KONTIOLAHDEN KUNTA Toiminnallinen masterplan Kontiorannan alueelle

KONTIOLAHDEN KUNTA KONTIOLAHDEN KUNTA Toiminnallinen masterplan Kontiorannan alueelle RAPORTTI

Raportti Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 2 TYÖN SISÄLTÖ JA TAVOITTEET... 1 3 LÄHTÖAINEISTO... 2 4 NYKYTILA-ANALYYSI... 3 4.1 Matkailun yleisiä trendejä... 3 4.2 Suomen matkailun strategiset teemat ja painopistealueet... 4 4.3 Pohjois-Karjalan matkailun nykytila ja visio... 4 4.4 Valtion ja Joensuun kaupunkiseudun kasvusopimus... 6 4.5 Kontiolahden kunta... 6 4.5.1 Väestö... 6 4.5.2 Työllisyys ja yritystoiminta... 6 4.5.3 Kuntastrategia... 7 5 KONTIORANNAN VARUSKUNTA-ALUE... 8 5.1 Esimerkkejä muista varuskunnista... 8 5.1.1 Kouvolan Kasarminmäki... 8 5.1.2 Rykmentinpuisto, Tuusula... 9 5.1.3 Pääskyvuoren kasarmi, Turku... 10 5.2 Kontiorannan SWOT... 10 6 TOIMINNAN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT... 10 6.1 Matkailu ja vapaa-aika... 10 6.2 Yritystoiminta... 11 6.3 Asuminen... 12 7 KONTIORANNAN VISIO JA TAVOITTEET... 12 8 PÄÄKOHDERYHMÄT... 14 9 TOIMENPITEET... 15 9.1 Kontiorannan aktiviteetit... 15 9.1.1 Kesäaktiviteetit... 15 9.1.2 Talviaktiviteetit... 17 9.2 Uudet toiminnot ja rakenteet... 17 9.3 Toimintaesimerkkejä... 19 9.3.1 Game Camp... 19 9.3.2 Ampumaratahalli... 20 9.3.3 BMX-pyöräilyrata... 21 9.4 Alueen energiantuotanto... 21 9.5 Rakennusten uusiokäyttö... 22 9.5.1 Ensisijaiset toimenpiteet... 22

Raportti 9.5.2 Rakennusten uusiokäyttömahdollisuudet... 22 10 VARIKKOALUEEN YRITYSIDEOINTIA... 24 10.1 Yleistä... 24 10.2 Kaupan palvelut... 25 10.3 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelma 2014-2017... 25 10.4 Muita ideoita... 26 11 AIKATAULU JA VASTUUT... 27 11.1 Kaavoitus ja alueen suunnittelu... 27 11.2 Toimenpiteiden aikatulutus... 28 12 RAHOITUSMAHDOLLISUUDET... 31 12.1 Alustavia rahoituslähteitä... 31 12.2 Siirtymäkausi rahoituskentässä... 32 12.3 Investoinnit ja palvelukonseptit... 32 LIITE 1. Yleissuunnitelma 1:20000 LIITE 2. Havainnekuva 1:7500

FCG FINNISH CONSULTING GROUP Raportti 1 (33) Toiminnallinen masterplan Kontiorannan alueelle 1 JOHDANTO Kontiorannan lakkautettu varuskunta-alue on uniikki ja seudullisesti merkittävä aluekokonaisuus. Kontiolahden kunta on käynnistänyt Kontiolahden varuskunta-alueen kehittämishankkeen ja hankkeen kesto on 1.8.2013 31.12.2014. Hankkeen keskeisin tavoite on löytää Kontiorannan lakkautetulle varuskunta-alueelle uusia käyttömuotoja, jotka liittyvät esimerkiksi asumiseen, yritystoimintaan ja matkailuun. Kontiorannan masterplanin osalta merkittävin tavoite on alueen vetovoiman varmistaminen sekä toimivan ja innovatiivisen aluekokonaisuuden synnyttäminen. Kontiorannan varuskuntaalue on ideointityön painopistealue, mutta työssä on huomioitu myös laajempi Kontioniemen alue. Kontiorannan toiminnallinen masterplan linjaa alueen toiminnallisen kehittämisen suuntaviivat tuleville vuosille. Yhteinen suunnitelma edistää toimijoiden verkostoitumista ja tukee kehittämisen edellytyksiä alueella. Työn yhdeksi toteuttajaksi valittiin FCG Finnish Consulting Group, jossa työstä vastasivat johtava konsultti Asta Nupponen, toimialajohtaja Pauli Santala ja suunnittelija Mari Piipponen. Kontiolahden kunnasta työn ohjausryhmään kuuluivat seuraavat henkilöt: - Kunnanjohtaja Jere Penttilä, Kontiolahden kunta - Projektipäällikkö Mari Tarvainen, Kontiolahden kunta - Kaavoitusjohtaja Matti Moisala, Kontiolahden kunta - Tekninen johtaja Eero Pölönen, Kontiolahden kunta - Kiinteistökoordinaattori Markku Pitkänen, Kontiolahden kunta. 2 TYÖN SISÄLTÖ JA TAVOITTEET Työn tavoitteena on synnyttää tasokas ja kokonaisvaltainen toiminnallinen masterplan, jossa otetaan kantaa Kontiorannan alueen vetovoimaiseen profiloitumiseen niin, että se hyödyttää alueella toimivien yritysten lisäksi koko Joensuun seudun asukkaita ja elinkeinoelämää. Haasteina ovat alueen erityisluonteen huomioonottaminen ja erilaisten toimintojen yhteensovittaminen. Suunnitelmassa huomioidaan toimintojen vaikutukset toisiinsa ja suhteessa ympäristöönsä sekä mahdolliset synergiaedut. Työn vaiheistus ja aikataulu on esitetty alla olevassa kuvassa.

FCG FINNISH CONSULTING GROUP Raportti 2 (33) Työn tuloksena syntyy kokonaisvaltainen suunnitelma siitä millaista yritystoimintaa alueelle sijoittuu ja millaisia synergioita voidaan luoda toimijoiden välille, millaisia matkailutoimijoita alueelle voisi sijoittua ja kuinka asuinympäristöstä saadaan viihtyisä ja turvallinen myös muiden toimijoiden näkökulmasta katsottuna. Masterplan luo edellytykset asuin-, yritys- ja matkailutoiminnan kasvulle sekä työpaikkojen syntymiselle. Kontiorannan toiminnallinen masterplan rakentuu alla esitetyllä tavalla. 3 LÄHTÖAINEISTO Lähdemateriaalina työssä käytettiin Kontiolahden kunnalta saatuja aineistoja varuskuntaalueesta sekä yleistä kirjallisuutta, aiempia tutkimuksia, selvityksiä ja tilastoja.

FCG FINNISH CONSULTING GROUP Raportti 3 (33) 4 NYKYTILA-ANALYYSI 4.1 Matkailun yleisiä trendejä Kehittämismahdollisuuksien taustalla vaikuttavat myös matkailun yleiset kehitystrendit, joita on kuvattu alla. 1 Väestö ikääntyy. Matkailukysyntään vaikuttaa ikääntyvän väestön määrän kasvu. Ikääntyneet ovat yleisesti ottaen aktiivinen ryhmä, joka lomallaan etsii elämyksiä ja laadukkaita palveluja. Taloudellisia resursseja iäkkäillä on usein käytössään enemmän kuin nuoremmilla kohderyhmillä. Ikääntyneet eivät kuitenkaan ole heterogeeninen kohderyhmä, vaan kiinnostukset ja harrastukset ovat moninaisia. Lyhyempiä lomia ja yksilömatkailua. Yksilömatkailu tulee kasvamaan valmis-, paketti- ja ryhmämatkailuun verrattuna, mihin vaikuttaa etenkin teknologian kehittyminen ja matkan varaamisen mahdollisuus verkossa. Lyhytlomien kysyntä lisääntyy; viikon mittaisen lomamatkan sijaan tehdään useita 2-4 päivän matkoja. Internet, sosiaalinen media ja mobiilisovellukset. Matkailijat etsivät entistä enemmän tietoa verkosta ja yhä useammat matkavaraukset tehdään internetissä. Matkailijat järjestävät matkansa entistä itsenäisemmin varaamalla itse majoituksen ja kuljetuksen internetistä. Kilpailukykyiset matkailutuotteet ovat löydettävissä ja varattavissa internetin kautta, ja muut asiakkaat suosittelevat niitä sosiaalisen median kanavissa. Matkailijat käyttävät älypuhelimiaan reaaliaikaisen informaation hankkimiseen matkakohteissa, joissa mobiiliratkaisujen merkitys kasvaa. Hyvinvointimatkailun kysyntä kasvaa, hyvinvointia haetaan luonnosta. Terveysja hyvinvointimatkailun kysyntä tulee kasvamaan. Kiireisen elämän vastapainoksi lomalla haetaan luonnonrauhaa ja hyvinvointipalveluja. Kauniit maisemat eivät kuitenkaan riitä luontomatkailun elementeiksi sellaisenaan, vaan matkalta haetaan myös elämyksiä ja laadukkaita palvelukokonaisuuksia. Hyvinvointimatkailu ei ole pelkästään perinteisiä kylpylä- ja kauneushoitoja, fyysisen hyvinvoinnin lisäksi arvostetaan henkistä hyvinvointia. Suomalaisen hyvinvointimatkailun elementeiksi käyvät esim. luontoliikunta, rauhoittuminen ja sauna. Ympäristöasioiden merkitys kasvaa. Ilmastonmuutoksen vuoksi myös matkailutuotteissa kestävyys ja ekologisuus ovat nousseet tärkeiksi tekijöiksi, ja matkailussa kiinnitetään huomiota mm. hiilijalanjälkeen. Matkailijat arvostavat kohteen ekologisia ratkaisuja kuten puhtaampaa energiaa ja energian säästöä. Yksilölliset elämykset, tarinat ja teemamatkat. Ihmisten elämäntavat erilaistuvat, eikä sama tuote tai palvelu kelpaa kaikille. Asiakassegmentit muodostuvat erilaisten elämäntyylien ja kiinnostusten kohteiden perusteella. Tämä vaatii matkailutoimijoilta kykyä tunnistaa asiakkaiden tarpeita, ja käyttäjälähtöisyyden merkitys kilpailutekijänä kasvaa. Matkailijat hakevat lomallaan elämyksiä, merkityksellisiä matkailukokemuksia ja mielenkiintoisia tarinoita. Teemoitettujen matkojen ja tarinoiden kautta matkailutuotteisiin saadaan lisää sisältöä. Elämyshakuisuus asettaa haasteita kantaasiakassuhteiden luomiselle. Matkakohteen tulee pystyä jatkuvasti uudistumaan, jotta asiakkaan mielenkiinto säilyy. 1 MEK (2006): Matkailu vuonna 2020-faktaa ja fiktiota

FCG FINNISH CONSULTING GROUP Raportti 4 (33) 4.2 Suomen matkailun strategiset teemat ja painopistealueet 2 Matkailun edistämiskeskus (MEK) on määritellyt vuonna 2013 teemapohjaiset painopisteet matkailun kehittämisen suuntaviivoiksi seuraavalle EU:n ohjelmakaudelle 2014-2020. Suomen matkailun tuotekehityksen strategiset teemat ja painopistealueet pohjautuvat maailmalla nähtävissä oleviin trendeihin. Tuotekehityksessä huomioidaan myös Venäjän, Kiinan, Japanin sekä Keski-Euroopan matkailijoiden tarpeet ja toiveet. Kuva 1. Tuotekehityksen strategiset teemat ja painopistealueet vuoteen 2020 (MEK 2013). 4.3 Pohjois-Karjalan matkailun nykytila ja visio 3 Vuonna 2012 majoitus-, ohjelmapalvelu- ja ravitsemustoiminnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli Pohjois-Karjalassa noin 140 M ja työllistävyys 1500 henkilöä. Matkailijoiden rekisteröidyt yöpymiset ylittivät ensimmäistä kertaa 500 000:n rajan. Pohjois-Karjalan rekisteröidyistä yöpymisistä 82 % tulee kotimaisista matkailijoista. Ulkomaisten matkailijoiden osuus rekisteröidyistä yöpymisistä on 18 %, josta noin 60 % on venäläisiä matkailijoita. Venäläisten matkailijoiden rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat yli 200 % vuosina 2007 2013, kun taas kotimaan yöpymisvuorokaudet ovat pysyneet lähes samalla tasolla. Heikoin kehitys vuosina 2007-2013 oli muiden ulkomaisten matkailijoiden yöpymisvuorokausissa, jotka vähentyivät 6 %. Majoitusyritysten liikevaihto on kasvanut 2 TEM Raportteja 4/2014: Suomen matkailun tulevaisuuden näkymät. Katse vuoteen 2030. TEM, Elinkeino- ja innovaatioosasto 17.1.2014 3 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto (2014): Pohjois-Karjalan matkailun teema- ja toimenpideohjelma 2014-2020.

FCG FINNISH CONSULTING GROUP Raportti 5 (33) 6 % vuosina 2007 2013. Matkailun ohjelmapalveluyritysten liikevaihdon taso oli 10 M vuonna 2012. Maakunnan seutukuntien osalta voimakkainta kasvu on ollut maakunnan reuna-alueilla Keski-Karjalassa ja Pielisen Karjalassa. Venäläisten tuoman vähittäiskaupan verovapaa myynti kasvoi 2 miljoonasta eurosta yli 6 miljoonaan euroon vuosina 2006 2010. Pohjois-Karjalan matkailualueet on lueteltu alla. Kontiolahden talviurheilukeskus kuuluu kiinteänä osana Joensuun matkailualueeseen. Joensuun matkailualue: Joensuun matkailukaupunki Kontiolahden talviurheilukeskus Outokummun Aarrekaupunki Huhmari Ilomantsi Pielisen Karjalan matkailualue: Koli Bomban ja Hyvärilän alue Ruunaa ja Vuoniskylät Keski-Karjalan matkailualue: Pajarinhovin alue Niiralan rajanylitysaseman alue Pohjois-Karjalan matkailun kasvutavoitteet on esitetty alla olevassa kuvassa. Pohjois-Karjalan matkailun visio 2020: Pohjois-Karjala on kansainvälisesti vetovoimainen luonto- ja kulttuurimatkailualue, jossa omiin vahvuuksiin perustuva matkailuelinkeino luo jatkuvasti uusia mahdollisuuksia toimialan kestävälle kasvulle ja investoinneille.

FCG FINNISH CONSULTING GROUP Raportti 6 (33) 4.4 Valtion ja Joensuun kaupunkiseudun kasvusopimus 4 Valtion ja Joensuun kaupunkiseudun välille on laadittu yhteinen kasvusopimus vuosille 2013 2015. Kasvusopimuksessa on määritelty strategiset painopisteet ja toimenpiteet. Yhtenä toimenpiteenä mainitaan Kontiorannan varuskunta-alueen kehittäminen. Strategiset painopisteet: 1) Joensuun kaupunkiseudun biotalouden innovaatiokeskittymän sekä innovaatioja osaamisrakenteiden kehittämisedellytysten vahvistaminen 2) Kaupunkiseudun vetovoiman ja kilpailukyvyn lisääminen investointien esteitä poistamalla ja synnyttämällä kestäviä ja älykkäitä ratkaisuja 3) Venäjän taloudellisen kasvun hyödyntäminen Toimenpiteet: Biotalouden innovaatiokeskittymän kehittäminen Penttilän yrityspuisto ja Penttilänrannan SmartCity Joensuun ydinkeskustan investointihankkeiden kehitysesteiden poistaminen Kontiorannan varuskunta-alueen ja ampumahiihtokeskuksen kehittäminen Venäjän kasvavien markkinoiden ja ostovoiman hyödyntäminen. 4.5 Kontiolahden kunta 5 4.5.1 Väestö Kontiolahden väkiluku oli vuonna 2013 yhteensä 14 422 asukasta. Kontiolahti on väkiluvultaan Pohjois-Karjalan toiseksi suurin kunta Joensuun jälkeen. Kontiolahden kunnan väestömäärä kasvaa noin 150 200 asukkaalla vuodessa, ja kasvun ennakoidaan jatkuvan noin 1,5 2,0 prosentin vuosivauhdilla. Kontiolahden kunnan väestö on ikärakenteeltaan nuorekasta. Muuttoliike tuo kuntaan vuosittain nuoria lapsiperheitä. Myös yli 64-vuotiaiden määrä kasvaa vuosittain tasaisesti. Kontiolahden väestö painottuu selkeästi taajama-alueille Lehmoon ja Kirkonkylälle, joista Lehmon taajama on väkiluvultaan suurin. 4.5.2 Työllisyys ja yritystoiminta Kontiolahden keskimääräinen työttömyysaste on ollut 10,2 viiden viime vuoden aikana. Vuoden 2010 tilaston mukaan kontiolahtelaisia työssäkävijöitä oli 5 750 henkeä (41,9 % väkiluvusta). Yli puolet työssäkävijöistä kävi töissä Joensuussa. Kontiolahdessa eniten työpaikkoja on julkisessa hallinnossa ja maanpuolustuksessa, teollisuudessa ja rakentamisessa. Pohjois-Karjalan Prikaatin toiminta loppui 31.12.2013, jolloin Kontiolahdesta hävisi noin 240 työpaikkaa. Kontiolahden kunta on merkittävin kontiolahtelainen työnantaja noin 850 työpaikallaan. Teollisuusyrityksiä on 165 kpl. Kontiolahden viisi merkittävintä teollista työnantajaa ovat Medisize Oy, Enerke Oy, Alsiva Oy, Aillos Oy ja AMT-Veneet Oy. 4 TEM (20.12.2013): Valtion ja Joensuun kaupunkiseudun välinen kasvusopimus 2013 2015 5 Kontiolahden kunta (2014): Kontiolahden strategia 2014-2017 ja Kontiolahden kunta (27.5.2013): Palvelutarveselvitys 2012-2030

FCG FINNISH CONSULTING GROUP Raportti 7 (33) 4.5.3 Kuntastrategia 6 Kontiolahden kuntastrategia 2014-2017 on hyväksytty kesäkuussa 2014. Kuntastrategiassa on määritelty kunnan visio, arvot, strategiset päämäärät sekä SWOT, jotka on esitelty alla. VISIO: Kontiolahti on - ja kehittyy Kontiolahden kunnan arvot ovat elinvoimaisuus, hyvinvointi ja vastuullisuus. STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT: hyvinvoivat kuntalaiset tasapainoinen talous toimiva johtaminen ja päätöksenteko osaava ja motivoitunut henkilöstö turvallinen ja viihtyisä ympäristö houkutteleva yritysympäristö SWOT: 6 Kontiolahden kunta (2014): Kontiolahden strategia 2014-2017.

FCG FINNISH CONSULTING GROUP Raportti 8 (33) 5 KONTIORANNAN VARUSKUNTA-ALUE Pohjois-Karjalan Prikaatin toiminta Kontiorannan varuskunta-alueella loppui 31.12.2013. Pohjois-Karjalan Prikaati koulutti vuosittain noin 1400 varusmiestä sekä järjesti kertausharjoituksia reserviläisille. Kontiolahden kunta lunasti Kontiorannan varuskuntaalueen itselleen vuoden 2014 alussa. Kontiorannan lakkautettavan varuskunnan alue yhdessä kansainvälisen ampumahiihtokeskuksen kanssa muodostaa Joensuun Symmetrisen kaupungin tiivistyvän kasvusuunnan pohjoiseen. Kontiorannasta on Joensuuhun matkaa 15 km ja lentokentälle noin 10 km. Varuskunnan maa-alueiden pinta-ala on noin 158 ha. Rakennuksia alueella on noin 50 kpl, ja rakennusten bruttoala on noin 52 000 m 2. Joukossa on mm. viisi kasarmia, uimahalli, varuskuntaravintola ja terveysasema. Olemassa olevat kiinteistöt tarjoavat muunneltavia tiloja esimerkiksi yritystoiminnalle. Alue tarjoaa hyvät puitteet myös matkailulle ja virkistykselle. Alue mahdollistaa myös testialustan erilaisille rakentamis- ja energiaratkaisuille sekä Kontiolahden taajamarakenteen suunnitelmallisen kasvun Kontiorannan suuntaan. Kontiolahden ampumahiihtokeskuksen kehittäminen on nimetty suomalaisen huippuurheilun kannalta kolmanneksi merkittävimmäksi rakennushankkeeksi Olympiastadionin ja Tampereen keskusareenan jälkeen. Ampumahiihtokeskuksen asemaa tullaan vahvistamaan Suomen johtavana kansainvälisten ampumahiihtotapahtumien järjestämispaikkana. Ampumahiihdon MM-kisat pidetään alueella vuonna 2015. Kontiolahdelle on myönnetty ampumahiihdon maailmancup vuodelle 2018. 5.1 Esimerkkejä muista varuskunnista 5.1.1 Kouvolan Kasarminmäki Kouvolan kasarmialueelle valmistui 1911-1914 yli 30 punatiilistä rakennusta kellarit mukaan lukien. Suomen itsenäistyttyä kasarmeihin sijoitettiin suomalaisia joukkoja. 1920-luvulta vanhoja kasarmeja korjattiin ja uusia rakennettiin. Varuskunta-alueella toteutetuista toisen maailmansodan jälkeisistä rakennushankkeista huomattavimmat ovat henkilökunnan asuinrakennus (1953), aliupseerikoulu (1954), miehistöruokala (1959) ja uusi sotilaskoti (1965). Varuskuntatoimintojen lakattua osa alueesta siirtyi kaupungin omistukseen 1991. Kasarmeja on sittemmin peruskorjattu asuinkäyttöön ja muutettu mm. opetus- ja toimitiloiksi. Alueella toimivat nykyään Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu (KyAMK), Kouvola Innovation Oy, Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) Kouvolan-yksikkö sekä Itä-Suomen sotilasläänin esikunta. Alueella toimii myös yrityksiä mm. viestintä- ja media-aloilta. Kasarminmäelle on noussut myös uudisrakennuksia. Alueen pohjoisosaan rakennettiin 2000-luvun alkupuolella monikerroksinen toimistorakennus, ns. IT-kampus. Alueen päärakennuksen, pitkän kasarmin, viereen valmistui vuonna 2010 modernia arkkitehtuuria edustava Paja-rakennus. Sen maanalaisissa tiloissa sijaitsevat KyAMKin muotoilun ja restauroinnin työ- ja näyttelytilat sekä maan päällä, lasiseinäisessä rakennuksessa Paja-kahvila. Paja on rakennettu Museoviraston luvalla. Kasarminmäki sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Kouvolan ydinkeskustasta. Punatiilisten kasarmirakennusten eteläpuolella on asuntoalue. Ylempänä mainitun Paja-kahvilan lisäksi Kasarminmäellä toimii Amican ravintola (230-300 asiakaspaikkaa, sekä mm. 192- paikkainen auditorio) sekä tilausravintolana toimiva Kouvolan Upseerikerho. Alueella

FCG FINNISH CONSULTING GROUP Raportti 9 (33) järjestetään jonkin verran tapahtumia, esimerkiksi Puolustusvoimien MILjazz-konsertit Rykmentinpuistossa ja vuodesta 2014 alkaen Kouvo La Arctopolis keskiaikatapahtuma. Käynnissä on myös Palmenian Kouvolan yksikön hallinnoima Strada-hanke 7, jossa tutkitaan ja tuotteistetaan Kouvolan sotilashistoriaa. 5.1.2 Rykmentinpuisto, Tuusula Tuusulan entiselle kasarmialueelle rakennetaan koti 10 000 15 000 asukkaalle. Rykmentinpuisto tulee muodostumaan Hyrylän keskusta-alueesta ja kyläkokonaisuuksista, joilla on kaikilla oma identiteetti. Jokaisen kylän keskuksessa on urbaani aukio. Asuinalueita yhdistävät kattavat viheralueet ja hyvät ulkoilumaastot. Rykmentinpuiston keskuspuistosta tulee ulkoilijoiden yhteinen keidas. Alueelle tulee monenlaisia asumismuotoja, asuntotyyppejä ja omistusmuotoja. Asukkaita palvelevat Hyrylän keskustapalvelut, kylien lähikaupat ja Tuusulan itäväylän erikoistavaraliikkeet. Rykmentinpuistoon kaavaillaan myös uudenlaista nettikauppaa, josta asukkaat voivat hankkia ostoksensa vuorokaudenajasta riippumatta. Rykmentinpuisto lähentää ja yhdistää kuntarakennetta. Hyrylän keskusta muuttuu, kun nykyisiä keskustatoimintoja vahvistetaan laajentamalla keskustatoimintoja Rykmentinpuiston suuntaan. Alue rakennetaan niin, että kokonaisuus on toimiva, tasokas ja mahdollisimman valmis jokaisessa vaiheessa. 7 Strada Sotilashistoria alueellisen identiteetin vahvistajana, www.finnicakymenlaakso.fi/strada

FCG FINNISH CONSULTING GROUP Raportti 10 (33) 5.1.3 Pääskyvuoren kasarmi, Turku Turun Pääskyvuoren entisessä kasarmirakennuksessa toimii Fimbul-ateljeeyhteisö. Fimbulissa on yhdeksäntoista erikokoista huonetta, joista 17 on tarkoitettu taiteilijoille ja käsityöläisille ateljee- ja työtiloiksi. Yksi huoneista on yhteistilana ja yksi varattu projektija koulutuskäyttöön. Viereinen kasarmin ruokala on Jöötti ry:n valimona. Myös sen yhteydessä on muutamia taiteilijoiden ateljeetiloja. Alussa käyttäjinä ja työtilan vuokraajina oli kahdeksantoista taiteilijaa ja käsityöläistä sekä yksi yhdistys ja yksi 8 hengen työryhmä. Tällä hetkellä (v. 2014) Fimbulissa työskentelee 26 taiteilijaa ja käsityöläistä. Alakerrassa on yksitoista huonetta, jossa työskentelee 13 taiteilijaa ja käsityöläistä. Alakerrassa on vuokrattavaa työtilaa 275 neliötä. Yläkerrassa on neljä suurta ateljeeta, suuri näyttely-/kokoustila sekä projektitila, jota vuokrataan vain lyhyiksi määräajoiksi. Vuokrattavaa työtilaa yläkerrassa on yhteensä 220 neliötä. 5.2 Kontiorannan SWOT Kontiorannan alueen nykyiset vahvuudet ja mahdollisuudet sekä heikkoudet ja uhat on kuvattu alla olevassa kuvassa. 6 TOIMINNAN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 6.1 Matkailu ja vapaa-aika Matkailussa ja vapaa-ajanvietossa tapahtuu monia muutostekijöitä 8, jotka vaikuttavat myös Kontiorannan kehittämiseen. Matkailupalveluiden varaus ja markkinointitoiminnot siirtyvät internetistä voimakkaasti mobiilivälineisiin, älypuhelimiin ja tabletteihin. Sosiaalinen media nousee päärooliin nuorten aikuisten matkapäätöksissä. Matkailutoimiala jatkaa globaalia kasvuaan, ja se näkyy kansainvälisenä kasvuna myös Pohjois-Karjalassa - sekä Venäjän että muiden markkinoiden osalta. Hyvinvointimatkailussa korostuvat perinteiset hoitomuodot ja luontokokemukset. Mielen hyvinvointi on nousemassa yhdeksi tärkeimm hyvinvointimatkailun osa- 8 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto (2014): Pohjois-Karjalan matkailun teema- ja toimenpideohjelma 2014-2020.

FCG FINNISH CONSULTING GROUP Raportti 11 (33) alueeksi. Hyvinvointipalveluiden käyttäjäkunta kasvaa Euroopan väestön ikääntyessä, työn hektisyyden lisääntyessä ja suurten miljoonakaupunkien ihmisten etsiessä rauhoittavaa ympäristöä. Kulttuurimatkailussa ns. moderneja humanisteja kiinnostaa paikallinen historia, elämäntavat, ruokakulttuuri ja aidot kokemukset. Ilmastomuutoksen mukanaan tuoma olosuhteiden epävakaus edellyttää vaihtoehtoisten toimintamuotojen kehittämistä. Matkailun myynti- ja markkinointityö muuttuu entistä enemmän segmentti- ja teemakohtaiseksi. Oleellista on alueen hyvä imago, kiinnostava ja selkeä tuote, palvelujen helppo löydettävyys ja varattavuus internetin kautta, houkutteleva luonnonläheinen ympäristö sekä hyvät kulkuyhteydet. Maakunnallisen lentoaseman säilyminen ja kehittyminen on matkailun menestyksen elinehto. Kontiorannan alueelle soveltuisivat mm. hyvinvointi- ja liikuntamatkailun kehittäminen sekä erilaiset virkistyspalvelut kuntalaisille. Ampumahiihtokeskuksen ja Karelia Golfin toimintojen lisäksi alueelle on kehitettävissä uusia tapahtumia eri vuodenajoille. 6.2 Yritystoiminta Yritysten toimintaympäristö muuttuu ja yritystoiminta monipuolistuu 9, mikä on huomioitava myös Kontiorannan yritystoiminnan kehittämisessä. Yritysten hyvinvointi on edellytys kestävälle kasvulle. Tulevaisuuden kilpailukykyisimmät yritykset toimivat vastuullisesti. Mikroyrityksillä tulee olemaan nykyistä paljon merkittävämpi rooli. Yritystoiminnassa korostuvat kustannustehokkuuden ja nopeiden muutosten lisäksi yhä enemmän uudet liiketoimintamahdollisuudet ja innovaatiot. Yritysten on tärkeää pystyä asemoimaan itsensä sekä kehittämään ja optimoimaan toimintaansa globaaleissa verkostoissa tuotekehityksen, tuotannon ja logistiikan näkökulmasta. Palveluliiketoiminnan liittäminen yhteen perinteisemmän teollisuuden kanssa kilpailukykyiseksi kokonaisuudeksi on tärkeää. Palveluinnovaatiot ja verkostot tuovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Mobiilit palvelut tuovat uusia mahdollisuuksia eri sovellusalueilla. Avoimen innovaatiotoiminnan ja sosiaalisen median vaikutukset yritysten toimintaan ja uusiin toimintamalleihin voivat olla suuret. Tulevaisuuden uudet yritysmuodot voivat rakentua totuttua paljon avoimempiin rajapintoihin. Käyttäjälähtöisyyden huomioiminen on tärkeää. Elämysteollisuus kasvaa voimakkaasti ja tunkeutuu monelle alueelle. Kontiorannan elinkeinoelämän kehittämisen lähtökohta on mahdollistaa yritysten sijoittuminen alueelle tarjoamalla houkuttelevia ja edullisia liikepaikkoja ja tontteja. Kunnalla tulee olla monipuolisesti tarjolla elinkeinotoiminnan mahdollistavia tontteja eri tyyppisiin investointi- ja sijoittumispäätöksiin. Elinkeinotonttien saatavuus turvataan suunnitelmallisella ja joustavalla maankäytön suunnittelulla laadullisesti ja määrällisesti. Esimerkiksi Kontiorannan varikkoalue voisi toimia tietyn elinkeinotoiminnan keskittymänä mm. yritys- ja teollisuuspuistoissa luodaan edellytykset saman alan yritysten sijoittuminen lähelle toisiaan. 9 Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 18/2013: Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko: kestävällä kasvulla hyvinvointia

FCG FINNISH CONSULTING GROUP Raportti 12 (33) 6.3 Asuminen Asumisessa keskeinen muutos on mm. asumistason laadullinen parantaminen käyttäjäkeskeisyyden, esteettisyyden ja esteettömyyden korostumisen myötä. 10 Asumistarpeet muuttuvat ihmisten elämänkaaren myötä, asumiselta vaaditaan yhä enemmän joustavuutta ja muunneltavuutta. Kansainvälistyminen ja muuttoliike tuottavat kulttuuristen vaikutteiden virtoja, jotka heijastuvat asumisen monimuotoistumiseen. Asumiselle tärkeitä tekijöitä ovat asunnon sijainti, hyvät ja esteettömät liikenneyhteydet, asunnon muunneltavuus ja monikäyttöisyys, teknologiset ratkaisut, ratkaisujen helppokäyttöisyys sekä hyvät mahdollisuudet liikuntaan ja muihin vapaa-ajan harrastuksiin. Teknologia mahdollistaa mm. kodin toimintojen kauko-ohjauksen. Tulevaisuuden asuminen tarvitsee segregaatiota: eriytymistä, eriyttämistä, erilaistumista. Ihmisten erilaisia tarpeita pitää palvella nykyistä yksilöllisemmin. Kodit, taloyhtiöt, korttelit ja kokonaiset asuinalueet on rakennettava tarkemmin jollekulle, ei vain jotenkuten kaikille. Kun uusia asuinalueita ja kaupunginosia suunnitellaan, on tärkeää miettiä, millaisia tarpeita ja ihmisiä kunkin alueen tulisi palvella. Tulotason sijasta ratkaisevaa on asukkaiden identiteetti ja elämäntyyli. Asuinympäristön yhteisöllisyyden vahvistaminen on keskeisessä asemassa. Kontiorannan alueella tulisi huomioida asumisen monipuolisuus, erilaiset asumismuodot, asuntotyypit ja omistusmuodot. Asuntotuotanto tulisi suunnata eri kohderyhmille ja eri sukupolvien asumiselle. Asuntorakentamisessa tulisi huomioida kestävät materiaalivalinnat, energiatehokkaat ratkaisut, lähienergia, uusiutuvien energialähteiden käyttö, älykkäät energiajärjestelmät ja bioenergian hyödyntäminen rakentamisessa sekä myös palveluiden loppukäytössä. 7 KONTIORANNAN VISIO JA TAVOITTEET Kontiorannan kehittämisen visio on laadittu erikseen asumiselle, yritystoiminnalle sekä matkailu- ja vapaa-ajan toiminnoille. Asumisen visio 2025: Kontioniemen alue on lähienergian hyödyntämisen edelläkävijä. Alueella on huomioitu eri sukupolvien asuminen aktiivisista lapsiperheistä aktiivisiin senioreihin. Kontioniemen alueella asuminen on viihtyisää ja elämyksellistä. Asuinalueille luodaan oma erityinen identiteetti. Turvallista asumista ja rauhallista lähiötyyppistä elämää luonnonkauniissa ympäristössä. Alueella on oma koulu ja päiväkoti. Asukkaita palvelevat Kontiolahden kuntakeskustapalvelut sekä Joensuun työssäkäyntialue ja erikoispalvelut. Asuinalueita yhdistävät hyvät harrastusmahdollisuudet ja upeat ulkoilumaastot. 10 Suomen Akatemian tutkimusohjelma ASU LIVE 2011 2015: Asumisen tulevaisuus

FCG FINNISH CONSULTING GROUP Raportti 13 (33) Alueelle tulee monenlaisia asumismuotoja, asuntotyyppejä ja omistusmuotoja. Alueen suunnittelussa on huomioitu ekologisuus, energiatehokkaat ratkaisut, turvallisuus ja viihtyisyys sekä asumisen vaivattomuus. Enemmän yhdessäoloa, aktiviteetteja, hajautetut ja jaetut palvelut. Yritystoiminnan visio 2025: Kontioniemen alue on pienyritystoiminnan edelläkävijä. Toimintaympäristö, missä palvelut ovat käytössä kellon ympäri globaalisti ja lokaalisti. Kontioranta tarjoaa työn tekemiselle joustavat ja mielekkäät olosuhteet ainutlaatuisessa ympäristössä. Osa palveluyrityksistä toimii alueella 24/7, vrt. matkailu- ja ohjelmapalvelut. Asuinalueet ovat välittömässä läheisyydessä ja läheltä löytyy osaavaa työvoimaa. Logistiset yhteydet ovat hyvät, kansainvälinen lentokenttä on lähellä. Yrittäjät sitoutuvat vastuulliseen ja kestävään liiketoimintaan. Keskiössä on erilaiset kumppanuudet ja projektimainen toiminta. Yritykset toimivat ketterästi verkostoina. Pienet yritykset toimivat monimuotoisissa tiimeissä. Alueelle luodaan edellytykset saman alan yritysten sijoittumiselle lähelle toisiaan. Matkailun ja vapaa-ajan visio 2025: Kontioniemi on aktiivinen ja elämyksellinen liikunta- ja matkailukohde sekä kansainvälisesti tunnettu ampumaurheilukeskus. Vaihtoehtoisia teemoja Kontioniemen alueelle voivat olla: 1) Wellness = Terveys- ja hyvinvointimatkailukohde, pääkohderyhmä aikuiset ja seniorit 2) Activity = Luonto- ja kuntoliikuntakohde, pääkohderyhmä aktiivit liikkujat ja urheilijat 3) Adventure = Seikkailukohde, luonto-/sotaleikkitoiminta, pääkohderyhmä lapsiperheet ja nuoret

FCG FINNISH CONSULTING GROUP Raportti 14 (33) 8 PÄÄKOHDERYHMÄT Kontioranta on monipuolinen kohde, joka palvelee rinnakkain useita erilaisia asiakasryhmiä. Kontiorannan tulevista asiakkaista hahmotettiin kiinnostusten ja toiminnan kautta tavoiteltavat asiakasprofiilit, jotka ovat jatkossa kehittämistoiminnan taustalla. Kontiorannan toiminnot on suunnattu sekä kotimaisille että ulkomaalaisille kävijöille ja aktiiviurheilijoille, jotka ovat kiinnostuneita alueen aktiviteeteista, luonnosta ja mm. sotahistoriasta. Kontioranta palvelee niin aktiiviurheilijoita kuin matkailijoitakin Kontioranta tarjoaa työ- ja ryhmätyötilat mm. yrityksille, yhdistyksille ja kokouksille, alue on hyvä toimintaympäristö myös virkistys- ja tyky-toiminnalle Kontioranta palvelee paikallisia asukkaita sekä lähikuntien opettajia, koululaisia ja opiskelijoita

FCG FINNISH CONSULTING GROUP Raportti 15 (33) Tarjolla on tapahtumia ja ohjattua tekemistä Perheille on tarjolla omaa aktiviteettiohjelmaa ja puuhaa Seniorit ja heidän tarpeensa on huomioitu hyvinvointitarjonnassa Erityisryhmät on huomioitu suunnittelussa ja tarjolla on myös esteettömiä käyntikohteita vrt. liikuntarajoitteiset Majoitusta on monentasoista eli hotellitasoisesta majoituksesta retkeilytason majoitukseen, tarjolla on myös mökkimajoitusta ja caravan-alue Kontiorannan alue sopii hyvin ryhmä- ja leirimajoitukseen Kasarmit 1 j 2 voivat toimia hostellina, osa huoneista on huoneistohotellityyppisiä sis. oman keittiön. Kasarmi 5 voi toimia leirimajoitustilana. Mökkimajoitusta voi olla erityyppistä: osa vaatimattomampia mökkejä ilman saunaa ja osa hyvinvarusteltuja huvila-mökkejä. 9 TOIMENPITEET 9.1 Kontiorannan aktiviteetit 9.1.1 Kesäaktiviteetit Kesäaikaan Kontioniemen alueella on mahdollisuus harrastaa monenlaista liikuntaa esim. juoksu, patikointi, pyöräily, golf, rullahiihto, tennis, suunnistus, uinti, kalastus, veneily, melonta, ratsastus, sienestys, marjastus jne.

FCG FINNISH CONSULTING GROUP Raportti 16 (33)

FCG FINNISH CONSULTING GROUP Raportti 17 (33) 9.1.2 Talviaktiviteetit Talviaikaan Kontioniemen alueella on mahdollisuus harrastaa useita talvilajeja, esim. hiihto, retkiluistelu, jääsurffaus, pilkkiminen, avantouinti, pulkkailu, napakelkkailu, ratsastus, koiravaljakko-/rekiajelu jne. 9.2 Uudet toiminnot ja rakenteet Kontiorannan alue on laaja, joten alueelle mahtuu hyvin myös uusia toimintoja, jotka vaativat uusia rakenteita. Lähialueen nykyisten toimintojen eli ampumahiihtokeskuksen ja golf-kentän lisäksi alueelle soveltuisivat mm. seuraavat toiminnot: Kylpylä-hotelli; alueen sydän, arkkitehtonisesti mielenkiintoinen ja maastoon sopiva hotelli, wellness-spa ja kongressikeskus Loma-asunnot ja caravan-alue; eritasoisia mökkejä ja caravan-/leirintäalue Satama/vierasvenesatama; satamassa voi olla palveluita mm. polttoaineiden myynti, kioski/kahvila, venetarvikemyynti, venevuokraus, kalastus-/melonta ym. Saunamaailma; erilaisia saunoja mm. rantasauna, savusauna, jää-/telttasauna, paljuja, avantouintia, hot-joogaa, wellness-hoitoja jne. Uimaranta hyppytorneineen, triathlon rata, beach volley -kenttä Tapahtumakenttä; urheilukenttä voidaan muuttaa tapahtuma-areenaksi, jossa voi olla mm. Angry Birds -leikkipuisto, kuntoilupuisto, petanquerata, shakkilauta, minigolf-rata, tapahtumalava ym. Liikuntahalli, sisäliikuntahalli, joka palvelee useita sisäliikuntalajeja

FCG FINNISH CONSULTING GROUP Raportti 18 (33) Frisbeegolf-rata Pelikentät (koripallo, lentopallo, tennis) Flowpark Kontiolahti; seikkailupuisto, joita löytyy tällä hetkellä Turusta, Lappeenrannasta, Vierumäeltä ja Ähtäristä. Huvipuisto, lapsiperheet huomioiva huvipuisto/tivoli Parkour-rata Skeittirata Ice Cross Downhill -rata BMX-pyöräilyrata; kansainväliset mitat täyttävä pyöräilyrata, jossa kesällä pyöräilyä ja talvella hiihtoa. Ampumaratahalli Varikkoalue työpaikka-alueeksi Uusi asuinalue; asuinalueelle uusi koulu, päiväkoti ja lähiliikuntapuisto. Osa maastossa olevista sotahistoriallisista kohteista voidaan nostaa nähtävyyksiksi esim. muistomerkit, juoksuhaudat, panssariesteet, harjoittelurata, ampumahaudat. Alueen jatkosuunnittelu on mahdollisuus järjestää suunnittelukilpailuna tietylle alueelle, jotta rakentamismääräykset ja ohjeet saadaan yhtenäiseksi.

FCG FINNISH CONSULTING GROUP Raportti 19 (33) Alueen julkisessa rakentamisessa voidaan hyödyntää modernia puurakentamista ja arkkitehtuuria sekä ekologisuutta. Puuta käyttämällä vähennetään tehokkaasti rakennustuotteiden valmistuksen päästöjä. Puu on energiatehokkain rakennusmateriaali, koska muista materiaaleista poiketen puutuotteiden valmistus tuottaa enemmän energiaa kuin kuluttaa. Lisäksi puusta voidaan rakentaa vähintään yhtä energiatehokkaita rakennuksia kuin muistakin materiaaleista. Lisäämällä puun käyttöä rakentamisessa päästään merkittävästi suurempiin ympäristöhyötyihin kuin pelkästään parantamalla rakennusten energiatehokkuutta. Alueen ympäristösertifiointi nostaisi alueen statusta - myös kansainvälisesti. Alueelle voidaan hakea ympäristöluokitusta rajatulle alueelle, esim. uusille rakennuksille. Luokitusasiaa voi tiedustella mm. Green Building Councilista. 9.3 Toimintaesimerkkejä 9.3.1 Game Camp GAME CAMP Toimintaidea Nuorille pelialan yrityksille (start-upit) olemassa olevat tilat uusien pelien kehittämiseen synergisessä ympäristössä Jo kasvuvaiheessa oleville pelialan yrityksille hajasijoitettu tuotantoyksikkö Yhteistyössä www.pelitalo.org:n kanssa Tilantarve Investoinnit Vastuutaho Aikataulu Olemassa olevaa tietoliikennekaapeloinnein varustettua toimistotilaa Mahdollisesti majoitustiloja, esim. huoneistotyyppistä Olemassa olevan rakennuskannan korjaus-/muutosinvestoinnit PKKY, AMK, UEF, Joensuun tiedepuisto Voidaan toteuttaa osittain välittömästi

FCG FINNISH CONSULTING GROUP Raportti 20 (33) 9.3.2 Ampumaratahalli AMPUMARATAHALLI Toimintaidea Ampumaurheilun osaamiskeskus: http://www.bruenigindoor.ch Erilaisilla ruutiaseilla tapahtuva urheiluammunnan harjoituspaikka Ampumahiihdon/-juoksun ammuntapaikka sisätiloissa lisää katsojaystävällisyyttä, jos ladut kulkisivat rakennuksen sisällä Tilantarve Suomessa sisäampumaradat enintään n. 25 m. 50 m ampumarata mahdollistaisi myös ampumahiihdon ammuntaharjoittelun sisätiloissa Ulkomailla 300 m:n asti olevia tiloja (maan alla) Investoinnit Vastuutaho Mahdollisesti jonkin olemassa olevan tilan muutos. Soveltuisi mm. entiselle ampumarata-alueelle 15-20 M (osa rakennuksesta maan alla) Selvitettävä saako hankkeeseen OKM:n liikuntapaikka-avustusta Kontiolahden kunta, lajiliitto, seurat Aikataulu Vaiheittainen toteutus, esim. eripituiset ampumaradat

FCG FINNISH CONSULTING GROUP Raportti 21 (33) 9.3.3 BMX-pyöräilyrata BMX-PYÖRÄILYRATA Toimintaidea Kansainväliset mitat täyttävä BMX-pyöräilyrata (Bicycle Motocross), kesällä pyöräilyä ja talvella hiihtoa. Tällä hetkellä bmx-pyöräilyratoja on Helsingin Kivikossa http://www.pyorakrossiparkki.fi, Lahdessa, Tampereella, Turussa ja Mikkelissä, tulossa Hattulaan ja Hyvinkäälle Talvikäytössä rata lumetetaan ja radalle tulee lasten hiihtomaa. Lapsille ja nuorille oma pump/cross-rata. Tilantarve Investoinnit Vastuutaho Aikataulu BMX-rata sisältää lähtömäen, hyppyrisuoria ja kallistetut kaarteet. Radan hyppyrit ovat pyöreäprofiilisia, joten radan voi myös rullata läpi. Rata voi koostua 5 metriä korkeasta lähtökummusta, neljästä hyppyrisuorasta, sekä kolmesta kallistetusta kaarteesta. Radan pituus on n. 375 metriä. Investoinnit selvitettävä tapauskohtaisesti Helsingissä radan rakentamiseen on käytetty n. 15.000 m 3 mursketta sekä 1500 m 2 asfalttia Selvitettävä saako hankkeeseen OKM:n liikuntapaikka-avustusta Kontiolahden kunta, lajiliitto, seurat. (Helsingissä toiminnasta vastaa Pyöräkrossiparkki Oy sekä seura BMX Helsinki Ry.) Vaiheittainen toteutus 9.4 Alueen energiantuotanto Alueen energiantuotanto tulisi tuottaa ympäristöystävällisesti alhaisin hiilidioksidipäästöin esimerkiksi vesistöenergiaa ja kaukolämpöenergiaa käyttäen: peruslämmitys vesistölämpöpumpun järjestelmästä huippuajan lämmitys kaukolämpöjärjestelmällä, lämpöenergiana hake tai pelletti jäähdytys lämpöpumpun kautta vapaajäähdytysjärjestelmällä (vapaajäähdytyksen aikana kompressorit eivät ole käytössä) Lämmöntuotantoon ja jäähdytykseen tulee kiinnittää huomiota esim. jakojärjestelmä:

FCG FINNISH CONSULTING GROUP Raportti 22 (33) matalalämpötilajärjestelmä lämmityksessä (esim. lattialämmitys) kondensoimaton jäähdytysjärjestelmä (oikeat lämpötilat), tuloilma kuivattu innovatiivinen säätöjärjestelmä Alueella sijaitsee tällä hetkellä Fortumin ylläpitämä voimalaitos (kuva alla). Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena turvetta, mutta tulevaisuudessa on mahdollisuus käyttää mm. kotimaista haketta tai esimerkiksi pellettiä. 9.5 Rakennusten uusiokäyttö 9.5.1 Ensisijaiset toimenpiteet Varuskuntarakennusten haltuunotto on syytä tehdä viivyttelemättä eli tehtävä arvio rakennusten kunnosta ja nykytilanteesta ja tehtävä kuntoluokka- ja korjausvelkalaskenta. Käyttökelvottomista kohteista pitää päästä eroon nopeasti, sillä ne aiheuttavat turhia kustannuksia. Säilytettäville rakennuksille tulee laatia huolto-ohjelma ja huolehtia, että perustekniikat ovat kunnossa, katot eivät vuoda ja ettei vahinkoja pääse syntymään. Suojelunarvoiset rakennukset säilytetään ja kunnostetaan. Jos kunnalla on oma tilahallintajärjestelmä, tulisi tiedot koota sinne sekä myös mahdolliseen huoltokirjaan. Myös muun infran tilanteeseen on syytä kiinnittää huomioita esimerkiksi vesijohtojen ja viemäreiden kunto. Koko alue vaatii jatkossa panostuksia mm. vartioinnin suhteen, vaikkei osalle heti käyttöä löytyisikään. Ilkivaltaa on syytä koettaa ehkäistä. 9.5.2 Rakennusten uusiokäyttömahdollisuudet Alla on esitelty muutamia uusiokäyttömahdollisuuksia entisille rakennuksille ja niiden läheisyydessä oleville alueille. varuskunta-alueen

FCG FINNISH CONSULTING GROUP Raportti 23 (33) Sotilaskoti Sotku-rantaravintolaksi + museo-/näyttelytila Ranta-alue uimarannaksi Varuskuntaravintola ryhmätyötilaksi Kontio-keskus Urheilukenttä tapahtuma-areenaksi Esikunta keskusvaraamoksi Lasaretti hostelliksi/majoitustilaksi Lautsa sauna- ja kokoustilaksi Kasarmit 1 ja 2 hostelliksi

FCG FINNISH CONSULTING GROUP Raportti 24 (33) Varikkoalue pienyritystoimintaan ja toimistotiloiksi Torni näköalatorniksi 10 VARIKKOALUEEN YRITYSIDEOINTIA 10.1 Yleistä Varikkoalueen ja koko varuskunta-alueen yritysideointia voidaan lähestyä monella tasolla ja monesta näkökulmasta: 1) Myydään koko varikkoalue ulkopuoliselle kehittäjälle, joka vastaa uusien yritysten hankkimisesta 2) Myydään varikkoalue osakokonaisuuksittain tai rakennuksittain 3) Puretaan osa rakennuksista, jos niille ei ole selkeää kysyntää. Varikkoalueen yritysideointia silmällä pitäen tulee huomioida alueen sijainti ja saavutettavuus. Josekin vuonna 2010 laatiman Invest in Joensuu Region -selvityksen mukaan keskeisiä haittoja tai esteitä Joensuuhun sijoittumiselle ovat alueen maantieteellinen sijainti pitkien liikenneyhteyksien takana sekä alueen oman luontaisen markkina-alueen pienuus. On todennäköisempää, että varikkoalueen uudet toimijat löytyvät Joensuun seudulta, kuin että sinne tulisi toimijoita kauempaa. Yleisinä johtopäätöksinä selvityksestä nostettiin potentiaalisimpina esille toimialat, joissa jo on korkeaa osaamista ja joita voi hyödyntää useilla lopputuotemarkkinoilla. Näitä voisivat olla esim. valmistusteknologiat, esim. työkalut, muotit, automaatio. Toisaalta myös sellaiset toimialat olisivat potentiaalisia, joissa työ voidaan tehdä paikasta riippumatta eivätkä etäisyydet ja pieni paikallinen kotimarkkina ole liiketoiminnan haitta. Tällainen

FCG FINNISH CONSULTING GROUP Raportti 25 (33) toimiala voisi olla esimerkiksi yhteyskeskukset, joita alueella jo on. Näin ollen ko. yrityksille olisi jo olemassa pohjaa osaavalle työvoimalle ja sen koulutukselle. 10.2 Kaupan palvelut Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvityksen 11 mukaan Kontiolahden palvelutarjonta suhteessa väestöpohjaan on sekä päivittäistavarakaupassa että erikoiskaupassa heikko. Asukasmäärä yhtä myymälää kohti oli selvästi suurempi kuin maakunnassa ja koko maassa keskimäärin. Ostovoiman siirtymä oli vuonna 2012 päivittäistavarakaupassa -58 % ja erikoiskaupassa -84 %. Kontiolahdesta asioidaan Joensuussa. Kaupan palveluverkon maksimimitoituksen pohjalta määriteltynä Kontiolahden vähittäiskaupan kokonaismitoitus vuonna 2030 on noin 75 000 k-m 2, josta noin 45 000 k-m 2 kohdistuu päivittäistavarakauppaan ja muuhun erikoiskauppaan ja noin 30 000 k- m 2 tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan ja auto-kauppaan. Uuden liiketilan tarve vuoteen 2030 mennessä on Kontiolahdella noin 68 000 k-m 2, mikäli kaikki liiketilatarve on uusperustantaa ja 34 000 k-m 2, mikäli noin puolet liiketilan lisätarpeesta on uusperustantaa. Liiketilan lisätarpeesta vain osa sijoittuisi Lehmon mahdolliseen vähittäiskaupan suuryksikköön ja vain osa merkitykseltään seudullisiin vähittäiskaupan suuryksiköihin. Kysynnän ja kilpailutilanteen näkökulmasta vähittäiskaupan suuryksikön sijoittuminen Kontiolahteen on perusteltua, sillä Kontiolahden vähittäiskaupan palvelutarjonta kokonaisuutena on heikko. Lehmon eritasonliittymän alueen kaupan mitoitus ja laatu tulisi kuitenkin olla sellainen, että vähittäiskaupan suuryksiköstä ei ole haitallisia vaikutuksia Lehmon taajaman ja Kontiolahden keskustan nykyisten vähittäiskaupan yksiköiden toiminta- ja kehitysedellytyksiin. Toisaalta vähittäiskaupan suuryksikön tulisi olla mitoitukseltaan riittävän suuri ja tarjonnaltaan monipuolinen, jotta se pystyisi kilpailemaan Joensuun palvelutarjonnan kanssa. 10.3 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelma 2014-2017 Josek Oy julkaisi Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2014-2017 12, joka linjaa seudun elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämistä. Esitetyn vision toteutuminen edellyttää, että seudulla on valittuihin painopistealoihin liittyvä, maailman huippuluokkaan kuuluva tutkimus-, kehitys-, koulutus- ja yrityspalvelujärjestelmä, joka luo vahvan pohjan uuden liiketoiminnan kehittämiseen, osaavan työvoiman saamiseen ja osaamisen kehittämiseen. Osaamislähtöiset tulevaisuuden kasvualoja ovat mm. Metsäbiotalous, jonka alle kuuluva puunhankinnan logistiikka voisi olla yksi esimerkki varikkoalueen uusiokäytöstä. Alueelle voisi sijoittua huolto-, korjausja varastotoimintaa ko. sektoriin liittyen. Teknologia ja materiaalit, esim. muovikomposiitit, joiden tuotekehitys- ja pilotointilaitos voisi sijaita varikkoalueella, Teknologioiden alla on mainittu myös fotoniikka, jonka kehittämiseksi Suomeen ollaan perustamassa klusteria. Varuskunta-alue voisi toimia alan mikro- ja start up-yritysten fotoniikka-laaksona. Luovat ala, kuten peli, elokuvateollisuus, musiikki- ja av-teollisuus. Alueen läheisyydessä on ollut elokuvakylä, jonka toiminta on päättynyt. Varikkoalueella voisi toimia elokuva- ja av-teollisuuden keskitetty varasto, esim. laitteita, kulisseja, tapahtumatekniikkaa ja lavarakenteita varten, vrt. Akun Tehdas Tampereella. 11 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto (2014): Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvitys 12 JOSEK Oy (2013): Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelma 2014-2017

FCG FINNISH CONSULTING GROUP Raportti 26 (33) 10.4 Muita ideoita Luoviin aloihin luettavan peliteollisuuden kasvu ja siihen osoitetut julkiset panostukset lisäävät liiketoimintapotentiaalia. Varuskunta-alueella voisi toimia ns. Game Camp, jossa olisi tarjolla pysyvää toimintaa tai tapahtumia peliteollisuuteen liittyen. Kontiorannan alueelle voidaan keskittää mm. taiteilijoiden residenssitoimintaa, asuminen voi sijoittua kasarmirakennuksiin ja varikkoalueen tilat mahdollistavat mm. kuvanveistotoiminnan. Lisäksi toimintaan voidaan kytkeä yrityshautomotyyppisiä kohdennettuja yrityskehityspalveluja. Elinkeino-ohjelmassa todetaan myös, että elintarvikesektorilla tuotteiden turvallisuus, puhtaus ja terveellisyys luovat mahdollisuuden toimialan kasvulle. Puhdas vesi ja uudet funktionaaliset luonnontuotteet ovat nostettavissa seudun vahvuuksiksi maailmalla. Muutamat Suomessa toimivat organisaatiot tutkivat tai ovat tutkineet liiketoimintamahdollisuuksia pohjaveteen liittyen, koska on olemassa globaalitarve puhtaalle vedelle. Varikkoalueella voisi toimia pohjaveden pullottamo ja logistiikkakeskus. Oulussa toimii Talliosakeyhtiö-niminen yritys, jolla on varastoja harrastus- ja yrityskäyttöön eripuolilla Suomea. Talliosakkeet on lähtökohtaisesti suunniteltu korkealaatuisiksi säilytystiloiksi myös huoltoa ajatellen. Tilojen koko mahdollistaa esimerkiksi suuremmankin tavaran vrt. matkailuautot/veneet talvisäilytyksen. Tällä hetkellä lähin talliosake toimii Kuopiossa, jossa on 700 m 2 varasto, jossa on 20 osaketta (= varastoa 29-40 m 2 ). Esimerkki Talliosakkeen hinnasta: Tilan velaton hinta on 36 000 ja sen myyntihinta on 17 000. Lainaosuudeksi jää 19 000, jonka osakas voi lyhentää 15 vuoden aikana 150 /kk. Lisäksi osakas maksaa tilan hoitovastiketta 30 /kk. Asiantuntija-arvioiden mukaan mikroyritysten rooli Suomen kansantaloudessa tulee kasvamaan. Mikroyrityksille on luonteenomaista oman pääoman niukkuus sekä herkkyys kysynnän muutoksille. Varuskunta-alueella toimiva toimisto- ja varastohotelli, voisi parantaa mikroyritysten toimintaedellytyksiä. Mikroyritykset voisivat vuokrata toimisto- /kokoustilaa, tuotantotiloja sekä varasto-/säilytystilaa joustavasti toiminnan muuttuessa. Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelman valmistelussa todettiin etätyöskentelymahdollisuuksien olevan eräs toimenpide Itä-Suomen kehittämiseksi. Varuskunta-alue kokonaisuudessaan voi tarjota etätyöpisteet businessmatkailijoille, tutkijoille, opiskelijoille jne. Etätyöpiste on konkreettinen etätyöläisten kohtaamispaikka, jossa varustelu voi olla esimerkiksi tyypillisimpiä toimistolaitteita ja tehokkaat tietoliikenneyhteydet. Samalla etätyöpiste toimii sosiaalisen kohtaamisen paikkana.

FCG FINNISH CONSULTING GROUP Raportti 27 (33) Resurssitehokkuus on myös nouseva trendi. Varikkoalueella voisi toimia kierrätyskeskustyyppinen erilaisten kierrätettävien materiaalien ja laitteiden jatkojalostamo, jossa tuunataan vanhasta uutta. Suomeen on perustettu muutama sisäseikkailuhalli eri-ikäisille käyttäjille yleensä alkuperäisestä käytöstä poistettuun rakennukseen. Esimerkiksi Vuokatin Angry Bird Activity Park toimii vanhassa tehdas-/kokoonpanorakennuksessa ja Oulun Superpark vanhassa kaupparakennuksessa (7000 m 2 ). SuperPark Oulusta löytyy erilaisia brändättyjä toimintoja, kuten esim. Duudsonit-aktiviteetit ja Hevisaurus-seikkailut, Game Arena (salibandy, golf), Freestyle Hall (rullalautailu), Ravintola Robson s ja SuperShop. Tämän tyyppistä toimintaa voidaan kuitenkin kehittää vasta kun Kontiorannan matkailullinen veturi on varmistunut. Palveluiden merkitys perinteisen valmistavan teollisuuden liiketoiminnassa on kasvussa. Kontiolahdella toimiva venetehdas voisi kytkeä myymäänsä veneeseensä säilytyshuoltopalvelut sekä tarjota uusille asiakkailla testausmahdollisuuden varuskuntaalueella ja järvellä. Palveluliiketoiminnan mahdollisuudet paranevat, kun alueen matkailullinen veturi on varmistunut. 11 AIKATAULU JA VASTUUT 11.1 Kaavoitus ja alueen suunnittelu Kontiorannan alueella on voimassa Joensuun seudun yleiskaava, joka on hyväksytty 2.12.2008 Joensuun seudun seutuvaltuustossa ja vahvistettu ympäristöministeriössä 29.12.2009. Alueella on voimassa myös Pohjois-Karjalan maakuntakaava, jota on laadittu 4. Vaiheessa. 1., 2. ja 3. vaihe on jo vahvistettu, 4. Vaiheen käsittely on tätä laadittaessa meneillään. 1. vaihe: Maakuntavaltuusto hyväksyi 21.11.2005 ja valtioneuvosto vahvisti 20.12.2007 2. vaihe: Maakuntavaltuusto hyväksyi 4.5.2009 ja ympäristöministeriö vahvisti 10.6.2010. 3. vaihe: Maakuntavaltuusto hyväksyi 3.6.2013 ja ympäristöministeriö vahvisti 5.3.2014. 4. vaihe: Maakuntahallitus hyväksyi 4. vaiheen osallistumis- ja arviointisuunnitelman 17.6.2013 ja luonnos on nähtävillä kesällä 2014. Neljännessä vaiheessa tarkastellaan masterplan -alueeseen liittyen erityisesti Kontiolahden varuskunta-alueen maankäyttöä sekä ampumaradan sijoitusta maakunnan alueella. Varuskunta-alueelle on tekeillä osayleiskaava samanaikaisesti masterplan työn kanssa. Yleiskaava on tarkoitus laatia väljästi, jotta siinä voidaan huomioida masterplan työn tulokset, alueen toiminnalliset tavoitteet, asemakaavoituksen tavoitteet sekä mahdollisten rakennus- ja kiinteistökehityshankkeiden vaatimukset. Yleiskaavatyö on käynnistynyt helmikuussa 2014 ja se tullaan tekemään kahdessa osassa. Ylempi osa valmistuu vuoden 2015 loppuun mennessä ja alaosa hieman myöhemmin. Asemakaavoitus tapahtuu toimintojen hankkeistamisen myötä. Alueen asemakaavat laaditaan vaiheittain tarkoituksenmukaisin aluerajauksin. Asemakaavatyö kestää yhden

FCG FINNISH CONSULTING GROUP Raportti 28 (33) kaavan osalta noin vuoden, samanaikaisesti voi olla käynnissä useampia kaavatöitä, tavoitteena on saada kaavat hyväksytyksi vuoden 2017 alkuun mennessä. Kunnallisteknisen suunnittelun päälinjasuunnittelu tapahtuu kaavoitustyön kanssa yhteistyössä, varsinainen toteutussuunnittelu voi alkaa asemakaavoituksen jälkeen, kun varaukset infrastruktuurille on osoitettu. Yhden asemakaava-alueen kunnallistekniselle toteutussuunnittelulle varataan aikaa keskimäärin 2 kk ja toteutukselle noin 6 kk huomioiden suunnittelualueen koko ja käytettävissä olevat resurssit. Koko alueen suunnittelulle on hyvä varata aikaa 1-1,5 vuotta. Suunnitelmien tavoitteellinen valmistumisaika on vuoden 2017 kesällä. Toteuttaminen voi alkaa suunnitelmien valmistuttua. Alueen kunnallistekniikan arvioitu kunnostamis- ja rakentamisaika on 2-3 vuotta. Kunnallisteknisen runkoverkoston on tavoitteena valmistua vuoden 2019 loppuun mennessä. Runkoverkosto käsittää kadut, valaistuksen ja vesihuollon. Yleiskaavoitus Asemakaavoitus 2/2014-2/2015 2015 2016 2017 2018 2019 2-3 v 1v-2,5v Kunnallistekniikka suunnittelu 1v-1,5v sis. runkoverkosto katu valaistus vesihuolto toteutus 2-3v 11.2 Toimenpiteiden aikatulutus Kontiorannan kehittämisen jatkotoimenpiteet voidaan karkeasti jakaa alla kuvatulla tavalla. Alueen kunnallisteknisen infran, liikuntapaikkojen ja reitistöjen rakentaminen on kunnan vastuulla.