JOKIEN JA JÄRVIEN VEDENLAADUN VERTAILUOLOJEN JA PITKÄAIKAISMUU- TOSTEN SEURANTA

JOKIEN JA JÄRVIEN VEDENLAADUN VERTAILUOLOJEN JA PITKÄAIKAISMUU- TOSTEN SEURANTA Limnologi Sari Mitikka SYKE Vesikeskus Versio 1.7 (9.9.2015) SISÄLLYS Seurannan tarkoitus ja tavoitteet... 2 Liittymäkohdat muihin ympäristöhallinnon seurantoihin... 2 Seurantaohjelman tallennus... 3 Näytteenotto-ohjeet... 3 Yleistä märitysmenetelmistä... 4 Joet... 4 Havaintopaikat ja havaintotiheys... 4 Haitalliset aineet vedestä, seurantakohteet vuosittain... 8 Näytteenotto ja muuttujapaketit... 9 Järvet... 12 Havaintopaikat... 12 Intensiivisesti seurattavat havaintopaikat... 12 Näytteenoton ajankohdat ja syvyydet määritysryhmittäin... 14 Määritysohjeita... 17 A) Ohje Nucleporen polykarbonaattikalvon (0,4 μm) käytöstä... 17 b) Ohje kokonaisfosforin määrittämisestä... 18 C) Ohjeita kaukokartoitukseen liittyviin määrityksiin... 18 Viitteet... 19 1

Ilmestyneet julkaisut... 19 Seurantaohjelmat... 19 Joet... 20 Järvet... 21 SEURANNAN TARKOITUS JA TAVOITTEET Ympäristöhallinnon jokien ja järvien vedenlaadun seurantaverkko palvelee mm. vesiensuojelun suuntaviivojen toteutumisen seurantaa, EU:n direktiiveissä velvoitettua tiedonkeruuta vedenlaadusta ja rajavesien tilan seurantaa (UN/ECE ja kahdenväliset sopimukset rajanaapureiden kanssa). Direktiiveistä keskeisimmät ovat vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD, 2000/60/EY) ja nitraattidirektiivi (92/676/ETY). Tämä verkko on osa vesienhoitoalueiden perusseurantaverkkoa (Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä 30.11.2006/1040). Kohteet edustavat vertailuoloja tai hyviä pitkäaikaismuutosten seurantakohteita. Lisäksi alueellista kattavuutta parannetaan vuosina 2014 alkaen lisäämällä näytteenoton rotaatiota. Rotaatio vapauttaa resursseja ja niitä kohdistetaan uusien vesimuodostumien mukaanotolla seurantaan. Tarkempi asian kuvaus on esitetty: Ohje vesienhoitoalueiden seurannan laatimiseksi 2014 2016 (Meissner ym. 2014). Jokien ja järvien vedenlaadun seurannan tavoitteena on: 1. Saada riittävä ja luotettava kuva jokien ja järvien vertailutilasta sekä sen ajallisesta, paikallisesta ja alueellisesta vaihtelusta. 2. Tuottaa aineistoa vesistöjen ekologisen tilan ja sen muutossuuntien arviointia varten vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanon tukemiseksi. Seurantafrekvenssi on joko vuosittainen (4-12 kertaa vuodessa) tai kolmen, kuuden tai 12 vuoden välein toistuvaa. Seurattavat muuttujat on jaettu paketteihin ja eri kohteilla seurataan erilaisia muuttujapaketteja. Seurattavien kohteiden tyyppiedustavuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Lisäksi aina kun on ollut mahdollista, on valittu kohde Natura 2000 -alueelta, jotta saataisiin tuettua luontodirektiivin edellyttämää seurantaa. Kalavesidirektiivin asettamat seurantavelvoitteet on sulautettu vesipuitedirektiiviin, joten kalavesidirektiiviä ei tarvitse enää erikseen huomioida. Verkkoon on pyritty valitsemaan havaintopaikkoja, joilta on aiemmissa seurannoissa kerääntynyt runsaasti vedenlaatutietoa. Osa aikasarjoista ulottuu 1960-luvulle. Varsinkin pienempien jokien ja järvien osalta aikasarjat voivat olla hajanaisia ja/tai lyhyitä. Tiedot tallentuvat kaikkien havaintopisteiden osalta HERTTAtietojärjestelmään, josta ne päivittyvät myös Internetin Oiva-järjestelmään. LIITTYMÄKOHDAT MUIHIN YMPÄRISTÖHALLINNON SEURANTOIHIN Rajavesiseurantojen näytteenotto-ohjelma poikkeaa yleisestä ohjelmasta, joten se esitetään erillisenä hankkeena. Itämereen laskevien jokien alajuoksun seuranta painottuu tavoitteiltaan mereen kulkeutuvien ainemäärien laskemiseen ja näytteenotto-ohjelma esitetään omassa hankkeessaan. 2

Ympäristön yhdennetyllä seuranta (YYS) keskittyy ekosysteemin eri osa-alueiden samanaikaista ja samalla paikalla (kolmella pienellä valuma-alueella) tapahtuvaa intensiivistä fysikaalista, kemiallista ja biologista seurantaa. Näytteenotto-ohjelma on intensiteetiltään ja muuttujavalikoimaltaan hyvin laaja verrattuna muuhun seurantaan. Ilmansaasteiden ja Ilmastonmuutoksen vaikutusten seuranta pintavesissä -ohjelman (IIS) tarkoituksena on tuottaa tietoa laaja-alaisten ympäristömuutosten kuten kaukokulkeutuvien ilmansaasteiden (happamoittavat yhdisteet, raskasmetallit, pysyvät orgaaniset yhdisteet) ja ilmastonmuutoksen aiheuttamista vaikutuksista sekä niiden pitkän aikavälin muutoksista valuma-alueiden latvaosien järvivesistöissä. SEURANTAOHJELMAN TALLENNUS Seurantaohjelmaan kuuluvat seurantapaikat tallennetaan Hertta-tietojärjestelmään (Pintavesien tila VHS seuranta). Seurantapaikkaan linkitetään hankkeisiin XN3101 ja XN3102 kuuluvat vedenlaadun havaintopaikat. Seurantapaikalle merkitään jaksoina 2013 2016 ja 2017 2019 seurattavat laatutekijät. Laatutekijän QE3-1, Kemialliset ja fysikaalis-kemialliset yleiset laatutekijät kohdalle merkitään mm. seuraavat tiedot: Perusseuranta*: Ei/Kyllä Toiminnallinen seuranta*: Ei/Kyllä Tutkinnallinen seuranta: Ei/Kyllä Velvoitetarkkailu tai muuten jonkun muun tahon maksama seuranta: Ei/Kyllä Hallinnon kattama osuus kustannuksista, mikäli osittain velvoitetarkkailua tms. (0..100 %): Osapaikkatyyppi: Laatutekijän miniminäytteenottotiheys (vuoden sisällä): Laatutekijän minimirotaatio (kuinka monen vuoden välein seurataan): Jos rotaatio riippuu seurantatuloksista, laadi tähän yhteenveto: Syyt miksi seurantatiheys poikkeaa seurantaohjelmassa ilmoitetuista tiheyksistä.: Muuttujapaketti YHA-seurannassa: NÄYTTEENOTTO-OHJEET Ympäristöhallinnon vesiseurannoissa käytetään näytteenoton ohjeina seuraavia julkaisuja: Mäkelä, A., Antikainen, S., Mäkinen, I., Kivinen, J. ja Leppänen, T. 1992. Vesitutkimuksen näytteenottomenetelmät. Vesi- ja ympäristöhallituksen julkaisuja B 10. Helsinki. 87 s. (tulossa pdf-muotoon). YO Vesistötietoa näytteenottajille, sivut 1-34.p http://www.syke.fi/download/noname/%7be0dfd624-57c6-4ea5-b7c6-2019bf49a4e8%7d/29616 YO Vesistötietoa näytteenottajille, sivut 35-78.pdf (4995 Kb). Vesistötietoa näytteenottajille Ilppo Kettunen, Ari Mäkelä ja Pertti Heinonen, 2008. Ympäristöopas 2008, Suomen ympäristökeskus (SYKE).78 s. http://www.syke.fi/download/noname/%7b270d1970-f26f-4fed-a2a5-9b003e1005e4%7d/29617 Standardi: SFS-EN ISO 5667-3. Veden laatu. Näytteenotto. Osa 3: Vesinäytteiden kestävöinti ja käsittely. http://sales.sfs.fi/sfs/servlets/productservlet?action=productinfo&productid=273270 3

Teemu Näykki, Helena Kyröläinen, Allan Witick, Irma Mäkinen, Riitta Pehkonen, Tero Väisänen, Pirjo Sainio ja Marja Luotola 2013. Laatusuositukset ympäristöhallinnon vedenlaaturekistereihin vietävälle tiedolle: vesistä tehtävien analyyttien määritysrajat, mittausepävarmuudet sekä säilytysajat ja tavat. Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2013. 54 s. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/40920/oh_4_2013.pdf?sequence=1 YLEISTÄ MÄRITYSMENETELMISTÄ SYKEn laboratorion käyttämät analyysimenetelmät eivät ole ainoita sallittuja seurantamenetelmiä. Tarkalleen ottaen määrityksen DB-koodi ei tarkkaan määrittele käytettyä laitteistoa ja analyysimenetelmää; ainoastaan analyytin, esikäsittelyn ja detektointitavan (esimerkiksi spektrofotometrinen). Tähän voi sisältyä monenlaisia laitevalmistajien ratkaisuja. Seurantavastaavan päätettävissä on, minkä DB-koodin mukaisesti hän haluaa laboratorioiden tuottavan seurantadataa. Vaihtoehtoisia menetelmiä voisi kuitenkin olla, mutta seurantavastaavan pitää ne hyväksyä/ilmoittaa. Mikä tahansa laboratorio voi ehdottaa uuden vaihtoehtoisen seurantamenetelmän käyttöä. Laatusuositusraportin (YH OH 4/2013) osan 1 luvussa 4.3. (s.17) sanotaan seurantamenetelmän muuttamisesta seuraavaa: Määritysmenetelmän muutos ympäristöseurannoissa: Laboratorio voi tehdä menetelmävertailun sekä validointitietojen pohjalta hyvin perustellun seurantamenetelmän muutosesityksen SYKEn seurannoista vastaaville henkilöille. Seurantamenetelmän muutosesityksen arvioi tapauskohtaisesti valittu asiantuntijaryhmä, joka koostuu seurantaohjelman vastuuhenkilöistä, menetelmäasiantuntijoista sekä muista alan asiantuntijoista tai tutkijoista. Ympäristönseurannassa käytettävää analyysimenetelmää muutettaessa tulee muutoksen vaikutukset huomioida seurannan suunnittelun ja toteutuksen vastuutahoihin (näytteenotto ja laboratorio) sekä raportoinnin ja valvonnan vastuutahoihin. Edellä mainitun prosessin mukaista käsittelyä vaativa menetelmämuutos tulee kyseeseen esimerkiksi silloin, kun analyysimenetelmän perusperiaate muuttuu. Esimerkiksi raudan analyysimenetelmä vaihtuu spektrofotometrisestä menetelmästä ICP-OES -tekniikkaan perustuvaan menetelmään. Yleisesti ottaen menettelytapoja ei tule muuttaa tarpeettomasti, ettei tulosten tulkinta ja raportointi vaarannu. Menetelmämuutos on kuitenkin perusteltua, kun uusi mittaustekniikka selvästi parantaa mittauksen suorittamiseen liittyviä tekijöitä, laatutasoa ja lisää kustannustehokkuutta. Esimerkiksi raudan ja mangaanin osalta seurantamenetelmänä hyväksytään nykyään myös ICP-OESmääritykset (FE;D1;PLO ja MN;D1;PLO). Aikaisemmin tuloksia tuotettiin pääasiassa spektrofotometrisesti (MN;D11;SP ja FE;D11;SP). ICP-teknikkoiden käyttö ei kuitenkaan sulje pois spektrofotometrisen tekniikan käyttöä, jos joku sitä vielä haluaa käyttää. Ammoniumtypen asiantuntijaryhmä on hyväksynyt automaattisen menetelmän käytön ko. määrityksessä. Koska humuspitoisten vesien osalta havaittiin ero manuaalisen ja automaattisen menetelmän tuloksissa, annetaan automaattiselle menetelmälle oma DB-koodi (NH4N;;SPA). JOET HAVAINTOPAIKAT JA HAVAINTOTIHEYS tähän kappaleeseen sulautetaan dokumentti perusjoet_paikkojen_valinta.doc 27.11.2008/jn, sm soveltuvin osin. 4

Vesienhoitoalueen seurantaohjelmassa on oltava riittävästi seurantapaikkoja tai -alueita, jotta pintavesien tila voidaan arvioida kokonaisuudessaan ja niiden luokittelu on mahdollista. Vesienhoitoalueiden perusseurantaverkkoa (Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä 30.11.2006/1040, jäljempänä VEHA-asetus) tulee ainakin kuulua seuraavat kriteerit täyttäviä jokikohteita: a) Suurten jokien kohdat, joissa valuma-alue on suurempi kuin 2 500 km 2 ja veden virtaama on merkittävä koko vesienhoitoalueen kannalta. b) Merkittävät vesistöt, jotka ulottuvat yli valtion rajan. c) Paikat, jotka on määritelty tietojen vaihtoa koskevassa neuvoston päätöksessä 77/795/ETY. d) Paikat, joita tarvitaan valtion rajan yli ja meriympäristöön kulkeutuvaa pilaavien aineiden kuormaa arvioitaessa. Tämä ohje koskee ympäristöhallinnon seurannassa olevia jokihavaintopaikkoja jotka eivät kuulu seuraaviin ohjelmiin: - MaaMet-seuranta XN3403 (maa- ja metsätaloudesta peräisin olevan kuormituksen vaikutus vesissä) (toiminnallista seurantaa) - Rajavesiseuranta XN3104 (yllä olevan listan kohta b ja d). - Jokien mereen kuljettamien ainemäärien seuranta XM01001 (yllä olevan listan kohta d). VEHA-asetuksen vähimmäisvaatimus seurantatiheydelle on 4 kertaa vuodessa joka kuudes vuosi. Tästä voidaan asetuksen mukaan joustaa asiantuntija- arvion perustella. Valtakunnallisessa seurannassa käyttöön otettu kolmen vuoden rotaatiota voidaan soveltaa muillekin perusseurannan paikoille. Jokien vedenlaadun seurannassa näytteenottotiheys on yleensä ollut vähintään 4 kertaa vuodessa (YMrap 20/2006). Muuttujavalikoima on pääosin sama kuin järvillä lisättynä kiintoaineella ja COD Mn :llä. Jokien pohjaeläinnäytteenoton yhteydessä otetaan yksi koskialuetta edustava vesinäyte seuraavia määrityksiä varten: kiintoaine, sähkönjohtavuus, alkaliniteetti, ph, väri, COD Mn sekä kokonaistyppi ja fosfori. Yhteisön tasolla valittuja vesiympäristölle vaarallisia ja haitallisia aineita seurataan vähintään 12 kertaa vuodessa, jollei teknisen tietämyksen ja asiantuntija-arvion mukaan muuta osoiteta. Havaintotiheys on vähintään 4 kertaa vuodessa ja suositeltavat ajankohdat pitkien aikasarjojen kyseessä ollessa ovat: 1. 10.3., 10. 20.5., 10. 20.8., ja 20. 31.10. Näytteenottotiheyden ollessa tätä suurempi lisänäytteet otetaan yli- ja alivirtaamakausina, mikäli ne eivät sisälly jo mainituille ajankohdille hydrologisten olojen vuoksi. Joillakin paikoilla näyte otetaan joka kuukausi eli 12 kertaa vuodessa. Tihennetyn seurannan kohteet: tämä tarkentuu vielä vuoden 2015 aikana EEC 77/795 - tietojenvaihtosopimus jokien veden laadusta (Exchange of Information, Decisions 77/795/EEC ja 86/574/EEC) on lakannut olemasta voimassa ja virallinen raportointi on päättynyt 2007. Seurantaa on jatkettu, koska havaintopaikat sijaitsevat keskeisissä joissa ja ne ovat pääosin osa jotain muuta seurantaohjelmaa. Näiden jokien vedenlaatuaineistoa käytetään ainevirtaamien laskemiseen sekä mallintamiseen. Lisäksi kohteet mainitaan ohjeessa Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annettujen säädösten soveltaminen (YMrap 13/2012). Seuranta jatkuu vuoden 2014 alusta: Havaintopaikka ELY-keskus Määritysryhmä tai muu ohjelma Kalkkistenkoski 4800 HAM ABC Kokemäenjoki, Kojo 35 Pori-Tre VAR jokien mereen kulj. ainemäärät Vuoksi Mansikkakoski (057:2800) KAS ABC Iijoki Raasakka 13310 POP jokien mereen kulj. ainemäärät Oulujoki 13000 POP jokien mereen kulj. ainemäärät 5

Kemijoki Isohaara 14000 LAP jokien mereen kulj. ainemäärät Tornionjoki Kukkola 14310 LAP jokien mereen kulj. ainemäärät, rajavesiseuranta Paatsjoki Virtaniemi 14400 LAP rajavesiseuranta - Havaintotiheys: 1 krt/kk ja tämän lisäksi yli- ja alivirtaamakausien havainnot Kalavesidirektiivin (78/659 ETY) mukainen veden laadun seuranta alkoi vuoden 2000 alusta. Direktiivin tavoitteena on turvata kalojen viihtyvyydelle hyvä veden laatu. Seurattavat alueet on valittiin yhteistyössä YM:n, RKTL:n sekä SYKEn ja alueellisten ympäristökeskusten kanssa. Kalavesidirektiivin mukaista seurantaa on vähennetty vuosien saatossa ja direktiivi on nyt sulautettu vesipuitedirektiiviin. Joitakin näistä alkuperäisistä paikoista on lakattu seuraamasta osittain tai kokonaan, koska niiden veden laatu on täyttänyt direktiivin antamat kriteerit. Kalavesidirektiivin mukaiset jokihavaintopaikat ovat vuodesta 2014 alkaen seurannassa mukana oheisen taulukon mukaisesti. Havaintopaikka ELY-keskus Määritysryhmä tai muu ohjelma Bruksträsket, luusua 2 Pielisjoki 1 Kaltimo Vuoksi Mansikkakoski 057:2800 KAS poistettu ja näytteenotto keskitetty Vastuupuolille vuoden 2009 alusta Kymijoki Huruksela 033:5600 KAS jokien mereen kulj. ainemäärät Vantaa 4,2 (6040) UUD jokien mereen kulj. ainemäärät Ingarskilaån 0,4 Konhonvuolle 7300 Vilppulankoski 7700 Tammerkoski 8000 Nokiankoski 8200 Alavirta Siuronkoski 8400 Kokemäenjoki Kojo 35 Pori-Tre VAR jokien mereen kulj. ainemäärät Myllykanava vp 9100 EPO jokien mereen kulj. ainemäärät Lestijoki 10800 8-tien silta EPO jokien mereen kulj. ainemäärät Siikajoki 8-tien silta 11600 POP jokien mereen kulj. ainemäärät Kiiminkijoki 13010 4-tien silta POP jokien mereen kulj. ainemäärät Simojoki as.13500 LAP jokien mereen kulj. ainemäärät Liekovesi Tyrvään VL1 - Havaintotiheys: 1 krt/kk Aiemmissa jokiseurantaohjelmissa on mainittu GEMS- asemat (Global Environment Monitoring System). Paikoista on lähetetty vedenlaatutietoja vuodesta 1979 lähtien Kanadaan (UNEP and WHO GEMS/Water Collaborating Centre, National Water Rersearch Institute, Environment Canada, Burlington), ei tosin enää viime vuosina, koska Euroopan ympäristövirasto kerää vastaavaa tietoa joka raportoidaan vuosittain. Havaintopaikat ELY-keskus Määritysryhmä tai muu ohjelma Kalkkistenkoski 4800 HAM ABC Kymijoki Huruksela 033:5600 KAS jokien mereen kulj. ainemäärät Tornionjoki Kukkola 14310 LAP jokien mereen kulj. ainemäärät, rajavesiseuranta - Havaintotiheys: 1 krt/kk ja tämän lisäksi yli- ja alivirtaamakausien havainnot 6

Muut havaintopaikat, joita ei ole edellä mainittu, ovat joko vertailupaikkoja tai muita jokihavaintopaikkoja, jotka ELY-keskus valitsee seurantaan vuoden 2014 alusta. VHA-seurantaan on jo aiempina vuosina valittu kohteita näillä perusteilla: - isojen vesistöalueiden osa-alueiden alimpia havaintopaikkoja - täydentävä otos joista, joiden valuma-alue > 2500 km 2 - havaintopaikkoja, jotka ovat erityisen soveliaita biologiseen näytteenottoon (koskipaikkoja, jotka soveltuvat pohjaeläinten, kalojen ja pohjalevästön seurantaan). - lisättiin jokityyppejä, joiden osuus seurantaohjelmassa vastasi erityisen huonosti niiden todellista osuutta jokivesimuodostumissa - Seurantaa ei välttämättä tehdä joka vuosi, vaan niinä vuosina kun kohde tulee rotaatioperiaatteen mukaan ko. vuoden seurantaohjelmaan ( Ohje vesienhoitoalueiden seurannan laatimiseksi 2014 2016, Meissner ym. 2014). Vertailupaikka ELY-keskus Tyyppi Sulkavankoski HAM ESt Lanskinjoki HAM Kt Rommaeno LAP Kk-Pola Valttijoki LAP Kk-PoLa Kalddasjohka LAP Kk-PoLa Somerojoki VAR Ksa Vetsijoki LAP Kk-PoLa Hirvasjoki KES Pk Inarijoki LAP Sk-PoLa - Havaintotiheys: 1.- 10.3., 10.- 20.5., 10.- 20.8., ja 20. 31.10. (siis vähintään 4 krt/v) ja tämän lisäksi yli- ja alivirtaamakausien havainnot mikäli ne eivät sisälly jo mainituille ajankohdille hydrologisten olojen vuoksi. - Määritysryhmä A 7

HAITALLISET AINEET VEDESTÄ, SEURANTAKOHTEET VUOSITTAIN Aineryhmät Teollisuus ja kuluttajaaineet: Nonyyli- ja okt.fenolit, PAH, ftalaatit Lääke-, kosmetiikka-, torjunta-aineita sekä biosideja Raskasmetallit Havaintopaikka 6) Seurantajaksot 2007 2007 2012 2018 3) 2012 4) 2016 2008 2013 2017 5) 2008 Kokemäenjoki Kojo 35 Pori-Tre x x x x (2) Aurajoki Aura 54 ohikulku x x va6401 (2) Vantaa 4,2 (6040) (2) x x x x 2012 2013 2014 2016 Kymijoki Huruksela 033:5600 x x x x (2) Vuoksi Mansikkakoski x x (057:2800) Vuoksi Vastuupuomi 061 (1) x x x x x Porvoonjoki 11,5 6022 (2) x x Nokiankoski 8200 Alavirta x x x x x Äänekoski; Kapeenkoski x x Karjaanjoki, Mustionjoki 4,9 x x 15500 (2) Vanajavesi x x Kyrönjoki Skatila vp 9600 (2) x x Oulujoki 13000 (2) x x x x x Kalkkistenkoski 4800 x x x x x x Tornionjoki Kukkola 14310 (2) x x x x x x Kemijoki Isohaara 14000 (2) x x x x x x Paatsjoki Virtaniemi 14400 (1) x x x Hiitolanjoki rajav 002 (1) x x x Rakkolanjoki rajav 001 (1) x x x Nuijamaanjärvi 003 (1) x x x Urpalanjoki Muurik 002:3000 (1) x x x 1) (1) Rajavedet hanke XN3104, analysoidaan vuosittain 4 kertaa raskasmetallit (ryhmä C: Cd, Pb, Cr, ja Ni, määritetään kolmen vuoden välein). Paatsjoella analysoidaan raskasmetallit vuosittain 12 kertaa (ryhmä C). 2) (2) Itämereen laskevat joet, hanke XM01001, yhteensä 22 jokea (taulukossa näistä 10), joista analysoidaan vuosittain 13 kertaa raskasmetallit (As, Cd, Cr, Cu, Ni, Pb, Se ja Zn). 3) Teollisuus ja kuluttaja-aineet: Nonyyli- ja okt.fenolit, PAH, ftalaatit ovat näytteenotto-ohjelmassa todennäköisesti vuonna 2018. Seurantaa tehdään ohjeellisesti 12 kuukauden ajan kerran kuukaudessa. 4) Lääke-, kosmetiikka-, torjunta-aineita sekä biosideja seurattiin vuonna 2012 yhteensä 17 ainetta. 5) Lääke-, kosmetiikka-, torjunta-aineita sekä biosideja seurattaan todennäköisesti vuosina 2016 2017 yhteensä noin 10 ainetta minimissään 2 kertaa vuodessa kahden vuoden ajan. Seuranta voi aikaisintaan alkaa 10/2015 (ns. EU Watch list). 6) Mikäli EU antaa aiempaa tarkempia kriteereitä havaintopaikkojen valinnalle, on mahdollista, että tätä havaintopaikkalistaa joudutaan muuttamaan. 8

http://ec.europa.eu/environment/water/water-dangersub/pri_substances.htm Prioriteettiaineet, joille hyväksyttiin EU:ssa 2013 uudet tiukemmat ympäristönlaatunormit: vedestä mitattavat: nikkeli ja lyijy (biosaatava osuus); edellyttää ph, Ca ja humuksen määrän (DOC/TOC, väri) mittauksia biotasta mitattavat: bromatut difenyylieetterit (PBDE); ahven polyaromaattiset hiilivedyt (PAH), antraseeni, fluoranteeni, naftaleeni; nilviäiset EU:ssa päätettiin 2013 lisäksi 12 uutta prioriteettiainetta: vedestä mitattavat: o kasvinsuojeluaineet: aklonifeeni, bifenoksi, sypermetriini, kinoksifeeni o biosidituotteissa käytettävät aineet: sybutryyni, diklorvossi, terbutryyni biotasta mitattavia (ahven) o perfluorioktaanisulfonihappo (PFOS) o heksabromisyklododekaani (HBCDD) o dioksiini ja dioksiinin kaltaiset PCB-yhdisteet o dikofoli, heptakloori Uusien aineiden seuranta on aloitettava 2018, mutta sitä edeltää kartoitukset. Biotasta tehtävä uusien prioriteetti aineiden seuranta on aloitettava 2018, mutta sitä edeltää kartoitus. Tarkkailulista (Watch list) Jäsenvaltioiden tulee aloittaa seuranta, jolla kerätään tietoa uusista aineista, jotka komissio mahdollisesti esittää sisällytettäväksi direktiiviin uusiksi prioriteettiaineiksi. Suomella seurantapaikkoja tulee olemaan noin 9 asemaa. Komission tulee perustaa ns. tarkkailulista EU-laajuisen pintavesien seurannan järjestämiseksi. Ensimmäiselle listalle valitaan 10 ainetta (päätös 2015). Maiden tulee seurata listan aineita vähintään 12 kuukauden ajan. Lista päivitetään kahden vuoden välein. NÄYTTEENOTTO JA MUUTTUJAPAKETIT Näytesyvyys on pääsääntöisesti 1m, mutta matalammassa uomassa keskisyvyys. Näyte otetaan uoman keskeltä. 9

Havaintotiheys on vähintään 4 kertaa vuodessa ja suositeltavat ajankohdat pitkien aikasarjojen kyseessä ollessa ovat: 1. 10.3., 10. 20.5., 10. 20.8., ja 20. 31.10. Näytteenottotiheyden ollessa tätä suurempi lisänäytteet otetaan yli- ja alivirtaamakausina, mikäli ne eivät sisälly jo mainituille ajankohdille hydrologisten olojen vuoksi. Joillakin paikoilla näyte otetaan joka kuukausi eli 12 kertaa vuodessa. Jokivesissä analysoidaan raskasmetallit pääsääntöisesti suodattamattomasta näytteestä. Jos metallien Cd, Ni ja Pb analyysituloksissa havaitaan kohonneita yksittäisiä pitoisuuksia ja arvellaan, että tulosten vuosikeskiarvo uhkaa ylittää ympäristölaatunormin (AA-EQS), ryhdytään analysoimaan suodattamattomien näytteiden rinnalla suodatettuja näytteitä (suodin 0,45 µm) (YMrap 15/2012 Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annettujen säädösten soveltaminen ). Tällaisessa tilanteessa suositellaan yhteydenottoa seurantahankkeen vetäjään. Haitallisista aineista seurantaan merkitään tässä vaiheessa raskasmetalliseuranta niistä paikoista, joilla sitä on ennenkin tehty. Muita aineryhmiä (vuonna 2013 PAH, alkyylifenolit, ftalaatit) seurantaan rotaatiolla (x vuoden välein). Vuonna 2014 ei ko. aineryhmiä seurata. Taulukko 1. Muuttujapaketit jokiseurannassa. Joet DB-koodi Huom! ryhmä RW_A Lämpötila TEMP;; Happi O2D;;TI Happi % O2S;;TI Sameus, Hach TURB;;TUA Sähkönjoht. COND;;CNA Kiintoaine SS;F6;GVS suodatus Nuclepore 0,4 µm alkalinit. Gran ALK;;TIH ph PH;;EL Väri CNR;;CM CODMn CODMN;;TI Kok.N NTOT;D11/D12;SP NO 2 -N+NO 3 -N NO23N;;SP NH 4 -N NH4N;;SP Kok.P PTOT;D11;SP PO 4 -P PO4P;;SP Fe FE;D11;SP tai FE;D1;PLO ryhmä RW_B Al AL;;PLO tai AL;;PLM OES2 K K;;PLO tai K;;PLM Ca Mg Na Org.C/TOC Epäorg. C/TIC SiO2 Cl SO4 Mn CA;;PLO tai CA;;PLM MG;;PLOtai MG;;PLM NA;;PLO tai NA;;PLM TOC;;IR TIC;;IR SIO2;;SP CL;F;IC SO4;F;IC MN;D11;SP tai MN;D1;PLO OES3*** kestävöimätön näyte liuk. Kok.P PTOT;F6D11;SP suodatus Nuclepore 0,4 µm +kestävöinti liuk. PO 4 -P PO4P;F6;SP suodatus Nuclepore 0,4 µm +kestävöinti ryhmä RW_C 10

As AS;;PLM Cd CD;;PLM Cr CR;;PLM Cu CU;;PLM MS1 Ni NI;;PLM Pb PB;;PLM Zn ZN;;PLM Hg (HG;;AFD), HG;;PLM vuoden 2015 alusta HG;;PLM ryhmä_rw_x prioriteettiaineet 11

JÄRVET HAVAINTOPAIKAT Vesienhoitoalueen seurantaohjelmassa on oltava riittävästi seurantapaikkoja tai -alueita, jotta pintavesien tila voidaan arvioida kokonaisuudessaan ja niiden luokittelu on mahdollista. Vesienhoitoalueiden perusseurantaverkkoa (Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä 30.11.2006/1040, jäljempänä VEHA-asetus) tulee ainakin kuulua seuraavat kriteerit täyttäviä järvikohteita: a) Merkittävät vesistöt, jotka ulottuvat yli valtion rajan. b) Suuret järvet ja tekojärvet, joiden vesitilavuus on merkittävä vesienhoitoalueen kannalta. - intensiivipaikat nimetään - vertailupaikat nimetään - muut tärkeät nimetään - perusteluosa INTENSIIVISESTI SEURATTAVAT HAVAINTOPAIKAT Kaukokartoitus on tulevaisuudessa todennäköisesti enenevässä määrin mukana sekä sisävesien että merialueiden VHA-seurannoissa ja ekologisen tilan luokituksen yhtenä aineistomuotona, kun laatutekijää kasviplankton ja erityisesti klorofyllipitoisuutta arvioidaan. Kaukokartoituksella saadun klorofyllipitoisuuden validoimiseksi on 34 intensiivisesti seuratun järven (3-12 kertaa kesässä) muuttujavalikoimassa ollut jo vuosia klorofyllin ja perusvedenlaadun lisäksi absorptiokerroin (400 nm ja 750 nm) sekä kiintoaine. Nämä muuttujat auttavat kaukokartoitustuloksen tarkkuuden arvioimisessa. Tämä 34 järven joukko on nyt tarkistettu yhdessä muiden intensiivisesti seurattujen järvien kanssa (kts. kappale 8.1) kiinnittäen entistä enemmän huomiota järvityyppien jakaumaan kohdejoukossa sekä kohteiden maantieteelliseen jakaumaan. Vedenlaatutekijöiden ja biologisten tekijöiden intensiiviseurantaa jatketaan joukolla kansallisesti ja alueellisesti tärkeällä kohteella, joista on jo olemassa kattavat pitkäaikaiset seuranta-aineistot. Ko. seurantakohteilta tuotetaan tietoa vuosienvälisen vaihtelun lisäksi kasvukaudenaikaisen vaihtelun suuruudesta, joka voi muuttua mm. rehevöitymisen, re-oligotrofoitumisen, vesistöjen tummumisen ja ilmastonmuutoksen seurauksena. Intensiiviseuranta tarkoittaa näytteenottoa, joka toistuu vedenlaadun fys.-kem.-muuttujien ja kasviplanktonin osalta vuosittain ja kasvukauden sisällä tihennetysti (avovesikaudella vähintään kerran kuukaudessa) (Meissner ym. 2014). Osa valituista kohteista edustaa vertailuoloja ja osa on ihmistoiminnan vaikutuksen alaisia. Kohteiden valinnassa on lisäksi kiinnitetty huomiota seuraaviin seikkoihin: 1. joukossa on jo pitkään seurannassa olleita kohteita tukee vedenlaadun ja kasviplanktonin vertailuolojen pitkäaikaisvaihtelun ymmärtämistä 2. tyyppijakaumaa on korjattu edellisiin vuosiin verrattuna 3. intensiiviseurannalla selvitetään vedenlaadun ja kasviplanktonin kesäaikaista vaihtelua eri trofiatasoilla ja osittain myös vertailuoloja edustavissa kohteissa 4. tuetaan kaukokartoituksen mukaanottoa järviseurannan välineeksi. Vedenlaadun näytteenotto-ohjelma noudattaa ohjelmaa XN3102 ja siinä erityisesti kohtaa intensiiviseuranta. Jos kohde kuuluu hankkeeseen MaaMet, YYS, IIS tai rajavesiseuranta, tulee kesä-syyskuussa varmistaa että nämä muuttujat tulee analysoitua: näytesyvyydeltä 0-2 m klorofylli ja näytesyvyydeltä 1 m sameus, absorptiokerroin 400 nm ABSC4;F4;SP, absorptiokerroin 750 nm (ABSC75;F4;SP) ja kiintoaine (SS;F4;GVS tai SS;F6;GVS). Kaukokartoituksen tukemisen lisänäytteet tarkoittavat sitä, että vuodesta 2014 alkaen järvellä käydään kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa kerran kuukaudessa. Näytteenoton pääpaino klorofylli, ABSC400, ABCS7 12

Sarakkeella A olevat merkinnät: x= SYKEn ehdotus 29.11.2013 (x)= ELYjen kommenttien perusteella lisätty. Vesimuodostuma Tunnus Tyyp pi Havaintopaikka ELYkeskus paikka_id Hanke A EPOy Kuortaneenjärvi 44.041.1.001_001 Rh Kuortaneenjärvi et 162 4753 MaaMet x EPOy Lappajärvi 47.031.1.001_001 Sh Lappajärvi etelä p 125 4996 x ESAy Haukivesi (Saimaa 04.211.1.001_001 Sh Iso-Haukivesi 37 14037 XN3102_vertailuj x N60+75.80), keskusallas ärvi? ESAy Pieksänjärvi 14.793.1.001_001 Mh Pieksänjärvi 020 14694 x HAMy Pääjärvi 35.833.1.003_001 Kh Pääjärvi, syvänne 95 2100 XN3102_vertailuj x ärvi? HAMy Villikkalanjärvi 16.003.1.003_001 Rr Villikkalanj,keskisyv. 1 307 MaaMet x KAIy Oulujärvi 59.311.1.001_001 Sh Niskanselkä 140 31230 x KASy Läntinen Pien-Saimaa, 04.112.1.001_a06 SVh Saimaa Riutans 062 10262 x länsiosa 47 KASy Nuijamaanjärvi 05.003.1.001_001 Kh Nuijamaanjärvi 003 10937 Rajavedet x KASy Torsa - Pieni-Torsa 03.051.1.001_001 Kh Torsa 012 12682 (x) KESy Konnevesi 14.711.1.001_001 SVh Konnevesi 64 26012 XN3102_vertailuj x ärvi? KESy Päijänne (kesk. N60+78.10) 14.221.1.001_001 SVh Päijänne 71 24658 x LAPy Inarijärvi l. Anarjävri 71.111.1.001_001 SVh INARIJÄRVI VASIK- 39203 XN3102_vertailuj (x) KAS 151 ärvi LAPy Kelujärvi - Matalajärvi 65.896.1.001_001 Mh KELUJÄRVI 105 38080 MaaMet (x) LAPy Lokan tekojärvi 65.931.2.001_001 Sh LOKKA L27 38116 (x) LAPy Pallasjärvi - Pallaslompolo 65.652.1.001_001 Vh PALLASJÄRVI 90 37657 YYS_IIS x LAPy Porttipahdan tekojärvi 65.831.2.001_001 Sh PORTTIPAHTA P4 38020 (x) PIRy Längelmävesi 35.721.1.001_001 SVh Längelmäv 102 Ponsanse 9261 (x) PIRy Vanajavesi (N60 79.40)x2 35.231.1.001_001 Sh Vanajanse 98 7833 x POKy Kuohattijärvi 04.478.1.015_001 Kh Kuohattijärvi 13 23561 MaaMet x POKy Orivesi Heposelkä 04.311.1.001_002 SVh Heposelkä 11 Hepolahti 22220 (x) POKy Orivesi Heposelkä 04.311.1.001_002 SVh Heposelkä 14 22200 (x) POKy Orivesi Heposelkä 04.311.1.001_002 SVh Heposelkä 15 22196 (x) POKy Pielinen pääallas 04.411.1.001_001 Sh Pielinen 7 Kalkkusaari 23132 XN3102_vertailuj x ärvi POKy Pyhäjärvi 04.391.1.001_001 SVh Pyhäjärvi 2 Syrjäsalmi 22953 (x) POKy Pyhäjärvi 04.391.1.001_001 SVh Pyhäjärvi 58 Röhmä 22866 XN3102_vertailuj (x) ärvi POKy Särkijärvi 04.376.1.001_001 Vh Särkijärvi 1 22814 (x) POKy Viekijärvi 04.482.1.001_001 Rh Viekijärvi 2 Raviniemi 23633 (x) POPy Jongunjärvi 61.214.1.001_001 Mh Jongunjärvi 28736 XN3102_vertailuj x ärvi POPy Komujärvi 54.053.1.001_001 MRh Komujärvi 27358 MaaMet (x) POPy Yli-Kitka 73.025.1.001_001 SVh Yli-Kitka syvänne 29552 XN3102_vertailuj x ärvi POSy Haapajärvi 04.522.1.001_001 MRh Haapajärvi 16 18025 MaaMet x UUDy Puujärvi 23.023.1.002_001 Vh Puujärvi Pussisaari 2 1164 XN3102_vertailuj x ärvi? UUDy Tuusulanjärvi 21.082.1.001_001 Rr Tuusulanjärvi syvänne 842 MaaMet x 89 VARy Karhijärvi 36.092.1.001_001 MRh Karhijä 124 (XA320 9865 MaaMet x maat) VARy Köyliönjärvi 34.054.1.001_001 Rr Köyliönjärvi 94 va94 6417 MaaMet x VARy Pyhäjärvi 34.031.1.001_001 SVh Pyhäjärvi 93 va93 6396 x 13

Kartta. Intensiiviseurantaan valitut järvihavaintopaikat. Sininen= SYKEn valinta, oranssi=ely-keskuksen lisäys. NÄYTTEENOTON AJANKOHDAT JA SYVYYDET MÄÄRITYSRYHMITTÄIN VEHA-asetuksen vähimmäisvaatimus seurantatiheydelle on 4 kertaa vuodessa joka kuudes vuosi. Tästä voidaan asetuksen mukaan joustaa asiantuntija- arvion perustella. Valtakunnallisessa seurannassa käyttöön otettu kolmen vuoden rotaatiota voidaan soveltaa muillekin perusseurannan paikoille. Perusseurantaan tulevilta järvihavaintopaikoilla ((YMrap 20/2006) seurataan normaaleja vedenlaatumuuttujia (esim. lämpötila, happi, sameus, sähkönjohtavuus, näkösyvyys, ravinteet, alkaliniteetti, ph) vähintään kaksi kertaa vuodessa kerrostumakausien lopulla, koska näillä ajankohdilla saadaan hyvin kiinni järven perusvedenlaatu. Vedenlaadun vuodenaikaisvaihtelua (7 kertaa vuodessa) seurataan lisäksi niillä paikoilla, joilla seurataan myös kasviplanktonia tiheämmin avovesikaudella. Vedenlaadun ja kasviplanktonin havaintopaikat ovat samat. Näytesyvyydet kuten valtakunnallisessa seurannassa. Tavoitteena on ajoittaa näytteenotto kerrostumakausien lopulle. Lämpötila- ja happikerrostuneisuuden sekä harppauskerroksen syvyyden määrittämiseksi (määritysryhmä LW_A) näytteet otetaan vähintään 5 m:n välein. Harppauskerroksen alapuolelta voidaan syvissä järvissä näytteet ottaa 10 m:n välein. h : vesipatsaan puoliväli (vakioitu syvyys, ei desimaaleja) 2h-1 : metri pohjan yläpuolelta Jos havaintopaikalta on pitkää seurattu syvyydeltä h, niin ei muuteta nyt tätä syvyyttä ratkaisevasti (pyöristys sopivaan kokonaislukuun OK), ellei sen katsota olevan epäedustava esim. neulansilmäsyvänteissä. 14

1) Talvikerrostuneisuuden loppu; ohjeellinen ajankohta 15.-31.3. Näkösyvyys määritetään aina. Määritysryhmä LW_A 5 m tai 10 m välein (harppauskerroksen syvyyden määrittäminen) Määritysryhmä LW_B 1 m, h, 2h-1 Määritysryhmä LW_C h Määritysryhmä LW_E 1 m, h, 2h-1 2) Kesäkerrostuneisuuden loppu; ohjeellinen havaintoajankohta 15.-31.8. Näkösyvyys määritetään aina. Määritysryhmä LW_A 5 m tai 10 m välein (harppauskerroksen syvyyden määrittäminen) Määritysryhmä LW_B 1 m, h, 2h-1 Määritysryhmä LW_D 0-2 m kokooma Määritysryhmä LW_E 1 m 3) Toinen kesäkauden näyte, otetaan (kesä)heinä-syyskuun välisenä aikana selvästi erillisenä kohtien 2) ja 4-5) näytteenotosta Näkösyvyys määritetään aina. Määritysryhmä LW_A 5 m tai 10 m välein (harppauskerroksen syvyyden määrittäminen) Määritysryhmä LW_B 1 m, h, 2h-1 Määritysryhmä LW_D 0-2 m kokooma Määritysryhmä LW_E 1 m 4) Syystäyskierto; ohjeellinen havaintoajankohta 1.-15.10. Näkösyvyys määritetään aina. Lämpötilamittauksin varmistetaan, että kohdejärvi kiertää termisesti. Määritysryhmä LW_A Lämpötila 5 m tai 10 m välein, happipitoisuus 1 m, h, 2h-1 Määritysryhmä LW_B h Määritysryhmä LW_C h Määritysryhmä LW_D (=klorofylli, 0-2 m) 5) Syksyn pohjaeläinnäytteenoton yhteydessä otettavat vesinäytteet (syys-lokakuu) Pohjaeläinnäytteenotto pyritään järjestämään syksyllä joko syystäyskierron (edellä kohta 3) tai intensiiviseurannan syksyn näytteenoton yhteyteen (kohta 5). Mikäli näitä näytteenottokertoja ei ohjelmassa ole, niin noudatetaan seuraavaa: Näkösyvyys määritetään aina. Määritysryhmä LW_AB 1 m, 2h-1 6) Intensiiviseurannan ajankohdat Paikoilta tehdään maaliskuun näytteenoton lisäksi seuraavat: 1. näytteenotto: toukokuun 15. päivänä ± 3 pv 2. näytteenotto: kesäkuun 20. päivänä ± 3 pv 3. näytteenotto: heinäkuun 10. päivänä ± 3 pv 4. näytteenotto: heinäkuun 31. päivänä ± 3 pv 5. näytteenotto: elokuun 20. päivänä ± 3 pv (sovitetaan edellä mainitun kesäkerrostuneisuuden lopun ajankohdan kanssa, aina kun on kasviplanktonnäytteen ottokierros) 6. näytteenotto: syyskuun 15. päivänä ± 3 pv Näkösyvyys määritetään aina. Määritysryhmä LW_A 5 m tai 10 m välein (harppauskerroksen syvyyden määrittäminen) Määritysryhmä LW_B 1 m, h, 2h-1 Määritysryhmä LW_D 0-2 m kokooma (+ kasviplanktonnäyte projektille A03003) Määritysryhmä LW_E 1 m Määritysryhmä LW_F 1 m Käytännössä intensiivihavaintopaikoilta näytteet pyritään ottamaan 1 krt maaliskuussa, 1 krt/kk kesäelokuussa ja 1-2 krt syys-lokakuussa. 15

Tämä taulukko vaihtoehtona esitystavalle. Vedenlaadun seurannan tyyppi Näytteenotto Näytteenoton päivämäärä +- 3 pv krt/v 15. 31.3. 15.5. 20.6. 10.7. 31.7. 15. 31.8. 15.9. 1.-15.10. Intensiivinen vuosittainen seuranta 6 (8) x (x) x x x x (x) x Harva vuosittainen seuranta 5 x 15. 30.6. 15. 31.7. 15. 31.8. 15.9. 31.10. Rotaatioseuranta (R2-R6) 5 x 15. 30.6. 15. 31.7. 15. 31.8. 15.9. 31.10. MaaMet 5 (6) x x x x x 15.9. 31.10. Tämä taulukko kesken! Pitää listata kohteet, joista ryhmä C analysoidaan. Näytteenoton ajankohta Muuttujapaketti LW_ Näytteenottosyvyys Intensiivisesti seurattavat Harva vuosittainen seuranta Rotaatioseuranta (R2-R6) A 5 tai 10 m välein x x x B 1 m, H m, 2H-1 m x x x 1) C 1) H m x x x 15. 31.3. E 1 m, H m, 2H-1 m x x x 2) 15. 30.6. 3) 1. 14.7. 4) 15. 31.7. 5) 15. 31.8. 6) 15.9. 31.10. 7) 1. 15.10. syystäyskierto A 5 tai 10 m välein x x x B 1 m, H m, 2H-1 m x x x D 0-2 m kokooma x x x E 1 m x x x F 1 m x A 5 tai 10 m välein x B 1 m, H m, 2H-1 m x D 0-2 m kokooma x E 1 m F 1 m x A 5 tai 10 m välein x x x B 1 m, H m, 2H-1 m x x x D 0-2 m kokooma x x x E 1 m x x F 1 m x A 5 tai 10 m välein x B 1 m, H m, 2H-1 m x D 0-2 m kokooma x E 1 m F 1 m x A 1 m, 2H-1 m B 1 m, 2H-1 m D 0-2 m A Lämpötila 5 m tai 10 m välein 2) happipitoisuus 1 m, H m, 2H-1 m B, C 1) H m D 0-2 m H = vesipatsaan puoliväli 1) Muuttujaryhmää LW_C analysoidaan vai Taulukon X. kohteilta. 2) Lämpötilamittauksin varmistetaan, että kohdejärvi kiertää termisesti. 16

Taulukko 2. Muuttujapaketit järviseurannassa. Järvet XA03002 DB-koodi Huom! ryhmä LW_A lämpötila TEMP;; happi O2D;;TI happi-% O2S;;TI ryhmä LW_B Sameus, Hach TURB;;TUA sähkönjohtavuus COND;;CNA alkaliniteetti. Gran ALK;;TIH ph PH;;EL väri CNR;;CM CODMn CODMN;;TI kok. N NTOT;D11;SP NO2-N+NO3-N NO23N;;SP NH4-N NH4N;;SP kok. P PTOT;D11;SP PO4-P PO4P;;SP Fe FE;D11;SP tai FE;D1;PLO 1 m ja 2h-1 m ryhmä LW_C Al AL;;PLO tai AL;;PLM OES2 K K;;PLO tai K;;PLM Ca CA;;PLO tai CA;;PLM Mg MG;;PLOtai MG;;PLM OES3 kestävöimätön näyte Na NA;;PLO tai NA;;PLM Org.C/TOC TOC;;IR SiO2 SIO2;;SP Cl CL;F;IC SO4 SO4;F;IC Mn MN;D11;SP tai MN;D1;PLO ryhmä LW_D a-klorofylli CP;E12;SP ryhmä LW_E liuk. PO4-P PO4P;F6;SP suodatus Nuclepore 0,4 µm +kestävöinti Kaukokartoitus LW_F absorptiokerroin 400 nm ABSC4;F4;SP absorptiokerroin 750 nm ABSC75;F4;SP kiintoaine SS;F4;GVS myös suodatus Nuclepore 0,4 µm käy MÄÄRITYSOHJEITA A) OHJE NUCLEPOREN POLYKARBONAATTIKALVON (0,4 ΜM) KÄYTÖSTÄ Eri suodattimilla tehdyt vertailut ovat osoittaneet, että Nuclepore kalvolla saadaan sameista vesinäytteistä parhaiten erotettua kiintoaines. Siksi näiden kalvojen käyttö on suositeltavaa silloin kun halutaan tietää mahdollisimman tarkkaan kiintoaineksen todellinen määrä tai liuenneiden aineiden pitoisuus. Nuclepore kalvolla saadaan luotettavia tuloksia vain, jos sitä käytetään erityisellä huolella. 17

Kalvo rypistyy helposti ja ilman Nucleporen valmistamaa tiivisterengasta vesi saattaa ohittaa kalvon. Suodatettaessa onkin aina käytettävä kalvon ja suodatinsuppilon välissä ko. tiivisterengasta ja suodatin on asetettava sintterille huolellisesti. Teräsverkkosintterit soveltuvat P analyyseihin parhaiten, sillä ne eivät kerää likaa. Näytteen hieno kiintoaines (esim. saves) tukkii kalvon helposti. Osin tähän tukkeutumiseen perustuu myös kalvon teho. Siksi kiintoainestandardissa mainitusta yhden minuutin aikarajasta ei tarvitse/kannata pitää kiinni Nuclepore kalvoja käytettäessä. Kiintoainetulosten tarkkuus ja toistettavuus paranevat suodatusajan kasvaessa. Lisäksi tällöin ei P määrityksessä tarvitse kalvoja vaihtaa niin usein, mikä vähentää kontaminaatioriskiä. Mikäli suodatus on tuskallisen hidasta, kannattaa kokeilla suodatusta pinta alaltaan suuremmilla kalvoilla. Lisätietoja ja kommentteja erikoistutkija Petri.Ekholm@ymparisto.fi SYKE/Vesikeskus B) OHJE KOKONAISFOSFORIN MÄÄRITTÄMISESTÄ Kokonaisfosforimäärityksessä on saatu absorbanssi aina korjattava sameuden ja värin aiheuttamalla absorbanssilla. Myös muita fosforijakeita määritettäessä korjaus on hyvin suositeltavaa. Lisätietoja ja kommentteja erikoistutkija Petri.Ekholm@ymparisto.fi SYKE/Vesikeskus C) OHJEITA KAUKOKARTOITUKSEEN LIITTYVIIN MÄÄRITYKSIIN Absorbanssin mittaaminen suodatetusta näytteestä antaa tarkemman arvion humuksen määrästä kuin humuksen mittana yleisesti käytetty veden värin määritys komparaattorilla. Lisäksi kaukokartoituksen kannalta suorat optiset määritykset ovat suositeltavia. Absorptiokerroin 400 nm:ssa on varsinainen määritys ja absorptiokertoimella 750 nm:ssa kontrolloidaan, että suodatus on onnistunut. Jos suodatus on epäonnistunut ja partikkeleita on jäänyt suodokseen, on absorbanssi 750 nm:ssa kohonnut sironnasta johtuen ja tällöin mittaus 400 nm:ssa on epäluotettava. Absorptiokertoimen määritys suodatetusta vedestä: - aallonpituudella 400 ja 750 nm (tai koko spektrin skannaus 350 800 nm) - suodatinkalvo: GF/F - määritys spektrofotometrillä, mielellään käyttäen 50 mm:n kvartsikyvettiä - tulokset muutetaan absorptiokertoimiksi kaavalla, jossa abs(λ) = absorptiokerroin aallonpituudella λ (1/m) a(λ) = spektrofotometrillä mitattu absorptiolukema aallonpituudella λ l = käytetyn kyvetin pituus metreinä (esim. 50 mm on 0.05 m) Kiintoaine - suodatinkalvo: GF/F Kiintoaineen hehkutushäviö - suodatinkalvo GF/F (tuhkaton laatu) Vuosina 2000 2001 kiintoaineen ja hehkutushäviön tarkkuus ja toistettavuus on ollut ajoittain huono. Tulostarkkuutta voidaan parantaa lisäämällä suodatusaikaa ja suodatuskalvon pinta alaa. Lisätietoja ja kommentteja:kari.y.kallio@ymparisto.fi (SYKE/Merikeskus) 18

VIITTEET Meissner K. ja Mitikka S. (toim). 2014. Ohje vesienhoitoalueiden seurannan laatimiseksi 2014 2016 vuodesta 2014 alkaen. http://www.ymparisto.fi/fi-fi/vesi/pintavesien_tila/pintavesien_tilan_seuranta Mäkelä, A., Antikainen, S., Mäkinen, I., Kivinen, J. ja Leppänen, T. 1992. Vesitutkimuksen näytteenottomenetelmät. Vesi- ja ympäristöhallituksen julkaisuja B 10. Helsinki. 87 s. (tulossa pdf-muotoon). Näykki T., Kyröläinen H., Witick A., Mäkinen I., Pehkonen R., Väisänen T., Sainio P. ja Luotola M. Laatusuositukset ympäristöhallinnon vedenlaaturekistereihin vietävälle tiedolle: vedestä tehtävien analyyttien määritysrajat, mittausepävarmuudet sekä säilytysajat ja tavat. Suomen ympäristökeskus. Ympäristöhallinnon ohjeita 4, 2013. Standardi: SFS-EN ISO 5667-3. Veden laatu. Näytteenotto. Osa 3: Vesinäytteiden kestävöinti ja käsittely. http://sales.sfs.fi/sfs/servlets/productservlet?action=productinfo&productid=273270 Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä 30.11.2006/1040, päivitetty 7.10.2010/869. Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2013. Laatusuositukset ympäristöhallinnon vedenlaaturekistereihin vietävälle tiedolle: vesistä tehtävien analyyttien määritysrajat, mittausepävarmuudet sekä säilytysajat ja tavat. Teemu Näykki, Helena Kyröläinen, Allan Witick, Irma Mäkinen, Riitta Pehkonen, Tero Väisänen, Pirjo Sainio ja Marja Luotola 2013. 54 s. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/40920/oh_4_2013.pdf?sequence=1 Ympäristöopas 2008. Vesistötietoa näytteenottajille. Ilppo Kettunen, Ari Mäkelä ja Pertti Heinonen, 2008. Suomen ympäristökeskus (SYKE).78 s. sivut 1-34. http://www.syke.fi/download/noname/%7be0dfd624-57c6-4ea5-b7c6-2019bf49a4e8%7d/29616 sivut 35-78. http://www.syke.fi/download/noname/%7b270d1970-f26f-4fed-a2a5-9b003e1005e4%7d/29617 YMrap 20/2006. Vesienhoitoalueen seuranta - Seurannan periaatteet ja esimerkkejä seurantaohjelman laatimiseen. Tekijät: Leena Saviranta, Sari Mitikka, Juhani Gustafsson, Timo Kinnunen, Mikko Koivurinta, Ulla- Maija Liski, Jarmo Muurman, Antti Räike, Mika Raateoja, Martti Rask, Jouni Törrönen, Heidi Vuoristo ja Heidi Åkerla. Ympäristöministeriön raportteja 20/2006. 100 sivua. Helsinki 2007. Ympäristöministeriö. YMrap 15/2012. Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annettujen säännösten soveltaminen. Kuvaus hyvistä menettelytavoista. Tekijät: Karvonen, Airi; Taina, Tuire; Gustafsson, Juhani; Mannio, Jaakko; Mehtonen, Jukka; Nystén, Taina; Ruoppa, Marja; Sainio, Pirjo; Siimes, Katri; Silvo, Kimmo; Tuominen, Sirkku; Verta, Matti; Vuori, Kari-Matti; Äystö, Lauri (Ympäristöministeriö, 2012-10-18) ILMESTYNEET JULKAISUT SEURANTAOHJELMAT Meissner Kristian ja Sari Mitikka (toim.) 2014. Ohje vesienhoitoalueiden seurannan laatimiseksi vuodesta 2014 alkaen. Versio 4.0 (30.4.2014). Niemi, J. (toim). 2006. Ympäristön seuranta Suomessa 2009 2012. Suomen ympäristö 11/2009. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Niemi, J. (toim). 2006. Ympäristön seuranta Suomessa 2006 2008. Suomen ympäristö 24/2006. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Niemi, J. ja Heinonen, P. 2004. Ympäristönseurannat. Vesitalous 45(1):23 25. 19

Niemi, J. ja Heinonen, P. (toim.) 2003. Ympäristön seuranta Suomessa 2003 2005. Extended Summary: Environmental Monitoring in Finland 2003 2005. Suomen ympäristö 616. Suomen ympäristökeskus. Niemi, J., Heinonen, P., Mitikka, S., Vuoristo, H., Pietiläinen, O.- P., Puupponen, M. ja E. Rönkä. 2001. Vesien tilan seuranta euroaikaan. Vesitalous 5/2001:29 32. Niemi, J.S. (toim.) 1997. Valtakunnallinen ympäristönseurannan ohjelma 1997 1999.Suomen ympäristökeskus ja alueelliset ympäristökeskukset. Suomen ympäristökeskuksen moniste 62. JOET Ahti Lepistö, Martyn N Futter ja Pirkko Kortelainen. 2014. Almost 50 years of monitoring shows that climate, not forestry, controls long-term organic carbon fluxes in a large boreal watershed. Global Change Biology, DOI: 10.1111/gcb.12491 Niemen julkaisuja: http://www.ymparisto.fi/fi- FI/Kartat_ja_tilastot/Vesien_tila/Vedenlaadun_seurannan_tuloksia/Jokien_vedenlaadun_aikasarjoja Niemi, J. 2007. Pohjois-Lapin jokien veden laatu. Vesitalous1/2007:32 35. Niemi, J. 2007. Suurten jokiemme veden laatu 1993 2006.Vesitalous 6/2007:24-27. Niemi, J. and Raateland, A. 2007. River water quality in the Finnish Eurowaternet. Boreal Environment Research 12:571 584. Niemi, J. ja Raateland, A. 2005 Eurowaternet- jokien vedenlaatu 1998 2002. Vesitalous 5/2005:31 36. Mitikka, S., Britschgi, R., Granlund, J., Grönroos, J., Kauppila, P., Mäkinen, R., Niemi, J., Pyykkönen, S., Raateland, A and K. Silvo. 2005. Report on the implementation of the Nitrates Directive in Finland 2004. The Finnish Environment 741, pp.92 Niemi, J., Lepistö, L., Mannio, J., Mitikka, S. and Pietiläinen, O.-P. 2004. Quality and trends of inland waters. In: "Inland and Coastal Waters of Finland" (Editor: P. Eloranta), pp.18 40. Proceedings of the XXIX SIL- Congress, Lahti, Finland, 8-14 August 2004. Published by the University of Helsinki. 137 p. Räike, A., Pietiläinen, O.-P., Rekolainen, S., Kauppila, P., Pitkänen, H., Niemi, J. and Raateland.A.2003. Trends of phosphorus, nitrogen and chlorophyll_a concentrations in Finnish rivers and lakes in 1975 2000. The Science of the Total Environment 310:47 59. Niemi, J., Heinonen, P., Mitikka, S., Vuoristo, H., Pietiläinen, O.- P., Puupponen, M. and E. Rönkä. 2001. The Finnish Eurowaternet. European Water Management 4(4):47 53. Niemi, J., Heinonen, P., Mitikka, S., Vuoristo, H., Pietiläinen, O.-P., Puupponen, M. and E. Rönkä. 2001. The Finnish Eurowaternet- with information about Finnish water resources and monitoring strategies. The Finnish Environment 445. pp.62. Finnish Environment Institute. Niemi, J., Heinonen, P., Mitikka, S., Vuoristo, H., Pietiläinen, O.- P., Puupponen, M. ja E. Rönkä. 2001. Vesien tilan seuranta euroaikaan. Vesitalous 5/2001:29 32. Niemi, R.M. and Niemi, J.S.2000. Monitoring of faecal pollution in Finnish surface waters. In: Hydrological and Limnological Aspects of Lake Monitoring, pp. 143-156. Pertti Heinonen, Giuliano Ziglio and Andre Van der Beken (eds.) John Wiley & Sons Ltd. pp. 372. Niemi, J., Heinonen, P. ja Mäkinen, H.1999. Suomen jokien ravinnepitoisuuksista vuosina 1967 1996. Vesitalous 2/1999:39-44. Antikainen, S., Vuoristo, H., Joukola, M. ja Raateland, A.1999. Vesien laatu 1994 1997. Suomen ympäristökeskuksen laatima esite.6s. Vuoristo, H.1998. Water quality classification of Finnish inland waters. European Water Management 1(6):35-41. Niemi, J.1998.The quality of river waters in Finland. European Water Management 1(3):36-40. Niemi, J.1998. Lounais-Suomen jokien vedenlaatu 1965 1995. Vesitalous 2/1998:31-35. Niemi, J.1997. Vedenlaadun alueelliset erot Suomessa 1966 1995. Vesitalous 5/1997:24-30. 20

Niemi, J.S., Niemi, R.M. Malin, V. and Poikolainen, M-L.1997. Bacteriological quality of Finnish rivers and lakes. Environ. Toxicol. Water Qual.12:12 21. Niemi, J., Niemi, M., Malin, V. ja Poikolainen, M-L.1996. Suomen jokien ja järvien hygieeninen laatu 1963 1993.Vesitalous 2(1996):1 6. Laaksonen, R. and Malin, V.1985. Regional water quality in Finland 1965-1985.Aqua Fennica 15(2):201-209. Laaksonen, R. and Malin, V.1983. Changes in water quality in Finnish lakes 1965-1982. Publications of the Water Research Institute, National Board of Finland, No. 57:52-58. Laaksonen, R. and Malin, V.1982. Critical oxygen concentrations of Finnish lakes.(suomen järvien kriittisistä happipitoisuuksista) Publications of the Water Research Institute, Finland No.49:54 57. Laaksonen, R. 1975. Vesistöjen veden laadun muutoksista vuosina 1962 1973. Vesientutkimuslaitoksen julkaisuja nro. 12. 64s. Laaksonen, R. and Wartiovaara, J.1973. Vesistöjen veden laadun muutoksista 1960-luvulla. Vesientutkimuslaitoksen julkaisuja nro.6. 78s. Laaksonen, R.1972. Järvisyvänteet vesiviranomaisen 1965 1970 maaliskuussa tekemien havaintojen valossa. Vesientutkimuslaitoksen julkaisuja nro.4 80s. Laaksonen, R.1970. Vesistöjen veden laatu. Vesiensuojelun valvontaviranomaisen vuosina 1962 1968 suorittamaan tarkkailuun perustuva tutkimus. Maa- ja vesiteknisiä tutkimuksia 17. 132 s. Maataloushallitus. JÄRVET Ekholm P., Granlund K., Kauppila P., Mitikka S., Niemi J., Rankinen K., Räike A. ja Räsänen J. 2008. Influence of EU policy on agricultural nutrient losses and the state of receiving surface waters in Finland. Agricultural and Food Science Vol. 16 (2007): 228-300. Petri Ekholm, Pirkko Kauppila, Sari Mitikka, Jorma Niemi, Antti Räike ja Johanna Räsänen. Luku 6. Vesistökuormitus ja vesien tilan kehitys vesistöseurantojen perusteella. Eila Turtola ja Riitta Lemola (toim.) Maatalouden ympäristötuen vaikutukset vesistökuormitukseen, satoon ja viljelyn talouteen v. 2000 2006 (MYTVAS 2). MTTn julkaisuja. Lepistö, L. & Mitikka, S. 2006. Suurten järvien ekologinen luokittelu kasviplanktonin avulla. Teoksessa: Simola H. (toim.) Suurjärviseminaari 2006. Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitoksen julkaisuja 145: 19-26. Rekolainen S., Mitikka S., Vuorenmaa J. & Johansson M. 2004. Rapid decline of dissolved nitrogen in Fin-nish lakes. Journal of Hydrology, Special Issue. 304(2005) 94-102. Ekholm, P., Mitikka, S., Agricultural lakes in Finland: Current water quality and trends. Environmental Monitoring and Assessment (Submitted June 2004, Accepted in December). Mitikka S., Britschgi R., Granlund K., Grönroos J., Kauppila P., Mäkinen R., Niemi J., Pyykkönen S., Raateland A. & Silvo K. 2004. Report on the implementation of the Nitrates Directive in Finland 2004. The Finnish Environment 741. Mitikka, S. & Ekholm, P. 2003. Lakes in the Finnish Eurowaternet: status and trends. The Science of the Total Environment. The Science and the Total Environment 310 (2003) 37-45. Kallio, K., Koponen, S., Pulliainen, J., Pyhälahti, T. 2002. Applicability of MODIS 250 m data for regional lake monitoring. Proceedings of the Seventh International Conference on Remote Sensing for Marine and Coastal Environments, Miami, Florida, 20 22 May 2002. Veridian, Ann Arbor, MI, USA. 8 pp. [CD ROM] Koponen, S., Pulliainen, J., Kallio, K. & Hallikainen, M. 2002. Lake water quality classification with air-borne hyperspectral spectrometer and simulated MERIS data. Remote Sensing of Environment 79: 51 59. Niemi J., Heinonen P., Mitikka S., Vuoristo H., Pietiläinen O.-P., Puupponen M. & Rönkä E. (Eds.) 2001. The Finnish Eurowaternet - with information about Finnish water resources and monitoring strategies. The Finnish Environment No. 455, Finnish Environment Institute. Available also on website at http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm 21

Niemi J., Heinonen P., Mitikka S., Vuoristo H., Pietiläinen O.-P., Puupponen M. & Rönkä E. 2001. The Fin-nish Eurowaternet. European Water Management. Vol. 4 No. 4, pp. 47-53. Niemi J., Heinonen P., Mitikka S., Vuoristo H., Pietiläinen O.-P., Puupponen M. & Rönkä E. 2001. Vesien tila Euroaikaan. vesitalous 5/2001. pp. 29-32. Antikainen, S. 1999. Nutrients and chlorophyll a in lake monitoring. In Peltonen, A. & Viljanen, M. (eds.): Proceedings of a workshop on monitoring of large lakes. Page. 63. Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen julkaisuja N:o 126. Joensuun yliopistopaino. ISSN 0358-7347. ISBN 951-708-785-3. Antikainen, S., Joukola, M. & Vuoristo, H. 2000. Suomen pintavesien laatu 1990-luvun puolivälissä. Vesita-lous 2/2000. (In Finnish with English abstract). Antikainen, S. 1999. Vesiemme laatu on paikoin parantunut. Ympäristö-lehti nro 5: 16-17. Oy Edita Ab, Helsinki. Antikainen, S. 1998. Valtakunnallinen veden laadun seuranta Suomessa. National monitoring of water quality in Finland. In. Grönlund, E., Simola, H., Viljanen, M. & Niinioja, R. 1998 (eds.). Saimaa-seminaari 1998. Saimaa nyt ja tulevaisuudessa. Joensuun yliopisto. Karjalan tutkimuslaitoksen julkaisuja N:o 122. Joensuu. Pp. 66-70. ISSN 0358-7347 Antikainen, S. 1999. Monitoring and classification of lake water quality in Finland. In A. Peltonen, E. Grönlund & M. Viljanen (eds.): Proceedings of the third international Lake Ladoga symposium 1999. University of Joensuu, Publications of Karelian institute N:o 129. Joensuu 2000. Vuoristo, H. ja Antikainen, S. 1997. Järvien ja jokien vedenlaatu. Käyttökelpoisuusluokitus 1990-1993. Water quality classification of Finnish inland waters on the basis of data from 1990-1993. A brochure published by the Finnish Environment Institute, pp. 5. (In Finnish, with an English abstract.) Antikainen, S. 1996. Monitoring of freshwater quality in Finland. Poster-esitys. Monitoring Tailor-made II. An International Workshop on Information Strategies in Water Management. Nunspeet, the Netherlands, September 9-12, 1996. Antikainen, S., Puupponen, M., Vuoristo, H. ja Seuna, P. 1996. Surface Water Monitoring Networks in Finland. EurAqua: Optimizing Freshwater Data Monitoring Networks Including Links with Modelling. Second technical review. Paris, la Defence, October 18-20, 1995. ISSN 1430-9297. Antikainen, S. 1994. Vesien tila ja laatu. Taulukot 167 ja 168 sekä kuvat 169, 170 ja 171. Tilastokeskus. Ympäristötilasto. Environment Statistics. Ympäristö 1994:3. pp. 216. 22