Kyselytuloksia: korjaisitko energiapuuta naapuriltasi? Tutkija Tapani Tyynelä Metsäntutkimuslaitos Kannus
HAKEOSUUSKUNTIEN perustamisbuumi loppui Puun energiakäytön pitäisi koko ajan vauhdittua, mutta mitään buumia esimerkiksi hakeosuuskuntien perustamisessa ei ole havaittavissa. Buumi ei synny eikä kehity itsestään 2008: 71 kpl. Osuustoiminta-lehti 3/09
Mikä näistä tekijöistä rajoittaa eniten energiapuun tuotantoa? (454 vastaajaa Farmarissa) Ei ole urakoitsijoita/metsureita Ei ole ostajia Ei ole kannattavaa 0 10 20 30 40 50 60 Osuus vastauksista % Mikä näistä lisäisi eniten energiapuun tuotantoa? 1) Valtion tukea lisää 50% 2) Ostajia lisää 38% 3) Urakoitsijoita lisää 12%
Tulisiko kuntien lisätä hakkeen ostoa osuuskunnilta? 1% EI MISSÄÄN TAPAUKSESSA 81% KYLLÄ EHDOTTOMASTI Tulisiko osuuskuntien alkaa myydä/välittää haketta voimaloille? 1.5% EI MISSÄÄN TAPAUKSESSA 76% KYLLÄ EHDOTTOMASTI
Maksuhalukkuus: hake vs. öljy Kysyttäessä maksuhalukkuutta hakelämmityksestä öljylämmitykseen verrattuna joka kymmenes vastasi haluavansa maksaa siitä enemmän kuin öljystä. Enemmistö halusi maksaa saman verran (47%) tai vähemmän kuin öljystä (43%).
Keski-Pohjanmaan energiaosuuskuntien jäsenten lomakekysely: postitus 307 jäsenelle, saatiin 208 hyväksyttyä vastausta, vastausprosentti 68%
Energiaosuuskuntien vastausprosentit: 1) Halsua 85% 23/27 jäsentä 2) Kannus 70% 21/30 jäsentä 3) Kälviä 69% 40/58 jäsentä 4) Lestijärvi 64% 21/33 jäsentä 5) Perho 57% 33/58 jäsentä 6) Kaustinen-V. 55% 33/60 jäsentä 7) Lohtaja 54% 22/41 jäsentä
Oletko saanut riittävästi tietoa energiapuun laatuun vaikuttavista tekijöistä (kasa, sijainti, peitto)? osuuskunnan asioista (esim. energiapuutarpeesta)? Kyllä 93% En 7% Kyllä 64% En 36% Halsualla yksimielisesti kyllä Lestijärvellä myönteisimpiä (80%)
Tulisiko osuuskunnan etsiä lisää lämmityskohteita tai raaka-aineen välityskohteita? Ei 15% Jonkin verran lisää 71% Paljon lisää 14% Lisäysintoisimmat jäsenet: 1) Lohtaja (1.27) 2) Kaustinen-V. (1.12) ----------------------------------- Vähiten intoa Halsualla (0.91) ja Perhossa (0.78)
Käsirahan maksu energiapuukasasta eli nk. Lepistön malli? Onko mielestäsi ongelma, että osuuskunta maksaa energiapuusta vasta kun se on haketettu? Ei 68% Jonkin verran ongelma 27% Suuri ongelma 5% Osuuskunnista vähiten pidetään ongelmana Halsualla ja eniten Kälviällä (jossa malli on kehitetty) Myisitkö enemmän energiapuuta osuuskunnalle, jos se maksaisi noin kolmasosan käsirahan jäsenelle heti kasan arvioinnin jälkeen ja loput 2/3 kun hake on laitokselle? En 65% Jonkin verran enemmän 32% Paljon enemmän 4% Osuuskunnista vähiten myyntiä lisättäisiin Halsualla ja Lestijärvellä, eniten Kälviällä ja Kaustisella
Korjaatko energiapuuta itse? Kyllä 84% Yli 90% Kälviä, Halsua ja Lesti, vähiten Lohtajalla 77% Oletko korjannut energiapuuta muille metsänomistajille? Voisitko tehdä korjuuurakointia osuuskunnan muille jäsenille? Kyllä 20% En 80% Kyllä 27% En 73% -Eniten Perhossa 31%, vähiten Halsualla 4% -Eniten Perhossa 53%, vähiten Halsualla 9%
URAKOINTIHALU MUILLE JÄSENILLE Kyllä-vastaukset osuuskunnittain kysymykseen Voisitko tehdä korjuu-urakointia osuuskunnan muille jäsenille? (suluissa 25.11 mennessä uuteen kyselyyn vastanneet): Perho 17 (7) Kälviä 12 (5) Kaustinen 7 (4) Lohtaja 7 (2) Kannus 6 (1) Lestijärvi 4 (1) Halsua 2 (0) Yhteensä 55 (20) Korjuukaluston omistaminen 20 vastaajan joukossa maataloustraktori 15 hlöä harvesteri 9 hlöä hakkuupäät 12 hlöä kuormaimet/metsäkuljetuskalusto 15 hlöä metsurivarusteet ym. 8 hlöä
MIHIN HINTAAN URAKOINTIA NAAPURIN METSÄSSÄ? Arvioi keskimääräinen taksa, jolla voisit korjata energiapuuta muille osuuskunnan jäsenille (hakkuu+ajo tien varteen)? 18 /m 3 runkokoolla 38 litraa/runko (vaihteluväli 17-30 /m 3 ja 10-65 l/runko) 50 /tunti (20-80 /tunti) 17 /tonni (17, vain yksi vastaus) ------------------------------------------------------------------------------- Mikä on maksimietäisyys kotoasi, jossa voit käytännössä ensi vuonna energiapuuta korjata? -keskimäärin 35 km (vaihteluväli 5-100km)
Korjuumäärät ja päätoimisuus tulevaisuudessa Vuonna 2009 Normaalivuonna Huippuvuonna Itselle energiapuun korjuuta 200 m 3 250 m 3 250 m 3 Itselle muuta puun korjuuta 300 m 3 250 m 3 525 m 3 Muille energiapuun korjuuta 500 m 3 Muille muuta puun korjuuta 1500 m 3 (Itselle energiapuun korjuuta keskimäärin 11 työpäivää vuodessa, muita ei arvioitu) Energiapuun kokonaisurakoinnista voi tulla jatkossa lisää ansaitsemismahdollisuuksia. Jos ala kehittyy suotuisasti, niin miten päätoimisesti arvelisit sitä voivasi tehdä vuonna 2013? Tärkeimpänä ansiotyönä 21% Sivutoimena (10-50% ansiotuloista) 53% Vain jos leipätöiltä ehtii 26%
Miten paljon nämä tekijät ovat rajoittaneet sinun energiapuunkorjuutasi muille? erittäin tärkeä melko tärkeä ei merkitystä Kannattavuus ei riitä 54% 46% 0% Oma aika ei riitä 47% 40% 13% Kohteista pulaa lähiseudulla 28% 36% 36% Kukaan ei ole pyytänyt 25% 42% 13% Korjuukaluston soveltumattomuus 21% 29% 50% Korjuun aloittamisvuodet keskimäärin -puun korjuun vuonna 1990 (vaihteluväli 1962-2009) -energiapuun korjuun vuonna 2002 (1990-2009) Isoin energiapuukorjuukohde on ollut keskimäärin 350m 3 (150-6000 m 3 )
Tutkimus- ja kehitystoiminta jatkuu kiitoksia kuuntelemisesta!