HELSINGIN YLIOPISTO RIKOSOIKEUS/Aineopinnot Jokaiseen kysymykseen vastataan selvällä käsialalla joko erilliselle arkille tai kysymyspaperissa vastausta varten rivitettyyn tilaan. Tekstaa nimesi selvästi jokaiseen vastauspaperiin, ja merkitse myös opiskelijanumerosi. Rikosoikeuden aineopintotentissä suoritetaan pakollisena osa-alueena rikosoikeuden yleinen ja erityinen osa (5 op; kysymykset 1 2). Muut rikosoikeuden osa-alueet rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä (1,5 op; kysymykset 3.a-b), eurooppalainen ja kansainvälinen rikosoikeus (1,5 op; kysymykset 4.a-b), kriminologia ja kriminaalipolitiikka (1,5 op; kysymys 5) sekä rikosoikeuden perusteet (1,5 op; kysymys 6) voidaan suorittaa erillisinä opintojaksoina niitä koskevissa luentokuulusteluissa ennen rikosoikeuden aineopintotenttiä. Rikosoikeuden aineopintotentissä voidaan kuitenkin vaihtoehtoisesti suorittaa kaikki mainitut opintojaksot tai yhdessä rikosoikeuden yleisen ja erityisen osan osa-alueen kanssa kaikki ennen tenttiä erillisesti suorittamattomat opintojaksot. Kukin mainituista opintojaksoista arvostellaan itsenäisesti käyttäen hyväksytyistä suorituksista arvosanoja 1 5. Silloin myös jokaisesta opintojaksosta itsenäisesti (samoin kuin koko aineopinto-tentistä) täytyy saada hyväksyttävä tulos. Ennen 1.8.2012 luentokuulustelussa hyväksytty rikosoikeuden osa-alueen suoritus muunnetaan uutta tenttijärjestelmää noudatettaessa arvosanaksi. Mikäli olet suorittanut korvaavia luentokuulusteluja, sinun tulee ehdottomasti täyttää pyydetyt tiedot suorituksistasi liitteenä olevaan lomakkeeseen. Muuten luentokuulustelusuorituksiasi ei tiedetä tarkistaa eikä korvaavuutta ja hyvityspisteitä lukea hyväksesi. Niiden kysymysten osalta, jotka olet korvannut luentokuulusteluilla / osasuorituksilla ja joiden osalta olet antanut korvaavuuksia koskevat tiedot lomakkeella, sinun ei tarvitse jättää erillistä vastauspaperia. Suoritetut luentokuulustelut vapauttavat vastaamasta kysymyksiin seuraavasti: - kevätlukukaudella 2012 tai myöhemmin suoritettu rikosoikeudellisen seuraamusjärjestelmän luentosarja: kysymykset 3.a.-3.b - kevätlukukaudella 2012 tai myöhemmin suoritettu kriminologian ja kriminaalipolitiikan luentosarja tai restoratiivisen oikeuden kurssi: kysymys 5 - kevätlukukaudella 2012 tai myöhemmin suoritettu rikosoikeuden peruskysymysten (vastuuopin) luentosarja tai Tvärminnen kurssi: kysymys 6 - kevätlukukaudella 2012 tai myöhemmin suoritettu eurooppalaisen ja kansainvälisen rikosoikeuden kurssi: kysymykset 4.a-4.b Kysymysten 1 2 vastaustila on rajoitettu neljään sivuun kysymystä kohti, kysymysten 5 6 vastaustila on rajoitettu kahteen sivuun kysymystä kohti, kysymyksen 3.a. vastaustila on rajoitettu yhteen sivuun. Muihin kysymyksiin (3.b. 4.a. ja 4.b.) vastataan kysymyspaperissa vastausta varten rivitettyyn tilaan. Kysymyksiin vastaamisessa saa käyttää hyväksi lakikirjoja ja muuta tiedekunnan yleisohjeiden mukaan lakikirjatenteissä sallittua säädösaineistoa. Kun vastaustilaa on edellä mainituin tavoin rajoitettu, korostettakoon, että lainsäännösten ja muun tutkintovaatimuksiin kuuluvan lähdeaineiston sisältöä tulee selostaa vain tarpeellisilta osin ja että lakitekstiin tulee viitata asianomaiset säännökset mainiten. Vastausten arvostelussa painotetaan sitä, miten hyvin niissä on tunnistettu keskeiset rikosoikeudelliset ongelmat ja miten hyvin perustellen niitä on käsitelty. Myös vastausten sisäiseen
johdonmukaisuuteen ja selkeyteen kiinnitetään huomiota. Vastauksen selkeys edellyttää kappalejaon käyttöä. Silloin kun vastaustilaa on kaksi tai neljä sivua, myös alaotsikoita on syytä käyttää, ja tapauskysymyksen vastaus tulisi mielellään päättää lyhyellä tiivistelmällä. ETA-kelpoisuuskoetta suorittavat vastaavat tällä tenttikierroksella tapauskysymyksiin 1 ja 2.
HELSINGIN YLIOPISTO RIKOSOIKEUS/Aineopinnot NIMI Opiskelijanumero: Ilmoita tällä lomakkeella kaikki korvaavuuksia koskevat tietosi. - Kirjoita viivalle luennoitsijan sukunimi, - ympyröi olivatko luennot syys- vai kevätlukukaudella, - kirjoita viivalle kurssin suoritusvuosi ja - ympyröi suorititko tuolloin kurssin/luennot uuden vai vanhan järjestelmän mukaan. Kysymys Aihe Luennoitsija Ympyröi Suoritusvuosi Ympyröi 3a, 3b seuraamusjärjestelmä sl / kl U / V 4a, 4b kansainvälinen ja sl / kl U / V eurooppalainen rikosoikeus 5 kriminologia ja krim.politiikka sl / kl U / V tai restoratiivisen oikeuden kurssi 6 rikosoikeuden perusteet / sl / kl U / V vastuuoppi
Rikosoikeuden yleinen ja erityinen osa (5 op; kysymykset 1-2) 1. Ernst-Johan tunsi olonsa varsin janoiseksi hänelle poikkeuksellisen rankan työrupeaman jälkeen. Olihan hän juuri Hausjärvellä sijaitsevan kotitaloyhtiönsä kevättalkoissa 28.4.2015 haravoinut noin kolmen neliömetrin laajuisen nurmialueen ja toiminut grillimestarina. Niinpä hän päätti kutsua yläkerrassa asuvan Hadu-Gustelin asunnolleen karppaamaan eli nauttimaan karpalolonkeroa. Mukaan lähtivät myös talon ensimmäisessä kerroksessa asuvat veljekset Jani-Jürgen ja Jori-Konrad. Kaikki neljä olivat aiemmin grillin ääressä keskustelleet opetuksen antamisesta taloyhtiön hallituksen puheenjohtajalle Jens Weissflog Puikkoselle, koska hän oli lenkkimakkaran sijasta tuonut talkoisiin soijamakkaraa. Nelikkoa ärsytti, että vegaani Jens ei tapansa mukaan ollut ottanut lihansyöjien luonnollisia tarpeita huomioon. Kun asunnolla oli nautittu karpalolonkeron lisäksi yhden tähden jaloviinaa ja kuunneltu Ernst- Johanin suuresti rakastamaa Kaija Koon Supernaiset-kappaletta, nelikko päätti palata talkoopaikalle antamaan Jensille opetuksen. Ernst-Johan otti tätä varten mukaansa puolikkaan HK:n sinisen lenkin sitä kypsentämättä sekä isoisältään perinnöksi saamansa vanhan mutta terävän leipäveitsen, jonka hän antoi Jani-Jürgenin kannettavaksi. Pihalle päästyään ja Jensin nähtyään Ernst-Johan löi tätä nyrkillä ja kyynärvarrella pään alueelle ja syötti tälle väkisin palan kypsentämätöntä lenkkimakkaraa. Jens tästä suuttuneena kohdisti Ernst-Johaniin karkean solvauksen ja uhkasi taloyhtiön ottavan Ernst-Johanin asunnon haltuun maksamattomien vastikkeiden vuoksi. Ernst- Johan ajatteli, että helpoiten asiasta pääsisi Jensin surmaamisella. Niinpä hän löi Jensiä Jani- Jürgenin hänelle ojentamalla leipäveitsellä kerran kaulaan lyönnin osuessa kaulan vasemmalle puolelle kaulavaltimon välittömään läheisyyteen. Kaulasta alkoi välittömästi vuotaa runsaasti verta. Jori-Konrad kehotti Ernst-Johania soittamaan ambulanssin paikalle, mutta Ernst-Johan kieltäytyi, koska hänen mukaansa Jensin tila ei ollut vakava. Ernst-Johan palasi grillin ääreen tupakoimaan. Noin viiden minuutin päästä Jori-Konrad kehotti uudelleen Ernst-Johania soittamaan ambulanssin paikalle, koska hänen mukaansa Jensin tila oli heikkenemään päin. Tällä kertaa Ernst-Johan soitti hätänumeroon ja ambulanssi saapui pian paikalle. Myöhemmin kävi ilmi, että Jensin haava oli ollut vain pinnallinen, mutta syvempi haava kaulan alueella olisi voinut johtaa hengenvaaralliseen vammaan. Ennen ambulanssin saapumista Ernst-Johanin oli lähdettävä ostamaan lisää tupakkaa. Kävely ei kahdeksan lonkeron ja kuuden jaloviinaryypyn jälkeen maittanut, mutta onneksi hänen vuoden 1986 mallia oleva Nissan Cherrynsä oli elämänsä kunnossa. Ernst-Johan autoa ajaen sekä Hadu-Gustel, Jani-Jürgen ja Jori-Konrad kyydissä ollen he lähtivät Hausjärven keskustassa sijaitsevalle Irmelin kioskille. Ernst-Johan ajoi Hausjärven keskustassa vauhdin hurmassa melko huomattavaa ylinopeutta (65 km/h nopeusrajoituksen ollessa 40 km/h), kun hän huomasi auton lattialla olevan savukerasian, jota hän kurottautui tavoittelemaan. Samalla auto ajautui vastaantulevien kaistalle ja hän ohitti suojatien keskellä olevan liikenteenjakajan vastaantulevien kaistalla ajaen. Samalla auto törmäsi suojatiellä kävelevään 10-vuotiaaseen lapseen. Ernst-Johan päätti kuitenkin jatkaa matkaa, koska savukkeita oli saatava lisää. Lapsi menehtyi myöhemmin sairaalassa. Irmelin kioskilla käymisen jälkeen nelikko päätti vierailla Hausjärven keskustassa sijaitsevassa Europubissa. Kioskivierailun aikana ja sen jälkeen Jori-Konrad oli alkanut muiden mielestä käyttäytyä perin rasittavalla tavalla, koska hän varsin kovaäänisesti arvosteli autostereoista soineen Kaija Koon lauluääntä, joka muiden näkemysten mukaan oli taivaallinen. Europubin pihaan saavuttaessa ja autosta poistuttaessa Ernst-Johan, Hadu-Gustel ja Jani-Jürgen alkoivat erimielisyyksien jatkuessa pahoinpidellä Jori-Konradia nyrkein ja keskivartaloon potkien. Janoisina Hadu-Gustel ja Jani-Jürgen lähtivät kuitenkin kesken pahoinpitelyn pubin sisälle Ernst-Johanin
jäädessä pahoinpitelyä jatkamaan. Juomat baaritiskiltä saatuaan Hadu-Gustel ja Jani-Jürgen huomasivat, että Ernst-Johan oli noutanut pubin parkkipaikan reunalla olevan noin 21 kg painoisen kiven ja pudotti tämän maassa makaavan Jori-Konradin päähän noin metrin korkeudelta. Kahden oluen nauttimisen jälkeen kolmikko päätti palata Ernst-Johanin asunnolle Jori-Konradin jäädessä parkkipaikan reunaan makaamaan. Hän menehtyi seuraavan yön aikana kiven pudottamisesta seuranneeseen kallonpohjamurtumaan ja aivoruhjeeseen. Ernst-Johanin asunnolla kolmikko jatkoi juomien nauttimista ja Kaija Koon tuotannon kuuntelua. Hadu-Gustel tunsi olonsa väsyneeksi ja päätti mennä makuuhuoneeseen nukkumaan, jonne hän pian sammui. Jani-Jürgen kehaisi Ernst-Johanille saaneensa Hadu-Gustelilta Europubissa hellän suudelman Ernst-Johanin ollessa vielä parkkipaikalla pahoinpitelyä suorittamassa. Ernst-Johan suuttui tästä, koska hän oli pitkään pyrkinyt rakentamaan romanttista yhteyttä Hadu-Gusteliin. Niinpä hän äkillisesti kuristi Jani-Jürgeniä kurkusta lyhytaikaisesti. Myöhemmin kävi ilmi, että Jani-Jürgenin kieliluu oli kuristuksen seurauksena murtunut, minkä lisäksi hän oli menehtynyt ns. heijasteiseen hermorefleksikaaren kautta tapahtuneeseen sydänpysähdykseen. Miten tapausta tulee arvioida rikosoikeudellisesti? (Vastaustilaa enintään 4 sivua; 20 p.)
2. Alvin oli seurustellut Bertan kanssa, mutta nyt suhde oli ohi. Alvinilla oli paljon vaikeuksia sulattaa tätä, ja kahden viikon aikana hän lähetti Bertalle yli 200 tekstiviestiä. Kirjoittelu oli kiivainta öisin. Viestien sisältö oli aina sama: Alvin aneli, että Berta ottaisi hänet takaisin ja uskoisi hänen lupauksiaan uudesta elämästä ilman hasista, olutta ja viinaa. Tekstiviesteistä ja häiritsevistä työpaikkavierailuista johtuen (Alvin ei uskaltautunut Bertan kotiin johtuen siellä olevasta saksanpaimenkoira Pepestä, joka kuului Bertan uudelle poikaystävälle Conradille) Berta haki lähestymiskieltoa. Helsingin käräjäoikeus myönsi lähestymiskiellon. Kun lähestymiskielto oli annettu tiedoksi, Alvin alkoi seurata Bertaa. Alvin ei koskaan lukenut lähestymiskieltoa kunnolla läpi, mutta otaksui itsestäänselvyydeksi, että voisi etäämmältä seurata rakastettuaan. Bertan poikaystävä Conrad hermostui Alvinin tungetteluun ja päätti lähettää tälle kirjeen. Kirjeessä pyydetään Alvinia unohtamaan Berta. Muutoin Conrad ilmoittaisi poliisille Alvinin suuresta hamppuviljelmästä, joka tällä oli omakotitalonsa kellarissa. Alvin ei uskonut Conradin uhkausta poliisille ilmoittamisesta. Hän oli jo hankkiutunut eroon viljelmästä. Lisäksi Berta oli silloin tällöin antanut Alvinin tarjota itselleen hieman hasista, ja Alvin oletti, ettei Conrad tästä johtuen tekisi mitään ilmoitusta. Alvin oli hieman järkyttynyt kirjeestä, koska uskoi virheellisesti, että Conrad kuului paikalliseen moottoripyöräkerhoon Pay Me in Cash. Hän varmuuden vuoksi hankki itselleen käsiaseen pimeiltä markkinoilta. Eräänä iltana, kun Alvin oli kävelemässä kotiinsa pubista, hän huomasi pysäköidyn auton talonsa edessä. Hän oli tunnistavinaan sen Bertan autoksi ja näki, että autosta nousi mies kädessään jotain, joka muistutti pesäpallomailaa. Todellisuudessa autosta nousseella miehellä oli kädessään kainalosauvat ja hän oli matkalla naapuritaloon. Alvin tunsi olevansa uhattuna. Hän otti autonsa ja lähti ajamaan Sipoon Söderkullaan, jossa hänen ystävänsä David asui. Hetken kuluttua Alvin arveli, että sama auto ajoi häntä nyt takaa. Alvin kiihdytti ja huomasi helpotuksekseen, että auto katosi näköpiiristä. Jyrkässä mutkassa Alvin suistui ulos tieltä ja päätyi ojaan. Eräs autoilija pysähtyi katsomaan mitä oli tapahtunut, ja Alvin pakotti tämän aseella uhaten ulos autostaan. Matka jatkui uudella autolla kohti Söderkullaa. Lähestyessään määränpäätänsä Alvin huomasi, että hänellä oli poliisit perässään. Hän pysäytti auton, astui ulos ja nosti kätensä ilmaan. Kävi ilmi, että Alvinin veren alkoholipitoisuus oli matkan jälkeen 0,45 promillea. Alvinin pimeiltä markkinoilta ostama käsiase osoittautui täysin käyttökelvottomaksi, mistä Alvin ei ollut ollut tietoinen. Ammuksissa, jotka hän sai käsiaseen mukana, ei ollut lainkaan ruutipanosta. Miten tapausta tulee arvioida rikosoikeudellisesti? (Vastaustilaa enintään 4 sivua; 20 p.)
HELSINGIN YLIOPISTO RIKOSOIKEUS / AINEOPINNOT Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä (1,5 op; kysymykset 3.a. ja 3.b.) 3.a. Rudolf (s. 1.1.1984) oli uuden tuttavansa Kallen kanssa päättänyt tienata vähän rahaa. Rudolf ja Kalle päättivät, että helpointa se olisi valmistamalla raha omakätisesti kirjaimellisesti. He ajattelivat, että mitä enemmän rahaa saataisiin painettua, sen parempi. Kallella olikin jo tarvittavia tarvikkeita ja laitteita suhteiden kautta, osa rahoista oli tarkoitus antaa kiitokseksi ja käyttökorvaukseksi Kallen liivikavereille. Rudolfin tarvitsi hankkia vielä sopiva ohjelmisto, jotta vihreää oltaisiin voitu alkaa kääriä kasaan. Tätä varten Rudolf oli lähtenyt päiväristeilylle 1.10.2014. Laivalla tuli myös vähän otettua, ja sen seurauksena Rudolf oli tintannut kanssamatkustajaansa nyrkillä silmään. Rudolfin laivakahinan selvittelyjen yhtyedessä Rudolfin ja Kallen aikeet tulivat ilmi, ja nyt Helsingin käräjäoikeus on tuomitsemassa Rudolfin rahanväärennyksen valmistelusta ja pahoinpitelystä kahdeksan kuukauden mittaiseen yhteiseen ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Pohdi perustellen, voisiko käräjäoikeus tuomita ehdottoman vankeusrangaistuksen sijaan yhdyskuntapalvelua. Rudolf on suorittanut yhdyskuntapalvelua kerran aiemmin. (5 p; vastaustilaa enintään yksi sivu)
HELSINGIN YLIOPISTO RIKOSOIKEUS / AINEOPINNOT NIMI Opiskelijanumero 3.b. i) A (syntynyt 2.3.1984) on 1.1.2004 tuomittu 6 kuukauden mittaiseen ehdolliseen vankeusrangaistukseen, jonka koeajan pituus oli 1 vuotta. Tänään A on tuomitaan 1 vuoden mittaiseen ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Kuinka pitkään vankeusrangaistusta suoritettuaan A pääsee ehdonalaiseen vapauteen? Perusteltu vastaus. (2 p); ii) B (syntynyt 1.9.1993) on tuomittu vuonna 2012 vuoden mittaiseen ehdottomaan vankeusrangaistukseen. B aloitti vankeusrangaistuksen suorittamisen 1.11.2012 ja pääsi ehdonalaiseen vapauteen 31.5.2013. 1.2.2015 B tuomittiin 9 vuoden 6 kuukauden mittaiseen yhteiseen vankeusrangaistukseen taposta (tehty 1.8.2014) ja ryöstöstä (tehty 5.9.2014). Kuinka pitkään vankeusrangaistusta suoritettuaan B pääsee ehdonalaiseen vapauteen? Perusteltu vastaus. (3 p) (Yhteensä 5 p; Vastaus annettuun vastaustilaan)
HELSINGIN YLIOPISTO RIKOSOIKEUS / AINEOPINNOT NIMI Opiskelijanumero Eurooppalainen ja kansainvälinen rikosoikeus (1,5 op; kysymykset 4.a ja 4.b) 4.a. EU-rikosoikeus ja kansallinen lainsäätäjä. Selvitä Melanderin oppikirjan tätä jaksoa koskeva tärkein sisältö. (Vastaus annettuun vastaustilaan; 5p.)
HELSINGIN YLIOPISTO RIKOSOIKEUS / AINEOPINNOT NIMI Opiskelijanumero 4.b. Kansainvälinen tapaoikeus (customary international law) ja yleiset oikeusperiaatteet (general principles of law) kansainvälisen rikosoikeuden lähteinä. (Erityisesti Dapo Akanden artikkelissa The Oxford Companion to International Criminal Justice; vastaus annettuun vastaustilaan; 5 p.)
5. Kriminaalipolitiikka ja kriminologia (1,5 op). Kriittinen kriminologia (critical criminology) Hopkins Burken mukaan. (Enintään 2 sivua; 10 p.) 6. Rikosoikeuden perusteet (1,5 op). George P. Fletcher aloittaa kirjansa käsittelemällä aineellisen (substance) ja prosessuaalisen (procedure) oikeuden välistä jännitettä ja lopettaa kirjansa käsittelemällä oikeudenmukaisuuden (justice) ja laillisuuden (legality) välistä jännitettä. Miten ja erityisesti miksi Fletcher erottelee näiden käsitteiden välillä? (Enintään 2 sivua; 10 p.) Tulokset viimeistään ke 13.5.2015