\ Helsingin Horisontti 2030

Myötätuulessa \ Helsingin Horisontti 2030 Länsisatama Kalasatama Kruunuvuorenranta

K a i k k i v i r t a a, m i k ä ä n ei pysy paikallaan \ P a n t a r h e i k a i ouden menei Herakleitos \ suom. Pentti Saarikoski

Kalasatama Kruunuvuorenranta Länsisatama

8 9 Sisällys 9 Helsingin horisontti 2030 17 Länsisatama 19 Uutta merellistä kanta kaupunkia 29 Kohteet 51 Kalasatama 53 Kulttuuria ja elämää kantakaupungin kainalossa 59 Kohteet 79 Kruunuvuorenranta 81 Kaupunki asumista saaressa 87 Kohteet

Johdanto 11 Helsingin horisontti 2030 Viime vuosien kansainvälisissä vertailuissa Helsinki on toistuvasti valittu kärkisijoille yhtenä maailman parhaista asuinpaikoista. Helsingin seudulla asuu yli miljoona ihmistä, noin viidennes Suomen väestöstä. Kaupungin valtteja ovat pohjoismainen merimaisema ja tehokas infrastruktuuri. Helsinki on myös yksi maailman puhtaimmista pääkaupungeista.

12 Johdanto Helsinki lukuina Kuten useissa maailman kaupungeissa, Helsingissäkin on meneillään merkittävä uudistusprosessi, kun entisiä teollisuus- ja satama-alueita muutetaan uuteen käyttöön. Uuden sataman valmistuminen Vuosaareen on vapauttanut kantakaupungista asunto- ja työpaikkarakentamiseen suurimmat alueet sataan vuoteen. Seuraavien vuosikymmenten aikana kaupungilla on edessään mittava ja kaupunkirakenteen kannalta keskeinen tehtävä, kun uusia alueita suunnitellaan ja rakennetaan. Kehityksen myötä kaikkien kaupunkilaisten käyttöön tulee yhteensä noin 20 kilometriä uutta julkista rantaa. Se on tärkeä lisä Helsingin niemeä kiertävään rantareittiin. Miten tämä parantaa kaupunkilaisten elämänlaatua ja millaisia uusia mahdollisuuksia se tuo arkielämään, hetkistä nauttimiseen? Helsinki tavoittelee rakentamiseen nykyistä suurempaa yksilöllisyyttä. Yhdenmukaisuuden sijaan haetaan alueiden omaa identiteettiä. Kaupungin kehittyvien satama-alueiden tulevaisuutta esittelemään on perustettu uusi kaupunkirakentamisen näyttelyhanke, Kaupunkiluotsi. Kyseessä ei ole näyttely sanan perinteisessä merkityksessä, vaan laajasti kaupungin kehitystä esittelevä konsepti. Sen tavoitteisiin kuuluu suunnitelmien, rakentamisen prosessien ja valmiin kaupunkirakenteen esittely. Lisäksi uudet alueet pyritään integroimaan olemassa olevaan kaupunkielämään tapahtumien avulla. Kaupunkiluotsi tukee viestintää ja vuorovaikutusta ja osallistuu alueiden identiteetin kehittämiseen. Helsingin arkkitehtuuripoliittisen ohjelman mukaan arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun tehtävä on tuottaa hyvää ja kaunista rakennettua ympäristöä. Tehtävä sisältää vaatimuksen luoda sekä tunteita herättävää että muistoihin jäävää arkkitehtuuria. Kaupunki- Pinta-ala \ km 2 Maa-alue \ km 2 Merialue \ km 2

Helsinki lukuina Johdanto 15 Asukkaita 2008/2009 \ Asuntoja 2008 \ kpl luotsi esittelee hankkeita, jotka toteuttavat näitä tavoitteita ja parantavat elämänlaatua kaupungissa. Pääteema Hyvä elämä merellisessä Helsingissä sitoo konseptin ranta-alueille. Muuttuvien satama-alueiden historia on olennainen osa kaupungin kehitystä. Jälkipolville rakennusten muodossa ja kulttuurin kautta jäävät viitteet tuovat arvokkaan lisän kaupunkiympäristöön. Kaupunkiluotsi kertoo Helsingin tarinaa eteenpäin esittelemällä tulevaisuuden suunnitelmia sekä kaupungin rakentumista. Kaupunkiluotsi on paikalla siellä missä tapahtuu, se liikkuu kehityshankkeiden mukana Länsisatamassa, Kalasatamassa ja Kruunuvuorenrannassa. Tässä julkaisussa esitellään näiden alueiden rakentamisen myötä avautuvaa uutta julkista rantareittiä ja sen varrelle tulevia asuin- ja työpaikka-alueita sekä virkistysmahdollisuuksia. Merkittävä osa Suomen tärkeistä rakennuksista on arkkitehtuurikilpailuiden tulosta. Kilpailut edistävät uusien ajattelutapojen ja arkkitehtuurinäkemysten syntymistä. Demokraattinen, anonyymi ja avoin kilpailusysteemi avaa mahdollisuuksia hyvin monelle. Arkkitehtuurikilpailut ovat väline, jonka avulla pyritään valitsemaan paras mahdollinen tulos: niissä kilpaillaan nimenomaan arkkitehtuurin ja suunnittelun laadulla. Toimivan kilpailusysteemin tehtävänä on taata että paras työ voittaa. Arkkitehtuurikilpailuilla on Suomessa pitkä historia ja niitä järjestävät sekä kaupungit että yksityiset tahot. Keväällä 2010 Jätkäsaaressa ja Kruunuvuorenrannassa järjestettiin yleinen aatekilpailu, jonka tarkoituksena oli löytää uusia townhouse- eli kaupunkipientalotyyppejä. Tulevina vuosina Helsingissä järjestetään kansainvälisiä arkkitehtuurikilpailuja useissa merkittävissä kohteissa,

16 Johdanto muun muassa Eteläsataman alueen suunnittelusta. Myös Kruunuvuorenrannan kantakaupunkiin yhdistävän sillan suunnittelusta tullaan järjestämään kansainvälinen kilpailu. Helsinki on valittu maailman designpääkaupungiksi 2012. Teemavuoden tapahtumat rakentuvat kaupungin hienon vanhan ja uuden arkkitehtuurin ympärille. Design on olennainen osa helsinkiläistä elämänmuotoa. Kaupunkisuunnittelu, arkkitehtuuri ja muotoilu ovat keskeisiä kehitystyössä. Aristoteleen mukaan kaupunki ei ole olemassa pelkkää elämää varten. Se on olemassa hyvää elämää varten. Myös designilla on aitoa merkitystä vain silloin, kun se parantaa ihmisten elämänlaatua. Nykyaikaisen designkaupungin on pyrittävä kohentamaan arkielämää ekologisesti kestävin keinoin. Tervetuloa tutustumaan uusiin kaupunginosiin ja nauttimaan elämästä rannalla!

Masa Planning Oy Länsisatama

Länsisatama 21 Uutta merellistä kanta kaupunkia Jätkäsaari, Ruoholahti, Hernesaari ja Telakkaranta kuuluvat Helsingin kantakaupungissa sijaitsevaan Länsisataman alueeseen. Pääosa alueen maa-alasta on sadan viime vuoden aikana mereltä täyttämällä vallattua maata. Alueiden suunnittelu ja toteutus on eri vaiheissa: osa on jo rakennettu, toisissa siirrytään parhaillaan suunnitelmista rakentamiseen ja joissakin suunnittelu on vielä yleispiirteisempää.

22 Länsisatama Länsisatama lukuina Tavarasatamalta vapautunut Jätkäsaari ja telakkatoiminnoilta vapautuvaa Hernesaarta muutetaan lähivuosina asunto- ja toimitila-alueiksi. Salmisaareen rakennetaan lisää toimitiloja voimalaitoksen hiilikasoilta vapautuneille alueille. Telakkaranta muutetaan kulttuuri-, liike- ja asuinrakennusten alueeksi. Jätkäsaari Helsingin Jätkäsaaresta tulee urbaani ja omaleimainen kantakaupungin osa kadunvarsikauppoineen ja katukahviloineen. Sadan hehtaarin kokoiseen Jätkäsaareen on suunniteltu asuntoja 16 000 asukkaalle ja toimitiloja 6000 työpaikalle. Uutta aluetta rakennetaan vuosina 2009 2025. Tavarasatama on siirtynyt Vuosaareen mutta matkustajasatama jatkaa toimintaansa Jätkäsaaressa. Sen vierelle nousee toimitilakortteli puskuriksi sataman ja asumisen väliin. Meren läheisyys ja sen tuoksu, hienot näkymät viherväyliltä ja rannoilta, vene- ja matkustajasatama sekä alueen monipuolinen arkkitehtuuri antavat Jätkäsaarelle persoonallisen merellisen luonteen. Avomeren laidalla Jätkäsaari on erittäin altis tuulille, joten tuulisuus ja merenkäynti vaikuttavat alueen kaupunki- ja rakennussuunnitteluun. Jätkäsaari suunnitellaan kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti ja sijainti kantakaupungissa tukee näitä tavoitteita. Jätkäsaaren rakennuksissa suositaan energiatehokkaita ratkaisuja. Kaupunkirakenne tulee olemaan tiivis ja alueelle tulee tehokas raitioliikenteeseen perustuva joukkoliikenne. Jätkäsaareen rakennetaan alueellinen jätteiden putkikeräysjärjestelmä. Alueen pysäköinti keskitetään pihakansien alle, kallioluolaan ja kadunvarsille. Ravintoloita ja kahviloita \ Kpl Julkista rantaviivaa \ km Saunoja \ Kpl Puistoja \ ha Rakentamisvuodet \ Kivijalkakauppoja \Kpl

Länsisatama 25 Arkkitehdit Sarlin & Sopanen Oy Tavoitteena on, että jokaisella Jätkäsaaren osaalueella on oma identiteettinsä. Ensimmäiseksi toteutettavien alueiden, Jätkäsaarenkallion ja Hietasaaren, siluetti tulee olemaan Helsingin kantakaupungin tapaan tasakorkuinen ja rakennukset noin seitsenkerroksisia. Kapeiden kävelykujien varsille tulee muutamia matalia rakennuksia ja alueen maamerkeiksi nousee kaksi hotellitornia. Seuraavaksi toteutetaan Jätkäsaaren lounaiskärjessä sijaitseva Saukonlaiturin alue, jota suunnitellaan Kehittyvä kerrostalo -ohjelman hengessä. Alueelle suunnitellaan erilaisia korttelityyppejä ja rakennustyyppejä: pienkerrostaloja, rivitaloja ja uudenlaisia townhouse -kaupunkipientaloja. Rakennusten korkeudet vaihtelevat alueella kahdesta noin kymmeneen kerrokseen. Alueen länsiosaan tulee pohjois-eteläsuuntainen kanava, jonka varrelle sijoittuu torialue. Kaikilla entisillä satama-alueilla vaalitaan niiden omaleimaista identiteettiä säilyttämällä vanhoja, satamatoimintojen käytössä olleita rakennuksia. Jätkäsaaren säilyvät rakennukset sijaitsevat ensimmäiseksi rakennettavalla alueella. Sataman entinen talletusvarasto, Bunkkeri, muutetaan liikuntakeskukseksi, nuorisokulttuurin taloksi ja kirjastoksi. Muista säilytettävistä rakennuksista merkittävimmät ovat Lars Sonckin 1920- ja 1930-luvulla suunnittelemat makasiinit, jotka muutetaan hotelli- ja toimistokäyttöön. Sataman vanhaan huutokonttoriin tulee pelastusasema sekä infokeskus, jossa esitellään Jätkäsaaren suunnittelua ja rakentamista. Jätkäsaaren kaupalliset palvelut sijoittuvat tulevaisuudessa pääkatujen kivijalkojen liiketiloihin ja keskuskortteleihin merenrannan ja Hyväntoivonpuiston välissä. Keskuskortteleissa yhdistyvät yksityiset ja julkiset palvelut, sekä toimisto- ja asuinrakentaminen julkisine

26 Länsisatama Länsisatama 27 Yli satavuotinen telakkatoiminta Hietalahden vanhalla historiallisella telakka-alueella, niin sanotussa Telakkarannassa on päättynyt. Telakkatoiminta on vetäytynyt alueen länsipuolelle Hernesaareen uudempiin ja tarkoiulkotiloineen. Osaksi keskuskortteleita on suunnitteilla hyvinvointikortteli, johon sijoitetaan sekä palveluita, asumista että tiloja yhteiselle toiminnalle. Jätkäsaareen rakennetaan noin viiden hehtaarin kokoinen liikuntapuisto Bunkkerin eteläpuolelle. Se muodostaa Bunkkerin liikuntatalon kanssa merkittävän ja monipuolisen kokonaisuuden, joka palvelee hyvien julkisten liikenneyhteyksien varrella kaikkia helsinkiläisiä. Jätkäsaaresta on matkaa kaupungin ydinkeskustaan vain puolitoista kilometriä. Alueen suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota kattavaan jalankulun ja pyöräilyn reittiverkostoon sekä joukkoliikenteen toimivuuteen. Jätkäsaaren halkaiseva yli kilometrin pituinen kaarevalinjainen Hyväntoivonpuisto muodostaa lähikortteleineen alueelle laajan autottoman vyöhykkeen. Puisto ulottuu Ruoholahdesta Jätkäsaaren eteläkärkeen suunniteltuun uimarantaan. Alueen liikenneratkaisuissa on erityisesti kiinnitetty huomiota lasten liikenneturvallisuuteen. Matkustajasataman kautta kulkee nykyisin noin kolme miljoonaa laivamatkustajaa vuodessa. Vilkasliikenteisen Mechelininkadun alittava kevyen liikenteen yhteys Jätkäsaaresta keskustaan rakennetaan aukiomaiseksi kaupunkitilaksi. Uusi aukio on nimeltään Länsilinkki ja sen ylittävä liikennesilta toteutetaan ympäristötaideteoksena. Länsilinkiltä tulee suora yhteys Baanalle, josta tulee vanhaa sataman ratakuilua pitkin kulkeva jalankulku- ja pyörätieyhteys keskustaan. Hernesaari Hernesaareen entiselle telakka-alueelle suunnitellaan asumista, työpaikkoja ja vapaa-aikaan ja matkailuun liittyviä palveluita. Hernesaarta suunnitellaan 4 600 asuk- kaalle ja alueelle etsitään uusia ja omaperäisiä kaupunkiasumisen ratkaisuja. Niitä voivat olla kerrostalojen lisäksi kaupunkipientalot ja -rivitalot, kerrostalon ja pientalon yhdistelmät tai tornitalot. Asuinkorttelit sijoitetaan Hernesaaren itärannalla sijaitsevan merenrantapuiston yhteyteen kanavien ympärille. Suurella osalla asunnoista on näkymiä aina avomerellä siintävään horisonttiin asti ja osalla asuinrakennuksista on venetallipaikkoja kellarikerroksessaan. Alue täydentää osaltaan Helsingin rantaalueita kiertävää kevyenliikenteen verkostoa. Julkinen joukkoliikenne perustuu raitiotieyhteyteen. Autopaikat sijoitetaan pihakansien alaisiin pysäköintilaitoksiin. Helsinkiin saapuvat suurimmat risteilylaivat tulevat kesäisin Hernesaareen, jonne rakennetaan vilkasta kesämatkailukautta varten kolme risteilylaivalaituria ja risteilyterminaali. Matkailijoille ja kaupunkilaisille tarjotaan monipuolisia ja elämyksellisiä vapaa-ajan palveluita niin merellisten aktiviteettien kuin kaupunkikulttuurin saralla. Erityinen huomio kiinnitetään Hernesaaren itärannan tyrskypuistoon, joka täydentää suosittua merenranta-aluetta meriuimaloineen, saunoineen, ulkoilmakuntosaleineen ja kalastuslaitureineen. Puiston yhteyteen rakennetaan myös vesiurheilukeskus ja purjevenesatama, jonne rantautuvat niin vesibussit kuin Helsingissä vierailevat pienveneet. Hernesaaren eteläkärkeen sijoitetaan helikopterikenttä, josta lennetään reittiliikennettä muunmuassa Tallinnaan. Telakkaranta

28 Länsisatama Länsisatama lukuina tuksenmukaisempiin tiloihin. Hietalahden ranta-alueet tulevat luontevaksi ja keskeiseksi osaksi asukkaiden virkistys- ja arkireittejä. Telakkarannasta on tarkoitus kehittää toiminnallisesti monipuolinen kohtaamispaikka, jossa omaleimainen asuminen, työ, kulttuuri ja vapaaaika yhdistyvät. Vanhat telakkaa palvelleet rakennukset kunnostetaan kulttuuri-, liike- ja toimitilakäyttöä varten. Asuminen suunnitellaan uusiin rakennuksiin. Salmisaari Meren äärelle Salmisaareen on suunniteltu toimitilaa noin 4 000 työtekijälle, liikuntakeskus sekä pienvenesatama. Puolet toimitiloista, venesatama ja liikuntakeskus valmistuvat vuonna 2010. Alueen suunnittelun tavoitteena on luoda korkealaatuista rakennettua ympäristöä arvokkaaseen tehdas- ja voimalaitosmiljööseen. Suunnitelmassa on kiinnitetty huomiota vaihtelevan julkisen tilan muodostumiseen sekä maisemien ja näkymien hyödyntämiseen. Tiivis rakenne luo alueesta moniilmeisen ja suojaa alueen sisäosia melulta ja tuulelta. Korttelit muodostavat etelässä ja lännessä mereen rajautuvan selkeän kaupunkirintaman. Julkisivumateriaalina on pääasiassa punatiili, joka yhdistää ne ympäröiviin teollisuusrakennuksiin. Ranta-alueesta kehitetään urbaani julkinen tila rantakatuineen, -kahviloineen ja venesatamineen. Kattoterasseja \ Kpl Uusia asukkaita \ Koteja merinäköalalla \ kpl Ratikkapysäkkejä Pyörätietä \ Km

1 Länsisatama 31 10 2 3a 8c 9 3c 8b 8a 11 3b 7 6 Kohteet 4 6 5 12a 12b 12c 14 13 1 Salmisaari 2 Crusellinsilta 3 Arkkitehtuurikilpailut 3a Att Saukonpaasi 3b Helsinki Townhouse 3c HOAS 4 Uimaranta ja saari 5 Matkustajasatama 6 Bunkkerin liikuntakeskus ja liikuntapuisto 7 Hyväntoivonpuisto 8 Jätkäsaaren säilyviä rakennuksia 8a Sonckin makasiinit 8b Huutokonttori 8c Sataman hallintorakennus 9 Sitran Low2No -kortteli 10 Länsilinkki & Baana 11 Telakkaranta 12 Hernesaaren säilyviä rakennuksia 12a Fordin talo 12b Valtion viljavarasto 12c Munkkisaaren teollisuustalo 13 Hernesaaren risteilijä- ja purjevenesatama 14 Hernesaaren rantapuisto

Siltoja \ KPL Jukka Tarkkala 1 Salmisaari \ Salmisaaren toimistoalue sijaitsee arvokkaassa tehdas- ja voimalaitosmiljöössä meren rannalla. Rannasta kehitetään urbaani julkinen tila venesatamineen ja rantakatuineen. Rakenteilla oleva liikuntakeskus tekee työpaikka-alueesta monipuolisen. Suunnittelu Kortes Oy 2 Crusellinsilta \ Ruoholahden kanavan yli kulkeva Crusellinsilta yhdistää liikennettä Helsingin keskustasta Jätkäsaareen. Tulevaisuudessa toinen Jätkäsaaren raitiovaunulinjoista kulkee Crusellinsillan kautta.

34 Länsisatama Länsisatama 35 Arkkitehtitoimisto Helamaa ja Pulkkinen Oy 3a Att Saukonpaasi \ Arkkitehtuurikutsukilpailun kaupungin vuokra-asuntojen suunnittelemisesta Jätkäsaareen voitti Arkkitehtitoimisto Huttunen - Lipasti - Pakkanen Oy ehdotuksellaan Lighthouse. Kilpailun järjestivät Helsingin asuntotuotantotoimisto ja Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Arkkitehtitoimisto Huttunen - Lipasti - Pakkanen Oy 3c 3b HOAS \ Arkkitehtuurikutsukilpailun opiskelijaasuntojen suunnittelemisesta Jätkäsaareen voitti Arkkitehti-toimisto Helamaa ja Pulkkinen Oy ehdotuksellaan Aamiainen ruohikolla. Kilpailun järjestivät Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö (HOAS) ja Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Helsinki Townhouse \ Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston järjestämän Helsinki Townhouse -arkkitehtuurikilpailun tarkoituksena on löytää kaupunkipientalotyyppejä, jotka soveltuvat helsinkiläiseen kaupunkiympäristöön sekä kulttuurisesti että kaupunkikuvallisesti. Kilpailussa suunnitellaan uudentyyppistä asumista kahdelle tontille, Jätkäsaareen ja Kruunuvuorenrantaan. Kilpailu ratkeaa kesällä 2010.

Uimarantaa \ M 3D Render Oy 4 Uimaranta ja saari \ Hyväntoivonpuiston eteläkärkeen rakennetaan tulevaisuudessa uimaranta. Uimarantaa suojaa mereltä päin pieni saari, joka täydentää rannan virkistysmahdollisuuksia.

5 Matkustajasatama \ Jätkäsaaren tavarasatama siirtyi Vuosaareen loppuvuodesta 2008. Satamat eivät kuitenkaan kokonaan hävinneet Jätkäsaaresta, sillä matkustajalaivat kulkevat yhä Länsiterminaalista. Laivaliikenne turisteineen tuo Jätkäsaareen vilkasta kaupunkielämää. Kaupunkisuunnitteluvirasto Jarmo Roiko-Jokela 6 Bunkkerin liikuntakeskus ja liikuntapuisto \ Sataman vanhaan talletusvarastoon, Bunkkeriin, on suunniteltu liikunta- ja nuorisotiloja. Bunkkerin eteläpuolelle tulee Jätkäsaaren liikuntapuisto. Bunkkeri ja liikuntapuisto palvelevat kaikkia helsinkiläisiä.

40 Länsisatama 7 Hyväntoivonpuisto \ Jätkäsaaren keskelle rakennetaan kaarevalinjainen, yli kilometrin pituinen ja 88 metriä leveä Hyväntoivonpuisto. Maastonmuotoilu puistossa on veistoksellista. Hyväntoivonpuisto korostaa alueen omaleimaisuutta ja yhdistää Ruoholahden asuinkorttelit Jätkäsaaren rantaan. 3d Render Oy

42 Länsisatama Länsisatama 43 Arkkitehtitoimisto SARC Oy team: ARUP, Sauerbruch Hutton, Experentia, Gallery eco capital 8a Sonckin makasiinit \ Jätkäsaaren itärannalle 1930-luvulla rakennettuihin Lars Sonckin suunnittelemiin tiilisiin makasiineihin suunnitellaan hotellia ja toimistotiloja. 8b 8c Huutokonttori \ Sataman vanha huoltorakennus, Huutokonttori, peruskorjataan pelastuslaitoksen ja Jätkäsaaren suunnittelua ja rakentamista esittelevän infokeskuksen käyttöön. Rakentamisen infokeskus sijoittuu Gunnar Taucherin 1937 suunnittelemaan osaan ja pelastuslaitos A. Hytösen ja R.-V. Luukkosen 1955 suunnittelemaan laajennusosaan. Sataman hallintorakennus \ Sataman vanha hallintorakennus 1930-luvulta sekä samalta ajalta oleva betoninen puhelinkoppi säilyvät Laivapojan aukiolla. 9 Sitran Low2No -kortteli \ Kansainvälisellä Low2No -kilpailulla haettiin kokonaisvaltaisia ratkaisuja kestävään rakentamiseen. Sitran (Suomen itsenäisyyden juhlarahasto) järjestämän kilpailun voitti työryhmä ARUP Sauerbruch Hutton Experientia Galley Eco Capital ehdotuksellaan c_life City as living factory of ecology, kaupunki ekologisuuden elävänä tehtaana.

Länsisatama 45 Venepaikkoja \ Kpl Aiha Environments Oy 10 Länsilinkki & Baana \ Länsilinkki on kevyen liikenteen aukio, joka alittaa Mechelininkadun. Länsilinkki ja vanhaan ratakuiluun suunniteltu Baana yhdistävät Jätkäsaaren kevyen liikenteen saumattomasti kantakaupunkiin valmistuessaan 2011. Veistosmaisen sillan visuaalisesta ilmeestä vastaa kuvanveistäjä Martti Aiha.

46 Länsisatama Länsisatama 47 Kaupunkisuunnitteluvirasto Kaupunkisuunnitteluvirasto 12a Fordin talo \ Fordin kookas, kalkkihiekkatiilinen rakennus Hernesaaressa on edustava esimerkki oman aikakautensa teollisuusarkkitehtuurista. Vuonna 1945 valmistuneen rakennuksen suunnitteli arkkitehti Gunnar Nordström. Fordin toiminta jatkui Hernesaaressa vuoteen 1997 asti. Nykyisin rakennuksessa toimii mm. filmituotantoyhtiöitä. 11 Telakkaranta \ Hietalahden telakka on yksi Helsingin keskustan viimeisistä varhaisen teollisuuden muovaamista ympäristökokonaisuuksista. Alueen vanhinta vaihetta edustaa kuivatelakka-allas 1860-luvulta. Rakennuskanta koostuu pääosin vanhoista punatiilisistä teollisuusrakennuksista sekä uudemmista teollisuushalleista. Alueen vanhoja rakennuksia muutetaan kulttuuri-, liike- ja toimistotiloiksi. Lisäksi suunnitellaan uutta asuntorakentamista. Hietalahden laituri liittää Telakkarannan kantakaupungin rantoja kiertävään ulkoilureittiin. 12b 12c Valtion viljavarasto \ Valtion viljavaraston rakennuskokonaisuuden suunnittelivat arkkitehdit Aili ja Niilo Pulkka 1953. Rakennuksen huomiota herättävin osa on kymmenkerroksinen, 44 metrin korkeuteen kohoava viljasiilorakennus. Lisäksi alueella on varasto- ja konttorirakennus sekä asuntoja. Munkkisaaren teollisuustalo \ Munkkisaaren viisikerroksinen teollisuustalo on tyypillinen esimerkki 1960-luvun toimisto- ja toimitila-arkkitehtuurista.

Länsisatama 49 Laivamatkustajia Tallinnaan vuodessa \ Risteilymatkustajia vuodessa \ Adactive Oy 13 Hernesaaren risteilijä- ja purjevenesatama \ Risteilylaivoille on suunniteltu kahden nykyisen laituripaikan lisäksi uusi kolmas laituripaikka. Alueelle suunnitellaan myös purjevenesatama ja vesiurheilukeskus.

50 Länsisatama Länsisatama 51 Adactive Oy 14 Hernesaaren rantapuisto \ Hernesaaren itärannalle rakennetaan korkeatasoinen viiden hehtaarin kokoinen rantapuisto, joka laajentaa Merisatamanrannan suosittua kävelyaluetta. Puisto tarjoaa alueen asukkaille, kaupunkilaisille ja risteilymatkustajille monipuolisia virkistysmahdollisuuksia.

Kalasatama 53 Kalasatama

Kalasatama 55 Kulttuuria ja elämää kantakaupungin kainalossa Kalasatama sijaitsee keskeisellä paikalla kantakaupungin itäisellä ranta-alueella. Yli sadan vuoden ajan teollisuus- ja satamakäytössä ollut alue rakentuu tiiviiksi ja urbaaniksi kaupunginosaksi, jossa koti, palvelut, työ ja kulttuuri ovat lähellä. Kalasataman yhteyttä kantakaupunkiin parannetaan uuden eteläisen sillan sekä hyvien liikenneyhteyksien avulla ja kaikki alueen rannat avataan kaupunkilaisten käyttöön.

56 Kalasatama Kalasatama lukuina Kalasatamaan on helppo saapua, sillä se sijaitsee keskustaan johtavien pääväylien varrella. Liikenteellisenä keskuksena toimii Kalasataman metroasema, jonka yhteyteen rakennetaan raitiovaunujen ja bussien pienoisterminaali. Kalasataman läpi kulkee kattava kevyen liikenteen verkosto, jota vahvistetaan uusilla reiteillä. Kalasatamaan rakennetaan asuntoja 18 000 asukkaalle ja toimitilaa 10 000 töpaikalle. Kaupunginosan monipuolinen ydin, suuri liike- ja palvelukeskittymä rakennetaan metroaseman yhteyteen. Alueen keskelle rakennettavasta kiilamaisesta Kalasatamanpuistosta avautuu hieno näkymä kohti kaupungin keskustaa. Puiston kautta alueen poikki on helppo kulkea. Puiston reunalle tulee asukkaiden yhteistila, leikkipuisto ja Kalasataman koulu. Kalasatamaan suunniteltavia asuntoja suunnataan rannoille päin. Katujen päätteenä aukeaa näkymiä merelle ja maisemaan. Keskeisille risteysalueille sijoitetaan asuntoihin liittyviä työtiloja, kivijalkaliikkeitä sekä kahviloita ja ravintoloita. Asuinkortteleiden suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota asumismuotojen kirjoon, jotta alueelle saataisiin mahdollisimman monipuolinen asunto- ja väestörakenne. Uusina asuntotyyppeinä suunnitellaan yhden perheen kantakaupunkihuviloita, terassitaloja, loft-taloja sekä kelluvia asuntoja. Kalasatamassa on tilaa monipuolisille kulttuurielämyksille. Suvilahden voimalaitos ja kaasutehdas ovat jo tunnettuja kulttuuritarjonnastaan ja niiden toimintoja tullaan jatkossa lisäämään ja kehittämään. Tukkutorilla puolestaan syntyy ruokakulttuuria, kun sen vanhat teurastamorakennukset muutetaan yleisölle avoimeksi kauppa- ja ravintolapihaksi. Uusia asukkaita \ Julkista rantaviivaa \ km Siltoja \ Kpl Parvekkeita \ Kpl Koteja merinäköalalla \ Kpl

58 Kalasatama Kalasatama lukuina Merenlahdet ympäröivät Kalasatamaa kolmelta suunnalta. Alueen rantoja kiertämään rakennetaan yhtenäinen rantapromenadi, joka kulkee kanavien, rantapuistojen ja -aukioiden läpi. Promenadi suunnitellaan ilmeeltään vaihtelevaksi ja valmiina se on lähes 5 kilometrin pituinen. Rantapromenadia pitkin kävellessä tai pyöräillessä voi aistia meren ja nähdä muun muassa Mustikkamaan kallioita, Uspenskin katedraalin tornin ja Viikin kaislikkoja. Virkistäytyä voi myös vaikkapa onkimalla tai syömällä jäätelöä rantatorilla. Promenadista muodostuu osa sekä Vanhakaupunginselän ympäri kiertävää maisemallista reittiä että Helsinginniemen kiertävää merellistä reittiä. Kalasatamaa rakennetaan pitkään, jopa 25 vuotta. Tähän varaudutaan suunnittelemalla osa-alueita sekä tarjoamalla mahdollisuus sekä hitaaseen että nopeaan toteuttamiseen. Rakentaminen alkaa Sörnäistenniemestä, jonka ensimmäiset asuinkorttelit valmistuvat vuonna 2011. Alueen pitkä toteutumisaika tulee näkymään osa-alueiden erilaisissa ulkoasuissa. Alueella toteutetaan pitkäjänteinen ympäristötaideprojekti, joka aloitetaan jo rakentamisen aikana. Väliaikaisen ympäristön suunnittelussa otetaan huomioon työmaiden keskelle muuttavien asukkaiden ja alueella vierailevien kaupunkilaisten viihtyvyyden parantaminen. Kalastaman rantoja kiertävä julkinen kävelyreitti avattiin kesällä 2010. Reitin varrelle on suunniteltu erilaisia toimintoja ja tapahtumia, jotka houkuttelevat alueelle ja joiden avulla voidaan välittää tietoa alueen menneisyydestä ja tulevaisuudesta sekä tehdä kaupunkilaisten arkipäivästä viihtyisämpi, inspiroivampi ja kauniimpi. Ravintoloita tai kahviloita \ Kpl Kaupunkipientaloja \ Kpl Opiskelija-asuntoja \ Kpl Rakentamisvuodet \ Metromatka keskustaan \ Min.

14 Kalasatama 61 13 13 13 13 6 15 8 Kohteet 5 12 7 1 3 2 4 8 7 8 9 11 9 1 Väinö Vähäkallion puisto ja Kukon ja Kanan puisto 2 Hanasaari 3 Hanasaarenkärki 4 Hanasaaren voimalaitos 5 Suvilahti 6 Tukkutori 7 Kalasatamanpuisto ja Kaasukellonpuisto 8 Uudet kanavat 9 Uudet sillat 10 Korkeasaaren eläintarha 11 Sörnäistenniemi 12 Metrokorttelit 13 Kelluvat talot 14 Kyläsaaren rantapuisto 15 Kalasataman toimistokorttelit 10 9

Koirapuistoja Kalasatama 63 MASU Planning \ Kpl 1 Väinö Vähäkallion puisto ja Kukon ja Kanan puisto \ Sörnäisten rantatien siirtyessä lähemmäksi toimistokortteleita voidaan Sörnäisiin rakentaa uusi kaupunkipuisto. Meren äärelle rakennetaan rantapromenadi, jonka varrelle sijoittuvat pienvenesatama, toriaukio ja paviljonkeja. Puistot jatkuvat Hanasaaren puolella niittymäisenä rantapuistona, johon muotoillaan istutuksin pehmeitä maastonmuotoja. Saaristomaisilla luonnonkivirannoilla kulkee nostettu betoninen polku.

64 Kalasatama Kalasatama 65 3 Hanasaarenkärki \ Hanasaarenkärjen merivesiuimala tarjoaa tulevaisuudessa itäisen kantakaupungin asukkaille uuden uintipaikan myös talvella. Uimalan vieressä lämpiää urbaani yleinen sauna kahviloineen. Uimalan porrastuvat puiset laiturit kutsuvat oleskele maan ja nauttimaan näkymistä. Yksi sataman vanhoista nostureista säilyy kaupunkihistoriallisena muistomerkkinä Hanasaarenlaiturilla. Nosturia voisi hyödyntää vaikkapa alueen yleisvalaistuksessa. ALA Arkkitehdit Oy 2 Hanasaari \ Hanasaaren suunnitellaan viittä terassitalokorttelia noin 2 000 asukkaalle. Korttelien korkeudet vaihtelevat kahdesta aina kahdeksaantoista kerrokseen. Korkeimmillaan korttelit ovat rannoilla. Alueen keskellä korttelit madaltuvat suojaisiksi ja intiimeiksi. Noin 130 asunnolla on oma laaja terassi. Lähes jokaisesta asunnosta avautuu merinäköala. Hanasaaren rakentaminen alkaa vuonna 2012, kun kivihiilen avovarasto on siirretty muualle. MASU Planning

Kalasatama 67 Juhani Eskelinen Flow Festival / Eerikki Pokela 5 Suvilahti \ Suvilahti on vuoteen 1976 asti toiminut voimalaitosalue, jonka vanhimmat rakennukset ovat 1909-1910 rakennetut höyryturbiinilaitos ja kaasulaitos. Suvilahden voimalaitos vastasi varsin pitkään koko Helsingin energiantuotannosta ja sen ympäristöön kasvoi vilkas työläiskaupunginosa, jossa myös leivottiin leipää, valmistettiin saippuaa, tiiliä, tulitikkuja ja hissejä. Nykyisin Suvilahti on suojeltu merkittävänä teollisuusrakentamisen esimerkkinä. Alueella uutta kaupunkikulttuuria tuottavat sirkuskeskus, teatteri sekä lukuisat taiteilijat, bändit ja yritykset. 4 Hanasaaren voimalaitos \ Kalasataman maisemaa hallitsee 1974 valmistunut Hanasaaren B-voimalaitos. Arkkitehti Timo Penttilä on suunnitellut rakennuksen pystysuorien elementtien leikiksi, jossa korkeammat ja matalammat osat vaihtelevat rytmikkäästi. Massoittelunsa ansioista suuri rakennus-kokonaisuus vaikuttaa todellista pienemmältä. Voimalaitoksen energialähteenä on kivihiili ja siellä tuotetaan energiaa ympäristöä säästävällä sähkön ja lämmön yhteistuotannolla. Hanasaaren voimalaitos tulee säilymään elinkaarensa loppuun asti osana Kalasatamaa. 6 Tukkutori \ Tukkutorin perinne ulottuu vuoteen 1864, jolloin alueelle perustettiin olutpanimo ja etikkatehdas. Nykyisen kaltaiseksi elintarviketukku keskukseksi alue muodostui 1930-luvulla, kun Helsingin uusi teurastamo aloitti toimintansa. Tulevaisuudessa vanhan teurastamon tiilirakennukset muuttuvat yleisölle avoimeksi gourmet-ruoan keskukseksi, kauppa- ja ravintolapihaksi. Lisäksi alueelle rakennetaan korkeatasoista toi-mitilaa elintarvikkeiden jalostukselle.

68 Kalasatama Kalasatama 69 8 Uudet kanavat \ Kalasataman rakentamiseen kuluu todennäköisesti jopa 25 vuotta. Eri aikaan rakennettavat alueet jaetaan merellisyyttä korostavilla kanavilla saariksi, joista jokaisella voi olla erilainen ulkoasu. Kanavien varsille on suunniteltu tuulelta suojaisia oleskelualueita, joihin pääsee pienveneellä ja kanootilla. 9 Uudet sillat \ Uudet sillat kytkevät Kalasataman kantakaupunkiin ja ympäröivään saaristoon. Pyöräilymatka Kalasatamasta Kruununhaan kautta keskustaan lyhenee alle kymmeneen minuuttiin. Lisäksi sillat palvelevat aikanaan koko itäisen Helsingin työmatkapyöräilyä keskustaan. Yhteydet Korkeasaareen ja Mustikkamaalle taas mahdollistavat uusia virkistysreittejä koko kaupungin asukkaille. Kaikki sillat ovat kevyen liikenteen siltoja tai raitiovaunusiltoja. Sillat suunnitellaan ja rakennetaan laadukkaiksi ja niiden suunnittelussa huomioidaan alueelle olennainen veneily. Jarmo Roiko-Jokela 7 Kalasatamanpuisto ja Kaasukellonpuisto \ Kiilamainen Kala satamanpuisto avautuu etelään kohti kaupungin keskustaa ja merimaisemaa. Puistosta tulee kaikkien asukkaiden kohtauspaikka ja se suunnitellaan eri vuoden- ja vuorokaudenaikojen tarpeisiin. Puiston lounaiskulmassa sijaitsee sataman huoltorakennus, joka muutetaan asukastilaksi. Kaasukellonpuisto linkittää Suvilahden Kalasatamanpuistoon. Puisto suunnitellaan kaikenikäisten kaupunkilaisten toiminta puistoksi, jossa voi vaikka skeitata, leikkiä ja voimistella. Jarmo Roiko-Jokela

70 Kalasatama Beckmann-N Thepe architects Kävelymatka eläintarhaan 10 Korkeasaaren eläintarha \ Helsingin eläintarha, Korkeasaari, sijaitsee vain kivenheiton päässä Kalasataman eteläisistä osista. Sen läheisyys on jopa kuultavissa, kun kissaeläinten äänet keväisin kantautuvat mantereelle. Korkeasaareen rakennetaan uusi silta- ja raitiovaunuyhteys osana Kruunuvuorenselän siltahanketta. Korkeasaaren eläintarhan kehittämisestä 2009 järjestetyn kansainvälisen ideakilpailun voitti ranskalainen arkkitehtitoimisto Beckmann-N Thepe. Eläintarha tulee muuttumaan merkittävästi seuraavan vuosikymmenen aikana. \ Min.

Kalasatama 73 Kattoteraseja \ Kpl Jarmo Roiko-Jokela 11 Sörnäistenniemi \ Kalasataman rakentaminen alkaa Sörnäistenniemestä. Sörnäistenniemeen suunnitellaan asuinkortteleita noin 2 700 uudelle asukkaalle. Asuinkerrostalojen tontit muodostavat yhdeksän korttelin kokonaisuuden. Kortteleiden sisäosissa kotikaduille nousee kolmikerroksisia yhden perheen kantakaupunkihuviloita. Lisäksi alueelle rakennetaan koulu 700 oppilaalle, hotelli sekä kaksi suurta toimistorakennusta. Ensimmäisten asuinkorttelien rakentaminen alkaa jo 2010.

74 Kalasatama Kalasatama 75 12 Metrokorttelit \ Kalasataman metroaseman uudet korttelit muodostavat kaupunginosan ytimen, jossa yhdistyvät liikenneterminaali, kaupalliset palvelut, julkiset palvelut, toimitilat sekä asuminen. Metrokortteleille etsitään toteuttajaa neuvottelumenettelyn avulla. Kortteleiden rakentaminen alkaa 2012. Erkki Rousku

Kalasatama 77 Kelluvia asuntoja \ Kpl NOW for Architecture and Urbanism Oy 13 Kelluvat talot \ Verkkosaareen on suunniteltu kelluvien asuntojen aluetta. Kelluvat asunnot tarjoavat täysin uudenlaisen urbaanin ja merenläheisen asumismuodon. Alueen toteuttaa kolme yrittäjää, jotka ovat kehittäneet kelluvia asuntotyyppejä. Kelluvien laitureiden ympärille rakennetaan yli sata asuntoa. Tavoitteena on aloittaa ensimmäinen rakennusvaihe 2012. Kelluvien asuntojen läheisyyteen Verkkosaareen tulee lisäksi veneilykeskus ja pienvenesatama.

78 Kalasatama Kalasatama 79 kaupunkisuunnitteluvirasto Lindsrtöm oy, Arkkitehtitoimisto SARC OY 14 Kyläsaaren rantapuisto \ Kyläsaaren laajaan rantapuistoon suunnitellaan liikuntapuisto. Rantapuisto on osa Helsinkipuistoa ja liikuntapuisto liittyy Vanhankaupunginlahden ympäri kulkevaan laajaan ulkoilureitistöön. 15 Kalasataman toimistokorttelit \ Vanhasta teollisuusalueesta kehitetään monipuolinen hyvien liikenneyhteyksien työpaikka-alue. Alueen ajallista kerroksellisuutta vahvistetaan nykyistä rakennuskantaa uudistamalla sekä täydennysrakentamisella. Toiminnallisesti monipuolinen alue vahvistaa Kalasataman kaupunkimaista luonnetta ja edesauttaa hyvän palvelutason muodostumista. Ensimmäiset uudet toimitilarakennukset alueella on vihitty käyttöön 2010.

kaupunkisuunnitteluvirasto Kruunuvuorenranta

Kruunuvuorenranta 83 Kaupunki asumista saaressa Meri, saaristo, jylhät kalliot, luonto ja kartano puistoineen kehystävät Helsingin itäisellä esikaupunkialueella sijaitsevaa Kruunuvuorenrannan tulevaa kaupunginosaa. Aiemmin yleisöltä suljettu öljysatama- ja teollisuusalue rakennetaan nykyaikaiseksi asumisen ja vapaaajan kaupunginosaksi, josta maisemat avautuvat yli meren selän kantakaupunkiin ja Suomenlinnan majakan loisteeseen. Kruunuvuorenranta yhdistyy osaksi kanta-

84 Kruunuvuorenranta Kruunuvuorenranta lukuina kaupunkia, kun kolmesta uudesta sillasta muodostuva raitiotie- ja kevyenliikenteen yhteys rakennetaan alueelta Kruunuvuorenselän yli Helsingin keskustaan. Meren läheisyyden aistii Kruunuvuorenrannassa. Rantaan kävelee kaikkialta muutamassa minuutissa. Vaihtelevaa rantaviivaa on useita kilometrejä. Lähistöllä on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kartanoalueita ja kaunista uusmaalaista rannikkoluontoa. Uuteen käyttöön muutettavat laituri- ja säiliörakenteet jäävät muistuttamaan menneestä öljysatamakaudesta. Luonto ja vihreys liittyvät kaupunkimaisesti rakennettuun ympäristöön. Kruunuvuorenrantaan rakennetaan asuntoja ja palveluja 10 000 asukkaalle, 800 työpaikkalle sekä monipuolisia merelliseen virkistykseen- ja vapaa-aikaan liittyviä aktiviteetteja. Kruunuvuorenranta tarjoaa valmistuttuaan lyhyen raitiovaunu- tai vesibussimatkan päässä keskustasta uimarantaelämään, veneilyyn, kalastukseen, kulttuuriin ja ulkoiluun liittyviä toimintoja. Kruunuvuorenrantaan rakennettavien asuinrakennusten kirjo käsittää erilaisia kerros- ja pientalotyyppejä ja niiden yhdistelmiä kuten pienkerros-, terassi- ja kaupunkipientaloja sekä veteen liittyviä asumisratkaisuja. Korttelit sovitetaan vaihtelevaan ja kallioiseen maastoon. Kantakaupungin puoleisella rannalla kerrostalokortteleiden vieressä kaupunkipientalot reunustavat laiturimaista rantapromenadia, jolta avautuu näkymä kohti Suomenlinnaa. Lahden pohjukassa sijaitsevan torin ympärille on suunniteltu ravintoloita, kahviloita ja muita palveluita. Urbaani länsiranta yhdistetään luonnonläheiseen itärantaan puistoakselilla. Itäiselle rannalle tulee vapaa-aikaan liittyviä palveluita kuten korkealuokkainen uimaranta ja pienve- Uusia asukkaita \ Saunoja \ Kpl Koteja merinäköalalla \ Kpl Julkista rantaviivaa \ km

Kruunuvuorenranta 87 Uusia kaupunkipientaloja \ Kpl nesatama sekä kanoottikeskus ja saunakylä Stansvikin kartanoalueen itärannalla. Alueen keskukseen sijoitetaan koulu, päiväkoti, leikkipuisto, kaupallisia palveluja sekä palloiluhalli. Kruunuvuoren eteläosaan rakennetaan pienimittakaavaisia kortteleita, jotka nousevat terasseina kalliorinteeseen. Rakennusten kerrosluku suurenee rinteellä ylöspäin mentäessä, jolloin kaikille asunnoille voidaan tarjota merinäköala. Kanavilla mantereesta erotetuissa Koirasaarissa kaupunkipientalot ja kerrostalot sijoitetaan veden äärelle. Osalla tonteista voi olla oma ranta. Rannassa on varattu tilaa myös kelluville asunnoille. Koirasaarten lounaisrannan vallipuisto on suunniteltu vaimentamaan syksyisen ja talvisen meri-ilmaston ankaruutta. Stansvikinnummen suunnittelussa esikuvina ovat olleet vanhat suomalaiset puukaupungit. Kortteleista tulee pienimittakaavaisia ja puutarhamaisia. Kruunuvuorenranta näkyy hyvin kantakaupunkiin, Suomenlinnaan ja merelle. Rantavyöhykkeen valaistus suunnitellaan yhtenäiseksi valaistustaideteokseksi. Pimeään aikaan Kruunuvuorenranta tulee valaistuna erottumaan viereisistä valaisemattomista virkistysalueista. Kruunuvuorenrannan ensimmäisten alueiden rakentaminen alkaa vuonna 2011 ja tavoitteena on, että alue on kokonaisuudessaan valmis 2020-luvun lopussa.

Kruunuvuorenranta 89 3 7 7 4 Kohteet 2 7 5 6 1 7 10 7 8 9 11 1 Kruunuvuorenselkä 2 Valaistus 3 Kruunuvuori 4 Haakoninlahden aukio 5 Rantavyöhyke, townhouse-korttelit 6. Haakoninlahti - kehittyvä kerrostalo 7 Öljysataman säilyvät rakenteet 8 Vallipuisto 9 Vesikorttelit 10 Eteläranta ja luodot 11 Stansvik

90 Kruunuvuorenranta Lauttamatka Kauppatorille \ Min. Ratikkamatka keskustaan \ Min. 1 Kruunuvuorenselkä \ Kruunuvuorenselkä on Helsingin merellinen keskusta sekä maantieteellisesti että kulttuurihistoriallisesti. Vesistön äärelle kerrostuu Helsingin rakentamisen historia kaupungin perustamisesta nykypäivään. Kruunuvuorenrannan asuinalueesta rakentuu merenselän itäinen julkisivu. Tuleva kolmen sillan joukkoliikenneyhteys yhdistää Kruunuvuorenrannan osaksi kantakaupunkia.

92 Kruunuvuorenranta Kruunuvuorenranta lukuina Parvekkeita \ Kpl kaupunkisuunnitteluvirasto 2 Valaistus \ Alue muodostaa Helsingin maisemassa yhtenäisen valosommitelman rannan ja sen rakenteiden sekä portaittain nousevien julkisivurintamien ja luonnonkohteiden valaistuksen avulla. Rantavyöhykkeelle tulee myös erityisiä valotaideteoksia ja siellä voidaan järjestää valoon liittyviä tapahtumia.

94 Kruunuvuorenranta Viheralueita \ ha kaupunkisuunnitteluvirasto 3 Kruunuvuori \ Kruunuvuoren korkeat, mereen viettävät kalliot ja raunioitunut vanha huvila-alue niiden takana muodostavat 20 hehtaarin virkistys alueen uuden asuinalueen pohjoispuolella. Metsäisen alueen keskellä sijaitsee kaunis luonnontilainen Kruunuvuorenlampi. Alueen huvilat, vanhat kivijalat ja puutarhojen jäänteet tarjoavat mahdollisuuksia virkistyskäytölle. Huvilakulttuurin elvyttämistä selvitetään.

96 Kruunuvuorenranta Kruunuvuorenranta 97 kaupunkisuunnitteluvirasto kaupunkisuunnitteluvirasto 4 Haakoninlahden aukio \ Aukiolta Haakoninlahden pohjukassa avautuu näkymä merelle etelään Suomenlinnaan ja länteen kantakaupunkiin. Ranta-aukion reunoille rakennetaan asuntoja, ravintoloita, kahviloita ja muita kaupallisia palveluja. Länsirannan rantapromenadille tulee vierasvenesatama sekä Kauppatorilta, kaupungin keskustasta kulkevan lautan satamalaituri. Säilyvät kallioiset niemet tuovat saaristomaiseman osaksi rakennettua ympäristöä. 5 Rantavyöhyke, townhouse-korttelit \ Länsirannalle kantakaupunkiin päin sijoitetaan kerrostalovaltaisia kortteleita. Rantavyöhykkeen laiturimaista rantapromenadia reunustamaan on suunniteltu pienimittakaavaisia kaupunkipientaloja. Tavoitteena on hallittu, portaittain nouseva rantajulkisivu, joka tarjoaa merinäköaloja myös alueen sisäosista. Kevään 2010 aikana pidetyssä Helsinki Townhouse-arkkitehtuurikilpailussa etsittiin uusia kaupunkipientalotyyppejä, jotka soveltuvat helsinkiläiseen kaupunkiympäristöön sekä kulttuurisesti että kaupunkikuvallisesti.

98 Kruunuvuorenranta Kruunuvuorenranta 99 kaupunkisuunnitteluvirasto Jakob Schenk, Elina Busmane LOCI maisema-arkkitehdit oy 6 Haakoninlahti - kehittyvä kerrostalo \ Haakoninlahden asuinkorttelit sijoitetaan vaihtelevaan maastoon. Kortteleissa yhdistetään erityyppisiä ja -korkuisia rakennuksia. Alueelle haetaan kilpailujen avulla uusia kokeellisia asumisen ratkaisuja osana Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo -projektia. Asunnoista avataan hienoja näkymiä merelle erilaisilla kattoterasseilla ja -puutarhoilla. 7 Öljysataman säilyvät rakenteet \ Öljysatama säiliöineen on pitkään ollut osa Kruunuvuorenrannan merellistä näkymää kantakaupungista katsoen. Öljysataman rakenteita säilytetään kaupunkikuvassa muistona alueen teollisuushistoriasta. Korkealla Kruunuvuoren kalliolla sijaitseva säiliö voisi toimia jatkossa näkötornina. Veden äärellä säilyvä säiliö muutetaan puoliavoimeksi tapahtumatoriksi ja valotaideteokseksi. Kolme pientä säiliöitä siirretään alueen tärkeimpiin julkisiin tiloihin infopylväiksi tai kioskeiksi. Öljy-yhtiöiden lastauslaiturit tarjoavat mahdollisuuden oleskeluun, auringon ottoon ja kalastukseen. Tukevien laitureiden päälle voi rakentaa esimerkiksi kesäkahvilan tai vierassaunan. Säilyvien rakenteiden uusiokäytöstä järjestettiin opiskelijakilpailu Taideteollisen korkeakoulun kanssa.

100 Kruunuvuorenranta Kruunuvuorenranta 101 LOCI maisema-arkkitehdit kaupunkisuunnitteluvirasto 8 Vallipuisto \ Kruunuvuorenrannan asuinkorttelit rakennetaan Unescon maailmanperintökohteesta Suomenlinnasta katsoen Koirasaaren lounaisrannan Vallipuiston taakse. Vallipuiston suunnitelma perustuu alueella säilytettäviin öljysäiliöiden perustuksiin ja muihin rakenteisiin. 9 Vesikorttelit \ Koirasaarten vesikorttelit sijaitsevat kahdella osittain täytöillä muodostettavalla saarella, jotka erotetaan mantereesta kanavilla. Vesikortteleiden kaupunkipientalot ja kerrostalot sijoitetaan kanavien varsille. Osa rakennuksista voi olla omarantaisia veden päälle ulottuvin terassein. Alueelle on tarkoitus sijoittaa myös kelluvia asuntoja. Suojaksi Kruunuvuorenselän ankaraa ilmastoa vastaan on kaavailtu vallitettuun rantapuistoon liittyvää kerrostalojen nauhaa, joka peilaa Suomenlinnan historiallista merilinnoitusta. Täyttösaaren eteläkärkeen on suunniteltu pienvenesatama.

102 Kruunuvuorenranta Kaupunginmittausosasto Foto Roos, Helsingin kaupunginmuseo 10 11 Eteläranta ja luodot \ Luonnon hiekkaranta vanhoine mäntyineen on varattu uimarannalle ja meriuimalalle. Uimarannalta avautuu etelään hieno saaristomaisema, jonka osana ovat kallioiset Pitkäluoto ja Varisluoto. Pitkäluoto yhdistetään rantaan kevyen liikenteen sillalla. Uimarannan läheisyyteen on suunnitteilla kanoottikeskus sekä maisemaan sovitettu saunakylä, joka tarjoaa Kruunuvuorenrannan asukkaille mahdollisuuden saunoa meren rannalla. Saaristomaisema, luodot ja karikot luovat erinomaiset puitteet merellisille aktiviteeteille kesällä, mutta myös talvella esimerkiksi retkiluisteluun, avantouintiin ja pilkkimiseen. Stansvik \ Virkistysalueeksi suunniteltu Stansvikin kartanoympäristö on eheä ja hyvin säilynyt kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas kokonaisuus. Kruunuvuorenrannan rakentaminen tuo alueelle moninkertaisesti käyttäjiä. Alue säilyy Helsingin kaupungin henkilöstöjärjestön kesänviettopaikkana ja sen virkistysmahdollisuuksia laajennetaan. Ympäröivä meri rantoineen, vaihteleva luonto, historiallinen ympäristö rakennuksineen ja ympäröivä virkistysaluekokonaisuus luovat hyvät lähtökohdat kehittää Stansvikin kartanoalueesta koko Laajasalon virkistysalueen kohokohta.

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2010 MYÖTÄTUULESSA Helsingin horisontti 2030 Toimitus Meri Louekari Reetta DeWan Heikki Mäntymäki Pia Sjöroos Kirsi Rantama Ulla Kuitunen Tyko Saarikko Riitta Jalkanen Helena Roschier Graafinen suunnittelu ja taitto Kokoro & Moi Paino Edita Prima Oy Käännös Käännös-Aazet Oy ISBN ISBN 978-952-223-735-4

Helsingissä on meneillään merkittävä uudistusprosessi, kun entisiä teollisuus- ja satama-alueita muutetaan uuteen käyttöön. Sataman valmistuminen Vuosaareen on vapauttanut kantakaupungista asunto- ja työpaikkarakentamiseen suurimmat alueet sataan vuoteen. Seuraavien vuosikymmenten aikana on edessä mittava ja kaupunkirakenteen kannalta keskeinen tehtävä, kun uusia alueita suunnitellaan ja rakennetaan. Aristoteleen mukaan kaupunki ei ole olemassa pelkkää elämää varten. Se on olemassa hyvää elämää varten. Tähän Helsinki pyrkii hyvään elämään! Muutos tuo kaupunkilaisten käyttöön noin 20 kilometriä uutta julkista rantaa. Se on tärkeä lisä Helsingin niemeä kiertävään rantareittiin. Miten tämä parantaa elämänlaatua ja millaisia uusia mahdollisuuksia se tuo arkielämään, hetkistä nauttimiseen? Tästä muutoksesta kertoo Myötätuulessa - Helsingin horisontti 2030 -julkaisu.