KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO OPETUSSUUNNITELMA Koneistaja Koneenasentaja Levyseppähitsaaja Tekniikka ja liikenne Valmistustekniikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen
1(162) Sisällys 1. Kone- ja metallialan perustutkinto... 3 1.1. Kone- ja metallialan arvoperusta ja ammattiala Savonlinnan seudulla... 3 1.2. Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset... 3 1.3. Soveltuvuuskoe... 5 1.4. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen... 5 1.5. Kone- ja metallialan perustutkinnon tavoitteet... 5 1.6. Kone- ja metallialan perustutkinnon muodostuminen... 7 1.7. Arvioinnin toteuttamisuunnitelma... 9 2 Ammatilliset tutkinnon osat, 135 osp... 11 2.1 Pakolliset tutkinnon osat... 11 2.1.1 Asennuksen ja automaation perustyöt (5p1AAPE) 15 osp... 11 2.1.2 Koneistuksen perustyöt (5p1KOPE) 15 osp... 18 2.1.3 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt (5p1LHPE) 15 osp... 24 2.2 Valmistustekniikan osaamisalan pakollinen tutkinnon osa... 31 2.2.1 Koneistus (5p1KONE) 30 osp... 31 2.2.2 Levy- ja hitsaustyöt (5p1LEHI) 30 osp... 39 2.2.3 Koneenasennus (5p1KOAS) 30osp... 48 2.5 Valinnaiset tutkinnon osat... 55 2.5.4 Hydrauliikka-asennukset (5p2HYDAS) 15osp... 55 2.5.9 Pneumatiikka-asennukset(5p2PNAS) 15osp... 61 2.5.13 Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus (5p2ARTHI) 15 osp... 67 2.5.14 Asennushitsaus (5p2ASHI) 15osp... 73 2.5.15 Hitsaus (5p2HITSA) 15 osp... 79 2.5.16 IW-hitsaus (5p2IWHI) 15osp... 86 2.5.17 Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus (5p2LHCNC) 15osp... 91 2.5.18 Levy- ja teräsrakennetyöt (5p2LETE) 15osp... 97 2.5.20 Mekanisoitu ja automatisoitu hitsaus (5p2MAHI) 15osp... 104 2.5.22 Ohutlevytyöt (5p2OHTY) 15osp... 109 2.5.25 CAD/CAM-2D-työstöratojen valmistus (5p2CCVA) 15osp... 115 2.5.27 CNC-sorvaus (5p2CNCSO) 15osp... 119 2.5.28 CNC-jyrsintä (5p2CNCJY) 15osp... 125 2.5.31 Manuaalikoneistus (5p2MAKO) 15osp... 131 2.5.32 Konepajamittaus (5p2KOMI) 15osp... 137 2.5.43 Yritystoiminnan suunnittelu (S2YRSU) 15osp... 141
2(162) 2.5.48 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen (Sp2TYVA) 5osp... 146 2.5.49 Yrityksessä toimiminen (S2YRTO) 15osp... 152 2.5.50 Huippuosaajana toimiminen(sp2huto) 15osp... 157
3(162) 1. KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO Ammatillinen perustutkinto voidaan suorittaa ammatillisena peruskoulutuksena. Perustutkinnon tutkinnon perusteisiin sisältyy opetussuunnitelman perusteet. Perustutkinnon perusteet on määräys jolla ohjataan koulutuksen järjestäjiä. Tämä oppilaitoskohtainen opetussuunnitelma noudattaa kone- ja metallialan perustutkinnon perusteita. Tutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista ja ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista (yhteiset opinnot) ja vapaasti valittavista tutkinnon osista. Lisäksi tutkintoon tulee voida yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia silloin, kuin se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja opiskelijan ammattitaidon syventämisten kannalta tarpeellista. 1.1. KONE- JA METALLIALAN ARVOPERUSTA JA AMMATTIALA SAVONLINNAN SEUDULLA Kone- ja metallituoteteollisuuden työllistävä vaikutus Suomessa on merkittävä. Alalla on keskeinen asema kansantaloudessa ja ulkomaankaupassa. Yli puolet tuotannosta menee vientiin. Yhteiskunnallista merkitystä lisää myös se, että monet muut alat tarvitsevat kone- ja metallialan yritysten valmistamia tuotteita. Koneiden ja laitteiden toiminnan ja rakenteen tunteminen, työvälineiden ja työstökoneiden käytön hallinta sekä työpiirustusten ja kytkentäkaavioiden lukutaito sekä työturvallisuusasioiden hallinta ovat alan ammatillisia perustaitoja. Alalla edellytetään erilaisten valmistustekniikoiden osaamista, asennus- ja kokoonpanotöiden hallitsemista sekä koneiden käyttö- ja kunnossapitotaitoja. Metalliala on automatisoitunut nopeasti ja teollisuuden työtehtävät painottuvat nykyisin yhä enemmän laadunvalvontaan ja automaatiojärjestelmien hoitoon sekä tuotantovälineiden ylläpito- ja korjaustöihin. Käsityötaitoja tarvitaan silti nykyisinkin erityisesti yksittäiskappaleiden valmistuksessa. Myös hitsaustyöt konepajoilla, telakoilla ja rakennuksilla ovat edelleen usein käsityötä. Entistä tärkeämmiksi osaamisvaatimuksiksi ovat nousseet taloudellinen ajattelu ja kustannustietoisuus, asiakaslähtöinen asenne, työyhteisötaidot, kulttuurien tuntemus ja kielitaito. Nykyään työntekijältä odotetaan useampien työtehtävien, menetelmien ja työkoneiden itsenäistä hallintaa. Kone- ja metallituoteteollisuus on usein pientä ja keskisuurta teollisuutta, jossa käytetään monia erilaisia tuotantomenetelmiä ja niiden yhdistelmiä. Alalla toimitaan yhä enemmän yritysten muodostamissa yhteistyöverkostoissa, joissa jokainen yritys voi kehittää omaa erikoisosaamistaan. Myös kone- ja metallialan opetusta järjestävät oppilaitokset toimivat yhteistyössä yritysten kanssa. 1.2. TUTKINTOKOHTAISET TERVEYDENTILAVAATIMUKSET Opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 27 :ssä. Opiskelijaksi ei voida ottaa sellaista henkilöä, jonka sairaus tai vamma ilmeisesti on esteenä koulutukseen osallistumiselle. Opiskelijan pääsyä ammatilliseen koulutukseen voidaan rajoittaa vain silloin, kun sairaus objektiivisesti arvioiden estää opinnot tai se
4(162) vaarantaisi opiskelijan tai muiden turvallisuutta. Sairauden tai vamman opiskelulle aiheuttamat käytännön ongelmat tulee ensisijaisesti pyrkiä ratkaisemaan opetusjärjestelyiden ja opiskelijahuoltopalveluiden avulla. Opiskelijaksi pyrkivän tulee antaa koulutuksen järjestäjälle opiskelijaksi ottamisen edellyttämät terveydentilaansa koskevat tiedot. Koulutuksen järjestäjän tulee tämän lisäksi varmistaa, että opiskelijaksi valitun henkilön terveydentila on sellainen, että hän voi selviytyä myös koulutukseen kuuluvasta työpaikoilla tapahtuvasta oppimisesta, kuten alan tehtävissä toimiminen ja tutkinnon ammattitaitovaatimusten saavuttaminen edellyttävät. Opiskelijan oikeusturvan kannalta on perusteltua, että häntä ei valita sellaiseen koulutukseen, jonka mukaisissa tehtävissä hän ei terveydentilansa vuoksi voisi toimia. Opiskelijavalintaa tehtäessä on otettava huomioon ammatteihin ja työhön sisältyvät moninaiset tehtävät. On mahdollista, että saman tutkinnon sisällä voi olla tutkinnon osia, jotka edellyttävät erilaisia terveydentilavaatimuksia ja mahdollistavat täten opiskelijalle yksilöllisiä ratkaisuja koulutuksen suorittamiseen. Jotta opiskelijavalinta onnistuisi opiskelijan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla, koulutuksen järjestäjän tulee tiedottaa perustutkinnon ja koulutusalan terveydentilaa koskevista vaatimuksista ja edellytyksistä sekä mahdollisista terveydellisistä riskeistä opiskelijaksi hakeutuville hakuoppaissa ja opiskelijavalintatilaisuudessa. Opiskelijaksi hakeutuvan oma kuvaus nykyhetken terveydentilastaan ja mahdollisen sairauden hoitotilanteesta riittää pääsääntöisesti valintatilanteessa. Mikäli koulutusalan tai tutkinnon oma lainsäädäntö tai alan erityispiirteet edellyttävät opiskelijaksi valitulta lääkärintodistusta opiskelijan terveydentilasta, riittää siihen lääkärintodistuksen merkintä alalle soveltuvuudesta. Opiskelijaksi ottaminen on ehdollinen lääkärintodistuksen esittämiseen saakka. Opiskelijan sairaus tai vammautuminen ei saa keskeyttää opiskelijan koulutusta tai johtaa harkitsemattomaan koulutusammatin tai -alan vaihtoon. Sairaudesta tai vammautumisesta koulutuksen toteutumiselle aiheutuvat käytännön ongelmat tulee voida ratkaista ensisijaisesti opiskelijalle sopivilla yksilöllisillä opetusjärjestelyillä ja henkilökohtaistamisella. Opintojen ohjaus, opiskelijan tuki sekä ergonomisiin työtapoihin ja apuvälineiden käyttöön ohjaaminen edistävät koulutuksen suorittamista. Opiskelijan sairastuessa tai vammautuessa opiskelijahuollon ja työpaikkojen työterveyshuollon kanssa tehtävä yhteistyö on välttämätöntä. Kaikissa tilanteissa, joissa käsitellään ja tallennetaan henkilötietolaissa arkaluonteisiksi määriteltyjä henkilötietoja, kuten opiskelijan terveydentilaa koskevia tietoja, koulutuksen järjestäjän tulee noudattaa säädösten edellyttämää huolellisuutta ja hyvää tietojenkäsittelytapaa. Kone- ja metallialan koulutuksessa edellytetään henkilöltä työn kuormitukseen riittävää fyysistä kuntoa. Henkilöllä ei saa olla sellaisia synnynnäisiä tai hankittuja sairauksia, jotka vaarantaisivat hänen oman tai muiden lähellä työskentelevien terveyden tai turvallisuuden. Henkilön sopivuutta erilaisiin työtehtäviin voidaan joutua harkitsemaan oireiden ja toiminnan vajavuuden perusteella mm. seuraavissa sairauksissa: astma sokeritauti (diabetes mellitus) epilepsia, muut tasapainoon vaikuttavat sairaudet näön tai kuulon heikkous sydän- ja verenkiertosairaus tasapainoelimistön toiminnan häiriö
5(162) tuki- ja liikuntaelimistön sairaus käsi-ihottuma tai vaikeaoireinen, laaja ihottuma 1.3. SOVELTUVUUSKOE Kone- ja metallialan perustutkintoon ei järjestetä erillistä soveltuvuuskoetta. 1.4. OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN Opiskelijan osaamista on arvioitava opintojen alkaessa sekä opintojen alkaessa että aina ennen uuden tutkinnon osan alkamista. Ryhmänohjaaja ja opinto-ohjaaja tekevät opiskelijan kanssa alkukartoituksen osaamisen tunnistamiseksi. Osaamisen tunnustamisella tulee välttää opintojen päällekkäisyyttä ja lyhentää opiskeluaikoja. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on osa opiskelijan arviointia. Osaamisen tunnustamisella korvataan tai luetaan hyväksi suoritettavaan tutkintoon kuuluvia opintoja. Tunnistetut tutkinnon osat merkataan tutkintotodistukseen. Osaamisen tunnistamiselle ja tunnustamiselle vaaditaan todistus tai muu luotettava dokumentti, käytännön työ, suullinen ja/tai kirjallinen näyttö. Mikäli todetaan, että opiskelijan osaaminen ei ole riittävä eikä näin arvosanaa voida antaa, niin tällöin järjestetään tutkinnon osasta arviointi tutkinnon osan arviointisuunnitelman mukaisesti. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen suorittaa pääsääntöisesti kyseisen opintojen opettaja tai ryhmäohjaaja. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen kuvaus on esitetty tarkemmin IMSjärjestelmässä. 1.5. KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET Kone- ja metallialan perustutkinnon tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on laaja-alaiset perusvalmiudet teknologiateollisuuden valmistustehtäviin, kone-, laite- ja automaatioasennuksiin sekä kunnossapitotehtäviin. Laaja-alaisten perusvalmiuksien lisäksi hänellä on erikoisosaaminen johonkin työtehtävään ja valmiudet oppia uusia taitoja työtehtävien mukaan. Hänellä on materiaalituntemusta ja hän tuntee koneiden ja laitteiden rakenteita ja toimintaa. Hän osaa tehdä työtehtäväkokonaisuuksia työpiirustusten ja työselitysten mukaan, soveltaa oppimiaan tietoja ja taitoja vaihtelevissa työelämän tilanteissa sekä toimia itsenäisesti ja työryhmän jäsenenä. Hän osaa toimia laatujärjestelmien mukaan ja tehdä laadunvalvontaan ja kunnossapitoon liittyviä mittauksia. Tutkinnon suorittanut osaa käyttää tietotekniikkaa tiedonhankinnassa ja viestinnässä. Hän osaa käyttää CNC -ohjattuja koneita ja hänellä on valmiudet tavallisten käyttö- ja kunnossapitojärjestelmien käyttöön ja ohjelmointiin. Hän ymmärtää teknisiä piirustuksia, työselityksiä ja työohjeita sekä osaa laatia yksinkertaisia työpiirustuksia käsivaraisesti ja CAD-ohjelmalla.
6(162) Tutkinnon suorittanut noudattaa työturvallisuusmääräyksiä, käyttää koneita ja laitteita turvallisesti ja hänellä on työturvallisuuskorttiin ja tulityökorttiin edellytettävät tiedot ja taidot. Hän huolehtii työsuojelusta ja henkilökohtaisesta suojautumisesta, jätteiden käsittelystä ja ympäristönsuojelusta. Hän ymmärtää ja ottaa huomioon oman työnsä vaara- ja kuormitustekijät ja niiden vaikutukset itseensä ja työympäristöön sekä toimii niiden edellyttämällä tavalla. Hän käyttää aina tarvittaessa henkilönsuojaimia, huolehtii terveydestään, toimintakyvystään ja omalta osaltaan työpaikan työhyvinvoinnista. Hänellä on valmius ensiavun antoon sairauskohtaus- ja työtapaturmatilanteissa. Tutkinnon suorittaneella on sisäistä yrittäjyyttä toimia organisaation laatutavoitteiden mukaisesti ja kustannustehokkuutta ja tuloksellisuutta edistävällä tavalla. Hänellä on käsitys siitä, miten osaamista voidaan tuotteistaa, ja hän kykenee osallistumaan omaan toimialaansa liittyvään liiketoiminnan ja sen kehittymisen arviointiin. Tutkinnon suorittaneella on valmiudet toimia työyhteisössä ja asiakaspalvelussa. Hän toimii työyhteisön jäsenenä joustavasti ja rakentavasti sekä kohtelee muita tasavertaisesti. Hän noudattaa työyhteisön käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja sekä toimii vuorovaikutustilanteissa eri tilanteiden vaatimalla tavalla. Hän osaa toimia vuorovaikutteisesti ja kommunikoida asianmukaisesti työtilanteissa. Hän osaa kertoa asiansa ymmärrettävästi ja ilmaista mielipiteensä selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättävästi, tarvittaessa myös vieraalla kielellä. Tutkinnon suorittanut käyttää materiaaleja säästeliäästi ja työskentelee niin, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän. Hän käyttää ympäristömyönteisiä työ- ja toimintatapoja ja raaka-aineita sekä mahdollisuuksien mukaan kierrätettäviä materiaaleja. Hän tunnistaa ongelmajätteet ja käsittelee syntyvät jätteet tarkoituksenmukaisesti. Tutkinnon suorittanut osaa peruslaskutoimitukset, osaa käyttää suhdelukuja ja laskea työhön liittyviä laskutehtäviä, kuten kulmia, pinta-aloja ja tilavuuksia. Hän osaa lukea työtehtävissä esille tulevia matemaattisia malleja, kuvaajia ja tilastoja sekä soveltaa matemaattisesti kuvattuja ratkaisumalleja ongelmatilanteissa. Tutkinnon suorittanut tuntee metallien ja muovien ominaisuuksia ja kevytmetalli- ja teräslaatujen merkintöjä. Hän tietää tavallisimpien materiaalien ominaispainot ja lämpölaajenemisen suuruusluokkina sekä alumiinin ja tavallisimpien teräslaatujen käyttäytymisen työstettäessä ja hitsattaessa. Hän tietää lämmön tuonnin vaikutuksen teräksen rakenteeseen ja tietää, mitä tapahtuu teräksen karkaisussa ja päästössä. Valmistustekniikan koulutusohjelman suorittanut osaa kone- ja metallialan valmistustekniikoita monipuolisesti. Koneistaja osaa tehdä työpiirustusten mukaan poraus-, sorvaus-, jyrsintä- ja hiontatöitä sekä manuaalisilla että numeerisesti ohjatuilla työstökoneilla. Koneenasentajalla on asennus- ja kokoonpanotaitojen lisäksi valmistusteknistä perusosaamista koneistuksesta ja levy- ja hitsaustöistä. Levyseppähitsaaja osaa tehdä levytöitä, hitsata ja tehdä erilaisia metallirakennetöitä. Valmistustekniikan koulutusohjelman keskeistä osaamista ovat myös laadunvalvontaan liittyvät konepajatekniset mittaukset ja mittalaitteiden kalibroinnit. Lisäksi ammatillisessa peruskoulutuksessa tulee tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi, sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista (L630/98 5 ).
7(162) 1.6. KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINNON MUODOSTUMINEN KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO Tutkinnon muodostuminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 180 osp 2 Ammatilliset tutkinnon osat, 135 osp 2.1 Pakolliset tutkinnon osat,45 osp 2.1.1 Asennuksen ja automaation perustyöt, 15 osp 2.1.2 Koneistuksen perustyöt, 15 osp 2.1.3 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt, 15 osp 2.2 Valmistustekniikan osaamisalan pakollinen tutkinnon osa, 30 osp Tutkintonimikekohtaisesti pakollinen tutkinnon osa Koneistaja 2.2.1 Koneistus 30 osp Levyseppähitsaaja 2.2.2 Levy- ja hitsaustyöt 30 osp Koneenasentaja 2.2.3 Koneenasennus 30 osp 2.5 Valinnaiset tutkinnon osat Valmistustekniikan koulutusohjelmassa valittava 60 osp Opiskelija voi valita valinnaisten tutkinnon osien sijaan valitsemattomia pakollisia tutkinnon osia: Valmistustekniikan osaamisalalla tutkinnon osia (osat 2.2.1-2.2.3) 2.5.4 Hydrauliikka-asennukset, 15 osp 2.5.9 Pneumatiikka-asennukset, 15 osp 2.5.13 Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus, 15 osp 2.5.14 Asennushitsaus, 15 osp 2.5.15 Hitsaus, 15 osp 2.5.16 IW hitsaus, 15 osp 2.5.17 Levy- ja hitsausalan CNC- valmistus, 15 osp 2.5.18 Levy- ja teräsrakennetyöt, 15 osp 2.5.20 Mekanisoitu ja automatisoitu hitsaus, 15 osp
8(162) 2.5.22 Ohutlevytyöt,15 osp 2.5.25 CAD/CAM-2D-työstöratojen valmistus, 15 osp 2.5.27 CNC-sorvaus, 15 osp 2.5.28 CNC-jyrsintä, 15 osp 2.5.31 Manuaalikoneistus, 15 osp 2.5.32 Konepajamittaus, 15 osp 2.5.44 Tutkinnon osat ammatillisesta perustutkinnosta 2.5.45 Tutkinnon osa ammattitutkinnosta 2.5.46 Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta 2.5.47 Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista 2.5.48 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 15 osp 2.5.50 Huippuosaajana toimiminen 15 osp 2.5.52 Tutkinnon osat vapaasti valittavista tutkinnon osista, 5-15 osp 3 Yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa, 35 osp Pakolliset Valinnaiset 3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp 8 osp 3 osp 3.1.1. Äidinkieli 3.1.2. Toinen kotimainen kieli, ruotsi 3.1.3. Vieraat kielet 5 1 2 0 3 0 3 0 3 3.2 Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, 9 osp 6 osp 3 osp 3.2.1. Matematiikka 3.2.2. Fysiikka ja kemia 3.2.3. Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen 3 2 1 0 3 0 3 0 3 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, 8 osp 5 osp 5 osp 3.3.1. Yhteiskuntataidot 3.3.2. Työelämätaidot 3.3.3. Yrittäjyys ja yritystoiminta 3.3.4. Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto 1 1 1 2 0 3 0 3 0 3 0 3 3.4 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 7 osp 7 osp 3.4.1. Kulttuurien tuntemus 3.4.2. Taide ja kulttuuri 3.4.3. Etiikka 3.4.4. Psykologia 3.4.5. Ympäristöosaaminen 3.4.6. Osa-alueita kohdista 3.1.1 3.3.4 0 3 0 3 0 3 0 3 0 3 0 3 19 osp 16 osp Kohtien 3.1.1 3.4.6 valinnaisista osa-alueista voidaan laatia pienempiä kuin 3 osp:n laajuisia osaalueita, esim. 1 2 osp:n laajuisia osa-alueita. Nämä valinnaiset osa-alueet laaditaan tutkinnon perusteissa olevien 3 osp:n osa-alueiden osaamistavoitteiden, arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien pohjalta. Lisäksi kohtien 3.1.1 3.4.6 osa-alueista voidaan laatia uusia tutkinnon perusteissa olevia 3 osp:ttä laajempia 4 osp:n laajuisia valinnaisia osa-alueita. Näihin osa-alueisiin laaditaan osaamistavoitteet, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Opetushallituksen määräyksen liitteen mukaisesti. 4 Vapaasti valittavat tutkinnon osat, 10 osp 4.1 Ammattitaitoa syventäviä tai laajentavia
9(162) ammatillisia tutkinnon osia 4.2 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin tai osaamistavoitteisiin perustuvia tutkinnon osia 4.3 Yhteisiä tutkinnon osia tai lukio-opintoja 4.4 Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja 4.5 Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuva yksilöllinen tutkinnon osa 5 Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat 1.7. ARVIOINNIN TOTEUTTAMISUUNNITELMA Tutkinnon osien kokonaisuuksiin vaikuttavat arviointimenetelmät Kone- ja metallialan perustutkinto Asennuksen ja automaation perustyöt Levy- ja hitsaustöiden perustyöt Koneistuksen perustyöt Tutkintonimikekohtaisesti valittavat tutkinnon osat Koneenasennus Levy- ja hitsaustyöt Koneistus Kaikille valinnaiset tutkinnon osat (valitaan 30 tai 60 osp) Hydrauliikka-asennukset Pneumatiikka-asennukset Asennushitsaus Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus Hitsaus 15 osp 15 osp 15 osp 30 osp 30 osp 30 osp 15 osp 15 osp 15 osp 15 osp 15 osp
10(162) IW-hitsaus Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus Levy- ja teräsrakennetyöt Mekanisoitu ja automatisoitu hitsaus Ohutlevytyöt CAD/CAM-2D-työstöratojen valmistus CNC- Sorvaus CNC- Jyrsintä Manuaalikoneistus Konepajamittaus Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen Huippuosaajana toimiminen 15 osp 15 osp 15 osp 15 osp 15 osp 15 osp 15 osp 15 osp 15 osp 15 osp 5 osp 15 osp Ammattiosaamisen näyttö Muu osaamisen arviointi Tämän lisäksi tutkinnon osan kokonaisuuden arviointiin vaikuttavat elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka Terveys, turvallisuus sekä toimintakyky
11(162) 2 AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, 135 OSP 2.1 PAKOLLISET TUTKINNON OSAT 2.1.1 ASENNUKSEN JA AUTOMAATION PERUSTYÖT (5p1AAPE) 15 OSP Tässä kaikille pakollisessa asennuksen- ja automaation perustyöt tutkinnon osassa opiskelija oppii tekemään mekaanisia koneenosien ja koneiden asennuksia, pneumatiikan ja hydrauliikan peruskytkentöjä kytkentäkaavioiden mukaisesti ja perehtyy asennuksen ja automaation sähkötekniikan perusteisiin. Hän oppii käyttämään erilaisia mittalaitteita ja suorittaa EA1 -kortin. Voit suorittaa tutkinnon osan siten, että valitset itsellesi sopivimman menetelmän (vrt. toteuttamistavat) tai osoitat aikaisemmin hankitun osaamisen. Keskustele aikaisemmin hankitusta osaamisesta ensin ryhmänohjaajasi kanssa ja esitä sitten joko aikaisemmin laatimasi aineisto (kts. ammattitaidon hankkimisen osaamisvaatimukset) tai tee tutkinnon osan osien tehtävä/tehtävät ja palauta ne ammattiaineen opettajalle. Tähän tutkinnon osaan integroidaan yhteisistä tutkinnon osista: 1. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, pakollinen /Vieraat kielet, englanti, integroinnin painopisteenä oman ammattialan sanasto, suullinen ja kirjallinen vuorovaikutus asiakaspalvelutilanteissa 2. Matemaattisluonnontieteellinen osaaminen, pakollinen/ Matematiikka 1, perusmatematiikkaa,, integroinnin painopisteenä mittayksiköt, prosentti 3. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, valinnainen/ Mekaniikkaa, lämpöä ja sähköä 4. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, valinnainen/ Kemikaalien käsittely
12(162) Oppimateriaalit ja lähteet: Oppikirjat Konetekniikan perusteet, WSOY.ISBN 9789526317366 Sähköiset ja muut lähteet USB-tikkukurssi koneenasennuksen perusteet. FESTO verkko-oppimismateriaalien kursseja valinnan mukaan Fluid SIM5 pneumatic- ja electrical- engineering-ohjelmistot FESTO Didactic- harjoitusmateriaalit Internet TEKNINEN PIIRUSTUS( 5p1AAPE1) Luokkaopetus, työsali, sähköiset verkot lukea asennus- ja kokoonpanopiirustuksia ja kytkentäkaavioita. HYDRAULIIKAN JA PNEUMATIIKAN ASENNUKSET(5p1AAPE2) Luokkaopetus, työsali, sähköiset verkot valita oikeat toimilaitteet ja komponentit ja rakentaa niistä toimivia järjestelmiä. SÄHKÖASENNUKSET(5p1AAPE3) Luokkaopetus, työsali, sähköiset verkot sähköturvallisuuden perusasiat, tietää sähköiset perussuureet ja tekee yksinkertaisia sähkömekaanisia ohjauksia. MEKAANISET ASENNUKSET(5p1AAPE4) Luokkaopetus, työsali, sähköiset verkot Opiskelija ymmärtää työ-, käyttö-, huolto- ja kokoonpano-ohjeita, laitteiden toimintaperiaatteita ja tekee laiteasennuksia.
13(162) Osaamismoduuli, osaamistavoitteet (tiedot, taidot, pätevyys) ja sisällöt TEKNINEN PIIRUSTUS (5p1AAPE1) lukea asennus- ja - tee piirustusten lukuharjoitukset - luokkaopetus lukea asennus- ja kokoonpanopiirustuksia lukea sähköisiä, pneumaattisia ja hydraulisia kytkentäkaavioita kokoonpanopiirustuksia ja kytkentäkaavioita. - piirrosmerkit - tee kytkentäkaavioiden lukuharjoitukset - tee simulaatioharjoitukset - tee piirustustehtävät - sähköiset materiaalit - itsenäinen opiskelu - työsali - viivatyypit ja niiden käyttö - mitoitus - mittakaavat - leikkauskuvannot Osaamismoduuli, osaamistavoitteet (tiedot, taidot, pätevyys) ja sisällöt HYDRAULIIKAN JA PNEUMATIIKAN ASENNUKSET(5p1AAPE2 ) valita oikeat toimilaitteet - valmista ja asenna putkia ja letkuja - luokkaopetus tunnistaa peruskomponenttien rakenteet, toiminnan ja piirrosmerkit sekä tietää hydrauliikka- ja pneumatiikkajärjestelmien ja komponentit ja rakentaa niistä toimivia järjestelmiä. - tee kytkentäharjoitukset - tee simulaatioharjoitukset - sähköiset materiaalit - itsenäinen opiskelu - työsali toimintaperiaatteet -paineilman tuottamisen perusasiat
14(162) paineilman tuottamisen perusasiat, kuten suodattamisen, kuivaamisen ja paineen säädön valita komponentit ja rakentaa yksinkertaisen jotain toimintoa mallintavan pneumaattisen järjestelmän - komponentit ja piirrosmerkit - putkien valmistus ja materiaalit - putki-, letku- ja johtoliitokset - järjestelmien toimintaperiaatteet - järjestelmien ohjaus Osaamismoduuli, osaamistavoitteet (tiedot, taidot, pätevyys) ja sisällöt SÄHKÖASENNUKSET(5p1AAPE3) sähköturvallisuuden - tee kirjalliset tehtävät - luokkaopetus sähköiset perussuureet sekä niiden matemaattiset ja fysikaaliset perusteet sekä riippuvuussuhteet, kuten Ohmin lain ja perusasiat tasa- ja vaihtovirrasta perusasiat, tietää sähköiset perussuureet ja tekee yksinkertaisia sähkömekaanisia ohjauksia. - tee asennusharjoitukset - tee simulaatioharjoitukset - tee sähkömekaaniset kytkentäharjoitukset - sähköiset materiaalit - itsenäinen opiskelu - työsali tiedollisesti ja taidollisesti perusasiat - komponenttien kiinnitys sähköturvallisuusstandardin SFS 6002 - johdinasennukset määrittämästä - Ohmin laki sähkötyöturvallisuuskoulutuksesta - tasa- ja vaihtovirta perusasiat sähköjärjestelmistä ja instrumentoinnista suorittaa sähkötekniikan perusmittauksia yleismittarilla - SFS 6002 standardi - suojamaadoitus - yleismittarin käyttö - sähköiset ohjaukset - johtimien materiaalit varmistaa työkohteen jännitteettömyyden ja
15(162) suojamaadoituksen tehdä yksinkertaisia sähkömekaanisia ohjauksia kaavioiden perusteella yleistä sähköturvallisuutta koskevien määräysten koneita ja laitteita ja niiden sähköasennuksia koskevat perusasiat Osaamismoduuli, osaamistavoitteet (tiedot, taidot, pätevyys) ja sisällöt MEKAANISET ASENNUKSET (5p1AAPE4) Opiskelija ymmärtää työ-, käyttö-, huolto- - tee mittausharjoitukset - luokkaopetus lukea työohjeita sekä käyttö- huoltokokoonpano-ohjeita koneiden ja toimilaitteiden toimintaperiaatteita, rakenteita ja koneenelimiä käyttää käsityövälineitä turvallisesti ja huolehtii niiden kunnosta tehdä laiteasennusmittauksia rulla- ja työntömitalla ja osaa käyttää konevesivaakaa ja kokoonpano-ohjeita, laitteiden toimintaperiaatteita ja tekee laiteasennuksia. - työvälineiden huolto ja käyttö - laiteasennukset ja mittaus - laakeriasennukset - ketju- ja hihna-asennukset - kierteet ja niiden tunnistus - siisteys ja järjestys - laatujärjestelmät asennuksissa - tee kirjalliset tehtävät - tee kytkimien linjaustehtävä - asenna voimansiirtovälitys - tee laakerointiharjoitukset - tee laiteasennusharjoitukset - suorita EA1- kortti hyväksytysti - sähköiset materiaalit - itsenäinen opiskelu - työsali selvittää tavallisimmat kierteet mittaamalla ja taulukoiden avulla sekä osaa tehdä - materiaalit ja niiden valinta - työturvallisuus
16(162) kierteitä manuaalisesti tehdä vierintälaakerien asennuksia ja ketjuja hihna-asennuksia sekä asentaa tiivisteitä tiedollisesti ja taidollisesti EA1:tä vastaavan ensiavun annon laatujärjestelmien mukaisen toiminnan ja laadunvalvonnan periaatteet asennuksessa
17(162) Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan koko koulutuksen ja opiskelun ajan antamalla opiskelijalle suullista tai kirjallista palautetta oppimisen etenemisestä. Jokainen opettaja käy palauteja kannustuskeskusteluita opiskelijoiden kanssa jatkuvasti (mitä opiskelija on oppinut, hänen on vielä opittava ja millä keinoin). Oppimista arvioidaan myös antamalla palautetta tehtävistä ja töistä. Opiskelija tekee itse arviointia omasta oppimisestaan. Oppimisen arvioinnin perusteella tehdään tarvittavat muutokset opiskelijan opetukseen ja oppimisen tukemiseen. Osaamisen arviointi Asennuksen ja automaation perustyöt tutkinnon osan ammattitaito arvioidaan ammattiosaamisen näytössä. Opiskelija osoittaa osaamisensa tekemällä tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin kuuluvia työtehtäviä työpaikkaolosuhteissa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Arviointimenetelmät Tehtävät, tuntiaktiivisuus, käytännön harjoitteet sekä arviointikeskustelut. Arvioijat Ammattiaineen opettajat Työssäoppimisen ohjaajat Arviointimenetelmät Ammattiosaamisen näyttö Arvioijat Arvioinnin suorittaa ammattiaineen opettaja ja työpaikkaohjaaja yhdessä tai erikseen ammattiosaamisen näytön suunnitelman mukaisesti. Opiskelijan itse arviointi huomioidaan arviointikeskustelussa, mutta se ei vaikuta arvosanaan. Muu osaamisen arviointi Tutkinnon osan arvosanan muodostuminen Asennuksen ja automaation perustyöt tutkinnon osan kokonaisarvosana muodostuu ammattiosaamisen näytön arviointikeskustelun pohjalta tehdyn arviointipäätöksen perusteella arvioinnin toteuttamissuunnitelman mukaisesti. Arvosanan korottaminen ja/tai uusiminen Ammattiosaamisen näytöstä saatua arviointia/arvosanaa voidaan korottaa. Hylätty ammattiosaamisen näyttö voidaan uusia. Ammattiaineen opettaja varmistaa yhdessä opiskelijan kanssa valmiudet ennen uuden ammattiosaamisen näytön järjestämistä.
18(162) 2.1.2 KONEISTUKSEN PERUSTYÖT (5p1KOPE) 15 OSP Tässä kaikille pakollisessa koneistuksen perustyöt tutkinnon osassa opiskelija oppii valmistamaan työpiirustusten mukaan osia (tarkkuusvaatimus karkea), jotka sisältävät pinnoiltaan yksinkertaisia koneistuksia manuaalisilla työstökoneilla, kuten lieriöpintojen sorvausta, tasopintojen jyrsintää, porausta ja kierteitystä. Hän osaa laatia yksinkertaisten koneenosien työpiirustuksia käsin piirtämällä ja CAD-ohjelmalla, tehdä kappaleiden viimeistelytyöt ja suorittaa valmiin kappaleen tarkastusmittaukset. Voit suorittaa tutkinnon osan siten, että valitset itsellesi sopivimman menetelmän (vrt. toteuttamistavat) tai osoitat aikaisemmin hankitun osaamisen. Keskustele aikaisemmin hankitusta osaamisesta ensin ryhmänohjaajasi kanssa ja esitä sitten joko aikaisemmin laatimasi aineisto (kts. ammattitaidon hankkimisen osaamisvaatimukset) tai tee tutkinnon osan osien tehtävä/tehtävät ja palauta ne ammattiaineen opettajalle. Tähän tutkinnon osaan integroidaan yhteisistä tutkinnon osista: 1. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, pakollinen / Äidinkieli 1, Opiskelu-, teksti- ja vuorovaikutusosaaminen, integroinnin painopisteenä suullinen esitys omalta alalta, kirjallinen raportti 2. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, pakollinen /Vieraat kielet, englanti, integroinnin painopisteenä oman ammattialan sanasto, suullinen ja kirjallinen vuorovaikutus asiakaspalvelutilanteissa 3. Matemaattisluonnontieteellinen osaaminen, pakollinen/ Tieto- ja viestintätekniikka, Sovellusohjelmat Oppimateriaalit ja lähteet: Oppikirjat Konetekniikan perusteet, WSOY.ISBN 9789526317366 Sähköiset ja muut lähteet USB -tikkukurssi koneistuksen perustyöt.
19(162) KONEENPIIRUSTUS(5p1KOPE1) Luokkaopetus, työsali, sähköiset verkot piirtää yksinkertaisen koneenpiirustuksen ja osaa tulkita valmiita piirustuksia valmistaakseen kappaleen. MITTAUSTEKNIIKKA (5p1KOPE2) Luokkaopetus, työsali, sähköiset verkot käyttää ja lukea erilaisia mittavälineitä valmistaakseen oikeanlaisen kappaleen. LASTUAVA TYÖ (5p1KOPE3) Luokkaopetus, työsali, sähköiset verkot käyttää koneistuksen työstökoneita turvallisesti ja ymmärtää kunkin työmenetelmän periaatteet. Osaamismoduuli, osaamistavoitteet (tiedot, taidot, pätevyys) ja sisällöt KONEENPIIRUSTUS ( 5p1KOPE1) piirtää yksinkertaisen - tee piirustustehtävät /-harjoitukset - luokkaopetus piirtää yksinkertaisen koneenpiirustuksen teknisen piirustuksen standardit, hallitsee teknisen konepiirustuksen koneenpiirustuksen ja osaa tulkita valmiita piirustuksia valmistaakseen kappaleen. - tee piirustusten lukuharjoitukset - sähköiset materiaalit - itsenäinen opiskelu - työsali projektioiden käännöt ja mitoittaa - kääntämisen periaatteet piirtämänsä koneenpiirustuksen - viivatyypit ja niiden käytön koneenpiirustuksen mittakaavat piirtää leikkauskuvannon - mitoitus ja toleranssimerkinnät - leikkauskuvannot - mittakaavat
20(162) Osaamismoduuli, osaamistavoitteet (tiedot, taidot, pätevyys) ja sisällöt MITTAUSTEKNIIKKA (5p1KOPE2) käyttää ja lukea erilaisia - tee kappaleiden mittausharjoitukset - luokkaopetus mitoittaa ja piirottaa työpiirustuksen mukaiset reikien paikat levylle mitata rullamitalla, työntömitalla ja mittavälineitä valmistaakseen oikeanlaisen kappaleen. - tee mitta-asteikkojen lukutehtävät - sähköiset materiaalit - itsenäinen opiskelu - työsali mikrometrillä - rullamitan, työntömitan ja mikrometrin tunnistaminen ja käyttö - erilaiset mitta-asteikot - mittavälineiden oikea käsittely Osaamismoduuli, osaamistavoitteet (tiedot, taidot, pätevyys) ja sisällöt LASTUAVA TYÖ (5p1KOPE3) käyttää koneistuksen - tee porauksen-, sorvauksen- ja - luokkaopetus porakoneen, sorvin ja jyrsinkoneen rakenteen eri koneistusmenetelmien työstöliikkeet ja osaa nimetä ne eri koneistusmenetelmille työstökoneita turvallisesti ja ymmärtää kunkin työmenetelmän periaatteet. - konetyypit - työstöarvot jyrsinnän menetelmäharjoitukset - tee teroitusharjoitukset - tee harjoitustyöt (valmistettavat kappaleet) - suorita työturvakorttikoulutus hyväksytysti - sähköiset materiaalit - itsenäinen opiskelu - työsali
21(162) tietää työstöterätyypit ja terämateriaalit sekä niiden käytön ja merkityksen työstötapahtumassa laskea työstöarvot pikateräs- ja kovametalliterille sekä terien pintojen, särmien ja kulmien määrittelyn perusteet sorvata lieriöpintoja ja viisteitä, joiden tarkkuusvaatimukset ovat vähäisiä käyttää keskiö- ja kierukkaporaa, kierretappia ja kierreleukoja sorvissa valita työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät sekä osaa asettaa terän oikein sorviin asettaa jyrsinkoneen pöydälle ruuvipuristimen ja kiinnittää siihen koneistettavan kappaleen niin, ettei se vahingoitu jyrsiä jyrsinkoneella tasopintoja valita jyrsinkoneeseen työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät sekä osaa asettaa terän oikein käyttää erilaisia porakoneita ja poraustyökaluja kiinnittää porattavan kappaleen koneruuvipuristimeen tunnistaa eri kierretyypit ja osaa kierteittää reikiä työpiirustuksen - terätyypit ja -materiaalit - kappaleen kiinnitykset - terien teroitukset - sorvin, jyrsimen ja porakoneen hallinta ja turvallinen työskentely
22(162) mukaisesti valita porakoneeseen työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät sekä osaa asettaa terän oikein teroittaa käsivaraisesti poran hiomakoneella valmistaa kierteitä kierretapilla ja kierrepakalla valita oikean poranterän kierrereikään viimeistellä valmistamansa kappaleen tiedollisesti ja taidollisesti työturvallisuuskorttia vastaavat asiat niin, että hänellä on valmius työturvallisuuskortin suorittamiseen.
23(162) Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan koko koulutuksen ja opiskelun ajan antamalla opiskelijalle suullista tai kirjallista palautetta oppimisen etenemisestä. Jokainen opettaja käy palauteja kannustuskeskusteluita opiskelijoiden kanssa jatkuvasti (mitä opiskelija on oppinut, hänen on vielä opittava ja millä keinoin). Oppimista arvioidaan myös antamalla palautetta tehtävistä ja töistä. Opiskelija tekee itse arviointia omasta oppimisestaan. Oppimisen arvioinnin perusteella tehdään tarvittavat muutokset opiskelijan opetukseen ja oppimisen tukemiseen. Osaamisen arviointi Koneistuksen perustyöt tutkinnon osan ammattitaito arvioidaan ammattiosaamisen näytössä. Opiskelija osoittaa osaamisensa valmistamalla jonkin koneistettavan osan. Työn valmistamisessa tarvitaan kärkisorvia, jyrsinkonetta ja porakonetta. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Arviointimenetelmät Tehtävät, tuntiaktiivisuus, käytännön harjoitteet sekä arviointikeskustelut Arvioijat Ammattiaineen opettajat Työssäoppimisen ohjaajat Arviointimenetelmät Ammattiosaamisen näyttö Arvioijat Arvioinnin suorittaa ammattiaineen opettaja ja työpaikkaohjaaja yhdessä tai erikseen ammattiosaamisen näytön suunnitelman mukaisesti. Opiskelijan itse arviointi huomioidaan arviointikeskustelussa, mutta se ei vaikuta arvosanaan. Muu osaamisen arviointi Tutkinnon osan arvosanan muodostuminen Koneistuksen perustyöt tutkinnon osan kokonaisarvosana muodostuu ammattiosaamisen näytön arviointikeskustelun pohjalta tehdyn arviointipäätöksen perusteella arvioinnin toteuttamissuunnitelman mukaisesti. Arvosanan korottaminen ja/tai uusiminen Ammattiosaamisen näytöstä saatua arviointia/arvosanaa voidaan korottaa. Hylätty ammattiosaamisen näyttö voidaan uusia. Ammattiaineen opettaja varmistaa yhdessä opiskelijan kanssa valmiudet ennen uuden ammattiosaamisen näytön järjestämistä.
24(162) 2.1.3 LEVYTÖIDEN JA HITSAUKSEN PERUSTYÖT (5p1LHPE) 15 OSP Tässä kaikille pakollisessa levytöiden ja hitsauksen perustyöt tutkinnon osassa opiskelija oppii valmistamaan työpiirustusten mukaan jonkin yksinkertaisen ohutlevytyökokonaisuuden, siihen liittyvät perustyöt, polttoleikkauksen ja levyjen liitämisen eri menetelmillä sekä hallitsee hitsauksen kaasu-, puikko- ja MAG- hitsausprosesseilla. Lisäksi osaa laatia levykappaleiden työpiirustuksia käsin piirtämällä ja CAD-ohjelmalla sekä tehdä kappaeleiden viimeistelytyöt ja tarkistusmittaukset. Voit suorittaa tutkinnon osan siten, että valitset itsellesi sopivimman menetelmän (vrt. toteuttamistavat) tai osoitat aikaisemmin hankitun osaamisen. Keskustele aikaisemmin hankitusta osaamisesta ensi ryhmänohjaajasi kanssa ja esitä sitten joko aikaisemmin laatimasi aineisto (kts. ammattitaidon hankkimisen osaamisvaatimukset) tai tee tutkinnon osan osien tehtävä/tehtävät ja palauta ne ammattiaineen opettajalle. Tähän tutkinnon osaan integroidaan yhteisistä tutkinnon osista: 1. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, pakollinen /Toinen kotimainen kieli, Ruotsi, integroinnin painopisteenä vuorovaikutus, kirjalliset ohjeet, oman ammattialan sanasto 2. Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, pakollinen/ Yhteiskuntataidot, integroinnin painopisteenä Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteiden noudattaminen 3. Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, pakollinen/ Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto, integroinnin painopisteenä Työ ja terveys, ergonomia, ammattikuntopiiri Oppimateriaalit ja lähteet: Oppikirja Konetekniikan perusteet, WSOY.ISBN 9789526317366 Sähköiset ja muut lähteet USB -tikkukurssi levytöiden ja hitsauksen perustyöt.
25(162) KONEENPIIRUSTUS( 5p1LHPE1) Luokkaopetus, työsali, sähköiset verkot piirtää yksinkertaisen koneenpiirustuksen ja osaa tulkita valmiita piirustuksia valmistaakseen kappaleen. KÄSITYÖVÄLINEET JA KONEET (5p1LHPE2) Luokkaopetus, työsali, sähköiset verkot valmistaa ohutlevytuotteen valitsemillaan käsityökaluilla ja koneilla mittatarkasti ja turvallisesti. LEVYTYÖT( 5p1LHPE3) Luokkaopetus, työsali, sähköiset verkot käyttää levyleikkuria, sekä pyöristys- ja kulmauskoneita turvallisesti ja ymmärtää kunkin työmenetelmän periaatteet. HITSAUS- JA LIITOSTEKNIIKA ( 5p1LHPE4) valita valmistamiinsa levytöihin parhaiten sopivan hitsausprosessin, juotoksen tai muun liitosteknisen menetelmän. POLTTOLEIKKAUS (5p1LHPE5) laittaa ja säätää happi- ja asetyleenilaiteet polttokuntoon sekä tekee siistin polttojäljen. Osaamismoduuli, osaamistavoitteet (tiedot, taidot, pätevyys) ja sisällöt KONEENPIIRUSTUS ( 5p1LHPE1) piirtää yksinkertaisen - tee piirustustehtävät /-harjoitukset - luokkaopetus lukea levykappaleiden työpiirustuksia, hahmottaa kappaleen kuvannoista ja ymmärtää mitoitusmerkinnät ja tavalliset koneenpiirustuksen ja osaa tulkita valmiita piirustuksia valmistaakseen kappaleen. - tee piirustusten lukuharjoitukset - sähköiset materiaalit - itsenäinen opiskelu - työsali hitsausmerkinnät - kääntämisen periaatteet piirtää kuvantoja yksinkertaisista levyosista, osaa projektioiden käännöt sekä osaa piirtää leikkauskuvantoja ja - viivatyypit ja niiden käytön - mitoitus - mittakaavat
26(162) mitoittaa - leikkauskuvannot - toleranssimerkinnät Osaamismoduuli, osaamistavoitteet (tiedot, taidot, pätevyys) ja sisällöt KÄSITYÖVÄLINEET JA - KONEET (5p1LHPE2) valmistaa - tee työpiirustuksen mukainen piirrotus- - luokkaopetus leikata levyjä kuhunkin työhön parhaiten soveltuvilla levysaksilla, kuvioleikkureilla ja nakertajilla piirrotusmerkintöjen ohutlevytuotteen valitsemillaan käsityökaluilla ja koneilla mittatarkasti ja turvallisesti. ja mitoitustehtävä - tee työpiirustuksen mukainen ohutlevytyö - sähköiset materiaalit - itsenäinen opiskelu - työsali mukaisesti tehdä ruuvi- ja vetoniittiliitoksia - levysakset, kuvioleikkuri tai nakertaja - ruuvi- ja vetoniittiliitokset - käsityökalujen oikea ja turvallinen käsittely
27(162) Osaamismoduuli, osaamistavoitteet (tiedot, taidot, pätevyys) ja sisällöt LEVYTYÖT( 5p1LHPE3) käyttää levyleikkuria, - tee työpiirustuksen mukainen - luokkaopetus piirrottaa ja osaa keskeisimmät piirrottamiseen liittyvät mittaus- ja piirtämistekniset ratkaisut, kuten janan sekä pyöristys- ja kulmauskoneita turvallisesti ja ymmärtää kunkin työmenetelmän periaatteet. levykokoonpanotyö - tee harjoitustyöt (valmistettavat kappaleet) - sähköiset materiaalit - itsenäinen opiskelu - työsali puolittanen, kohtisuoran piirtäminen sekä kulman ja ympyrän jakaminen osiin - levyleikkurityypit, säädöt, käyttö - porakoneen hallinta ja turvallinen leikata levyjä suuntaleikkurilla, tehdä perussäädöt sekä levyjen asetukset ja kiinnitykset mittojen mukaan kulmata ja pyöristää levyaihioita työskentely - levynpyöristyskoneen hallinta ja turvallinen käyttö - levynkulmauskoneen hallinta ja turvallinen käyttö käyttää erilaisia hioma- ja porakoneita yleisimmissä hionta-, katkaisu ja poraustöissä tehdä työstettyjen kappaleiden viimeistelytyöt sekä käsityökaluilla että koneilla käyttää pylväs- tai säteisporakonetta ja porata levyihin reikiä mitata pituus- ja kulmamittoja
28(162) Osaamismoduuli, osaamistavoitteet (tiedot, taidot, pätevyys) ja sisällöt HITSAUS- JA LIITOSTEKNIIKAT (5p1LHPE4) valita valmistamaansa - tee kaasuhitsaustyö /-harjoitukset - luokkaopetus hitsata kaasuhitsausprosessilla hitsauksen perusteet puikkohitsausprosessilla hitsauksen perusteet MAGhitsausprosessilla levyosien liittämisen yhdellä juotosmenetelmällä levytyöhön parhaiten sopivan hitsausprosessin, juotoksen tai muun liitosteknisen menetelmän. - kaasuhitsaus - puikkohitsaus - mag-hitsaus - juottaminen - tee puikkohitsaustyö /-harjoitukset - tee MAG- hitsaustyö /-harjoitukset - tee juotostyö /-harjoitukset - suorita tulityökorttikoulutus hyväksytysti - sähköiset materiaalit - itsenäinen opiskelu - työsali tiedollisesti ja taidollisesti tulitöiden turvallisuuteen liittyvät asiat niin, että - tulityöt - työturvallisuus hänellä on valmius tulityökortin suorittamiseen.
29(162) Osaamismoduuli, osaamistavoitteet (tiedot, taidot, pätevyys) ja sisällöt POLTTOLEIKKAUS (5p1LHPE5) laittaa ja säätää happi- ja - tee polttoleikkausharjoitukset - luokkaopetus polttoleikata levyjä käsivaraisesti piirrotusten mukaan asetyleenilaiteet polttokuntoon sekä tekee siistin polttojäljen. erivahvuisin levyihin käsivaraisesti - sähköiset materiaalit - työsali - polttoleikkauslaitteet - kaasut - käyttöhuolto
30(162) Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan koko koulutuksen ja opiskelun ajan antamalla opiskelijalle suullista tai kirjallista palautetta oppimisen etenemisestä. Jokainen opettaja käy palauteja kannustuskeskusteluita opiskelijoiden kanssa jatkuvasti (mitä opiskelija on oppinut, hänen on vielä opittava ja millä keinoin). Oppimista arvioidaan myös antamalla palautetta tehtävistä ja töistä. Opiskelija tekee itse arviointia omasta oppimisestaan. Oppimisen arvioinnin perusteella tehdään tarvittavat muutokset opiskelijan opetukseen ja oppimisen tukemiseen. Osaamisen arviointi Levytöiden ja hitsauksen perustyöt tutkinnon osan ammattitaito arvioidaan ammattiosaamisen näytössä. Opiskelija osoittaa osaamisensa valmistamalla ohutlevytyökokonaisuuden tai kokonaisuuksia, jossa osia liitetään liimaamalla, juottamalla ja hitsaamalla. Mainituista liitostavoista kahden osaaminen voidaan osoittaa ohutlevytyökokonaisuudesta erillisinä levyjen liitoksina. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Arviointimenetelmät Tehtävät, tuntiaktiivisuus, käytännön harjoitteet sekä arviointikeskustelut Arvioijat Ammattiaineen opettajat Työssäoppimisen ohjaajat Arviointimenetelmät Ammattiosaamisen näyttö Arvioijat Arvioinnin suorittaa ammattiaineen opettaja ja työpaikkaohjaaja yhdessä tai erikseen. Opiskelijan itse arviointi huomioidaan arviointikeskustelussa, mutta se ei vaikuta arvosanaan. Muu osaamisen arviointi Tutkinnon osan arvosanan muodostuminen Levytöiden ja hitsauksen perustyöt tutkinnon osan kokonaisarvosana muodostuu ammattiosaamisen näytön arviointikeskustelun pohjalta tehdyn arviointipäätöksen perusteella arvioinnin toteuttamissuunnitelman mukaisesti. Arvosanan korottaminen ja/tai uusiminen Ammattiosaamisen näytöstä saatua arviointia/arvosanaa voidaan korottaa. Hylätty ammattiosaamisen näyttö voidaan uusia. Ammattiaineen opettaja varmistaa yhdessä opiskelijan kanssa valmiudet ennen uuden ammattiosaamisen näytön järjestämistä.
31(162) 2.2 VALMISTUSTEKNIIKAN OSAAMISALAN PAKOLLINEN TUTKINNON OSA 2.2.1 KONEISTUS (5p1KONE) 30 OSP Tutkintonimikekohtaisessa koneistus tutkinnon osassa (pakollinen tai valinnainen) opiskelija hallitsee monipuolisesti lastuavassa työstössä käytettävät koneet ja laitteet, koneistuksen periaatteet, terät ja terämateriaalit, leikkuunesteet sekä raaka-aineet niin, että hän pystyy valmistamaan työpiirustuksen mukaisia, teollisuuden mitta- ja laatuvaatimukset täyttäviä monimuotoisia kappaleita. Voit suorittaa tutkinnon osan siten, että valitset itsellesi sopivimman menetelmän (vrt. toteuttamistavat) tai osoitat aikaisemmin hankitun osaamisen. Keskustele aikaisemmin hankitusta osaamisesta ensi ryhmänohjaajasi kanssa ja esitä sitten joko aikaisemmin laatimasi aineisto (kts. ammattitaidon hankkimisen osaamisvaatimukset) tai tee tutkinnon osan osien tehtävä/tehtävät ja palauta ne ammattiaineen opettajalle. Tämä tutkinnon osa sisältää työssäoppimista vähintään 10 osp. Tähän tutkinnon osaan integroidaan yhteisistä tutkinnon osista: 1. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, pakollinen /Äidinkieli 2, Mediaosaaminen ja ammatillinen viestintä, integroinnin painopisteenä, Ammattiosaamisen kuvaaminen eri medioita käyttäen 2. Matemaattisluonnontieteellinen osaaminen, pakollinen/matematiikkaa 2, Geometriaa, menekki ja kustannuslaskelmat 3. Matemaattisluonnontieteellinen osaaminen, pakollinen/ Fysiikka ja kemia, integroinnin painopisteenä Fysiikan suureet ja mittayksiköt, Työympäristön kemialliset aineet 4. Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, pakollinen/työelämätaidot, integroinnin painopisteenä Työpaikan toimintaan ja työhön perehtyminen, työyhteisössä toimiminen 5. Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, pakollinen/ Yrittäjyys ja yritystoiminta, integroinnin painopisteenä Oman alan yhteistyökumppaneiden ja ammatillisten verkostojen selvittäminen Tähän tutkinnon osaan integroidaan yhteisen tutkinnon osan valinnaisia opintoja.
32(162) Oppimateriaalit ja lähteet: Oppikirjat Koneistustekniikat, WSOY. ISBN-13: 9789510271568 Sähköiset ja muut lähteet USB -tikkukurssi koneistus. KONEENPIIRUSTUS (5p1KONE1) Luokkaopetus, työsali, sähköiset verkot, TOP lukea ja piirtää osa- ja kokoonpanopiirustuksia, käyttää CAD-ohjelmaa sekä hallitsee valmistus- ja geometriset toleranssit. MATERIAALITEKNIIKKA ( 5p1KONE2) Luokkaopetus, työsali, sähköiset verkot, TOP Opiskelija tuntee materiaalitekniikan ja lämpökäsittelyn perusasiat, kuten merkinnät ja ominaisuudet, lämpökäsittelyn tarkoituksen ja menetelmät. LASTUAVA TYÖ(5p1KONE3) Luokkaopetus, työsali, sähköiset verkot, TOP valmistaa monimuotoisia, tarkkamittaisia ja hyvän pinnanlaadun omaavia kappaleita. CNC-TEKNIIKAN PERUSTEET( 5p1KONE4) Luokkaopetus, työsali, sähköiset verkot, TOP Opiskelija oppii CNC koneiden ohjelmoinnin perusteet ja keskeiset käsitteet sekä koneiden rakenteen ja toimintaperiaatteet Osaamismoduuli, osaamistavoitteet (tiedot, taidot, pätevyys) ja sisällöt
33(162) KONEENPIIRUSTUS (5p1KONE1) lukea ja piirtää osa- ja - tee piirustustehtävät käsin ja - luokkaopetus ymmärtää koneenpiirustuksen projektioita, leikkauskuvantoja, mitoituksia sekä niihin liittyviä toleransseja ja pintamerkkejä kokoonpanopiirustuksia, käyttää CADohjelmaa sekä hallitsee valmistus- ja geometriset toleranssit. tietokoneella - tee piirustusten ja osaluetteloiden lukuharjoitukset - sähköiset materiaalit - itsenäinen opiskelu - työsali - TOP - geometriset toleranssit koneenpiirustuksen CAD-ohjelmalla - pintamerkit - osaluettelon ja kokoonpanopiirustuksen väliset merkinnät, myös englanniksi - osa- ja pääkokoonpanot - jonkin CAD-ohjelman käyttö Osaamismoduuli, osaamistavoitteet (tiedot, taidot, pätevyys) ja sisällöt MATERIAALITEKNIIKKA (5p1KONE2) Opiskelija tuntee materiaalitekniikan ja - tee metallien tunnistustehtävät - luokkaopetus materiaalitekniikan ja terästen lämpökäsittelyn perusteet valita piirustuksen mukaisen materiaalin ja työvarat sekä määrittää oikean työstöjärjestyksen lämpökäsittelyn perusasiat, kuten merkinnät ja ominaisuudet, lämpökäsittelyn tarkoituksen ja menetelmät. - tee piirustusmerkintöjen tulkitsemistehtävät - tee karkaisuharjoitukset - sähköiset materiaalit - itsenäinen opiskelu - työsali - TOP - rakenneterästen merkinnät - metallien ominaisuudet
34(162) - karkaisun periaate - karkaisun ja päästön merkitys Osaamismoduuli, osaamistavoitteet (tiedot, taidot, pätevyys) ja sisällöt LASTUAVA TYÖ( 5p1KONE3) valmistaa monimuotoisia, - tee poraus-, sorvaus-, jyrsintä ja - luokkaopetus käyttää erilaisia mittavälineitä sekä tarkastaa ja asettaa mittavälineen ennen käyttöä käyttää kärkisorvia, yleisjyrsinkonetta, tasohiomakonetta ja erilaisia porakoneita turvallisesti suojavarusteita käyttäen kiinnittää koneistettavan kappaleen niin, että kappaleen muoto- ja mittatarkkuus sekä pinnanlaatu säilyvät piirustuksen mukaisina tehdä tarvittavat apukoneistukset kiinnitystä varten tarkkamittaisia ja hyvän pinnanlaadun omaavia kappaleita. - mittavälineen kalibrointi ja käyttö - työstökoneiden turvallinen käyttö - kappaleiden kiinnitys - työstöarvot - kierteiden sorvaus - kartioiden sorvaus - jakolaitteen käyttö - kellotukset - terien kunnostus - kalvinta hiontaharjoitukset (esim. koneruuvipuristin) - tee terien valmistus- ja teroitusharjoitukset - suorita mikrometrin kalibrointi - tee jakolaitteen käyttöharjoitus - tee kiinnittimien ja kappaleiden kellotukset - sähköiset materiaalit - itsenäinen opiskelu - työsali - TOP määrittää taloudelliset työstöarvot eri terille ja erilaisille raaka-aineille sorvata kappaleita, joissa on - tasohionta ja hiomalaikat - kappaleen viimeistely - työturvallisuus monimuotoisia ulko- ja sisäpuolisia koneistettavia pintoja: taso-, lieriö- ja