Psykologian tutkijakoulu Toimintakäsikirja Opiskelijan käsikirja
Psykologian tutkijakoulu Toimintakäsikirja Opiskelijan käsikirja Psykologian tutkijakoulu www.gspsy.fi Valtakunnallinen Psykologian tutkijakoulu (Graduate School of Psychology) on verkostomuotoinen, yliopistoverkosto Psykonetin jäsenyliopistojen yhteinen tutkijakoulu. Tutkijakoulun muodostavat yhdessä Helsingin, Joensuun, Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopistojen psykologian laitokset sekä Psykologiska Institutionen vid Åbo Akademi. Tutkijakoulun koordinaatioyksikkönä toimii Turun yliopisto. Julkaisija: Psykologian tutkijakoulu Taitto, kansi, valokuvat: A1 Media Oy Paino: Painola, T. Nieminen Oy, Kaarina 1. painos. 2010
Sisältö Toimintakäsikirjan tarkoitus ja tavoitteet...5 1. Psykologian tutkijakoulun toiminta...7 1.1 Toiminta-ajatus ja tavoitteet...7 1.2 Tutkijakoulun organisaatio ja vastuualueet...8 1.3 Muu hallinto...9 2. Opiskelijana psykologian tutkijakoulussa...11 2.1 OPM:n rahoittamat tutkijakoulupaikat...11 2.1.1 Valintamenettely...11 2.1.2 Valintaperusteet...12 2.1.3 Tutkijakoulupaikan hakuun tarvittavat liitteet...13 2.1.4 Tutkijakoulupaikan vastaanottaminen...13 2.1.5 Tutkijaopiskelijan oikeudet ja velvollisuudet...14 2.1.6 Virkavapaa, irtisanoutuminen sekä tutkijakoulukauden pidennys...14 2.1.7 Sivutoimet...15 2.2 Tutkijakoulun oheispaikat...15 2.2.1 Valintamenettely ja perusteet tutkijakoulun oheispaikoille...15 2.2.2 Haku oheispaikalle...16 2.2.3 Oheispaikalla opiskelevien oikeudet ja velvollisuudet...16 2.2.4 Virkavapaa, irtisanoutuminen sekä oheispaikkakauden pidennys...17 2.3 Psykologian tutkijakoulun opetusjärjestelyt ja opiskelutoiminta...17 2.3.1 Opetus- ja ohjausjärjestelyt...17 2.3.2 Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö...17 2.3.3 Viestintäkanavat...18 2.3.4 Ohjaajat ja väitöskirjan ohjaus...18 2.3.5 Opiskelu- tai tutkimussuunnitelma (HOPS) sekä edistymisen seuranta...18 2.3.6 Tutkijakoululaisten henkilötietomuutokset ja vuosiraportointi...19 2.3.7 Toimintaohjeet kiistatilanteissa...19 2.4 Kansainvälinen toiminta, opiskelijaliikkuvuus ja työelämäyhteydet...19 2.4.1 Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö...19 2.4.2 Kansainvälistyminen...19 2.4.3 Ulkomaisten opiskelijoiden rekrytointi...20 2.4.4 Työelämäyhteydet ja alumnitoiminta...20 3. Matkustustuskäytännöt sekä taloushallinto... 23 3.1 Tutkijakoulutettavien virkamatkat...23 3.1.1 Kurssimatkatukien myöntäminen...23 3.1.2 Konferenssituki...23 3.1.3 Matkustusohjeet ja käytänteet...24 4. Psykologian tutkijakoulun toiminnan ja laadun arviointi... 27 4.1 Opiskelijapalaute toiminnan suuntaamisen apuna...27 4.1.1 Opiskelijasuoritukset ja kurssitoiminta...27 4.1.2 Kurssipalaute, opiskelijakysely ja Vuoden julkaisu...27 4.2 Tutkijakoulun yhteistyö ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen...28 4.2.1 Yhteistyö laadun näkökulmasta...28 4.2.2 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen toiminnan laadun arvioinnissa...28 Liite 1: Tutkijakoulun toimintavuosi... 31 Liite 2: Tutkijakoulujen toimintaa ohjaavat tavoitteet, lait ja säännökset... 32
Toimintakäsikirjan tarkoitus ja tavoitteet Valtakunnallisen psykologian tutkijakoulun toimintakäsikirjan tavoitteena on Ylläpitää sellaista laadunhallintajärjestelmää, johon nojautuen psykologian tutkijakoulun verkostoon kuuluvat voivat suorittaa perustehtävänsä luotettavasti ja korkealaatuisesti tutkijakoulun kaikilla toiminnan alueilla. Tutkijakoulun toiminta on dokumentoitu toimintakäsikirjaan ja sitä täydentäviin toimintaohjeisiin. Laadun seuraamisessa ja kehittämisessä otetaan systemaattisesti huomioon määrävuosittain toistuva perustehtävien arviointi sekä opiskelijoiden ja yhteistyökumppaneiden palautteet. Verkoston jäsenet ja tutkijakoulun johtoryhmä osallistuvat laatutyöhön sekä vuosittaisten symposiumien, ohjaaja ja opiskelijatapaamisten, johtoryhmän kokousten että ohjaajien kanssa käytyjen kehitys- ja arviointikeskustelujen kautta. Laatutyön kohderyhmänä ovat: entiset ja nykyiset tutkijakoulutettavat sekä ohjaajat, henkilöstö, yhteistyötahot ja toiminnan rahoittajat. 5
6 1.
Psykologian tutkijakoulun toiminta 1.1 Toiminta-ajatus ja tavoitteet Valtakunnallinen psykologian tutkijakoulu (Graduate School of Psychology) on verkostomuotoinen, psykologian alan yliopistoverkosto Psykonetin (www.psykonet.fi) jäsenyliopistojen yhteinen tutkijakoulu. Psykonetin muodostavat yhdessä Helsingin, Joensuun, Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopistojen psykologian laitokset sekä Psykologiska Institutionen vid Åbo Akademi. Tutkijakoulun koordinaatioyksikkönä toimii Turun yliopisto. Psykologian tutkijakoulun toiminta-ajatuksena on koota maan parhaat psykologian alan tutkijat ohjaajapooliin, joka valmentaa nuorista tutkijakoulutettavista huipputason osaajia. Oman alan erikoisasiantuntijuuden ohella tutkijakoulu korostaa tieteellistä yleissivistystä. Koulutusympäristö muodostuu tutkimusryhmistä, joilla on kansainvälinen profiili. Psykologian valtakunnallisen tutkijakoulun tavoitteita ovat: 1. psykologian alan tutkimuksen laadun kehittäminen, 2. väittelyiän alentaminen ja koulutuksen tehostaminen, 3. yliopistojen, tutkimuslaitosten ja tutkija koulujen välisen yhteistyön lisääminen, yhteiskunnallinan vaikuttaminen sekä 4. naisten tutkijanuran edistäminen. Psykologian tutkijakoulun verkosto kattaa kaikki Suomen psykologian laitokset ja se on luonteeltaan vahvasti kansainvälinen. Se tarjoaa mahdollisimman laajan yleissivistävän koulutuksen sekä edistää vuorovaikutusta psykologian eri osa-alueiden välillä. Psykologian tutkijakoulun vastuuyliopisto on tutkijakoulun perustamisesta (1995) saakka ollut Turun yliopisto. Turun yliopiston strategiassa yliopiston vahvuusalueiksi on tunnistettu molekulaariset biotieteet, verenkiertoelinten ja aineenvaihdunnan sairauksien tutkimus, ekologiset vuorovaikutussuhteet ja ekologisen genetiikan tutkimus, oppimisen ja koulutuksen tutkimus, tulevaisuuden tutkimus sekä instituutiosuunnittelun ja yhteiskunnallisten mekanismien tutkimus. Psykologian tutkijakoulu tukee erinomaisella tavalla erityisesti oppimisen ja koulutuksen tutkimusta. Tutkijakoulussa viime vuosina valmistuneista ja parhaillaan tekeillä olevista väitöskirjatutkimuksista monet liittyvät näihin tutkimusalueisiin. 7
1.2 Tutkijakoulun organisaatio ja vastuualueet Tutkijakoulun johtoryhmän puheenjohtajana toimii tutkijakoulun johtaja. Johtoryhmä valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Tutkijakoulun johtoryhmän sihteerinä toimii tutkijakoulun koordinaattori. Tutkijakoulun koordinaattori vastaa tutkijakoulun käytännön työtehtävistä (mm. toimintasuunnitelmien valmistelu, opetuksen järjestelytehtävät, tutkijakoulun talouden seuranta, budjetin laatiminen, opintohallinto, opiskelijavalintojen järjestely- ja valmistelutehtävät). Tutkijakoulun johtajan valitsee yliopistoverkosto Psykonetin yleiskokous. Sama henkilö voi olla tutkijakoulun johtajana tai johtoryhmän jäsenenä yhtäjaksoisesti enintään kaksi nelivuotista tutkijakoulukautta. Tutkijakoulun ohjaajat valitsevat keskuudestaan tutkijakoululle johtoryhmän varajäsenineen. Johtoryhmän tulee edustaa tasapuolisesti psykologian eri osa-alueita ja maan psykologian laitoksia. Tutkijakoulun johtoryhmän nimittää Psykonetin johtoryhmä. Myös tutkijakoulutettavat valitsevat keskuudestaan edustajan ja varajäsenen johtoryhmään. Tutkijakoulun johtaja: 1. vastaa tutkijakoulun rahavirrasta (SA, OPM), hyväksyy ja allekirjoittaa laskut, 2. tekee esitykset vuotuisesta määrärahan käytöstä muille yliopistoille, 3. toimii johtoryhmän puheenjohtajana, 4. hyväksyy opiskelijoiden matkatukianomukset, lakisääteiset virkavapaa-anomukset sekä 5. allekirjoittaa kurssiarviot. Johtoryhmä kokoontuu 6-8 kertaa vuodessa. Useimmat kokouksista ovat puhelinkokouksia, kasvotusten pidettäviä kokouksia järjestetään 1-2 kertaa vuodessa. Johtoryhmän kokousten lisäksi aloitettiin vuonna 2007 tutkijakoulun johtajan ja koordinaattorin säännölliset kokoukset, joissa valmistellaan johtoryhmässä käsiteltäviä asioita. Johtoryhmä tekee kokouksissaan päätökset opiskelijavalinnoista, suunnittelee ja kehittää tutkijakoulun opetusohjelmaa, hyväksyy tutkijakoulun toiminta- ja opetussuunnitelmat, kehittää ja vie eteenpäin yhteistyötä lähialojen tutkijakoulujen kanssa sekä pitää yhteyttä alan keskeisiin toimijoihin tieteellisen jatkokoulutuksen kehittämiseksi. Tutkijakoulun johtoryhmän tiedot löytyvät tutkijakoulun kotisivulta: www.gspsy.fi/johtoryhma tai www.gspsy.fi/management_group. Yhteystiedot: Psykologian tutkijakoulun koordinaatioyksikkönä toimii Turun yliopisto Postiosoite: Psykologian tutkijakoulu/psykologian laitos 20014 Turun yliopisto Käyntiosoite: Assistentinkatu 7, 2. krs Puhelin: (02) 333 8569 Faksi: (02) 333 5060 Email: ks. tiedot kotisivulta www.gspsy.fi/hallinto tai www.gspsy.fi/administration Psykologian tutkijakoulun www-sivut löytyvät osoitteesta www.gspsy.fi. 8
1.3 Muu hallinto Tutkijakoulu toimii osana Psykonet-verkostoa. Tiedot yhteyshenkilöistä, erikoisaloista ja työryhmästä sekä yleishallinnosta saa linkistä www.psykonet.fi/yhteystiedot. Tutkijakoulu osallistuu Psykonetin yleiskokoukseen kaksi kertaa vuodessa. Tiedot siitä löytyvät Psykonetin www-sivuilta www.psykonet.fi/news. 9
10 2.
Opiskelijana psykologian tutkijakoulussa 2.1 OPM:n rahoittamat tutkijakoulupaikat 2.1.1 Valintamenettely Psykologian tutkijakoululle on myönnetty 14 tutkijaopiskelijapaikkaa vuosille 2007-2011 ja 11 tutkijankoulutuspaikkaa vuosille 2010-2013. Suomen Akatemia on myöntänyt 11 tutkijankoulutuspaikkaa vuosille 2010-2013. Tutkijakoulupaikkojen rahoitus on päällekkäistä siten, että samanaikaisesti tutkijakoulussa on yhteensä noin 20 tutkijakoulutuspaikkaa. Avoin haku tutkijakoulutettavien paikoille järjestetään joka toinen vuosi. Kesken kauden vapautuvat paikat täytetään joko voimassa olevalta varasijalistalta, uudella hakumenettelyllä tai seuraavan haun yhteydessä. Tutkijakoulutettavien paikat julistetaan avoimiksi tutkijakoulun, Turun yliopiston ja yliopistoverkosto Psykonetin www-sivuilla, psykologian laitosten ilmoitustauluilla sekä muilla Psykonetin yhteyskanavilla mahdollisimman kattavasti. Tutkijakoulutettavat valitsee tutkijakoulun johtoryhmä. Valinnat perustuvat hakijoiden toimittamiin asiakirjoihin sekä ohjaajien antamiin arvioihin. Tutkijakoulutuspaikat sijoitetaan yliopistoihin hakijoiden sijoittumisjärjestyksen mukaan. Johtoryhmä päättää valinnan yhteydessä myös kullekin opiskelijalle myönnetyn kauden pituudesta (enintään 48 kk). Valinnassa vahvistetaan myös riittävä määrä varasijoja, jotka ovat voimassa seuraavaan hakuun saakka. Tutkijakoulutettava voi olla opiskelijana OPM-rahoitteisella tutkijakoulutuspaikalla enintään 48 kuukautta. Valinnan suorittamiseksi: 1. Johtoryhmä arvioi hakijoiden ilmoittamien ohjaajien kelpoisuuden ohjaajien ansioluetteloiden, julkaisuluettelonsa ja muiden pyydettävien selvitysten perusteella. Hakijaa, jonka ohjaajat eivät täytä edellytyksiä, ei oteta huomioon. 2. Johtoryhmä pyytää kunkin hakijan ilmoittamalta pääohjaajalta lausunnon hakijasta. Lisäksi pääohjaajan tulee toimittaa tutkijakoululle julkaisuluettelonsa 10 viimeisen vuoden ajalta. 3. Johtoryhmä voi kutsua valintaan ulkopuolisen asiantuntijan arvioimaan hakijoita. 4. Paikkojen täyttämiseksi johtoryhmä asettaa opiskelijat järjestykseen, jonka mukaan varsinaiset ja varasijat täytetään. 5. Tutkijakoulutuspaikkojen jaossa johtoryhmä voi ottaa huomioon myös paikkojen jakautumisen psykologian osa-alueille, ohjaajille ja maan psykologian laitoksille. 6. Tutkijakoulun uuden nelivuotisen rahoituskauden alkaessa valitaan ensisijaisesti ne aiemmalla rahoituskaudella tutkijakoulutuspaikoilla olleet, joilla tutkijakoulukausi on kesken (äitiyslomasta, ase- tai siviilipalveluksesta johtuvat pidennykset huomioiden) eikä siihenastisessa edistymisessä ei ole huomauttamista. 11
2.1.2 Valintaperusteet Valinta perustuu hakijoilta pyydettäviin asiakirjoihin sekä ohjaajien antamaan arviointiin. Johtoryhmän opiskelijajäsen ei osallistu hakijoiden tai heidän ohjaajiensa tieteellisen pätevyyden arviointiin. Ehdottomat valintaedellytykset: 1. Maisterintasoinen pohjakoulutus sekä 2. jatko-opinto-oikeus tohtorin tutkintoon jossakin Psykonet -verkostoon kuuluvassa yliopistossa (Helsingin yliopisto, Joensuun yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto ja Åbo Akademi), ja 3. vähintään kaksi ohjaajaa, joista toinen on ns.pääohjaaja. Ainakin toisella ohjaajista on oltava dosentin pätevyys. Johtoryhmä arvioi ohjaajien kelpoisuuden ansioluetteloiden, julkaisuluetteloiden ja muiden selvitysten perusteella. Hakijaa, jonka ilmoittamat ohjaajat eivät täytä kelpoisuusvaatimuksia, ei oteta huomioon valintamenettelyssä. Hakija ei voi samanaikaisesti kuulua toiseen tutkijakouluun. Arviointiin perustuvat valintaedellytykset: 1. Väitöskirjan tutkimussuunnitelma ja aikataulu. Tutkimussuunnitelman arvioinnissa kiinnitetään huomiota tutkimussuunnitelman tieteelliseen tasoon ja aikataulun realistisuuteen. 2. Tieteelliset näytöt: selvitys vähintään kahden edeltävän vuoden opinnoista ja tieteellisestä työskentelystä. 3. Tutkimusympäristön taso. 4. Hakijan pääohjaajan antama lausunto hakijasta. Valintaprosessissa vahvistetaan varasijalista, joka on voimassa seuraavaan hakuun saakka. Kesken rahoituskauden vapautuvat paikat täytetään joko varasijalistalta tai uudella hakumenettelyllä. Psykologian tutkijakoulun OPM-paikoille on aikaisempina vuosina usein valittu opiskelijoita, jotka ovat aluksi olleet tutkijakoulun oheispaikalla ja jo ehtineet osoittaa lahjakkuutensa ja motivoituneisuutensa tutkimustyöhön. Tämän vuoksi tutkijakoulupaikkoja on harvoin ollut tarvetta myöntää 4-vuotisina (opiskelija on usein OPM-paikalle tullessaan tehnyt väitöskirjaansa jo 1-2 vuotta). Tutkijakoulussa on kuitenkin siirrytty käytäntöön, jossa osa tutkijapaikoista varataan joka haussa jatkotutkinnon alussa oleville opiskelijoille ja täytetään neljävuotisina. Tällöin osa erityisen lahjakkaiksi tunnistetuista opiskelijoista saa heti mahdollisuuden keskittyä tutkimustyöhön mahdollisimman tehokkaasti ilman huolta rahoituksen katkeamisesta. 12
2.1.3 Tutkijakoulupaikan hakuun tarvittavat liitteet Hakija täyttää sähköisen hakukomakkeen annettuun määräaikaan mennessä. Lisäksi hakija toimittaa seuraavat liitteet + kuusi kopiota kaikista liitteistä tutkijakoulun koordinaattorille: 1. Hakijan esittelykirje 2. Todistus maisterintasoisesta pohjatutkinnosta 3. Selvitys jatko-opinto-oikeudesta. Hakijalla tulee olla oikeus suorittaa tohtoritutkinto Psykonet-verkoston yliopistossa: Helsingin yliopisto, Joensuun yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto tai Åbo Akademi. 4. Tutkimussuunnitelma (enintään 3 sivua) Väitöskirjan ohjaajien hyväksymä tutkimussuunnitelma aikatauluineen. 5. Selvitys aikaisemmista opinnoista sekä tieteellisestä ja muusta tutkimukseen liittyvästä toiminnasta (CV - enintään 3 sivua). Selvityksen tulee kattaa vähintään kaksi viimeistä vuotta (muun tutkimuskokemuksen ja julkaisutoiminnan ollessa vähäistä tulee antaa selvitys pro gradu tutkimuksesta). 6. Rahoitussuunnitelma. Selvitys jatko-opintoja varten saadusta rahoituksesta ja akateemisista työsuhteista. Lisäksi hakijan tulee mainita ajanjakso, jolle hän hakee rahoitusta tutkijakoululta. 7. Selvitys ohjaajista. Hakijalla tulee olla vähintään kaksi tohtorin arvon saanutta ohjaajaa, joista ainakin toisella on dosentin pätevyys. Lisäksi hakijan pääohjaajan tulee toimittaa: 9. arviointi hakijasta tutkijakoulun laatimalla lomakkeella sekä 10. julkaisuluettelo 10 viimeisen vuoden ajalta tutkijakoulun koordinaattorille. Julkaisuluettelo lähetetään sähköpostilla, ja arviointilomake toimitetaan postitse (Psykologian tutkijakoulu, 20014 Turun yliopisto) tai skannattuna kopiona sähköpostilla tutkijakoulun koordinaattorille. 2.1.4 Tutkijakoulupaikan vastaanottaminen Valituksi tulleelle tutkijakoulun opiskelijalle ilmoitetaan kirjallisesti opiskelupaikasta. Lisäksi koordinaattori ilmoittaa hakijalle myönnetystä opiskelupaikasta kotiyliopistolle (laitos ja talousosasto) sekä tutkijakoulua koordinoivan yliopiston talousosastolle. Tutkijakoulun koordinaattori lisää päätöksen jälkeen opiskelijan nimen, väitöskirjatyön aiheen sekä ohjaajien nimet tutkijakoulun kotisivuille, ja liittää opiskelijan sekä pääohjaajan sähköpostitiedot tutkijakoulun sähköpostilistalle. SA:n rahoittaman tutkijakoulupaikan vastaanottamista voi perustellusta syystä lykätä enintään 6 kuukaudella. Johtoryhmä päättää, pidennetäänkö hakijalle myönnettyä SA-rahoitteista tutkijakoulukautta lykkäyksen verran, vai vähennetäänkö kuukaudet hakijan tutkijakoulukaudesta. Lykkäysanomus perusteluineen tulee toimittaa kirjallisena tutkijakoulun koordinaattorille. Hakemuksessa tulee olla mainittuna lykkäykseen johtanut syy. Tutkijakoulun johtoryhmä päättää asiasta kokouksessaan. Tieto päätöksestä lähetetään kirjallisena tutkijaopiskelijalle sekä opiskelijan kotiyliopistolle (laitos ja talousosasto) sekä tiedoksi koordinoivan yliopiston talousosastolle. 8. Laitoksen johtajan puolto tutkijakoulun laatimalla lomakkeella Hakijan tulee toimittaa vaaditut hakemuksen liitteet postitse tutkijakoulun koordinaattorille (palautusosoite: Psykologian tutkijakoulu, 20014 Turun yliopisto) annettuun määräaikaan mennessä. 13
2.1.5 Tutkijaopiskelijan oikeudet ja velvollisuudet Tutkijakoulupaikka voidaan myöntää hakijalle enintään 4 vuoden (48 kk) ajaksi. Tutkijakoulukauden pituus määräytyy tutkijakoulun rahoitustilanteen, hakijan väitöskirjatyön vaiheen sekä hakijan aikaisemman rahoituksen mukaan. OPM:n rahoittamilla paikoilla opiskelevat voivat osallistua tutkijakoulun järjestämään opetukseen maksutta. Tutkijakoulun järjestämistä kursseista aiheutuvia kustannuksia korvataan määrärahojen puitteissa halvimman mahdollisen matkustustavan mukaisesti. Matkatukea kongresseihin ulkomaille yms. voi hakea sen jälkeen, kun tutkijakoulun OPM:n rahoittamalla tutkijapaikalla opiskeleva on osallistunut vähintään kahteen tutkijakoulun järjestämään symposiumiin. Konferenssitukea voi saada määrahojen puitteissa 1 krt/tutkijakouluvuosi. Tuki ei ole vuosisidonnainen. Tutkijakoulutettavilta odotetaan sitoutumista päätoimiseen väitöskirjatyöskentelyyn. Tutkijakoulutettavan tulee pyrkiä väitöskirjansa loppuunsaattamiseen ja muiden vaadittavien opintojen suorittamiseen tutkijakoulukautensa aikana. Lisäksi voidaan edellyttää osallistumista myös muihin tehtäviin, joiden tarkoituksena on edistää tutkijakoulutettavan väitöskirjatyöskentelyä, valmistumista tai tutkijanuraa. Psykologian tutkijakoulun opiskelija ei voi samanaikaisesti kuulua toiseen tutkijakouluun. Tutkijakoulutettavan tulee viimeistään viikkoa ennen väitöstilaisuutta toimittaa tutkijakoululle kaksi kappaletta väitöskirjaansa (1 tutkijakoulun johtajalle ja 1 koordinaattorille). Väitöskirjassa, sen osajulkaisuissa sekä muissakin tutkijakoulun rahoituksella tuotetuissa julkaisuissa on ilmaistava sopivalla tavalla (esim. Acknowledgement) tutkijakoulun kautta saatu rahoitus. Väitöksen jälkeen tutkijakoulutettavan tulee siirtyä pois tutkijakoulun rahoitetulta tutkijakoulupaikalta väitöskuukautta seuraavien 4 kuukauden sisällä. Esim. jos väitöspäivä on ollut helmikuussa, on tutkijakoulusta saadun rahoituksen viimeinen päivä 30. kesäkuuta kuluvaa vuotta. Tutkijakoulutettavan tulee ilmoittaa irtisanoutumisestaan kirjallisesti tutkijakoululle. Nelivuotisen tutkijakoulukauden päätyttyä tutkijaopiskelija voi kuulua tutkijakouluun vielä 1 vuoden ajan. Tänä aikana hänellä ei kuitenkaan ole oikeutta tutkijakoulutettavan palkkaan eikä taloudellisiin etuisuuksiin. Väitellyt tutkijakoulutettava voi halutessaan liittyä tutkijakoulun alumniverkoston jäseneksi. 2.1.6 Virkavapaa, irtisanoutuminen sekä tutkijakoulukauden pidennys Tutkijakoulutettava on määräaikaisessa työ- tai virkasuhteessa siihen yliopistoon, jossa hän suorittaa tutkintonsa. Hänellä on tavallisesti samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muullakin yliopiston henkilökunnalla (esim. oikeus äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaaseen). Tutkijakoulutettavan lähin esimies on hänen pääohjaajansa, yleishallinnollisissa asioissa esimies on kyseisen laitoksen johtaja. Pääsääntöisesti tutkijakoulutettavien virkavapaat eivät pidennä nelivuotista tutkijakoulukautta. Poikkeuksen muodostavat kuitenkin lakisääteiset äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaat sekä siviili- ja asepalvelus, jotka eivät lyhennä tutkijakoulukautta (näissä tapauksissa virkavapaata vastaava aika lisätään tutkijakoulukauden loppuun). Jokainen hoitovapaa pidentää tutkijakoulukautta enintään yhdellä vuodella. Virkavapaata tai pidennystä on haettava kirjallisesti tutkijakoululta ennen virkavapauden aloittamista. Hakemukset lähetetään tutkijakoulun koordinaattorille. Lakisääteisistä virkavapaista (äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaat sekä siviili- ja asepalvelus) päättää tutkijakoulun johtaja. Muista virkavapaista päättää tutkijakoulun johtoryhmä. OPM-rahoituskauden loppuessa ei pidennyksiä OPM-kauteen myönnetä. Mahdollisuus uuteen rahoituskauteen on seuraavan tutkijakouluhaun yhteydessä. Mikäli opiskelija luopuu tutkijakoulukaudesta kesken rahoituskauden, tulee hänen ilmoittaa siitä kirjallisesti tutkijakouluun koordinaattorille. Irtisanoutumisen yhteydessä on ilmoitettava, mistä alkaen tutkijakoulutettava on luopumassa paikastaan. Kirje toimitetaan koordinaattorille vähintään kaksi viikkoa ennen irtisanoutumisen voimaantuloa. Tutkijakoulutettavan tulee pitää lomana tutkijakoulussa ansaitsemansa vuosilomapäivät. Tutkijakoulu ei korvaa pitämättömiä vuosilomia rahallisesti. 14
2.1.7 Sivutoimet Tutkijakoulutettavilta edellytetään sitoutumista päätoimiseen väitöskirjatyöskentelyyn. Opetustehtäviä ei voida vaatia ilman lisäkorvausta, sen sijaan tutkimusryhmän tehtäviin osallistumista voidaan edellyttää. Halutessaan yliopistot voivat maksaa tutkijakoulutettavalle palkanlisää. Jos korotuksen peruste on opetusvelvollisuus, voi määräykseen sisällyttää opetusta korkeintaan 56 tuntia lukuvuodessa. 2.2 Tutkijakoulun oheispaikat 2.2.1 Valintamenettely ja perusteet tutkijakoulun oheispaikoille Psykologian alan väitöskirjaa tekevä jatko-opiskelija voi hakea Psykologian tutkijakoulun johtoryhmältä oikeutta kuulua tutkijakouluun oheispaikalla. Edellytyksenä on mahdollisuus päätoimiseen opiskeluun. Opiskelijalla tulee olla jatko-opinto-oikeus Psykonet-verkoston yliopistoon: Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Tampere, Turku tai Åbo Akademi. Tutkimuksen rahoitus tulee olla järjestettynä vähintään vuodeksi. Tutkijakoulun oheispaikoille voidaan hyväksyä myös jatkoopiskelijoita, joiden tarkoituksena ei ole väitellä psykologian alalta, mutta jotka tutkimusaiheensa perusteella saavat hyötyä tutkijakoulun yhteydestä tai tuovat tutkijakouluun synergiaetua. Tutkijakoulun oheispaikka myönnetään hakijalle enintään neljän vuoden ajaksi. 15
2.2.2 Haku oheispaikalle Haku oheispaikoille on jatkuva. Oheispaikkahakemukset laaditaan kirjallisesti ja ne osoitetaan Psykologian tutkijakoulun johtoryhmälle, joka käsittelee oheispaikkahakemukset kokouksissaan. Tutkijakoulun oheispaikkaa hakevalle hakijalle ilmoitetaan johtoryhmän päätöksestä kirjallisesti kokouksen jälkeen (tutkijakoulun koordinaattori). Tutkijakoulun koordinaattori lisää päätöksen jälkeen opiskelijan nimen, väitöskirjatyön aiheen sekä ohjaajien nimet tutkijakoulun kotisivuille ja liittää opiskelijan sekä pääohjaajan sähköpostitiedot tutkijakoulun s-postilistalle. Tutkijakoulun oheispaikkaa voi hakea vapaamuotoisella hakemuksella, johon liitetään seuraavat asiakirjat: 1. Hakijan esittelykirje 2. Todistus maisterintasoisesta pohjatutkinnosta 3. Selvitys jatko-opinto-oikeudesta 4. Tutkimussuunnitelma (enintään 3 sivua) Väitöskirjan ohjaajien hyväksymä tutkimussuunnitelma aikatauluineen. 5. Selvitys aikaisemmista opinnoista sekä tieteellisestä ja muusta tutkimukseen liittyvästä toiminnasta (CV) (enintään 3 sivua). Selvityksen tulee kattaa vähintään kaksi viimeistä vuotta (muun tutkimuskokemuksen ja julkaisutoiminnan ollessa vähäistä tulee antaa selvitys pro gradu -tutkimuksesta). 6. Selvitys jatko-opintoja varten saadusta rahoituksesta ja akateemisista työsuhteista. Rahoitusta tulee olla hankittuna vähintään yhdeksi vuodeksi. 7. Selvitys ohjaajista. Hakijalla tulee olla vähintään kaksi kansainvälisen tason tutkijan kriteerit täyttävää ja tohtorin arvon saanutta ohjaajaa, joista ainakin toisella on dosentin pätevyys. Lisäksi hakijan pääohjaajan tulee toimittaa: 8. vapaamuotoinen lausunto hakijasta suoraan tutkijakoulun koordinaattorille (hakemuksen voi lähettää myös sähköpostitse). Lausunnosta tulee käydä ilmi väitöskirjatyön ohjaajien nimet sekä se, miten väitöskirjatyön rahoitus on järjestetty. Hakemus liitteineen lähetetään postitse tai sähköpostilla tutkijakoulun koordinaattorille (Psykologian tutkijakoulu, 20014 Turun yliopisto). Lisätietoja oheispaikoille hakemisesta saa tutkijakoulun koordinaattorilta. 2.2.3 Oheispaikalla opiskelevien oikeudet ja velvollisuudet Oheispaikka on voimassa enintään 4 vuotta. Oheispaikalla tutkijakoulukauden pituus määräytyy tutkijakoulun rahoitustilanteen, hakijan väitöskirjatyön vaiheen sekä hakijan aikaisemman rahoituksen mukaan. Oheispaikalla opiskelevalla tutkijakoulutettavalla on oikeus osallistua tutkijakoulun järjestämille kursseille ja saada ohjausta OPM:n rahoittamien tutkijakoulutettavien kanssa samoin ehdoin. Oheispaikalla opiskelevalla tutkijakoulutettavalla ei kuitenkaan ole oikeutta OPM:n rahoittamaan palkkaan. Sen sijaan tutkijakoulun järjestämille kursseille osallistumisesta aiheutuvia matkakuluja korvataan myös oheispaikoilla opiskeleville. Matkatukea kongresseihin ulkomaille yms. voi hakea sen jälkeen, kun tutkijakoulun oheispaikalla opiskeleva on osallistunut vähintään kahteen tutkijakoulun järjestämään symposiumiin. Oheispaikoilla opiskelevat voivat saada matkatuen kerran tutkijakoulukautenaan. Tutkijakoulun oheispaikalta väitellyt voi halutessaan liittyä tutkijakoulun alumniverkoston jäseneksi. 16
Oheispaikalla opiskelevan tutkijakoulutettavan edut tutkijakoulussa: 1. tutkijakoulun järjestämille kursseille osallistuminen on ilmaista, 2. tutkijakoulun järjestämille kursseille osallistumisesta aiheutuvia matkakuluja korvataan, 3. kursseista ja muista tapahtumista saa opintopisteitä, 4. symposiumeissa on mahdollista tavata muita jatko-opiskelijoita sekä saada ohjausta, 5. kongressimatkoihin voi hakea matkatukea. 2.2.4 Virkavapaa, irtisanoutuminen sekä oheispaikkakauden pidennys Oheispaikoilla opiskelevien tutkijakoulutettavien tulee ilmoittaa virkavapaistaan (ennen virkavapaan aloittamista) ja irtisanoutumisestaan tutkijakoulun oheispaikalta kirjallisesti tutkijakoulun koordinaattorille. Pääsääntöisesti virkavapaat eivät pidennä nelivuotista oheispaikkakautta. Poikkeuksen muodostavat kuitenkin lakisääteiset äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaat sekä siviili- ja asepalvelus, jotka eivät lyhennä nelivuotiskautta (näissä tapauksissa virkavapaata vastaava aika lisätään kauden loppuun). Jokainen hoitovapaa pidentää kautta enintään yhdellä vuodella. 2.3 Psykologian tutkijakoulun opetusjärjestelyt ja opiskelutoiminta 2.3.1 Opetus- ja ohjausjärjestelyt Tutkijakoulun ohjelma on suunniteltu niin, että tohtorin tutkinto on mahdollista suorittaa neljässä vuodessa. Opinnoista noin 2/3 koostuu väitöskirjatyöstä ja 1/3 muista opinnoista, mm. teoreettisista ja metodiopinnoista sekä muista tutkintoa tukevista opinnoista. Useimmiten väitöskirjat koostuvat 3-5 artikkelista, joista vähintään kolmessa ao. tutkijakoulun opiskelija on ensimmäisenä kirjoittajana, ja jotka on julkaistu tai hyväksytty julkaistavaksi korkeatasoisissa kansainvälisissä tiedelehdissä. Tutkijakoulun opetus ja ohjaus rakentuvat kolmelle pääperiaatteelle: 1. tutkijaopiskelijoiden omilta ohjaajilta saama henkilökohtainen ohjaus tutkimusryhmissä, 2. kahden tai useamman tutkimusryhmän järjestämät workshopit ja 3. yleistä metodologiaa, tutkimusetiikkaa ja muita tutkijantaitoja käsittelevät yhteiset kurssit ja tapahtumat. Vuosittain vaihtuva tutkijakoulun kurssiohjelma koostuu erilaisista kursseista, workshopeista ja koko tutkijakoulun yhteisistä symposiumeista. 2.3.2 Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö Tutkijakoululla on käytössä Moodle eli virtuaalinen oppimisalusta, joka mahdollistaa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön lisäämisen ja virtuaalisten työkalujen hyödyntämisen opetuksen tukena. Lisäksi tutkijakoululla on WorkMates-oppimisalusta, jota käytetään tutkijakoulun kurssimateriaalin jakamiseksi kaikille osapuolille. Kursseja voidaan myös tarpeen vaatiessa välittää videovälitteisesti verkoston yliopiston tutkija- ja perustutkinto-opiskelijoille. Virtuaaliopetus: www.psykonet.fi/perustutkinto/lv09_10 17
2.3.3. Viestintäkanavat Tutkijakoulun sisäinen viestintä hoidetaan sähköisesti ja kotisivujen kautta. Tutkijakoulun viestintäkieli on englanti ja suomi. Pääsääntöisesti sähköinen viestintä kaikille opiskelijoille toteutetaan englannin kielellä. Kotisivuilla ovat nähtävissä tutkijakoulun säännöt, kurssiohjelmat ja muut ajankohtaiset asiat. Tutkijakoululla on 4 sähköpostilistaa: opiskelijat: gsopisk@lists.utu.fi johtoryhmä + varajäsenet: gsjohto@utu.fi ohjaajat: gsohjaa@utu.fi alumnit: gsalumni@lists.utu.fi Tutkijakoulun koordinaattori välittää viestit ja tiedottaa ajankohtaisista asioista (kurssit, ilmoittautumisen määräajat, muiden tutkijakoulujen tarjonta) opiskelijoille ja muille sidosryhmille. Sähköpostilistoja ylläpitää tutkijakoulun koordinaattori. Opiskelijoiden tulee tiedottaa tutkijakoululle henkilö- ja osoitetietojensa muutoksista. Tiedotuksen tukena ovat tutkijakoulun posteri sekä esitteet, joita jaetaan mm. laitoksille, psykologian opiskelijoille, kansainvälisille vierailijoille ja tutkijakoulun opiskelijoille ja ohjaajille. 2.3.4 Ohjaajat ja väitöskirjan ohjaus Tutkijakoulussa on ollut alusta lähtien käytössä ohjaajapooli, jonka muodostavat kaikki tutkijakoulun opiskelijoiden väitöskirjatöiden ohjaajat. Ohjaajapooli on kaikkien opiskelijoiden käytössä ympäri vuoden eikä siis rajoitu tiettyihin ohjaajiin tai tiettyyn ajanjaksoon. Kullakin tutkijakoulun opiskelijalla on vähintään kaksi ohjaajaa, jotka ovat tiivissä vuorovaikutuksessa opiskelijan kanssa tutkimuksen tekemisen eri vaiheissa. Vähintään toisella ohjaajista tulee olla dosentin pätevyys. Tutkijakoulutettavan kotiyliopisto on vastuussa tutkijakoulutettavan ohjauksesta. Ohjaajat nimetään tiedekunnan tai laitoksen hyväksymässä jatko-opintosuunnitelmassa. Väitöskirjan ohjauksesta tulee laatia tutkijaopiskelijan kotiyliopistossa ohjaussopimus, jossa määritellään ohjaajan ja tutkijakoulutettavan vastuut, velvollisuudet ja keskinäisen yhteistyön muodot. Sopimukseen tulee liittää opiskelijalle laadittu HOPS, joka laaditaan tutkijaopiskelijan kotiyliopiston ohjeistuksien mukaisesti. Ohjaajien tulee sopia tutkijakoulutettavan kanssa, mikä on kunkin ohjaajan tehtävä tutkijan väitöskirjatyön ohjauksessa ja siihen liittyvässä tutkimustyössä. Ohjaajan ja tutkijakoulutettavan tulee kokoontua säännöllisesti, aina tarpeen vaatiessa. Tutkijakoulutettavan tulee saapua ohjaukseen ennakkoon valmistautuneena. Lisäksi hänen tulisi pitää säännöllisesti yhteyttä omaan ohjaajaansa sekä tehdä asianmukaisesti hänelle annetut tutkimustyöhönsä liittyvät tehtävät määräajan puitteissa. Ohjaajan tulee sitoutua ohjaukseen ja väitöskirjan valmistumisen edistämiseen. Tutkijaopiskelijan ohjaajan tulee tarkastaa väitöskirjan käsikirjoitus ja esitarkastuskelpoisuus. (Tohtorinkoulutusta koskevat suositukset Turun yliopistossa 2.10.2009, 5) Ohjaussuhdetta voidaan perustelluista syistä muuttaa väitöskirjatutkimuksen aikana. Tarpeen vaatiessa voidaan nimetä lisäohjaaja tai pääohjaajaa voidaan vaihtaa, mikäli tutkimuksen aihepiiri muuttuu tai ohjaussuhde ei osoittaudu toimivaksi. Ohjaajan ja ohjattavan välisten erimielisyyksien sopimista varten tulee ensisijaisesti ao. opiskelijan tiedekunnassa laatia menettelytavat, jonka avulla määritellään sekä tohtorikoulutettavan että ohjaajan oikeusturva. Ohjaussuhteen ristiriitatilanteessa ohjaaja ja tohtorikoulutettava voivat ottaa yhteyttä ensin laitoksen johtajaan ja tarpeen vaatiessa tutkijakoulun johtajaan. Mikäli tyydyttävää ratkaisua ei löydy tutkijaopiskelijan kotiyliopistossa, asia voidaan käsitellä tutkijakoulun johtoryhmässä, joka pyrkii etsimään asiassa sopivimman, kaikkia osapuolia tyydyttävän ratkaisumallin. 2.3.5 Opiskelu- tai tutkimussuunnitelma (HOPS) sekä edistymisen seuranta Tutkijaopiskelija laatii HOPSin yhteistyössä ohjaajan kanssa. Se tehdään ja päivitetään tutkijaopiskelijan kotiyliopiston (tiedekunnan) antamien suositusten ja ohjeiden mukaisesti. Tutkijaopiskelijan edistymistä seurataan mm. tutkijakoulun vuosiraportoinnin, päivitetyn tutkimussuunnitelman ja HOPSin avulla. 18
2.3.6 Tutkijakoululaisten henkilötietomuutokset ja vuosiraportointi Psykologian tutkijakoulun tutkijaopiskelija OPM:n rahoittama opiskelija sekä oheispaikalla opiskeleva on velvollinen ilmoittamaan henkilötiedoissaan tapahtuneista muutoksista ja raportoimaan vuosittaisen toimintansa tutkijakoululle. Vuosittainen opiskelijakysely kohdennetaan kaikille tutkijakoulun opiskelijoille. Sen yhteydessä päivitetään kaikkien opiskelijoiden tiedot. Mikäli esim. ulkomaisia vierailuja tai julkaisuja ei vuoden aikana ole ollut, tulee kyselylomake kuitenkin täyttää aina henkilötietojen osalta, ja palauttaa se annettuun määräaikaan mennessä tutkijakoulun koordinaattorille. 2.3.7 Toimintaohjeet kiistatilanteissa Tutkijakoulussa noudatetaan opiskelijan kotiyliopiston ohjeita ja suosituksia kiista- ja kriisitilanteissa. 2.4 Kansainvälinen toiminta, opiskelijaliikkuvuus ja työelämäyhteydet 2.4.1 Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö Psykologian tutkijakoulun järjestämä opetus on avoinna kaikille psykologian jatko-opiskelijoille. Opetustarjonnan tehostamiseksi tehdään yhteistyötä mm. Psykonetin erikoispsykologikoulutuksen kanssa. Tutkijakoulun kurssitarjonnan lisäksi eri psykologian laitosten järjestämä opetus pyritään tuomaan jokaisen psykologian alan jatko-opiskelijan ulottuville. Yhteistyötä tehdään myös muiden tutkijakoulujen kanssa, joilla on mahdollisesti samoja intressejä. Yhteistyön muotoja ovat mm. tehostettu kursseista tiedottaminen, opiskelijoiden hyväksyminen partneritutkijakoulujen kursseille, ja kokonaisten kurssien järjestäminen yhdessä. Jokaisen opiskelijan käytettävissä olevassa ohjaajapoolissa ovat edustettuina kaikkien psykologian laitosten asiantuntijat. Tutkijakoulun kurssitoimintaa hajautetaan eri kaupunkeihin, jotta osa kursseista olisi tarjolla lähellä, ja kursseille osallistuminen lisäisi valtakunnallista liikkuvuutta. Liikkuvuutta tuetaan tutkijakoulussa myös myöntämällä kurssitukea, joka kattaa ainakin osan opiskelijoiden matkustus- ja majoituskuluista. Lisäksi osalla opiskelijoista on väitöskirjatyön ohjaajia eri yliopistoista, joiden tutkimusryhmissä tutkijakoulutettavalla on mahdollisuus tehdä tutkimusta. Psykologian tutkijakoulu tuo mahdollisuuksien mukaan eri psykologian laitosten ja yhteistyökumppaneina olevien tutkijakoulujen sekä muiden yhteistyötahojen tarjoaman opetuksen psykologian tutkijakoulun opiskelijoiden saataville. 2.4.2 Kansainvälistyminen Psykologian tutkijakoulun opiskelijoiden kansainvälistä toimintaa tuetaan, mm. hankkimalla ulkomaisia asiantuntijoita luennoimaan ja opettamaan Suomeen, järjestämällä symposiumeja ulkomailla, sekä kustantamalla opiskelijoiden matkoja ulkomailla pidettäville kursseille sekä konferensseihin. Psykologian tutkijakoulun opiskelijoilla voi olla ulkomaisia ohjaajia, ja lisäksi opiskelijat voivat tehdä väitöskirjatyötään kansainvälisissä tutkimusprojekteissa tai osallistua kansainväliseen yhteistyöhön mm. yhteisartikkeleiden muodossa. Opiskelijat voivat vierailla väitöskirjatutkimusta tehden joko oman ulkomaisen ohjaajan tai ulkomaisen tutkimusyhteistyökumppanin tutkimusryhmässä. Kansainvälisen toiminnan aloittajina toimivat erityisesti ohjaajat, joilla on jo valmiita kontakteja useihin ulkomaisiin tahoihin. Myös opiskelijat voivat tehdä aloitteita kansainväliseen toimintaan. Opiskelijat saavat omia kansainvälisiä kontakteja joko tutkijakoulun järjestämissä tai muissa tilaisuuksissa, esim. konferensseissa. Kansainvälisen toiminnan koordinaatiossa tärkeässä roolissa on ohjaajien lisäksi myös tutkijakoulun koordinaattori, joka organisoi yhteistyössä toisen maan koordinaattorin tai yhteyshenkilön kanssa kansainväliset kurssit ja ulkomailla järjestettävät symposiumit sekä huolehtii tiedottamisesta eri osanottajaryhmien välillä. 19
Psykologian tutkijakoulu on jäsenenä Nordic-Baltic Doctoral Network in Psychology verkoston toiminnassa (http://nbnp.utu.fi/) Lisäksi kansainvälisiä yhteyksiä ylläpidetään mm. Unkarin kognitiotieteen tutkijakouluun ja Leipzigin yliopiston Tarkkaavaisuuden ja kognitiivisten prosessien tutkijakouluun. 2.4.3 Ulkomaisten opiskelijoiden rekrytointi Koska tutkijakoulun hakupaine on kova ja joka haussa jää huomattava määrä suomalaisia lahjakkaita hakijoita ilman tutkijakoulupaikkaa, ei mahdollisimman monen ulkomaisen tutkijaopiskelijan rekrytoiminen ole itsetarkoitus sinänsä. Tutkijakouluun pyritään kuitenkin rekrytoimaan ulkomaisia tutkijaopiskelijoita tilanteissa, joissa tunnistetaan lahjakas ja motivoitunut nuori tutkija. Ulkomaisten opiskelijoiden edellytyksiä liittyä tutkijakouluun tuetaan seuraavin tavoin: 1. OPM-rahoitteista paikkaa tai oheispaikkaa ei ole rajoitettu kansallisesti, vaan valinta perustuu muihin kriteereihin, joista tärkeimmät ovat hakijan prognoosi, erityisesti korkeatasoinen ja toteutettavissa oleva tutkimussuunnitelma. Oheispaikalle hyväksytään periaatteessa samoin edellytyksin, mutta hakijalla on oltava täysipäiväinen rahoitus vähintään vuodeksi. 2. Oppimisympäristön kieli on ensisijaisesti englanti: lähes kaikki kurssit ja symposiot järjestetään englanniksi, samoin tutkijakoulun sisäinen ja ulkoinen tiedotus. 3. Ohjaajien ja opiskelijoiden välityksellä kontakteja ulkomaille ja ulkomaisiin opiskelijoihin on runsaasti: niihin rohkaistaan jatkossakin mm. konferenssitukien ja kansainvälisten kurssien/luennoitsijoiden ja koulutusten avulla. Näiden kontaktien lisäksi tutkijakoulussa muodostettavan alumniverkoston kautta yhteys säilyy myös niihin väitelleihin opiskelijoihin, jotka valmistumisensa jälkeen siirtyvät töihin ulkomaille vakinaisesti tai post doc -kaudelle. 4. Tutkijakoulussa tehtävä yhteistyö ulkomaisten tutkijakoulujen ja yhteistyötahojen kanssa lisää ulkomailla jatko-opiskelijoiden tietoa Suomesta ja Psykologian tutkijakoulusta. Tutkijakoulusta tiedottaminen kohdennetaan ensisijassa tutkijakoulun nimettyihin yhteistyökumppaneihin sekä Nordic-Baltic verkostoon kuuluviin tutkijakouluihin ja laitoksiin. 2.4.4 Työelämäyhteydet ja alumnitoiminta Kokonaisuutena elinkeinoelämäyhteyksien kehittäminen on koettu kasvavaksi haasteeksi johon vastaamiseksi suunnitellaan jatkuvasti uusia keinoja. Yliopistollisen tutkijanuran lisäksi tohtoreiden osaamista ja tietoa arvostetaan ja tarvitaan yhä enemmän julkisella sektorilla ja yritysmaailmassa. Johtoryhmän kokoonpanossa painotetaan jäsenten yhteiskunta- ja elinkeinoelämäsuhteita. Lisäksi Psykonetin tarjoaman erikoispsykologikoulutuksen kanssa tehtävä yhteistyö antaa opiskelijoille mahdollisuuden tarkastella laajasti julkisen sektorin ja yritysmaailman tarpeita. Osa tutkimushankkeista, joiden puitteissa väitöskirjoja tehdään, koskee suoraan julkisen sektorin ja yritysmaailman työpaikkoja (esim. työ- ja organisaatiopsykologian alan tutkimukset). Tutkijakoulun alumniverkoston tarkoituksena on auttaa tutkijakoulussa parhaillaan opiskelevia oman uransa alkuvaiheissa, antamalla tietoa ja neuvoja vastaväitelleen työskentely- ja uramahdollisuuksista elinkeinoelämässä, sekä kehittää yhteyksiä työelämän eri kentillä. Alumniverkosto antaa tutkijakoulusta tohtoriksi valmistuneille opiskelijoille mahdollisuuden yhteydenpitoon muiden tutkijakoulusta tohtoriksi valmistuneiden kanssa. Tutkijakoulu organisoi yhteisen opiskelija-alumnitapaamisen ja kutsuu alumnejaan puhujiksi tutkijakoulun jokavuotisen kevätsymposiumin yhteydessä. Kutsuttu alumni esittelee omaa uraansa työelämän parissa tutkijakoulun tutkijaopiskelijoille. Tutkijakoulu muodostaa alumniverkostoon pysyvän keskusteluyhteyden ja järjestää mm. alumnitapaamisia kansallisten, joka toinen vuosi pidettävien Psykologia-kongressien yhteydessä. Alumniksi voi ilmoittautua täyttämällä sähköisen lomakkeen kotisivuilla: www.gspsy.fi/gspsy_alumnit tai www.gspsy.fi/alumni josta on linkki Webropoliin. Tutkijakoulun alumniverkostoon liittymisen ehtona on, että alumniksi liittyvä on valmistunut tohtoriksi psykologian tutkijakoulusta joko psykologian tutkijakoulun OPM/SA-rahoitteiselta tutkijakoulutuspaikalta tai psykologian tutkijakoulun oheispaikalta. 20
21
22 3.
Matkustustuskäytännöt sekä taloushallinto 3.1 Tutkijakoulutettavien virkamatkat Tutkijakoulutettavan tulee noudattaa oman kotiyliopistonsa matkajärjestelyjä koskevia sääntöjä ja ohjeistuksia, esimerkiksi yliopistoihin työsuhteissa olevien tulee laatia matkasuunnitelma hyvissä ajoin ennen virkamatkaa. Matkasuunnitelman hyväksyy tutkijakoulutettavan esimies. 3.1.1 Kurssimatkatukien myöntäminen Tutkijakoulun järjestämistä kursseista tutkijakoulutettaville aiheutuvia matka- ja majoituskuluja korvataan tutkijakoulun määrärahojen puitteissa 100 euroa/kurssi. Opiskelijan edellytetään matkustavan halvimman mahdollisen matkustustavan mukaan. Matkakuluja ei korvata, mikäli tutkijakoulu järjestää kurssille yhteiskuljetuksen. Matkatuen määrää voidaan korottaa 150 euroon, mikäli 1. kurssille osallistuminen edellyttää majoittumista vähintään kahdeksi yöksi tai 2. mikäli halvinta matkustustapaa käyttäen kulut ylittävät 75 euroa ja kurssille osallistuminen edellyttää majoittumista yhdeksi yöksi. Kaikkien tutkijakoulutettavien tulee noudattaa virkamatkoillaan oman kotiyliopistonsa sääntöjä ja ohjeistuksia. Matkakulut ja kurssimatkatuki laskutetaan kurssin/matkan jälkeen Turun yliopiston matkalaskulomakkeella (saa tutkijakoulun kotisivuilta www.gspsy.fi/matkakulut tai www.gspsy.fi/travel_expenses). Kurssimatkatukea voidaan maksaa kuluvalle vuodelle aiheutuneista kuluista, ja sitä voivat hakea sekä oheispaikoilla että opetusministeriön rahoittamilla tutkijakoulupaikoilla opiskelevat. Kurssimatkatukea tulee anoa kahden kuukauden kuluessa ja ko.vuoden aikana. Laskuun tulee liittää alkuperäiset matka- ja majoituskuitit. Täytetty ja allekirjoitettu matkalaskulomake postitetaan tutkijakoulun koordinaattorille (Psykologian tutkijakoulu, 20014 Turun yliopisto), joka tarkistaa laskun ja toimittaa sen eteenpäin. TY:n tutkijaopiskelijat tekevät matkanhallintajärjestelmään matkasuunnitelmansa ja -laskunsa sekä toimittavat ne em. järjestelmässä koordinaattorille. Tämän lisäksi TY:n tutkijaopiskelija toimittaa alkuperäiset kuitit ja tositteet tutkijakoulun koordinaattorille. Tutkijakoulun koordinaattori hankkii Turun yliopiston ulkoopuoliselle opiskelijalle matkustusnumeron (ei koske TY:n tutkijaopiskelijoita) ja siirtää laskun matkanhallintajärjestelmään. 3.1.2 Konferenssituki Tutkijakoulu on varannut osan Suomen Akatemian myöntämästä kurssirahasta tutkijakoulutettavien konferenssimatkojen tukemiseen. Konferenssitukea voi saada koti- tai ulkomaiseen kansainväliseen konferenssiin tai muuhun omaan tutkimukseen ja koulutukseen liittyvään matkaan, jossa hakijalla on aktiivinen rooli (esim. poster-esitys). Konferenssituella voidaan kattaa osa tutkijakoulutettavan konferenssimatkan kokonaiskustannuksista. Tukeen oikeuttavia kuluja ovat matkoista, majoituksesta ja osallistumismaksuista aiheutuvat kustannukset (esim. materiaaleista tai ruokailuista aiheutuneita kuluja tai päivärahoja ei korvata). Matkatukea konferensseihin voi hakea sen jälkeen, kun tutkijaopiskelija on osallistunut vähintään kahteen tutkijakoulun järjestämään symposiumiin. SA:n (OPM:n) rahoittamilla opiskelupaikoilla olevat tutkijakoulutettavat voivat saada konferenssitukea 1 krt/tutkijakouluvuosi (tuki ei ole vuosisidonnainen) oheispaikoilla opiskelevat voivat saada konferenssituen kerran opiskelukautenaan. Konferenssitukea myönnetään tutkijakoulun määrärahojen puitteissa. Tuen määrästä päättää tutkijakoulun johtaja tapauskohtaisesti hakemuksen perusteella. 23
Konferenssitukea haetaan kirjallisesti lyhyellä vapaamuotoisella hakemuksella ennen matkaa. Seuraavien asioiden tulee käydä ilmi hakemuksesta: 1. hakijan yhteystiedot (nimi, osoite, sähköpostiosoite), 2. konferenssi, johon tukea haetaan (liitteenä esite, aikataulu, kutsu tms.), 3. selvitys hakijan roolista kyseisessä konferenssissa, 4. matkan kokonaiskustannusarvio; tutkijakoululta haettava summa ja selvitys siitä, miten muu rahoitus järjestetään. 3.1.3 Matkustusohjeet ja käytänteet Eri yliopistojen ja laitosten ohjeistukset/lomakkeet: Helsingin yliopisto: www.helsinki.fi/kvestuuri/etusivu.htm www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/laatukasikirja/ tukipalvelut/taloushallinto.html Konferenssitukihakemus toimitetaan tutkijakoulun koordinaattorille. Tutkijakoulun johtaja tekee asiasta kirjallisen päätöksen, joka toimitetaan hakijalle kirjallisena postitse. Myönteisen päätöksen saanut hakija toimittaa matkan jälkeen matkalaskun ja alkuperäiset matkaan liittyvät tositteet tutkijakoulun koordinaattorille (palautusosoite: Psykologian tutkijakoulu, 20014 Turun yliopisto). Tuki voidaan maksaa myös etukäteen hakijan toimittamaa laskua (esim. matkatoimiston lasku) vastaan. Matkakulut tulee laskuttaa kahden kuukauden kuluessa matkan päättymisestä. Konferenssitukea voidaan maksaa vain kuluvana vuonna aiheutuneista/aiheutuvista kuluista. 24
Jyväskylän yliopisto: https://www.jyu.fi/hallinto/talouspalvelut/matka_asiat/ Tampereen yliopisto: www.uta.fi/hallinto/hallintokeskus/talous/matkat.html Åbo Akademi: https://www.abo.fi/personal/blanketter#document24 https://www.abo.fi/personal/travel Turun yliopisto: www.utu.fi/henkilokunta/ohjeet_ja_oppaat/ matkustusohjeet/index.html 25
26 4.
Psykologian tutkijakoulun toiminnan ja laadun arviointi 4.1 Opiskelijapalaute toiminnan suuntaamisen apuna 4.1.1 Opiskelijasuoritukset ja kurssitoiminta Tutkijakoulujärjestelmää perustettaessa tavoitteiksi asetettiin: 1. tutkijankoulutuksen laadun ja tasokkuuden kohoaminen, 2. tutkijankoulutuksen tehostaminen ja väittelyiän alentaminen, 3. tutkijanuran ammattimaistuminen, 4. jatkokoulutuksen suunnitelmallisuuden lisääntyminen, 5. yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteistyön lisääminen, 6. tutkimustyön oheisvastuun selkeytyminen ja 7. kansainvälisen koulutus- ja tutkimusyhteistyön lisääntyminen. Laadun paranemiseen vaikuttavia tekijöitä pyritään analysoimaan: yhtäältä kurssitarjontaan sisältyvien teoreettisten ja metodisten opintojen kautta, toisaalta ohjausjärjestelyjen sujuvuutena (mm. tutkimuksen tekeminen osana tutkimusryhmää, vähintään kaksi henkilökohtaista ohjaajaa, ristiinohjaus tutkimusryhmien välillä, kansainvälinen tutkimusyhteistyö). Koulutuksen laatua arvioidaan myös tutkijakoulun antamien yleisten työelämävalmiuksien ja työelämään sijoittumisen kautta. Tutkijankoulutuksen kehittymistä seurataan mm. väitöskirjojen tason muutoksina. Neljän vuoden tavoiteaikana tehtävä väitöskirja koostuu tavallisesti 3-5:stä kansainvälisissä julkaisuissa ilmestyneestä tutkimusartikkelista sekä yhteenveto-osasta. Artikkelin laatua voidaan arvioida myös sen perusteella minkä tasoisissa julkaisuissa se on julkaistu. Väitöskirjaan sisällytettävät artikkelit käyvät läpi tiukan tarkastusprosessin, koska ne julkaistaan vertaisarviointia käyttävissä korkeatasoisissa kansainvälisissä julkaisusarjoissa. Monet näistä artikkeleista on tehty yhteistyössä ulkomaisten yhteistyökumppanien kanssa: yhä useamman tutkijakoulutettavan yhtenä ohjaajana on alan kansainvälistä huippua edustava ulkomainen tutkija. Lisäksi vuoden julkaisu kilpailussa saadaan vuosittain kattavaa tietoa tutkijaopiskelijoiden tuottamista väitöskirjaan liittyvistä artikkeleista alan eri julkaisuihin. Tutkijakoulu seuraa myös väittelyiän kehittymistä vuosittain. Väitelleiden tohtorien ikä on tutkijakoulujärjestelmän myötä selvästi laskenut. Koska kysymys on naisvaltaisesta alasta, arvioinnissa otetaan huomioon, että vanhempainvapaakaudet usein pidentävät tutkijakoulukautta onhan yksi tutkijakoulujärjestelmän tavoite myös tukea tasa-arvoa tutkijanuralla. 4.1.2 Kurssipalaute, opiskelijakysely ja Vuoden julkaisu Opetuksen laatua seurataan systemaattisesti kursseista kerättävän opiskelijapalautteen avulla. Palaute kootaan verkkolomakkeella (Webropol: www.webropol.com/) opintojaksojen päätteeksi. Yhteenveto palautteesta toimitetaan luennoitsijoille ja johtoryhmälle, jolloin sitä voidaan hyödyntää opetuksen kehittämisessä. Lisäksi työelämään siirtyneiltä kerätään säännöllisesti palautetta koulutuksesta. Näiden tietojen avulla tutkijakoulu pyrkii olemaan ajan tasalla valmistuneiden työllistymisestä ja koulutustarpeista sekä käyttämään myös näitä tietoja opetuksen suunnittelussa. Tutkijakoulussa kerätään aineistoa myös siitä, millainen on alan koulutettujen tarve tulevaisuudessa. Tutkijakoulussa toteutetaan vuosittain opiskelijakysely. Tutkijakoulun koordinaattori toimittaa kyselylomakkeen jokaiselle opiskelijalle sähköisesti marras-joulukuun vaihteessa. Jokainen kyseisenä vuotena tutkijakoulussa opiskellut opiskelija on velvollinen vastaamaan kyselyyn. Vaikka opiskelijalla ei olisi julkaisu- tai vierailutoimintaa kyseiseltä vuodelta, tulee hänen palauttaa sähköisesti annettu kyselylomake henkilötietojen päivitystä sekä tarkastamista varten. Tutkijakoulun koordinaattori tilastoi julkaisu- ja vierailumäärät ennakoiden samalla SA:n vaatimaa toimintaraporttia, joka tehdään joka toinen vuosi SA:n tutkijakouluhaun yhteydessä. 27
Opiskeluaktiivisuutta seurataan laskemalla ja laatimalla tilastot kurssiosallistumisista vuosittain. Lisäksi kerätään tutkijakoulun opiskelijoiden julkaisutiedot (Suomen Akatemian luokituksen mukaan) sekä tiedot kotimaisista ja kansainvälisistä konferenssiesitelmistä. Myös tiedot kaikkien tutkijakoulusta valmistuneiden väitöskirjojen toteutustavasta (monografia tai artikkeliväitöskirja) sekä kotimaisen ja kansainvälisen yhteistyön luonteesta ja määrästä (ulkomaiset ohjaajat, kansainväliset yhteisartikkelit) kuuluvat vuosittain kartoitettaviin osa-alueisiin. Tiedot kootaan tutkijakoulun toimintakertomukseen, jonka tuloksista tiedotetaan opiskelijoille ja ohjaajille kevätsymposion yhteydessä sekä Psykonet-verkostolle yleiskokousten yhteydessä. Tutkijakoulun johtoryhmä valitsee vuosittain vuoden julkaisun. (Toteutettiin ensimmäisen kerran 2008). Koordinaattori kerää julkaisutiedot vuoden julkaisu kilpailuun osallistuvilta opiskelijoilta annettuun määräaikaan mennessä. Johtoryhmä arvioi julkaisut ja valitsee niiden joukosta vuoden julkaisun, joka julkistetaan seuraavan kevätsymposiumin yhteydessä. Julkaisukilpailun voittaja pitää symposiumissa artikkeliin liittyvän esitelmän. Parhaan julkaisun tekijän palkitaan. Hän voi kehittää omaa tutkijan kompetenssiaan kongressimatkalla ja/tai esim. alan kirjallisuudella. Kukin opiskelija voi osallistua kisaan enintään yhdellä julkaisulla. Vuoden julkaisun sekä vuosittaisen kyselyn taustalla on saada yleiskäsitys tutkijakoululaisten toiminnasta, kehityksestä ja sen tasosta sekä arvioida ja vertailla tutkijakoulun toimintaa edellisiin vuosiin sekä kartoittaa kehittämiskohteita tulevaisuutta varten. 4.2 Tutkijakoulun yhteistyö ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen 4.2.1 Yhteistyö laadun näkökulmasta Psykologian tutkijakoulua arvioidaan myös sen kautta, kuinka paljon sillä on yliopistojen keskinäistä että niiden ja tutkimuslaitosten välistä yhteistyötä. Tutkijakoulun ohjaajapoolia kartoittamalla saadaan toiminnan kehittämiseksi tietoa tutkijakoulun yhteistyösuhteista ja määrästä. Ohjaajapooliin kuuluu edustajia paitsi yliopistoista, myös niiden ulkopuolisista tutkimuslaitoksista (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos). Kansainvälistä yhteistyötä arvioidaan vuosittain mm. opiskelijaliikkuvuutta kartoittamalla, ulkomaisilla konfenssien määrällä ja tutkijavierailuilla, tutkijakoulussa luennoimassa olleiden ulkomaisten luennoitsijoiden määrällä sekä tasolla, yhteisartikkelien määrällä sekä kansainvälisellä koulutus- tai tutkimusyhteistyöllä ja sen tuottamien tuloksien perusteella. 4.2.2 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen toiminnan laadun arvioinnissa Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja sen seuranta liitetään järjestelmällisesti mukaan tutkijakoulun opiskelijakyselyyn toiminnan ja opintojen edistymistä kartoitettaessa. Tässä yhteydessä kartoitetaan mm. asiantuntijaluennot, medianäkyvyys, erilaiset työryhmien jäsenyydet, opetus- ja muut tehtävät yliopiston ulkopuolella. Nykyisen johtoryhmän kaikki jäsenet tulevat yliopistojen sisältä. Johtoryhmän kokoonpanossa painotetaan kuitenkin jäsenten yhteiskunta- ja elinkeinoelämäsuhteita, joita johtoryhmän jäsenillä on runsaasti (esimerkiksi Työterveyslaitos, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, TEKES, ministeriöt). Johtoryhmän jäsenillä on tutkimusyhteistyötä mm. Väestöliiton, Palkitsemiskeskuksen ja Nokian kanssa. Opiskelijoiden ja johtoryhmän yhteiskunnallinen vaikuttamisesta kartoitetut tiedot antavat selkeän käsityksen tutkijakoulun yhteiskunnallisen vaikuttamisen osa-alueista, sen vahvuuksista ja kohteista, jotka kaipaavat jatkossa panostamista. 28