Sääntelyn muutokset ja tuotetarjonta



Samankaltaiset tiedostot
Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta

SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2015

SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2014

Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia 1 (6)

Vakuutussijoittaminen pähkinänkuoressa

SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2016

SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2013

FINANSSIALAN NÄKÖKULMIA HYVINVOINNIN KEHITTÄMISEEN. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä , Timo Silvola, FK

Matalan korkotason vaikutus vakuutustoimintaan yhtiön näkökulma

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Mistä kohtuusperiaatteessa ja yhtiöiden lisäetujen jakamisessa on kysymys?

Jukka Rantala VAKUUTUSOPPI. Lukijalle Sisällysluettelo. OSA 1 YLEINEN OSA: Vakuuttamisen ja vakuutustoiminnan perusteet

MITEN VOISIMME VARAUTUA HYVINVOINTIMME RAHOITTAMISEEN ELÄMÄN EHTOOPUOLELLA? Piia-Noora Kauppi

TULEVAISUUDEN TURVAA VAKUUTTAMALLA. Vakuutustutkimus 2012

Mitä asiakkaan on hyvä tietää henkivakuutuksesta

Säästö- ja henkivakuutusselvitys

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta

Maksuperusteinen lisäeläke oman eläkesäätiön kautta

Korkotason laskusta huolimatta henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuus hyvällä tasolla

SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2017

Henkivakuutuksia eri tarpeisiin. Sijoitus-Invest

Eläintautivakuuttamisen mahdollisuudet

PS-sopimusten sekä vakuutusten kulujen ja tuottojen ilmoittamisesta

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Arvoa tuottava IPR-salkku ei synny sattumalta

Nollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: VAPAAEHTOINEN HENKILÖVAKUUTUS

PRIIP s KID. Markku Kaustia. Mistä PRIIP s regulaatiossa on kysymys? Mitkä ovat KID:in vaikutukset? Miltä näyttää - onnistutaanko?

Lehdistön tulevaisuus

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku

Vakuutustuotteiden sijoituskorit - mihin seikkoihin asiakkaan kannattaa kiinnittää huomiota?

Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa Markus Lahtinen

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0150/1. Tarkistus. Beatrix von Storch ECR-ryhmän puolesta

Yksityinen varautuminen hoivamenoihin

(5) 1. Mitä on sidottu pitkäaikaissäästäminen (PS-säästäminen)?

Yhtiöllä on peruspääomana takuupääoma ja pohjarahasto.

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: VAPAAEHTOINEN HENKILÖVAKUUTUS

500+ ammattilaista eri puolella Suomea palveluksessasi. Varainhoidossa varallisuuttasi kartuttaa

Vakuutusmarkkinoilla toimivan yhteisön konekielisten valvontatietojen toimittaminen Finanssivalvonnalle: määräysten ja ohjeiden muutokset

Henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuussuhteet kasvoivat korkotason nousun myötä

Älyvakuutukset. Mikä muuttuu vakuutustoiminnassa? Petri Vieraankivi, johtaja Liiketoiminnan kehitys Mandatum Life. Älyvakuutukset / Petri Vieraankivi

MONTA MAILIA SÄÄTIÖ- JA KASSAKENTÄSTÄ YHTIÖKESKITTYMIIN. Jussi Vauhkonen Työeläkepäivä

TULOSROHMUT. Yrityksen kannattavuuden suojaaminen. Alma Talent Helsinki 2017

Parempi suunnitelma varoillesi

Suomen liittyessä Euroopan talousalueeseen sekä myöhemmin Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen yhteydessä

HYVINVOINNIN RAHOITTAMINEN

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Savonlinnan kaupungin vakuutuspolitiikka

IPR-vakuutus riskienhallinnan välineenä

Vammaispalvelun palveluseteliprojekti henkilökohtaista apua palvelusetelillä

Eteran Talous- ja palkkahallintopäivä Fennia

Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu. Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä kkv.fi. kkv.fi

Kiitän kutsusta tulla tuomaan valvojan tervehdys tähän 200-vuotisjuhlaanne.

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: VAKUUTUSOPPI

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma

Selvitys sijoituskorien asiakasmateriaalin laadusta

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla

Hankintaseminaari. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Riku Koivusalo

Tuottavatko markkinat kohtuuhintaisia asuntoja?

Kuluttajan teoriaa tähän asti. Luento 6. Hyötyfunktion ja indifferenssikäyrien yhteys. Kuluttajan hyöty. Laajennuksia. Kuluttajan ylijäämä

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

KUUMA-johtokunta

Markkinointisuunnitelma 1(5) Markkinointisuunnitelma

Tasoitusmääräjärjestelmän sopeuttaminen solvenssi II ympäristöön

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Etuja OP-eläkevakuutuksessa. Sisällys. Lisäeläkkeen säästäminen kannattaa 3. Lakisääteinen työeläke 3. Sinulle suunniteltu OP-eläkevakuutus 4

Järjestelyt ja uudenlaiset toimintatavat FCG Konsultointi

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke

ProFundia Ryhmäeläke

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Hyvinvointimatkailun työpaja. Hyvinvointia meille ja muille-seminaari, , Jyväskylä Liisa Renfors, MEK

KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE. 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko):

ProFundia Säästövakuutus

Liikennevakuutuslain uudistaminen

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: VAKUUTUSOPPI

Alkutesti. Kysymys 1: Lähdette kaveriporukalla laivalle juhlimaan peruskoulun päättymistä. Mitä vakuutuksia tarvitsette?

Työeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön rajat sekä salassa pidettävien tietojen luovuttaminen

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

JULKINEN PALVELU KILPAILUN VIITEKEHYKSESSÄ

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: VAKUUTUSOPPI

Määräykset ja ohjeet 3/2013

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi?

Henkivakuutuksen kohtuusperiaate - tarvitaanko sitä edelleen?

Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät.

Pääomamarkkinaunioni: Miten näkyy sijoittajalle vai näkyykö?

Pekka ja Tiina joutuvat auto-onnettomuuteen, jonka seurauksena Tiina kuolee heti ja Pekka seuraavana päivänä.

Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2016

Yksityinen sektori on julkisen kumppani

Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2014

SISÄLLYS. N:o 482. Laki. luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2003

Eläkesäästäminen. Eläkesäästäminen. Vakuutus- ja rahoitusneuvonta Sivu 1

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa

Espoon kaupungin vakuutuspolitiikka

a) Millä menettelyllä vakuutuksen peruminen on mahdollista, ja mikä summa ja kenelle vakuutuksesta tällöin suoritetaan?

Transkriptio:

Sääntelyn muutokset ja tuotetarjonta Muokkaako toimintaympäristö tuotteita vai päinvastoin? Aktuaaritoiminnan Kehittämissäätiön syysseminaari 16.11.2010 M.Vesterinen 23.11.2010 / 1

Henkivakuuttamiseen vaikuttavasta sääntelystä Suorat vaikuttajat Vakuutusyhtiölaki sallittu toiminta vakavaraisuusvaatimukset toimintatavat Vakuutussopimuslaki Erityisesti sopimuksen sisältöä ja sen muuttamista koskevat vaatimukset ja rajoitukset Kuluttajansuojalainsäädäntö 23.11.2010 / 2

Henkivakuuttamiseen vaikuttavasta sääntelystä, jatk. Välilliset vaikuttajat Sosiaaliturvalainsäädäntö Määrittelee lakisääteistä turvaa täydentävän toiminnan toiminta-aluetta Verolainsäädäntö Ohjaa kuluttajien valintoja 23.11.2010 / 3

Sääntelyn vaikutuksen voimasta Sääntelyn tarkoituksena on tietysti vaikuttaa kaikkiin toimijoihin eli tässä tapauksessa sekä henkivakuutusyhtiöihin että niiden asiakkaisiin Vaikutuksen tehokkuus riippuu toimijoiden osaamisesta Markkinoinnin voima toimii ainakin jossakin määrin vastavoimana sääntelyn voimalle Kuluttajan omalla finanssiosaamisella on erittäin suuri vaikutus siihen, miten paljon mikäkin tekijä vaikuttaa hänen valintoihinsa 23.11.2010 / 4

Sallittu toiminta Vakuutusyhtiö saa harjoittaa vain vakuutustoimintaa Käytännössä vakuutustoiminnan ja monen muun toiminnan rajat ovat hämärtyneet Tuntuu siltä, että sallitun toiminnan määrittely vaikuttaa aiempaa vähemmän eri aloilta tulevaan tuotetarjontaan; pahimmillaan tuotteet vain "leimataan" jonkun toimialan ehdot täyttäviksi 23.11.2010 / 5

Vakavaraisuusvaatimukset Alakohtaisia Aiemmin hyvinkin erilaisia Tuotteiden lähentyminen edellyttäisi näiden lähentymistä ainakin niin, että kilpailu voi toimia tehokkaasti Jos ja kun eroja vaatimuksiin jää kuluttajan valintoja ohjataan tuotteen tuottajan pääomavaatimusten kannalta tehokkaimpiin tuotteisiin Riskiperusteisiin vaatimuksiin siirtyminen pienentää eroja, mutta ei poista niitä 23.11.2010 / 6

Miksi vakavaraisuusvaatimuksia tarvitaan henkivakuuttamisessa? Ilman tällaisia vaatimuksia ja julkista valvontaa kuluttajan olisi vaikeaa valita sopimuskumppaniaan Sopimuksen pitkän keston vuoksi kuluttajan pitäisi arvioida vakuutusyhtiön kykyä vastata sopimuksista myös sopimuksen keston aikana Vakavaraisuusvaatimusten tavoitteena on turvata vakuutetut edut Oma mielipide: Niiden pitäisi varmistaa, että vakuutuksenottajan menetykset konkurssitilanteessa jäävät vähäisiksi 23.11.2010 / 7

Vakavaraisuusvaatimuksilla vaikutetaan tuotetarjontaan Solvenssi II-vaatimukset ovat huomattavasti nykyisiä vakavaraisuusvaatimuksia korkeammat Henkivakuutusyhtiöt ovat ymmärtäneet tämän hyvin ja ovat siirtyneet myymään pääasiassa sijoitussidonnaisia vakuutuksia, joiden vakavaraisuusvaatimus on alhainen Sääntelyn vaikutus tuotetarjontaan on siten ollut hyvin konkreettinen jo paljon ennen uusien vaatimusten voimaantuloa 23.11.2010 / 8

Onko lopputulos hyvä asiakkaiden kannalta? Asiakkaan näkökulmasta turvaavuus ei paranekaan; jatkossa riskien realisoituminen ei yleensä seuraa vakuutusyhtiön toiminnasta vaan asiakkaan vääristä valinnoista Laskuperustekorkoisten vakuutusten turvaavuus viedään niin korkealle (99,5 %), että niistä häviää tuotto (ainakin silloin, jos sopimuksen takaama korko on edes lähellä sallittuja tasoja) Millaisella tuotteella tällaisessa toimintaympäristössä kuluttaja täydentää esimerkiksi eläketurvaansa kohtuullisen ennustettavasti, kohtuullisen tuottavasti ja riittävän hallittavalla riskillä? Löytyykö turvan järjestämiseen jokin toinen toimija (esim. eläkesäätiö)? 23.11.2010 / 9

Toimintatavat Vakuutusyhtiöiden toimintatapoja määritellään niin vakuutusyhtiölaissa kuin vakuutussopimuslaissakin Hyvä vakuutustapa, riittävä informaatio tuotetta myytäessä ja sopimuksen kestäessä Nämä vaatimukset ovat sen verran yleisiä, että niiden vaikutus näkyy lähinnä vain tuotteeseen liittyvässä palvelussa 23.11.2010 / 10

Pitkät sopimukset ja vakuutussopimuslaki Pitkiä sopimuksia tehtäessä ei ole aiemmin osattu varautua riittävästi sopimuksen kestäessä tapahtuviin muutoksiin, kuten: korkeat laskuperustekorkolupaukset eliniän piteneminen lainsäädännön muutokset Uudet solvenssisäännöt tuovat tämän varautumisen puutteen esiin hyvin konkreettisesti Vakuutussopimuslaki rajoittaa sopimusten muuttamisoikeutta Ymmärretäänkö tällaisen varautumisen tarve nyt riittävän hyvin? 23.11.2010 / 11

Pitkät sopimukset Täytyykö muillakin riskialueilla toimia kuten sijoitusriskin puolella eli siirtää riskit asiakkaalle? Onko sen jälkeen kyse enää vakuuttamisesta? 23.11.2010 / 12

Sosiaaliturvalainsäädännön vaikutus henkivakuuttamiseen Ennen kunnollista sosiaaliturvaa henkilövakuutuksella haettiin aidosti turvaa, jota kuluttaja katsoi tarvitsevansa Sosiaaliturvan voimakas kehittyminen 1960- luvulta alkaen johti riskiturvan merkityksen alentumiseen (osin perusteettakin) Välillä henkivakuuttamista pidettiin eräänlaisena iltaruskon toimialana Myöhemmin on alettu korostaa myös yksilön omaa vastuuta ja sen hoitamisessa henkilövakuuttamisen rooli on nähty tärkeäksi 23.11.2010 / 13

Sosiaaliturva Todellista edistystä ei juurikaan ole saavutettu riskiturvan puolella ei ole löydetty tapoja tehdä riskiturvan tarvetta ymmärretyksi (positiivinen poikkeus aidot lainaturvavakuutukset, negatiivisia ilmiöitä erilaiset näennäisturvat) Puuttuuko meiltä todellinen halu ja rohkeus kehittää tuotteita uudenlaisten riskien varalle? Onko riskivakuuttaminen vähemmän houkuttelevaa henkivakuutusyhtiöille kuin vakuutussäästäminen? 23.11.2010 / 14

Lakisääteisen eläketurvan muutoksiin on reagoitu? Eläkevakuuttaminen oli pitkään hyvin vähäistä Lakisääteisen eläketurvan muutokset 1980- luvulla saivat aikaan niin tuotekehitystä kuin volyymien merkittävää kasvuakin käynnistävä voima oli silloin käyttöön tullut varhennettu vanhuuseläke (eikä suinkaan verotus, joka oli ollut hyvin suotuisa pitkään) Tämän avulla tavallinen ihminen saatiin pohtimaan omaa eläketurvaansa Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen rooli oli selkeästi täydentää lakisääteistä turvaa 23.11.2010 / 15

Lakisääteisen Parhaimmillaan eläkesäästämisessä oli ja on kyse todelliseen riskiin varautumisesta Se on voinut/voi johtaa myös työurien pidentymiseen Eläkesäästämisen kasvu yhdessä kertamaksuisen henkivakuutussäästämisen suosion lisääntymisen kanssa muutti iltaruskon toimialan hyvin kiinnostavaksi ja sen kasvuun uskottiin liikaakin 23.11.2010 / 16

Lakisääteisen Vapaaehtoisen eläkesäästämisen kasvu herätti myös niin perusteltua kritiikkiä kuin perusteettomia pelkojakin toimivassa järjestelmässä lakisääteisen turvan tehtävänä on tarjota keskimäärin riittävä turva; riittävyydestä päättävät poliitikot ne joille tämä turva ei ole jostakin syystä riittävä, täydentävät turvaa jollakin tavalla; täydentämistä ei pidä ainakaan torjua tekemällä se taloudellisesti kannattamattomaksi 23.11.2010 / 17

Verotuksella on suuri vaikutus tuotetarjontaan Henkilöriskien vakuuttamista edistettiin pitkään maksujen rajoitetulla vähennysoikeudella Vähennysoikeuden poistaminen ei vaikuttanut oleellisesti turvan kysyntään Sellaisessa riskivakuuttamisessa, joka ei edellytä aitoa säästämistä, riittää, että verotus on neutraali 23.11.2010 / 18

Verotuksella Sosiaaliturvaa täydentävä vakuuttaminen, johon liittyy merkittävää säästämistä, on hyvin riippuvainen verokohtelusta hyvin suotuisalla verokohtelulla luodaan muutakin kuin todelliseen turvan täydentämistarpeeseen perustuvaa kysyntää todelliseen täydentämistarpeeseen perustuva kysyntä voidaan myös hävittää verolaeilla poliittisella päätöksellä vaikutetaan siihen, mitä kautta todellinen turvan täydentämistarve hoidetaan tasa-arvo ei lisäänny sillä, että täydentäminen piilotetaan esimerkiksi tekemällä vakuuttamisvaihtoehto täysin kannattamattomaksi 23.11.2010 / 19

PS-säästämisestä ja eläkevakuuttamisesta Näyttää siltä, että PS-säästämisen kysyntä on odotettua paljon vähäisempää ja samalla eläkevakuutuksen kysyntä on alentunut Tämä voi olla väliaikainen ilmiö ja saattaa johtua siitä, että uusi valintatilanne hämmentää kuluttajia Vai onko niin, että kuluttaja ei ole valmis hyväksymään tämän säästämisen sitovuusvaatimusta, koska: monet riskit jäävät suuressa määrin hänelle (tuotto, kustannuksetkin ainakin osittain, eliniän pituus) säästöjen ulossaamiseen liittyvät riskit? 23.11.2010 / 20

Pitkät sopimukset ja lainsäädännön muutokset Eläkevakuutuksen verotuksen muutokset ovat vaikuttaneet merkittävästi siihen, toimiiko vakuutuksenottajan vakuutus siten, kuin hän uskoi sen toimivan vakuutusta tehdessään Tulossa oleva vakavaraisuusvaatimusten muutos vaikuttaa oleellisesti vakuutuksenottajien tuottoodotuksiin; vaikutuksen suuruus riippuu osittain myös vakuutussopimusten jäljellä olevasta kestosta Vakavaraisuusvaatimusten muutos vaikuttaa myös vakuutusyhtiöiden kannattavuuteen Muutokset vaikuttavat paitsi tuotteiden tarjontaan myös niiden kysyntään, koska ne heikentävät kuluttajien luottamusta pitkiin ja sitoviin sopimuksiin 23.11.2010 / 21

Muutama kysymys loppuun? Pitäisikö asiakkaalle antaa nykyistä laajemmat oikeudet irtisanoa/muuttaa sopimustaan silloin kuin lainsäädännön muutos vaikuttaa hyvin oleellisesti hänen sopimuksensa todelliseen sisältöön? Minkälaisia oikeuksia sopimusten muuttamiseen vakuutusyhtiöllä pitäisi olla vastaavassa tilanteessa? Miten pitäisi ottaa huomioon se, että muutosten vaikutukset eri asiakkaille ovat suhteellisesti hyvin erilaiset? Pitäisikö muutoksia vähintään pehmentää riittävän pitkillä siirtymäsäännöksillä, joilla edellä kuvattuja negatiivisia vaikutuksia lievennetään? 23.11.2010 / 22