5.4. Toinen kotimainen kieli, perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B1), Ruotsi



Samankaltaiset tiedostot
Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:

Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A), Englanti

5.4. Toinen kotimainen kieli

Schulcurriculum Schwedisch

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana

A-oppimäärä B1.1 B1.2 B1.1 B1.2 B1.1 B1.2 B2-oppimäärä A2.2 A2.1 A2.2 A2.2 B1.1 A2.1 A2.2 B3-oppimäärä A2.1 A2.2 A2.1 A2.1 A2.2 A1.3 A2.

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: Kirjoittaminen ymmärtäminen

Saksa, B3-kieli. Kustantajan äänitemateriaali oppikirjaan. Mahdollinen verkkomateriaali. Rakenteet ja suulliset harjoitukset.

ymmärtäminen Englanti A B2.1 B2.1 B2.1 B2.1

Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Porin Lyseon lukio OPINTO-OPAS

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2)

Porin Lyseon lukio OPINTO-OPAS

7.2. Toinen kotimainen kieli, ruotsi

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria

5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus

Kurssien suorittaminen tenttimällä (itsenäinen suorittaminen)

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä)

Saksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua

9.2. Ruotsi B1 kielenä

6.2 Toinen kotimainen kieli

Ylöjärven opetussuunnitelma Valinnainen kieli (B2)

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

5.4 Toinen kotimainen kieli

Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

Pakolliset sekä valtakunnalliset ja koulukohtaiset syventävät kurssit

JAKSOVINKIT Ajankohtaista 6. jakson aikana. yo-tutkintoon ilmoittautuminen kansliassa. o tutkintoa syksyllä aloittavat ma 29.5.

Insights ja Opetussuunnitelman perusteet

OPETUKSEN TAVOITTEET Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (Liite) tasot seuraavasti:

OPS2010, RUOTSI, ENGLANTI, SAKSA Ruotsi

TERVETULOA OPISKELEMAAN LUKIOON

Fokus ja Opetussuunnitelman perusteet

Lyhyet kurssikuvaukset

RANSKA VALINNAISAINE

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI

Myllyharjun lukio 75 vuotta Loviisan yhteiskoulun ensimmäinen toimipaikka Mariankatu 10:ssä. Myllyharjun lukio Loviisa OPETUSSUUNNITELMA

KUNINKAANTIEN LUKIO KURSSIKUVAUKSET

OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA

KURSSIKUVAUKSET PÄIVITETTY 6/2013

Lappeenrannan lukiot. Kurssiopas

1. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ KASVATUS- JA OPETUSTYÖN TEHTÄVÄT SEKÄ PÄÄMÄÄRÄT

1. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ KASVATUS- JA OPETUSTYÖN TEHTÄVÄT SEKÄ PÄÄMÄÄRÄT

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

Oppikirjan äänitteet CD:llä tai verkossa, opettajan omat tiedostot, yo-kuuntelut. Lyhyitä puhe-, kuuntelu- ja rakenneharjoituksia.

Englanti (A-kieli) PAKOLLISET KURSSIT. 1. Nuori ja hänen maailmansa (ENA101)

Venäjä, B3-kieli. Oppikirjat: Muu materiaali: Kuuntelut, äänitteet: Lähiopetuksen painotukset: Etätehtävät: Päivystykset:

AVAIN. Kempeleen lukion kurssiopas 2015

Kurssin Moodlen tehtävät on palautettava, jotta kurssista saa suorituksen.

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET

Vieraat kielet, perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkanut oppimäärä (A)

ETU-TÖÖLÖN LUKION KURSSIKUVAUKSET ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ÄI1 KIELI, TEKSTIT JA VUOROVAIKUTUS /P

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

JOHDANTO 3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ÄI 3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI TOISENA KIELENÄ S2 5 RUOTSIN KIELI RUA / RUB 7 ENGLANNIN KIELI EN 11

Paltamon lukio Opetussuunnitelma 2013-

Uudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön :

Turun klassillisen lukion opetussuunnitelman oppiaineet

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu / yläkoulu. Englanti. KURSSIT 1 ja 2. Kurssit 1-8 suoritetaan mahdollisuuksien mukaan numerojärjestyksessä

Lukion kirjallisuuden opetus tarjoaa aineksia henkiseen kasvuun, kulttuuri-identiteetin muodostumiseen ja omien ilmaisuvarojen monipuolistamiseen.

AIKUISTEN PERUSOPETUKSEN JA LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN 2004 MUUTTAMINEN

Kaarinan lukio. Kurssit Kaarinan Lukio Kurssit

Arkadian yhteislyseo Kurssikuvaukset lv

Kaarinan lukio. Kurssit Kaarinan Lukio Kurssit

Mäkelänrinteen lukio. Kurssiseloste Päivitetty

Kurssien suorittamisen ajoitus

HYVÄ OPISKELIJA!... 3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS... 4 SUOMI TOISENA KIELENÄ... 8 RUOTSI Oppimäärä RUA (ÅA) Oppimäärä RUB (ÅB)...

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet

1. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA...

SAKSA VALINNAISAINE (A2)

Arkadian yhteislyseo Kurssikuvaukset tai sitä ennen lukio-opinnot aloittaneille

SISÄLLYSLUETTELO sivu Kaarinan lukio 4

SISÄLTÖ. Yhteystiedot. Rehtori Mirja Rautavuori-Lehtinen puh. (02) gsm

Helsingin kuvataidelukio Kurssiesite

Voimassaoloaika NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN 2003 MUUTTAMINEN

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä

Kotoutumiskoulutus Moduuli 2b

Kilterin koulussa ruotsin kielen osittainen kielikylpyopetus on tarkoitettu Uomarinteen alakoulussa ruotsin

Helsingin kuvataidelukio. KURSSIESITE lukuvuodelle

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

5. OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI. 5.1 Arvioinnin tavoitteet. 5.2 Opiskelijan kurssisuorituksen arviointi

Adjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot

Kurssien suorittamisen ajoitus

SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio

VENÄJÄ VALINNAISAINE

OPISKELIJAN ARVIOINTIPERUSTEET. 1. Kurssisuorituksen arviointi

Kielitaito. Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

ITALIAN KULTTUURI-INSTITUUTTI KURSSIT KESÄ 2017

KURSSIEN ARVIOINTI... 2 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS... 2 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI TOISENA KIELENÄ... 4 ENGLANTI... 8 RUOTSI SAKSA...

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

LAUTTASAAREN YHTEISKOULU

Transkriptio:

5.4. Toinen kotimainen kieli, perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B1), Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja sekä tarjoaa heille mahdollisuuden kehittää pohjoismaista yhteiskuntaa ja kulttuuria koskevaa tietoisuuttaan, ymmärtämystään ja arvostustaan. Se auttaa opiskelijoita syventämään tietojaan kaksikielisestä Suomesta. Ruotsin kielen opetus antaa opiskelijoille valmiudet ruotsin kielen omaehtoiseen opiskeluun auttamalla heitä ymmärtämään, että viestintätaidon saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Ruotsin kieli oppiaineena on taito-, tieto- ja kulttuuriaine. Opetuksen tavoitteet Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: Oppimäärä Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen B1-oppimäärä B1.2 B1.1 B1.2 B1.1 Kirjoittaminen Tavoitteena on myös, että opiskelija osaa viestiä ruotsin kielelle ja sen kulttuurialueelle ominaisella tavalla osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana osaa kehittää kielitaitoaan kehittymistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta tarkoituksenmukaisin strategioin. Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti. Kaikki pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit (RUB1-RUB5 sekä RUB7) arvioidaan kurssikokeella, joka sisältää seuraavat osiot: kuullun ymmärtäminen luetun ymmärtäminen rakenteet ja sanasto kirjoitelma Kurssiarvosanaan vaikuttavat myös jatkuva näyttö ja kurssin aikana suoritetut tehtävät korkeintaan yhden arvosanan verran. Syventävän kurssin RUB6 suorituksen arviointi perustuu Opetushallituksen tuottamasta suullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Kurssi arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa 4 10, kuten muutkin opetussuunnitelmien perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit. Myös kurssiin kuuluva suullisen kielitaidon koe arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa 4 10. Syventävä koulukohtainen kurssi RUB8 ja soveltava koulukohtainen kurssi RUB9 arvioidaan suoritusmerkinnällä, jolloin S= suoritettu ja H=hylätty. Jotta suoritusmerkinnällä arvioidut kurssit voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään, ne on suoritettava hyväksytysti. Kurssit Kurssien aiheita käsitellään oman kulttuurin sekä suomenruotsalaisen ja pohjoismaisen kulttuurialueen kannalta niin, että opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus vertailuihin. Aiheiden käsittelyssä otetaan lisäksi huomioon aihekokonaisuuksissa esiin tuodut näkökulmat. Kullakin kurssilla voidaan käsitellä myös muita aiheita opiskelijoiden harrastuneisuuden ja toisaalta ajankohtaisuuden vaatimusten huomioon ottamiseksi.

Opiskelijoilla on jokaisella kurssilla tilaisuuksia kuunnella, lukea, puhua ja kirjoittaa erilaisia tarkoituksia varten, vaikka painotukset vaihtelevat kursseittain. Rakenteiden ja sanaston tuntemuksen laajentamiseen ja käytön monipuolistamiseen ja tarkkuuteen kiinnitetään huomiota kaikilla kursseilla oppimäärän tavoitteiden mukaisesti. Huomiota kiinnitetään äidinkielisen ja ruotsinkielisen viestinnän eroihin ja eroja selittäviin kulttuurisiin tekijöihin. Kaunokirjallisuus ja muu autenttinen materiaali tarjoaa tähän mahdollisuuksia. Kulttuurisen herkkyyden kehittymiseksi opiskelijoita tulee ohjata tiedostamaan oman toiminnan ja omien arvostuksien kulttuurisidonnaisuus. Opiskelijoiden opiskelutaitoihin kiinnitetään huomiota jokaisella kurssilla. Heitä ohjataan tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijöinä ja kielen opiskelijoina. Heitä ohjataan käyttämään strategioita, jotka ovat tarkoituksenmukaisia heidän oman kehittymistarpeensa ja kulloisenkin opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta. Itsenäinen suoritus Kurssia RUB6 ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssien suoritusjärjestys Pakolliset kurssit mielellään numerojärjestyksessä. Syventävät kurssit, kun pakolliset kurssit suoritettuina, suoritusjärjestys vapaa. Pakolliset kurssit 1. Koulu ja vapaa-aika (RUB1) Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeen mukaan. Aihepiireinä ovat opiskelu ja nuorten harrastukset. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua sekä kuullun ymmärtämistä. Kieli on tuttavallista ja epämuodollista. oppia kertomaan matkustamisesta, vapaa-ajasta, lukio-opinnoista ja harrastuksista harjoitella suullisen viestinnän tilanteita: kohteliaisuus- ja mielipidefraasit harjoitella kielioppia: perusasiat substantiivien, adjektiivien ja verbien taivutuksesta sekä sanajärjestyksestä perhe ja sukulaiset vapaa-aika opiskelu 2. Arkielämää Pohjoismaissa (RUB2) Kurssilla jatketaan sanaston ja rakenteiden vahvistamista ja painotetaan puheviestinnän harjoittamista. Kirjoittamista harjoitellaan lyhyiden viestinnällisten tehtävien avulla. Kurssilla jatketaan nuorten elämän, opiskelun, työn, harrastusten, palveluiden ja vapaaajan tarkastelua. Vankennetaan suullisen viestinnän strategioiden hallintaa ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. oppia kertomaan asumisesta, kulutustottumuksista ja hyvinvoinnista ja terveydestä harjoitella suullisen viestinnän tilanteita: huonevaraus, ruokasanasto, ostostilanne, sairaus, puhelinkeskustelu harjoitella kielioppia: päälauseen sanajärjestyksen kertaus ja sivulauseet, persoona- ja refleksiivipronominit, adjektiivien taivutuksen kertaus, adjektiivin ja substantiivin

yhteistaivutus, vertailu, adverbit ja lukusanat sekä paikan prepositiot asuminen kulutustottumukset ja rahankäyttö terveys ja hyvinvointi 3. Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa (RUB3) Aihepiireinä ovat kotimaa, suomenruotsalaisuus, vertailu muihin Pohjoismaihin sekä Suomi pohjoismaisena valtiona Euroopassa. Aihekokonaisuus Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus tarjoaa mahdollisuuksia käsitellä kurssin aiheita. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Kurssilla harjoitetaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. oppia kertomaan lomakokemuksista, suomenruotsalaisuudesta, suomalaisista, Suomen luonnosta, Lapista ja elämyksistä harjoitella suullisen viestinnän tilanteita: tienneuvominen, sääilmaus, tapaamisen sopiminen harjoitella kielioppia: adjektiivi ja substantiivi pronominin jälkeen, interrogatiivi-, demonstratiivi- ja indefiniittipronominit, erisnimen suku, prepositioilmauksia Suomi, suomalaisuus ja suomenruotsalaisuus Lappi ja suomalainen luonto, elämykset 4. Elämää yhdessä ja erikseen (RUB4) Aihepiireinä ovat ihmissuhteet ja tunteet, elämänarvot sekä terveys ja hyvinvointi. Aihekokonaisuuksista korostuu Hyvinvointi ja turvallisuus. Pohjoismaista esitellään Islanti ja Tanska. Kurssilla aletaan harjoitella ylioppilaskokeen eri osa-alueita. oppia kertomaan ihmissuhteista, maahanmuuttajien taustoista ja eri elämänkatsomuksista, kiusaamisesta sekä tosi-tv-ohjelmista harjoitella kielioppia: sanajärjestyksen kertaus, vahvat ja epäsäännölliset verbit, apuverbit, infinitiivi, tulevan ajan ilmaiseminen, aikamuotojen rinnastaminen, konditionaalin vastineet, imperatiivi, verbi + prepositio -ilmauksia ihmissuhteet ja rakkaus, kiusaaminen elämänkatsomus maahanmuuttajat tv 5. Elinympäristömme (RUB5) Aihepiireinä ovat luonto, muuttuva elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet. Aihekokonaisuudet Kestävä kehitys, Teknologia ja yhteiskunta sekä Viestintä- ja mediaosaaminen tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Kurssilla harjoitellaan entistä monipuolisemmin kaikkia ylioppilaskokeen eri osa-alueita. oppia kertomaan opiskelusta, työelämästä, tiedotusvälineistä, luonnosta ja liikenteestä

harjoitella kielioppia: substantiivien määräysmuodot, man-rakenne, s-passiivi, s- loppuiset verbit, partisiipin preesens ja perfekti, prepositioilmauksia opiskelu ja työ tiedotusvälineet ja mainokset luonto ja liikenne Syventävät kurssit 6. Puhu ja ymmärrä paremmin (RUB6) Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita, esim. keskustelun kulun eri vaiheita ja reagointi-ilmaisua sekä suullisen kielen käyttöä eri käytännön kielen käyttötilanteissa, suomen että ruotsinkielisen tekstin referoinnissa sekä vapaassa keskustelussa annetusta aiheesta oppimäärälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset pohjoismaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. Eri aihepiirien käsittelyssä voidaan ottaa huomioon paikallinen näkökulma. Kurssi vankentaa jokapäiväisen elämän kielenkäyttötilanteissa sekä yo-kokeen eri osa-alueissa tarvittavaa suullista ja kirjallista kielitaitoa. Kurssin arviointi perustuu Opetushallituksen tuottamasta suullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Kurssi arvioidaan numeroin. Myös kurssiin kuuluva suullisen kielitaidon koe arvioidaan numeroin. Valtakunnallinen koe sisältää seuraavat osiot: lukutehtävä ohjattu tilannetehtävä pienimuotoinen esitelmä ja kysymyksiin vastaaminen 7. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (RUB7) Aihealueita ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Kurssilla käsitellään yhteiskunnallisia asioita, päätöksentekoon osallistumista sekä kansainvälistä vaikuttamista ja vastuuta. Aihekokonaisuudet Kestävä kehitys sekä Teknologia ja yhteiskunta tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä entistä vaativamman kieliaineksen avulla. Kurssilla harjoitellaan kaikkia ylioppilaskokeen eri osa-alueita oppia kertomaan yhteiskunnasta, politiikasta,kansalaisvaikuttamisesta, globalisaatiosta ja terveyteen liittyvistä kansainvälisistä uhista harjoitella kielioppia: substantiivien, adjektiivien, pronominien ja verbien kertaus yhteiskunta ja politiikka globalisaatio Koulukohtaiset syventävät kurssit 8. Ruotsin kertauskurssi (RUB8) ½ kurssia Kurssilla kerrataan ja syvennetään opiskeltujen kurssien keskeisiä sisältöjä erityisesti

kirjoitelman laatimisen näkökulmasta. Kurssilla harjoitellaan myös ylioppilaskirjoitusten eri tehtävätyyppejä, mm. dialogitehtäviä. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä, jolloin S= suoritettu ja H= hylätty. Jotta kurssi voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään, se on suoritettava hyväksytysti. Koulukohtaiset soveltavat kurssit 9. Pohjoismaisen kirjallisuuden ja elokuvan lukiodiplomi (RUB9) Lukiodiplomin tavoitteena on ohjata ja innostaa opiskelijaa pohjoismaisen kirjallisuuden ja elokuvan pariin sekä kartuttaa opiskelijan sanavarastoa. Luettavana ja katsottavana on erilaisia genrejä edustavia teoksia. Opiskelija valitsee teoslistasta joko 4 nuorisokirjaa tai 2 nuorisokirjaa ja 2 muuta kirjaa sekä 4 kolmeen eri genreen kuuluvaa elokuvaa. Opiskelija kirjoittaa jokaisesta valitsemastaan teoksesta ruotsinkielisen yhteenvedon, jossa hän kuvailee omin sanoin lyhyesti (100-150 sanaa) teoksen juonta, päähenkilöitä, tapahtuma-aikaa ja paikkaa sekä omaa luku- tai katsomiskokemustaan. Kurssin lopussa opiskelija kirjoittaa teoksiin pohjautuvan noin 130 sanan ruotsinkielisen kirjoitelman annetuista aiheista valiten tai pitää jostain valitsemastaan teoksesta suullisen esitelmän. Äidinkielen ja kirjallisuuden kursseilla luettuja kirjoja/katsottuja elokuvia ei voi valita diplomisuoritukseen. Opiskelija saa diplomistaan yhden kurssin lisäksi erillisen diplomitodistuksen. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä, jolloin S= suoritettu ja H= hylätty. Jotta kurssi voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään, se on suoritettava hyväksytysti. Kurssista saa erillisen diplomitodistuksen lukion päättötodistuksen liitteenä.