KEMPELEEN KUNTA MUISTIO 5/2014 PALVELUVALIOKUNTA Aika ke 2.4.2014 klo 16:30 20:00 Paikka Läsnä Kutsutut asiantuntijat Kunnantalo, kokoustila Köykkyri 2 krs. Ilpo Hettula, pj Hannu Vesala, vpj Essi Ervasti Martti Kaisto Riikka Kesti Marika Kivimäki-Sumrein Maarit Lampela Helena Lievetmursu Toivo Piira Kai Similä Marja-Leena Meriläinen, vastuuhenkilö Anu Pouta-Kontio, sihteeri Tuula Männikkö, varhaiskasvatuksen johtaja Hannu Kuusela, sivistysjohtaja Timo Kalermo, rehtori Linnakangastalon koulu Käsitellyt asiat: 1. Kokouksen avaus ja muistion tarkastajan valinta Muistion toiseksi tarkastajaksi puheenjohtajan lisäksi valittiin Toivo Piira. 2. Selvitys esiopetuksen ja sitä täydentävän päivähoidon kustannuksista varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa Kunta voi järjestää perusopetuslain mukaista esiopetusta (n. 4h/vrk) joko opetustoimessa tai varhaiskasvatuksessa. Mikäli esiopetus järjestetään opetustoimessa, ovat esioppilaat koulun oppilaita. Tällöin esiopettajan palvelussuhteen ehtoihin noudatetaan kunnallista opetusalan virka- ja työehtosopimusta (OVTES). Esiopettajat ovat tällöin opetusvelvollisuustyöajassa ja palvelussuhteen ehdot määräytyvät samalla tavalla kuin peruskoulun opettajilla. Mikäli esiopetus annetaan osana päivähoitoa, luetaan esioppilaat esiopetusta antavan päiväkodin lapsilukuun. Tällöin esiopettajan palvelussuhteen ehdot määräytyvät kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) mukaan. Esiopetusikäiset lapset kuuluvat subjektiivisen kokopäivähoidon piiriin. Kempeleen kunnassa esiopetus on järjestetty varhaiskasvatuksessa muilta osin, paitsi Ketolanperän esiopetus on ollut koulun opetusryhmänä. Siellä täydentävä päivähoito on pyritty räätälöimään lasten määrästä riippuen. Eri vuosina päivähoitoa tarvitsevien lasten määrä on vaihdellut 1 10 lapsen välillä. Järjestelyt eivät aina ole olleet päivähoitolain mukaisia. Vuoden 2013 talous- ja
toimintasuunnitelmassa Ketolanperän esiopetusryhmä oli tavoitteena siirtää Puukoulun esiopetuspäiväkodin etä-ryhmäksi. Suunnitelmaa ei toteutettu. Sivistysjohtaja perusti työryhmän tammikuussa 2014 selvittämään esiopetuksen järjestämisen vaihtoehtoa joka varhaiskasvatuksessa tai perusopetuksessa. Työryhmän jäseninä ovat olleet rehtorit Päivi Mertaniemi ja Jukka Ojala, päiväkodinjohtaja Leena Kronqvist, taloussihteeri Katri Kotila-Taskila sekä koollekutsujana varhaiskasvatuksen johtaja Tuula Männikkö. Asiaa selvitettiin myös kuntaliitosta erityisasiantuntija Jarkko Lahtiselta. Jarkko Lahtisen vastaukset ohessa: Lainsäädännöllisesti esiopetusta voidaan järjestää joka varhaiskasvatuksessa tai perusopetuksessa. Esiopetuksen osalta noudatettava laki on aina perusopetuslaki Täydentävä päivähoito päivähoitolainmukaista, subjektiivinen päivähoito Kelpoisuusehdot järjestämispaikan ehdoilla Esiopetusta voi johtaa lastentarhanopettaja tai rehtori. Täydentävää esiopetusta vain lto Laki ei tunne tilannetta, jossa esiopetusta täydentävä hoito järjestetään ap/ip toimintana tai muunlaisena leikkitoimintana. Kustannuksiin vaikuttavat asiat tulevat työehtosopimuksista Taloussihteeri Katri Kotila-Taskila on laatinut taulukon henkilöstömenojen erosta eri työehtosopimuksista. Laskelman mukaan toiminnan järjestäminen varhaiskasvatuksessa on edullisempaa. Liitte: Esiopetuksen kustannuselvitys päiväkodin_opetustoimen osalta Varhaiskasvatuksen johtaja Tuula Männikkö esitteli asiaa. Palveluvaliokunnan näkemyksen mukaan jatketaan nykyisen mallin mukaisesti. 3. Varhaiskasvatuksen yksiköiden täyttö- ja käyttöasteet Talousarviossa 2014 edellytetään varhaiskasvatuksen yksiköiden käyttöasteiden seuraamista ja raportoimista. Varhaiskasvatuksen asiakastietojärjestelmässä Efficassa (otettu käyttöön 2004) on hakutyökalu täyttö- ja käyttöasteen seuraamista varten. Tietojärjestelmän pohjatiedot ovat luotu 2004 ja vaativat päivittämistä. Tietojärjestelmään on kehitetty myös uusi maksullinen lisäominaisuus Fakta-tilastoja varten, jolla seurantaa on huomattavasti helpompi tehdä. Seurannassa käytetään täyttö- ja käyttöastetta. Täyttöaste perustuu lasten sijoituksiin, painokertoimiin sekä toimintayksiköiden paikkatietoihin. Käyttöaste perustuu vastaavasti päiväkirjamerkintöihin (lasten läsnäolot, kasvatushenkilöstön
määrät), lasten painokertoimiin (ikä, palvelu- ja paikkatarve) sekä toimintayksikön paikkamääriin. Varhaiskasvatuksen johtaja Tuula Männikkö esitteli asiaa. Päiväkotien käyttö- ja täyttöasteiden seuranta tuodaan palveluvaliokuntaan syys-lokakuun vaihteessa. 4. Lasten oppilaaksiottoalueet Perusopetuksen lainsäädännön mukaan kunta osoittaa toistaiseksi tai määräajaksi oppivelvolliselle ja esiopetuksen oikeutetulle lähikoulun tai muun soveltuvan paikan, jossa opetusta annetaan sellaisella oppilaan omalla kielellä, jolla kunta on velvollinen järjestämään opetusta (perusopetuslaki 6 ). Säännökset tarkoittavat sitä, että kunnan on tehtävä päätös oppilaan lähikoulusta tai muusta opetuksen järjestämispaikasta. Kunta voi muuttaa opetuksen järjestämispaikkaa vain perustellusta opetuksen järjestämiseen liittyvästä syystä. Lähikoululla ja muulla lainsäädännön tarkoittamalla opetuksen järjestämispaikalla tarkoitetaan paikkaa, johon oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Lisäksi perusopetuksessa olevan oppilaan päivittäinen koulumatka ei saa kestää yli laissa säädettyjen aikarajojen (32 2 mom.) Esiopetuksen osalta on lisäksi säädetty, että esiopetukseen osallistuvalla tulee olla mahdollisuus käyttää päivähoitopalveluja. Käytännössä päivähoito- ja esiopetuspaikat on siten hyvä sijoittaa mahdollisimman lähelle toisiaan. Perusopetuksessa oppilaalla on oikeus käydä kunnan osoittamaa omakielistä lähikoulua (28 ). Lähikoulun osoittaminen voi tapahtua useammalla tavalla. Kunta voi esimerkiksi tiedustella huoltajien toiveita ennen lähikoulun osoittamispäätöksen tekemistä taikka käyttää oppilaaksiottoalueita apuna oppilaan lähikoulun määräytymisessä. Jos huoltajien toiveita selvitetään etukäteen on hyvä kertoa huoltajille, että kunta voi poiketa huoltajan toiveista. Tällöin on myös syytä päättää, miten menetellään tilanteessa, jos kouluun hakee enemmän oppilaita kuin siellä on paikkoja. Myös tästä on syytä tiedottaa huoltajille. Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta. Oppivelvollinen voi hakeutua oppilaaksi myös muuhun kuin hänelle osoitettuun lähikouluun. Perusopetuslain 28 :n mukaan oppivelvollinen voi pyrkiä esimerkiksi omassa asuinkunnassaan muuhun kuin hänelle osoitettuun kouluun, valtion tai yksityisen kouluun tai toisen kunnan kouluun. Tällöin on kyse ns. toissijaisesta koulusta. Näihin on ensisijaisesti oikeus päästä sellaisilla oppilailla, joille ne on osoitettu lähikouluiksi. Jos kouluissa on tilaa, voidaan näihin ottaa ulkopuolelta tulevia oppilaita, mutta kaikkiin toissijaisiin hakijoihin, sekä omasta kunnasta että toisesta kunnasta, on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Ns. toissijaisen koulun oppilaaksi ottamisen edellytykseksi voidaan asettaa, että huoltaja vastaa oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista (32 3 mom.). Jos mainittu edellytys asetetaan, se on syytä todeta oppilaaksi ottamista koskevassa päätöksessä.
Kempeleen kunnan valtuusto on hyväksynyt vuoden 2014 talousarvion käsittelyn yhteydessä lasten ja nuorten yhteisöllisen kasvun alaprosessin yhdeksi kehittämistavoitteeksi raportin: Koulutilojen riittävyyttä selvittävän toimikunnan raportti 28.4.2009 päivittämisen. Raportissa on selvitetty koulutilojen riittävyyttä ja oppilaaksiotto alueita. Raportin päivitykseen nivoutuvat myös koulukuljetukset sekä koulujen alkamisajankohdat. Asuntorakentaminen ja oppilasmäärän kasvun myötä raportin päivittäminen on tullut ajankohtaiseksi. Tavoitteena tulisi olla mahdollisuus tarjota lapsille mahdollisimman ehyt kasvun ja oppimisen polku varhaiskasvatus-esiopetusperusopetus, mahdollisimman selkeät periaatteet ja ennakointi tulevasta koulupaikasta perheille ja lapsille, yhdenvertaisuus ja tasapuolisuus samalla alueella asuville lapsille ja perheille sekä koulutilojen käytön optimointi (investointien minimointi) ja kuljetusten minimointi. Palveluvaliokunta on kokouksessaan 25.9.2013 ohjannut seuraavasti: Palveluvaliokunta esittää, että koulutilojen riittävyyttä koskeva selvitys päivitetään ja siinä selvitetään mahdollisuus oppilaaksiottoalueiden uudelleen järjestelyihin ja samalla selvitetään koulukuljetusten optimointi. Selvitystyö tulee olla valmiina vuoden 2014 maaliskuun loppuun mennessä. Ketolanperän koulun alueen vanhemmat ovat jättäneet adressin: Ketolanperän koululaisten siirtyminen 5 lk:lle 19.3.2014 Ketolanperän koululla vanhemmille järjestetyssä keskustelutilaisuudessa. Palveluvaliokunta on käsittellyt adressin kokouksessaan 19.3.3014. Liite: Koulutilojen riittävyyttä selvittävä toimikunta raportti 28.4.2009 Sivistysjohtaja Hannu Kuusela esitteli asiaa. Palveluvaliokunta myöntää koulutilojen riittävyyttä koskevan selvityksen päivittämiseen lisäaikaa siten, että raportti valmistuu valtuuston edellyttämällä tavalla vuoden 2014 aikana. Lisäaika on perusteltu valmisteilla olevien, osittain Kempeleen kunnasta riippumattomien, päätösten toimeenpanon jäsentymättömyyden takia. Toisen asteen koulutuksen järjestämisen kokonaisratkaisu voi aiheuttaa muutoksia myös Kempeleessä samoin kuin esitetyt perusopetuksen säästövelvoitteet koko valtakunnan tasolla. Varhaiskasvatuksen täyttö- ja käyttöasteiden analysointi ja tavoiteltu nostaminen voi myös tuoda mukanaan ratkaisuja, jotka saattavat vaikuttaa koulutiloihin. Oppilaaksioton ja koulumatkaetuuden myöntämisen periaatteet voidaan viedä erillisinä asioina kunnanhallituksen päätettäväksi siten, että ne astuvat voimaan 1.8.2014. Valiokunnan ohjauksesta tiedotetaan huoltajille Wilman kautta.
Palveluvaliokunnan ohjaus koulumatkaetuuden myöntämisen periaatteisiin: Palveluvaliokunta ohjaa, että koulumatkaetuudet säilytetään seuraavasti: o esiopetus, kun koulumatka on yli 2 km o 1.-3. luokkien oppilaille, joiden koulumatka on yli 3 km o 4.-10. luokkien oppilaille, joiden koulumatka on yli 5 km Tarkastetaan vaaralliset tiet Koululiitu-ohjelmalla. Liitteenä sivistysjohtajan esittelemä koulumatkaetuuden myöntämiseen liittyvät periaatteet. 5. Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on: tukea kodin ja koulun kasvatustyötä, sekä lapsen tunne-elämän kehitystä ja eettistä kasvua, edistää lasten hyvinvointia ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa, ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja lisätä osallisuutta, tarjota lapsille monipuoliset mahdollisuudet osallistua ohjattuun ja virkistävään toimintaan sekä mahdollistaa lepo rauhallisessa ympäristössä, ammattitaitoisen ja tehtävään soveltuvan henkilön valvonnassa. Perusopetuslain mukainen koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on tarkoitettu 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille. Kunta vastaa toiminnan kokonaisuudesta. Kunta voi järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa itse, yhdessä muiden kuntien kanssa tai se voi hankkia palvelut esimerkiksi eri järjestöiltä tai yhteisöiltä. Kunnilla ei kuitenkaan ole velvollisuutta tarjota toimintaa. Kun kunta järjestää perusopetuslain mukaista koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa, se saa siihen valtionosuutta. Toimintaa tulee tarjota joko 570 tai 760 tuntia koulun työvuoden aikana, kullekin toimintaan osallistuvalle lapselle keskimäärin 3 tai 4 tuntia päivässä. Toimintaan osallistumisesta voidaan periä kohtuullisia asiakasmaksuja (60-80 /kk) Toimintaa voidaan järjestää arkipäivisin pääsääntöisesti klo 7.00 17.00. Osallistuminen on lapselle vapaaehtoista. Kunnan tulee hyväksyä aamu- ja iltapäivätoimintaa varten toimintasuunnitelma. Toiminnan suunnittelussa painotetaan muun muassa yhteistyötä kotien ja koulujen, eri hallintokuntien sekä toiminnan järjestäjien kanssa. Koulun kerhotoiminta ja taiteen perusopetus voivat olla lapsen aamu- ja iltapäivätoimintaa Kempeleen kunnassa toiminta on järjestetty kunnan omana toimintana. Aamu- ja iltapäivätoimintaan on osallistunut lv.2013-2014 289 lasta. Aamu- ja iltapäivätoiminnan kustannukset ovat TA 2014 679.077.
Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisvaihtoehtoja on valmisteltu työryhmällä, jossa on ollut edustaja kaikista Kempeleen kouluista (Ketolanperä, Linnakangas, Santamäki, Ylikylä, Kirkonkylä). Linnakangastalon rehtori Timo Kalermo esitteli selvitystä. 6. Vastuuhenkilön ajankohtaiset asiat Ap/ip-toiminta järjestetään omana toimintana tulojen lisäys huomioiden, yli neljän tunnin paikasta korotus10 euroa. Yhteistyötä 3-sektorin kanssa kehitetään edelleen. Hovintien asumispalveluyksikön valmistelua jatketaan. ARA:n arkkitehti on tulossa tutustumaan Hovintien tiloihin. 7. Muut mahdolliset asiat Seuraavat kokoukset: o 23.4.2014 o 29.4.2014 o 14.5.2014 o 21.5.2014 o 27.5.2014 o 11.6.2014 Ilpo Hettula puheenjohtaja Anu Pouta-Kontio sihteeri