Lukion opetussuunnitelma alkaen Hyväksytty kasvatus- ja koulutuslautakunnassa

Transkriptio

1 Lukion opetussuunnitelma alkaen Hyväksytty kasvatus- ja koulutuslautakunnassa

2 2 2

3 3 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 6 Osa I - Lukion toiminnan perusteet Lukiokoulutuksen toiminta-ajatus, tehtävä ja tavoitteet Arvoperusta Opiskelijan tieto- ja taitotavoitteet ja oppimiskäsitys Opettajatavoitteet Lukion toimintakulttuuri Toimintakulttuuri ja opiskeluympäristö Opiskelijoiden osallistuminen Aihekokonaisuudet osana toimintakulttuuria Oppimiskäsitys ja työtavat Oppimiskäsitys Työtavat Yhteistyö Koulujen välinen yhteistyö Tuusulassa Muu toisen asteen yhteistyö Muu yhteistyö Tieto- ja viestintästrategia, etäopiskelu tietoverkkojen kautta Opetuksen järjestäminen Valtakunnallinen tuntijako Kieliohjelma Opetusjärjestelyt Opiskelijoiden ohjauksen suunnitelma Ohjauksen järjestäminen Opiskeluhuolto osana ohjaustoimintaa Ohjaus ylioppilastutkinnon suorittamiseen Opiskeluhuolto Kodin ja oppilaitoksen yhteistyösuunnitelma Hyvinvointisuunnitelma Eri hallintokuntien ja tukiverkostojen yhteistyösuunnitelma Toimenpiteet ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa Eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Opiskelijan oppimisen arviointi Lukion toiminnan arviointi OSA II - Oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt, aihekokonaisuudet Äidinkieli ja kirjallisuus Toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet Toinen kotimainen kieli, ruotsin kieli (B1-kieli) Vieraat kielet Englannin kieli (A1-kieli) Ranskan kieli Saksan kieli Espanjan kieli Venäjän kieli

4 4 15. Matematiikka Matematiikan pitkä oppimäärä (MAA) Matematiikan lyhyt oppimäärä (MAB) Biologia Maantiede Fysiikka Kemia Katsomusaineet Uskonto Evankelis-luterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto Muut uskonnot Elämänkatsomustieto Filosofia Psykologia Historia Yhteiskuntaoppi Terveystieto Kuvataide Musiikki Liikunta Opinto-ohjaus OSA III - Lukiokohtaiset painotukset A. Hyrylän toimipisteen koulukohtaiset kurssit Äidinkielen koulukohtaiset kurssit Ruotsin kielen koulukohtaiset kurssit Englannin kielen koulukohtaiset kurssit Saksan kielen koulukohtaiset kurssit (A-kieli) Saksan kielen koulukohtaiset kurssit (B2-/B3-kieli) Matematiikan (A-taso) koulukohtaiset kurssit Matematiikan (B-taso) koulukohtaiset kurssit Biologian koulukohtaiset kurssit Maantieteen koulukohtaiset kurssit Fysiikan koulukohtaiset kurssit Kemian koulukohtaiset kurssit Evankelis-luterilaisen uskonnon koulukohtaiset kurssit Filosofian koulukohtaiset kurssit Psykologian koulukohtaiset kurssit Historian koulukohtaiset kurssit Yhteiskuntaopin koulukohtaiset kurssit Terveystiedon koulukohtaiset kurssit Kuvataiteen koulukohtaiset kurssit Musiikin koulukohtaiset soveltavat kurssit Liikunnan koulukohtaiset kurssit Opinto-ohjauksen koulukohtaiset kurssit Muut koulukohtaiset kurssit

5 5 B. Jokelan toimipisteen koulukohtaiset kurssit Äidinkielen koulukohtaiset kurssit Ruotsin kielen koulukohtaiset kurssit Englannin kielen koulukohtaiset kurssit Saksan (A-taso) kielen koulukohtaiset kurssit Saksan (B2/B3-taso) kielen koulukohtaiset kurssit Matematiikan (A) koulukohtaiset kurssit Matematiikan (B-taso) koulukohtaiset kurssit Biologian koulukohtaiset kurssit Maantiedon koulukohtaiset kurssit Fysiikan koulukohtaiset kurssit Kemian koulukohtaiset kurssit Elämänkatsomustiedon koulukohtaiset kurssit Filosofian koulukohtaiset kurssit Psykologian koulukohtaiset kurssit Historian koulukohtaiset kurssit Yhteiskuntaopin koulukohtaiset kurssit Terveystiedon koulukohtaiset kurssit Kuvataiteen koulukohtaiset kurssit Musiikin koulukohtaiset kurssit Liikunnan koulukohtaiset kurssit Opinto-ohjauksen koulukohtaiset kurssit Muut koulukohtaiset kurssit C. Kellokosken toimipisteen koulukohtaiset kurssit Äidinkielen koulukohtaiset kurssit Ruotsin kielen (B-taso) koulukohtaiset kurssit Englannin kielen (A-taso) koulukohtaiset kurssit Matematiikan (A-taso) koulukohtaiset kurssit Matematiikan (B-taso) koulukohtaiset kurssit Fysiikan koulukohtaiset kurssit Biologian koulukohtaiset kurssit Maantieteen koulukohtaiset kurssit Historian koulukohtaiset kurssit Psykologian koulukohtaiset kurssit Musiikin koulukohtaiset kurssit Kuvataiteen koulukohtaiset kurssit Liikunnan koulukohtaiset kurssit Opinto-ohjauksen koulukohtaiset kurssit Muut koulukohtaiset kurssit D. Hyrylän, Jokelan ja Kellokosken yhteiset kurssit E. Muualla suoritettavien opintojen hyväksilukeminen ja harrastustoiminnan huomioiminen lukio-opinnoissa F. Järjestyssäännöt

6 6 1. Johdanto Tuusulassa lukiokoulutus keskitettiin omaan tulosyksikköön vuoden 2011 alusta ja samalla tuli tarpeelliseksi luoda yhteinen lukiokoulutuksen opetussuunnitelma. Tuusulassa lukiokoulutusta järjestetään kolmessa toimipisteessä, jotka ovat Hyrylässä, Jokelassa ja Kellokoskella. Tieto- ja viestintätekniikan nopea kehitys sekä verkostoituminen eri muodoissa monipuolistavat opiskelua. Uudistuksen tavoitteena on ottaa huomioon lukioiden toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset sekä valtakunnallisesti että paikallisesti. Vuonna 2002 valtioneuvosto antoi asetuksen lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta. Opetushallitus antoi vuonna 2003 lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet. Niiden pohjalta lukioissa otettiin asteittain käyttöön opetussuunnitelma vuonna Opetushallitus antoi määräyksen 10/011/2009 Nuorten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden muuttamisesta. Muutos astui voimaan ja tässä yhteydessä päivitettiin lukioiden opetussuunnitelmat. Tuusulan lukiokoulutuksen opetussuunnitelmatyöhön ovat eri vaiheissa osallistuneet lukioiden opettajat ja myös oppilaskuntia on kuunneltu eri osioiden valmisteluissa. Työssä on huomioitu Tuusulan kunnan opetustoimen strategia ja lukiostrategia sekä alueellinen opetussuunnitelmatyö. 6

7 7 Osa I - Lukion toiminnan perusteet 7

8 8 2. Lukiokoulutuksen toiminta-ajatus, tehtävä ja tavoitteet Tuusulan lukion toimipisteissä on monipuolista ja se antaa opiskelijoilleen hyvän yleissivistyksen. Hyrylässä, Jokelassa ja Kellokoskella pidetään tärkeänä, että mahdollisimman moni alueen nuorista saa mahdollisuuden opiskella oman alueen lukiossa. Lukio on kullakin alueella jatkumo yhtenäiselle perusopetukselle ja jatkaa perusopetuksen opetus- ja kasvatustyötä. Lukio pyrkii mahdollisimman hyvin vastaamaan jatko-opintojen ja työelämän vaatimuksiin muuttuvassa yhteiskunnassa. Lukiokoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille valmiudet aloittaa opiskelu yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja lukion oppimäärään perustuvassa ammatillisessa koulutuksessa sekä tukea opiskelijoiden edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Tavoitteena on itsenäisesti ajatteleva ja vastuuntuntoinen kansainvälinen kansalainen. Kulttuurikasvatus on mukana kaikissa oppiaineissa, ja opiskelija tottuu kulttuurin käyttäjäksi ja luojaksi. Yksilöllisen etenemisen varmistamiseksi lukioissa panostetaan opiskelijoiden ohjaukseen ja tuetaan heidän valmiuksia harrastustoiminnassa ja persoonallisuuden monipuolisessa kehittämisessä. Lukiossa pyritään kasvattamaan aktiivisia nuoria, joilla on hyvä itsetunto ja yleissivistys. Lukiossa ilmapiiri on yhteistyötä korostava ja myönteinen. Se on kehittyvä yhteisö, jossa edistetään jokaisen jäsenensä oppimista. Kansainvälisyys on tärkeä osa koulutyötä. 3. Arvoperusta Lukiokoulutuksessa tärkeimpiä arvoja ovat eurooppalainen kulttuuriperintö ja suomalainen sivistyshistoria suvaitsevaisuus ja kansainvälinen yhteistyö elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen totuus, inhimillisyys ja oikeudenmukaisuus avoin demokratia, tasa-arvo ja hyvinvointi rehellisyys vastuullisuus kriittisyys kansalaisen perusoikeuksien tunnistaminen, ylläpitäminen ja edistäminen kestävä kehitys, luonnon ja ympäristön arvostaminen Tuusulan lukiossa on avoin vuorovaikutus kannustetaan luovuuteen uudistutaan ja kehitytään arvostetaan määrätietoista opiskelua ja työntekoa tuetaan opiskelijoiden menestymistä 8

9 9 Tuusulan lukio kasvattaa opiskelijoistaan kansainvälisiä ja suvaitsevia nuoria aikuisia. Tavoitteena on, että lukiokoulutuksen jälkeen opiskelija kunnioittaa oman maan ja kulttuurin saavutuksia ja perinteitä, hyviä tapoja ja toisia ihmisiä, yksityistä ja yhteistä omaisuutta. Oman kulttuurinsa kautta opiskelija on hankkinut sellaiset tiedot ja taidot, että hän myötävaikuttaa kasainvälisillä sopimuksilla vahvistettujen perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen kaikissa toimissaan. Opiskelijaa rohkaistaan tavoitteisiin pääsemiseksi erilaisilla projekteilla, vierailuilla kotimaassa ja ulkomailla, kirjeenvaihdon ja opiskelijavaihdon avulla, teemapäivillä sekä kerho- ja oppilaskuntatoiminnalla. Tuusulan opetustoimen strategia määrittelee koulutuksen keskeisiksi arvoiksi vastuullisuuden, yhteistyökyvyn, oikeudenmukaisuuden ja avoimuuden. Lukiossa sitoudutaan arkityössä edellä mainittujen arvojen toteuttamiseen, ja ne tulevat näkyviin lukion toimintakulttuurissa, kaikkien oppiaineiden opetuksen tavoitteissa ja sisällöissä ja koulutyön organisoinnissa. Lisäksi lukiossa korostetaan yhteistyökyvyn ja työskentelytaitojen merkitystä Opiskelijan tieto- ja taitotavoitteet ja oppimiskäsitys Lukio-opiskelun aikana opiskelija harjoittelee opetustilanteissa ja muussa toiminnassa vastuullisuutta, oma-aloitteisuutta ja omien tavoitteiden asettamista luovia ja joustavia toimintatapoja itsenäistä tiedonhankintaa, tietojen soveltamista ja kriittistä arviointia erilaisuuden hyväksymistä ja toisten huomioon ottamista opiskelu- ja vuorovaikutustaitojen kehittämistä myönteisen ja realistisen minäkuvan muodostamista. Opiskelijaa ohjataan tunnistamaan oma oppimistyylinsä ja edellytyksensä, arvioimaan omaa oppimistaan ja soveltamaan sitä tilanteiden vaatimalla tavalla. Opiskelijaa kannustetaan elinikäiseen oppimiseen. Opiskelijan kasvua elämänmyönteiseksi ja tiedonjanoiseksi oman kulttuuritaustansa tuntevaksi aikuiseksi tuetaan ja hänelle tarjotaan valmiuksia kohdata muuttuvan maailman haasteet. Opiskelija harjoittelee tiedon soveltamista ja tavoitteiden asettamista erilaisissa opiskeluympäristöissä. Opiskelu on vuorovaikutuksellista, aktiivista ja pitkäjänteistä tietojen ja taitojen hankintaa, käsittelyä ja arviointia. Uutta oppiessaan opiskelija täydentää aiempia ajatus- ja toimintamallejaan sekä yhdistää opiskeltavaa ainesta entiseen jäsentäen ja tarkentaen tietojaan. Opetuksessa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon kunkin yksilön henkilökohtaiset oppimisstrategiat ja opiskelutaidot ja tuetaan opiskelijan oppimaan oppimista. 9

10 Opettajatavoitteet Lukion asiantunteva ja pätevä henkilökunta ylläpitää korkeaa ammattitaitoa. Opettajat hallitsevat opetettavat oppiaineensa ja seuraavat oman alansa tutkimusta ja ammattikirjallisuutta. Oppiaineen hallinnan lisäksi osa ammattitaitoa on vastuuntuntoinen, kannustava ja opiskelijaa kunnioittava suhtautuminen työntekoon. Työssä korostuvat opettajan vuorovaikutustaidot, joustavuus, innostuneisuus ja yhteistyökykyisyys. Opettajan tulee kohdella opiskelijoita tasapuolisesti, niin että hänen toimintansa on opiskelijamyönteistä ja palaute kannustavaa. Kukin opettaja toimii työssään omine persoonallisine ominaisuuksineen. 4. Lukion toimintakulttuuri 4.1. Toimintakulttuuri ja opiskeluympäristö Tuusulan lukion toiminta perustuu avoimeen yhteistyöhön, jossa yhteisön jäsenet kantavat vastuunsa ja sitoutuvat noudattamaan yhteisesti päätöksiä. Tiedonkulku toimipisteen ja lukioverkon sisällä ja eri sidosryhmiin on toimivaa. Lukio tarjoaa fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia tukevan opiskeluympäristön, jossa opiskelijat tottuvat erilaisiin työtapoihin ja heille annetaan vastuuta omasta opiskelustaan. Opetuksessa otetaan huomioon ympäristön kulttuurilliset erityispiirteet. Lukiossa vaalitaan kunkin toimipisteen henkeä, johon kuuluu avoimuus, tiedonjano ja myönteinen suhtautuminen työntekoon. Jokaisessa yksikössä päätöksenteko on avointa ja otetaan huomioon myös oppilaskunnan kanta. Lukion opetus perustuu lukiolakiin ja opetussuunnitelman perusteisiin. Kussakin toimipisteessä yhteistyömuodoista, vastuualueista, toimintatavoista ja erilaisista voimassa olevista käytänteistä on tarkempi kuvaus www-sivuilla, tiedotteissa, opinto-oppaassa ja lukuvuosisuunnitelmassa (työ- ja kehittämissuunnitelma). Työyhteisön jokainen jäsen kantaa vastuuta yhteisten järjestyssääntöjen ja hyvien tapojen noudattamisesta. Liitteenä ovat lukioiden toimipisteiden järjestyssäännöt Opiskelijoiden osallistuminen Opiskelijoilla on mahdollisuus oman työyhteisönsä kehittämiseen muun muassa oppilaskuntatoiminnan kautta. Oppilaskunnan edustajat voivat esimerkiksi osallistua opettajainkokouksiin sekä antaa lausuntoja ja esittää näkemyksiään koulua koskevista asioista. Lukion harrastustoiminta antaa myös tilaisuuksia osallistumiseen. 10

11 Aihekokonaisuudet osana toimintakulttuuria Opetussuunnitelmaan kuuluvat aihekokonaisuudet aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, hyvinvointi ja turvallisuus, kestävä kehitys, kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, teknologia ja yhteiskunta sekä viestintä- ja mediaosaaminen. Ne ovat oppiainerajat ylittäviä ja opetusta eheyttäviä painotuksia, joita pidetään tärkeinä nyky-yhteiskunnassa. Aihekokonaisuudet on sisällytetty eri oppiaineiden kursseihin. Lisäksi lukuvuosittain eri aihekokonaisuuksia painotetaan resurssien puitteissa. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia ja yritteliäisyyttä tuetaan. Luodaan edellytykset aktiiviseen oppilaskuntatoimintaan ja kannustetaan opiskelijoita toimimaan järjestöissä, joiden kanssa lukiolla on yhteisiä kasvatustavoitteita. Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvoinnin ja turvallisuuden vaaliminen on kaikkien kouluyhteisön jäsenten velvollisuus. Koko henkilökunta ja erityisesti opiskelijahuoltoryhmä seuraa opiskelijoiden hyvinvointia, siihen liittyviä edellytyksiä ja niiden toteutumista sekä tekee tarvittaessa parannusehdotuksia. Kestävä kehitys Kaikessa toiminnassa pyritään noudattamaan kestävän kehityksen periaatteita. Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Osallistumis- ja keskustelumahdollisuuksia tarjoavat vuosittaiset kulttuuritapahtumat, tutustumisretket, teemapäivät ja projektit. Tuusulan lukio tarjoaa opiskelijoilleen mahdollisuuksia osallistua kansainvälisiin projekteihin ja ystävyyskoulutoimintaan. Aktiivinen opiskelijavaihtotoiminta tukee kulttuurien tuntemusta. Opiskelijan kulttuuri-identiteetin rakentamista auttavat tutustumiset oman alueen kulttuurikohteisiin sekä hänen aktiivinen osallistuminen lukion projekteihin ja kulttuuri-, teema tai juhlatapahtumien järjestämiseen. Teknologia ja yhteiskunta Yritysvierailut sekä eri alojen oppilaitosesittelyt tukevat tämän aihekokonaisuuden tavoitteiden saavuttamista. Lukio tarjoaa ajanmukaiset opetus- ja oppimisteknologiset välineet. Viestintä ja mediaosaaminen Vuosittain opiskelijat voivat osallistua näytelmien, musikaalien ja muiden tapahtumien valmistamiseen. Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuuksia kirjoittaa julkaistaviksi tarkoitettuja tekstejä sekä osallistua virallisen julkaisun tekemiseen (esim. kotisivujen päivittäminen, verkkolehti). Verkossa työskentely edellyttää sekä opettajilta että opiskelijoilta viestintä- ja mediaosaamisen taitoja. 11

12 12 5. Oppimiskäsitys ja työtavat 5.1. Oppimiskäsitys Opetussuunnitelman perusteissa mainitun oppimiskäsityksen lisäksi haluamme korostaa muutamia tärkeitä oppimisen edellytyksiä. Koulun tärkeimpiä tehtäviä on herättää innostusta oppimista kohtaan. Oppimisen esteiden poistaminen on opiskelijoiden ja opettajien yhteinen haaste. Näitä esteitä ovat muun muassa kielteiset asenteet ja tunteet, epätarkoituksenmukaiset opiskelumenetelmät ja erityyppiset oppimisvaikeudet. Positiivinen ilmapiiri mahdollistaa luovan, tehokkaan ja itseohjautuvan oppimisen. Henkilökohtaisesti oivallettu opiskelun merkitys on olennainen osa oppimisprosessia Työtavat Lukiossa käytetyillä työtavoilla pyritään vahvistamaan opiskelijan minäkuvaa, kannustamaan itsenäiseen tiedonhankintaan ja ohjaamaan rakentavaan kriittisyyteen. Työtapojen avulla otetaan huomioon erityyppiset opiskelijat ja oppimistyylit sekä annetaan arvoa opiskelijoiden mielipiteille. Työtapojen tulee olla myös vaihtelevia, itsenäiseen tiedonhankintaan ja vastuullisuuteen kannustavia sekä uteliaisuutta herättäviä. 6. Yhteistyö 6.1. Koulujen välinen yhteistyö Tuusulassa Tuusulan lukiossa Lukion toimipisteet sopivat keskenään lukuvuosittain yhteisesti tarjottavista kursseista ja tapahtumista sekä muusta toiminnasta. Yhteistyö perusopetuksen kanssa Tuusulan lukio järjestää lukiokoulupalveluita Etelä-Tuusulan, Jokelan ja Kellokosken alueella. Erittäin tärkeää on yhteistyö perusopetuksen yläkoulujen kanssa, kun tiedotetaan lukiokoulutuksesta päättövaiheessa oleville oppilaille ja heidän vanhemmilleen. Tämä huomioidaan ohjaustyösuunnitelmassa. Lisäksi resurssien puitteissa tarjotaan päättöluokkalaisille mahdollisuuksia osallistua joillekin lukion kursseille tai lukion tarjoamiin harrastusmahdollisuuksiin. Muuta yhteistyötä tehdään alueellisesti kaikkien koulujen kanssa erilaisten tilaisuuksien ja tapahtumien kautta. Lukuvuosittain päätetään perusopetuksen ja lukion yhteistyön muodoista ja toteutuksesta. 12

13 Muu toisen asteen yhteistyö Keski-Uudenmaan ja Hyvinkään alueella toisen asteen yhteistyökumppaneita ovat alueen lukiot ja ammattikoulutusyhtymän oppilaitokset. Yhteistyötä tehdään eri tavoin ja tarjotaan joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä paikallisesti että laajemminkin Muu yhteistyö Muita yhteistyökumppaneita paikallisella tasolla ovat eri organisaatiot, järjestöt ja yritykset, urheilu- ja liikuntaseurat sekä Tuusulan kunnan liikunta-, nuoriso-, kulttuuri- ja museotoimet ja muut toimialat asiantuntijoina ja tukijoina. Tuusulan ja Jokelan kansalaisopiston tarjoamia kursseja voivat opiskelijat hyödyntää opinto-ohjelmassaan lukuvuosittain erikseen sovittavalla tavalla. Keski-Uudenmaan musiikkiopistossa suoritetut opinnot hyväksytään lukio-opinnoiksi erillisen sopimuksen mukaan. Lukio tekevät myös yhteistyötä ylemmän asteen oppilaitosten kanssa jatko-opintoasioissa ja eri oppiaineiden kursseihin liittyvissä asioissa, mahdollisesti oppikokonaisuuksien suorittamisessa tai muissa asiantuntija-asioissa. 7. Tieto- ja viestintästrategia, etäopiskelu tietoverkkojen kautta Tuusulan kunnan opetuskäytön tieto- ja viestintätekniikan strategialla tuetaan opiskeluympäristön kehittämistä ja ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan käyttöä opiskelussa. Itsenäisesti suoritettavien eri koulutuksen järjestäjien tarjoamien verkkokurssien suorittamisesta opiskelija sopii oman lukion kanssa ennen kurssin suorittamista. 13

14 14 8. Opetuksen järjestäminen 8.1. Valtakunnallinen tuntijako Oppiaine Pakolliset kurssit Syventävät valtakunnalliset kurssit Äidinkieli ja kirjallisuus 6 3 B1- ruotsi 5 2 A-englanti 6 2 A-ranska 6 2 A-saksa 6 2 B2-/B3-espanja 8/10 B2-/B3-ranska 8/10 B2-/B3-saksa 8/10 B2-/B3-venäjä 8/10 Matematiikka Lyhyt oppimäärä 6 2 Pitkä oppimäärä 10 3 Ympäristö ja luonnontieteet Biologia 2 3 Maantiede 2 2 Fysiikka 1 7 Kemia 1 4 Katsomusaineet Uskonto (ev.lut.) 3 2 Uskonto (ort.) 3 2 Uskonto (muu) 3 2 Elämänkatsomustieto 3 2 Filosofia 1 3 Psykologia 1 4 Historia 4 2 Yhteiskuntaoppi 2 2 Terveystieto 1 2 Taito- ja taideaineet (5 pakollista kurssia) Musiikki (1/2 pakoll.) Kuvataide (1/2 pakoll.) Liikunta (2 pakoll.) 2 3 Opinto-ohjaus 1 1 1) B2- ja B3- kielet yhdistetään samojen kurssien osalta. 14

15 15 Valtakunnallinen kurssitarjonta täydentyy koulukohtaisella kurssitarjonnalla. Koulukohtainen kurssitarjonta on osassa III. Kurssit toteutetaan resurssien puitteissa. Kurssien toteuttamisesta päätetään lukuvuoden työ- ja kehittämissuunnitelmassa. Opiskelija painottaa opinto-ohjelmaansa valtakunnallisilla valinnaisilla opinnoilla ja koulukohtaisilla syventävillä ja soveltavilla kursseilla. Lisäksi opiskelijat voivat suorittaa muualla lukio-opintoja. Rehtori päättää muualla suoritettavien opintojen hyväksymisestä lukio-opintoihin Kieliohjelma Tuusulan lukiossa toteutetaan kunnan kieliohjelmaa Opetusjärjestelyt Jaksotus, kiertotuntikaavio Lukuvuoden työ- ja kehittämissuunnitelmassa päätetään opetuksen jaksottamisesta ja oppituntien sijoittamisesta lukujärjestykseksi kullekin jaksolle kiertotuntikaavion avulla. Jakson päättyessä järjestetään siinä jaksossa opiskeltujen kurssien kurssikokeet. Itsenäinen opiskelu Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa itsenäisesti kurssi tai kurssin osa. Opiskelijalle voidaan hakemuksesta myöntää lupa suorittaa opintoja opetukseen osallistumatta." (Lukioasetus 810/1998, 4 2 mom.). Opiskelijan täytyy etukäteen anoa kirjallisesti oikeutta itsenäiseen opiskeluun. Anomus jätetään rehtorille, joka yhdessä asianomaisen opettajan kanssa päättää kurssin suorittamisoikeudesta opetukseen osallistumatta. Kurssin opettaja laati ohjelman, jonka opiskelija suorittaa. Mahdollinen kurssikoe suoritetaan kurssin päättökokeissa. Opiskelija voi suorittaa osan kurssia itsenäisesti opettajan antamien ohjeiden mukaan. Itsenäisesti opiskellusta kurssista on saatava hyväksytty arvosana. Muutoin itsenäisesti opiskellun kurssin arvioinnissa noudatetaan soveltuvin osin opiskelijan arvioinnista annettuja ohjeita. Kurssin tavoitteiden saavuttamista ja niiden suuntaista edistymistä on myös tällöin arvioitava riittävän laaja-alaisesti. Itsenäisesti opiskeltavaksi tarjottavista kursseista päätetään lukuvuoden työ- ja kehittämissuunnitelmassa. Uusintakuulustelut Lukuvuoden työ- ja kehittämissuunnitelmassa päätetään uusintakuulustelujen järjestämisestä. 15

16 16 Lukiodiplomit Lukuvuoden työ- ja kehittämissuunnitelmassa päätetään lukiodiplomien suorittamismahdollisuuksien järjestelyistä. Lukiodiplomit ovat kyseessä olevien oppiaineiden soveltavia kursseja. 9. Opiskelijoiden ohjauksen suunnitelma 9.1. Ohjauksen järjestäminen Lukio-opintoja koskevaa opinto-ohjausta annetaan perusopetuksen oppilaille, heidän huoltajilleen ja opettajilleen oppilaitosyhteistyönä ennen lukioon tulemista. Lukiossa opinto-ohjausta järjestetään kurssimuotoisena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena. Ohjauksen avulla opiskelijaa tuetaan opintojen eri vaiheissa sekä kehitetään opiskelijan valmiuksia suunnitella ja toteuttaa opintojaan jatko-opintojen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Ohjauksen järjestämisessä lähdetään opiskelijan tarpeista ja voimavaroista sekä pyritään löytämään hänen kannaltaan realistisia ratkaisuja opiskelun ja muun elämisen suunnitteluun. Ohjauksen tehtävä on myös ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää opiskelijan koulutuksellista, sukupuolellista ja etnistä tasa-arvoa sekä hyvinvointia. Opinto-ohjaajan tehtävät ohjauksessa Lukion opinto-ohjauksen suunnittelun päävastuu on opinto-ohjaajalla, joka koordinoi ohjauksen toteutumista oppilaitoksessa. Opinto-ohjaaja neuvoo opiskelijaa opintojen sisällöllisessä ja aikataulullisessa suunnittelussa sekä kannustaa opiskelijaa vastuulliseen opiskeluun. Tarvittaessa tehdään muutoksia opinto-ohjelmaan. Opinto-ohjaajan tehtävä on myös tiedottaa jatko-opiskelumahdollisuuksista ja niihin hakeutumisesta sekä neuvoa opiskelijaa itsenäiseen tiedonhankintaan. Lukion opinto-ohjauksessa korostuu henkilökohtainen ohjaus. Tätä ohjausmuotoa opiskelijalla on oikeus saada lukion kaikissa vaiheissa. Opinto-ohjaukseen kuuluvat erilaiset vierailut ammatinvalintamessuille tai asiantuntijavierailijat koulussa. Näiden vierailujen kautta pyritään tukemaan opiskelijan omaa urasuunnittelua ja lisäämään hänen työelämätietouttaan. Opinto-ohjaaja osallistuu lukion vanhempainiltoihin asiantuntijana ja on koulunsa opiskeluhuoltoryhmän jäsen. Opettajien tehtävät ohjauksessa Opettajat osallistuvat opintojen ohjaukseen oman aineensa näkökulmasta esimerkiksi opiskelutekniikkaa opettamalla. Opettajien ohjausrooliin kuuluu ainekohtainen opiskelun suunnittelu ja toteutumisen seuranta sekä opiskelussa tukeminen. Opettajat seuraavat opiskelijan kurssikohtaisia poissaoloja ja niiden vaikutusta opiskeluun. Kukin opettaja on oman oppiaineensa asiantuntija, joka valmentaa opiskelijaa kyseisen aineen ylioppilaskirjoituksiin. Opettajien ohjaustehtävä toteutuu luontevimmin oman oppi- 16

17 17 aineen tuntien yhteydessä. Aineenopettajat osallistuvat opiskelijoiden vanhempainiltaan. Ryhmänohjaajan tehtävät ohjauksessa Ryhmänohjaaja on oman ryhmänsä lähiohjaaja, joka auttaa opiskelijaa opintoihin liittyvissä asioissa ja seuraa hänen henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa toteutumista. Ryhmänohjaaja seuraa opiskelijoidensa poissaoloja, muutoksia opintomenestyksessä sekä käyttäytymisessä ja on tarvittaessa yhteydessä alaikäisen opiskelijan huoltajaan. Jaksoittain tai viikoittain varataan aikaa ryhmänohjaukseen. Rehtorin ja apulaisrehtorin tehtävät ohjauksessa Rehtorin ja apulaisrehtorin ohjausta ovat muun muassa lukion opiskelumahdollisuuksien suunnittelu ja toteutus sekä niistä tiedottaminen, opiskelun reunaehdoista huolehtiminen sekä itsenäiseen opiskeluun ja opiskelijoiden muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukemiseen liittyvät asiat. Tarvittaessa rehtorit antavat henkilökohtaista ohjausta. Koulusihteerin tehtävät ohjauksessa Lukion koulusihteeri ohjaa opiskelijaa esimerkiksi koulumatka- ja opintotukiasioissa sekä opastaa tarvittaessa opiskelijaa muiden toimijoiden apuna Opiskeluhuolto osana ohjaustoimintaa Opiskelijan opintojen ongelmatilanteissa kunkin ohjaukseen osallistuvan henkilön tulee neuvoa opiskelijaa tarkoituksenmukaisen avun saamiseksi. Lukion opiskeluhuoltoryhmä toimii opiskelijan hyvinvoinnin ja opintojen etenemisen turvaamiseksi ohjaamalla opiskelijaa tarvittaessa saamaan myös koulun ulkopuolista apua. Tarkemmin eri tahojen ohjaukselliset vastuualueet on määritelty opiskeluhuollon oppaassa Ohjaus ylioppilastutkinnon suorittamiseen Ylioppilastutkintoon liittyvästä yleisestä tiedotus- ja ohjaustoiminnasta vastaa rehtori yhdessä koko henkilökunnan kanssa. Opinto- ja ryhmänohjaaja opastavat opiskelijaa ylioppilastutkinnon suorittamisessa, esimerkiksi tutkinnon hajauttamisessa ja tutkintoon ilmoittautumisessa. Opettajat ohjaavat opiskelijaa oman oppiaineensa ylioppilaskirjoitusasioissa. 10. Opiskeluhuolto Opiskeluhuolto toimii edistääkseen ja ylläpitääkseen hyvää oppimista, hyvää psyykkistä ja fyysistä terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia sekä parantaakseen niiden edellytyksiä (lukiolaki 478/2003, 29 ). Esimerkiksi monet terveystiedon, biologian, psykologian, äidinkielen ja liikunnan kurssit tukevat opiskeluhuoltoa. Tuusulan lukiokoulutuksen opis- 17

18 18 keluhuollon oppaassa ( ) on määritelty toimijoiden tehtävät. Opasta päivitetään tarvittaessa Kodin ja oppilaitoksen yhteistyösuunnitelma Opinto-opas, mahdolliset tiedotteet, lukion www-sivut sekä ryhmänohjaaja antavat huoltajalle tietoa lukion toimintatavoista ja keinoista tukea opiskelijaa. Opiskelijoille tarjottavista terveydenhuolto-, opinto-ohjaus- ja opiskeluhuoltopalveluista tiedotetaan lukuvuosittain Alaikäisen opiskelijan huoltaja voi seurata opiskelijan opiskelusuunnitelman toteutumista ja poissaoloja jaksotodistuksesta. Huoltajilla on mahdollisuus ottaa suoraan yhteyttä ryhmänohjaajaan, opintoohjaajaan, rehtoriin tai terveydenhoitajaan. Vanhempainillat järjestetään lukuvuosittain. Huoltajat voivat osallistua oppilaitoksen oheistoimintaan, esimerkiksi juhliin ja muihin tapahtumiin tai vanhempainyhdistyksen toimintaan Hyvinvointisuunnitelma Opiskelijan hyvinvointia tukee opiskeluterveydenhuolto. Opiskeluyhteisössä toimii oppilaskunta, jonka ehdotukset työilmapiirin parantamiseksi pyritään ottamaan huomioon. Oppilaskunnan ja opettajakunnan yhteistyössä laatimat järjestyssäännöt edistävät osaltaan hyvän työilmapiirin syntymistä. Oppilaitoksessa toimii opiskeluhuoltoryhmä, johon kuuluvat rehtori, opinto-ohjaaja, terveydenhoitaja ja opettajakunnan edustaja. Ryhmä kokoontuu vähintään kerran jaksossa. Opinto-ohjauksessa on oma ohjaussuunnitelma. Opinto-ohjaaja ja ryhmänohjaaja antavat opiskelijalle henkilökohtaista ohjausta opiskelusuunnitelman laatimisessa. Opiskelijan itsensä lisäksi ryhmänohjaaja, opinto-ohjaaja ja opiskeluhuoltoryhmä seuraavat opiskelijan opiskelusuunnitelman toteutumista. Opiskeluhuoltoryhmä pyrkii seuraamaan opiskelijan fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia ja tekemään terveyttä ja hyvinvointia edistäviä ratkaisuja. Alaikäisen opiskelijan huoltajaan otetaan yhteyttä tarvittaessa, täysi-ikäisen opiskelijan huoltajaan vain opiskelijan luvalla. Erityistukea tarvitsevaa, pitkäaikaissairasta tai vammaista opiskelijaa pyritään tukemaan erityisjärjestelyin yhteistyössä opiskeluterveydenhuollon kanssa. Opiskelijalle tarjotaan opiskelua tukevia kursseja ja tukiopetusta sekä pyritään järjestämään erityisopetusta mahdollisuuksien mukaan. Opiskelija voi tutustua oman lähiyhteisönsä toimintaan vuosittain tarjottavilla kursseilla Eri hallintokuntien ja tukiverkostojen yhteistyösuunnitelma Lukiolla on oma opiskeluhuoltosuunnitelma, jota päivitetään tarvittaessa. Tuusulan kunnassa on lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma. Sen tavoitteena on huolehtia tuusulalaisten lasten ja nuorten hyvinvoinnista tarjoamalla heille hyvät kas- 18

19 19 vun edellytykset, turvallinen ja toimiva ympäristö ja riittävät osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet Toimenpiteet ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa Tuusulan kunnan eri hallintokuntien yhteistyönä on laadittu opiskelijayhteisön terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi seuraavat suunnitelmat: turvallisuussuunnitelmat kriisisuunnitelmat opiskeluhuollon opas Suunnitelmat päivitetään vuosittain Eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Eri kieli- ja kulttuuriryhmät huomioidaan opetuksessa kunnioittaen heidän kulttuuritaustaansa. Tarvittaessa opetussuunnitelmaa täydennetään eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen osalta Opiskelijan oppimisen arviointi Arvioinnin tavoitteet "Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee arvioida monipuolisesti." (Lukiolaki 629/1998, 17 1 mom) Opiskelijan oppimisen arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista sekä lukion aikana että lukio-opiskelun päättyessä. Palautteen tarkoituksena on kannustaa ja ohjata opiskelijaa opintojen suorittamisessa. Lisäksi arviointi antaa tietoja opiskelijan huoltajalle sekä jatko-opintojen järjestäjien, työelämän ja muiden vastaavien tahojen tarpeisiin. Opiskelijan oppimisen arviointi auttaa myös opettajaa ja kouluyhteisöä opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. Arvosanan antaminen on yksi arvioinnin muoto. Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen. Kurssin suorittaminen "Osa opinnoista voidaan edellyttää opiskeltavaksi itsenäisesti." (Lukioasetus 810/1998, 4 1 mom) "Opiskelijalle voidaan hakemuksesta myöntää lupa suorittaa opintoja opetukseen osallistumatta." (Lukioasetus 810/1998, 4 2 mom) 19

20 20 Kurssi voidaan suorittaa seuraavasti: 1) osallistumalla opetukseen 2) suorittamalla se opetukseen osallistumatta. Tätä mahdollisuutta pitää anoa kirjallisesti etukäteen. Anomus jätetään rehtorille, joka yhdessä asianomaisen opettajan kanssa päättää kurssin suorittamisoikeudesta opetukseen osallistumatta. Kurssin opettaja laatii ohjelman, jonka opiskelija suorittaa. Mahdollinen kurssikoe suoritetaan kurssin päättökokeissa. 3) osittain itsenäisesti opettajan ohjeiden mukaisesti. Itsenäisesti opiskellusta kurssista on saatava hyväksytty arvosana. Jos opiskelija opiskelee kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti, noudatetaan soveltuvin osin edellä mainittuja arviointiperiaatteita. Kurssin tavoitteiden saavuttamista ja niiden suuntaista edistymistä on myös tällöin arvioitava riittävän laaja-alaisesti. Arvioinnin suorittajat ja arviointiperusteista tiedottaminen "Kunkin oppiaineen tai aineryhmän arvioinnista päättää opiskelijan opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Päättöarvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä." (Lukiolaki 629/1998, muutettu L1116/2008, 17a ) "Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta häneen." (Lukiolaki 629/1998, muutettu L1116/2008, 17 2 mom) perusteista tiedottaminen parantaa opettajien ja opiskelijoiden oikeusturvaa ja motivoi opiskelijaa. Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin kurssin arviointiperusteet on selvitettävä opiskelijoille kurssin alussa. Kurssin arviointi Opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Arvioinnin tehtävänä on antaa palautetta opiskelijalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiaineen opiskelun etenemisestä. Kurssin arvioinnin tulee olla monipuolista ja perustua paitsi mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tietojen ja taitojen arviointiin. Myös opiskelijan oma itsearviointi voidaan ottaa huomioon käyttäen hyväksi muun muassa kurssin arviointikeskusteluja. Oppimisvaikeuden huomioiminen arvioinnissa Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamishäiriö, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, tulee ottaa huomioon arvioinnissa, siten että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessä opiskelijan kurssiarvosanaa. 20

21 21 Suullisen kielitaidon arvioinnista Toisen kotimaisen kielen A-oppimäärän syventävän kurssin 7, B1-oppimäärän syventävän kurssin 6 ja äidinkielenomaisen oppimäärän syventävän kurssin 7 sekä vieraiden kielten A-oppimäärän syventävän kurssin 8 ja B1-oppimäärän syventävän kurssin 7 arviointi perustuu Opetushallituksen tuottamasta suullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Kurssi arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa 4-10, kuten muutkin opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit. Myös kurssiin kuuluva suullisen kielitaidon koe arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa Kielten opetuksessa opiskelijalta arvioidaan kielitaidon muiden osa-alueiden lisäksi suullinen kielitaito. Suullista kielitaitoa arvioidaan erillisellä kokeella, jonka laatimisesta vastaa Opetushallitus. Suullisen kielitaidon kokeen sisällöstä säädetään valtioneuvoston asetuksella. (Lukiolaki 629/1998, muutettu L 1116/2008, 17 3 mom) Lukiolain 17 :n 3 momentissa tarkoitettu suullisen kielitaidon koe koostuu tehtävistä, joissa arvioidaan opiskelijan ääntämistä sekä kerronta- ja keskustelutaitoa. Koe arvioidaan numeroin käyttäen 2 momentissa tarkoitettua asteikkoa. Suullisen kielitaidon kurssin arvosana perustuu suullisen kielitaidon kokeeseen sekä muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. (Lukioasetus 810/1998, muutettu valtioneuvoston asetuksella 1117/2008, 6 4 mom) Kurssiin kuuluvan suullisen kielitaidon kokeen suoritus ja muut kurssin aikaiset näytöt arvioidaan asianomaisen kielen ja oppimäärän puhumiselle, opetussuunnitelman perusteissa asetettuja tavoitteita vasten. Kurssin arvioinnin edellytykset täyttyvät, kun opiskelija on antanut kurssin suorittamiseksi sovitut näytöt ja suorittanut kurssiin kuuluvan suullisen kielitaidon kokeen. Jaksoarviointi "Opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä on annettava riittävän usein tietoa opiskelijalle ja hänen huoltajalleen. Tietojen antamisesta määrätään tarkemmin opetussuunnitelmassa." (Lukioasetus 810/1998, 6 1 mom) Lukuvuoden jokaisen jakson jälkeen suoritetaan jaksossa suoritettujen kurssien arviointi ja opiskelijalle annetaan jaksoarviointitodistus. Huoltaja kuittaa allekirjoituksellaan nähneensä alaikäisten opiskelijoiden jaksotodistuksen. "Numeroarvostelussa käytetään asteikkoa Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4. " (Lukioasetus 810/1998, 6 2 mom) Kunkin oppiaineen pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Koulukohtaisten syventävien sekä soveltavien kurssien arviointi suoritetaan numeroarviointina, suoritusmerkintänä (S = suoritettu), hylätty (H = hylätty) tai sanallisena arviointina. Koulukohtaisista kursseista täytyy saada hyväksytty kurssiarvosana, jotta kurssi voidaan lukea opiskelijan suoritta- 21

22 22 maan opinto-ohjelmaan. Kirjallisesti annettu sanallinen arviointi ja suullisesti arviointikeskustelussa annettu palaute voivat myös täydentää ja täsmentää numeroarvosanaa. Kesken oleva kurssisuoritus merkitään jaksotodistukseen A:lla. Keskeytetty kurssi merkitään K:lla. Poissaolojen vaikutus arviointiin Opiskelijan on selvitettävä poissaolonsa hyväksyttävästi ennen kurssiarvioinnin suorittamista. Arvostelematta voidaan jättää opiskelija, joka on ollut poissa kurssin oppitunneilta tai kokeesta ilman hyväksyttävää syytä. Jos opiskelijalta puuttuu kurssista osasuorituksia, opettajan ei tarvitse antaa siitä arvosanaa. Opiskelija voi korvata poissaolot opettajan edellyttämillä lisätöillä, jotka on palautettava ennen kurssikoetta. Kurssiarvosanan uusiminen ja korottaminen "Opetussuunnitelmassa määrätään oppiaineittain tai aineryhmittäin kursseista, joiden suorittaminen hyväksytysti on edellytyksenä asianomaisen aineen tai aineryhmän opinnoissa etenemiseen. Opiskelijalle, joka ei ole suorittanut edellä mainittuja opintoja hyväksytysti tulee varata mahdollisuus osoittaa saavuttaneensa sellaiset tiedot ja taidot, jotka mahdollistavat opinnoissa etenemisen." (Lukioasetus 810/1998, 7 1 mom.) Mikäli opiskelija saa kurssista hylätyn arvosanan tai kurssin suoritus hylätään, on opiskelijalla oikeus suorittaa se uudelleen vain kerran erillisessä kuulustelussa (uusintakuulustelu). Lukuvuoden työ- ja kehittämissuunnitelmassa yhteydessä päätetään uusintakuulustelujen järjestämisestä. Opiskelijalla on oikeus korottaa jo hyväksyttyä kurssiarvosanaa kerran. Tällöin hänen on suoritettava kurssi uudestaan opetukseen osallistumalla tai itsenäisesti tai muulla lukion työ- ja kehittämissuunnitelmassa vuosittain päätettävällä tavalla. Mikäli opiskelija käyttää mahdollisuutta uusia hyväksytty kurssi, tulee uudeksi kurssiarvosanaksi arvosanoista parempi. Opinnoissa eteneminen Opiskelijan opintojen etenemistä seurataan. Opintojen etenemisen määrittelyllä ei voida kuitenkaan tiukentaa tässä asiakirjassa määrättyä oppiaineen oppimäärän suoritusvaatimusta. Jos taulukossa 1 mainittujen hylättyjen kurssiarvosanojen enimmäismäärä on täyttynyt, tulee seuraavista kursseista saada hyväksytty arvosana. Mikäli kurssista tulisi hylätty arvosana, kurssiarvosanaksi kirjataan EE (= etenemiseste). Kyseessä olevassa oppiaineessa opiskelijan on saatava etenemiseste pois voidakseen jatkaa oppiaineen opiskelua. 22

23 23 Taulukko 1. Hylättyjen kurssien enimmäismäärä Oppiaine Kurssien lukumäärä pakolliset + valtakunnalliset syventävät Hylättyjen kurssien maksimilukumäärä Äidinkieli A-kieli B-ruotsi B2-kieli B3-kieli (tai 0-3) Matematiikka, pitkä Matematiikka, lyhyt Fysiikka Kemia Biologia Maantiede Uskonto/elämänkatsomustieto Filosofia Psykologia Historia Yhteiskuntaoppi Terveystieto Liikunta Musiikki Kuvataide Terveystieto Opinto-ohjaus Opintojen hyväksilukeminen Opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä vastaavat aikaisemmin suorittamansa opinnot tai muutoin hankittu osaaminen arvioiduksi ja tunnustetuksi. Osaamisen tunnustamisella voidaan opiskelijalle lukea hyväksi ja korvata lukion oppimäärään kuuluvia pakollisia syventäviä tai soveltavia opintoja. Opiskelijan osaamisen tunnustamisessa noudatetaan, mitä 17 ja 17 a :ssä säädetään opiskelijan arvioinnista ja siitä päättämisestä. Tarvittaessa osaaminen on osoitettava koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla. (Lukiolaki 629/1998, muutettu L 1116/2008, 23 1 mom) Päätös osaamisen tunnustamisesta tehdään sitä erikseen pyydettäessä ennen mainittujen opintojen tai hyväksiluettavaa osaamista koskevan opintokokonaisuuden alkamista. (Lukiolaki 629/1998, muutettu L1116/2008, 23 2 mom) 23

24 24 Sen lisäksi, mitä lukiolaissa (L 629/98,23 ) on säädetty, tulee opintojen hyväksilukemisella ja muutoin hankitun osaamisen tunnustamisella välttää opintojen päällekkäisyyttä ja lyhentää opiskeluaikaa. Opiskelijan tulee hakea muualla suorittamiensa opintojen tai muutoin hankkimansa osaamisen tunnustamista. Opiskelijan tulee esittää selvitys opinnoistaan ja osaamisestaan. Luettaessa opiskelijalle hyväksi opintoja muista oppilaitoksista pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamaan arviointiin. Jos kyseessä on lukion opetussuunnitelmassa numeroin arvioitava kurssi, sen arvosana muutetaan lukion arvosana-asteikolle seuraavan vastaavuusasteikon mukaisesti: asteikko 1 5 lukioasteikko asteikko (tyydyttävä) 5 (välttävä) 1 2 (tyydyttävä) 6 (kohtalainen) 1 3 (hyvä) 7 (tyydyttävä) 2 4 (hyvä) 8 (hyvä) 2 5 (kiitettävä) 9 (kiitettävä), 10 (erinomainen) 3 Tapauksissa, joissa lukio ei voi päätellä, kumpaa lukion arvosanaa toisessa oppilaitoksessa suoritettu kurssi vastaa, ylempää vai alempaa, on vastaavuus määriteltävä opiskelijan eduksi. Ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi pakollisiin, syventäviin tai soveltaviin kursseihin. Mikäli ne luetaan hyväksi pakollisiin tai syventäviin kursseihin, tulee niistä antaa numeroarvosana. Arvosanan määrittelyn tueksi voidaan tarvittaessa edellyttää lisänäyttöjä. Opiskelijan siirtyessä oppiaineen pitkästä oppimäärästä lyhyempään hänen suorittamansa pitkän oppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä oppimäärässä siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Näitä vastaavuuksia on määritelty tarkemmin oppiaineiden oppimäärien yhteydessä. Tällöin pitkän oppimäärän kurssien arvosanat siirtyvät suoraan lyhyiden kurssien arvosanoiksi. Muut pitkän oppimäärän mukaiset opinnot voivat olla lyhyen oppimäärän syventäviä tai soveltavia kursseja opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Jos opiskelija pyytää, tulee järjestää lisäkuulustelu osaamistason toteamiseksi. Siirryttäessä kesken oppimäärän lyhyemmästä pitempään oppimäärään, menetellään edellä olevien periaatteiden mukaisesti. Tällöin voidaan edellyttää lisänäyttöjä ja tässä yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen. Maahanmuuttajaopiskelija arvioidaan suomi/ruotsi toisena kielenä vieraskielisille (S2/R2) -oppimäärän mukaan, jos opiskelija on valinnut sen oppimääräkseen, riippumatta siitä, onko hänelle järjestetty erillistä suomi/ruotsi toisena kielenä -opetusta vai ei tai onko lukio voinut tarjota vain osan suomi/ruotsi toisena kielenä -kursseista. Suomi/ruotsi äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän mukaisesti suoritetut kurssit luetaan hyväksi täysmääräisesti suomi toisena kielenä -kursseihin, ja niiltä saatu arvosana siirtyy suomi/ruotsi toisena kielenä -kurssin arvosanaksi. Opiskelijalla voi olla todistukses- 24

25 25 saan arvosana vain joko suomen/ruotsin kielen ja kirjallisuuden oppimäärästä tai suomi/ruotsi toisena kielenä (S2/R2) vieraskielisille -oppimäärästä, mutta ei molemmista. Oppiaineen oppimäärän arviointi "Lukion opinnot jaetaan kolmeen osaan: pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin." (Valtioneuvoston asetus 955/2002) Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskelemista pakollisista ja syventävistä kursseista sekä niihin läheisesti liittyvistä soveltavista kursseista. Soveltavien kurssien kuulumisesta eri oppiaineiden oppimääriin päätetään opetussuunnitelmassa. Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi olla eri laajuiset oppimäärät. Opiskelijan opiskelusuunnitelma tarkentuu lukioopintojen aikana. Sen laatiminen ja seuranta ohjaavat opiskelijaa tavoitteellisiin kurssivalintoihin. Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana. Mainituista opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti: Opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskeltuja pakollisia ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä valtakunnallisia syventäviä joista voi olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään kursseja, 1 2 kurssia kurssia kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 3 Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit, eikä mitään niistä voi jälkikäteen poistaa. Oppiaineen oppimäärään liittyvien muiden syventävien sekä soveltavien kurssien arviointitavasta päätetään tarkemmin opetussuunnitelmassa. "Opiskelijalle, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa tai joka haluaa korottaa saamaansa arvosanaa, on järjestettävä mahdollisuus erillisessä kuulustelussa arvosanan korottamiseen." (Lukioasetus 810/1998, 8 3 mom.) Nämä kuulustelut ovat suullisia tai osittain kirjallisia tenttejä, joita järjestetään lukio-opintojen päättövaiheessa yleensä ennen ylioppilaskirjoituksia. Näiden tarkoituksena on valmentaa opiskelijaa kyseisen aineen ylioppilastutkintoon. Mikäli opiskelija osoittaa erillisessä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, tulee arvosanaa korottaa. 25

26 26 Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen pakollisten ja syventävien kurssien pohjalta muodostuvaa arvosanaa on mahdollista korottaa edellä mainitun erillisen kuulustelun lisäksi koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa määrittelemien syventävien ja soveltavien kurssien pohjalta saadulla lisänäytöllä opiskelijan arvioinnista päättävien harkinnan perusteella, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat. Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin, sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. Opetussuunnitelmassa määritellyt muut lukion tehtävään soveltuvat opinnot arvioidaan siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään. Lukion oppimäärän suoritus "Opetusta eri oppiaineissa ja opinto-ohjausta annetaan keskimäärin 38 tuntia kestävinä kursseina. Opiskelijalle vapaaehtoiset opinnot voivat olla kestoltaan edellä mainittua lyhyempiä tai pitempiä. Lukion oppimäärä sisältää vähintään 75 kurssia. _ " (Lukioasetus 810/1998, 1 1 mom.) Opiskelijan henkilökohtaiseen opinto-ohjelmaan kuuluvia pakollisia, syventäviä ja soveltavia kursseja tulee olla opiskeltuina vähintään siinä laajuudessa kuin ne on määritelty valtioneuvoston antamassa tuntijakopäätöksessä. (Valtioneuvoston asetus 955/2002). Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut oppiaineiden oppimäärät edellä esitetyllä tavalla hyväksytysti ja lukion vähimmäiskurssimäärä 75 kurssia täyttyy. Oppilaitoskohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit. Arvioinnin uusiminen ja oikaisu "Opinnoissa etenemistä tai päättöarviointia koskevan päätöksen uusimista on pyydettävä kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä." (Lukioasetus 810/1998, 13 1 mom) "Jos 1 momentissa tarkoitettu uusi arviointi tai ratkaisu, jolla pyyntö on hylätty, on ilmeisen virheellinen, lääninhallitus voi opiskelijan pyynnöstä velvoittaa opettajan toimittamaan uuden arvioinnin tai määrätä opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen muutet- 26

27 27 tavaksi taikka määrätä, mikä arvosana opiskelijalle on annettava." (Lukioasetus 810/1998, 13 2 mom.) Opiskelijoille tiedotetaan lukuvuosittain arvioinnin uusimis- ja oikaisumahdollisuudesta. Todistukset ja niihin merkittävät tiedot "Lukion koko oppimäärän suorittaneelle opiskelijalle annetaan päättötodistus. Kesken lukion oppimäärän suorittamista eroavalle opiskelijalle annetaan erotodistus, johon merkitään arvostelu suoritetuista opinnoista. Yhden tai useamman aineen oppimäärän suorittaneelle annetaan todistus oppimäärän suorittamisesta." (Lukioasetus 810/1998, 8 1 mom.) "Päättö- ja erotodistukseen sekä yhden tai useamman aineen suorittamisesta annettavaan todistukseen sovelletaan mitä 6 :ssä säädetään. Todistus suullisen kielitaidon kokeen suorittamisesta annetaan päättötodistuksen liitteenä" (Lukioasetus 810/1998, muutettu valtioneuvoston asetuksella 1117/2008, 8 2 mom.) Lukiossa käytetään seuraavia todistuksia: 1. Lukion päättötodistus annetaan opiskelijalle, joka on suorittanut lukion koko oppimäärän. Lukioasetuksessa säädetty todistus suullisen kielitaidon kokeen suorittamisesta annetaan päättötodistuksen liitteenä. 2. Todistus oppimäärän suorittamisesta annetaan, kun henkilö on suorittanut yhden tai useamman lukion oppiaineen oppimäärän. 3. Todistus lukiosta eroamisesta (erotodistus) annetaan opiskelijalle, joka eroaa lukiosta ennen lukion koko oppimäärän suorittamista. Lukion todistuksesta tulee käydä ilmi seuraavat tiedot: todistuksen nimi koulutuksen järjestäjän nimi oppilaitoksen nimi opiskelijan nimi ja henkilötunnus suoritetut opinnot todistuksen antamispäivämäärä ja rehtorin allekirjoitus tiedot oppilaitoksen todistuksenanto-oikeudesta arvosana-asteikko selvitys kielten oppimääristä ÄO/M S2/R2 A B1 B2 B3 = äidinkielenomainen oppimäärä toisessa kotimaisessa kielessä (ruotsi/suomi) = suomi/ruotsi toisena kielenä vieraskielisille opiskelijoille = perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkaneen kielen oppimäärä = perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkaneen yhteisen kielen oppimäärä = perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkaneen valinnaisen kielen oppimäärä = lukiossa alkaneen valinnaisen kielen oppimäärä 27