uusista osoitejärjestelmän tiennimistä. Osoitetyöryhmä on kokouksessaan käsitellyt saadut ehdotukset ja esittänyt niihin kantansa. Liitteenä osoitetyöryhmän esittämät muutokset opaskarttaan. Asetetaan opaskartta nähtäville 30 vuorokaudeksi ja pyydetään tarpeelliset lausunnot. Teknisen johtajan esitys Hyväksytään valmistelijan ehdotus.

119 70, TEK :30 Päätös Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Maanmittausteknikko Juha Peltomaa esitteli asian lautakunnalle. Hän poistui kokouksesta klo

120 70, TEK :30 / Pykälän liite: Osoitetyöryhmän muistio1 NIVALAN KAUPUNKI OSOITETYÖRYHMÄ Kokous 1, Aika: Maanantai klo Läsnä: Jouni Hautala, tekninen johtaja Juha Peltomaa, maanmittausteknikko Kaija Kiviahde, rakennustarkastaja Taimo Honkala, teknisen lautakunnan edustaja Raija Aksila, palvelusihteeri 1 Kokouksen järjestäytyminen Kokoukselle valittiin puheenjohtajaksi Jouni Hautala ja sihteeriksi Raija Aksila. 2 Työryhmän taustaa Osoitetyöryhmän on valinnut tekninen lautakunta????. Osoitetyöryhmän tehtävänä on tarkistaa nykyinen osoitejärjestelmä, tehdä korjausehdotukset puutteisiin ja lisätä puuttuvat osoitteet. Osoitejärjestelmästä on tullut myös valtuustoaloite. Osoitteet tulisi olla korjattuna ennen uuden osoitekartan painamista. 3 Nivalan postinumeron yhtenäistäminen Keskusteltiin mahdollisuudesta yhtenäistää Nivalan postinumerot Nivala kaikille kylille tai esim Sarja. Selvitetään seuraavaan kokoukseen mennessä onko postinumeroa mahdollista yhtenäistää. Nivalassa ei ole kuin yksi toimiva posti, kylien postit on lakkautettu. Käytössä on vielä seuraavat postinumerot: Ainastalo, Karvoskylä, Maliskylä, Nivala, Nivala (ent. Mönkö), Ruuskankylä, Sarja, Sarjanahde. 4 Sarjankylän Keskustan tekemä valtuustoaloite Valtuustoaloitteessa on pyydetty nimeämään osoitejärjestelmään myös ns. merkittävät metsä- ja viljelystiet vaikka niiden varrella ei ole pysyvää asutusta. Keskusteltiin asiasta ja päätettiin, että poimitaan ne metsä- ja viljelystiet joiden varrella on jotain toimintaa ja nimetään ne. Aloitteessa oli myös esitetty postinumeron yhtenäistämistä koko Nivalan alueelle. 5 Osoitejärjestelmään esitetyt muutokset 1. Asemakaava-alueella ent. Kinttupolku (Nivala-Kaijan yläkoulun vieressä) on asemakaavassa Korpivainio. Esitetään muutettavaksi ositejärjestelmään tien nimeksi Korpivainio. 2. Välikyläntie 325, 323 ja rakenteilla oleva omakotitalo Asukkaat esittävät osoitteekseen Törmäntie. Esitetään, että Törmäntie otetaan osoitejärjestelmään ja asukkaille annetaan uudet osoitenumerot Törmäntieltä. 3. Välikorven tien muuttaminen Palolantieksi ja Palola Taaville nimetään uusi tien nimi.

121 70, TEK :30 / Pykälän liite: Osoitetyöryhmän muistio1 NIVALAN KAUPUNKI OSOITETYÖRYHMÄ Kokous 1, Esitetään, että Välikorventie pysyy osoitejärjestelmässä ja Palola Taaville nimetään tieksi Palokankaantie. 4. Aittoperäntien virheellisen numeroinnin korjaaminen. Nykyisessä osoitejärjestelmässä Aittoperäntien numerointi alkaa Lehtolan tiestä, vaikka numeroinnin pitäisi alkaa Alilantiestä. Esitetään, että numerointi korjataan alkavaksi Alilantieltä. 5. Salo Markku, osoite loma-asunnolle. Esitetään, että osoite loma-asunnolle annetaan osoitenumero Pirttimaantieltä. Omistajien tulisi huolehtia osoitteen näkyvyys niin, että osoitenumero käy selville päätiestä haarautuvan tonttiliittymän risteyksessä, jos osoitteen kode ei ole näkyvissä tielle josta osoitenumero on annettu. 6. Kiviperäntien osoitteet Haikarassa. Kiviperäntielle on rakennettu useita uusia omakotitaloja ja osioitteet eivät ole johdonmukaisia. Esitetään, että Kiviperäntie jaetaan kahdeksi tieksi. Kiviniemelle ja Mäkelään menevä haara nimetään Kiviniementieksi. Pururahan haara jää Kiviperäntieksi. 7. Veikko Kullas, esittää uuden tien nimeämistä Alatalontie Esitetään, että osoitejärjestelmään nimetään uusi Alatalontie. Tien pituus on 740 m, joten uusi tie voidaan nimetä. 8. Kukkola Eira esittää tien nimeksi Mirjamintietä. Esitetään, että tie nimetään Ala-Vuolteen tieksi paikannimen mukaan. Tien pituus on 300 m, joten uusi tie voidaan nimetä. 9. Asukkaiden esitys, että Kuusenmäen tie poistetaan osoitejärjestelmästä ja nimetään Kullaantieksi. Vastaesitys Anssi ja Minna Niemiseltä, että Kuusenmäentie pysyy osoitejärjestelmässä. Kullaantien osoitenumerointi on osittain väärin esim. Kaarlela Janne. Esitetään, että Kullaantie ja Kuusenmäki pidetään ennallaan. Alpualle ja Kaarlelalle menevä tie nimetään Pellonpääntieksi (nykyinen osoite Kullaantie). 10. Niskakankaantien hoitokunta esittää, että Ollikaiselle ja Hosionaholle menevä tie nimetään Kolleentieksi ja Rautaojantiestä haarautuva tie nimetään Koivistontieksi. Esitetään, että em. tiet nimetään tiehoitokunnan esittämällä tavalla. Tien pituus ja asuntojen määrä puoltavat esitystä. 11. Asukkaiden esitys Haikaran koulun takana oleville taloille uusi tiennimi esim. Koulupoloku, Peurakuruntie, Mäntymetsäntie (5 taloa). Esitetään, että tie nimetään Mäntyniementieksi.

122 70, TEK :30 / Pykälän liite: Osoitetyöryhmän muistio1 NIVALAN KAUPUNKI OSOITETYÖRYHMÄ Kokous 1, Lautakaarron yksityistien tiekunta esittää, että Lautakaarrontien nimetään osoitejärjestelmään sekä Lautakaarrontiestä nimetään Vihtarinpisto, Käkelänpisto ja Turkin Ylänia. Esitetään, että osoitejärjestelmään nimetään Lautakaarrontie. Lautakaarrontiestä annetaan osoitenumerot Maatalousyhtymä Ohtamaan tuotantorakennukselle ja Turkin Ylänialle (uimapaikka). Pistoteitä ei nimetä osoitejärjestelmään. 13. Kallio Eila ym. osoitteet Hourupuhdossa radan takana joen rannassa eivät ole oikein. Esitetään, että radan takana oleva tie nimetään osoitejärjestelmään Jokirannantieksi ja taloille annetaan numerot Jokirannantieltä. 14. Puistoille, leikkipuistoille ja yleisille uimarannoille osoitteiden antaminen. Esitetää, että em. kohteille annetaan likimääräinen osoite. Pelastautumiskyltteihin ilmoitetaan mm. paikan koordinaatit. 15. Kalervo Tervakosken esitys, että Pidisjärventien ja Lapukankierron välinen Toritie muutetaan Lapukantieksi. Esitetään, että Toritie säilytetään esitetyllä välillä. Toritiestä erkaneva kevyenliikenteenväylä Myllykujalle nimetään Lapukankujaksi. Huomioitiin myös Toritien numeroinnin korjaus välillä Pidisjärventie Asematie. Esim. Teboilin osoitenumero on väärin. 16. Ekdahl Jorma, uusi tiennimi Niskakankantieltä koska pistotie on pitkä ja sen varrella on kolme taloa. Esitetään, että tie nimetään Takalonvarsi nimiseksi osoitejärjestelmään. 17. Todettiin, että väärät osoitenumeroinnit korjataan mahdollisuuksien mukaan. (Mäkipellontie, Huvilatie yms.) 18. Kurunpuhdossa olevien kohteiden osoitteet esim. uimapaikka. Esitetään, että tie nimetään Kurunpuhdontieksi osoitejärjestelmään. 19. Siljamaan puutarhan takana olevat osoitteet. Alueelle on rakennettu useita omakotitaloja ja osoitteet eivät ole johdonmukaisia. Esitetään, että Siljamaantiestä haarautuva tie nimetään osoitejärjestelmään Tyyneläntieksi. Muistion vakuudeksi Jouni Hautala puheenjohtaja Raija Aksila sihteeri

123 70, TEK :30 / Pykälän liite: Opaskartan päivitys taajama

124 70, TEK :30 / Pykälän liite: Opaskartan päivitys haja

125 71, TEK :30 Talousarvion toteutuminen LIITTEET: käyttötalousarvion toteutuminen mennessä investointien toteutuma mennessä Teknisen lautakunnan alaisen toiminnan vuoden 2014 kulut yhteensä mennessä ovat ,30 euroa (75,7 %) ja tuotot ,18 euroa (76,60 %) eli netto ,88 euroa. Bruttobudjetin kulut ovat ,99 euroa (74,57 %) ja tuotot ,53 euroa (73,41 %) eli netto ,46 euroa. Nettobudjetin (ruoka- ja puhdistuspalvelu) kulut ovat ,31 euroa (76,83 %) ja tuotot ,65 euroa (79,48 %) eli netto ,34 euroa. Investointien toteutuma mennessä ovat ,35 euroa (70,34 %) ja tuotot ,48 euroa (17,93 %). Teknisen johtajan esitys Hyväksytään talousarvion toteutuminen mennessä ja merkitään se tietoon saaduksi. Päätös Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.

126 71, TEK :30 / Pykälän liite: TA-tot käyttötalous

127 71, TEK :30 / Pykälän liite: TA-tot käyttötalous

128 71, TEK :30 / Pykälän liite: TA TOT INV

133 72, TEK :30 Hyvinvointikertomus Johtoryhmä Oheismateriaali: Luonnos indikaattoreista ja vertailukohteista. Kärsämäen ja Haapajärven kuntien laajat hyvinvointikertomukset. Terveydenhuoltolaki (1326/2010, 12) velvoittaa kunnat valmistelemaan hyvinvointikertomuksen kerran valtuustokaudessa. Tähän mennessä Nivalan kaupunki ei ole laatinut hyvinvointikertomusta. Nivalan kaupunginvaltuusto on talousarvion hyväksymisen yhteydessä hyväksynyt tavoitteen, jossa todetaan, että hyvinvointikertomuste kehitetään osaksi kaupungin johtamista. Samoin hyte työryhmä (hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen työryhmä) on määrittänyt tavoitteekseen vuodelle 2014 sähköisen hyvinvointikertomuksen laatimisenyhteistyössä kaupungin viranhaltijoiden kanssa. Hyvinvointikertomuksen valmistelu on eri toimijoiden yhteinen hyvinvointiasioiden oppimisprosessi. Hyvinvointikertomus on tiivis kuvaus johtopäätöksineen -kunnan toteuttamasta hyvinvointipolitiikasta -väestön terveydestä ja hyvinvoinnista -terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden muutoksista -palvelujärjestelmän toimivuudesta ja kyvystä vastata hyvinvointitarpeisiin sekä -ehkäisevän työn kustannuksista ja mahdollisista vaikutuksista. Hyvinvointikertomus on hyvinvointijohtamisen työväline. Se toimii strategiatyön sekä vuotuisen kuntasuunnittelun ja seurannan välineenä. Kertomus valmistellaan kerran valtuustokaudessa ja päivitetään vuosittain osana normaalia kuntasuunnittelua. Hyvinvointikertomuksen tekeminen voidaan vaiheistaa seuraavan esimerkin mukaisesti. Vaihe Tuotos 1.työn käynnistys Kaupunginvaltuuston päätös sekä hyten asettamat tavoitteet. 2. suunnittelu Hyte ja jory määrittävät seurantaindikaattorit ja vertailukohteet (nykytilan kuvaus). Johtoryhmä huomioi mahdolliset kaupunkistrategian asettamat indikaattorit. Hyte ja jory nivovat yhteen indikaattorit ja vertailukohteet. Hytelle lähetetään joryn pohjaluonnos indikaattoreista ja vertailualueista. 3. taustoittaminen, tiedon kerääminen ja ko- keskustelun pohjaksi koottu (kts. alustava Indikaattorilistaus verrokkiaineistoineen koaminen luonnos liitteenä). Kaupungin jo olemassa olevat suunnitelmat ja linjaukset -> johtoryhmän jäsenet tuovat edustamansa osa-alueen osalta

134 72, TEK :30 4.työstäminen, analysointi ja johtopäätökset 5. kertomuksen hyväksyminen valtuustossa (kesäkuu 2014) 6. huomioiminen tulevassa toiminnassa esille/tiedoksi. tiedon analysointi ja yhteenveto (jory + hyte) luonnos ->eri tahojen kommentit johtopäätökset-> kootaan yhteen. kertomuksen antaminen tiedoksi kaupunginvaltuustolle esim. tilinpäätöksen yhteydessä. raportin johtopäätösten huomioiminen tulevassa toiminnassa Ohessa luonnos hyvinvointikertomuksen malliksi. Ehdotus Päätös Johtoryhmä käy evästyskeskustelun asiasta. Merkittiin tietoon saaduksi. Nivalan verrokkikohteiksi määritettiin Ylivieska, Sievi, Haapajärvi, Kalajoki. Tällöin on mahdollisuus mm. tarkastella kunnittaisia toimenpiteitä, joita kunnissa on tehty. Johtoryhmän jäsenistä on pyydetty edustusta hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen työryhmään. Todettiin, että johtoryhmä miettii johtoryhmän edustajaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmään. Johtoryhmä Oheismateriaali: Hyvinvointikertomusluonnos. Ehdotus Päätös Johtoryhmän jäsenet tuovat edustamansa toimialan osalta näkemyksiä mm. kohtiin 1) yhteenveto ja johtopäätökset hyvinvointitiedoista sekä kohtiin 2) hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat sekä 3) suunnitelma hyvinvoinnin edistämiseksi tulevana vuonna. Merkittiin tietoon saaduksi ja sovittiin, että hyvinvointikertomus valmistellaan talousarvion 2015 liitteeksi. Johtoryhmä Oheismateriaali: Hyvinvointikertomusluonnos. Toimialat valmistelevat parhaillaan talousarviota ja toimintasuunnitelmaa. Parhaillaan lausunnolla olevassa sote järjestämislaissa ko-

135 72, TEK :30 Ehdotus Päätös rostetaan hyvinvointikertomuksen roolia. Hyte työryhmä on vastuutettu tekemään hyvinvointikertomus joryn kanssa. Johtoryhmä käy asian valmistelusta evästyskeskustelun (mm. menettelytapa ja aikataulutukset). Asiasta käytiin evästyskeskustelu. Johtoryhmä Ehdotus Johtoryhmän jäsenet tuovat edustamansa toimialan osalta näkemyksiä mm. kohtiin 1) yhteenveto ja johtopäätökset hyvinvointitiedoista sekä 2) hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat. Talousarvion valmistelun yhteydessä määritetään toimenpiteet, joilla tuetaan esille nousevia asioita (esim. nuorten terveys, syrjäytyminen, negatiivinen nettomuutto). Jory sopii jatkotoimenpiteistä. Päätös Johtoryhmä kävi läpi hyvinvointikertomusluonnoksen ja analysoi mm. tilastotietojen merkitystä. Sovittiin jatkotoimenpiteistä. Jokainen täydentää omat osa-alueensa. Käsitellään myös lautakunnassa talousarvion ja toimintasuunnitelman käsittelyn yhteydessä. Tekninen lautakunta Lautakunta käy keskustelun hyvinvointikertomusluonnoksesta ja esittää suunnitelmaan täydennykset omalta osaltaan. Teknisen johtajan esitys Päätös Esitetään lisättäväksi Nivalan kaupunginvaltuuston hyväksymiin suunnitelmiin Yleiskaava (kaupunginvaltuusto ), Rakennusjärjestys (kaupunginvaltuusto ), Vesihuollon kehittämissuunnitelma (kaupunginvaltuusto ) ja Kiinteistöstrategia (kaupunginvaltuusto ). Teknisen lautakunnan osalle esitetään lisättäväksi Liikenneturvallisuustoimijamalliin osallistuminen vuosille Lukuun neljä esitetään lisättäväksi teknisen lautakunnan osalle: Tekninen lautakunta toteuttaa valtuuston hyväksymät investointihankkeet 1. Liikunta- ja yleisten alueiden osalla 2. Talonrakennuksen osa-alueella ja 3. Kunnallistekniikan kohteet.

136 72, TEK :30 Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.

137 72, TEK :30 / Pykälän liite: Hyvinvointikertomus Nivalan kaupungin hyvinvointikertomus, vuosittainen raportti 2014 ja suunnitelma vuodelle 2015 sekä suunnitelmavuosille

138 72, TEK :30 / Pykälän liite: Hyvinvointikertomus Sisältö Hyvinvointikertomuksen tausta... 3 Kertomuksen vastuutaho... 3 OSA I Hyvinvointitiedon arviointi Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Kaikki ikäryhmät Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Nuoret ja nuoret aikuiset Työikäiset Ikäihmiset Yhteenveto ja johtopäätökset kaupungin hyvinvointitiedosta... 8 OSA II Kuntastrategian painotukset ja linjaukset Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat, suunnitelmat Muutos Nyt hyvinvointisopimus Muut hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat /suunnitelmat Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen (HYTE) työryhmä Suunnitelma hyvinvoinnin edistämiseksi tulevana vuonna 2015 sekä suunnitelmavuosina Yhteenveto LIITE LÄHTEET... 15

139 72, TEK :30 / Pykälän liite: Hyvinvointikertomus Hyvinvointikertomuksen tausta Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle kerran valtuustokaudessa on valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus (TH -laki 12 ). Terveydenhuoltolaki / Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet ja käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia. Kunnan on nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot. Kunnan eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Lisäksi kunnan on tehtävä yhteistyötä muiden kunnassa toimivien julkisten tahojen sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Jos sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestetty useamman kunnan yhteistoimintana, yhteistoiminta-alueen on osallistuttava asiantuntijana eri toimialojen väliseen yhteistyöhön sekä sosiaalisten ja terveysvaikutusten arviointiin alueen kunnissa. Tämä raportti on valtuustolle vuosittain raportoitava hyvinvointikertomus ja ensimmäinen laatuaan Nivalassa. Tavoitteena on myös, että hyvinvointikertomus kehitetään osaksi kaupungin strategista johtamista eli kertomuksen avulla kootaan oleellinen hyvinvointitieto osaksi kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa. Nivalan kaupunkistrategiassa on määritetty, että hyvinvointikertomus otetaan osaksi kunnan johtamista. Nykyisessä kuntalaissa hyvinvoinnin edistäminen on nostettu keskeiseksi kunnan tehtäväksi. Hyvinvointikertomuksen laatimisessa on käytetty STM:n ja Suomen Kuntaliiton kanssa kehitettyä sähköisen hyvinvointikertomuksen välinettä ( Kertomuksen vastuutaho Kertomuksen toteuttamisen vastuutahona ovat toimineet Nivalan kaupungin johtoryhmä sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä. Hyvinvointikertomus kokoaa yhteen eri toimialojen asiantuntijanäkemykset. Hyvinvointikertomus on valmisteltu osana vuoden 2015 talousarvion ja vuosien toimintasuunnitelman valmistelua. Kuntien kannalta, talouden tiuketessa, on entistä olennaisempaa seurata, mitä vaikutuksia kuntien eri

140 72, TEK :30 / Pykälän liite: Hyvinvointikertomus toiminnoista aiheutuu, ei vain, sitä miten paljon rahaa johonkin toimintaan on käytetty. Tässä työssä hyvinvointikertomuksen käyttö sekä poikkihallinnollinen toimintatapa ovat merkittäväksi avuksi. (T. Kietäväinen, Matkalla hyvinvointiin, s.3). Hyvinvointikertomuksen laatiminen vaatii poikkihallinnollista näkemystä ja yhteistyötä. Nivalan kaupungissa hyvinvointikertomusta ovat valmistelleet kaupungin johtoryhmä ja Hyte. Lautakunnat ja kaupunginhallitus ovat ottaneet kantaa hyvinvointikertomuksen johtopäätöksiin sekä toimenpiteisiin talousarvion ja toimintasuunnitelman käsittelyn yhteydessä. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunta on käsitellyt hyvinvointikertomusta pitämässään kokouksessa sekä korostanut kertomuksen merkitystä. OSA I 1.Hyvinvointitiedon arviointi Nivalan kaupungin hyvinvointikertomustietoja on verrattu alueen lähikuntiin. Vertailualueiksi on valittu Ylivieskan, Kalajoen, Haapajärven kaupungit sekä Sievin kunta. Indikaattorit on jaoteltu: 1.1 kunnan rakenteet, talous ja elinvoima 1.2 kaikki ikäryhmät 1.3 lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet 1.4 nuoret ja nuoret aikuiset 1.5 työikäiset 1.6 ikäihmiset. Indikaattoreiksi on valittu sähköisen hyvinvointikertomuksen perusindikaattorit. Indikaattorit on otettu soraan sähköisestä hyvinvointikertomuksesta. Indikaattorien taustatiedot löytyvät sähköisestä hyvinvointikertomuksesta ( Nivalan kaupungin luottamushenkilöille sekä henkilöstölle voidaan antaa käyttöoikeudet.

141 72, TEK :30 / Pykälän liite: Hyvinvointikertomus Seuraavassa taulukossa on kuvattu indikaattorien merkkien selitykset. Taulukko 1. Merkkien selitykset. Merkkien selitykset ei muutosta tai muutos alle 5% muutos vähintään 5% muutos vähintään 10% muutos vähintään 15% muutos myönteiseen suuntaan muutos kielteiseen suuntaan tilanne vähintään 10% parempi kuin vertailukohteessa ei eroa vertailukohteeseen tai ero alle 10% tilanne vähintään 10% huonompi kuin vertailukohteessa? = tieto puuttuu 1.1 Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Teema Perusindikaattori Nivala V1 V2 V3 V4 Arvo Muutos Kala Yliv Siev Haap Kunnan rakenteet, Väestö (2013) Info talous ja elinvoima Kunnan rakenteet, Huoltosuhde, demografinen (2013) Info 72,6 67,1 59,7 76,2 66,5 talous ja elinvoima Kunnan rakenteet, Väestöennuste 2030 (2012) Info ??? talous ja elinvoima Kunnan rakenteet, Kuntien välinen nettomuutto / asukasta -9,6 2,4 6,6 - -3,5 talous ja elinvoima (2013) Info 17,5 Kunnan rakenteet, Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 6,3 15,1 11, ,8 talous ja elinvoima asukasta (2013) Info Kunnan rakenteet, Lapsiperheet, % perheistä (2013) Info 44,2 38,3 42,8 47,9 41,2 talous ja elinvoima Kunnan rakenteet, Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä (2013) 15,8 12,4 15,9 10,7 17 talous ja elinvoima Info Kunnan rakenteet, Yhden hengen asuntokunnat, % 36,1 32,5 39,1 33,9 37,9 talous ja elinvoima asuntokunnista (2013) Info Kunnan rakenteet, Työlliset, % väestöstä (2012) Info 37,4 40,4 41,5 35,3 37,4 talous ja elinvoima Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Koulutustasomittain (2012) Info

142 72, TEK :30 / Pykälän liite: Hyvinvointikertomus Kaikki ikäryhmät Teema Perusindikaattori Nivala V1 V2 V3 V4 Arvo Muutos Kala Yliv Haap Siev Osallisuus Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, % (2012) 57,6 63,5 53,2 55,6 62,7??? Info Terveys ja Kelan sairastavuusindeksi, ikavakioitu (2012) 117,4 102,6 107,6 130,8 118,4 toimintakyky Info Turvallisuus Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen 5,7 4,1 5,4 3,9 5,4 kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2013) Info Tasa-arvo ja Gini-kerroin, käytettävissä olevat tulot (2012) 22,6 23,4 24,2 23,7 28,4 oikeudenmukaisuus Info Asuminen ja ympäristö Asunnottomat yksinäiset / asukasta 0, ??? (2010) Info Toimeentulo Kunnan yleinen pienituloisuusaste (2012) Info 16,9 12, ,8 18,7 Kuntalaisten palvelut Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) kunnan strategisessa johtamisessa, pistemäärä (2013) Info 47,1 70, ,6 1.3 Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Teema Perusindikaattori Nivala V1 V2 V3 V4 Arvo Muutos KalaYliv HaapSiev Elämänlaatu Ei yhtään läheistä ystävää, % 8. ja 9. luokan oppilaista 9, (2013) Info Henkinen Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % 8. ja ??? hyvinvointi luokan oppilaista (2013) Info Terveys ja Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, 23,1 15,2 12,9 13,6 11,8 toimintakyky % 8. ja 9. luokan oppilaista (2013) Info Turvallisuus Vanhemmuuden puutetta, % 8. ja 9.luokan oppilaista 22,3 17,6 19,7 12,7 14,2 (2013) Info Asuminen ja Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista 39,8 33,9 28,638,5 46,5 ympäristö lapsiasuntokunnista (2013) Info Toimeentulo Lasten pienituloisuusaste (2012) Info 19,9 12,9 16,6 21,8 23,6 Kuntalaisten palvelut Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / 1000 alle 18-vuotiasta (2013) Info 102,7 96,4 80,9 65,6 24,9

143 72, TEK :30 / Pykälän liite: Hyvinvointikertomus Nuoret ja nuoret aikuiset Teema Perusindikaattori Nivala V1 V2 V3 V4 Arvo Muutos KalaYliv SievHaap Elämänlaatu Ei yhtään läheistä ystävää, % lukion 1. ja 2. vuoden 6,1 5,3 6,9 - - opiskelijoista (2013) Info Elämänlaatu Ei yhtään läheistä ystävää, % ammatillisen oppilaitoksen 16,3 2, ,9 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) Info Henkinen hyvinvointi Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Info 1,7 0,7 1,3 2,3 0,7 Terveys ja toimintakyky Turvallisuus Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) Info Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) Info Opiskelu ja työ Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikaisesta väestöstä (2012) Info Asuminen ja Koulun fyysisissä työoloissa puutteita, % lukion 1. ja 2. ympäristö vuoden opiskelijoista (2013) Info Toimeentulo Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Info Kuntalaisten Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet vuotiaat palvelut / vastaavanikäistä (2012) Info 19,3 24, ,2 28,8 23, ,8 10 7,7 7,2 11,8 7,4 34,4 36,1 35,7- - 2,9 0,9 2,5 1,4 2 0??? Työikäiset Teema Perusindikaattori Nivala V1 V2 V3 V4 Arvo Muutos KalaYliv SievHaap Henkinen Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet 25 21,2 18,1 23, ,1 hyvinvointi - 64-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä (2013) Info Terveys ja Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % 10,8 9,1 9,6 12,2 14,4 toimintakyky vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Info Opiskelu ja työ Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), % ,6 3,3 3,9 3,1 3,1 vuotiaista (2013) Info Toimeentulo Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet ,4 0,8 1,4 1,3 1,4 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Info Kuntalaisten Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet vuotiaat 3,6-3,2 2,2 2,4 palvelut / vastaavanikäistä (2012) Info

144 72, TEK :30 / Pykälän liite: Hyvinvointikertomus Ikäihmiset Teema Perusindikaattori Nivala V1 V2 V3 V4 Arvo Muutos KalaYliv SievHaap Henkinen Dementiaindeksi, ikävakioitu (2010) Info 136,9 98,1 113, ,7 hyvinvointi Terveys ja Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta 76 68,8 71, ,9 toimintakyky täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Info Asuminen ja Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % 87,4 88, ,7 87,8 ympäristö vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Info Toimeentulo Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % 2,5 2 2,1 3,2 3,6 vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Info Kuntalaisten palvelut Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Info 17,2 18,2 17,3 24,3 19,8 1.7 Yhteenveto ja johtopäätökset kaupungin hyvinvointitiedosta kokouksessaan johtoryhmä on analysoinut edellä luvuissa esitettyjä hyvinvointikertomuksen tilastotietoja. Tilastotietojen perusteella esille nousevat mm. seuraavat teemat, joita kaupungin on edelleen kehitettävä: 1) paikkakunnan vetovoimaisuuden edelleen kehittäminen 2) syrjäytyminen pitkäaikaisine vaikutuksineen ja em. tekijöihin puuttuminen. Edellä mainittuja tekijöitä on edistetty ja huomioitu muutoinkin kaupungin sekä tytäryhtiöiden toiminnassa jo aiempina vuosina, mutta myös talousarviovuoden 2014 aikana. Näihin asioihin panostaminen hillitsee kaupungin menojen kasvua (sote menot), mutta onnistuessaan laajentaa kaupungin tulopohjaa (verotulot). Yhteenveto ja johtopäätökset tarkentuvat talousarvio 2015 prosessin edetessä mm. lautakuntakäsittelyjen yhteydessä. (Vuoden 2014 aikana toteutettuja paikkakunnan vetovoimaisuuden edelleen kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä ovat mm. Nivalan Liikuntakeskus Oy:n toimintojen kehittäminen (keilahalli, tekonurmikenttä) sekä monipuolisista liikuntapaikoista huolehtiminen. Vuoden 2014 talousarvioon on varattu liikuntapaikkojen kehittämiseen euroa. Jokilatvan opisto järjestää runsaasti monipuolisia kursseja kuten myös musiikkiopisto. Nivalassa seuratoiminta on aktiivista. Kyläyhdistykset ovat olleet aktiivisia mm. lähiliikunta-alueiden, joissa on hyvin hyödynnetty Leader rahoitusta, kehittämisessä sivukylillä. Kaupunki on huolehtinut monipuolisesta tonttipolitiikasta. Uusia huoneistoja mennessä on valmistunut 50 kpl (vastaava luku v tilinpäätöksessä 97 kpl). Nivalan Teollisuuskylä Oy on huolehtinut yritysten tarvitsemista kiinteistöistä. Mm. vuonna 2014 Teollisuuskylään on valmistuu 5 hallia yritysten toimitiloiksi..

145 72, TEK :30 / Pykälän liite: Hyvinvointikertomus Syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseksi ja sen pitkäaikaisvaikutusten minimoimiseksi vuoden 2014 aikana on käynnistetty mm. Työpajasäätiön valmistelut. Työpajatoiminta sekä Tartu tilaisuuteen toiminta tukevat osaltaan säätiön toiminnan käynnistämistä ) OSA II 2. Kuntastrategian painotukset ja linjaukset Hyvinvointikertomus on nostettu esille hyväksytyssä kaupunkistrategiassa. Strategisiksi päämääriksi on määritetty 1. yrittäjyyteen kannustava kaupunki, 2. tasapainoisesti kehittyvä maaseutukaupunki, 3. laadukkaiden palvelujen ja monipuolisten asumismahdollisuuksien kaupunki 4. hyvinvointiin panostava kaupunki, 5. tasapainoinen kuntatalous sekä 6. strategiset hankkeet. Nivalan kaupunkistrategian mukaisesti Nivalan kaupunki haluaa panostaa hyvinvointiin ja tällä osa-alueella tavoitteina ovat 1. kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen sekä 2. yhteisöllisyyden ja kökkähengen edistäminen. Strategiassa määritetään, että mm. hyvinvointikertomus otetaan osaksi kunnan johtamista, panostetaan ennaltaehkäiseviin palveluihin (varhainen puuttuminen, tuetaan turvallista arkea kotona, erityisesti panostetaan vanhemmuuden tukemiseen sekä lapsiperheiden, lasten ja nuorten hyvinvointiin), kaupunki järjestää hyvät harrastus- ja liikuntamahdollisuudet kaikenikäisille yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa, työllisyyden ja työllistämisen edistäminen. Yhteisöllisyyden ja kökkähengen edistämisen osalta tavoitteena on yhteisöllisyyden ja kansalaisyhteiskunnan turvaverkon tiivistäminen sekä kuntalaisten omasta ja läheisten hyvinvoinnista huolehtiminen. Menetelminä ovat kolmannen sektorin aktivoiminen, kaupungin ja eri yhteisöjen yhteistyö palveluiden järjestämisessä sekä yhteisöllisyyden hyödyntäminen hankkeissa, yhteisten tilojen käytön edistäminen, uusien asukkaiden vastaanottaminen kaupungin toimesta. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä sekä syrjäytymisen ehkäisemisessä sekä yhteisöllisyyden ja kökkähengen edistämisen osalta kaupunkistrategiassa seurannan mittareiksi on määritetty mm. hyvinvointikertomuksen indikaattorit. Nivalan kaupungin kaupunkisstrategia osoitteessa

146 72, TEK :30 / Pykälän liite: Hyvinvointikertomus Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat, suunnitelmat 3.1 Muutos Nyt hyvinvointisopimus Nivalan kaupunki on allekirjoittanut Muutos Nyt hyvinvointisopimuksen Muutos Nyt -hyvinvointisopimuksessa todetaan seuraavaa "Pidämme huolta itsestämme, toisistamme ja ympäristöstämme". Tavoitteena on, että vuonna 2017 olemme edelläkävijöitä ihmisen hyvinvoinnin toteutumisessa, erityisesti terveyden edistämisessä ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Muutos Nyt - hyvinvointisopimuksen ovat allekirjoittaneet alueelliset hyvinvoinnin kehittäjä- ja edistäjätahot kuten Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Pohjois- Pohjanmaan liitto sekä Pohjois-Pohjanmaan kunnat. Sopimus on kumppanuussopimus, jossa sopimusosapuolet ilmaisevat halunsa edistää ja kehittää Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointia maakunnallisen alueittain ja kunnittain toteutettavan yhteisen hyvinvointiohjelman puitteissa vuosina Hyvinvointiohjelman strategiset päämäärät Ihmisillä hyvä terveys ja toimintakyky elämänkaaren eri vaiheissa; ihmisillä halua ja mahdollisuuksia ottaa omaehtoista vastuuta hyvinvoinnista, terveyserot pienenevät 2. Ihmisten osallisuus ja yhteisöllisyys vahvistuvat ja syrjäytyminen vähenee; syrjäytymisen lievittämisen toimintamallit ja -tavat kehittyvät 3. Alueella on asiakaslähtöiset ja monitoimijaisia yhteistyöverkostoja hyödyntävät palveluratkaisut, palveluratkaisut; palvelut ovat oikein kohdennetut ja niiden saatavuus on turvattu 4. Hyvinvointialalla on toimivat markkinat ja innovatiivinen kehitysympäristö, jolla syntyy uusia tuotteita ja palveluita; alan tuottavuus paranee ja yritystoiminta on kansainvälisesti kilpailukykyistä 5. Alueella on huippuluokan osaamista ja ammattiaosaajien saatavuus on turvattu; koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminta on verkostoituvaa, ennakoivaa ja dynaamista. Muutos Nyt - yhteistyötahojen Pohjois-Pohjanmaan liiton, Pohjois-Suomen aluehallintoviraston, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tukemina tarjotaan kuntien käyttöön kolmea hyvää käytäntöä, jotka tukevat kuntien hyvinvointityön suunnittelua ja toteutusta. Näitä ovat Pakka (paikallinen alkoholipolitiikka, jossa vastuutahona Pohjois-Suomen aluehallintovirasto), videovälitteinen painonhallinnan ryhmäohjausmalli (jossa vastuutahona Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri) sekä kaksiportainen työmenetelmä lapsen arjen tueksi (Lapset -puheeksi, jossa vastuutahona terveyden ja hyvinvoinnin laitos). Hyvinvointiohjelman hallinnoinnista Pohjois-Pohjanmaalla vastaa Pohjois-Pohjanmaan liitto. Muutos nyt hyvinvointisopimus osoitteessa

147 72, TEK :30 / Pykälän liite: Hyvinvointikertomus Muut hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat /suunnitelmat Alla on luettelomaisesti kuvattu hyvinvoinnin ja terveydenedistämiseen liittyvät suunnitelmat ja ohjelmat. Ko. suunnitelmat ja ohjelmat löytyvät osoitteesta /xxxxxxxx. Nivalan kaupunginvaltuuston hyväksymät suunnitelmat ja ohjelmat: - Nivalan kaupunkistrategia vuosille Ikääntyvän väestön palvelujen suunnitelma ( , 16) - Lapsiasiainneuvoston raportti ( ) - Lapsiasiainneuvoston raportti ( ) - Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille ( ) - Työpajasäätiön säädepääoman varaaminen sekä omarahoitus/työpajasäätiö Kouluterveyskyselyn tulokset v merkitty tietoon saaduksi ( ) Kaupunginhallituksen hyväksymät suunnitelmat ja ohjelmat: Lautakuntien hyväksymät suunnitelmat ja ohjelmat: - - Tekninen lautakunta Sivistyslautakunta - - Alueelliset maaseutupalvelut sekä lomituspalvelulautakunta-

148 72, TEK :30 / Pykälän liite: Hyvinvointikertomus Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen (HYTE) työryhmä Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen työryhmä (Hyte) on aktiivinen taho paikallisen hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen tietoisuuden ja toiminnan edistämisessä. Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen työryhmän yhtenä tärkeänä tehtävänä on tehdä ehdotus vuosittaisista konkreettisista toiminnan painopistealueista ja niihin käytettävistä voimavaroista. Työryhmän tehtävänä on: 1) laatia terveyden edistämisen toimintasuunnitelma sekä tehdä ehdotus vuosittaisista konkreettisista toiminnan painopistealueista ja niihin käytettävistä voimavaroista. 2) järjestää hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvää koulutusta kuntajohdolle, luottamushenkilöille ja henkilöstölle 3) kartoittaa hyvinvointisopimuksen liiteosassa mainittujen toimenpidesuositusten käyttöönoton tavan ja laajuuden sekä laatii hyvinvointikertomuksen tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yhteyteen. Jäseninä työryhmässä ovat Eine Hosio, (pj.), Timo Alatalo (vpj.), Suvi Vainio, Jarmo Kivioja, Riitta Kiviniemi, Maija Jyrkkä, Kaarina Pyykkönen, Eero Erkkilä, Eila Konttila, Juha Aitto- Oja (siht.). Asiantuntijajäseninä työryhmässä ovat Kaisa Alasaari, Jukka Turunen, Mika Kesomaa, Esa Laakkonen ja Teija Poikkimäki. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmän konkreettisia toimia vuodelle 2014 ovat mm: -sähköisen hyvinvointikertomuksen laatiminen yhteistyössä kaupungin viranhaltijoiden kanssa -Muutos Nyt -hyvinvointisopimuksen allekirjoitettujen toimintamallien käyttöönoton tukeminen. Ko. sopimuksen allekirjoittamisen kautta kunnalla on mahdollisuus saada hyvinvontityöhön hyviä käytäntöjä kuten Lapset puheeksi -menetelmä sekä Pakka toimintamalli. Vuodelle 2014 hyte työryhmän toimintaan on varattu 7000 euroa. Vuonna 2014 hyte työryhmä on toteuttanut tai ollut yhteistyökumppanina seuraavissa tapahtumissa: Hyte työryhmän toiminnasta tietoa osoitteessa:

149 72, TEK :30 / Pykälän liite: Hyvinvointikertomus Suunnitelma hyvinvoinnin edistämiseksi tulevana vuonna 2015 sekä suunnitelmavuosina Seuraavassa on kuvattu luettelomaisesti (toimialan/lautakunnan painottamassa tärkeysjärjestyksessä. 1. tärkein, 2. toiseksi tärkein jne.) Nivalan kaupungin talousarvion ja toimintasuunnitelman toimenpiteet, jotka toteuttavat paikkakunnan vetovoimaisuuden edelleen kehittämistä ja syrjäytymiseen pitkäaikaisine vaikutuksineen ja em. tekijöihin puuttumista. Nivalan kaupunginvaltuusto - - Kaupunginhallitus- - - Lautakunnat: Tekninen lautakunta Sivistyslautakunta -- -

150 72, TEK :30 / Pykälän liite: Hyvinvointikertomus Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen työryhmä -sähköisen hyvinvointikertomuksen jatkuva kehittäminen ja toteuttaminen yhteistyössä kaupungin viranhaltijoiden kanssa -Muutos Nyt hyvinvointisopimuksen allekirjoitettujen toimintamallien käyttöönoton kehityksen ja toiminnan tukeminen. Tämän sopimuksen allekirjoittamisen kautta kunnalla on mahdollisuus saada hyvinvointityöhön hyviä käytäntöjä kaksiportaiseen Lapset puheeksi menetelmään sekä Pakka toimintamalliin -valtakunnallisiin kampanjoihin osallistuminen kuten Liikkuja viikko, Vanhusten kävelyviikko, Parkinson kävely Suomessa 20.9., joka on osa eurooppalaista kävelytapahtumaa, Liikenneturvan tempaukset -jatketaan hyviksi havaittuja kuntalaisia liikuttaneita kampanjoita kuten kylien välinen pyöräilykampanja sekä suunnitellaan jatkumoa koko perheen rastireitti tyyppiselle tapahtumalle, jossa hyte työryhmä oli mukana jatketaan hyvää yhteistyötä kaupungin tytäryhtiön Nivalan Liikuntakeskus Oy:n kanssa -lisätään psyykkisen hyvinvoinnin huomiointia myös tulevalla toimikaudella esim. luennoin ja kulttuuritapahtumin -taidepolku Nivalan keskustassa kaarisiltojen ympäristössä tuottaa kuntalaisille taideelämyksen rantamaisemassa jälleen tulevana vuonna -tuetaan yhteisöllisyyttä huomioimalla kuntalaiset vauvasta vaariin sekä sivukylien asukkaat yhteistyössä kyläyhdistysten kanssa -lisätään edelleen yhteistyötä järjestöjen, seurojen ja Sote toimikunnan kanssa sekä etsitään lisää yhteistyökumppaneita myös elinkeinoharjoittajista. Nivalan Liikuntakeskus Oy: Yhteenveto -toimenpiteistä, joilla tuetaan luvussa 1.7 havaittuja tekijöitä -hyvinvointikertomuksen hyödyntämisestä ja työstämisen toimintamallista jatkossa Tähän mennessä yli 130 kuntaa eli yli 40 %ia Mannersuomen kunnista, on valmistellut vähintään yhden hyvinvointikertomuksen. Useissa kunnissa kertomus on noussut tärkeäksi osaksi kunnan strategista johtamista sekä talouden suunnittelua, toteutusta ja arviointia. Kertomuksia on yhdistetty kunnan toiminnan ja talouden suunnitteluun ja arviointiin sekä hallinnonalojen käyttösuunnitelmiin ja käytännön työhön. (Lähde.Matkalla hyvinvontiin, s.11).

151 72, TEK :30 / Pykälän liite: Hyvinvointikertomus LIITE Valtakunnalliset hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen liittyvät teemaviikot. LÄHTEET Matkalla hyvinvointiin. Kaste. Terveempi Pohois-Suomi hankkeen julkaisu

152 73, TEK :30 Investointiesitys v ja suunnitelmavuosille LIITTEET: Investointiesitys v Tekla:n talousarviotekstit vuodelle 2015 Investointiesitykseen on merkitty esillä olleita kohteita ja investointeja v Talonrakennuksen investoinnit Julkinen käyttöomaisuus Irtain omaisuus euroa euroa euroa Teknisen johtajan esitys Kaikki teknisen toimen investoinnit yhteensä euroa. Hyväksytään liitteenä olevat talousarviotekstit ja investointiesitys v sekä suunnitelmavuosille ja esitetään edelleen kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi. Päätös Lautakunta keskusteli asiasta ja hyväksyi yksimielisesti esityksen. Lautakunta velvoitti teknisen toimen selvittämään myös sivukylien lasten leikkipaikat ja leikkivälineiden investoinnit vuoden 2016 talousarviota laadittaessa.

153 73, TEK :30 / Pykälän liite: INVESTOINNIT tekla (3) INVESTOINNIT TEKNINEN LAUTAKUNTA 860 TALONRAKENNUS TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Paloaseman ensihoidon tilat Terveyskeskuksen hallintosiiven ja vuodeosaston saneeraus Kaupungintalon kunnostustöitä (soststot, etupiha) Peltopuiston Päiväkoti Vesikatteen ja IV-laitteiston uusiminen Vilkunan päiväkodin vesikatto Peltopuiston päiväkodin keittiön saneeraus Pirttirannan päiväkodin keittiön saneeraus Lukion vesikatto Lukion väliovien ja lukituksen uusiminen Koulujen purunpoistojärjestelmät (2015 Haikara, Erkkilä, Haapala, 2016 Aittola, Järvikylä) Koulujen jätevesijärjestelmät (2015 Järvikylä, 2016 Haikara) Erkkilän koulun asunto-osan luokan saneeraus Ahteen koulun välinevaraston laajennus Koulujen lämmitysjärjestelmien saneerauksia Kirjaston betoniportaiden saneeraus Keskusvalvomon järjestelmäpäivitys Junttilan koulun perusparannus TOIMINTATUOTOT investointiavustus 50 % TOIMINTAKULUT Junttilan koulun perusparannus yhteensä Kyösti Kallion koulun laajennus TOIMINTATUOTOT investointiavustus 50 % TOIMINTAKULUT Kyösti Kallion koulun investoinnit yhteensä

154 73, TEK :30 / Pykälän liite: INVESTOINNIT tekla Koulujen pihaleikkivälineet Koulujen pihojen kunnostus Investointikohteiden suunnittelu TALONRAKENNUS YHTEENSÄ JULKINEN KÄYTTÖOMAISUUS 2 (3) TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS KUNNALLISTEKNIIKKA Kaavatiet, sv-viemärit Korpitien kunnostus, oma suunnittelu Vanhojen sv-viemärien uusimista Päällystys: Pajatie länsipää, Järvimehtän klv, Niitty-, Pelto- ja Laitapuhto sekä Keskustie Valaistus Vanhojen valaisimien uusiminen Tievalaistuksen rakentaminen Liikenneturvallisuus Kuntaosuus liikennevalojen rakentamiseen VT27/Jyrkäntie ja Maliskyläntie Liikenneturvallisuuden parantaminen Opaskartan ja opasteiden uusiminen KUNNALLISTEKNIIKKA YHTEENSÄ MUUT YLEISET ALUEET Puistot, leikkikentät ja muut yleiset alueet Erillisen kohdelistan mukaan. Matonpesupaikka Tori ja keskusalueen kunnostus TOIMINTATUOTOT EAKR rahoitusavustus 50 % TOIMINTAKULUT Tori ja keskusalueen kunnostus yhteensä MUUT YLEISET ALUEET YHTEENSÄ (3)

155 73, TEK :30 / Pykälän liite: INVESTOINNIT tekla LIIKUNTA- ALUEET TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Urheilupuiston tekonurmikentän parkkipaikka Liikunta-alueiden kunnossapito Tekonurmikentän valaistus Hat-Trick hanke TOIMINTATUOTOT rahoitusavustus TOIMINTAKULUT Valaistuksen rakentaminen yhteensä Urheilupuiston tekonurmikentän rakentaminen TOIMINTATUOTOT rahoitusavustus 35 % kustannusarviosta TOIMINTAKULUT Urheilupuiston rakentaminen yhteensä Kyösti-Kallion koulun monitoimikenttähanke TOIMINTATUOTOT rahoitusavustus TOIMINTAKULUT Monitoimikentän rakentaminen yhteensä LIIKUNTA-ALUEET YHTEENSÄ JULKINEN KÄYTTÖOMAISUUS YHTEENSÄ IRTAIN OMAISUUS Irtaimistohankinnat Puhdistuspalvelut laiteinvestointeja Ruokapalvelut laiteinvestointeja IRTAIN OMAISUUS YHTEENSÄ TUOTOT KULUT TEKNINEN LAUTAKUNTA INVESTOINNIT YHTEENSÄ

156 73, TEK :30 / Pykälän liite: TA tekstit 2015 tekla

162 74, TEK :30 Tiedoksiantoasiat Viranhaltijapäätökset - teknisen johtajan päätös nro 82, Ylijäämäpuutavaran myynti - teknisen johtajan päätös nro 83, Elisa:n kaapelointi Kesäniityntien alueella - teknisen johtajan päätös nro 84, Jäähallin pysäköintialueen valaisimet - teknisen johtajan päätös nro 85, Jouluvalot ja katuvalolamput teknisen johtajan päätös nro 86, Koulutushakemus julkisuuslainsäädännöstä - teknisen johtajan päätös nro 87, Koulutushakemus Rakennusvalvontapäiville - teknisen johtajan päätös nro 88, Kaupunginpuutarhurin erityispalkkio vapaa ajalle ja teknisen johtajan päätös nro 89, Koulutushakemus CADS -ohjelmistokoulutus - teknisen johtajan päätös nro 90, Laitoshuoltajan toimen täyttäminen - teknisen johtajan päätös nro 91, Coaching - toiminnan koulutus ja ruokahuollon ammattilaispäivä - teknisen johtajan päätös nro 92, Hankintadirektiivi koulutus - kaupunginpuutarhurin päätös nro 8, Pieneläinhoitosopimus optiovuosilla - kaupunginpuutarhurin päätös nro 9, Optiovuodet osaurakka puistojen nurmikonleikkaus vuosille 2015 ja ruokahuoltopäällikön päätös nro 211, Työryhmän nimeäminen uusien omavalvontasuunnitelmien suunnitteluun ja työstämiseen Teknisen johtajan esitys Merkitään edellä mainitut asiat tietoon saaduiksi ja samalla todetaan, että ei ole käytetty Kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeutta. Päätös Asiat merkittiin tietoon saaduiksi ja samalla todettiin, että ei ole käytetty Kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeutta.

163 9998, TEK :30 OIKAISUVAATIMUSOHJEETJA VALITUSOSOITUS MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua ja täytäntöönpanoa. Pykälät 68, 70, 71, 72, 73, 74 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät 66, 67, 69 HvalL 3 :n 1 mom./muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Pykälät 66, 67, 69 Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite ja postiosoite: Tekninen lautakunta PL 10 (Kalliontie 15) NIVALA Oikaisuvaatimus voidaan toimittaa myös sähköpostitse osoitteeseen [email protected] puh: (08) faksi: (08) Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua siitä, kun päätöstä koskeva pöytäkirjanote on lähetetty hänelle kirjeellä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen. Hakemukseen on merkittävä oikaisua vaativan ja kirjelmän laatijan nimi ja kotikunta sekä postiosoite ja puhelinnumero. Oikaisuvaatimukseen on liitettävä: - päätös, johon oikaisua haetaan joko kopiona tai alkuperäisenä - asiakirjat, joihin vedotaan Oikaisuohje hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun Julkista hankintaa koskevaan päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun voidaan julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) mukaan hakea muutosta vaatimalla hankintayksiköltä oikaisua (hankintaoikaisu). Asia voidaan myös saattaa valituksella markkinaoikeuden käsiteltäväksi, mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain 15 :n mukaisen kynnysarvon 1). Hankintayksikön päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun tyytymätön voi vaatia hankintalain :n mukaan hankintaoikaisua. Hankintaoikaisua voi vaatia hankintayksiköltä kirjallisesti tarjouskilpailuun osallistunut tarjoaja tai osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen). Asianosaisen on vaadittava hankintaoikaisua 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta hankintamenettelyssä tehdystä ratkaisusta. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä hankintapäätös oheisasiakirjoineen katsotaan saaduksi tiedoksi sinä päivänä, jolloin päätöksen oheisasiakirjoineen sisältävä sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin.

164 9998, TEK :30 Jos tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle, vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä sen lähettämisestä, jollei tiedoksiannon näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä todisteellista tiedoksiantotapaa, tiedoksianto katsotaan tapahtuneeksi saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Hankintaoikaisua koskevan vaatimuksen sisältö Hankintaoikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimukset perusteineen. Vaatimuksesta on käytävä ilmi oikaisua vaativan nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi. Vaatimukseen on liitettävä asiakirjat, joihin vaatimuksen tekijä vetoaa, jolleivät ne jo ole hankintayksikön hallussa. 1) Kansallisen kynnysarvon suuruus on: tavarat ja palvelut terveydenhoito ja sosiaalipalvelut rakennus ja käyttöoikeusurakat Toimitusosoite Oikaisuvaatimus toimitetaan tekniselle lautakunnalle. Hankintaoikaisuvaatimuksen vireilletulo ja käsittely eivät vaikuta siihen määräaikaan, jonka kuluessa asianosainen voi hankintalain nojalla hakea muutosta valittamalla markkinaoikeuteen. Oikaisuvaatimusohje hankintalain 15 :n mukaisissa, kansalliset kynnysarvot alittavissa hankinnoissa 1) Kansallisen kynnysarvon alittavissa hankinnoissa tehtyyn kunnan viranomaisen (hankintayksikkö) päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä annettuun ratkaisuun tyytymätön voi tehdä hankintayksikölle hankintalain 81 :ssä tarkoitetun vaatimuksen hankintaoikaisusta tai kuntalain 89 :ssä tarkoitetun oikaisuvaatimuksen. Oikaisua koskevan vaatimuksen voi tehdä tarjouskilpailuun osallistunut tarjoaja tai osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen). Kuntalain mukaisen oikaisuvaatimuksen voi lisäksi tehdä kunnan jäsen. Määräaika oikaisua koskevien vaatimusten tekemiselle Oikaisua on vaadittava 14 päivän kuluessa siitä, kun oikaisuvaatimuksen tekijä on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta hankintamenettelyssä tehdystä ratkaisusta. Asianosaisen katsotaan saaneen hankintapäätöksen oheisasiakirjoineen tiedoksi sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä sinä päivänä, jolloin päätöksen oheisasiakirjoineen sisältävä sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Jos tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle, vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä sen lähettämisestä, jollei tiedoksiannon näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä todisteellista tiedoksiantotapaa, tiedoksianto katsotaan tapahtuneeksi saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Hankintaoikaisun ja oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimukset perusteineen. Hakemukseen on merkittävä oikaisua vaativan ja kirjelmän laatijan nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi. Hankintaoikaisuun on liitettävä asiakirjat, joihin vaatimuksen tekijä vetoaa, jolleivät ne jo ole hankintayksikön hallussa. 1) Kansallisen kynnysarvon suuruus on: tavarat ja palvelut terveydenhoito ja sosiaalipalvelut rakennus ja käyttöoikeusurakat Toimitusosoite Oikaisuvaatimus toimitetaan tekniselle lautakunnalle.

165 9998, TEK :30 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Valitusaika Pohjois-Suomen hallinto-oikeus PL 189 (Isokatu 4, 3. krs) OULU Kunnallisvalitus, pykälät 30 päivää Hallintovalitus, pykälät Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Pohjois-Pohjanmaan Ympäristökeskus Kalajokilaakson osasto Torikatu 40 B, KOKKOLA puh faksi: Pykälät päivää Valitusaika 14 päivää Valituskirja Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusosoitus markkinaoikeuteen Markkinaoikeus PL 118, HELSINKI (Erottajankatu 1-3) 14 päivää puh: (09) faksi: (09) päivää Valituskirjassa on ilmoitettava - Valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite - Päätös, johon haetaan muutosta - Miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi - Muutosvaatimuksen perusteet. Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava. Valituskirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Tarjoaja, osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas tai muu taho, jota asia koskee, voi saattaa asian markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen. Julkisista hankinnoista annetun lain 86 :n mukaan puitejärjestelyyn perustuvaan hankintaan ei saa hakea valittamalla muutosta, jollei markkinaoikeus myönnä asiassa käsittelylupaa. Lupa on myönnettävä, jos: 1) asian käsittely on lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa asioissa tärkeää; tai 2) siihen on painava, hankintayksikön menettelyyn liittyvä syy. Jollei toisin säädetä, valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista, jos hankintayksikkö on tehnyt hankintasopimuksen hankintalain 78 :n 1 nojalla noudattamatta odotusaikaa. Valitus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä siinä tapauksessa, että ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä valitusosoituksineen ja hankintapäätös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puutteellinen. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä hankintapäätös oheisasiakirjoineen katsotaan saaduksi tiedoksi sinä päivänä, jolloin päätöksen oheisasiakirjoineen sisältävä sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Jos tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle, vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä sen lähettämisestä, jollei tiedoksiannon näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä todisteellista tiedoksiantotapaa, tiedoksianto katsotaan tapahtuneeksi saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Valituksen sisältö Valituksessa on ilmoitettava hankinta-asia, jota valitus koskee, sekä valittajan vaatimukset ja niiden perusteet. Puitejärjestelyyn perustuvan hankinnan osalta valituskirjelmässä on esitettävä, minkä vuoksi käsittelylupa tulisi myöntää.

166 9998, TEK :30 Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatija on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Lisäksi on ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valitukseen on liitettävä alkuperäisenä tai jäljennöksenä päätös, johon haetaan muutosta, sekä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta. Valitukseen on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi. Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten hallintolainkäyttölain 21 :ssä säädetään. Valituksen toimittaminen Valitus on toimitettava markkinaoikeudelle. Valituksen tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen markkinaoikeuden virka-ajan päättymistä. Itse tiedoksisaantipäivää ei lasketa mukaan. Hakemuksen voi toimittaa markkinaoikeuden kansliaan henkilökohtaisesti, asiamiestä käyttäen, lähetin välityksellä, postitse, telekopiona tai sähköpostin avulla kuten laissa sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003) säädetään. Jos vireillepanon viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa asiakirjat toimittaa markkinaoikeudelle ensiksi seuraavana arkipäivänä. Valituskielto Hankintalain 102 :n mukaan markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaan asiaan ei saa hakea muutosta kuntalain eikä hallintolainkäyttölain nojalla. Puitejärjestelyyn perustuvaan hankintaan ei saa hakea muutosta valittamalla, jollei markkinaoikeus myönnä asiassa käsittelylupaa hankintalain 86 :n mukaisesti. Muutoksenhausta ilmoittaminen hankintayksikölle Hankintalain 88 :n nojalla hankinta-asiaan muutosta hakevan on kirjallisesti ilmoitettava hankintayksikölle asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Ilmoitus on toimitettava hankintayksikölle viimeistään silloin, kun hankintaa koskeva valitus toimitetaan markkinaoikeuteen. Ilmoitus on toimitettava hankintayksikön kohdassa I mainittuun osoitteeseen. Toimitusosoite Markkinaoikeus PL 118, HELSINKI sähköposti: [email protected] Lisätietoja Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua hallinto-oikeudessa 90 euroa. Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen. Liitetään pöytäkirjaan

Näytä lisää