Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle Helsinki 13.3.2008 Lausunto valmiuslakia koskevasta hallituksen esityksestä Viestinnän Keskusliitto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto hallituksen esityksestä valmiuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 3/2008 vp). Lausuntonaan liitto toteaa esityksestä seuraavaa: Pääviestit 1. Lakiehdotuksen 9 lukuun sähköisten tieto- ja viestintäjärjestelmien turvaamisesta sisältyy useita säännöksiä, jotka rajoittavat perustuslain turvaamaa sananvapautta. Taloudellisissa kriiseissä sekä suuronnettomuus- ja pandemiatilanteissa sananvapautta ei käsittääksemme ole mahdollista rajoittaa ehdotetulla tavalla viranomaispäätöksillä. Sananvapauden rajoitukset tulisi rajata koskemaan vain aseellista hyökkäystä tai sen huomattavaa uhkaa (3 :n 1 ja 2-kohdat). Muissa tilanteissa riittää, että julkaisijoilla ja ohjelmatoiminnan harjoittajilla on velvollisuus julkaista viranomaisten tiedotuksia. 2. Viestintää rajoittaviin toimiin voidaan ehdotuksen mukaan ryhtyä tieto- ja viestintäjärjestelmien toimivuuden ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi. Nämä edellytykset on määriteltävä lain tasolla, koska perusoikeuksien rajoitusten on oltava tarkkarajaisia ja täsmällisesti määriteltyjä. Perusteluissa olevat esimerkit eivät yksinään ole riittäviä. Sananvapaudesta ja sen rajoitusedellytyksistä Suomen perustuslaki turvaa sananvapauden. Perustuslain 12 :n mukaan jokaisella on sananvapaus, johon sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden
2 käyttämisestä annetaan lailla. Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia koskevia, lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia. Sananvapautta, kuten muitakin perusoikeuksia, voidaan rajoittaa poikkeusoloissa perustuslain 23 :n mukaisesti. Perusoikeuksiin voidaan säätää sellaisia tilapäisiä poikkeuksia, jotka ovat välttämättömiä Suomeen kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen samoin kuin vakavuudeltaan aseelliseen hyökkäykseen lain mukaan rinnastettavien, kansakuntaa uhkaavien poikkeusolojen aikana ja jotka ovat Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisia. Sananvapauteen voidaan säätää myös muita kuin poikkeusoloihin liittyviä rajoituksia perustuslakivaliokunnan linjaamien yleisten rajoitusedellytysten täyttyessä. Tällainen yleinen edellytys on mm. lailla säätämisen vaatimus. Tähän liittyy kielto delegoida perusoikeuksien rajoittamista koskevaa toimivaltaa lakia alemmalle säädöstasolle (PeVM 25/1994). Perusoikeuksien rajoituksia koskee myös täsmällisyys- ja tarkkarajaisuusvaatimus: rajoitusten on oltava tarkkarajaisia ja riittävän täsmällisesti määriteltyjä ja niiden olennaisen sisällön tulee ilmetä laista. Sananvapautta rajoittavat säännökset lakiehdotuksessa Valmiuslakiehdotuksen 9 lukuun sisältyvät säännökset sähköisten tieto- ja viestintäjärjestelmien toimivuuden turvaamisesta. Osa ehdotetuista toimenpiteistä koskee sananvapauden käyttämistä. Sananvapautta rajoittavia toimenpiteitä ovat erityisesti seuraavat: verkko- tai viestintäpalveluyhteyksien katkaiseminen määräajaksi tai toistaiseksi tiettyyn maahan tai kansainvälisiin verkko- ja viestintäpalveluihin liikenne- ja viestintäministeriön päätöksellä (59 :n 1 momentin 7-kohta) radiotaajuuksiin kohdistuvat Viestintäviraston toimenpiteet (60 ), kuten radioluvan peruuttaminen tai sen ehtojen muuttaminen sekä radiolähettimen tai radiojärjestelmän käytön kieltäminen; sekä liikenne- ja viestintäministeriön päätös velvoittaa teleyritys estämään tilapäisesti viestien lähettäminen, välittäminen tai vastaanottaminen (61 :n 1 momentin 1- kohta). Mainitut toimenpiteet voidaan toteuttaa sähköisten tieto- ja viestintäjärjestelmien toimivuuden ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi lakiehdotuksen 3 :ssä määritellyissä poikkeusoloissa. Lisäksi lakiehdotuksen 124 :n mukaan julkaisija ja ohjelmatoiminnan harjoittaja ovat velvollisia korvauksetta julkaisemaan tai lähettämään tiettyjen viranomaisten tiedotukset, jotka koskevat valmiuslain soveltamista tai noudattamista ja jotka on saatettava nopeasti koko väestön tai tietyn alueen asukkaiden tietoon.
3 Sananvapauden rajoitusedellytysten täyttyminen Lailla säätämisen vaatimus Perustuslain kannalta ehdotetut 59-61 :n sananvapautta rajoittavat säännökset ovat ongelmallisia, jos poikkeusolossa on kysymys taloudellisista kriisistä, suuronnettomuudesta tai pandemiasta. Näissä tilanteissa sananvapautta ei ole mahdollista rajoittaa perustuslain 23 :n nojalla, vaan rajoitusten on perustuttava perustuslakivaliokunnan linjaamiin yleisiin rajoitusedellytyksiin. Perusoikeuksia voidaan rajoittaa vain eduskuntalailla, ei lakia alemmanasteisilla säännöksillä. Valmiuslakiehdotuksen 59-61 :n mukaan sananvapauden rajoituksia voitaisiin toteuttaa liikenne- ja viestintäministeriön päätöksillä tai ministeriön antaman valtuutuksen nojalla Viestintäviraston päätöksellä. Voidaan perustellusti kysyä, onko lakiesitys tältä osin perustuslain mukainen. Valmiuslakiehdotuksen 6 :n mukaan viranomaisten toimivaltuussäännösten soveltamisen aloittamisesta säädetään valtioneuvoston asetuksella (käyttöönottoasetus) ja eduskunta päättää asetuksen voimassaolosta. Vastaako tämä eduskunnan päätös varsinaisen eduskuntalain säätämistä, mitä perusoikeuksien rajoittaminen edellyttää, on mielestämme vähintäänkin kyseenalaista. Riippumatta siitä, säädetäänkö valmiuslaki tavallisen lain vai perustuslain säätämisjärjestyksessä, ehdotuksen 59, 60 ja 61 :ää pitäisi näkemyksemme mukaan täydentää. Säännösten viimeiseksi momentiksi tulisi lisätä ehto, jonka mukaan mainittuja pykäliä voidaan soveltaa vain valmiuslain 3 :n 1 ja 2-kohdissa määritellyissä tilanteissa. Nämä tilanteet ovat aseellinen hyökkäys tai siihen vakavuudeltaan rinnastettava hyökkäys ja sen välitön jälkitila sekä Suomeen kohdistuva huomattava aseellisen hyökkäyksen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettavan hyökkäyksen uhka. Sananvapauden rajoituksia ei sen sijaan voitaisi toteuttaa taloudellisten kriisien yhteydessä, suuronnettomuuksissa ja pandemiatilanteissa. Sitä, miksi sananvapautta olisi välttämätöntä rajoittaa muulloin kuin aseellisessa hyökkäyksessä tai sen uhatessa, ei mielestämme ole lakiesityksessä kunnolla perusteltu. Perusteluissa mainitaan esimerkkeinä rajoitustarpeista: puolustusvoimien tai vastaavan tahon lisääntynyt taajuuksien tarve ja tästä aiheutuva tilanne, jossa taajuuksia on järjestettävä uudelleen (radioluvan ehtojen muuttaminen, s. 63) sekä jonkin siviiliradiojärjestelmän häirintä puolustusvoimien järjestelmän toiminnalle puolustusvoimien operaatioalueilla (radioluvan peruuttaminen, s. 63). Esimerkit puolustusvoimia koskevina liittyvät käsittääksemme nimenomaan aseelliseen hyökkäykseen tai sen uhkaan ja näin ollen valmiuslain 3 :n 1 ja 2 kohtaan.
4 Taloudellisissa kriiseissä, suuronnettomuuksissa ja pandemioissa on riittävää, että julkaisijoilla ja ohjelmatoiminnan harjoittajilla on lakiehdotuksen 124 :n mukaisesti velvollisuus viranomaisten tiedotusten julkaisemiseen. Tarvetta verkko- tai viestintäyhteyspalvelujen katkaisemiseen, radiotaajuuksien käytön estämiseen taikka viestien tai vertaisverkkoliikenteen lähettämisen, välittämisen tai vastaanottamisen estämiseen on sen sijaan vaikea nähdä. Täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden vaatimus Perusoikeusrajoitusten on oltava tarkkarajaisia ja riittävän täsmällisesti määriteltyjä. Lakiehdotuksen 59-61 :ssä mainittuja toimenpiteitä voidaan toteuttaa sähköisten tietoja viestintäjärjestelmien toimivuuden ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi. Näitä edellytysten sisältöä ei ole määritelty itse lakitekstissä. Ehdotuksen perusteluissa on annettu yhteiskunnan elintärkeistä eduista ainoastaan joitakin esimerkkejä. Näitä ovat seuraavat: sähkön ja veden jakelu rahoituspalvelut energian tuotantolaitokset tiedonvälitys sekä muut kriisitilanteessa keskeisessä asemassa olevat palvelut. Lakiehdotus antaa poikkeusoloissa mahdollisuuden kajota viestintäverkkojen toimintaan ja radiotaajuuksien käyttöön tavalla, joka liittyy läheisesti sananvapauden ydinalueeseen. Esimerkkinä voidaan mainita radioluvan peruuttaminen, jonka perustuslakivaliokunta on todennut olevan ankara keino puuttua sananvapauden käyttämiseen (PeVL 26/2001 vp). Mielestämme on välttämätöntä määritellä selkeästi ne tilanteet, joissa puuttuminen on mahdollista. Näin ollen sähkö- ja viestintäjärjestelmien toimivuus ja erityisesti yhteiskunnan elintärkeät toiminnot pitäisi määritellä lain tasolla. Pelkät perustelumaininnat eivät mielestämme ole riittäviä. Viestinnän Keskusliitto ry Håkan Gabrielsson toimitusjohtaja Viestinnän Keskusliitto on joukkoviestintäalan ja graafisen teollisuuden kattojärjestö, joka edistää toimialan yleisiä toimintaedellytyksiä tavoitteenaan turvata monipuoliset joukkoviestintäpalvelut suomalaisille. Viestinnän Keskusliitto edustaa noin 800 yritystä, jotka työllistävät noin 30 000 henkilöä. Edustettujen yritysten osuus joukkoviestintämarkkinoista on noin 80 %. Keskusliiton jäseniä ovat Aikakauslehtien Liitto, Graafinen Teollisuus, Sanomalehtien Liitto, Suomen Kustannusyhdistys, Suomen Radioiden Liitto sekä Suomen Televisioiden Liitto.
5 Lisätietoja lausuntoon liittyen antavat tarvittaessa: Håkan Gabrielsson Satu Kangas Toimitusjohtaja johtaja, lakiasiat hakan.gabrielsson@vkl.fi satu.kangas@vkl.fi puhelin 2287 7304 puhelin 2287 7305 GSM 050-558 1048 GSM 050 433 7250