Helsingin kuvataidelukio Kurssiesite

Transkriptio

1 Helsingin kuvataidelukio Kurssiesite maanantai tiistai keskiviikko torstai perjantai ruoka välitunti välitunti välitunti välitunti välitunti * ruoka ruoka RO RO ruoka ruoka * ruoka ruoka * ruoka ruoka * ruoka JOUSTO välitunti välitunti välitunti välitunti välitunti välitunti+ välipala välitunti+ välipala välitunti+ välipala välitunti+ välipala välitunti+ välipala * * * * *

2 KURSSIESITE , SISÄLLYS SIVU VALINTAKORTTI ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS (ÄI, Wilmassa AI)... 1 KIELET A-KIELET (pitkä oppimäärä) ENGLANTI (ENA)... 3 RANSKA (RAA)... 4 SAKSA (SAA)... 5 VENÄJÄ (VEA)... 6 RUOTSI (RUA)... 7 KESKIPITKÄ RUOTSI (RUB)... 9 B2-KIELET (keskipitkä oppimäärä) RANSKA (RAB2) SAKSA (SAB2) B3-KIELET (lukiossa alkava oppimäärä) ESPANJA (ESB3) ITALIA (IAB3) RANSKA (RAB3) SAKSA (SAB3) VENÄJÄ (VEB3) MATEMATIIKKA PITKÄ MATEMATIIKKA (MAA) LYHYT MATEMATIIKKA (MAB) REAALIAINEET FYSIIKKA (FY) KEMIA (KE) BIOLOGIA (BI) MAANTIEDE (GE) HISTORIA (HI) YHTEISKUNTAOPPI (YH) EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO (UE) ORTODOKSINEN USKONTO (UO) ELÄMÄNKATSOMUSTIETO (ET) FILOSOFIA (FI) PSYKOLOGIA (PS) TERVEYSTIETO (TE) KUVATAIDEAINEET

3 TAIDEOPINTOPOLUT KUVATAIDE (KU) PIIRUSTUS JA MAALAUS (PM) KUVANVEISTO (KO) VALOKUVAUS (VAL) ELOKUVA (ELO) GRAFIIKKA (GR) TEKSTIILITAIDE (TS) TEKNINEN PIIRUSTUS (TP) MULTIMEDIA (MM) MUSIIKKI (MU) LIIKUNTA (LI) OPINTO-OHJAUS (OP) MUITA KURSSEJA Kurssiesite on opiskelijan ohjauksen ja itseohjautumisen apuväline. Tutustu kurssien sisältöön, käytä aikaa kurssivalintojen ja opintojen omaan suunnitteluun. Opettajat ovat kiteyttäneet opetussuunnitelman ainekohtaiset osuudet lyhyiksi ja selkeiksi kurssikuvauksiksi. Ruudukot ja suoritusjärjestysohjeet ohjaavat valitsemaan kurssit yokoesuunnitelman mukaan ja kurssien sisältöjen kannalta parhaassa järjestyksessä. Kuvataideaineiden osuus alkaa Taideopintopolut-kaaviolla, jonka avulla voi pohtia omia taidekurssien valintoja myös ajatellen omaa kehittymistä kohti taiteen ja viestinnän mahdollisia jatko-opintoja. Helsingin kuvataidelukion opetussuunnitelman löydät edelleen koulun verkkosivuilta Hyödynnä myös ohjeita, jotka opettajat ovat kirjoittaneet fronterin Opiskelijoiden huoneeseen. Kurssien sisällöistä ja suoritusohjeista saat aina tarkennusta aineen opettajilta. Jos sinulla on jotain epäselvää, kysy ja neuvottele. Valtaosa lukion kursseista arvioidaan numeroin. Tällöin kurssin kohdalla ei lue arvioinnista mitään. Sen sijaan S-merkinnällä arvioinnista on kurssin kohdalla maininta. Anna palautetta Kurssiesitteestä kuvataidelukion opinto-ohjaajille.

4 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS (ÄI, Wilmassa AI) Kurssien suorittamisjärjestys 1 Äidinkielen ja kirjallisuuden kurssit suositellaan suoritettavaksi järjestyksessä 1 6. Kurssit ÄI1 ja ÄI2 on suoritettava kuitenkin ennen muita kursseja ja kurssi ÄI3 ennen kurssia ÄI5. Jos osallistuu ylioppilaskirjoituksiin 3. vuoden keväällä, pakolliset kurssit (ÄI1-ÄI6) pitää suorittaa 2. vuoden aikana. Kurssit ÄI8 ja ÄI9 valmentavat yo-kokeeseen, ja suurimman hyödyn valmennuksesta saa, jos valitsee ÄI8:n 3. jaksossa juuri ennen kevään kirjoituksia. ÄI9-kurssin voi suorittaa ennen ÄI8-kurssia. Äidinkielen yo-koe suositellaan kirjoitettavaksi 3. vuoden keväällä, ei syksyllä. Opiskeluvuosi 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi Suoritettavat kurssit ÄI1, ÄI2, ÄI3, ÄI7 ÄI4, ÄI5, ÄI6, ÄI7* ÄI8, ÄI9 * Kurssi ei ole välttämätön äidinkielen ylioppilaskokeen kannalta. Kurssien itsenäinen suorittaminen Kurssit ÄI5 ja ÄI6 on mahdollista suorittaa itsenäisesti. Sen sijaan kursseja ÄI1, ÄI2, ÄI3 ja ÄI4 ei suositeta tentittäväksi. Syventävät kurssit keskittyvät jo opittujen taitojen harjoittelemiseen ja kehittämiseen, joten niitä ei voi suorittaa tenttimällä. ÄI1 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (pakollinen) Ensimmäisellä kurssilla käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee ja taito lukea tekstejä kehittyy. Sen jälkeen osataan jäsentää viestintäympäristöä sekä tunnistaa omia taitoja puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana, lukijana ja median käyttäjänä niin, että viestijäkuva tarkentuu. ÄI2 Tekstien rakenteita ja merkityksiä (pakollinen) Toisella kurssilla harjaantuu erittelemään tekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä oppii näkemään tekstin yhteyden kontekstiin ja muihin teksteihin. Näin syvennetään tekstilajituntemusta ja kehitytään erilaisten tekstien tuottajana. ÄI3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (pakollinen) Kolmannella kurssilla käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä syvenee. ÄI4 Tekstit ja vaikuttaminen (pakollinen) Neljännellä kurssilla opitaan tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen näkökulmasta. Perehdytään myös argumentointiin ja syvennetään siihen liittyviä tietoja ja näin opitaan analysoimaan ja tuottamaan argumentatiivisia tekstejä. ÄI5 Teksti, tyyli ja konteksti (pakollinen) Viidennellä kurssilla opitaan tarkastelemaan tekstejä ja niiden tyyliä siten, että osataan ottaa huomioon kontekstin merkityksen tulkinnassa ja tekstin tuottamisessa.

5 2 ÄI6 Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (pakollinen) Kuudennella kurssilla saa yleiskuvan suomen kielen sekä suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle. ÄI7 Puheviestinnän taitojen syventäminen (valtakunnallinen syventävä) Puheviestinnän kurssilla syvennetään ja monipuolistetaan puheviestintään liittyviä tietoja ja taitoja sekä opitaan arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä. ÄI8 Tekstitaitojen syventäminen (valtakunnallinen syventävä) Kahdeksannella kurssilla syvennetään ja monipuolistetaan taitoja analysoida ja tuottaa tekstejä ja keskitytään nimenomaan ylioppilastutkinnon tekstitaidon kokeeseen valmistautumiseen. ÄI9 Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (valtakunnallinen syventävä) Yhdeksännellä kurssilla perehdytään kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin ja nykykirjallisuuteen. Tavoitteena on, että kriittinen ja kulttuurinen lukutaito syvenee, ajattelutaito kehittyy ja kirjallinen ilmaisu kypsyy kohti lukion päättötason vaatimuksia. Kurssilla syvennytään erityisesti ylioppilastutkinnon esseekokeeseen liittyviin asioihin. ÄI10 Kirjoittamisen perusteet (koulukohtainen soveltava) Kurssin tavoitteena on kehittää kirjoittamisen perusvalmiuksia. Kurssilla kerrataan ja opetellaan kielenhuollon perusasioita sekä harjoitellaan tekstin suunnittelua ja jäsentelyä erilaisten tehtävien avulla. Suositellaan 1. tai 2. vuoden opiskelijoille. Hyväksytysti suoritetusta kurssista annetaan suoritusmerkintä. ÄI11 Draama (koulukohtainen soveltava) Kurssin tavoitteena on perehdyttää taiteellisen esityksen valmistamiseen ja kehittää yhteistyötaitoja. Kurssilla tehdään improvisaatio- ja eläytymisharjoituksia sekä mahdollisesti valmistetaan teatteriesitys koulun tilaisuuteen kurssilaisten työstämän tai valmiin käsikirjoituksen pohjalta. Suositellaan 1., 2. tai 3. vuoden opiskelijoille. Hyväksytysti suoritetusta kurssista annetaan suoritusmerkintä. ÄI12 Kirjallinen ilmaisu (koulukohtainen soveltava) Kurssilla harjoitellaan sopimuksen mukaan erilaisia tekstilajeja ja kirjoittamisen muotoja. Ryhmän jäsenet lukevat kurssin aikana toistensa tekstejä ja antavat niistä toisilleen palautetta. Kurssin aikana luetaan esimerkiksi aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja ajankohtaisia mediatekstejä. Tällä kurssilla voi syventää ja laajentaa itseään kiinnostavien tekstien tuntemusta. Suositellaan 1. tai 2. vuoden opiskelijoille. Hyväksytysti suoritetusta kurssista annetaan suoritusmerkintä. ÄI13 Projektikurssi (koulukohtainen soveltava) Kurssin aluksi sovitaan miten se toteutetaan. Kurssin aikana voidaan valmistaa esimerkiksi jokin näyttely, kirjallinen tuotos tai esitys. Se sopii myös toteutettavaksi muiden oppiaineiden tai ulkopuolisten tahojen kanssa, esimerkiksi vierailuina tai luentokurssina. Hyväksytysti suoritetusta kurssista annetaan suoritusmerkintä.

6 3 KIELET A-KIELET (pitkä oppimäärä) ENGLANTI (ENA) Kurssien suorittamisjärjestys Jos suunnittelet kirjoittavasi englannin yo-kokeen syksyllä, valitse myös suluissa merkityt kurssit. Opiskeluvuosi 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi Suoritettavat kurssit ENA1,2,3 ENA4,5,6 (ENA 7) ENA 7,8,9* * Jos kirjoitat yo-kokeen keväällä, valitse 9. kurssi 3. jaksoon. A-englannissa kauttaviivalla toisistaan erotettujen kurssien keskinäisen suoritusjärjestyksen voi tarvittaessa valita: 1, 2/3, 4/5/6, 7/8/9. Kurssien itsenäinen suorittaminen Opiskelija ei voi suorittaa kahta pakollista kurssia (ENA 1-6) peräkkäin itsenäisesti opiskellen. Aiemmin keskeytynyttä kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Syventäviä ja soveltavia kursseja (ENA 7-10) ei voi suorittaa itsenäisesti. ENA1 Nuori ja hänen maailmansa (pakollinen) ENA2 Viestintä ja vapaa-aika (pakollinen) ENA3 Opiskelu ja työ (pakollinen) ENA4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (pakollinen) ENA5 Kulttuuri (pakollinen) ENA6 Tiede, talous ja tekniikka (pakollinen) ENA7 Luonto ja kestävä kehitys (valtakunnallinen syventävä) ENA8 Suullisen kielitaidon kurssi (valtakunnallinen syventävä kurssi) Puheviestinnän kurssi, jossa harjoitellaan englannin puhumista erilaisissa yhteyksissä monipuolisesti. Puheharjoittelun aiheina käytetään ajankohtaisia tapahtumia sekä pakollisten kurssien 1-6 aihepiirejä. Kurssi soveltuu otettavaksi pakollisten kurssien jälkeen ja tukee valmistautumista päättökokeeseen. Kurssi arvostellaan numerolla ja siihen liittyy valtakunnallinen suullisen kielitaidon koe, josta tulee erillinen todistus. ENA9 Abikurssi (koulukohtainen soveltava) Abiturienteille suunnattu yo-kokeeseen valmentava kertauskurssi, jossa harjoitellaan monipuolisesti kielen osa-alueita pakollisten ja syventävien kurssien tueksi. Kurssin päättökokeena on 6 tuntia kestävä preliminäärikoe. Kurssista saa numeroarvosanan. ENA10 Niveltävä kurssi (koulukohtainen soveltava) Kurssi on suunnattu lähinnä ensimmäisen vuoden opiskelijoille, jotka tarvitsevat kertausta perusrakenteiden hallinnassa. Hyväksytysti suoritetusta kurssista saa suoritusmerkinnän.

7 4 RANSKA (RAA) Kurssien suoritusjärjestys: Opiskeluvuosi 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi Suoritettavat kurssit RAA1,2,3 RAA4,5,6 RAA 7,8,9 Yo-kokeeseen osallistuvan on tärkeää suorittaa kaikki kurssit RAA1-RAA9. Kutakin A-ranskan kurssia tarjotaan yleensä vain kerran lukuvuodessa. RAA1 Nuori ja hänen maailmansa (pakollinen) Vahvistaa perusrakenteiden ja lähiympäristöön liittyvän sanaston hallintaa. RAA2 Viestintä ja vapaa-aika (pakollinen) Kirjallisen ja puheviestinnän harjoittelua. RAA3 Opiskelu ja työ (pakollinen) Muodollisten tilanteiden harjoittelua. RAA4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (pakollinen) Harjoitellaan vaativien tekstien ymmärtämistä ja kirjoittamista. RAA5 Kulttuuri (pakollinen) Käsitellään ranskalaista kulttuuria laaja-alaisesti. RAA6 Tiede, talous ja tekniikka (pakollinen) Painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. RAA7 Luonto ja kestävä kehitys (valtakunnallinen syventävä) Perehdytetään opiskelijoita luontoon ja kestävään kehitykseen liittyvään kieleen. Valmistaudutaan ylioppilaskokeeseen. RAA8 Suullisen kielitaidon kurssi (valtakunnallinen syventävä kurssi) Puheviestinnän kurssi, jossa harjoitellaan ranskan puhumista erilaisissa yhteyksissä monipuolisesti. Puheharjoittelun aiheina käytetään ajankohtaisia tapahtumia sekä pakollisten kurssien 1-6 aihepiirejä. Kurssi soveltuu otettavaksi pakollisten kurssien jälkeen ja tukee valmistautumista päättökokeeseen. Kurssi arvostellaan numerolla ja siihen liittyy valtakunnallinen suullisen kielitaidon koe, josta tulee erillinen todistus. RAA9 Kertauskurssi (koulukohtainen syventävä) Abiturienteille suunnattu kertauskurssi, jossa harjoitellaan monipuolisesti kielen osa-alueita pakollisten ja syventävien kurssien tueksi. Kurssista saa numeroarvosanan.

8 5 SAKSA (SAA) Kurssien suoritusjärjestys Opiskeluvuosi 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi Suoritettavat kurssit SAA1, SAA2, SAA3 SAA4, SAA5, SAA6 SAA7,SAA8,SAA9 Pääsääntönä on, että kurssit tulee suorittaa numerojärjestyksessä. Suoritusjärjestyksestä poikkeaminen saattaa vaikeuttaa opintoja, ja siitä on aina neuvoteltava erikseen opettajan kanssa. Opintoja suunnitellessa on huomioitava, että kutakin kurssia tarjotaan lukuvuoden aikana yleensä vain yhden kerran. Yo-koe kannattaa suorittaa 3.vuoden keväällä. Kurssien itsenäinen suorittaminen Kurssien itsenäinen suorittaminen ei ole suositeltavaa, ja siitä on aina sovittava erikseen opettajan kanssa. Erityisesti puheen tuottamisen ja kuullunymmärtämisen tärkeitä taitoja on vaikea kehittää itsenäisesti opiskellen. Kurssia SAA10 ei voi suorittaa itsenäisesti. Huom! Mikäli kurssi järjestetään Kallion lukiossa, opiskelijan on syytä varmistaa erikseen kurssin opettajalta Kalliossa, voiko kurssin suorittaa itsenäisesti. SAA1 Nuori ja hänen maailmansa (pakollinen) SAA2 Viestintä ja vapaa-aika (pakollinen) SAA3 Opiskelu ja työ (pakollinen) SAA4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (pakollinen) SAA5 Kulttuuri (pakollinen) SAA6 Tiede, talous ja tekniikka (pakollinen) SAA7 Luonto ja kestävä kehitys (valtakunnallinen syventävä) Yo-kokeeseen valmentava kurssi. SAA8 Suullisen kielitaidon kurssi (valtakunnallinen syventävä kurssi) Puheviestinnän kurssi, jossa harjoitellaan saksan puhumista erilaisissa yhteyksissä monipuolisesti. Puheharjoittelun aiheina käytetään ajankohtaisia tapahtumia sekä pakollisten kurssien 1-6 aihepiirejä. Kurssi soveltuu otettavaksi pakollisten kurssien jälkeen ja tukee valmistautumista päättökokeeseen. Kurssi arvostellaan numerolla ja siihen liittyy valtakunnallinen suullisen kielitaidon koe, josta tulee erillinen todistus. SAA9 Kertauskurssi (koulukohtainen soveltava) Abiturienteille suunnattu yo-kokeeseen valmentava kertauskurssi, jossa harjoitellaan monipuolisesti kielen osa-alueita pakollisten ja syventävien kurssien tueksi. Kurssista saa numeroarvosanan. Lukion tavanomaisten kurssien lisäksi opiskelija voi valmentautua arvostettuun kansainväliseen Deutsches Sprachdiplom -tutkintoon yhteistyössä saksalaisen opettajan kanssa. Kurssi valmentaa myös hyvin ylioppilaskokeeseen. Kurssille voivat osallistua abiturientit ja lukion toisen vuoden A-saksan opiskelijat. Hyväksytysti suoritettu kurssi luetaan yhdeksi A-saksan koulukohtaiseksi kurssiksi.

9 6 VENÄJÄ (VEA) Kurssien suoritusjärjestys: Opiskeluvuosi 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi Suoritettavat kurssit VEA1,2,3 VEA4,5,6 VEA7, VEA8 VEA1 Nuori ja hänen maailmansa (pakollinen) Aihepiirit liittyvät lähiympäristöön ja ihmissuhteisiin. Keskustelu, mielipiteen ilmaisu ja keskeiset puheviestinnän strategiat. VEA2 Viestintä ja vapaa-aika (pakollinen) Vapaa-aika ja harrastukset. Harrastusmahdollisuudet ja nuorisokulttuuri pääkaupungissa. Kirjallisen ja puheviestinnän harjoittelu. VEA3 Opiskelu ja työ (pakollinen) Opiskelu ja työelämä. Muodollisten tilanteiden harjoittelu. VEA4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (pakollinen) Suomen ja Venäjän historia ja niiden yhtymäkohdat. Suomalainen ja venäläinen yhteiskunta. Harjoitellaan tekstin ymmärtämistä vaativalla tasolla. Harjoitellaan vaativien tekstien kirjoittamista. VEA5 Kulttuuri (pakollinen) Käsitellään venäläistä kulttuuria ja suomalaisen ja venäläisen kulttuurin yhtymäkohtia. Käytetään hyväksi Helsingin opetustoimen tarjoamia viestintämahdollisuuksia. Opiskelijat valmistavat kulttuuriaiheisen laajahkon tuotoksen ja esittävät sen. VEA6 Tiede, talous ja tekniikka (pakollinen) Käsitellään informaatioteknologian kehitykseen, lääketieteeseen, talouselämään ja yrityselämään Suomessa ja Venäjällä liittyviä tekstejä. VEA7 Luonto ja kestävä kehitys (valtakunnallinen syventävä) Perehdytetään opiskelijoita kohdemaiden luontoon ja kestävään kehitykseen liittyvään terminologiaan. VEA8 Suullisen kielitaidon kurssi (valtakunnallinen syventävä) Puheviestinnän kurssi, jossa harjoitellaan venäjän puhumista erilaisissa yhteyksissä monipuolisesti. Puheharjoittelun aiheina käytetään ajankohtaisia tapahtumia sekä pakollisten kurssien 1-6 aihepiirejä. Kurssi soveltuu otettavaksi pakollisten kurssien jälkeen ja tukee valmistautumista päättökokeeseen. Kurssi arvostellaan numerolla ja siihen liittyy valtakunnallinen suullisen kielitaidon koe, josta tulee erillinen todistus.

10 7 RUOTSI (RUA) Kurssien suoritusjärjestys Kurssit 1 5 suositellaan suorittamaan numerojärjestyksessä. Kurssit 6 8 voi suorittaa haluamassaan järjestyksessä. Opiskeluvuosi 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi Suoritettavat kurssit RUA1,RUA2,RUA3 RUA4,RUA5,RUA6 (RUA7) RUA7,RUA8,RUA9 Kurssien itsenäinen suorittaminen: Opiskelija ei voi suorittaa kahta pakollista kurssia (RUA1 - RUA6) peräkkäin itsenäisesti opiskellen. Aiemmin keskeytynyttä kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Syventäviä ja soveltavia kursseja (RUA7 - RUA10) ei voi suorittaa itsenäisesti. RUA1 Arkielämää Pohjoismaissa (pakollinen) Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja lähiympäristöön sekä luontevaan arkikeskusteluun, jolloin kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Arvioinnissa korostuvat luonteva ääntäminen ja suullinen kielitaito: keskustelu, mielipiteen ilmaisu ja keskeiset puheviestinnän strategiat. RUA2 Ihmiset ympärillämme (pakollinen) Aihepiireinä ovat ihmissuhteet, erilaisuus sekä ihmisen hyvinvointiin liittyvät asiat. Kurssilla vertaillaan elämää ennen ja nyt esimerkiksi opiskelijahaastatteluiden pohjalta. Kirjoittamista harjoitellaan viestinnällisten tehtävien, kuten yksityisten kirjeiden ja verkkokeskusteluiden avulla. Arvioinnissa korostuvat luonteva ääntäminen ja suullinen tuottaminen. RUA3 Suomi osa Pohjolaa ja Eurooppaa (pakollinen) Aihepiireinä ovat Suomen ja suomenruotsalaisten ja heidän kulttuurinsa esittely eri näkökulmista ja olojemme sekä traditioidemme vertailu muihin Pohjoismaihin ja Eurooppaan, Suomi monikulttuurisena maana sekä maamme kaksikielisyys. Arvioinnissa korostuu kirjoittaminen. Kurssiin kuuluu Suomi-tutkielma (Finlandsmappen). RUA4 Elinympäristömme (pakollinen) Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä vaativahkon tekstiaineksen avulla. Aihepiireinä ovat luonto, ympäristö, tekniikka ja viestintä. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita, jotka vahvistavat opiskelijan argumentointikykyä. Opiskelijat tuottavat tiivistelmiä.

11 8 RUA5 Opiskelu ja työ (pakollinen) Aihepiireinä ovat työ, elinkeinot, opiskelu sekä palvelutilanteet yhteiskunnassamme. Kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää roolileikkien avulla. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä laatimalla esimerkiksi reklamaatio (valitus) ja elämäkerta/työhakemus. RUA6 Kulttuuri ja sen tekijöitä (pakollinen) Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen. RUA7 Suullisen kielitaidon kurssi (valtakunnallinen syventävä) Suullisen kielitaidon kurssi, joka sopii parhaiten 2. ja 3. vuoden opiskelijoille. Kurssista saa numeroarvosanan ja erillisen todistuksen. Kurssi valmentaa myös yokokeeseen. RUA8 Tiede, talous ja tekniikka (valtakunnallinen syventävä) Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä vaativan kieliaineksen avulla lähtökohtana esimerkiksi eri tieteenalat, tekniikan saavutukset ja yrityselämä. Kurssi on suoraan pitkän ruotsin yo-kokeeseen valmentava kurssi. RUA9 Kertauskurssi abeille (koulukohtainen soveltava) Kurssi on sama kuin RUB9. Abiturienteille suunnattu yo-kokeeseen valmentava kertauskurssi. Kurssista saa numeroarvosanan. RUA10 Niveltävä kurssi (koulukohtainen soveltava) Kurssi on suunnattu lähinnä ensimmäisen vuositason opiskelijoille, jotka tarvitsevat kertausta perusrakenteiden hallinnassa. Hyväksytysti suoritetusta kurssista saa suoritusmerkinnän. Kurssien vastaavuudet pitkässä (A-ruotsi) ja keskipitkässä ruotsissa (B-ruotsi): Opiskelija, joka siirtyy pitkästä oppimäärästä keskipitkään, saa lukea hyväkseen suorittamansa A-ruotsin kurssit samoin arvosanoin seuraavasti: RUA1=RUB1, RUA2=RUB2, RUA3=RUB3, RUA4=RUB5, RUA5=RUB4, RUA6=RUB6 ja RUA7=RUB7. Opiskelijalle tulee selvittää, että kurssit eivät sisällöltään täysin vastaa toisiaan vaan opiskelijan on itsenäisesti täydennettävä tietojaan ja taitojaan. Opiskelijan, joka siirtyy keskipitkästä oppimäärästä pitkään, täytyy neuvotella vastaavuuksista ja mahdollisista lisäsuorituksista aineenopettajan kanssa. Vastaavuudet pätevät vain, jos opiskelija vaihtaa oppimäärän laajuutta. Muutoin pitkän ja keskipitkän oppimäärän kurssit eivät ole vaihtoehtoisia.

12 9 KESKIPITKÄ RUOTSI (RUB) Kurssien suoritusjärjestys Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä mutta kurssien järjestyksen voi vapaasti valita. Jos suunnittelet kirjoittavasi ruotsin yo-kokeen 3.v. syksyllä, valitse myös suluissa merkityt kurssit. Opiskeluvuosi 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi Suoritettavat kurssit RUB1,RUB2,RUB3 RUB4,RUB5 (RUB6) RUB6,RUB7 (RUB9) Jatko-opintoja ajatellen kannattaa suorittaa kaikki pakolliset RUB-kurssit, vaikka et kirjoittaisikaan ruotsin yo-koetta. Kurssien itsenäinen suorittaminen Opiskelija ei voi suorittaa kahta pakollista kurssia (RUB1-RUB5) peräkkäin itsenäisesti opiskellen. Aiemmin keskeytynyttä kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti opiskellen. Syventäviä ja soveltavia kursseja (RUB6-RUB10) ei voi suorittaa itsenäisesti opiskellen. RUB1 Koulu ja vapaa-aika (pakollinen) Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeen mukaan. Kurssilla ylläpidetään myönteistä suhtautumista ruotsin kieleen ja kulttuuriin. Aihepiireinä ovat opiskelu mm. erikoislukiossa ja nuorten taide- ynnä muut harrastukset, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. RUB2 Arkielämää Pohjoismaissa (pakollinen) Kurssilla jatketaan sanaston ja rakenteiden vahvistamista ja painotetaan puheviestinnän harjoittamista sekä kirjoittamista lyhyiden viestinnällisten tehtävien avulla. Kurssilla jatketaan nuorten elämän, opiskelun, työn, harrastusten, palveluiden ja vapaa-ajan tarkastelua. Vankennetaan suullisen viestinnän strategioiden hallintaa ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. RUB3 Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa (pakollinen) Aihepiireinä ovat kotimaa, suomenruotsalaisuus, vertailu muihin Pohjoismaihin sekä Suomi pohjoismaisena valtiona Euroopassa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. RUB4 Elämää yhdessä ja erikseen (pakollinen) Aihepiireinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen opiskelussa ja työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt.

13 10 RUB5 Elinympäristömme (pakollinen) Aihepiireinä ovat luonto, muuttuva elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet. Harjoitellaan ymmärtävän lukemisen strategioita ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Syventävillä kursseilla kielitaitoa kehitetään monipuolisesti. Niiden aihepiirit ovat usein ylioppilaskokeessa keskeisiä. RUB6 Suullisen kielitaidon kurssi (valtakunnallinen syventävä kurssi)harjoitellaan esiintymis-ja kommunikointitaitoja esimerkiksi roolileikkien avulla. Kurssilla laaditaan keskusteluja ja suullisia esityksiä yksin, pareittain tai ryhmätyönä. Hyväksytysti suoritetusta kurssista saa numeroarvosanan ja erillisen todistuksen. Kurssi valmentaa myös yo-kokeeseen. RUB7 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (valtakunnallinen syventävä) Opiskelu- ja työmahdollisuuksia eri puolilla maailmaa tarkastellaan pohjoismaalaisen nuoren näkökulmasta. Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä entistä vaativamman kieliaineksen avulla. Lisäksi kurssiin sisältyy ylioppilaskokeessa tarvittavien taitojen monipuolista harjoittelua. RUB8 Niveltävä kurssi (koulukohtainen soveltava) Kerrataan 1. ja 2. kurssin sanastoa ja kielioppia ja vahvistetaan opiskelijan valmiuksia suoriutua myöhemmistä lukion ruotsin kursseista. Kurssi on tarkoitettu lähinnä 1. ja 2. vuoden opiskelijoille. Hyväksytysti suoritetusta kurssista saa suoritusmerkinnän. RUB9 Kertauskurssi abeille (koulukohtainen soveltava) Kerrataan koko lukion ruotsin oppimäärän keskeistä kieliainesta. Valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin. Kurssi on tarkoitettu lähinnä abiturienteille. Hyväksytysti suoritetusta kurssista saa suoritusmerkinnän.

14 11 B2-KIELET (keskipitkä oppimäärä) RANSKA (RAB2) Kurssien suoritusjärjestys Opiskeluvuosi 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi Suoritettavat kurssit RAB21,2,3 RAB24,5,6 RAB27,8 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset (valtakunnallinen syventävä) Aihepiirit liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään. Painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. Laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. RAB22 Meillä ja muualla (valtakunnallinen syventävä) Oman paikkakunnan ja maan sekä Ranskan ihmiset ja maantiede. Viestinnällisiä tehtäviä. RAB23 Ennen ja nyt (valtakunnallinen syventävä) Aiheina esimerkiksi terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Painotetaan puheviestintää ja harjoitellaan kirjallisia viestintätehtäviä. RAB24 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (valtakunnallinen syventävä) Tutustutaan kouluun ja opiskeluun liittyviin aihepiireihin. Kerrotaan opiskeluun ja työelämään liittyvistä toiveista sekä kirjallisesti että suullisesti. RAB25 Kulttuuri (valtakunnallinen syventävä) Aihepiireinä voivat olla esimerkiksi ranskalainen kuvataide, kirjallisuus, musiikki, tanssi, teatteri, elokuva tai urheilu. Harjoitellaan kielitaidon kaikkia alueita. RAB26 Yhteinen maapallomme (valtakunnallinen syventävä) Yleistajuisia tekstejä maapallon tilasta ja tulevaisuudesta. Painotetaan tekstin ymmärtämistä. RAB27 Tiede ja tekniikka (valtakunnallinen syventävä) Eri tieteenaloihin ja tekniikkaan liittyvät yleistajuiset tekstit. Painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Valmistaudutaan ylioppilaskokeeseen. RAB28 Luonto ja kestävä kehitys (valtakunnallinen syventävä) Luetaan maapallon tilaa ja tulevaisuutta kuvaavia tekstejä. Valmistaudutaan ylioppilaskokeeseen.

15 12 SAKSA (SAB2) Kurssien suoritusjärjestys Pääsääntönä on, että kurssit tulee suorittaa numerojärjestyksessä. Suoritusjärjestyksestä poikkeaminen vaikeuttaa opintoja huomattavasti, ja siitä on aina neuvoteltava erikseen opettajan kanssa. Opintoja suunnitellessa on huomioitava, että kutakin kurssia tarjotaan lukuvuoden aikana yleensä vain yhden kerran. Lyhyen kielen ylioppilaskokeeseen tähtäävän opiskelijan on erittäin suositeltavaa suorittaa ennen yo-koetta kaikki tarjottavat kurssit. Opiskeluvuosi 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi Suoritettavat kurssit SAB21, SAB22, SAB23 SAB24, SAB25, SAB26 SAB27, SAB28 Kurssien itsenäinen suorittaminen Kurssien itsenäinen suorittaminen on vaativaa, eikä sitä suositella varsinkaan opintojen alkuvaiheessa. Erityisesti puheen tuottamisen ja kuullunymmärtämisen taitoja on vaikea kehittää itsenäisesti opiskellen. Itsenäisestä suorittamisesta on aina sovittava erikseen opettajan kanssa. Huom! Mikäli kurssi järjestetään Kallion lukiossa, opiskelijan on syytä varmistaa erikseen kurssin opettajalta Kalliossa, voiko kurssin suorittaa itsenäisesti. SAB21 Vapaa-aika ja harrastukset (valtakunnallinen syventävä kurssi) Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, lähiympäristöön, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssi vahvistaa perusopetuksessa opiskellun sanaston ja rakenteiden hallintaa. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisua ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. SAB22 Meillä ja muualla (valtakunnallinen syventävä kurssi) Kurssin aihepiireinä ovat oman paikkakunnan ja maan sekä kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. SAB23 Ennen ja nyt (valtakunnallinen syventävä kurssi) Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Lisäksi opiskellaan myös runsaasti uutta, melko vaativaa kielioppia (esim. imperfekti, adjektiivin taivutus sekä konjunktiivin imperfekti ja pluskvamperfekti). Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.

16 13 SAB24 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (valtakunnallinen syventävä kurssi) Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. SAB25 Kulttuuri (valtakunnallinen syventävä kurssi) Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Hyödynnetään kaupungin kulttuuritarjontaa ja monikulttuurisuutta mahdollisuuksien mukaan. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. SAB26 Yhteinen maapallomme (valtakunnallinen syventävä kurssi) Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallon tilaan ja tulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. SAB27 Tiede ja tekniikka (valtakunnallinen syventävä kurssi) Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset tekstit. Ohjataan opiskelijoita ymmärtämään ja käyttämään teknologiaa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Lisäksi kurssilla harjoitellaan yo-koetta varten. SAB28 Luonto ja kestävä kehitys (valtakunnallinen syventävä kurssi) Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielen kulttuurissa. Ohjataan opiskelijoita vastuulliseen suhtautumiseen yhteiseen omaisuuteen ja kuluttamiseen. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Lisäksi kurssilla harjoitellaan yo-koetta varten.

17 14 B3-KIELET (lukiossa alkava oppimäärä) ESPANJA (ESB3) Kurssien suoritusjärjestys Kurssit on suoritettava numerojärjestyksessä. Sulkuihin merkityt kurssit eivät ole olleet kurssitarjottimella. Opiskeluvuosi 1.vuosi 2. vuosi 3. vuosi Suoritettavat kurssit EAB1, EAB2, EAB3 EAB4, EAB5 EAB6 EAB7, EAB8, (EAB9) (EAB10) Kurssien itsenäinen suorittaminen Kurssit voi suorittaa vain poikkeustapauksissa itsenäisesti opiskellen. Asiasta on aina neuvoteltava ensin opettajan kanssa. Espanjan kielen ylioppilaskoe perustuu kahdeksaan kurssiin EAB31- EAB38. ESB31 Hyvää päivää, hauska tutustua (valtakunnallinen syventävä kurssi) Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, esittäytyminen ja hyvästely. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja erityisesti ääntämistä sekä oikeinkirjoitusta. ESB32 Näin asiat hoituvat (valtakunnallinen syventävä kurssi) Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. ESB32 Vapaa-aika ja harrastukset (valtakunnallinen syventävä kurssi) Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, lähiympäristöön, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. ESB34 Meillä ja muualla (valtakunnallinen syventävä kurssi) Kurssin aihepiireinä ovat oman paikkakunnan ja maan sekä kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla

18 painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla. 15 ESB35 Ennen ja nyt (valtakunnallinen syventävä kurssi) Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. ESB36 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (valtakunnallinen syventävä kurssi) Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. ESB37 Kulttuuri (valtakunnallinen syventävä kurssi) Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Hyödynnetään kaupungin kulttuuritarjontaa ja monikulttuurisuutta mahdollisuuksien mukaan. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. ESB38 Yhteinen maapallomme (valtakunnallinen syventävä kurssi) Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. ESB39 Kertauskurssi (koulukohtainen soveltava kurssi) Kurssi on abiturienteille suunnattu kertauskurssi, jolla harjoitellaan monipuolisesti kielen eri osa-alueita, etenkin kuullunymmärtämistä, tekstinymmärtämistä, kielioppia ja tekstin tuottamista. Hyväksytysti suoritetusta kurssista saa suoritusmerkinnän. ESB310 Suullisen kielitaidon kurssi (koulukohtainen soveltava kurssi) Kurssi on suullisen kielitaidon kurssi, jolla harjoitellaan suullista viestintää eri käytännön tilanteissa. Kurssi soveltuu parhaiten 2. ja 3. vuoden opiskelijoille. Hyväksytysti suoritetusta kurssista saa suoritusmerkinnän.

19 16 ITALIA (IAB3) Kurssien suoritusjärjestys Kurssit on suoritettava numerojärjestyksessä. Huomioi, että kutakin italian kielen kurssia tarjotaan vain kerran vuodessa. Sulkuihin merkittyjä kursseja ei ole yleensä tarjottu kurssitarjottimella. Opiskeluvuosi 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi Suoritettavat kurssit IAB31, IAB32, IAB33 IAB34, IAB35, IAB36 (IAB310) IAB37, IAB38, (IAB39) (IAB310) Kurssien itsenäinen suorittaminen Kurssit voi suorittaa vain poikkeustapauksissa itsenäisesti opiskellen. Asiasta on aina neuvoteltava ensin opettajan kanssa. Koulukohtaisia kursseja IAB39 ja IAB310 ei yleensä tarjota, mutta kurssin IAB310, joka on suullisen kielitaidon kurssi voi suorittaa Italiassakin, mikäli oppilas esim. asuu vähintään viikon italiankielisessä perheessä. Kurssin suorituksesta on tällöin aina neuvoteltava opettajan kanssa, joka antaa tehtävät ja ohjeet. Italian kielen yo-koe perustuu kahdeksaan kurssiin IAB31-IAB38. IAB31 Hyvää päivää, hauska tutustua (valtakunnallinen syventävä kurssi) Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja erityisesti ääntämistä sekä oikeinkirjoitusta. IAB32 Näin asiat hoituvat (valtakunnallinen syventävä kurssi) Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. IAB33 Vapaa-aika ja harrastukset (valtakunnallinen syventävä kurssi) Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, lähiympäristöön, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.

20 IAB34 Meillä ja muualla (valtakunnallinen syventävä kurssi) Kurssin aihepiireinä ovat oman paikkakunnan ja maan sekä kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla. 17 IAB35 Ennen ja nyt (valtakunnallinen syventävä kurssi) Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. IAB36 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (valtakunnallinen syventävä kurssi) Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. IAB37 Kulttuuri (valtakunnallinen syventävä kurssi) Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Hyödynnetään kaupungin kulttuuritarjontaa ja monikulttuurisuutta mahdollisuuksien mukaan. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. IAB38 Yhteinen maapallomme (valtakunnallinen syventävä kurssi) Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. IAB39 Kertauskurssi (koulukohtainen soveltava kurssi) Kurssi on abiturienteille suunnattu kertauskurssi, jolla harjoitellaan monipuolisesti kielen eri osa-alueita, etenkin kuullunymmärtämistä, tekstinymmärtämistä, kielioppia ja tekstin tuottamista. Hyväksytysti suoritetusta kurssista saa suoritusmerkinnän. IAB310 Suullisen kielitaidon kurssi (koulukohtainen soveltava kurssi) Kurssi on suullisen kielitaidon kurssi, jolla harjoitellaan suullista viestintää eri käytännön tilanteissa. Kurssi soveltuu parhaiten 2. ja 3. vuosien opiskelijoille. Hyväksytysti suoritetusta kurssista saa suoritusmerkinnän.

21 18 RANSKA (RAB3) Kurssien suoritusjärjestys Opiskeluvuosi 1.vuosi 2. vuosi 3. vuosi Suoritettavat kurssit RAB31,2,3 RAB34,5,6 RAB37,8 RAB31 Hyvää päivää, hauska tutustua (valtakunnallinen syventävä) Perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä. RAB32 Näin asiat hoituvat (valtakunnallinen syventävä) Aiheet liittyvät nuorten elämään. Painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. RAB33 Vapaa-aika ja harrastukset (valtakunnallinen syventävä) Aihepiirit liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään. Painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. Laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. RAB34 Meillä ja muualla (valtakunnallinen syventävä) Aihepiirit liittyvät Suomen ja Ranskan maantieteeseen, historiaan, nähtävyyksiin ja lomanviettoon. Yksinkertaisia viestinnällisiä tehtäviä. RAB35 Ennen ja nyt (valtakunnallinen syventävä) Aiheina esimerkiksi terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Painotetaan puheviestintää ja harjoitellaan kirjallisia viestintätehtäviä. RAB36 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (valtakunnallinen syventävä) Tutustutaan kouluun ja opiskeluun liittyviin aihepiireihin. Kerrotaan opiskeluun ja työelämään liittyvistä toiveista sekä kirjallisesti että suullisesti. RAB37 Kulttuuri (valtakunnallinen syventävä) Aihepiireinä voivat olla esimerkiksi ranskalainen kuvataide, kirjallisuus, musiikki, tanssi, teatteri, elokuva tai urheilu. Harjoitellaan kielitaidon kaikkia alueita. RAB38 Yhteinen maapallomme (valtakunnallinen syventävä) Luetaan maapallon tilaa ja tulevaisuutta kuvaavia tekstejä. Valmistaudutaan ylioppilaskokeeseen.

22 19 SAKSA (SAB3) Kurssien suoritusjärjestys Opiskeluvuosi 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi Suoritettavat kurssit SAB31, SAB32,SAB33, SAB34, SAB35 SAB24,SAB25, SAB26 SAB27, SAB28 Pääsääntöisesti kurssit tulee suorittaa numerojärjestyksessä. Suoritusjärjestyksestä poikkeaminen vaikeuttaa opintoja huomattavasti, ja siitä on aina neuvoteltava erikseen opettajan kanssa. Opintoja suunnitellessa on huomioitava, että kutakin kurssia tarjotaan lukuvuoden aikana yleensä vain yhden kerran. Kurssista SAB33 eteenpäin opiskelu tapahtuu samassa ryhmässä B2-saksan opiskelijoiden kanssa. B3-saksan ja B2-saksan kurssit vastaavat toisiaan seuraavasti: SAB33 = SAB21 SAB34 = SAB22 SAB35 = SAB23 SAB36 = SAB24 SAB37 = SAB25 SAB38 = SAB26 SAB39 = SAB27 SAB310 = SAB28 Lyhyen oppimäärän ylioppilaskoe perustuu B3-kielen kahdeksaan ensimmäiseen kurssiin, mutta ylioppilaskirjoituksiin tähtäävien opiskelijoiden on erittäin suositeltavaa suorittaa ennen kirjoituksia myös kurssit 9 ja 10 (= SAB27 ja SAB28). Kurssien suorittaminen itsenäisesti opiskellen Kurssien itsenäinen suorittaminen on vaativaa, eikä sitä suositella varsinkaan opintojen alkuvaiheessa. Erityisesti puheen tuottamisen ja kuullunymmärtämisen taitoja on vaikea kehittää itsenäisesti opiskellen. Itsenäisestä suorittamisesta on aina sovittava erikseen opettajan kanssa. Huom! Mikäli kurssi järjestetään Kallion lukiossa, opiskelijan on syytä varmistaa erikseen kurssin opettajalta Kalliossa, voiko kurssin suorittaa itsenäisesti. SAB31 Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja erityisesti ääntämistä sekä oikeinkirjoitusta.

23 20 SAB32 Näin asiat hoituvat Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. SAB33 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, lähiympäristöön, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista, ja kerrataan ja vahvistetaan kahdella edellisellä kurssilla opiskeltua kielioppia. SAB34 Meillä ja muualla Kurssin aihepiireinä ovat oman paikkakunnan ja maan sekä kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla. SAB35 Ennen ja nyt Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää, vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa ja opiskellaan myös runsaasti uutta, melko vaativaa kielioppia (esim. imperfekti, adjektiivin taivutus sekä konjunktiivin imperfekti ja pluskvamperfekti). Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. SAB36 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. SAB37 Kulttuuri Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Hyödynnetään kaupungin kulttuuritarjontaa ja monikulttuurisuutta mahdollisuuksien mukaan. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. SAB38 Yhteinen maapallomme Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. SAB39: ks. SAB27 SAB310: ks. SAB28

24 21 VENÄJÄ (VEB3) Kurssien suoritusjärjestys Opiskeluvuosi 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi Suoritettavat kurssit VEB31,VEB32, VEB3 VEB34,VEB35, VEB6 VEB37,VEB38 Venäjän kieli on itäisen naapurimaamme kieli. Suomessa on aina ollut venäjän kieltä osaavia eri alojen asiantuntijoita. Tulevaisuudessakin olisi hyödyllistä osata venäjää pystyäkseen luontevaan kanssakäymiseen ja toimivaan yhteistyöhön kaupan, teollisuuden ja kulttuurin alalla. VEB31 Hyvää päivää, hauska tutustua (valtakunnallinen syventävä) Opetellaan venäjän kielen aakkoset. Painotetaan ääntämistä ja puheviestintää. Aihepiirit kattavat perheen ja lähimmät ihmissuhteet. VEB32 Näin asiat hoituvat (valtakunnallinen syventävä) Aihepiirit liittyvät sukuun, ystäviin ja muihin ihmissuhteisiin sekä jokapäiväiseen elämään. Painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. VEB33 Vapaa-aika ja harrastukset (valtakunnallinen syventävä) Aihepiirit liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään. Painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. Laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. VEB34 Meillä ja muualla (valtakunnallinen syventävä) Aihepiirit liittyvät Suomen ja Venäjän maantieteeseen, historiaan, nähtävyyksiin ja lomanviettoon. Painotetaan puheen ymmärtämistä ja laaditaan kirjallisia viestintätehtäviä. VEB35 Ennen ja nyt (valtakunnallinen syventävä) Aiheina esimerkiksi terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Painotetaan puheviestintää ja laaditaan kirjallisia viestintätehtäviä. VEB36 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (valtakunnallinen syventävä) Tutustutaan kouluun ja opiskeluun liittyviin aihepiireihin. Kerrotaan opiskeluun ja työelämään liittyvistä toiveista sekä kirjallisesti että suullisesti. VEB37 Kulttuuri (valtakunnallinen syventävä) Aihepiireinä voivat olla esimerkiksi Venäjän kuvataide, kirjallisuus, musiikki, tanssi, teatteri, elokuva tai urheilu. Harjoitetaan aihepiiriä kielitaidon kaikilla alueilla. Lisäksi kurssilla harjoitellaan yo-koetta varten. VEB38 Yhteinen maapallomme (valtakunnallinen syventävä) Käsitellään suomalaiseen ja venäläiseen yhteiskuntaan ja jokapäiväiseen elämään liittyviä ajankohtaisia tekstejä. Luetaan maapallon tilaa ja tulevaisuutta kuvaavia tekstejä. Lisäksi kurssilla harjoitellaan yo-koetta varten.

25 22 MATEMATIIKKA PITKÄ MATEMATIIKKA (MAA) Kurssien suoritusjärjestys Pitkä matematiikka suositellaan kirjoitettavaksi kolmannen opiskeluvuoden keväällä. Opinnoissa kannattaa edetä oheisen suosituksen mukaan. Valtakunnalliset pakolliset kurssit (MAA1 MAA10) suositellaan suoritettaviksi numerojärjestyksessä. Opiskeluvuosi 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi Suoritettavat kurssit MAA1,2, 3, 4, 5, MAA11* MAA6,7, 8, 9,10, MAA11*, MAA12*, MAA11*,13*,14*17*,18* * Kursseja MAA11, MAA12, MAA13 ja MAA15 (sama kurssi kuin MAB7) voi suorittaa oman mielenkiinnon mukaan. Muiden kuin pakollisten matematiikan kurssien suorittaminen on välttämätöntä, jos aikoo osallistua pitkän matematiikan ylioppilaskokeeseen: erityisesti kurssit MAA14, MAA17 ja MAA18 ovat ylioppilaskokeeseen valmentavia kursseja. MAA16-, MAA17- ja MAA18- kursseista saa suoritusmerkinnän, muut kurssit arvioidaan numeroin. MAA1 Funktiot ja yhtälöt (pakollinen) Kurssin tavoitteena on vahvistaa ensimmäisen asteen yhtälön ratkaisemisen ja prosenttilaskennan taitoja ja syventää verrannollisuuden, neliöjuuren ja prosentin käsitteiden ymmärtämistä. Kurssilla opiskellaan potenssiyhtälöiden ratkaisua, potenssin ja neliöjuuren laskusääntöjen käyttöä ja monipuolistetaan funktiokäsitteen ymmärtämistä tutkimalla potenssi- ja eksponenttifunktioita. MAA2 Polynomifunktiot (pakollinen) Kurssin tavoitteena on harjaantua käsittelemään polynomifunktioita ja syventää funktiokäsitteen ymmärtämistä. Kurssilla opiskellaan toisen asteen yhtälön ratkaiseminen sekä tutkitaan toisen asteen yhtälön ratkaisujen lukumäärään vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi opiskellaan yksinkertaisten korkeamman asteen yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisumenetelmiä. MAA3 Geometria (pakollinen) Kurssin tavoitteena on harjaantua hahmottamaan, muotoilemaan, perustelemaan ja käyttämään geometrista tietoa sekä kaksi- että kolmiulotteisissa tilanteissa. Kurssilla opiskellaan ratkaisemaan geometrisia ongelmia käyttäen hyväksi mm. kuvioiden ja kappaleiden geometrisia ominaisuuksia, yhdenmuotoisuutta, Pythagoraan lausetta sekä suora- ja vinokulmaisen kolmion trigonometriaa. MAA4 Analyyttinen geometria (pakollinen)

26 23 Kurssin tavoitteena on ymmärtää, miten analyyttinen geometria rakentaa yhteyksiä geometristen ja algebrallisten käsitteiden välille. Kurssilla perehdytään pistejoukon (käyrän) yhtälön käsitteen, tutkitaan yhtälöiden avulla suoria, ympyröitä ja paraabeleja. Lisäksi syvennetään itseisarvokäsitteen ymmärtämistä ja opiskellaan itseisarvoyhtälöiden ratkaisemista sekä vahvistetaan yhtälöryhmän ratkaisemisen taitoja. MAA5 Vektorit (pakollinen) Kurssin tavoitteena on ymmärtää vektorikäsite, perehtyä vektorilaskennan perusteisiin ja oppia käyttämään vektoreita kuvioiden ominaisuuksien tutkimiseen. Kurssilla tutkitaan kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteitä, kulmia, suoria ja tasoja vektorien avulla. MAA6 Todennäköisyys ja tilastot (pakollinen) Kurssin todennäköisyyslaskennan osassa perehdytään kombinatorisiin menetelmiin, todennäköisyyden käsitteeseen ja todennäköisyyden erilaisiin laskentamenetelmiin ja laskusääntöihin. Kurssin tavoitteena on oppia havainnollistamaan diskreettejä ja jatkuvia tilastollisia jakaumia sekä määrittämään ja tulkitsemaan jakaumien tunnuslukuja. Kurssilla perehdytään diskreetin ja jatkuvan todennäköisyysjakauman (erityisesti normaalijakauman) käsitteisiin ja jakauman odotusarvon määrittämisen. MAA7 Derivaatta (pakollinen) Kurssin tavoitteena on harjaantua käsittelemään rationaalifunktioita, määrittämään niiden nollakohtia ja ratkaisemaan yksinkertaisia rationaaliepäyhtälöitä. Kurssilla pyritään muodostamaan havainnollinen käsitys funktion raja-arvosta, jatkuvuudesta ja derivaatasta sekä perehdytään rationaalifunktion derivaatan määrittämiseen. Kurssilla perehdytään derivaatan käyttöön polynomifunktion kulun ja ääriarvojen tutkimisessa sekä derivaatan hyväksikäyttöön määritettäessä sovellustilanteessa rationaalifunktion ääriarvoja. MAA8 Juuri- ja logaritmifunktiot (pakollinen) Kurssin tavoitteena on oppia juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden ominaisuuksia ja ratkaisemaan näihin funktioihin liittyviä yhtälöitä. Kurssilla tutkitaan juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioita derivaatan avulla. Lisäksi perehdytään yhdistetyn funktion derivoimiseen ja käänteisfunktion käsitteen. MAA9 Trigonometriset funktiot ja lukujonot (pakollinen) Kurssin tavoitteena on oppia tutkimaan trigonometrisia funktioita yksikköympyrän avulla, ratkaisemaan trigonometrisia funktioita koskevia yhtälöitä ja oppia trigonometristen funktioiden väliset perusyhteydet. Kurssilla tutkitaan trigonometristen funktioiden ominaisuuksia derivaattaa apuna käyttäen. Lisäksi perehdytään lukujonon käsitteeseen ja käytännön ongelmien ratkaisemiseen käyttäen hyväksi aritmeettisen - ja geometrisen lukujonon ominaisuuksia ja niistä muodostettuja summia. MAA10 Integraalilaskenta (pakollinen)

27 24 Kurssin tavoitteena on ymmärtää integraalifunktion käsite ja oppia määrittämään alkeisfunktioiden integraalifunktioita. Lisäksi kurssilla perehdytään määrätyn integraalin käsitteeseen, määrittämään pinta-aloja ja tilavuuksia määrätyn integraalin avulla sekä soveltamaan integraalilaskentaa erilaisiin käytännön tilanteisiin. MAA11 Lukuteoria ja logiikka (valtakunnallinen syventävä) Kurssin tavoitteena on oppia muodostamaan väitelauseita ja tutkimaan niiden totuusarvoja totuustaulujen avulla. Kurssilla perehdytään avoimen lauseen käsitteen ja opitaan käyttämään kvanttoreita, opiskellaan matemaattisia todistusperiaatteita ja harjoitellaan lauseiden todistamista. Kurssilla perehdytään lukuteorian peruskäsitteisiin ja alkulukujen ominaisuuksiin. Lisäksi perehdytään kokonaislukujen jaollisuuteen jakoyhtälön ja kongruenssin avulla sekä kokonaislukujen suurimman yhteisen tekijän määrittämiseen Eukleideen algoritmia apuna käyttäen. MAA12 Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä (valtakunnallinen syventävä) Kurssin tavoitteena on oppia absoluuttisen ja suhteellisen virheen käsitteet ja niiden avulla likiarvolaskujen tarkkuussääntöjä. Kurssilla perehdytään iteroinnin käsitteeseen ja opiskellaan yhtälöiden numeerista ratkaisemista. Lisäksi tutkitaan polynomien jaollisuutta ja polynomin tekijöiden määritysmenetelmiä. Kurssilla opiskellaan derivaatan ja pinta-alan numeerinen määrittäminen sekä algoritmista ajattelua. MAA13 Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (valtakunnallinen syventävä) Kurssin tavoitteena on syventää differentiaali- ja integraalilaskennan teoreettisten perusteiden tuntemusta. Kurssilla täydennetään integraalilaskennan taitoja ja sovelletaan niitä muun muassa jatkuvien todennäköisyysjakaumien tutkimiseen sekä lukujonojen raja-arvojen, sarjojen ja niiden summien tutkimiseen. Kurssilla perehdytään jatkuvuuden ja derivoituvuuden tutkimiseen, jatkuvien ja derivoituvien funktioiden yleisiin ominaisuuksiin, funktioiden raja-arvoihin äärettömyydessä ja lukujonojen raja-arvoihin sekä epäoleellisiin integraaleihin. MAA14 Geometrian jatkokurssi (koulukohtainen syventävä) Tilan, muodon ja mittasuhteiden hahmottaminen, materiaalitarpeen laskeminen ja kustannusten minimoiminen ovat tärkeitä erityistehtävän saaneen lukiomme opiskelijoille jatkoopinnoissa ja työelämässä. Kurssilla kerrataan ja täydennetään geometrian perustietoja ja taitoja. Kurssin voi suorittaa, kun pakollisen oppimäärän kurssit on suoritettu. MAA15 Talousmatematiikka (koulukohtainen syventävä) Kurssi on sama kuin lyhyen matematiikan talousmatematiikan kurssi MAB7. Kurssilla opitaan tekemään indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus ja muita talouselämän laskelmia ja soveltamaan erilaisiin taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla. MAA16 Matematiikan harjoituskurssi (koulukohtainen soveltava)

28 25 Kurssia ei tarjota lukuvuonna Kertaavan kurssin tarkoitus on eheyttää opiskelijan tietoja ja parantaa opiskelijan valmiuksia oppia tutkimaan ja käyttämään funktioita kursseilla MAA7 MAA10. MAA17 Matematiikan eheyttävä kertauskurssi (koulukohtainen soveltava) Kurssi on tarkoitettu (lähes) koko pakollisen oppimäärän suorittaneille opiskelijoille. Kurssi on ylioppilastutkintoon valmentava kurssi. Kurssin tavoitteena on muodostaa kokonaisnäkemys lukion aikana opitusta matematiikasta, jonka avulla on mahdollista hallita entistä laajempia matematiikan eri osa-alueisiin liittyviä kokonaisuuksia. Suoritusmerkinnän saaminen edellyttää, että opiskelija työskentelee aktiivisesti kurssilla ja saa hyväksytyn arvosanan kurssikokeesta. MAA18 Matematiikan preliminäärikurssi (koulukohtainen soveltava) Kurssin tavoitteena on tukea opiskelijan valmentautumista ylioppilaskokeeseen. Sen keskeisenä sisältönä ovat laaja-alaiset ylioppilaskokeen tapaiset tehtäväsarjat. Kurssikokeena tehdään preliminäärikoe. Suoritusmerkinnän saaminen edellyttää, että opiskelija työskentelee aktiivisesti kurssilla ja saa hyväksytyn arvosanan preliminäärikokeesta. Matematiikan tason vaihto ja kurssien korvaavuudet: Opiskelijan pitää neuvotella aina oppimäärän vaihtamisesta opinto-ohjaajan kanssa ja täytettävä opinto-ohjelman muutoslomake, jonka saa opolta. Opiskelija, joka vaihtaa pitkän matematiikan oppimäärän lyhyeen, saa lukea hyväkseen suorittamansa MAA-kurssit samoin arvosanoin seuraavasti: MAA1 = MAB1 MAA3 = MAB2 MAA6 = MAB5 MAA7 = MAB4 MAA8 = MAB3 Pitkän matematiikan muut hyväksytysti suoritetut kurssit luetaan opiskelijalle kurssikertymään soveltavina kursseina, eli ne kasvattavat kurssikertymää. Opiskelija, joka vaihtaa lyhyen oppimäärän pitkään, saa lukea hyväkseen suorittamansa MAB-kurssit samoin arvosanoin seuraavasti: MAB1 = MAA1 MAB2 = MAA3 MAB5 = MAA6 Hyväksytysti suoritettujen kurssien arvosanat siirretään toisen oppimäärän arvosanoiksi, jos ne vastaavat muodollisesti toista kurssia. Arvosanalla 4 suoritettua kurssia ei hyväksilueta eikä lasketa kurssikertymään.

29 26 LYHYT MATEMATIIKKA (MAB) Kurssien suoritusjärjestys Lyhyen matematiikan opiskelu aloitetaan pakollisesta kurssista MAB1. Lyhyen matematiikan voit kirjoittaa kolmannen vuoden syksyllä tai kolmannen vuoden keväällä. Mikäli kirjoitat syksyllä, niin opinnoissa kannattaa edetä seuraavan aikataulun mukaisesti: Opiskeluvuosi 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi Suoritettavat kurssit MAB1, MAB2, MAB3 ja MAB5 MAB4, MAB6, MAB7 ja MAB8 MAB9 Keväällä kirjoittaville sopiva aikataulu on seuraava Opiskeluvuosi 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi Suoritettavat kurssit MAB1, MAB2 ja MAB3 MAB4, MAB5 ja MAB6 MAB7, MAB8 ja MAB9 Mikäli et kirjoita matematiikkaa ja olet päättänyt suorittaa lukiossa vain 3 lyhyen matematiikan kurssia, niin kurssit kannattaa suorittaa seuraavan mallin mukaisesti Opiskeluvuosi 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi Suoritettavat kurssit MAB1, MAB2 ja MAB5 Ensimmäinen kurssi (MAB1) suositellaan suoritettavaksi ennen muita matematiikan kursseja. Pakolliset kurssit, MAB1 MAB6, suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Tästä poikkeuksena on kurssi MAB5. Sen voi suorittaa kurssin MAB1 jälkeen opiskelijalle parhaiten sopivana aikana. Ensimmäistä kurssia ei suositella itsenäisesti suoritettavaksi. Kertaavan kurssin (MAB9) voi suorittaa vain opetukseen osallistuen. Siitä saa suoritusmerkinnän ja se on tärkeä YO-kokeeseen valmentava kurssi.

30 27 MAB1 Lausekkeet ja yhtälöt (pakollinen) Kurssilla harjaannutaan käyttämään matematiikkaa jokapäiväisen elämän ongelmien ratkaisemisessa. Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat lineaarinen riippuvuus, verrannollisuus ja toisen asteen polynomifunktio. MAB2 Geometria (pakollinen) Kurssilla opiskellaan taso- ja avaruusgeometriaa peruskoulun geometriaa soveltaen. Osa sovellustehtävistä on hieman peruskoulun tasoa vaativampia. MAB3 Matemaattisia malleja I (pakollinen) Kurssilla opitaan lineaarisen ja eksponentiaalisen mallin soveltamista sekä potenssiyhtälön ja eksponenttiyhtälön ratkaiseminen. MAB4 Matemaattinen analyysi (pakollinen) Kurssilla opitaan tutkimaan funktion muutosnopeutta graafisin ja numeerisin menetelmin. Keskeisin uusi käsite on derivaatta. Funktion derivaatan avulla tutkitaan polynomifunktioita. Derivaattaa käytetään geometrian ja talousmatematiikan sovellustehtävien mallintamiseen ja ratkaisemiseen. MAB5 Tilastot ja todennäköisyys (pakollinen) Kurssilla opitaan käsittelemään ja tulkitsemaan tilastollisia aineistoja ja perehdytään todennäköisyyslaskennan perusteisiin. MAB6 Matemaattisia malleja II (pakollinen) Kurssilla opiskeltavia asioita ovat kahden muuttujan lineaariset yhtälöt, lineaarisen yhtälöparin ratkaiseminen, kahden muuttujan epäyhtälön graafinen ratkaiseminen, lineaarinen optimointi ja aritmeettinen ja geometrinen jono. MAB7 Talousmatematiikka (valtakunnallinen syventävä) Kurssilla opitaan tekemään indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia sekä soveltamaan taloudellisiin tilanteisiin sopivia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla. MAB8 Matemaattisia malleja III (valtakunnallinen syventävä) Trigonometria ja vektorit. MAB9 Kertauskurssi (koulukohtainen soveltava) Kurssi on YO-kokeeseen valmentava kurssi. Kurssi suositellaan suoritettavaksi sen jälkeen, kun opiskelija on suorittanut valitsemansa lyhyen matematiikan valtakunnalliset kurssit.

31 28 REAALIAINEET FYSIIKKA (FY) Kurssien suoritusjärjestys Fysiikan opiskelu aloitetaan pakollisesta kurssista FY1. Opinnoissa kannattaa edetä seuraavan aikataulun mukaisesti: Opiskeluvuosi 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi Suoritettavat kurssit FY1, FY2 ja FY3 ja FY 11 FY4, FY5, FY6 ja FY7 FY8, FY9 ja FY10 Kurssin FY3 voi suorittaa myös toisena opiskeluvuotena, mikäli se ei onnistu ensimmäisenä vuotena. FY1 Fysiikka luonnontieteenä (pakollinen) FY2 Lämpö (valtakunnallinen syventävä) Kurssilla opitaan tuntemaan lämpöön ja energiaan liittyviä ilmiöitä. FY3 Aallot (valtakunnallinen syventävä) Kurssilla opiskelija saa yleiskuvan luonnon jaksollisista ilmiöistä ja perehtyy niitä selittäviin keskeisiin periaatteisiin. Kurssilla perehdytään värähdys- ja aaltoliikkeen perusteisiin tutkimalla mekaanista värähtelyä, ääntä ja sähkömagneettisia aaltoja. FY4 Liikkeen lait (valtakunnallinen syventävä) Kurssilla opiskellaan etenemisliikkeeseen liittyviä ilmiöitä ja käsitellään niitä selittäviä malleja. FY5 Pyöriminen ja gravitaatio (valtakunnallinen syventävä) Kurssilla syvennetään osaamista mekaniikassa ja opiskellaan statiikkaan ja pyörimiseen liittyvien ilmiöiden laskennallista hallintaa. FY6 Sähkö (valtakunnallinen syventävä) Kurssilla tutustutaan sähköön liittyviin peruskäsitteisiin ja mittaustekniikkaan. Kurssilla tehdään sähköopin perusmittauksia sekä rakennetaan ja tutkitaan yksinkertaisia virtapiirejä. FY7 Sähkömagnetismi (valtakunnallinen syventävä) Kurssilla syvennetään tuntemusta sähkömagnetismin ilmiöistä ja perehdytään sähköturvallisuuteen sekä sähkömagneettisten ilmiöiden merkitykseen yhteiskunnassa. FY8 Aine ja säteily (valtakunnallinen syventävä)

32 29 Kurssilla tutustutaan kvantittumiseen, dualismiin sekä aineen ja energian ekvivalenssiin aineen rakennetta ja rakenneosien dynamiikkaa hallitsevina periaatteina. Tutkittavia ilmiöitä ovat mm. sähkömagneettinen säteily, röntgensäteily, valosähköilmiö, ydinreaktiot ja ydinenergia sekä aineen pienimmät osaset ja niiden luokittelu. FY9 Kertauskurssi (koulukohtainen soveltava) Kurssi on YO-kokeeseen valmentava kurssi. Kurssi suositellaan suoritettavaksi sen jälkeen, kun opiskelija on suorittanut valitsemansa fysiikan valtakunnalliset kurssit. FY10 Fysiikan työkurssi (koulukohtainen soveltava) Kurssilla suunnitellaan ja tehdään fysiikan eri osa-alueisiin liittyviä mittauksia. Mittaustuloksia tulkitaan ja analysoidaan graafisina esityksinä ja fysiikan lakeihin liittyvinä matemaattisina malleina. FY11 Valo ja väri (koulukohtainen soveltava) Kurssi on fysiikan, kemian ja kuvataiteiden yhteinen kurssi. Sen tavoitteena on valon ja värien kemiaan ja fysiikkaan tutustuminen.

33 30 KEMIA (KE) Kurssien suoritusjärjestys Kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Kaikilla syventävillä kursseilla edellytetään pakollisen kurssin KE1 tietoja. Kemian yo-koe suositellaan kirjoitettavaksi 3. vuoden syksyllä. Opiskeluvuosi 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi Suoritettavat kurssit KE1 ja KE2 KE3, KE4 ja KE5 KE6 KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia (pakollinen) KE2 Kemian mikromaailma (valtakunnallinen syventävä) Kurssilla syvennetään tietoja alkuaineiden ominaisuuksista, atomin rakenteesta ja jaksollisesta järjestelmästä. Kurssilla opitaan kemiallisten sidosten syntyminen ja aineen ominaisuuksien selittäminen sidosten avulla. KE3 Reaktiot ja energia (valtakunnallinen syventävä) Kurssilla tutustutaan erilaisiin orgaanisiin ja epäorgaanisiin reaktiotyyppeihin sekä kemiallisen reaktion energiamuutoksiin ja reaktionopeuteen. Harjoitellaan reaktioyhtälön kirjoittamista, lasketaan stoikiometrisia laskuja ja opitaan kaasujen yleinen tilanyhtälö. KE4 Metallit ja materiaalit (valtakunnallinen syventävä) Kurssilla keskeistä ovat metallit ja sähkökemiallinen jännitesarja, normaalipotentiaali, kemiallinen pari ja elektrolyysi. Opitaan lisää hapettumis-pelkistymisreaktioista ja tutustutaan bio- ja synteettisiin polymeereihin ja komposiitteihin. KE5 Reaktiot ja tasapaino (valtakunnallinen syventävä) Kurssilla opitaan reaktiotasapainon käsite ja tutustutaan happo-emästasapainoon, pharvoon, liukoisuuteen ja liukoisuustasapainoon. Lisäksi tutkitaan tasapainoon liittyviä graafisia esityksiä. KE6 Kertauskurssi (koulukohtainen soveltava) Kurssilla kerrataan valtakunnallisten kurssien sisältöjä ja valmistaudutaan ylioppilaskokeeseen.

34 31 BIOLOGIA (BI) Suoritusjärjestys Ensin on suoritettava BI1 tai BI2. Opiskelijalle pakollinen kurssi voi olla BI1 tai BI2. BI3- ja BI4-kurssit voi suorittaa haluamassaan järjestyksessä. BI5-kurssista ei selviä, jos ei ole käynyt BI2-kurssia. Opinnoissa voi edetä esimerkiksi seuraavan aikataulun mukaisesti (sulut ohjaavat valitsemaan kurssin, jos aiot kirjoittaa yo-kokeen jo 3. vuoden syksyllä). Opiskeluvuosi 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi Suoritettavat kurssit BI1 (BI2) BI2, BI3 (BI3,BI4, BI5) BI4 ja BI5 BI1 Eliömaailma (valtakunnallinen pakollinen) Kurssi keskittyy elämän perusolemukseen ja elollisen luonnon rakenteiden ja toiminnan moninaisuuden selvittelyyn. Tarkastellaan mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla tarkoittaa. Lisäksi opiskellaan lajien syntyä ja eliöryhmien monivaiheista kehityshistoriaa. BI2 Solu ja perinnöllisyys (valtakunnallinen pakollinen) Elämän ilmiöitä tarkastellaan solutasolla. Opitaan hallitsemaan energiatalouden prosessit ja niiden merkitys. Tarkastellaan perinnöllisen tiedon kemiallista rakennetta ja sen toimintaa sekä tämän tiedon kulkua solu- ja yksilösukupolvesta toiseen. BI3 Ympäristöekologia (valtakunnallinen syventävä) Kurssilla käsitellään ekologian perusteet ja ihmisen toiminnan vaikutukset elolliseen luontoon. Tutustutaan biodiversiteetin merkitykseen ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta. Hahmotetaan ympäristöongelmien syitä ja seurauksia. BI4 Ihmisen biologia (valtakunnallinen syventävä) Kurssilla käydään seikkaperäisesti läpi ihmisen rakenne ja elintoiminnot, ympäristötekijöiden merkitys ihmisen terveydelle ja oman käyttäytymisen osuus terveyden ylläpitämisessä. BI5 Bioteknologia (valtakunnallinen syventävä) Täydennetään mikrobiologian ja solubiologian tietoja. tutustutaan biotekniikan eri alueisiin (mm. geenisiirrot, jalostus, lääkkeiden ja elintarvikkeiden uudet tuotantomenetelmät) kiinnittäen huomiota myös eettisiin kysymyksiin.

35 32 MAANTIEDE (GE) Suoritusjärjestys Ensin on suoritettava kurssi 1 tai kurssi 2. Kurssit 3 ja 4 voi suorittaa haluamassaan järjestyksessä. Ensin on suoritettava GE1 tai GE2. Opiskelijalle pakollinen kurssi voi olla GE1 tai GE2. GE3- ja GE4-kurssit voi suorittaa haluamassaan järjestyksessä. Opinnoissa voi edetä esimerkiksi seuraavan aikataulun mukaisesti (sulut ohjaavat valitsemaan kurssin, jos aiot kirjoittaa yo-kokeen jo 3. vuoden syksyllä). Opiskeluvuosi 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi Suoritettavat kurssit GE1 (GE2) GE2, GE3 (GE2, GE3, GE4) GE3 ja GE4 GE1 Sininen planeetta (valtakunnallinen pakollinen) Kurssilla perehdytään maapallon geologiseen historiaan, Maan planetaarisiin ominaisuuksiin sekä maapallon nykyisin vallitseviin sisä- ja ulkosyntyisiin tapahtumiin. GE2 Yhteinen maailma (valtakunnallinen pakollinen) Kurssilla tutustutaan ihmisen ja luonnon vuorovaikutukseen maapallolla. Keskeisenä sisältönä ovat eri kulttuurit ja niiden kehittymiseen vaikuttaneet tekijät. Kurssilla perehdytään väestönkasvusta, alueellisista eroista ja luonnonvarojen käytöstä johtuviin ongelmiin ja niiden ratkaisumahdollisuuksiin sekä kestävän kehityksen edellytyksiin. Kurssilla tutustutaan myös aluesuunnitteluun maantieteen yhteiskunnallisena sovelluksena. GE3 Riskien maailma (valtakunnallinen syventävä) Perehdytään elollista ja elotonta luontoa koskeviin ajankohtaisiin riskeihin. Arvioidaan eri alueiden riskiherkkyyttä sekä maailmanlaajuisesti että paikallisesti. Tarkastellaan mahdollisuuksia ennakoida ja varautua riskeihin, säädellä ristiriitoja sekä toimia kestävän kehityksen mukaisesti. GE4 Aluetutkimus (valtakunnallinen syventävä) Sovelletaan kursseilla 1 ja 2 hankittuja tietoja ja laaditaan itse valitusta aluekokonaisuudesta maantieteellinen tutkielma. Tavoitteena on harjoitella itsenäistä tiedon keräämistä sekä maantieteellisten havainnollistamiskeinojen käyttöjä. Perehdytään paikkatiedon perusteisiin ja sen sovellusmahdollisuuksiin ja käsitellään esimerkkejä maantieteellisen lähdeaineiston käsittelystä, tulkinnasta ja visualisoinnista eritasoisilla alueilla paikkatieto-ohjelman avulla.

36 33 HISTORIA (HI) Kurssien suoritusjärjestys Historian opiskelu aloitetaan pakollisesta kurssista HI1. Pakollisen kurssin suorittamisen jälkeen suoritusjärjestys on vapaa. Historian kursseja on opiskeltava vähintään kaksi. Voit valita esim. HI1 ja HI3. HI6- ja HI7-kurssien suorittamista suositellaan mahdollisimman lähellä yo-koetta, sillä niiden sisällöt ovat osin kokoavia ja kertaavia. HI6-kurssin voi opiskella mielenkiinnosta myös esimerkiksi 1. vuoden keväällä. Historian yo-koe perustuu kursseihin 1-6. Opinnoissa voi edetä esimerkiksi seuraavan aikataulun mukaisesti (sulut ohjaavat valitsemaan kurssin, jos aiot kirjoittaa yo-kokeen jo 3.v. syksyllä): Opiskeluvuosi 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi Suoritettavat kurssit HI1 ja HI2 HI3, HI4 (HI5) HI5, HI6 ja HI7 Kurssien itsenäinen suorittaminen HI1-kurssia ei suositella suoritettavaksi itsenäisesti. Ensimmäisellä kurssilla käytetään paljon aikaa historian luonteen ja tutkimustapojen selvittämiseen. Muut kurssit voi suorittaa itsenäisesti, jos siihen on perusteltu syy. HI1 Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (pakollinen) Kurssi pitää sisällään ympäristö-, talous- ja elinkeinojen historiaa. Kurssilla tutustutaan historiaan tieteenalana. Se antaa realistisen katsauksen maailmanhistoriaan ja siinä vaikuttaviin voimiin, sekä ihmisen aineellisiin edellytyksiin luoda ja kehittää sivilisaatioita. HI2 Eurooppalainen ihminen (pakollinen) Kurssi on kulttuurihistoriaa. Sillä tarkastellaan Euroopan keskeistä kulttuuriperintöä antiikista nykyaikaan. HI3 Kansainväliset suhteet (pakollinen) Kurssi on poliittista historiaa. Sillä tarkastellaan kansainvälisen politiikan tapahtumia kuten imperialismia, maailmansotia ja kylmää sotaa. Kurssilla esitellään myös keskeinen terminologia ja käsitteistö, joka on tarpeen kansainvälisen politiikan ymmärtämisessä.

37 34 HI4 Suomen historian käännekohtia (pakollinen) Kurssi on yhteiskuntahistoriaa. Sillä tutkitaan Suomen historian keskeisiä tapahtumia ja niihin vaikuttaneita tekijöitä autonomian alusta nyky-suomeen. Kurssi käsittelee suomalaisen yhteiskunnan ja sen rakenteiden muutosta. HI5 Suomi esihistoriasta autonomian aikaan (valtakunnallinen syventävä) Kurssilla tarkastellaan Suomen historiaa ennen vuotta 1809, jolloin Suomesta tuli osa Venäjää. Käsittelyssä ovat esihistoria ja Ruotsin vallan aika. HI6 Kulttuurien kohtaaminen (valtakunnallinen syventävä) Kurssilla valitaan yksi tai useampi Euroopan ulkopuolinen kulttuurialue, johon syvennytään. Käsittelyssä ovat kulttuurin ominaispiirteet ja se, miten kulttuurit kohtaavat ja usein törmäävät. Historian muista kursseista poiketen suuressa roolissa on myös nykyaika. HI7 Uuden mantereen historiaa (koulukohtainen soveltava) Kurssilla käsitellään Pohjois- ja Etelä-Amerikan historiaa aina mannerten asutuksesta nykypäivään. Aiheina ovat mm. intiaanikulttuurit, löytöretket, Yhdysvaltain itsenäistyminen ja orjakysymys.

38 35 YHTEISKUNTAOPPI (YH) Kurssien suoritusjärjestys Yhteiskuntaopin kursseja on opiskeltava vähintään yksi. Se voi olla YH1 tai YH2. Jos kirjoitat yhteiskuntaopin yo-kokeen, opiskele kaikki mahdolliset tarjottavat kurssit, ainakin YH1-YH4. Ne ovat sisällöltään ja luonteeltaan hyvin erilaisia keskenään. Historia on yhteiskuntaopin keskeinen tukiaine. HI4-kurssi on erityisen tarpeellinen niille, jotka kirjoittavat yhteiskuntaopin. Sen kautta oppii ymmärtämään, miksi yhteiskuntamme on sellainen kuin se on. Yhteiskuntaopin yo-koe perustuu kursseihin 1-4. Opinnoissa voi edetä esimerkiksi seuraavan aikataulun mukaisesti (sulut ohjaavat valitsemaan kurssin, jos aiot kirjoittaa yokokeen jo 3.v. syksyllä): Opiskeluvuosi 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi Suoritettavat kurssit YH1 (YH2) YH2 (YH3,4,5) YH3, 4, 5 YH1 Yhteiskuntatieto (valtakunnallinen pakollinen) Kurssilla tarkastellaan suomalaisen yhteiskunnan perusrakenteita: miten ne ovat rakentuneet, mitä ovat valta ja vaikuttaminen. YH2 Taloustieto (valtakunnallinen pakollinen) Kurssilla tutkitaan talouden toimintaperiaatteita niin yksittäisen kuluttajan kuin kansantalouden ja maailmantalouden näkökulmasta. YH3 Kansalaisen lakitieto (syventävä) Kurssilla käydään läpi suomalainen oikeusjärjestelmä. Opiskelijat saavat tietoa siitä, miten voivat pitää huolta omista oikeuksistaan ja tehdä oikeustoimia itse. YH4 Eurooppalaisuus ja Euroopan Unioni (syventävä) Kurssilla perehdytään Euroopan Unionin historiaan ja toimintaan sekä yksittäisen kansalaisen asemaan ja vaikutusmahdollisuuksiin unionissa. Kurssilla käsitellään ajantasainen EU-tieto. YH5 Yrittäjyys (koulukohtainen soveltava) Kurssilla käsitellään yrittäjyyttä ja yritystoimintaa monesta eri näkökulmasta. Kurssin painotus on yrittäjyyden käytännön asioissa ja yrittäjän arjen velvollisuuksissa. Kurssilla otetaan erityisenä näkökulmana huomioon kuvataideosaamisen hyödyntäminen yritystoiminnassa ja työmarkkinoilla.

39 36 EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO (UE) Jos opiskelija eroaa kirkosta kesken lukio-opintojen, hänen tulee kuitenkin suorittaa vähintään kaksi kurssia siinä katsomusaineessa, jonka on aloittanut. Kurssit suositellaan suoritettaviksi numerojärjestyksessä. Jos suorittaa vain kaksi valtakunnallista pakollista voi valita UE1:n lisäksi joko UE2:n tai UE3:n. Ylioppilaskokeessa menestyminen edellyttää kaikkia viittä kurssia. Valitse suluissa oleva kurssi, jos suoritat yo-kokeen 2. vuoden keväällä tai 3.vuoden syksyllä. Opiskeluvuosi 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi Suoritettavat kurssit UE1 (UE2) UE2 (UE3,4,5) UE5 UE1 Uskonnon luonne ja merkitys (valtakunnallinen pakollinen) Uskontotiede ja Raamattu UE 2 Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta (valtakunnallinen pakollinen) Eri kirkkojen historia ja elämä keskeisten kristillisten historiallisten vaikuttajayksilöiden kautta. UE3 Ihmisen elämä ja etiikka (valtakunnallinen pakollinen) Hyvä elämä hyvä ja paha ihmisen elämässä. Eettinen pohdinta etiikan eri teorioiden avulla. Kristillisen opin ja eettisten periaatteiden korostusten selvittely. Huom. Kurssin itsenäinen suorittaminen ei ole toivottavaa sen luonteen vuoksi ( = keskusteleva kurssi). UE4 Uskontojen maailmat (valtakunnallinen syventävä kurssi) Kurssilla käsitellään maailman eri uskontoja uskontotieteellisistä lähtökohdista, eli niiden oppeja ja käytänteitä sisältä käsin. Tavoitteena on ymmärtää paremmin eri uskontoja tunnustavia ihmisiä. UE5 Mihin suomalainen uskoo (valtakunnallinen syventävä kurssi) Tutustumme suomalaisten uskonnollisuuteen ennen ja nyt sekä erilaisiin Suomessa vaikuttaviin uskonnollisiin liikehdintöihin. Oman kulttuuri-identiteetin etsiminen. Historiallinen katsaus.

40 37 ORTODOKSINEN USKONTO (UO) Jos opiskelija eroaa kirkosta kesken lukio-opintojen, hänen tulee kuitenkin suorittaa vähintään kaksi kurssia siinä katsomusaineessa, jonka on aloittanut. Kurssien suoritusjärjestys on vapaa, ja koska kaikkia kursseja ei tarjota joka vuosi, on yokokeeseen tähtäävän opiskelijan syytä suorittaa kurssit mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Uskonnon yo-kokeen suorittamiseen tähtäävän kannattaa suorittaa kaikki kuusi kurssia. Kurssien tarkemmat sisällöt löytyvät opetussuunnitelmasta koulun kotisivuilta. Opinto-ohjaajalta voi kysyä, milloin mikäkin kurssi tarjotaan. UO1 Ortodoksinen maailma (valtakunnallinen pakollinen) Varhaiskirkko, Bysantin aika, idän ja lännen kirkon ero. UO2 Uskonoppi ja etiikka (valtakunnallinen pakollinen) Ortodoksisen opin lähteet ja pyhän käsite, ortodoksinen ihmiskuva, yksilö- ja yhteisöeettisiä kysymyksiä. UO3 Raamattutieto (valtakunnallinen pakollinen) UO4 Uskontojen maailmat (valtakunnallinen syventävä) Maailmanuskonnot: hindulaisuus, buddhalaisuus, Kiinan ja Japanin uskonnot, juutalaisuus, islam. Lisäksi tarkastellaan kristillisperäisiä uskontoja ja uususkontoja. UO5 Ortodoksinen Suomi (valtakunnallinen syventävä) Suomen ortodoksisen kirkon historia ja nykypäivä, uskonnollinen tilanne Suomessa. UO6 Ortodoksinen kirkkotaide (koulukohtainen soveltava kurssi) Kurssista annetaan suoritusmerkintä.

41 38 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO (ET) Kurssien suoritusjärjestys Elämänkatsomustiedon opiskelu suositellaan aloitettavaksi pakollisesta kurssista ET1. Periaatteessa tämän jälkeen suoritusjärjestys on vapaa. Elämänkatsomustiedon yo-koe perustuu kursseihin 1-5. Opinnoissa voi edetä esimerkiksi seuraavan aikataulun mukaisesti (sulut ohjaavat valitsemaan kurssin, jos aiot kirjoittaa yokokeen jo 3.v. syksyllä): Opiskeluvuosi 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi Suoritettavat kurssit ET1 (lisäksi ET2 tai ET3) ET2 ja ET3 ( ET4, ET5) ET4 ja ET5 Kurssien itsenäinen suorittaminen Kurssien itsenäistä suorittamista ei suositella oppiaineen keskustelevan luonteen vuoksi. Perustellusta syystä kursseja voi opiskella itsenäisesti. ET1 Hyvä elämä (pakollinen) Kurssilla pohditaan, mitä on hyvä elämä, millaisista aineksista identiteetti ja yksilöllinen elämä koostuvat ja millaiset mahdollisuudet ihmisillä on tavoitella hyvää elämää. ET2 Maailmankuva (pakollinen) Kurssilla tarkastellaan maailmankuvan muodostumista ja maailmankuvien eroja. Kurssilla perehdytään maailman käsitteellistämisen tapoihin sekä tiedon ja eri yhteisöllisten instituutioiden merkitykseen siinä. ET3 Yksilö ja yhteisö (pakollinen) Kurssilla pohditaan yksilöä, yhteisöllisyyttä, yhteiskuntaa ja ihmisten välistä vuorovaikutusta. Kurssilla perehdytään oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien ja demokratian toteutumiseen. ET4 Kulttuuriperintö ja identiteetti (valtakunnallinen syventävä) Kurssilla pohditaan kulttuuriperintöä hyvän elämän lähtökohtana ja hyvän elämän mittana sekä jatkuvasti kehittyvänä ja muuttuvana ilmiönä. Kurssilla perehdytään sekä maailman että suomalaisen nyky-yhteiskunnan monikulttuurisuuteen. ET5 Maailman selittäminen katsomusperinteissä (valtakunnallinen syventävä) Kurssilla pohditaan erilaisia tapoja selittää maailmaa myyttisissä, uskonnollisissa ja katsomuksellisissa perinteissä. Kurssilla perehdytään erilaisten katsomusten syntyyn, historiaan ja tutkimukseen.

42 39 FILOSOFIA (FI) Kurssien suoritusjärjestys Filosofian opiskelu aloitetaan pakollisesta kurssista FI1. Pakollisen kurssin suorittamisen jälkeen suoritusjärjestys on vapaa. Suositeltavaa on kuitenkin jättää FI3-kurssin suorittaminen viimeiseksi sen käsitteellisen vaativuuden vuoksi. Sen sijaan koulukohtaisen FI5-kurssin voi opiskella jo FI1-kurssin jälkeen. Filosofian yo-koe perustuu kursseihin 1-4. Opinnoissa voi edetä esimerkiksi seuraavan aikataulun mukaisesti (sulut ohjaavat valitsemaan kurssin, jos aiot kirjoittaa yo-kokeen jo 3.v. syksyllä): Opiskeluvuosi 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi Suoritettavat kurssit FI1 (lisäksi FI2 tai FI5) FI2, FI4 (FI3,FI4, FI5) FI3, FI5 Kurssien itsenäinen suorittaminen FI1-kurssia ei suositella suoritettavaksi itsenäisesti. Se on oppiaine, jonka opiskelu aloitetaan lukiossa. Peruskäsitteet ja lähestymistapa pitää opetella, ainakin jos tarkoitus on opiskella muitakin filosofian kursseja. Muita filosofian kursseja voi opiskella itsenäisesti perustellusta syystä. FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun (pakollinen) FI2 Filosofinen etiikka (valtakunnallinen syventävä) Kurssilla tarjotaan käsitteelliset välineet filosofiseen eettiseen pohdintaan, käydään läpi perinteiset moraaliteoriat sekä pohditaan soveltavampia, tämän päivän konkreettisiin eettisiin kysymyksiin (esim. ympäristökysymykset, teknologia) liittyviä aiheita filosofian näkökulmasta. FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia (valtakunnallinen syventävä) Kurssilla perehdytään metafysiikan (erityisesti mielenfilosofian), tieto-opin sekä tieteenfilosofian keskeisiin kysymyksenasetteluihin. FI4 Yhteiskuntafilosofia (valtakunnallinen syventävä) Kurssilla perehdytään yhteiskuntafilosofian traditioon, sen keskeisiin käsitteisiin ja kysymyksenasetteluihin kuten vapaus, oikeudet, oikeudenmukaisuus ja valta sekä tutustutaan nykykulttuuriin liittyvin ajankohtaisiin kysymyksiin (esim. identiteetti, sukupuoli, toiseus, monikulttuurisuus). FI5 Taiteen filosofia (koulukohtainen soveltava) Kurssilla perehdytään taiteen ja kauneuden käsitteiden historiaan ja merkitykseen. Kurssilla käsitellään myös taiteen merkityksen, tulkinnan ja arvottamisen, taiteen ja moraalin sekä taiteen ja yhteiskunnan välisiä kysymyksiä. Kurssi arvioidaan S-merkinnällä.

43 40 PSYKOLOGIA (PS) Kurssien suoritusjärjestys Psykologian opiskelu aloitetaan pakollisesta kurssista PS1. Pakollisen kurssin suorittamisen jälkeen suoritusjärjestys on vapaa. Psykologian yo-koe perustuu kursseihin 1-5. PS4- ja PS5-kurssien suorittamista suositellaan mahdollisimman lähellä yo-koetta, sillä niiden sisällöt ovat osin kokoavia ja kertaavia. Sen sijaan koulukohtaisen PS6-kurssin voi opiskella jo PS1-kurssin jälkeen. Opinnoissa voi edetä esimerkiksi seuraavan aikataulun mukaisesti (sulut ohjaavat valitsemaan kurssin, jos aiot kirjoittaa yo-kokeen jo 3.v. syksyllä): Opiskeluvuosi 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi Suoritettavat kurssit PS1 (lisäksi PS2 tai PS6) Kurssien itsenäinen suorittaminen PS2 ja PS3 (PS4, PS5, PS6, PS7) PS4, PS5, PS6, PS7 PS1-kurssia ei suositella suoritettavaksi itsenäisesti lukiossa alkavan uuden oppiaineen peruskäsitteiden ja lähestymistavan oppimisen takia, etenkin jos on tarkoitus opiskella muitakin psykologian kursseja. Muita psykologian kursseja voi opiskella itsenäisesti perustellusta syystä. PS1 Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus (pakollinen) PS2 Ihmisen psyykkinen kehitys (valtakunnallinen syventävä) Kurssilla tarkastellaan ihmisen kehitystä läpi koko elämänkaaren ja siihen vaikuttavia yksilöllisiä, sosiaalisia ja biologisia tekijöitä. PS3 Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet (valtakunnallinen syventävä) Kurssilla perehdytään kognitiivisiin perustoimintoihin kuten havaitsemiseen, tarkkaavaisuuteen, muistiin sekä vireystilan säätelyyn sekä niiden hermostolliseen perustaan. PS4 Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta (valtakunnallinen syventävä) Kurssilla perehdytään tunteita ja motiiveja koskeviin teorioihin, tutkimusmenetelmiin ja erilaisiin lähestymistapoihin. Lisäksi tarkastellaan ihmisen korkeatasoista tiedonkäsittelyä ajattelun, kielen ja älykkyyden kautta sekä pohditaan ongelmanratkaisuun ja luovuuteen vaikuttavia tekijöitä. PS5 Persoonallisuus ja mielenterveys (valtakunnallinen syventävä) Kurssi syventää opiskelijan tietoja persoonallisuuteen vaikuttavista tekijöistä ja persoonallisuuden tutkimusmenetelmistä. Kurssilla tutustutaan yleisimpiin mielenterveyshäiriöihin, niiden psykologisiin, sosiaalisiin ja biologisiin taustatekijöihin sekä erilaisiin hoitomenetelmiin. Pohditaan myös psyykkistä hyvinvointia.

44 41 PS6 Sosiaalipsykologia (koulukohtainen syventävä) Kurssi auttaa ymmärtämään ihmisten välistä vuorovaikutusta ja yksilön toimintaa erilaisissa ryhmissä ja yhteisöissä. Perehdytään sosiaalipsykologisiin tutkimuksiin, mutta pyritään tekemään myös toiminnallisia harjoituksia. PS7 Psykologinen tutkimus -verkkokurssi (koulukohtainen syventävä) Kurssi toteutetaan pitkälti fronterissa. Opiskelija perehtyy psykologia-tieteen tutkimusmenetelmiin ja harjaantuu psykologian yo-kokeen tutkimustehtäviin (tutkimussuunnitelman kirjoittaminen ja tutkimusten arviointi). Kurssiin kuuluu myös oman pienimuotoisen tutkimuksen tekeminen käytännössä joko itsenäisesti tai pienryhmässä. Kiinnostavan aiheen saa valita itse, mutta opettaja auttaa tutkimusongelman rajaamisessa ja menetelmien valinnassa. Tutkimuksen tekemisen ja raportoinnin myötä opiskelijan valmiudet arvioida kriittisesti esim. median tapaa esittää tutkimustuloksia kehittyvät.

45 42 TERVEYSTIETO (TE) Kurssien suoritusjärjestys Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Terveystiedon yo-koe perustuu kursseihin 1-3. Opinnoissa voi edetä esimerkiksi seuraavan aikataulun mukaisesti (sulut ohjaavat valitsemaan kurssin, jos aiot kirjoittaa yo-kokeen jo 3.v. syksyllä): Opiskeluvuosi 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi Suoritettavat kurssit TE1 (TE2) TE2 (TE2, TE3, TE4) TE3, TE4 Terveystiedon kursseja ei suositella tentittäväksi, koska tunneilla keskustellaan ja pohditaan asioita paljon yhdessä. Tutustumiskäyntejä tehdään myös mahdollisuuksien mukaan. TE1 Terveyden perusteet (valtakunnallinen pakollinen) Oppisisältönä ovat fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky, kansantaudit ja tartuntataudit, terveyserot ja terveyden- ja sosiaalihuollon palvelut. TE2 Nuoret, terveys ja arkielämä (valtakunnallinen syventävä) Oppisisältönä ovat elämä aikuisuuden ja vanhemmuuden näkökulmasta, arvojen ja arvostusten pohtiminen terveyden ja sairauden näkökulmasta, omien elämäntapavalintojen pohtiminen hyvinvoinnin näkökulmasta sekä koetun terveyden ja terveysongelmien ilmiöiden kuvaaminen. TE3 Terveys ja tutkimus (valtakunnallinen syventävä) Oppisisältönä ovat historialliset tutkimisen näkökulmat terveydessä. Tutustutaan myös terveyteen liittyviin tutkimuksiin ja terveydenhuollon käytäntöihin. TE4 Tekemällä terveeksi (koulukohtainen soveltava kurssi) Opiskelija suunnittelee terveyteen liittyvän projektin ja sen toteutuksen sekä esittelee sen kirjallisesti opettajalle. Projekteina voivat olla esimerkiksi oma painonhallinta, tupakoinnin lopettaminen, terveyteen liittyvän tapahtuman suunnittelu ja toteutus koulussa sekä ajankohtaista terveydessä -taulun ylläpito. Teemoina voivat olla vaihtuvat aihekokonaisuudet tai osallistuminen koulun ulkopuoliseen kurssiin. Kurssi suoritetaan pääsääntöisesti itsenäisesti, ja aikataulu sovitaan projektin mukaan. Hyväksytysti suoritetusta kurssista annetaan suoritusmerkintä, ja sen voi suorittaa vain, pakolliset ja syventävät kurssit on suoritettu.

46 43 TAIDEOPINTOPOLKUJA Kuvataideaineiden kursseja, jotka tukevat toisiaan. Polut eivät ole sitovia! TAITEELLINEN ILMAISU KU1 Sommittelun ja väriopin perusteet KU2 Eurooppalainen taide esihistoriasta uusklassismiin KU3 Eurooppalaisen taiteen historia 1800 ja1900 -luvuilla PM1 Piirtämisen perusteet PM2 Maalaamisen perusteet PM3 Tekniikat ilmaisun tukena PM8 Elävän mallin piirustus GR2 Metalligrafiikan perusteet KU11 Kuvataiteen lukiodiplomi KU4 Ihminen ja ympäristö PM4 Ihminen KU7 Tavoitteena kuvataiteen jatko-opinnot KU5 Suomalaisen taiteen PM5 Öljymaalaus VAL1 Valokuvauksen peruskurssi historia PM6 Teema työskentelyn kurssi KO1 Malli, muotti ja valu MUOTOILU JA ARKKITEHTUURI KU1 Sommittelun ja väriopin perusteet KU2 Eurooppalainen taide esihistoriasta uusklassismiin TP1 Teknisen piirustuksen perusteet TP2 Pinnasta tilaan KR4 Raku-keramiikka KO1 Malli, muotti ja valu KU3 Eurooppalaisen taiteen TP3 Ideasta toteutukseen KO2 Valo, varjo ja veistos historia 1800 ja luvuilla KU4 Ihminen ja ympäristö KR1 Käsinrakennustekniikat PM1 Piirtämisen perusteet KU5 Suomalaisen taiteen KR2 Valutekniikat PM2 Maalaamisen perusteet historia KR3 Keramiikan projektityö KU11 Kuvataiteen lukiodiplomi PM8 Elävän mallin piirtäminen KU9 Muotoilu NYKYTAIDE JA TEORIA KU1 Sommittelun ja väriopin perusteet KU2 Eurooppalainen taide esihistoriasta uusklassismiin KU3 Eurooppalaisen taiteen historia 1800 ja luvuilla PM1 Piirtämisen perusteet PM6 Teema työskentelyn kurssi KU7 Tavoitteena kuvataiteen jatkoopinnot VAL2 Valokuvataide VAL3 Valokuvasarjat VAL4 Värivalokuvaus KU4 Ihminen ja ympäristö KU8 Ulkoeurooppalainen taide VAL5 Valokuvauksen kokeileva muotokuvakurssi KU5 Suomalaisen taiteen KU10 Nykytaide oman työskentelyn VAL6 Ympäristötaide ja valokuva historia lähtökohtana VAL1 Valokuvauksen peruskurssi FI5 Taiteen filosofia

47 44 VAATETUS JA TEKSTIILI KU1 Sommittelun ja väriopin perusteet KU2 Eurooppalainen taide esihistoriasta uusklassismiin KU3 Eurooppalaisen taiteen historia 1800 ja luvuilla TS1 Seinätekstiili huovuttaen TS2 Silkkipaino TS3 Kankaanpainannan ja värjäyksen jatkokurssi TS7 Tekstiilitaiteen projektikurssi PM1 Piirtämisen perusteet PM2 Maalaamisen perusteet KU4 Ihminen ja ympäristö TS4 Kokeilevan tekstiilitaiteen kurssi PM3 Tekniikat ilmaisun tukena KU5 Suomalaisen taiteen TS5 Vaatesuunnittelu PM5 Öljymaalaus historia TS6 Tekstiilitaiteen lukiodiplomi KU12 Kuvitus ja kirjansidonta MEDIA KU1 Sommittelun ja väriopin perusteet MM1 Multimedian osatekijät MM5 Photoshop digitaalinen kuvankäsittely KU2 Eurooppalainen taide esihistoriasta uusklassismiin MM2 Multimedian käsikirjoitus ja suunnittelu MM6 Taitto InDesign ohjelman perusteet KU3 Eurooppalaisen taiteen MM3 Multimediaprojekti KU6 Media ja kuvien viestit historia 1800 ja luvuilla KU4 Ihminen ja ympäristö MM4 Multimediaprojekti PM7 Sarjakuvatyöpaja KU5 Suomalaisen taiteen historia VAL1 Valokuvauksen peruskurssi VAL2 Valokuvataide ELO8 Median lukiodiplomi GRAAFINEN KU1 Sommittelun ja väriopin perusteet PM1 Piirtämisen perusteet VAL7 ImageOn valokuvauksen ja grafiikan integroiva kurssi KU2 Eurooppalainen taide esihistoriasta uusklassismiin PM2 Maalaamisen perusteet KU6 Media ja kuvien viestit KU3 Eurooppalaisen taiteen PM4 Ihminen VAL1 Valokuvauksen peruskurssi historia 1800 ja luvuilla KU4 Ihminen ja ympäristö GR1 Kohopainomenetelmät VAL2 Valokuvataide KU5 Suomalaisen taiteen GR2 Metalligrafiikan perusteet MM5 Photoshop digitaalinen historia kuvankäsittely GR3 Väri, viiva ja valööri MM6 Taitto InDesign ohjelman metalligrafiikassa perusteet GR4 Metalligrafiikalla kokeilua MM/ Mupe Multimedian perusteet

48 45 VALOKUVA KU1 Sommittelun ja väriopin perusteet VAL1 Valokuvauksen peruskurssi VAL7 ImageOn valokuvaa ja grafiikkaa integroiva kurssi KU2 Eurooppalainen taide esihistoriasta uusklassismiin VAL2 Valokuvataide VAL8 Portfoliokurssi KU3 Eurooppalaisen taiteen VAL3 Valokuvasarjat MM5 Photoshop digitaalinen historia 1800 ja luvuilla kuvankäsittely KU4 Ihminen ja ympäristö VAL4 Värivalokuvaus MM6 Taitto InDesign ohjelman perusteet KU5 Suomalaisen taiteen VAL5 Valokuvauksen kokeileva ELO1 Elokuvakerronnan perusteet - historia muotokuvakurssi dokumentti VAL6 Ympäristötaide ja valokuva KU6 Media ja kuvien viestit ELOKUVA KU1 Sommittelun ja väriopin PM1 Piirtämisen perusteet ELO6 Kokeellinen 16mm:n elokuva perusteet KU2 Eurooppalainen taide esihistoriasta uusklassismiin PM7 Sarjakuvatyöpaja ELO7 Elokuvan projektikurssi KU3 Eurooppalaisen taiteen ELO1 Elokuvakerronnan perusteet - ELO8 Median lukiodiplomi historia 1800 ja luvuilla dokumentti KU4 Ihminen ja ympäristö ELO2 Fiktiivinen elokuva VAL1 Valokuvauksen peruskurssi KU5 Suomalaisen taiteen ELO3 Animaatiotyöpaja VAL2 Valokuvataide historia ELO4 Syventävä elokuvailmaisu VAL3 Valokuvasarjat ELO5 Elokuvakäsikirjoitus

49 46 KUVATAIDE (KU) Suoritusjärjestys Opiskeluvuosi 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi Suoritettavat kurssit KU1, KU2, KU3 KU12 KU4, KU5 KU12 KU1 Sommittelun ja väriopin perusteet (koulukohtainen pakollinen) KU6, KU7, KU8, KU9, KU10, KU11, KU12 Kurssilla tarkastellaan kuvan rakentamisen peruselementtejä: sommittelua, väriä ja tilan kuvaamisen keinoja piirtämällä, maalaamalla tai kolmiulotteisesti. KU2 Eurooppalaisen taiteen historia ja kulttuurin tuntemus esihistoriasta uusklassismiin (koulukohtainen pakollinen) Kurssilla opiskelija tutustuu taiteen historiaan esihistoriallisesta ajasta uusklassismiin kirjallisuuden, kuvien ja omakohtaisen työskentelyn avulla. Kurssi niveltyy aihekokonaisuuteen kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus. KU3 Eurooppalaisen taiteen historia ja 1900-luvuilla (koulukohtainen pakollinen) Kurssi tarkastelee eurooppalaista kuvataidetta ja arkkitehtuuria romantiikasta nykytaiteeseen luentojen, kuvien, kuva-analyysien ja omakohtaisen työskentelyn avulla. Kurssi niveltyy aihekokonaisuuteen kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus. KU4 Ihminen ja ympäristö (koulukohtainen pakollinen) Kurssi tarkastelee rakennettua ja luonnon ympäristöä, arkkitehtuurin ja muotoilun peruskäsitteitä ja ympäristötaidetta. Kurssilla voidaan vierailla aihepiiriin sopivissa näyttelyissä, museoissa, muissa julkisissa tiloissa tai esimerkiksi muotoilijan työhuoneella. KU5 Suomalaisen taiteen historia (koulukohtainen pakollinen) Kurssi tarkastelee suomalaisen kuvataiteen ja arkkitehtuurin historiaa esihistoriasta nykytaiteeseen kirjallisuuden, luentojen ja omakohtaisen työskentelyn avulla. Kurssi niveltyy aihekokonaisuuteen kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus. KU6 Media ja kuvien viestit (koulukohtainen syventävä) Kurssilla opiskelija tutustuu kuvan merkitykseen mediassa. Kurssilla käsitellään kuvajournalismia, mainontaa, populaarikulttuuria ja sarjakuvaa. Opiskelija analysoi mediakuvia eri näkökulmista. Kurssilla opiskelija oppii graafisen suunnittelutyön perusteita ja ymmärtää visuaalisuutta tuotteistamisessa ja tuotemerkkien luomisessa. Tietokonetta käytetään mahdollisuuksien mukaan. KU7 Tavoitteena kuvataiteen jatko-opinnot (koulukohtainen syventävä)

50 47 Kurssi on kertauskurssi ja valmentaa jatko-opintoihin. Kurssilla käsitellään taideoppilaitoksiin pyrkimiseen liittyviä asioita, kuten eri taide- ja kulttuurialojen kouluja ja koulutusohjelmia sekä pääsykokeita. Kurssi syventää opiskelijan omaa kuvallista ja sisällöllistä ilmaisua kaksi- ja kolmiulotteisten harjoitustöiden avulla. KU8 Ulkoeurooppalainen taide (koulukohtainen syventävä) Kurssilla tarkastellaan esimerkiksi Etelä-Amerikan, Afrikan, Intian, Kiinan ja Lähi-idän taiteen historiaa, kulttuuria ja nykytaidetta. Tutustutaan ulkoeurooppalaisiin taidekäsityksiin ja taiteen merkitykseen identiteetin muodostumiselle. Aiheita lähestytään luentojen, diojen ja omakohtaisen taiteellisen työskentelyn kautta. Mahdollisuuksien mukaan kurssilla vieraillaan aihepiiriin liittyvissä näyttelyissä ja museoissa. Hyväksytysti suoritetusta kurssista annetaan suoritusmerkintä. KU9 Muotoilu (koulukohtainen soveltava) Kurssilla tarkastellaan muotoilua, tuotekehitysprosessia ja mitä on muotoilijan työ. Tutustutaan tuotteen kehityskaareen: miten tapahtuu prosessi ideasta valmiiksi tuotteeksi ja mitä on tuotteistaminen. Tutustutaan termeihin estetiikka, ekologia, ekonomia ja ergonomia muotoilukontekstissa. Opitaan muotoilun perustaitoja; ongelmanratkaisua, kulttuurista ajattelua, taiteellista ilmaisua ja innovatiivista asennetta. Kurssilla tehdään 2- ja 3-ulotteisia harjoitustöitä. KU10 Nykytaide oman työskentelyn lähtökohtana (koulukohtainen soveltava) Kurssilla tarkastellaan nykytaidetta. Aihetta lähestytään luentojen, näyttelyvierailuiden ja oman taiteellisen työskentelyn kautta. Kurssilla seurataan ja arvioidaan nykytaiteen ajankohtaisia ilmiöitä. Opiskelija harjaantuu tavoitteelliseen prosessinomaiseen työskentelyyn ja käyttämään nykytaiteen keinoja omassa taiteellisessa työskentelyssään. Kurssilla opiskelija toteuttaa oman produktion. Hyväksytysti suoritetusta kurssista annetaan suoritusmerkintä. KU11 Kuvataiteen lukiodiplomi (koulukohtainen soveltava) Kurssi on valtakunnallinen kurssi, jonka tehtävät tekee Opetushallitus. Opiskelija valitsee yhden tehtävän, jonka parissa hän työskentelee koko kurssin ajan. Työskentelyyn liittyy prosessiportfolio, jossa opiskelija kuvaa työskentelyprosessiaan. Opiskelija ei saa kurssilla opettajalta apua, vaan työskentelee itsenäisesti opettajan valvonnassa koulun tiloissa. Diplomityön arvioivat sekä ohjaava opettaja että ulkopuolinen asiantuntija. Työ arvioidaan asteikolla 1 5. Hyväksytysti suoritetusta kurssista annetaan suoritusmerkintä. KU12 Kirjansidonta (koulukohtainen soveltava) Kurssilla opiskellaan pääasiassa kirjansidonnan ja mikäli aikaa riittää kuvituksen perusteita. Opiskelija oppii suunnittelemaan ja sitomaan kirjan. Mahdollisuuksien mukaan kurssilla vieraillaan kuvittajan työpajassa tai kirjansitomossa. Hyväksytysti suoritetusta kurssista annetaan suoritusmerkintä.

51 48 PIIRUSTUS JA MAALAUS (PM) Suoritusjärjestys Pima-kurssit suositellaan suoritettaviksi siten, että joko PM1 tai PM2 ennen muita ja viimeisenä PM6. PM1 Piirtämisen perusteet (koulukohtainen syventävä) Kurssilla piirretään erilaisin piirtimin sekä havainnosta että mielikuvista. Tutkitaan esineiden muotoja ja tilaa. PM2 Maalaamisen perusteet (koulukohtainen syventävä) Kurssilla työskennellään sekä akvarellein että peitevärein, opiskellaan maalaamisen perusteita. Aiheina käytetään havaintomaailmaa ja mielikuviin perustuvia ideoita. PM3 Tekniikat ilmaisun tukena (koulukohtainen syventävä) Kurssilla kokeillaan erilaisia piirustus- ja maalaustekniikoita. Haetaan omaan ilmaisuun ja työn sisältöön sopivia keinoja. Uusina tekniikoina harjoitellaan pastelli- ja temperatekniikoita. Nykytaiteen keinoja tutkitaan. PM4 Ihminen (koulukohtainen syventävä) Kurssilla tutkitaan ihmisen kuvaamista eri välineiden näkökulmista, havainnoiden ja piirtäen mielikuvista. PM5 Öljymaalaus (koulukohtainen syventävä) Kurssilla työskennellään valittujen teemojen mukaan öljyvärein, tekniikkaan tutustuen ja omaa ilmaisua kehitellen. PM6 Teematyöskentelyn kurssi (koulukohtainen syventävä) Kurssilla työskennellään itsenäisesti annetun teeman mukaan vapaavalintaisin tekniikoin. Opiskelija rakentaa töistään teossarjan (näyttelyn) ja laatii työskentelystään prosessiportfolion. PM7 Sarjakuvatyöpaja (koulukohtainen soveltava) Kurssilla tutustutaan mustavalkoisen sarjakuvan perusteisiin, harjoitellaan sarjakuvan piirtämisen tavallisimpia tekniikoita lyijykynillä ja tusseilla sekä tehdään lopputyölehti. Hyväksytysti suoritetusta kurssista annetaan suoritusmerkintä. PM8 Elävän mallin piirustus (koulukohtainen soveltava) Kurssilla piirretään ja maalataan elävää mallia sekä havainnosta että vapaasti soveltaen. Kurssi pidetään yleensä lauantaisin. Hyväksytysti suoritetusta kurssista annetaan suoritusmerkintä.

52 49 KUVANVEISTO (KO) Kaikki kuvanveistokurssit ovat sisällöiltään itsenäisiä, joten ne voi suorittaa missä järjestyksessä hyvänsä. KO1 Malli, muotti ja valu (koulukohtainen syventävä) Kurssilla opiskellaan kuvanveiston alkeita, perehdytään kuvanveiston historiaan, saventyöstötekniikoihin ja tehdään savesta sekä poltettava veistos että toinen veistos, joka valetaan kipsiin. Kipsiveistos voi olla joko reliefi tai pysti. Kolmiulotteinen tekeminen on tällä kurssilla etusijalla. Mietitään myös valon ja varjon merkitystä veistoksessa. KO2 Valo, varjo ja veistos (koulukohtainen syventävä) Kurssilla tutkitaan valoa ja varjoa. Tehdään kokeiluja erilaisia itserakennettuja pintoja valaisten, rakennetaan valoveistoksia tai valaisimia. Materiaaleina käytetään erilaisia papereita, lasia ja tukirakenteisiin sopivia materiaaleja. Voidaan tehdä esimerkiksi lasimosaiikkivalaisin tai pieniä valoveistoksia käyttäen apuna paperisavea. KO3 Kokeileva kuvanveisto (koulukohtainen syventävä) Opiskelija toteuttaa oman veistoproduktion. KO4 Lasimaalaus (koulukohtainen soveltava) Lyijylasi- ja tiffanykurssilla tehdään kaksiulotteisia lasimaalauksia, leikataan värillistä lasia lasiveitsellä ja liitetään yhteen joko lyijykiskolla tai tiffanytekniikalla. Työhön ohjataan kertomalla tekniikoiden historiasta kuvin sekä katsomalla filmi, jossa näytetään, kuinka tällaista työtä tehdään. Samalla opitaan työvälineistä ja työaineista tietoa, joka auttaa ehkäisemään työtapaturmia. Hyväksytysti suoritetusta kurssista annetaan suoritusmerkintä.

53 50 VALOKUVAUS (VAL) Suoritusjärjestys Kurssit 1 ja 2 suoritetaan tässä järjestyksessä. Sen jälkeen valokuvauksen kursseja voi opiskella vapaasti valitsemassaan järjestyksessä. VAL1 Valokuvauksen peruskurssi (koulukohtainen syventävä kurssi) Tutustutaan valokuvauksen perustekniikkaan, käsitteistöön ja ilmaisuun sekä digi- että filmikameroilla. Opitaan löytämään kameran rakenteesta ja toiminnasta omaa ilmaisua tukevat valinnat. Opitaan valokuvan valmistus perinteisellä pimiötekniikalla filmiltä mustavalkosuurennokseksi. VAL2 Valokuvataide (koulukohtainen syventävä kurssi) Tutustutaan valokuvahistoriaan camera obscurasta digitaaliseen valokuvaan. Tutkitaan valokuvan olemusta tulkitsemalla ja analysoimalla. Perehdytään digitaalisen ja filmipohjaisen valokuvauksen eroavaisuuksiin ja ominaispiirteisiin. Kehitetään sekä filmipohjaisen että digitaalisen kuvan valmistuksen taitoja. Tutustutaan Photoshop-ohjelmaan digitaalisena pimiönä. Pyritään löytämään valokuvauksen menetelmiä oman ilmaisun monipuolistajina. VAL3 Valokuvasarjat (koulukohtainen syventävä kurssi) Syvennytään sarjalliseen kuvakerrontaan. Tutkitaan journalistista kuvakerrontaa, mainosten kuvakieltä ja valokuvasarjoja taidekuvina. Harjoitusten avulla pohditaan samanaikaisen ja ajassa etenevän kuvasarjan eroja ja ominaispiirteitä sekä äänen ja still-kuvan yhdistämisen tuomia mahdollisuuksia. Syvennetään erityisesti valokuvauksen kannalta olennaisia työtapoja Photoshop-ohjelmassa. VAL4 Värivalokuvaus (koulukohtainen syventävä kurssi) Opitaan hallitsemaan värin vaikutusta valokuvan viestiin ja sommitteluun sekä näkemään valon, varjon ja heijastusten värejä. Harjaannutaan myös havainnoimaan sävyjä ja vivahteita sekä ympäristössä että itse työstetyissä kuvissa. Tehtävät toteutetaan sekä pimiö- että digitaalitekniikalla. VAL5 Valokuvauksen kokeileva muotokuvakurssi (koulukohtainen soveltava kurssi) Tutkitaan valon ja valaisun luonnetta ja keinoja ilmaisussa sekä pohditaan muoto- ja henkilökuvan ominaisuuksia ja mahdollisuuksia. Tutustutaan studiokuvauksen perusasioihin: valaisuun, studiokaluston käyttöön, tilanteen ja mallin ohjaukseen sekä projektin organisoimiseen. Tehtävissä tutustutaan sekä perinteiseen että kokeellisempaan tapaan lähestyä muotokuvaa.

54 VAL6 Ympäristötaide ja valokuva (koulukohtainen soveltava kurssi) 51 Laajennetaan käsitystä valokuvan mahdollisuuksista perehtymällä erityisesti ympäristötaiteen ja valokuvan suhteeseen. Kurssiin sisältyy elämyksellinen työskentely viikonloppuna maastossa sekä näyttelytasoisten vedosten valmistaminen ja näyttelykokonaisuuden suunnittelu ja rakentaminen. Pyrkimyksenä on saada näyttely esille johonkin julkiseen, yleisölle avoimeen tilaan koulun ulkopuolelle. VAL7 ImageOn valokuvaa ja grafiikkaa (koulukohtainen soveltava kurssi) Pohjakurssiksi suositellaan GR2-kurssin suorittamista. Tutustutaan valokuvan ja grafiikan yhdistämisen tuomiin mahdollisuuksiin. Kuvailmaisussa käytetään valokuvaa, valotettavaa kuvaa (piirrosta tms.), digitaalista kuvankäsittelyä sekä grafiikan vedostusmenetelmiä. Digitaalista kuvankäsittelyä yhdistetään perinteisiin materiaaleihin vedospaperista painoväreihin. VAL8 Portfoliokurssi (koulukohtainen soveltava kurssi) Omista kuvista ja teoksista tehdään sekä sähköinen että perinteinen portfolio. Omia kuvanveisto-, keramiikka-, tekstiili ym. töitä kuvataan edustaviksi valokuviksi portfoliota varten. Opitaan esittelemään vakuuttavasti omia taiteellisia tuotoksia valokuvista veistoksiin sekä itseä kuvien tekijänä niin sanoin kuin kuvin.

55 52 ELOKUVA (ELO) Kurssien suoritusjärjestys ELO1 suoritetaan ensimmäisenä. Soveltavan ELO6-kurssin pohjaksi tarvitaan ELO1- kurssi ja lisäksi suositellaan ELO4-kurssia tai VAL1-kurssia. Median lukiodiplomikurssia (ELO8) varten tulee olla suoritettuna neljä pohjakurssia. Mahdollisia kursseja ovat esimerkiksi kaikki elokuvakurssit, multimedian kurssit, valokuvauksen kurssit, Median kuvat (KU6), Sarjakuvatyöpaja (PM7) tai opettajan kanssa erikseen sovittavat kurssit. Muuten elokuvakursseja voi opiskella ELO1-kurssin jälkeen vapaasti valitsemassaan järjestyksessä. Kurssien itsenäinen suorittaminen Kursseja ei pääsääntöisesti voi suorittaa itsenäisesti. Hyvin perustellusta syystä tästä voidaan tehdä poikkeus, jos opiskelija on osoittanut hallitsevansa tarvittavat taidot kurssin suorittamiseen sekä esittänyt työsuunnitelman ja aikataulun opettajalle etukäteen. Opiskelija dokumentoi elokuvan tekoprosessin esimerkiksi portfolion avulla. ELO1 Elokuvakerronnan perusteet dokumentti (koulukohtainen syventävä) Tutustutaan elokuvailmaisun perusteisiin ja keskeiseen sanastoon. Opitaan videokuvauksen ja editoinnin perusteet. Käydään läpi dokumenttikerronnan eri mahdollisuuksia ja tutustutaan dokumenttielokuvan historiaan ja nykypäivään. Toteutetaan yksin ja pienryhmissä harjoituksia sekä lyhyt dokumenttielokuva. ELO2 Fiktiivinen elokuva (koulukohtainen syventävä) Opitaan analysoimaan sanallisesti ja kuvallisesti fiktiivisten elokuvien dramaturgiaa ja sisältöä sekä elokuvan keinoja. Tutustutaan elokuvataiteen historiaan ja fiktioelokuvan eri tuotantomalleihin. Toteutetaan itse elokuva kaikkine työvaiheineen: käsikirjoituksen vaiheet, tuotannon suunnittelu, työnjako, lavastus, puvustus, valaisu, harjoitukset, näyttelijäntyö ja ohjaus, kuvaukset, äänityöt, editointi ja jälkikäsittely. ELO3 Animaatiotyöpaja (koulukohtainen syventävä) Kuvasta eläväksi kuvaksi: tutustutaan animaatioelokuvan perinteeseen ja eri animointitekniikoihin. Opitaan animaation periaate, perehdytään liikkeen ja keston suhteisiin ja animaation ajoitukseen. Käydään läpi animaatioelokuvan tuotantovaiheet ideasta animaatioksi. Toteutetaan yksin ja pienryhmässä harjoituksia sekä lyhyt animaatioelokuva vapaasti valittavalla tekniikalla. ELO4 Syventävä elokuvailmaisu (koulukohtainen syventävä) Tutustutaan liikkuvan kuvan ja videotaiteen keinoihin nykytaiteessa. Tutkitaan miten taideteos toimii esityksenä, kokeillaan liikkuvaa kuvaa osana taideteosta ja äänen mahdollisuuksia taiteellisessa prosessissa. Toteutetaan yksin tai pienryhmissä kokeellinen elokuva, videoinstallaatio tai muu taide-elokuvaan liittyvä audiovisuaalinen esitys.

56 53 ELO5 Elokuvakäsikirjoitus (koulukohtainen soveltava) Tutustutaan elokuvan suunnittelun vaiheisiin ideasta käsikirjoitukseksi. Opetellaan elokuvan dramaturgisen kokonaisrakenteen hahmottamista kirjoitusharjoitusten, elokuvaanalyysien ja luentojen avulla. Opitaan synopsiksen ja treatmentin käyttö sekä käsikirjoituksen ulkoasu. Harjoitellaan rakentamaan henkilöitä ja kohtauksia, purkamaan tarinarakenteita ja kirjoittamaan dialogia. Lopputyönä tehdään käsikirjoitus, jonka voi toteuttaa elokuvaksi esimerkiksi ELO2- tai ELO6-kurssilla. Hyväksytysti suoritetusta kurssista annetaan suoritusmerkintä. ELO6 Kokeellinen 16 mm:n elokuva (koulukohtainen soveltava) Tutustutaan elokuvan teon perusteisiin filmitekniikkaa käyttäen. Työpajaluonteisella kurssilla hyödynnetään avantgardistien perinnettä jatkavaa, kokeellisen elokuvan tekijöiden elvyttämää handprocessing-tekniikkaa. Ryhmätyönä toteutettavat elokuvat kuvataan 16 mm filmikameralla, kehitetään negatiivit itse sangoissa ja leikataan leikkauspöydässä tai jatkotyöstetään digitaalisesti. Lopputuloksena on "vanhanaikainen" mustavalkoinen filmi naarmuineen ja roskineen. Tutustutaan mykän elokuvan historiaan ja toteutetaan mahdollisuuksien mukaan elokuvakonsertti elävän musiikin kera. Hyväksytysti suoritetusta kurssista annetaan suoritusmerkintä. ELO7 Elokuvan projektikurssi (koulukohtainen soveltava) Toteutetaan elokuvaan liittyvä projekti, joka voi olla oppiaineita integroiva, tai se voidaan tehdä yhteistyössä esimerkiksi kulttuurilaitosten, yritysten, muiden oppilaitosten, yhteisöjen tai kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Projektin tavoitteet ja sisällöt määritellään erikseen. Hyväksytysti suoritetusta kurssista annetaan suoritusmerkintä. ELO8 Median lukiodiplomi (koulukohtainen soveltava) Vuosittain toistuva valtakunnallinen kurssi. Lukiodiplomityön lisäksi kurssiin kuuluu prosessiportfolio tehtävineen. Opettaja valvoo työskentelyprosessin etenemistä. Lukiodiplomityön opiskelija tekee itsenäisesti. ELO8 Median lukiodiplomi -kurssia varten tulee olla suoritettuna neljä pohjakurssia. Mahdollisia kursseja ovat kaikki elokuvakurssit, kaikki multimedian kurssit, kaikki valokuvauksen kurssit, KU6 Median kuvat, PM7 Sarjakuvatyöpaja tai opettajan kanssa erikseen sovittavat kurssit. Diplomityön arvioivat sekä ohjaava opettaja että ulkopuolinen media-alan asiantuntija. Työ arvioidaan asteikolla 1 5. Hyväksytysti suoritetusta kurssista annetaan suoritusmerkintä.

57 54 GRAFIIKKA (GR) Grafiikan kurssit 2, 3 ja 4 suoritetaan numerojärjestyksessä. Kurssin GR1 voi suorittaa milloin vain. Kursseja ei voi suorittaa itsenäisesti. GR1 Kohopainomenetelmät (koulukohtainen syventävä) Kohopainomenetelmistä linoleikkaus ja vesiväripuupiirros. Linoleikkaukset toteutetaan sekä yhdellä että useammalla laatalla, vesiväripuupiirros yhdellä. Töistä otetaan useita toisistaan poikkeavia värivedoksia. GR2 Metalligrafiikan perusteet (koulukohtainen syventävä) Etsaus-, akvatinta- ja kuivaneulatekniikat. Kurssilla opitaan vedosten tekeminen. GR3 Väri, viiva ja valööri metalligrafiikassa (koulukohtainen syventävä) Kurssille tullessaan opiskelija osaa etsaus- ja akvatintatekniikat. Kurssilla hän tekee metalligrafiikan teoksen kahdella laatalla. Opiskelija oppii uudenlaisia akvatintan työtapoja ja käyttää kahta laattaa työn valööriasteikon ja värivaihtelujen tukena. GR4 Metalligrafiikalla kokeilua (koulukohtainen soveltava) Kurssilla opiskelija oppii uusia tekniikoita: avosyövytyksen, pehmeäpohjan, chine coléen, carborundumin ja monotypian. Hyväksytysti suoritetusta kurssista annetaan suoritusmerkintä.

58 55 KERAMIIKKA (KR) Keramiikan kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Jos opiskelijalla on savitöistä kokemusta, voi opettaja antaa luvan poikkeavaan suoritusjärjestykseen. Kurssien itsenäinen suorittaminen ei ole mahdollista. KR1 Käsinrakennustekniikat (koulukohtainen syventävä) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija perehtyy keramiikan käsinrakennusmenetelmiin: muovailemiseen, levytekniikkaan ja makkaratekniikkaan. Läpikäydään myös erilaisia viimeistely- ja koristelumenetelmiä. Opiskelija saa teoreettista tietoa sekä käytännön kokemusta erilaisista keraamisista materiaaleista, työvälineistä ja lasitteista. KR2 Valutekniikat (koulukohtainen syventävä) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu kipsiin keramiikan apuvälineenä ja oppii valamaan esineitä valutekniikalla. Kurssilla valmistetaan pääsääntöisesti yksiosainen eli päästävä valumuotti ja mahdollisesti kaksiosainen muotti (esimerkiksi korvamuotti). Muotteja käyttämällä valmistetaan pieniä 4 15 kappaleen sarjoja. Kun viimeisteltävänä on useita samanlaisia esineitä, opiskelijalle muodostuu prosessista selkeämpi kuva toistettaessa samoja työvaiheita. Muotilla tuotettuja esineitä on myös helpompi käyttää kokeilevasti lasitusvaiheessa. KR3 Keramiikan projektityö (koulukohtainen syventävä) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii arvioimaan omaa osaamistaan ja resurssejaan keraamiseen työprosessiin ja kykenee aikatauluttamaan sitä. Tarkoituksena on syventää aikaisemmilla keramiikan kursseilla opittuja tietoja ja taitoja. Opiskelija suunnittelee ja toteuttaa keraamisen tuotteen tai tuotekokonaisuuden. Projekti voi painottua tuotesuunniteluun tai taiteeseen. Projektityöhön kuuluu pienimuotoinen kirjallinen selvitys työn eri vaiheista aikatauluineen. Selvityksessä havainnollistetaan työskentelyprosessia luonnosten avulla, ja se sisältää myös itsearviointia. Dokumenttia käytetään arviointikeskustelussa apuna. KR4 Raku-keramiikka (koulukohtainen soveltava) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu perinteiseen japanilaiseen polttomenetelmään sekä teoriassa että käytännössä. Kurssilla opiskelija saa kuvan rakutekniikan historiasta ja kytkennästä tee-seremoniaan. Työskentelyn kautta opiskelija syventää omaa ilmaisuaan taidekeramiikan keinoin. Kurssilla valmistetaan karkeasta shamottipitoisesta savesta esineitä, jotka lasituspoltetaan ulkona kaasu-uunissa. Kaasupolton jälkeen työt savustetaan. Tuloksena on yllätyksellisiä ja uniikkeja töitä.

59 56 TEKSTIILITAIDE (TS) Kurssit TS1 (huovutus) ja TS2 (silkkipainanta) ja TS5 (vaatesuunnittelu) voi suorittaa koska tahansa. Ennen TS3-kurssia (kankaanpainannan jatkokurssi) on suositeltavaa suorittaa TS2, muttei aivan välttämätöntä. Ennen TS4-kurssia (kokeilevat tekstiilitekniikat) on toivottavaa opiskella jokin muu tekstiilitaiteen kurssi, muttei välttämätöntä. TS6 edellyttää ainakin kahden aikaisemman tekstiilitaiteen kurssin suorittamista. TS7-kurssia edeltävät vaatimukset riippuvat kurssin kulloisestakin sisällöstä. TS1 Huovutus (koulukohtainen syventävä) Kurssilla opitaan huovutustekniikoita: vesi- ja neulahuovutusta, kolmiulotteisen kappaleen ja levyn huovuttamista. Kokeillaan materiaalien yhdistelyä, rei ittämistä, kirjontaa sekä maalauksellista ja selvärajaista jälkeä. TS2 Silkkipaino (koulukohtainen syventävä) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii suunnittelemaan ja painamaan jatkuvaa kangaspintaa paperikaavion avulla, suunnittelemaan värityksiä ja sekoittamaan painovärejä. Opiskelija oppii silkkipainannan mahdollisuudet ja rajoitteet. TS3 Kankaanpainannan jatkokurssi (koulukohtainen syventävä) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii valotuskaavion idean ja valmistuksen, oppii suunnittelemaan kuosin tähän tekniikkaan soveltuvaksi ja kykenee varioimaan ideaansa niin käyttö- kuin taidetekstiiliinkin. Lisäksi perehdytään painokangasmalliston suunnitteluun. TS4 Kokeilevan tekstiilitaiteen kurssi (koulukohtainen syventävä) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oivaltaa tekstiilitaiteen monet ulottuvuudet ja mahdollisuudet taiteellisen ilmaisun välineenä. Kurssilla tutustutaan tekstiilitaiteilijan työnkuvaan, tekniikoihin ja materiaaleihin laajalla skaalalla (kierrätys-, luonnon- ja muut materiaalit). Suunnitellaan ja valmistetaan taidetekstiileitä. TS5 Vaatesuunnittelu (koulukohtainen syventävä) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu vaatesuunnittelijan työnkuvaan. Kurssilla harjoitellaan ideointia ja visualisointia, esitystekniikkaa ja malliston suunnittelua niin vaatetusteollisuuteen kuin teatteriinkin. Kurssilla ei kaavoiteta tai ommella uusia vaatteita mutta voidaan esimerkiksi muokata anonyymi vaate uudeksi tai tehdä asusteita.

60 57 TS6 Käsityön lukiodiplomi (koulukohtainen soveltava) Käsityön diplomikurssi edellyttää vähintään kahden tekstiilitaiteen kurssin suorittamista. Kurssi on vuosittain toistuva valtakunnallinen kurssi, jonka tehtävät tulevat Opetushallituksesta. Opiskelija valitsee yhden tehtävän, jonka parissa hän työskentelee kurssin ajan. Lisäksi hän tekee prosessiportfolion, josta ilmenevät työn edistyminen ja ideoiden kehittyminen. Diplomityön arvioivat sekä ohjaava opettaja että ulkopuolinen asiantuntija. Työ arvioidaan asteikolla 1 5. Hyväksytysti suoritetusta kurssista saa S- merkinnän. TS7 Tekstiilitaiteen projektikurssi (koulukohtainen soveltava) Kurssi pidetään tarvittaessa, ja se voi olla projekti mihin hyvänsä koulun tai sen ulkopuoliseen tapahtumaan, jossa tarvitaan tekstiilitaiteen kursseilla opittuja taitoja (esimerkiksi puvustuskurssi näytelmään). Projektikurssi voidaan myös pitää kahden tai useamman oppiaineen kanssa yhdessä.

61 58 TEKNINEN PIIRUSTUS (TP) Kursseja TP1 ja TP2 ei tarvitse suorittaa numerojärjestyksessä. Kurssin TP3 voi käydä vasta kurssien TP1 tai TP2 suorittamisen jälkeen. Opiskeluvuosi 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi Suoritettavat kurssit TP1, TP2 TP1, TP2 TP1, TP2,TP3 TP1 Teknisen piirustuksen perusteet (koulukohtainen syventävä) Kurssilla tutustutaan teknisen piirustuksen työvälineisiin ja vakiintuneisiin merkintätapoihin. Tehtävien avulla perehdytään esine- ja sisustussuunnittelun perusteisiin. Omia suunnitelmia ja ideoita visualisoidaan muun maassa projektiopiirustusten, pohjapiirrosten ja aksonometristen kuvien avulla. TP2 Pinnasta tilaan (koulukohtainen syventävä) Kurssilla perehdytään perspektiivikuvan rakenteeseen ja erilaisten perspektiivipiirustusten konstruointiin. Tehtävien avulla tutkitaan sisä- ja ulkotilojen sekä valojen ja varjojen perspektiivistä kuvaamista sekä syvennetään opiskelijan tietoja arkkitehtuurista. TP3 Ideasta toteutukseen (koulukohtainen syventävä) Kurssilla sovelletaan aiemmin opittuja teknisen piirustuksen tietoja ja taitoja. Tehtävissä keskitytään ideointiin, suunnitteluun ja erilaisten esitystekniikoiden harjoitteluun. Kurssin aikana opiskelija toteuttaa lopputyönään yhden omavalintaisen projektin.

62 59 MULTIMEDIA (MM) Kurssien suoritusjärjestys Opiskeluvuosi 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi Suoritettavat kurssit MM1 ja MM2 (MM5, MM6, MM7) MM3 ja MM4 (MM5, MM6, MM7) MM1 Multimedian osatekijät (multimedialinjalaiselle pakollinen) (MM5, MM6, MM7) Opiskelija tutustuu multimedian eri osatekijöihin, kuten grafiikkaan, tekstiin, valokuvaan, animaatioon, ääneen ja videoon, sekä niiden vuorovaikutukseen ja rooliin uusissa medioissa. Opiskelija oppii kunkin osa-alueen työstämisessä vaadittavien sovellusohjelmien käyttöä. MM2 Multimedian käsikirjoitus ja suunnittelu (multimedialinjalaiselle pakollinen) Suunnitellaan interaktiivinen multimediaesitys, laaditaan käsikirjoitus ja harjoitellaan käyttöliittymäsuunnittelun perusteita. Kurssin aikana ideoidaan multimediaesitys, jonka opiskelijat toteuttavat kahden seuraavan kurssin aikana, sekä harjoitetaan edellä mainittuja suunnittelutaitoja harjoitusten avulla. MM3 ja MM4 Multimediaprojekti (multimedialinjalaiselle pakollisia) Kurssien aikana toteutetaan ryhmätyönä edellisellä kurssilla suunniteltu ja käsikirjoitettu multimediaprojekti. Kurssit syventävät kahdella ensimmäisellä kurssilla opittuja tietoja ja taitoja eri tuotantotyökaluista ja osamedioista. Opetuksen paino on käytännön tekemisessä. MM5 Photoshop digitaalinen kuvankäsittely (koulukohtainen soveltava) Opiskelija tutustuu digitaalisen kuvankäsittelyn perusteisiin ja Photoshopkuvankäsittelyohjelman ominaisuuksiin. Erillisten tehtävien avulla perehdytään muun muassa piirto- ja valintatyökaluihin, muodonmuutoksiin, värinsäätötyökaluihin, tasoihin, tasomaskeihin, tehosteisiin, tekstityökaluun ja tehtävien automatisointiin. Tutustutaan myös kuvan skannaukseen, tulostamiseen ja valmisteluihin painotuotetta ja Internetsovelluksia varten. Hyväksytysti suoritetusta kurssista annetaan suoritusmerkintä. MM6 Taitto InDesign-ohjelman perusteet (koulukohtainen soveltava) Opiskelija tutustuu InDesign-taitto-ohjelmaan. Opiskelija perehtyy typografiaan ja harjoittelee tekstin ja kuvan sommittelua. Kurssilla opiskelija tekee taittoharjoituksina erilaisia esitteitä ja julisteita ja harjoittelee myös monisivuisen julkaisun tekemistä. Hyväksytysti suoritetusta kurssista annetaan suoritusmerkintä. MM7 Mupe Multimedian perusteet (koulukohtainen soveltava) Opiskelija tutustuu FLASH-multimediaohjelmien perustoimintoihin ja perehtyy erilaisiin animointitekniikoihin ja perusnavigointiin. Hyväksytysti suoritetusta kurssista annetaan suoritusmerkintä.

63 60 MUSIIKKI (MU) MU1 on suoritettava ennen muita musiikin kursseja. MU1 kannattaa suorittaa heti 1. vuonna, mutta viimeistään 2. vuonna. MU2 5-kurssien suoritusjärjestys on vapaa. MU1 Musiikki ja minä (valtakunnallinen pakollinen) MU2 Moniääninen Suomi (valtakunnallinen pakollinen on kuvataidelukiolaiselle syventävä kurssi) Kurssilla tutustutaan suomalaiseen musiikkiin, siihen liittyviin ilmiöihin sekä taustatekijöihin erityisesti musisoinnin ja kuuntelemisen avulla. MU3 Bändi (koulukohtainen soveltava) Soitetaan bändissä ja kehitetään yhteissoittotaitoja omat lähtökohdat huomioiden. Kurssin lopuksi bändit esiintyvät koulussa järjestettävässä konsertissa. Hyväksytysti suoritettu kurssi arvioidaan S-merkinnällä. MU4, MU5 ja MU6 Musiikkiprojekti (koulukohtaisia soveltavia) - toteutetaan musiikillinen kokonaisuus yksin tai ryhmässä - projektit vaihtelevat vuosittain - vakioprojekteina toteutetaan musiikkiesityksiä koulun juhliin - myös oman projektin itsenäinen suunnittelu ja toteutus on mahdollista Hyväksytysti suoritetut kurssit arvioidaan S-merkinnällä.

64 61 LIIKUNTA (LI) Valtakunnalliset pakolliset kurssit LI1 ja LI2 tulee suorittaa eri lukuvuosina. Halutessaan opiskelija voi suorittaa vain toisen. Liikunnan kursseja ei voi suorittaa itsenäisesti opiskellen eli tenttien. LI1 Taitoa ja kuntoa (valtakunnallinen pakollinen) Kurssin sisältönä on fyysisen kunnon harjoittelu ja oman kunnon mittaaminen ja arviointi, lihashuolto ja rentoutus, palloilu, voimistelu, tanssi, talviliikunta mahdollisuuksien mukaan, uinti ja vesipelastus, yleisurheilu, suunnistus ja luontoliikunta. LI2 Liikuntaa yhdessä ja erikseen (valtakunnallinen pakollinen) Syvennetään LI1-kurssin oppisisältöjä ja lisäksi perehdytään johonkin uuteen lajiin. LI3 Virkisty liikunnasta (valtakunnallinen syventävä) Kurssin sisältö valitaan kurssilaisten kesken tarkoituksena saada mukavia ja rentouttavia elämyksiä liikunnan kautta. LI4 Yhdessä liikkuen (valtakunnallinen syventävä) Kurssilla opetellaan juhlatansseja Wanhojen päivän tanssiaisia varten. LI5 Kuntoliikunta (valtakunnallinen syventävä) Kurssilla on tarkoitus keskittyä oman kunnon kohottamiseen. Opiskelijat laativat oman henkilökohtaisen liikuntasuunnitelman ja toteuttavat sen itsenäisesti tai ryhmän kanssa. LI6 Nauti luonnosta (koulukohtainen syventävä) Tällä koulukohtaisella kurssilla retkeillään Helsingin ja lähiympäristön luonnossa esimerkiksi kävellen, pyöräillen, meloen ja ratsastaen. LI7 Lumo (koulukohtainen soveltava) Kurssilla tehdään Lapin retki tutustuen saamelaiseen kulttuuriin ja Lapin elinkeinoihin. Kurssilla vaelletaan luonnossa. Kurssi voidaan integroida kuvataiteisiin tai biologiaan. Hyväksytysti suoritetusta kurssista saa suoritusmerkinnän. LI8 Liikunnan projektikurssi (koulukohtainen soveltava) Kurssilainen osallistuu ajankohtaiseen liikuntaprojektiin esimerkiksi lasketteluretkeen, kilpailuun, esitykseen tai tapahtumaan. Hyväksytysti suoritetusta kurssista saa suoritusmerkinnän. Huom! Ensimmäisenä lukiovuonna Wanhojen tanssien kurssin hyväksytysti suorittanut opiskelija saa S-merkinnän tästä kurssista, jolloin hänen on mahdollista saada toisena vuonna LI4-kurssin suorituksesta arvosana. LI9 Liikunnan lukiodiplomikurssi (koulukohtainen soveltava)kurssilla suoritetaan liikunnan lukiodiplomi. Lukiodiplomiin edellytetään viisi suoritettua liikunnan kurssia, joista yksi on lukiodiplomikurssi. Hyväksytysti suoritetusta kurssista saa suoritusmerkinnän.

65 62 OPINTO-OHJAUS (OP) Opinto-ohjauksen pakollinen kurssi OP1 on hajautettu kolmelle vuodelle. OP2-kurssia suositellaan toisen tai kolmannen vuoden opiskelijoille. Opiskeluvuosi 1.vuosi 2. vuosi 3. vuosi Suoritettavat kurssit OP1 OP1, OP2 OP1, OP2 OP1 Koulutus, työ ja tulevaisuus (pakollinen) Oppituntien ajoista ilmoitetaan erikseen. Ensimmäisenä vuonna tunteja on pääasiassa 1. jaksossa, toisena vuonna 4. jakson aikana ja viimeisenä vuonna jokainen käy vähintään kahdessa jatkokoulutusinfossa. Kun kaikki suoritukset ovat koossa, hyväksytysti suoritetusta kurssista saa viimeisenä lukiovuonna S-merkinnän. OP2 Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta (valtakunnallinen syventävä) Jos haluat tutustua jatkokoulutuspaikkoihin tutustumiskäyntien kautta, valitse OP2. Kurssin aikana vieraillaan yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja hankitaan tietoa työelämästä opintoretkien avulla ja tavataan työelämän edustajia työpaikoilla ja koulussa. Näin selkeytetään omaa jatko-opintosuunnitelmaa ja tutkitaan omaa soveltuvuutta eri aloille. Kurssi voi myös sisältää TET- eli työelämään tutustumisjakson. OP7 Tutor-kurssi (koulukohtainen soveltava) Ensimmäisen vuoden keväänä suoritetaan tutor-kurssin teoriaosa ja loppuosa kurssista tehdään tutorina työskennellen toisen opintovuoden aikana. Tutorit toimivat uusien opiskelijoiden perehdyttäjinä, omalta osaltaan yhteishengen luojina, koulun esittelijöinä avoimissa ovissa, messuilla jne. Hyväksytysti suoritetuista kursseista annetaan suoritusmerkintä.

66 63 MUITA KURSSEJA OP23 Lue-kurssi Lue-kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti opiskelijoille, joilla on kielellisiä oppimisvaikeuksia. Kurssilla pyritään tehostamaan luku- ja kirjoitustaitoa, tukemaan opiskelijaa oman oppimistyylin löytämisessä, opiskelutaitojen parantamisessa sekä vahvistamaan opiskelijan myönteistä minäkuvaa oppijana. Kurssilla voidaan arvioida opiskelijan lukivaikeutta ylioppilastutkintoa varten. Hyväksytysti suoritetusta kurssista saa S- merkinnän. Muualla suoritetut kurssit S-merkinnän voi saada toimittamalla opinto-ohjaajalle tai rehtorille kirjallisen todistuksen muualla suoritetusta kurssista. Todistuksesta tarkistetaan kurssin tuntimäärä ja kurssin kuvaus. Esimerkkejä: Nuisku-kurssi, Protu-kurssi ja isoskoulutus. Autokoulun todistetusta suorittamisesta saa kurssin. Koulujen yhteiset kurssit Korkeammalle ja syvemmälle -hanke on kuuden lukion yhteistyöhanke, jossa tarjotaan tavallisen lukion oppimäärän ylittäviä kursseja erityiskiinnostuneille opiskelijoille. KoSykursseista ja niille ilmoittautumisesta saat tietoa opinto-ohjaajaltasi ja hankkeen sivuilta Helsingin kaupungissa on tarjolla kursseja myös kaupungin yhteisellä kurssitarjottimella sekä verkko-opetuksena. Ota selvää ja laajenna opiskelutapojasi!