MEDIA Nuorisotyön koordinaattori Suvi Dunder

MEDIA Nuorisotyön koordinaattori Suvi Dunder

Media on muutakin kun vain tutut televisio ja sanomalehti. Mediakasvatuksessa tulisi ottaa huomioon myös tietokonepelit, mainonta monissa eri muodoissa, keskustelupalstat ja kuvagalleriat sekä kännyköiden mahdollisuudet. Tähän media materiaaliin on koottu pieniä ja helposti toteutettavia harjoituksia, joissa lapset ja aikuiset yhdessä tutustuvat mm. tietokonepelien ikä- ja sisältömerkintöihin, televisio-ohjelmiin, mainoksiin ja internetin turvalliseen käyttöön. Tietokonepelien ikä- ja sisältömerkinnöissä huomioitavaa on, että ne perustuvat pelien haitallisuuteen, eivät niiden vaikeustasoon kuten lautapeleissä. Alle 18-vuotiailta kiellettyä peliä ei saa luovuttaa alaikäiselle. Alemmat ikärajat ovat suosituksia, mutta toivottavaa on, ettei niitä luovuteta suositusikärajaa nuoremmille. Lisätietoa www.vet.fi Aikuisten tehtävänä on varjella lapsia liian ahdistavilta, pelottavilta ja vaikeasti ymmärrettäviltä televisio-ohjelmilta ja elokuvilta. Suomessa on laki kuvaohjelmien tarkastamisesta, joka perustuu lastensuojelullisiin näkökohtiin. Ennakkoon tarkastetaan alle 18.-vuotiaille tarkoitetut kuvaohjelmat. VET eli Valtion elokuvatarkastamo tekee arvion siitä, minkä ikäisen lapsen kehitykselle elokuvan sisältämä väkivalta, seksi, kauhu tai muu tämän kaltainen aineisto on haitallista, ja tekee sen mukaan ikärajapäätöksen. Ikärajat ovat pakollisia, mutta ne eivät ole suosituksia, elokuva/ohjelma ei vain ole haitallinen ikärajaa nuoremmille lapsille. Vanhempien kannattaa siis katsoa elokuvaa tai televisioohjelmaa yhdessä lasten kanssa tai olla ainakin samassa tilassa. Elokuvan voi myös katsoa ensin itse. Lisätietoa www.vet.fi Mainokset vaikuttavat lapsiin yhtälailla kuin aikuisiin. Lapsen voi olla vaikea erottaa mainontaa muusta viestinnästä. Lapsen kanssa mainoksesta keskusteleminen ja kommentoiminen voi auttaa lasta ymmärtämään mitkä ensinnäkin ovat mainoksia ja sen mitkä ovat mainoksen taustalla vaikuttavia arvoja ja asenteita. Vanhempia tarvitaan lasten oppaiksi internetissä, vaikka joskus lapsi näyttääkin liikkuvan siellä sulavasti. Lapset tarvitsevat vanhempiaan internetin sisältöjen kriittiseen tulkintaan. Aikuisen tehtävänä on laatia säännöt ja asettaa turvalliset rajat internetin käytölle. Myös lapsien kannattaa opastaa omia vanhempiaan siitä, mitä kaikkea netistä löytyy ja näyttää mitä hän siellä tekee. Yhdessä netin, kuten muunkin median, tutkiminen on hauskempaa ja turvallisempaa! Tampereella 15.12.2008 Suvi Dunder Nuorisotyön koordinaattori 2

SARJAKUVAN MUODOSTAMINEN 1. Etukäteen leikataan lehdistä sarjakuvia, peitetään niistä tekstit, kopioidaan kopiokoneella ja leikataan sarjakuva osiin. 2. Sarjakuvan voi muodostaa: - perhe yhdessä - lapsi omansa ja vanhemmat omansa 3. Sarjakuvan osat liimataan paperille itse valitsemassa järjestyksessä ja keksitään sarjakuvaan uudet tekstit 4. Tämän jälkeen verrataan vanhempien ja lasten muodostamaa ja tekstittämää sarjakuvaa. Tuliko millaisia yhtäläisyyksiä/eroavaisuuksia, oliko kuvien järjestyksessä eroa jne. Tarvikkeet: monistettuja lyhyitä sarjakuvia tai sarjakuvan osia tekstit peitettynä, kyniä, liimaa, sakset ja paperia, johon sarjakuva liimataan. 3

TIETOKONEPELIEN JA ELOKUVIEN IKÄ- JA SISÄLTÖMERKINNÄT 1. Levitetään pöydälle erilaisten tietokonepelien ja elokuvien kansia 2. Lapsi saa valita peleistä ja elokuvista kannen perusteella ne, joita hän haluaisi pelata ja mitkä haluaisi katsoa 3. Samaan aikaan vanhempi tutustuu pelien ja elokuvien ikä- ja sisältömerkintöihin esimerkiksi MLL:n Lapsi ja media esitteestä ja/tai Valtion elokuvatarkastamon esitteistä 4. Vanhempi ja lapsi katsovat yhdessä mitkä lapsi on valinnut ja puhuvat siitä olisivatko ne lapselle sopivia pelejä ja elokuvia Tarvikkeet: Tietokonepelien ja elokuvien kansia, MLL:n Lapsi ja media esitteitä ja/tai Valtion elokuvatarkastamon Elokuvien ja videoiden ikärajat ja Pelien ikärajat esitteet Esitteistä saatavissa: Lapsi ja media - esite: MLL:n verkkokauppa http://kauppa.mll.fi/publishedservice Valtion elokuvatarkastamon Elokuvien ja videoiden ikärajat ja pelien ikärajat esitteet: www.vet.fi yhteystiedot asiakaspalvelu 4

MAINOKSIEN BONGAUS Perhe selaa sanomalehteä tai aikakausilehteä ja etsii yhdessä mainoksia. Kun mainos löytyy, sitä katsellaan yhdessä ja mietitään esimerkiksi seuraavia asioita: 1. Minkä huomasit mainoksesta ensimmäisenä? Mihin katse kiinnittyy ensimmäisenä? 2. Mitä mainoksessa mainostetaan? 3. Millainen mainos on, kuvailkaa toisillenne. 4. Kenelle mainos on tarkoitettu (lapsille/aikuisille, miehille/naisille, tytöille/pojille)? Tarvikkeet: sanomalehtiä/aikakausilehtiä Tavoitteena on, että lapset huomaavat, mitkä ovat mainoksia ja miten ne voi tunnistaa muusta lehden sisällöstä sekä mikä on mainosten tarkoitus ja kenelle ne on suunnattu. 5

MITÄ TELEVISIO-OHJELMIA MEIDÄN PERHEESSÄ KATSOTAAN? 1. Katsellaan lehdestä television ohjelmatietoja ja alleviivataan yhdellä värillä mitä perheen lapset katsovat ja toisella mitä perheen aikuiset katsovat. 2. Kolmannella värillä alleviivataan ne ohjelmat, joita perhe katsoo yhdessä. 3. Neljännellä värillä alleviivataan sellaiset ohjelmat, joita lapset haluaisivat televisiosta katsoa, mutta joita vanhemmat eivät anna lasten katsoa. 4. Tämän jälkeen katsotaan ohjelmatietotaulukkoa ylipäätään ja arvioidaan, onko alleviivauksia paljon, sopivasti vai vähän ja pitäisikö televisiota esimerkiksi katsoa perheessä vähemmän tai pitäisikö sitä katsoa enemmän yhdessä 5. Alleviivauksia tehtäessä voidaan myös kiinnittää huomiota siihen, mitä televisioohjelmasta lehdessä kirjoitetaan esim. onko siinä ikärajoituksia Tarvikkeet: melko uusia sanoma- tai aikakausilehtiä, joissa on televisio-ohjelmat ja erivärisiä kyniä tai korostuskyniä Tavoitteena on konkretisoida perheen television katselu tottumuksia, saada aikaan keskustelua tottumuksista, mahdollisista muutoksista niissä sekä televisio-ohjelmista, tutustuttaa televisio-ohjelmien ikärajoihin ja sisältökuvauksiin 6

ITSETEHTY ANIMAATIO 1. Pahvista leikataan pala, johon tehdään reiät molemmille pitkille sivuille, keskelle sivua. 2. Näihin reikiin laitetaan kumilenkit kiinni. 3. Keskelle paperia piirretään esimerkiksi tyttö ja toiselle puolelle keskelle paperia esimerkiksi neliö, johon tyttö mahtuu. 4. Kun kumilenkkejä kiertää ja nämä sitten vapauttaa, pahvi alkaa pyöriä. Näyttää siltä, kuin tyttö menisi neliöön ja tulisi taas ulos. 5. Tämä voidaan myös kuvata kännykän kameralla ja katsella animaatio sen kautta. Tarvikkeet: paksua pahvia, kumilenkkejä, tussi ja rei ityskone Tavoitteena on havainnollistaa liikkuvan kuvan ideaa. 7

LABYRINTTI 1. Lapsi yhdessä vanhemman kanssa yrittää päästä labyrintin läpi vastaamalla matkan varrella vastaan tulleisiin kysymyksiin. Kysymykset koskevat lasten tietokoneen käyttöä. 2. Jokaista kysymystä vastaa erillinen kortti, jossa kerrotaan kysymyksen aiheesta lisää. Kortit asetetaan pöydälle kuvapuoli ylöspäin. Jokaisen kysymyksen kohdalla lapsi etsii kutakin kysymystä vastaavan kortin. Kortin tunnistaa kuvasta joka on sekä kysymyksen kohdalla että kortissa. Kortti luetaan sekä silloin, kun kysymykseen on vastattu väärin, että silloin kun kysymykseen on vastattu oikein. 3. Labyrintissä voidaan kulkea joko kynällä piirtäen tai pelinappulan kanssa. Labyrintin voi myös tulostaa A3 kokoiseksi, jolloin se kiinnitetään seinään ja lapsi voi näyttää reitin sormella. Tarvikkeet: valmis labyrinttipohja ja kortit, kynä tai pelinappula. Tavoitteena on herättää keskustelua lasten ja vanhempien kesken turvallisesta lasten netin käytöstä. 8

MISTÄ TÄMÄ ÄÄNI LÄHTEE? 1. Lapsi kääntyy selin aikuiseen päin tai lapsen silmät sidotaan 2. Aikuinen laittaa radion päälle, soittaa kännykän soittoääntä, kääntelee sanomalehteä, tiputtaa kirjan lattialle tai naputtaa tekstiviestiä kännykällä jne. ja kysyy lapselta mistä tämä ääni lähtee? 3. Lapsi yrittää arvata mistä kuultu ääni on peräisin Tarvikkeet: mediaan liittyviä asioita, joista lähtee jokin ääni esimerkiksi kännykkä, sanomalehti, kirja, kynä, tietokoneen hiiri tai näppäimistö, televisio jne. Harjoitus voidaan tehdä myös isommalle lapsiryhmälle yhtä aikaa. 9

KUKA MEIDÄN PERHEESSÄ PELI 1. Pelaajat heittävät noppaa vuorotellen ja siirtyvät nuolten ohjaamaa reittiä nopan silmäluvun verran pelilaudalla 2. Luetaan kohdalle osunut kysymys ja vuorossa oleva pelaaja vastaa siihen 3. Muut pelaajat voivat kommentoida vastausta esimerkiksi jos ovat erimieltä ja voivat samalla kertoa oman mielipiteensä kysymykseen 4. Peli voidaan lopettaa kun joku pelaajista pääsee viimeiseen ruutuun tai peliä voidaan jatkaa niin pitkään kuin halutaan siten, että viimeiseen ruutuun päässyt siirtää aina pelinappulansa aloittamaan pelin uudelleen alusta. Tarvikkeet: valmis peli monistettuna, noppa ja pelinappula esimerkiksi kolikko 10

SANANSELITYS 1. Perhe vuorotellen selittää toisilleen mediaan liittyviä sanoja siten, että muut voivat arvata mistä sanasta on kyse. 2. Jos ei tiedä mitä jokin sana tarkoittaa, voi ottaa seuraavan sanan ja yrittää selittää sen. 3. Saman voi toteuttaa myös kilpailuna siten, että esimerkiksi äiti selittää pojalle ja isä tytölle ja jokaisesta oikeasta vastauksesta joukkue saa yhden pisteen. Eli periaate sama kuin Alias pelissä. Kilpailun voi toteuttaa aikarajalla tai ilman. Tarvikkeet: erilaisia mediaan liittyviä sanoja (valmis moniste). Sanat leikataan erilleen ja ne voidaan laminoida tai liimata pahvin päälle, jotta kestävät useamman pelikerran. Sanoja voi keksiä lisääkin. Pienten lasten kanssa vain vanhemmat selittävät sanoja lapsilleen ja lapset arvaavat. Sanat voi laittaa esimerkiksi pipoon tai hattuun, josta ne nostetaan vuorotellen tai ne voivat olla pöydällä pinossa. Kun vain vanhempi selittää, lapsi nostaa sanan hatusta tai pöydältä. Muuten nostetaan vuorotellen. Tavoitteena on oppia kertomaan omin sanoin, mitä sana tarkoittaa ja sitä kautta selvittää sitä itselleenkin (sekä lapset että aikuiset). Sanan tarkoituksesta voidaan keskustella myös yhdessä ja miettiä mitä se tarkoittaa. 11

MIKÄ ESINE PUUTTUU? 1. Laitetaan pöydälle erilaisia mediaan liittyviä esineitä esimerkiksi kännykkä, radio, kirja, lehti, kynä, cd-levy, tietokonepelin tai videon kannet jne. 2. Lapsi saa katsoa tavaroita noin puolen minuutin ajan 3. Lapsi kääntyy ympäri ja sillä aikaa aikuinen poistaa yhden esineistä 4. Lapsi yrittää arvata, mikä esine puuttuu Tarvikkeet: erilaisia mediaan liittyviä esineitä esimerkiksi kännykkä, radio, kirja, lehti, kynä, cd-levy, tietokonepelin kannet, videon kannet jne. 12