SIMON LUKION OPETUSSUUNNITELMA

SIMON LUKION OPETUSSUUNNITELMA Päivitetty kesäkuussa 2010 Siv.ltk 16.6.2010 41 2005

2 Sisältö Alkusanat 1 1. Lukiokoulutuksen tehtävä, arvoperusta ja opetuksen toteuttaminen 2 2. Opiskelijan ohjaus ja tukeminen 3 2.1. Simon lukion yhteistyö huoltajien kanssa 3 2.2. Simon lukion ohjauksen järjestäminen ja yhteistyö eri tahojen kanssa 3 2.3. Opiskelijahuolto 4 2.3.1. Yleistä opiskelijahuollosta 4 2.3.2. Simon lukiolaisten mielenterveyspalvelut 4 2.3.3. Simon lukiolaisten opiskelijaterveydenhuolto 5 2.3.4. Simon lukiolaisten hammashoitopalvelut 5 2.3.5. Koulukuraattorin palvelut 5 2.4. Opiskelun erityinen tuki 6 2.5. Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus 6 3. Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet 6 4. Simon lukion kieliohjelma 7 5. Simon lukion tuntijako 8 6. Simon lukion tietostrategia 9 7. Opiskelijan oppimisen arviointi 9 7.1. Arvioinnin tavoitteet 9 7.2. Kurssisuorituksen arviointi 10 7.3. Oppiaineen oppimäärän arviointi 12 7.4. Lukion oppimäärän suoritus 13 8. Tavoitteet ja keskeiset sisällöt oppiaineittain ja kursseittain 14 8.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 14 8.2 Toinen kotimainen kieli, ruotsi 20 8.3 Vieraat kielet 22 8.3.1 Englanti (A) 24 8.3.2 Ranska (B2) 26 8.3.3 Saksa (B2) 27 8.3.4 Ranska (B3) 28 8.3.5 Saksa (B3) 29 8.4 Matematiikka 31 8.4.1 Matematiikan pitkä oppimäärä 31

3 8.4.2 Matematiikan lyhyt oppimäärä 38 8.5 Biologia 42 8.6 Maantiede 44 8.7 Fysiikka 46 8.8 Kemia 50 8.9 Uskonto 53 8.9.1 Evankelis-luterilainen uskonto 54 8.10 Elämänkatsomustieto 57 8.11 Filosofia 60 8.12 Historia 63 8.13 Yhteiskuntaoppi 68 8.14 Psykologia 72 8.15 Musiikki 76 8.16 Kuvataide 79 8.17 Liikunta 83 8.18 Terveystieto 86 8.19 Opinto-ohjaus 89 8.20 Tietotekniikka 91 8.21 Kansainväliset kurssit 92 8.22 Kertauskurssi 93 8.23 Erityisharrastukset 93 8.24 Muissa oppilaitoksissa suoritetut kurssit 93 LIITE 1 Aihekokonaisuuksien toteutuminen oppiaineittain ja kursseittain

1 Alkusanat Lukiokoulutuksen opetussuunnitelmajärjestelmän osia ovat lukiolaki ja -asetus valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja lukiokoulutuksen tuntijaosta Opetushallituksen määräys lukion opetussuunnitelman perusteista koulutuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma lukioasetuksen 3 :n mukainen vuosittainen suunnitelma. Opetushallituksen johtokunta on hyväksynyt 15.8.2003 nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet 2003 noudatettaviksi 1.8.2005 alkaen. Näiden lukion opetussuunnitelman perusteiden mukainen opetussuunnitelma on otettu käyttöön asteittain 1.8.2005 lähtien yhdessä uuden tuntijaon kanssa. Simon lukion opetussuunnitelma on laadittu kyseisiä opetussuunnitelman perusteita noudattaen. Koulun oma opetussuunnitelma täsmentää ja täydentää perusteissa esitettyjä tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä. Tämä opetussuunnitelma ei siis korvaa valtakunnallisia opetussuunnitelman perusteita. Simon lukion opetussuunnitelma on kuitenkin pyritty laatimaan siten, että siihen on kerätty tärkeimmät opiskelijoita ja opettajia koskevat asiat, joten sitä pystyy käyttämään pääasiallisena tiedon lähteenä. Opetussuunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan.

2 1. Lukiokoulutuksen tehtävä, arvoperusta ja opetuksen toteuttaminen Toiminta-ajatus Simon lukio antaa perinteistä lukio-opetusta, joka tukee opiskelijan yksilöllistä kasvua ja kypsymistä aikuisuuteen. Pieni yksikkö mahdollistaa yksilöllisyyden huomioonottamisen ja kodinomaisen turvallisen opiskeluilmapiirin. Opetuksessa koulu pyrkii siihen, että ylioppilastutkinnon suorittavat kaikki lukion aloittaneet ja että kaikilla on mahdollisuus jatkaa opintojaan lukion jälkeen korkea-asteen oppilaitoksissa. Arvopainotukset ja toimintakulttuuri Simon lukio on tiivis yhteisö, jossa sekä opiskelijat että opettajat tuntevat toisensa. Esiintuleviin ongelmiin on mahdollista puuttua heti. Pyrimme tukemaan yksilöllistä opiskelua ja joustavia järjestelyjä opintojen suhteen. Toisaalta kannustamme opiskelijaa omaan vastuunottoon opiskelustaan. Koulussamme kunnioitetaan perinteitä sekä kannustetaan hyviin käytöstapoihin ja toisten huomioonottamiseen. Opettajia tuetaan olemassaolevien kansainvälisten yhteyksien ylläpitämisessä ja uusien luomisessa ja opiskelijoita tuetaan osallistumaan kansainvälisiin toimintoihin. Opiskeluympäristö Simon lukio sijaitsee samassa rakennuksessa kuin Simon koulun yläluokat. Käytössämme on viihtyisät tilat rakennuksen toisessa kerroksessa. Opiskelijoilla on omat kotiluokat, joita he voivat sisustaa mieleisellään tavalla. Kotiluokissa voi oleskella myös välituntien aikana. Kolmesta luokasta löytyvät videotykki ja dokumenttikamera, lisäksi kahdessa näistä luokista on älytaulu. Uusia teknisiä laitteita hankitaan resurssien sallimissa puitteissa. Väli- ja vapaatunneilla opiskelijoilla on ATK-luokan lisäksi käytössä oppilaskunnan huone, jossa voi vaikka katsella televisiota tai lukea sanomalehtiä. Työtavat Eri kurssien työtavat ovat monipuolisia, oppiaineen luonteeseen sopivia. Myös kurssien suorittaminen itsenäisesti on mahdollista. Simon lukion opiskelijoiden on myös mahdollista suorittaa kursseja Lapin toisen asteen verkkokoulussa. Itsenäisen opiskelun periaatteet Lukioasetuksen mukaan osa opinnoista voidaan edellyttää opiskeltavaksi itsenäisesti. Opiskelijalle voidaan myös hakemuksesta myöntää lupa suorittaa opintoja opetukseen osallistumatta. Tällöin opiskelija täyttää hakemuksen Kurssin suorittaminen osallistumatta opetukseen ja toimittaa sen kurssin opettajalle. Opettaja laatii tarkan kirjallisen kuvauksen kaikista kurssin suorittamiseen liittyvistä asioista (myös aikataulusta ja mahdollisen kurssikokeen ajankohdasta) joko kyseisen lomakkeen kääntöpuolelle tai erilliselle liitteelle. Rehtorin allekirjoitettua lomakkeen opettaja toimittaa alkuperäisen kappaleen kansliaan ja kopiot opiskelijalle ja rehtorille ennen kurssin suorittamista itsenäisesti. Opettajan on annettava ohjeet kurssin suorittamisesta kahden viikon kuluessa hakemuksen jättämisestä. Kurssi on suoritettava sovitun aikataulun puitteissa. Itsenäisesti suoritetusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi Opettajakunta päättää lukuvuoden ensimmäisessä kokouksessaan vähintään yhden kehittämistä vaativan osa-alueen. Kehittämisryhmä kannustaa ja seuraa asian toteutumista. Onnistuminen arvioidaan lukuvuoden viimeisessä opettajakunnan kokouksessa.

3 2. Opiskelijan ohjaus ja tukeminen 2.1. Simon lukion yhteistyö huoltajien kanssa Kotien ja Simon lukion välisellä yhteistyöllä pyritään siihen, että huoltajilla on riittävät mahdollisuudet perehtyä lukio-opintojen tavoitteisiin ja vaatimuksiin. Yhteistyön tarkoitus on tukea opiskelijan oppimista, opiskelun edellytyksiä, terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Simon lukio järjestää vanhempainiltoja opiskelijoiden vanhemmille opintojen eri vaiheissa. Ensimmäisen vuosikurssin vanhempainilta järjestetään syksyllä opintojen varhaisvaiheessa tukeakseen opintojen käynnistymistä mahdollisimman hyvin. Toisella vuosikurssilla järjestetään vanhempainilta keväällä ylioppilaskirjoituksista tiedottamisen vuoksi. Kolmannen vuosikurssin vanhempainilta käsittelee jatko-opintoihin hakeutumista ja todistuksia. Vanhempainilloissa huoltajilla on mahdollisuus saada tietoa lukio-opiskelusta ja keskustella heidän nuorensa opintojen etenemisestä. On myös tarkoituksenmukaista, että opiskelija saa huoltajien ja lukion välisestä yhteistyöstä tukea sekä opiskeluun että hyvinvointiin liittyviin kysymyksiin ja mahdollisiin ongelmiin. Opinto-ohjaaja, ryhmänohjaajat ja rehtori ovat tarvittaessa yhteydessä huoltajiin ja aloitteellisia yhteistyön käynnistämisessä. Huoltajia voidaan tiedottaa puhelimitse tai sähköpostitse opiskelijan opintoihin ja elämänhallintaan liittyvistä asioista ja huolista. Tarvittaessa koululla voidaan järjestää palaveri huoltajien kanssa, jossa opiskelijan asioita pyritään ratkaisemaan. Täysi-ikäisen opiskelijan kohdalla huomioidaan opiskelijan oma vastuu asioistaan ja häneltä pyydetään suostumus huoltajille tiedotettaessa. Myös Simon lukion www-sivut toimivat tiedotus- ja yhteistyökanavana huoltajien suuntaan lukion tapahtumiin ja opintoihin liittyen. Jokaisen jakson jälkeen tiedotetaan opintomenestyksestä huoltajille jaksotodistuksella. Alaikäiset lukiolaiset pyytävät jaksotodistukseen allekirjoituksen vanhemmiltaan ja palauttavat sen ryhmänohjaajalleen. 2.2. Simon lukion ohjauksen järjestäminen ja yhteistyö eri tahojen kanssa Ohjaustoiminnan tarkoitus Simon lukiossa on tukea opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä lukio-opintoja, jatkokoulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja. Ohjauksen tehtävänä on edistää opiskelijoiden hyvinvointia, ehkäistä syrjäytymistä ja edistää koulutuksellista ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Simon lukiossa opinto-ohjausta järjestetään kurssimuotoisena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena. Simon lukion ohjaustoimintaan osallistuvat kaikki koulun opettaja- ja ohjaushenkilöstöön kuuluvat. Opinto-ohjaajalla on päävastuu opinto-ohjauksen käytännön järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Opinto-ohjaaja ohjaa opiskelijaa henkilökohtaisissa tapaamisissa suunnittelemaan oman henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa ja seuraamaan sen toteutumista. Opiskelija saa opinto-ohjausta opiskelunsa tueksi ja valintojen tekemiseksi siten, että hän pystyy suunnittelemaan lukio-opintojensa sisällön ja rakenteen omien voimavarojensa mukaisesti. Opinto-ohjaajan lisäksi ryhmänohjaajat seuraavat oman ryhmänsä opiskelua ja tukevat opiskelijoita opinnoissaan. Ryhmänohjaaja tutustuu opintojen alkuvaiheessa kaikkiin ryhmänsä opiskelijoihin keskustelemalla heidän kanssaan henkilökohtaisesti. Aineenopettajien tehtävänä on ohjata opiskelijaa opettamansa oppiaineen opiskelussa. Sekä aineenopettajat esimerkiksi tukiopetuksen välityksellä että opinto-ohjaaja auttavat opiskelijoita kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan. Opiskelijalle tiedotetaan lukion alkuvaiheessa, kuinka hän voi saada tukea ohjaustoimintaan osallistuvilta henkilöiltä ja mitkä ovat näiden tehtävät ohjauksen kokonaisuudessa.

4 Lukio-opiskelusta ja lukio-opintoihin hakeutumisesta tiedotetaan perusopetuksen päättövaiheessa oleville oppilaille, heidän huoltajilleen ja opettajilleen opinto-ohjaajan ja lukion rehtorin toimesta. Opinto-ohjaaja perehdyttää yhdessä ryhmänohjaajien kanssa lukio-opintonsa aloittavat nuoret Simon lukion toimintaan sekä lukio-opiskelun ohjeisiin ja menettelytapoihin. Opinto-ohjauksessa, ryhmänohjauksessa, koko lukion teemapäivinä ja oppilaskunnan tapahtumissa opiskelijoiden yhteisöllisyyttä kehitetään ja pidetään yllä lukio-opintojen ajan. Opiskelijoiden opiskelua ja hyvinvointia seurataan ja tuetaan sekä opiskelijoiden opinto-ohjelmat tarkastetaan säännöllisesti ja seurataan heidän opintojensa etenemistä opinto-ohjaajan kanssa henkilökohtaisessa ohjauksessa. Opinto-ohjauksen osalta läheisintä yhteistyötä tehdään Simon kunnan perusopetuksen kanssa. Simon lukio on yläkoulun oppilaiden arjessa samassa rakennuksessa toimimisen vuoksi. Peruskoulun 9-luokkalaiset tutustuvat lukio-opiskeluun myös vierailemalla tunneilla ja esittelyjen kautta. Yhteistyötä tehdään myös Iin kunnan Kuivaniemen koulun kanssa 9-luokkalaisten ohjauksen osalta. Yhdistelmäopintoja suorittavien opiskelijoiden kohdalla tehdään yhteistyötä ammatillisten oppilaitosten kanssa. Simon lukio on yhteistyössä lähinnä ammattiopisto Lappian kanssa kaksois- tai kolmoistutkintoja suorittavien opiskelijoiden osalta. Yhdistelmäopintojen suorittamista täytyy koordinoida yhteistyössä ammatillisten oppilaitosten opinto-ohjaajien ja opettajien kanssa. Simon lukio on yhteistyössä muiden lukioiden kanssa Lapin etälukioverkon kautta, jossa Simon lukion opiskelijat voivat suorittaa toisten lukioiden kursseja verkkokursseina. Opiskelijat voivat halutessaan hyväksilukea muualla, kuten kesälukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa tai kansanopistoissa, suoritettuja opintoja, mikäli ne ovat keskeisiltä tavoitteiltaan ja sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia. Tästä soveltuvuudesta päättää rehtori. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa tehdään yhteistyötä siten, että oppilaitosten opiskelijat ja edustajat tulevat esittelemään lukiolle koulutustaan tai Simon lukion opiskelijat tutustuvat oppilaitoksiin tutustumisvierailuilla. Lähimmät yhteistyökumppanit maantieteellisistäkin syistä ovat Oulun ja Lapin yliopistot ja Kemi-Tornion, Oulun seudun, Rovaniemen ammattikorkeakoulut sekä Humanistisen ammattikorkeakoulun toimipiste Torniossa. Yhteistyön käytännön järjestelyt toteutetaan vuosittain laadittavien ja lukuvuoden aikana tarkentuvien suunnitelmien mukaisesti. Yhteistyötä tehdään myös Simon kunnan ja seurakunnan, Kivalojen seutuopiston ja Suomen lukiolaisten liiton kanssa. 2.3. Opiskelijahuolto 2.3.1. Yleistä opiskelijahuollosta Opiskelijahuolto on opiskelijoiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Tavoitteena on luoda turvallinen ja terve opiskelu- ja työympäristö sekä ehkäistä syrjäytymistä. Simon lukion opiskelijahuollosta vastaa opiskelijahuoltoryhmä, johon kuuluvat lukion rehtori, opinto-ohjaaja, koulukuraattori, psykiatrian sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja. Lisäksi ryhmään kuuluvat opiskelija, hänen ryhmänohjaajansa ja tarvittaessa opiskelijan huoltajat. Opiskelijahuoltoryhmä kokoontuu tarvittaessa ja ryhmän kutsuu koolle opinto-ohjaaja. Simon lukion opiskelijahuollossa periaatteena on, että kaikki opiskelijat tapaavat terveydenhoitajan ja opinto-ohjaajan kanssa säännöllisesti, jolloin mahdollisia opiskeluun tai muuhun elämään liittyviä huolia voidaan kartoittaa. Opiskelijalla on käytössään myös koulukuraattorin ja mielenterveyshoitajan palvelut. 2.3.2. Simon lukiolaisten mielenterveyspalvelut Opiskelija voi ottaa yhteyttä Simon kunnan mielenterveystoimistoon kohdatessaan elämässään erilaisia ongelmia, joista selviämiseen tarvitsee apua. Tällaisia asioita voivat esimerkiksi olla

5 masennus, unettomuus, ihmissuhdeongelmat, äkilliset kriisit perheessä kuten läheisen sairaus tai kuolema, syömishäiriöt, itsetuhoisuus, jatkuva yksinäisyys, päihdeongelmat tai elämää rajoittavat pelot ja jännittäminen. Opiskelija voidaan ohjata koulusta keskustelemaan tai hän voi itse hakeutua psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolle. Mielenterveyshoitajan työparina voi tarvittaessa toimia kuraattori. Heidän antamansa arvion jälkeen opiskelija voidaan ohjata tarvittaessa saamaan apua esimerkiksi Kemin nuorisopsykiatriselle poliklinikalle, jonne tarvitaan lähete. Nuorisopoliklinikalle lähetteen voi saada myös kouluterveydenhoitajalta. Muulta apua voi saada Kemin perheneuvolasta, Kemin A-klinikalta ja Kemin kriisikeskus Turvapoijusta. Psykiatrisen sairaanhoitajan palvelu on maksutonta ja keskustelut ovat luottamuksellisia. Mielenterveystoimistossa on opiskelijan mahdollista päästä myös psykiatrin vastaanotolle. 2.3.3. Simon lukiolaisten opiskelijaterveydenhuolto Simon kunnan koulukeskuksessa on terveydenhoitajan vastaanotto ilman ajanvarausta kolmena aamuna viikossa. Terveystarkastuksia suoritetaan säännöllisesti. Lukion ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat käyvät kaikki terveydenhoitajan suorittamassa terveystarkastuksessa. Lukion toisen vuosikurssin tytöillä on lääkärintarkastus ja pojat käyvät kutsuntatarkastuksessa. Lukion kolmannen vuosikurssin opiskelijoilla on vielä halutessaan mahdollisuus käydä terveydenhoitajan luona. Terveystarkastuksissa käytetään apuna haastattelukaavakkeita, audit-kyselyä ja mielialakyselyä. Ehkäisyasioista keskustellaan ja ehkäisy hoidetaan tarvittaessa kuntoon. Ravintoasioihin, ylipainoon, liikuntaan, riittävään lepoon, tupakointiin ja päihteiden käyttöön kiinnitetään huomiota. Lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijat osallistuvat kahden vuoden välein valtakunnalliseen Stakesin järjestämään kouluterveyskyselyyn. 2.3.4. Simon lukiolaisten hammashoitopalvelut Hammashoitolan palvelut ovat ilmaisia alle 18-vuotiaille lukiolaisille ja tästä syystä lukiolaiset kutsutaan tarkastuksiin viimeistään ennen kuin he täyttävät 18 vuotta. Simolaiset ovat yksilöllisessä kutsuntatiheydessä tarkastuksiin. Opiskelija voi myös itse varata itsellensä ajan hammashoitolaan. Meri-Lapin alueella suositaan käytäntöä, että kaikki hoidattavat hampaansa omassa kotikunnassaan, joten Kuivaniemeltä tulevat opiskelijat kuuluvat Iin kunnan hammashoidon piiriin. 2.3.5. Koulukuraattorin palvelut Koulukuraattorin työ on niin yksittäisten oppilaiden kuin koko kouluyhteisön hyvinvoinnin tukemista. Koulukuraattori toimii yhteistyössä opiskelijoiden, perheiden ja lukion henkilökunnan kanssa. Koulukuraattori tukee opiskelijoita ja heidän perheitään ongelmatilanteissa keskusteluin, antamalla neuvontaa ja kriisipalveluja sekä järjestämällä erilaisia tukitoimia. Pääasiallisin työmuoto on keskustelu ja erilaisten suunnitelmien ja sopimusten tekeminen. Työskentelyjakson pituus vaihtelee asiakkaan tilanteen mukaan. Suoran asiakastyön lisäksi koulukuraattori tekee yhteisöllistä työtä. Koulukuraattori osallistuu alansa asiantuntijana kouluyhteisön toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen sekä kodin ja lukion yhteistyön vahvistamiseen. Koulukuraattorin työskentely voi alkaa opiskelijahuoltotyöryhmän aloitteesta, opiskelijan ystävän tai opettajan aloitteesta, opiskelijan tai hänen huoltajansa yhteydenotosta tai siitä, että kuraattori itse havaitsee vaikeuksia. Koulukuraattorin yhteydenotto on useimmiten kutsu yhteistyöhön, tilanteen selvittelyyn ja tarvittavien muutosten ja tukitoimien yhteiseen pohdintaan. Koulukuraattoriin otetaan yhteyttä esimerkiksi kun koulussa tuntuu vaikealta (kaverisuhteet, kouluun tuleminen, koulussa työskentely), vapaa-ajalla on vaikeaa (kavereiden kanssa, harrastuksissa) kotona on hankalaa (riitaa perheenjäsenten kesken, päihteiden käyttöä, mielenterveysongelmia) tai omat jutut painavat mieltä (yksinäisyys, masennus). Koulukuraattorin kanssa työskentely on luottamuksellista. Alaikäisten kanssa työskennellessä kuraattori joutuu miettimään, milloin nuoren kertomat asiat ovat sellaisia, että myös huoltajan on syytä tietää niistä. Koulukuraattorilla, kuten muillakin alaikäisten kanssa

6 työskentelevillä, on velvollisuus ottaa yhteyttä sosiaalitoimeen, jos hän arvioi nuoren olevan lastensuojelun tuen tarpeessa. Ennen yhteydenottoa sosiaalitoimeen otetaan yhteyttä huoltajaan. Muutoin kulukuraattorin tapaamisella puhutuista asioista ei mene tietoa ulkopuolisille tahoille ellei asiasta erikseen sovita. 2.4. Opiskelun erityinen tuki Erityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea opiskelijaa siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa lukio-opintonsa. Erityistä tukea tarvitsevat sellaiset opiskelijat, jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan tai joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Simon lukiossa on mahdollista saada tarvittaessa tukiopetusta, jolloin opiskelijaa voidaan tukea hänelle vaikeissa opinnoissa. Oppimisvaikeuksien tunnistamiseksi kaikille ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille tehdään LUKI-seulonta heti syksyllä. Seulonnan tekee opinto-ohjaaja. Seulonnan perusteella ohjataan tarvittaessa erityisopettajalle suorittamaan tarkempi testi viimeistään kevätlukukauden alussa. Yksilötestin tulosten perusteella voidaan tehdä suunnitelma yksilöllisten tukitoimien toteuttamisesta ja suositukset mahdollisista tukitoimista (esimerkiksi äänikirjat, tietokone, lisäaika kokeessa) otetaan heti käyttöön. Oppimistilanteet ja kokeet järjestetään siten, että opiskelijan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon. Testin tulosten perusteella haetaan opiskelijalle ylioppilaskirjoituksiin poikkeusjärjestelyitä viimeistään toisen opiskeluvuoden aikana, koska erityisjärjestelyjä on haettava kirjallisesti viimeistään silloin, kun kokelas ilmoittautuu tutkintoon. Anomukseen on liitettävä erityisopettajan lausunnon lisäksi ylioppilastutkintolautakunnan edellyttämä erikoislääkärin lausunto. Opiskelun erityiseen tukeen kuuluvat myös tiheämmät tapaamiset opinto-ohjaajan kanssa opiskelun tukemiseksi ja tehtyjen suunnitelmien seuraamiseksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat opiskelijat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Opiskelijalla voi olla erityisen tuen tarve myös mielenterveyteen, sosiaaliseen sopeutumattomuuteen tai elämäntilanteeseen liittyvien ongelmien vuoksi. Mahdollisuuksia saada näissä tapauksissa erityistä tukea opiskeluun on käsitelty Simon lukion osalta tarkemmin kohdassa 4.3. opiskelijahuolto. Opiskelija voi saada tukea opiskelijahuoltoryhmältä tai joltakin ryhmään kuuluvalta henkilöltä suoraan (rehtori, opinto-ohjaaja, ryhmänohjaaja, kouluterveydenhoitaja, kuraattori tai mielenterveyshoitaja). Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opiskelu voidaan lukiolain mukaan järjestää osittain toisin kuin lukiolaissa ja asetuksessa ja Simon lukion opetussuunnitelmassa määrätään. Jos opiskelija vapautetaan jonkin oppiaineen opiskelusta, hänen tulee valita sen tilalle muita opintoja niin, että säädetty kurssien vähimmäismäärä täyttyy. 2.5. Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Simon lukiossa ei tällä hetkellä ole osion Lukion opetussuunnitelman perusteiden (2003) kohdan 4.5 tarkoittamia kieli- ja kulttuuriryhmiä. Mikäli tällaisen opetuksen tarvetta ilmenee, paikallista opetussuunnitelmaa täydennetään vaatimusten mukaiseksi. 3. Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat lukion toimintakulttuuria jäsentäviä toimintaperiaatteita ja opetusta eheyttäviä painotuksia. Aihekokonaisuuksien kautta vastataan myös ajan koulutushaasteisiin.

7 Aihekokonaisuudet toteutuvat eri oppiaineissa niille luonteenomaisista näkökulmista. Sekä aihekokonaisuuksien tavoitteet että sisällöt on kirjattu kunkin oppiaineen tavoitteisiin ja sisältöihin, niihin yhteyksiin, joihin ne luontevasti kuuluvat. Aihekokonaisuudet tulevat esille myös koulun eri tapahtumissa esim. juhlissa, päivänavauksissa, teemapäivissä ja leirikouluissa. Liitteestä 1 löytyy aihekokonaisuuksien toteutuminen oppiaineittain ja kursseittain. 4. Simon lukion kieliohjelma Pakolliset Syventävät Koulukoht. syv. ja soveltavat kurssit kurssit kurssit A-kieli: englanti 6 2 4 B1-kieli: ruotsi 5 2 3,5-4 B2-kieli: ranska - 6 - B2-kieli: saksa - 7 - B3-kieli: ranska - 8 - B3-kieli: saksa - 8 1

8 5. Simon lukion tuntijako Oppiaine tai aineryhmä Pakolliset kurssit Syventävät valtakunnalliset kurssit Koulukohtaiset syventävät tai soveltavat kurssit Äidinkieli ja kirjallisuus 6 3 6 Kielet perusopetuksen vlk. 1-6 alkava kieli (A- kieli), englanti perusopetuksen vlk. 7-9 alkava kieli (B- kieli), ruotsi 6 2 4 5 2 3,5-4 muut kielet (ranska, saksa) 17 1 Matematiikka lyhyt oppimäärä 6 2 3 pitkä oppimäärä 10 3 3,5 Ympäristö ja luonnontieteet Biologia 2 3 1 Maantiede 2 2 Fysiikka 1 7 1 Kemia 1 4 Uskonto tai elämänkatsomustieto 3 2 Filosofia 1 3 Psykologia 1 4 1 Historia 4 2 1 Yhteiskuntaoppi 2 2 2 Taito- ja taideaineet 5 Liikunta 2 3 4 Musiikki 1-2 3 3 Kuvataide 1-2 3 1 Terveystieto 1 2 Opinto-ohjaus 1 1 1 Tietotekniikka 3 Kansainväliset kurssit 1-3 Pakolliset kurssit 47-51 Syventävät kurssit vähintään 10 Koulukohtaiset syventävät tai soveltavat kurssit Kurssit yhteensä vähintään 75

9 6. Simon lukion tietostrategia Tiedon hankintamenetelmät ja -välineet Simon lukion perustiedonhankintaväline on oppikirja. Oppikirja takaa kaikille opiskelijoille yhtäläiset mahdollisuudet yleissivistävän perustiedon hankintaan. Valtakunnalliset ja paikalliset viestimet, sanomalehdet, televisio ja radio, antavat ajankohtaista lisäinformaatiota. Myös Simon kunnankirjastoa käytetään tiedonhankintaan. Kirjastohenkilökunnan asiantuntemusta voidaan käyttää apuna opastettaessa tiedonhakua sekä tiedon luotettavuuden arviointia. Kouluyhteisössä kaikilla on mahdollisuus tutustua tieto- ja viestintätekniikan hyväksikäyttöön opiskelussaan. Opiskelijoille tarjotaan tietojenkäsittelykursseja, joiden päätteeksi heidän on mahdollista suorittaa kansalaisen @-kortti ja/tai tietokoneen käyttäjän A-kortti. Lisäksi tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen perehdytään eri oppiaineiden kursseilla. Sekä opiskelijoiden että opettajien käytössä olevat laitteistot pyritään pitämään ajanmukaisina ja uusien laitteiden käyttöön annetaan tarvittavaa ohjausta. Tiedon luotettavuuden arviointi Oppilaita ohjataan kriittiseen medialukutaitoon, joka on nykykansalaiselle välttämätön taito tietotulvan suodattamiseksi. Kaikissa oppiaineissa on kiinnitettävä huomiota eri viestimistä tulvivan tiedon prosessointiin ja ymmärtämiseen. Relevantin tiedon hankkiminen edellyttää myös tiedon tuottajien luotettavuuden arviointia. Tiedon soveltaminen Nykyisestä valtavasta informaation määrästä joutuu kukin jäsentämään itselleen tarpeellisen, tavoitteiden mukaisen ja hyödynnettävissä olevan tiedon. Tallentamisen ja toistamisen sijasta oppilas tarvitsee lukiossa syvällistä tiedon käsittelyn ohjausta, että hän pystyy ymmärtämään, analysoimaan, valikoimaan sekä soveltamaan informaatiota kriittisesti. Tärkeää on myös, että oppilas pystyy arvioimaan mihin ja miten hän voi käyttää tietoa. Erilaisten sovellusten malleja tulee voida harjoitella eri oppiaineissa soveltuvin osin (esim. kommunikaatio-, vuorovaikutus- ja julkaisutaidot, tiedonvälityskanavien mahdollisuudet ja käyttö sekä vaikuttamisen muut keinot). Opiskelijoille painotetaan, että plagiointi internetistä tai muista viestimistä on ehdottomasti kiellettyä ja että tällaisia tuotoksia ei hyväksytä. Rehtori voi antaa plagioinnista kirjallisen varoituksen. Tietostrategian toimeenpanosuunnitelma ja toteutumisen arviointi Työyhteisö laatii vuosittain strategian toteuttamissuunnitelman. Riittävä taloudellinen resurssi turvaa valitun painopistealueen toteutumisen (koulutus, asiantuntijapalkkiot, laitteistohankinnat ja laitteiden monipuolinen käytönohjaus). Opettajien jatkuvalla täydennyskoulutuksella varmistetaan ammattitaidon ylläpito. Tehokas resurssien käyttö vaatii riittävän teknisen ja pedagogisen tuen. Arvioinnissa tarkastellaan strategian ajanmukaisuutta ja suunnitellaan hankkeen jatkotoimenpiteet. Tarvittaessa tehdään strategiaan korjauksia. 7. Opiskelijan oppimisen arviointi 7.1. Arvioinnin tavoitteet Opiskelijan oppimisen arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista sekä lukion aikana että lukio-opiskelun päättyessä. Palautteen tarkoituksena on kannustaa ja ohjata opiskelijaa opintojen suorittamisessa. Lisäksi arviointi antaa tietoja opiskelijan huoltajalle sekä jatko-opintojen järjestäjien, työelämän ja muiden vastaavien tahojen tarpeita varten.

10 Opiskelijan oppimisen arviointi auttaa myös opettajaa ja kouluyhteisöä opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. Arvosanan antamista on yksi arvioinnin muoto. Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen. 7.2. Kurssisuorituksen arviointi Opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Arvioinnin tehtävänä on antaa palautetta opiskelijalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiaineen opiskelun etenemisestä. Kurssin arvioinnin tulee olla monipuolista ja perustua paitsi mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tietojen ja taitojen arviointiin. Opettaja voi sisällyttää tarvittaessa kurssisuorituksen arviointiin myös opiskelijan oman itsearvioinnin. Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana. Jos opiskelija opiskelee kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti, noudatetaan soveltuvin osin edellä mainittuja arviointiperiaatteita. Kurssin tavoitteiden saavuttamista ja niiden suuntaista edistymistä on myös tällöin arvioitava riittävän laaja-alaisesti. Simon lukiossa alle täysi-ikäiseltä edellytetään huoltajan allekirjoitusta lähinnä sellaisiin tiedotteisiin, jotka liittyvät opintojen seurantaan ja niiden edistymiseen, esimerkkinä tästä jaksotodistus. Kunkin oppiaineen pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Muiden syventävien sekä soveltavien kurssien arviointitapoja voivat olla opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla numeroarviointi, suoritusmerkintä (S = suoritettu), hylätty (H = hylätty) tai sanallinen arviointi. Kirjallisesti annettu sanallinen arviointi ja suullisesti arviointikeskustelussa annettu palaute voivat myös täydentää ja täsmentää numeroarvosanaa. Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamishäiriö, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, tulee ottaa huomioon arvioinnissa siten, että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessä opiskelijan kurssiarvosanaa. Toisen kotimaisen kielen B1-oppimäärän syventävän kurssin 6 ja vieraiden kielten A-oppimäärän syventävän kurssin 8 suorituksen arviointi perustuu Opetushallituksen tuottamasta suullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Kurssit arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa 4 10, kuten muutkin opetussuunnitelmien perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit. Myös kurssiin kuuluva suullisen kielitaidon koe arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa 4 10. Suullisen kielitaidon kokeesta annetaan erillinen todistus päättötodistuksen liitteenä. Kurssiin kuuluvan suullisen kielitaidon kokeen suoritus ja muut kurssin aikaiset näytöt arvioidaan asianomaisen kielen ja oppimäärän puhumiselle opetussuunnitelman perusteissa asetettuja tavoitteita vasten. Kurssin arvioinnin edellytykset täyttyvät, kun opiskelija on antanut kurssin suorittamiseksi sovitut näytöt ja suorittanut kurssiin kuuluvan suullisen kielitaidon kokeen. Arvioinnin suorittajat ja arviointiperusteista tiedottaminen

11 Opiskelijan kurssiarvioinnista päättää kunkin oppiaineen tai aineryhmän osalta opiskelijan opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Päättöarvioinnista puolestaan päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta häneen. Arviointiperusteista tiedottamisen tehtävä on parantaa opettajien ja opiskelijoiden oikeusturvaa ja motivoida opintoja. Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin kurssin arviointiperusteet selvitetään opiskelijalle kurssin alussa, jolloin niistä keskustellaan opiskelijoiden kanssa. Opinnoissa eteneminen Opiskelijan opintojen etenemistä seurataan. Mikäli opiskelija on saanut jonkin oppiaineen pakollisista kursseista kaksi hylättyä arvosanaa, kyseessä on etenemiseste (pitkässä matematiikassa kolme hylättyä arvosanaa). Jotta opiskelija voi jatkaa kyseisen oppiaineen kursseja, tulee hänen saada vähintään toinen hylätty arvosana korotettua. Etenemisesteen tullessa tulee hakeutua opintoohjaukseen. Lisäksi ryhmänohjaajalla ja aineenopettajalla on velvollisuus seurata opiskelijan opinnoissa etenemistä ja tilanteen vaatiessa tiedottaa asiasta opinto-ohjaajaa. Tässä yhteydessä täytyy ottaa myös huomioon kohdassa 7.3. määrätty oppiaineen oppimäärän suoritusvaatimus. Opiskelijalla on mahdollisuus yrittää uusia hylättyä kurssia kaksi kertaa. Ilmoittautuminen ja kokeeseen saapumatta jättäminen katsotaan yhdeksi yrityskerraksi. Jos opiskelija ei saa suoritettua kurssia hyväksyttävästi kahden uusintayrityksen jälkeen, hänen täytyy suorittaa kurssi kokonaisuudessaan uudestaan. Opiskelijalla on myös mahdollisuus yrittää korottaa hyväksyttyä arvosanaa kerran. Korotuskokeita järjestetään lukuvuoden aikana kaksi: ensimmäinen elokuussa ja toinen tammikuussa. Tammikuussa voi yrittää korottaa 1. ja 2. jakson kurssiarvosanoja ja elokuussa edellisen lukuvuoden kolmen viimeisen jakson arvosanoja. Samalla kertaa voi osallistua korkeintaan kahteen kokeeseen. Lopulliseksi kurssiarvosanaksi tulee tällöin kyseisistä suorituksista parempi. Ilmoittautuminen ja kokeeseen saapumatta jättäminen katsotaan yrityskerraksi. Osaamisen tunnustaminen Sen lisäksi, mitä lukiolaissa on säädetty, tulee opintojen hyväksilukemisella ja muutoin hankitun osaamisen tunnustamisella välttää opintojen päällekkäisyyttä ja lyhentää opiskeluaikaa. Opiskelijan tulee hakea muualla suorittamiensa opintojen tai muutoin hankkimansa osaamisen tunnustamista. Opiskelijan tulee esittää selvitys opinnoistaan tai osaamisestaan. Muutoin hankitun osaamisen arvioinnissa menetellään, kuten opetussuunnitelman perusteissa ja opetussuunnitelmassa on kurssien ja oppimäärän arvioinnista määrätty. Luettaessa opiskelijalle hyväksi opintoja muista oppilaitoksista pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamaan arviointiin. Jos kyseessä on lukion opetussuunnitelmassa numeroin arvioitava kurssi, sen arvosana muutetaan lukion arvosana-asteikolle seuraavan vastaavuusasteikon mukaisesti: asteikko 1 5 lukioasteikko asteikko 1 3 1 (tyydyttävä) 5 (välttävä) 1 2 (tyydyttävä) 6 (kohtalainen) 1 3 (hyvä) 7 (tyydyttävä) 2 4 (hyvä) 8 (hyvä) 2 5 (kiitettävä) 9 (kiitettävä), 10 (erinomainen) 3

12 Tapauksissa, joissa lukio ei voi päätellä, kumpaa lukion arvosanaa toisessa oppilaitoksessa suorittu kurssi vastaa, ylempää vai alempaa, on vastaavuus määriteltävä opiskelijan eduksi. Ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin pakollisiksi, syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi. Mikäli ne luetaan hyväksi pakollisiin tai opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin syventäviin kursseihin, tulee niistä antaa numeroarvosana. Arvosanan määrittelyn tueksi voidaan tarvittaessa edellyttää lisänäyttöjä. Opiskelijan siirtyessä oppiaineen pitkästä oppimäärästä lyhyempään hänen suorittamansa pitkän oppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä oppimäärässä siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Näitä vastaavuuksia on määritelty tarkemmin oppiaineiden oppimäärien yhteydessä. Tällöin pitkän oppimäärän kurssien arvosanat siirtyvät suoraan lyhyiden kurssien arvosanoiksi. Muut pitkän oppimäärän mukaiset opinnot voivat olla lyhyen oppimäärän syventäviä tai soveltavia kursseja opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Jos opiskelija pyytää, tulee järjestää lisäkuulustelu osaamistason toteamiseksi. Siirryttäessä kesken oppimäärän lyhyemmästä pitempään oppimäärään, menetellään edellä olevien periaatteiden mukaisesti. Tällöin voidaan edellyttää lisänäyttöjä, ja tässä yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen. Maahanmuuttajaopiskelija arvioidaan suomi/ruotsi toisena kielenä (S2/R2) vieraskielisille - oppimäärän mukaan, jos opiskelija on valinnut sen oppimääräkseen riippumatta siitä, onko hänelle järjestetty erillistä suomi/ruotsi toisena kielenä -opetusta vai ei tai onko lukio voinut tarjota vain osan suomi/ruotsi toisena kielenä -kursseista. Suomi/ruotsi äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän mukaisesti suoritetut kurssit luetaan hyväksi täysmääräisesti suomi/ruotsi toisena kielenä - kursseihin, ja niistä saatu arvosana siirtyy suomi/ruotsi toisena kielenä -kurssin arvosanaksi. Opiskelijalla voi olla todistuksessaan arvosana vain joko suomen/ruotsin äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärästä tai suomi/ruotsi toisena kielenä (S2/R2) vieraskielisille -oppimäärästä, mutta ei molemmista. 7.3. Oppiaineen oppimäärän arviointi Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskelemista pakollisista ja syventävistä kursseista sekä niihin läheisesti liittyvistä soveltavista kursseista. Soveltavien kurssien kuulumisesta eri oppiaineiden oppimääriin on nähtävissä opetussuunnitelmassa. Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi olla erilaajuiset oppimäärät. Opiskelijan opiskelusuunnitelma tarkentuu lukio-opintojen aikana. Sen laatiminen ja seuranta ohjaavat opiskelijaa tavoitteellisiin kurssivalintoihin. Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana. Mainituista opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti: Opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskeltuja pakollisia ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä valtakunnallisia syventäviä kursseja, joista voi olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään 1 2 kurssia 0 3 5 kurssia 1 6 8 kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 3

13 Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit, eikä mitään niistä voi jälkikäteen poistaa. Oppiaineen oppimäärään liittyvien muiden syventävien sekä soveltavien kurssien arviointitavasta on päätetty kurssikohtaisesti tarkemmin opetussuunnitelmassa. Jos opiskelija ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa tai jos opiskelija haluaa korottaa saamaansa arvosanaa, tulee hänelle antaa siihen mahdollisuus. Mikäli opiskelija osoittaa erillisessä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, tulee arvosanaa korottaa. Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen pakollisten ja syventävien kurssien pohjalta muodostuvaa arvosanaa on mahdollista korottaa edellä mainitun erillisen kuulustelun lisäksi koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa määrittelemien syventävien ja soveltavien kurssien pohjalta saadulla lisänäytöllä opiskelijan arvioinnista päättävien harkinnan perusteella, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat. Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. Opetussuunnitelmassa määritellyt muut lukion tehtävään soveltuvat opinnot arvioidaan siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään. 7.4. Lukion oppimäärän suoritus Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut oppiaineiden oppimäärät edellä esitetyllä tavalla hyväksytysti ja lukion vähimmäiskurssimäärä 75 kurssia täyttyy. Oppilaitoskohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit. Arvioinnin uusiminen ja oikaisu Opinnoissa etenemistä tai päättöarviointia koskevan päätöksen uusimista on pyydettävä kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Jos uusi arviointi tai ratkaisu, jolla pyyntö on hylätty, on ilmeisen virheellinen, lääninhallitus voi opiskelijan pyynnöstä velvoittaa opettajan toimittamaan uuden arvioinnin tai määrätä opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen muutettavaksi taikka määrätä, mikä arvosana opiskelijalle on annettava.

14 8. Tavoitteet ja keskeiset sisällöt oppiaineittain ja kursseittain 8.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuudessa noudatetaan valtakunnallisia nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteita. Opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta. Äidinkielen myötä ihminen omaksuu yhteisönsä kulttuurin ja rakentaa omaa identiteettiään. Tämä mahdollistaa sosiaalisen vuorovaikutuksen sekä kulttuurin jatkuvuuden ja sen kehittämisen. Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto-, kulttuuri- ja taideaine, joka tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Se saa sisältöjä kieli-, kirjallisuus- ja viestintätieteistä sekä kulttuurin tutkimuksesta. Kielen, kirjallisuuden ja viestinnän tietoja sekä lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja opitaan erilaisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus opastaa arvostamaan omaa kulttuuria ja kieltä. Oppiaine ohjaa monikulttuurisuuden ja monikielisyyden ymmärtämiseen ja kielelliseen sekä kulttuuriseen suvaitsevaisuuteen. Lukion kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on kaunokirjallisuuden ymmärtäminen, tekstien eritteleminen ja tulkitseminen eri näkökulmista. Kaunokirjallisuus tarjoaa aineksia henkiseen kasvuun, kulttuuri-identiteetin muodostumiseen ja omien ilmaisuvarojen monipuolistamiseen. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus tähtää sellaisiin viestintä- ja vuorovaikutustaitoihin, jotka luovat riittävät edellytykset jatko-opinnoille, osallisuudelle työelämässä ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Sosiaalinen vuorovaikutus ja oppiminen perustuvat monipuoliseen viestintäosaamiseen ja vankkaan luku- ja kirjoitustaitoon sekä taitoon käyttää kieltä tilanteen vaatimalla tavalla. Oppiaine äidinkieli ja kirjallisuus ohjaa aktiivisen tiedon hankkimiseen, tiedon kriittiseen käsittelyyn ja tulkintaan. Opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, sillä eri tieto- ja taitoalueet ovat toiminnallisessa yhteydessä toisiinsa. Niitä yhdistävänä tekijänä on kieli ja näkemys ihmisestä tavoitteellisesti toimivana, itseään ilmaisevana, merkityksiä tulkitsevana ja tuottavana viestijänä. Opetuksen tavoitteet Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija syventää tietojaan kielestä, kirjallisuudesta ja viestinnästä sekä osaa hyödyntää niihin liittyviä käsitteitä syventää ja monipuolistaa viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan niin, että hän pystyy tavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen vuorovaikutukseen oppii käyttämään kieltä entistä tarkoituksenmukaisemmin sekä puheessa että kirjoituksessa oppii ymmärtämään ja analysoimaan tekstin ja kontekstin suhdetta syventää tekstitaitojaan siten, että hän osaa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntää ja tuottaa erilaisia tekstejä entistä tietoisempana niiden tavoitteista ja konteksteista oppii arvioimaan tekstin ilmaisua, esimerkiksi retorisia keinoja ja argumentaatiota, sekä soveltamaan tietojaan tekstien vastaanottamiseen ja tuottamiseen syventää kirjallisuuden tuntemustaan ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaa kirjallista yleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään ja rakentaa maailmankuvaansa hallitsee kirjoitetun kielen normit ja ymmärtää yhteisen kirjakielen tarpeellisuuden osaa valikoida ja kriittisesti arvioida erilaisia tietolähteitä, tiedon luotettavuutta,

15 käyttökelpoisuutta ja tarkoitusperiä, osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa oppiaineen opiskelussa nauttii kulttuurista ja arvostaa sen monipuolisuutta. Suoritusjärjestys Kurssit voi suorittaa vapaassa järjestyksessä, mutta kuitenkin niin, että ÄI1 suoritetaan ensimmäisenä. Sitä ei myöskään suositella suoritettavaksi itsenäisesti. Arviointi Äidinkielen ja kirjallisuuden kurssien arviointi kohdistuu monipuolisesti oppiaineen eri alueisiin. Arvioinnin pohjana on opiskelijan tieto kurssien tavoitteista ja sisällöistä niin, että hän pystyy seuraamaan omaa edistymistään. Kurssiarvosanaan vaikuttavat kirjalliset ja suulliset tuotokset sekä aktiivinen osallistuminen. Henkilökohtainen tavoitteenasettelu ja palaute sekä toisilta opiskelijoilta että opettajalta ovat opiskelijan puheviestinnän ja kirjoittamisen taitojen kehittymisessä tärkeitä. Opetuksessa kehitetään opiskelijan itsearviointitaitoja, joiden avulla hän voi rakentaa myönteistä mutta realistista käsitystä itsestään puhujana, lukijana ja kirjoittajana. Sekä pakolliset että syventävät kurssit arvioidaan arvosanoin 4 10. Koulukohtaisesta syventävästä kurssista voidaan antaa pelkkä hyväksymismerkintä, jos oppilas niin haluaa. Kunkin kurssin alussa sovitaan sisällöistä ja työtavoista johdettavat arviointiperusteet. PAKOLLISET KURSSIT Kursseilla toteutetaan aineen sisäistä integraatiota siten, että lukeminen, kirjoittaminen, puheviestintä, kieli, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin siten, että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kaikilla kursseilla syvennetään kirjoitetun kielen hallintaa ja kehitetään lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja sekä luetaan runsaasti kaunokirjallisia ja muita tekstejä kunkin kurssin näkökulmasta. 1. Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI01) Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa lukea tekstejä kehittyy. Hän osaa jäsentää viestintäympäristöään sekä tunnistaa omia taitojaan puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana, lukijana ja median käyttäjänä niin, että hänen viestijäkuvansa tarkentuu. syventää tekstikäsitystään ja oppii tarkastelemaan monenlaisia tekstejä tietoisena tulkintaansa ohjaavista seikoista. Tekstit opitaan ymmärtämään merkityskokonaisuuksina ja tarkastellaan niiden piirteitä tavoitteen, viestintätilanteen ja viestintävälineen kannalta. Opitaan tarkastelemaan omaa kielenkäyttöä, lukemistapoja ja viestintää entistä tietoisemmin. Kirjoitettujen tekstien kieliasua opitaan huoltamaan. Kehitetään ryhmäviestintätaitoja ja opitaan arvioimaan itseä keskustelijana. Tekstitiedosta opiskellaan keskeisiä tekijöitä, joita ovat esimerkiksi tavoite, vastaanottaja, tekstilaji ja tekstityyppi. Tarkastellaan, miten viestintätilanne ja -väline vaikuttavat tekstiin. Tekstikäsitystä syvennetään siten, että tutuksi tulevat puhutut ja kirjoitetut tekstit, mediatekstit, sähköiset ja graafiset tekstit, asia- ja kaunokirjalliset tekstit, julkiset ja yksityiset tekstit. Tarkastellaan erilaisten tekstien kieltä ja sisältöä perehtyen ymmärrettävyyteen,

16 havainnollisuuteen ja eheyteen. Laaditaan referaatti ja opitaan kommentoimaan. Arvioidaan omia viestintätietoja ja -taitoja, -asenteita ja -motivaatiota ja vuorovaikutustaitoja. 2. Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI02) Opiskelija harjaantuu erittelemään tekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä oppii näkemään tekstin yhteyden kontekstiin ja muihin teksteihin. Opiskelija syventää tekstilajituntemustaan ja kehittyy erilaisten tekstien tuottajana. osaa arvioida tekstien sisältöä, näkökulmia, tyyliä ja muotoa sekä oppii erittelemään tekstiä kokonaisuutena, joka muodostuu erilaisista merkityssuhteista. Opitaan tekstien erittelyssä tarvittavaa käsitteistöä ja sovelletaan sitä omiin tuotoksiin. Opitaan viimeistelemään ja arvioimaan omia tuotoksia myös toisten opiskelijoiden antaman palautteen perusteella. Suunnitellaan ja laaditaan puhuttuja ja kirjoitettuja asiatekstejä sekä välitetään sanoma vastaanottajille tavoitteiden mukaisesti. Opitaan käyttämään sekä painettuja että sähköisiä tietolähteitä. Tarkastellaan tekstuaalisia keinoja, esimerkiksi lausetyyppejä ja -rakenteita, sananvalintoja, kielen kuvallisuutta; jaksotusta, viittaussuhteita ja kytköksiä; fokusointia, aiheen rajausta ja näkökulman valintaa. Laaditaan tiedottava puheenvuoro, kohdennetaan, ja esitetään se havainnollisesti ja lopuksi arvioidaan. Harjoitellaan prosessikirjoittamista: haetaan ja valikoidaan lähdemateriaali, opiskellaan viittaustekniikkaa ja hiotaan kieliasua erityisesti rakenteen ja tekstin eheyden kannalta. 3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI03) Opiskelijoiden käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä syvenee. oppii ymmärtämään kielen kuvallisuutta ja monitulkintaisuutta sekä syventää tietojaan kirjallisuuden lajeista ja niiden ominaispiirteistä. Kehitytään fiktiivisten tekstien analysoijina erilaisia lukija- ja tulkintalähtökohtia sekä kirjallisuustieteellisiä käsitteitä käyttäen. Opitaan perustelemaan omia tulkintoja sekä harjaannutaan käyttämään kurssilla havainnoituja kielen keinoja omassa ilmaisussa. Eritellään ja tulkitaan kirjallisuutta perusteltua käsitteistöä ja lähestymistapaa hyödyntäen. Tutustutaan proosan ja lyriikan kerrontateknisiin keinoihin ja draamaan kirjallisuudenlajina. Harjaannutaan käyttämään kirjallisuuden keinoja omissa teksteissä. Mahdollisuuksien mukaan kurssilla käydään teatterivierailulla. Kurssilla luetaan Aleksis Kiven Seitsemän veljestä. 4. Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI04) Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen näkökulmasta. Hän perehtyy argumentointiin ja syventää siihen liittyviä tietoja. Hän oppii analysoimaan ja tuottamaan argumentatiivisia tekstejä. syventää medialukutaitoaan. Hän pystyy analysoimaan ja tulkitsemaan erilaisia mediatekstejä, niiden taustoja ja tavoitteita sekä kriittisesti arvioimaan median välittämää informaatiota ja vaikutusta yksilöön sekä yhteiskuntaan.

17 Opiskelija osaa perustella monipuolisesti näkemyksiään sekä arvioida vaikuttamispyrkimyksiä ja tekstin luotettavuutta. Osaa tarkastella kirjallisuuden yhteiskunnallista vaikutusta ja arvioida tekstejä myös eettisistä näkökohdista. Käsitellään suoraa ja epäsuoraa vaikuttamista. Tutustutaan suostuttelun, ohjailun ja manipuloinnin keinoihin. Käsitellään mainontaa ja propagandaa sekä ironiaa, satiiria ja parodiaa. Tutustutaan vaikuttamaan pyrkivien tekstien lajeihin, esimerkiksi yleisönosastokirjoitukseen, kolumniin, arvosteluun ja pääkirjoitukseen. Opiskellaan argumentointikeinoja ja esitetään kantaaottavia puheenvuoroja. Tarkastellaan tietoisesti vaikuttamaan pyrkivää kirjallisuutta, tekstien ideologiaa, lähde- ja mediakritiikkiä. Pohditaan viestijän vastuuta; mediavalintoja ja verkkoetiikkaa. Kurssilla luetaan Väinö Linnan Tuntematon sotilas. 5. Teksti, tyyli ja konteksti (ÄI05) Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja tyylejä siten, että hän osaa ottaa huomioon kontekstin merkityksen tulkinnassa ja tekstin tuottamisessa. oppii tarkastelemaan sekä fiktiivisiä että asiatekstejä niiden kulttuurikontekstissa ja suhteessa muihin teksteihin. Opitaan erittelemään tyylin elementtejä ja niiden vaikutusta tekstikokonaisuuteen. Opiskelija pystyy laatimaan pohdiskelevan tekstin itsenäisesti hankkien aineiston ja luoden siitä sekä rakenteeltaan että tyyliltään ehyen kokonaisuuden. Tarkastellaan eri aikakausia ja tyylejä edustavia kaunokirjallisia tekstejä erityisesti kulttuurisen kontekstin näkökulmasta. Tarkastellaan tekstejä myös ihmiskuvan, maailmankuvan, arvo- ja aatemaailman ilmentäjinä sekä oman aikansa että nykyajan kontekstissa. Harjoitellaan omien tuotosten tyylin hiontaa ja tutustutaan, miten tyylin ainekset vaikuttavat tekstiin. Kirjoitetaan itse valitusta näkökulmasta pohdiskeleva essee. 6. Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄI06) Opiskelija saa yleiskuvan suomen kielen sekä suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle. oppii tuntemaan suomen kielen kehityksen vaiheita ja ymmärtää eurooppalaisten kieli- ja kulttuurikontaktien vaikutuksen suomalaisen kulttuurin muotoutumiseen ja jatkuvaan muutokseen. Opiskelija arvostaa nyky-suomen monikulttuurisuutta ja -kielisyyttä ja ymmärtää äidinkielen merkityksen jokaiselle ihmiselle. Opitaan tuntemaan suomalaisen kirjallisuuden keskeisiä teoksia ja teemoja, ja arvioimaan niiden merkitystä oman kulttuurin näkökulmasta kulttuurisen ja yksilöllisen identiteetin rakentajana. Tutustutaan teksteihin suullisessa ja kirjallisessa traditiossa: kansanrunoudesta kirjallisuuteen, kirjoitetusta kulttuurista nykyviestintään. Tarkastellaan äidinkielen muotoutumista ja muuttumista sekä kielen ja kirjallisuuden merkitystä kansallisen identiteetin rakentamisessa. Luetaan keskeistä suomalaista kaunokirjallisuutta ja esitetään sekä kirjallisia että suullisia tuotoksia kurssin teemoihin liittyvistä aiheista.