Moottorikelkkaonnettomuudet 1992-2003

==================================================================================== ==================================================================================== Moottorikelkkaonnettomuudet 1992-2003 Reijo Köngäs 27.10.2004 ISBN 951 9346 54 6 (nid.) ISBN 951 9346 55 4 (verkkojulkaisu, pdf.) ================================================================================== LIIKENNEVAKUUTUSKESKUS Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta (VALT) Pieni teollisuuskatu 7, 02920 Espoo

Moottorikelkkaonnettomuudet vv. 1992-2003 LIIKENNEVAKUUTUSKESKUS Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta (VALT) Raportin on laatinut ylikonstaapeli Reijo Köngäs. Ortopedi Kari Koskinen on kirjoittanut osuuden Suojakypärän käytön yleisyys ja sen merkitys moottorikelkkailuun liittyvien pään alueen tapaturmien vaikeusasteen vähentämisessä. ISBN 951 9346 54 6 (nid.) ISBN 951 9346 55 4 (verkkojulkaisu, pdf.)

SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ SAMMANDRAG SUMMARY... 3 1. YLEISTÄ... 6 1.1 Tutkimuksen taustaa... 6 1.2 Tutkimuksen aineisto... 6 2. KUOLEMAAN JOHTANEET MOOTTORIKELKKAONNETTOMUUDET 1992 2003... 6 2.1 Yleistä... 6 2.2 Onnettomuuksissa kuolleet v. 1992 2003... 6 2.3 Kuolleiden määrä suhteutettuna rekisteröityjen moottorikelkkojen määrään vuosina 1996 2003... 7 2.4 Onnettomuuksissa kuolleiden määrä lääneittäin vuosina 1994 2003... 8 2.5 Moottorikelkkaonnettomuuksissa kuolleiden ikä vuosina 1996 2003... 9 2.6 Alkoholionnettomuudet vuosina 1996 2003... 9 2.7 Onnettomuuspaikka... 11 2.8 Jäällä tapahtuneet onnettomuudet vuosina 1996 2003... 12 2.9 Tiellä tapahtuneet onnettomuudet vuosina 1996 2003... 12 3. VAHINKOJEN MÄÄRÄ... 12 3.1 Henkilövahinkojen määrä Lapin läänissä kunnittain vuosina 1990, 1995 ja 1999... 13 3.2 Rekisterissä olevien moottorikelkkojen määrä... 15 4. LIIKENNEVAKUUTUKSESTA KORVATTUJEN VAHINKOJEN TARKASTELUA... 15 4.1 Onnettomuudet kuukausittain vuonna 2002... 15 4.2 Onnettomuudet viikonpäivittäin vuonna 2002... 16 4.3 Onnettomuudet kellonajoittain vuonna 2002... 17 4.4 Onnettomuudet lääneittäin vuonna 2002.... 17 5. TUTKIJALAUTAKUNTA-AINEISTOSTA POIMITTUJEN VAHINKOJEN TARKASTELUA... 18 5.1 Matkan pääasiallinen tarkoitus... 18 5.2 Onnettomuuspaikka... 18 5.3 Onnettomuus tilanne ja olosuhteet... 19 5.4 Aika vahingonvaaran tajuamisesta vahinkoon... 19 5.5 Tärkein estotoimi... 20 5.6 Ajoneuvon käyttäytyminen... 21 5.7 Kuljettajan ajokokemus... 21 5.8 Suojakypärän käyttö... 21 5.9 Suojakypärän käytön vaikutus.... 21 5.10 Kuljettajan ikä ja sukupuoli.... 22 6. POHDINTAA... 23 6.1 Ajonopeudet... 23 6.2 Alkoholi... 24 6.3 Suojakypärän käytön yleisyys ja sen merkitys moottorikelkkailuun liittyvien pään alueen tapaturmien vaikeusasteen vähentämisessä... 24 7. YHTEENVETO... 27 LÄHTEET... 28

TIIVISTELMÄ Vuosina 2001 2003 maassamme kuoli 33 henkilöä 28:ssa moottorikelkkaonnettomuudessa. Onnettomuuksissa kuolleista 45% oli nauttinut alkoholia. Alkoholia nauttineiden osuus onnettomuuksissa on kuitenkin kääntynyt selvään laskuun. Vuosien 1994 1995 onnettomuuksissa alkoholia nauttineiden osuus oli 69% ja vuosien 1996 2000 onnettomuuksissa alkoholia nauttineiden osuus oli 61%. Moottorikelkkaonnettomuuksissa kuolleet olivat kaikki viettämässä vapaa-aikaa. Kaksi henkilöä kuoli ohjatulla safarilla. Jää on moottorikelkkailijalle vaarallisinta aluetta. Vuosina 2001 2003 jääalueella kuoli 23 henkilöä (70%), tiealueilla 5 (15%), metsässä tapahtuneissa onnettomuuksissa 4 ja moottorikelkkareitillä kuoli yksi henkilö. Kuolleista hukkui 16 henkilöä ja yksi paleltui kuoliaaksi märissä vaatteissa. Viisi henkilöä kuoli ajettuaan moottorikelkalla rantakiviin. Yksi henkilö kuoli, kun takana tullut moottorikelkka ajoi reessä istuneen henkilön päälle. Kuolemaan johtaneet onnettomuudet ovat selvästi vähentyneet kymmenen vuoden aikana. Onnettomuudet ovat vähentyneet Itä-Suomen ja Oulun läänin alueella, mutta lisääntyneet Länsi- ja Etelä- Suomen alueella. Turvavarusteiden käyttämisen tärkeyttä on edelleen valistuksella ja muilla keinoilla jatkettava, sillä hukkuneista kahdeksan henkilöä olisi todennäköisesti pelastunut, mikäli he olisivat käyttäneet kelluntapukua. Suojakypärää käyttämällä tai sen kunnollisella kiinnittämisellä olisi pelastunut neljä henkilöä. Näiden lisäksi Lapissa suoritetuissa tutkimuksissa suojakypärän käyttäminen pelasti mahdollisesti neljän ihmisen hengen. Pään alueen vammat estyivät varmuudella 12 henkilöllä. Suojakypärän käyttäminen esti tai lievensi pään alueen vammoja n. 60% henkilöistä. Vakuutusyhtiöiden liikennevakuutuksen perusteella korvattavien onnettomuuksien määrä on selvästi lisääntynyt muualla, paitsi Lapin läänissä, jossa määrä on laskenut alle puoleen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Moottorikelkkaonnettomuus on hyvin äkillinen tapahtuma. Kuljettajista 71% ei tajunnut lainkaan, että onnettomuus tapahtui. Yhden sekunnin toiminta-aika jäi 11%:lle ja kahden sekunnin toimintaaika 7%:lle kuljettajista. Näyttääkin siltä, että 89% kuljettajista ei ehtinyt tehdä juuri mitään onnettomuuden estämiseksi. Heille jäi toiminta-aikaa kaksi sekuntia. Onnettomuuteen joutuneista henkiinjääneistä kuljettajista 67% ilmoitti, ettei ehtinyt tehdä mitään onnettomuuden estämiseksi. Kahdessa aikaisemmassa raportissa 58% ja 40% kuljettajista ilmoitti, ettei ehtinyt tehdä mitään vahingon välttämiseksi. Moottorikelkkaonnettomuus on tullut yhä useammalle kuljettajalle täydellisenä yllätyksenä. Moottorikelkkaonnettomuuksia tapahtuu myös hyvin kokeneille kuljettajille. Kuljettajista 46% oli ajanut aikaisemmin moottorikelkalla yli 20 000 km. Onnettomuuteen joutuneista kuljettajista 28% oli aikaisemmin ajanut moottorikelkalla alle 700 km. Suomessa oli vuoden 2003 lopussa moottorikelkkoja rekisterissä 97936 kpl. Vuosittain uusia moottorikelkkoja myydään yli 5000 kpl. Rekisterissä olevin kelkkojen määrä ei kuitenkaan lisäänny kuin n. 1500 kelkalla vuodessa, koska rekisteristä myös poistuu moottorikelkkoja. 3

SAMMANDRAG Åren 2001 2003 omkom i vårt land 33 personer i 28 snöskoterolyckor. Av de omkomna hade 45 % förtärt alkohol. Andelen förolyckade som varit alkoholpåverkade har dock minskat klart. I olyckorna åren 1994 1995 var siffran för alkoholpåverkade dödsoffer 69 % och åren 1996-2000 var de alkoholpåverkades andel 61 %. För alla omkomna under perioden 2001 2003 inträffade olyckan vid fritidsaktivitet. Två personer omkom under guidad snöskotersafari. Is är det farligaste elementet för snöskoterförare. På isområden förolyckades 23 personer (70 %) åren 2001 2003, på vägområden fem (15 %), i skog fyra och på snöskoterled en person. Av de omkomna drunknade 16 medan en frös till döds i våta kläder. Fem personer dog då de kört med snöskoter mot strandstenarna. En person som satt i en släde blev påkörd bakifrån av en snöskoter och omkom av skadorna. Snöskoterolyckorna med dödlig utgång har blivit klart färre under de senaste tio åren. Olyckorna har minskat i Östra Finlands och Uleåborgs län men ökat i Västra Finlands och Södra Finlands län. Fortsättningsvis gäller det att genom upplysning och andra metoder betona vikten av att använda skyddsutrustning. Av de drunknade hade åtta personer sannolikt överlevt om de haft flytdräkt. Fyra personer hade överlevt om de använt skyddshjälm eller haft den ordentligt fastsatt. Därtill har undersökningar i Lappland visat att användningen av skyddshjälm troligen räddade fyra personers liv. Skyddshjälmen skyddade med säkerhet tolv personer från huvudskador. Hos ca 60 % av personerna blev huvudskador förebyggda eller lindrigare tack vare bruket av hjälm. Antalet snöskoterolyckor som försäkringsbolagen ersätter med stöd av trafikförsäkringen uppvisar en klar ökning på andra håll än i Lappland, där antalet mer än halverats under de senaste tio åren. En snöskoterolycka sker mycket snabbt. Av förarna uppfattade 71 % inte ens faran. En sekund på sig att agera hade 11 % och för 7 % var tiden två sekunder. Man kan säga att 89 % av förarna knappt hann göra någonting alls för att förhindra olyckan. De hade högst två sekunder på sig att agera. Av de snöskoterförare som råkat ut för en olycka och överlevt uppgav 67 % att de inte hann göra något för att förhindra att olyckan inträffade. I två tidigare rapporter uppgav 58 % respektive 40 % av förarna att de inte hann göra något för att förhindra olyckan. För allt fler förare har en snöskoterolycka kommit som en total överraskning. Snöskoterolyckor drabbar även mycket erfarna förare. Av olycksförarna hade 46 % tidigare kört mera än 20 000 km med snöskoter. 28 % av förarna hade kört snöskoter mindre än 700 km. Vid utgången av år 2003 fanns det i Finland 97 936 snöskotrar i registret. Årligen säljs över 5 000 nya snöskotrar. Antalet registrerade snöskotrar ökar dock med bara ca 1 500, eftersom skotrar också avförs ur registret. 4

SUMMARY In 2001 to 2003, snowmobile accidents claimed a total of 33 lives in Finland. Nearly half of the fatalities, or 45%, had consumed alcohol. The proportion of DUI snowmobilers came sharply down from earlier years: in 1994 to 1995, 69% of the casualties had consumed alcohol, and in 1996 to 2000 the rate was 61%. All of the 33 persons that died in snowmobile accidents in 2001 to 2003 were off work at the time of the accident. Two persons died on a guided safari. Ice is the most dangerous ground for snowmobiling. In 2001 to 2003, 23 snowmobilers (70%) lost their lives on ice, five (15%) died in road areas, four in forest conditions and one on a snowmobile trail. A total of 16 persons drowned and one froze to death in wet clothes. Five snowmobilers died crashing against rocks on the shore. One died in a snowmobile sled when the person driving behind ran over the sled. Snowmobile fatalities have decreased significantly in the past ten years. Accident numbers have come down in eastern Finland and the Oulu province further north but increased in southern and western Finland. The role of safety equipment needs to be underscored through education and other means, because eight of the drowned persons would probably have been saved if they had worn a floating suit. Use of protective helmet or proper fastening of such helmet would have saved four lives. By contrast, use of protective helmet probably did save four lives in Lapland and prevented head injuries to 12 persons with certainty. Protective helmet prevented or mitigated head injuries to 60% of the persons involved. The number of snowmobile accidents covered by motor liability insurance has substantially increased in Finland except for Lapland, where the number has come down to less than half in the past ten years. Snowmobile accident is a very sudden event. Most of the drivers, 71%, did not realise at all that the accident happened. Only 11% of the drivers realised the danger one second before the crash and 7% saw the situation two seconds before. The indications are that 89% of the snowmobilers had no time to do really anything, as they were left with only two seconds or less to act. Of the drivers surviving the accident, 67% said they had no time to do anything to prevent the crash. In two earlier surveys, this rate was 58% and 40%. For an increasing number of snowmobilers, the accident comes as a complete surprise. Experienced drivers also meet with snowmobile accidents. Of the drivers covered by this survey, 46% had been driving a snowmobile over 20,000km, while 28% had less than 700km driving experience. At the end of 2003, there were 97,936 snowmobiles registered in Finland. Although some 5,000 new snowmobiles are bought every year, the number of registered vehicles does not rise more than 1,500 a year, because old snowmobiles are removed from the register at the same time. 5

1. YLEISTÄ 1.1 Tutkimuksen taustaa Moottorikelkkaonnettomuuksista on tehty erilaisia selvityksiä ja raportteja 1980-luvulta alkaen. Lapin lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosaston toimesta julkaistiin selvitys vuonna 1990. Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunnan (VALT) toimesta on tehty kolme raporttia jotka käsittivät vuodet 1991 1993, 1994 1995 ja 1996 2000. Lapin läänin liikennevahinkojen tutkijalautakunta on tutkinut kuolemaan johtaneita moottorikelkkaonnettomuuksia 1980-luvun lopulta lähtien. Vuoden 1994 alusta alettiin Lapissa tutkia myös vakavaan loukkaantumiseen johtaneita moottorikelkkavahinkoja. Muualla maassa liikennevahinkojen tutkijalautakunnat alkoivat tutkia kuolemaan johtaneita moottorikelkkaonnettomuuksia vuoden 1998 alusta. Tämä raportti on tehty Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunnan (VALT) toimeksiannosta ja se on jatkoa aikaisemmin tehdylle raportille. Moottorikelkkaonnettomuuksien tutkimiseen ja seurantaan antoi aiheen moottorikelkkojen määrän kasvu ja mm. siitä aiheutuvat onnettomuudet. Moottorikelkkailu on kasvussa myös eteläisessä Suomessa ja uusia moottorikelkkoja myydään n. 5000 kpl vuodessa. Niinpä myös moottorikelkkaonnettomuuksien voidaan odottaa lisääntyvän. 1.2 Tutkimuksen aineisto Raportin aineisto perustuu liikennevahinkojen tutkijalautakuntien keräämään aineistoon vuosilta 2001 2003, sekä aikaisemmin tehtyyn raporttiin, jossa tutkittiin vuosina 1996 2000 tapahtuneita moottorikelkkaonnettomuuksia. Aineistossa on tiedot liikennevahinkojen tutkijalautakuntien tutkimista kuolemaan johtaneista moottorikelkkaonnettomuuksista. Aineisto onnettomuuksien määrästä ja tapahtuma-ajasta perustuu vakuutusyhtiöiden liikennevakuutuksen perusteella korvaamiin onnettomuuksiin. Vahinkojen tarkempi tarkastelu perustuu liikennevahinkojen Lapin tutkijalautakunnan keräämään aineistoon vuosilta 2000 2003. 2. KUOLEMAAN JOHTANEET MOOTTORIKELKKAONNETTOMUUDET 1992 2003 2.1 Yleistä Tässä osassa tarkastellaan kuolemaan johtaneiden moottorikelkkaonnettomuuksien määrää ja onnettomuuspaikkaa sekä onnettomuuden ympäristöä vuodesta 1992 lähtien. Aineisto on kerätty aikaisemmin tehdyistä raporteista ja liikennevahinkojen tutkijalautakuntien keräämästä aineistosta. Onnettomuuksien määrä on tarkastettu poliisin Rikosilmoitusjärjestelmästä. 2.2 Onnettomuuksissa kuolleet 1992 2003 Moottorikelkkaonnettomuuksissa vuosina 1992 1993 kuoli 43 henkilöä ja 1994 2003 yhteensä 118 henkilöä (Kuva 1). Viimeisen viiden vuoden aikana (1999 2003) kuolleita oli 58 henkilöä. Kuolleiden määrä on siis vähentynyt selvästi verrattuna vuosiin 1992 1993. Myös viime vuosina on tapahtunut onnettomuusmäärien lievää vähenemistä. Vuonna 1996 kuoli 10 henkilöä ja 1997 lähes kaksinkertainen määrä eli 19 henkilöä. Vuonna 1998 kuoli 15 henkilöä ja 1999 kuoli 13 henkilöä. Vuonna 2000 kuoli 12 henkilöä. 6

Vuonna 2001 kuoli 13 henkilöä. Vuonna 2002 kuoli 11 henkilöä ja 2003 kuoli 9 henkilöä. Vuosien 2001 2003 onnettomuuksissa oli mukana kaikkiaan 39 henkilöä. Heistä kuoli 33 henkilöä, joista 25 oli moottorikelkan kuljettajia. Viikon lopulla (la su) tapahtuneissa onnettomuuksissa kuoli 58% henkilöistä. 25 Kuolleiden lukumäärä 20 15 10 5 0 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Kuva 1. Moottorikelkkaonnettomuuksissa kuolleet henkilöt vuosina 1992 2003. 2.3 Kuolleiden määrä suhteutettuna rekisteröityjen moottorikelkkojen määrään vuosina 1996 2003 Kuolleiden henkilöiden määrää rekisteröityjen moottorikelkkojen määrään nähden ei voida vertailla lääneittäin luotettavasti, koska kuolleiden määrät ovat pieniä. Myöskään moottorikelkkojen ajosuorite ei ole samalla tavalla verrannollinen rekisteröityjen moottorikelkkojen määrään nähden eri lääneissä. Lapin läänissä moottorikelkoilla ajetaan huomattavasti enemmän kuin Etelä-Suomessa. Lappiin tullaan hyvin paljon ajamaan myös muualta Suomesta. Vuonna 1995 koko maassa kuoli 1,1 henkilöä/10 000 moottorikelkkaa kohti (Taulukko 1). Vahinkojen määrä nousi vuoteen 1997 asti, jolloin kuoli 2,4 henkilöä/10 000 moottorikelkkaa kohti. Vuodesta 1997 lähtien kuolleiden osuus väheni niin, että vuonna 2003 kuoli 0,9 henkilöä/10000 moottorikelkkaa kohden. Kuolleiden määrä Rekisteröityjä kelkkoja Kuolleet/10000 kelkkaa 1995 8 70374 1,1 1996 10 74499 1,4 1997 19 78905 2,4 1998 15 83472 1,8 1999 13 88022 1,5 2000 12 90511 1,3 2001 13 93486 1,4 2002 11 96442 1,1 2003 9 97936 0,9 Taulukko 1. Kuolleiden henkilöiden määrä suhteutettuna rekisteröityjen moottorikelkkojen määrään Suomessa 1995 2003. Ruotsissa neljän pohjoisimman läänin alueella kuoli talvikaudella 1996 97 18 henkilöä moottorikelkkaonnettomuuksissa suhdeluvun ollessa 1,65 henkilöä/10 000 moottorikelkkaa (Taulukko 2). Talvikaudella 1995 96 kuoli Ruotsissa neljän pohjoisimman läänin alueella vain yksi henkilö suhdeluvun ollessa tällöin 0,09 henkilöä/10 000 moottorikelkkaa. Pohjois-Ruotsissa kuolee onnettomuuk- 7

sissa lähes yhtä monta ihmistä kuin Suomessa koko maassa. Onnettomuuksien vertailussa kelkkojen määrään, tapahtuu Ruotsissa vähemmän onnettomuuksia kuin Suomessa. Myös Ruotsissa ovat kuolemaan johtaneet moottorikelkkaonnettomuudet vähentyneet. Talvikautena 2002 03 Ruotsissa kuoli 7 henkilöä onnettomuuksissa ja suhdeluku on 0,74 henkilöä/10 000 kelkkaa. Talvi Kuolleiden määrä Rekisteröityjä kelkkoja Kuolleet/10 000 kelkkaa 92/93 11 110975 0,99 93/94 9 110317 0,82 94/95 2 107959 0,19 95/96 1 106904 0,09 96/97 18 109128 1,65 97/98 11 107132 1,03 98/99 3 107996 0,28 99/00 10 102491 0,98 00/01 8 96064 0,83 01/02 9 95563 0,94 02/03 7 94845 0,74 Taulukko 2. Kuolleiden henkilöiden määrä suhteutettuna rekisteröityjen moottorikelkkojen määrään Ruotsissa. 2.4 Onnettomuuksissa kuolleiden määrä lääneittäin vuosina 1994 2003 1990-luvun alussa Lapin läänissä tapahtuneissa moottorikelkkaonnettomuuksissa kuoli lähes yhtä monta henkilöä kuin muualla maassa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomessa kuoli 118 henkilöä moottorikelkkaonnettomuuksissa, joista viimeisen viiden vuoden aikana 58. Lapin läänissä kuoli 35 henkilöä (30%) viimeisen kymmenen vuoden aikana, Oulun läänissä 11 henkilöä (9%) Itä-Suomen alueella 31 henkilöä (26%), Länsi-Suomen alueella 25 henkilöä (21%) ja Etelä-Suomen alueella 16 henkilöä (14%) (Kuva 2). Viimeisen viiden vuoden aikana Lapin läänissä ei ole tapahtunut suuria muutoksia kuolleiden määrässä verrattaessa edellisen viiden vuoden ajanjaksoon. Oulun- ja Itä-Suomen lääneissä on kuolleiden määrä vähentynyt viidellä henkilöllä kummassakin läänissä. Kuolleiden määrä on lisääntynyt Länsi-Suomen alueella 5:llä henkilöllä ja Etelä- Suomen alueella 4:llä henkilöllä. 25 20 15 10 5 Kuolleiden määrä lääneittäin 1993-2003 Etelä-Suomen lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni 0 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Kuva 2. Moottorikelkkaonnettomuuksissa kuolleiden määrä lääneittäin 1993 2003. 8

2.5 Moottorikelkkaonnettomuuksissa kuolleiden ikä vuosina 1996 2003 Moottorikelkkaonnettomuuksissa kuolleiden ikäjakauma noudattelee aikaisemman tutkimuksen tuloksia. Kuolleista 24 oli 41 50-vuotiaita, mikä on 24% kaikista kuolleista (Kuva 3). Iältään 51 60- vuotiaita kuoli 22, mikä on 22% kaikista kuolleista. Iältään 31 40-vuotiaita kuoli19 (19%), iältään 21 30-vuotiaita 12 henkilöä (12%), samoin yli 60-vuotiaita henkilöitä kuoli 12. Iältään 15 20- vuotiaita kuoli 9 ja alle 15-vuotiaita kuoli 4. Vuosina 2001 2003 kuolleiden henkilöiden keski-ikä oli 40 vuotta. Ruotsissa tehdyssä tutkimuksessa kuolleiden henkiöiden keski-ikä oli 40 vuotta. Onnettomuuksissa kuolleiden ikä 30 25 20 lukumäärä 15 10 5 0 alle 15 v 15-20 v 21-30 v 31-40 v 41-50 v 51-60 v yli 60 v Kuva 3. Moottorikelkkaonnettomuuksissa kuolleiden ikäjakauma 1996 2003. 2.6 Alkoholionnettomuudet vuosina 1996 2003 Vuosina 2001 2003 moottorikelkkaonnettomuuksissa kuolleista 33 henkilöstä 15 (45%) oli alkoholin vaikutuksen alaisena (Kuva 4, s. 7). Törkeän rattijuopumuksen rajan ylittäneitä oli 12. Yhtä hukkuneeksi epäiltyä ei löydetty ja kolmea kuljettajaa epäiltiin rattijuopumuksesta, mutta alkoholin määrää ei pystytty selvittämään. Vuosina 1996 2000 moottorikelkkaonnettomuuksissa kuolleista 61% oli alkoholin vaikutuksen alaisena. Aikaisemmissa tutkimuksissa vuosilta 1992 1993 alkoholin vaikutuksen alaisena oli 65% ja vuosilta 1994 1995 alkoholin vaikutuksen alaisena oli 69% menehtyneistä. Onnettomuuksista, joissa alkoholi oli mukana, tapahtui pimeän aikana yli 80% ja ne olivat pääasiassa lyhyitä siirtymisiä paikasta toiseen. Ne tapahtuivat alueilla, joissa tapahtuma-aikaan ei ole minkäänlaista kiinnijäämisriskiä. 9

Kuolleiden veren alkoholin määrä yli 1,2 yli 1,2; 11 0,5-1,2 0,5-1,2; 4 Ei alkoholia Ei alkoholia; 18 0 5 10 15 20 Kuva 4. Moottorikelkkaonnettomuuksissa kuolleiden veren alkoholimäärä 2001 2003. Ruotsissa tehdyssä tutkimuksessa alkoholia nauttineiden osuus oli 68% ja heillä oli keskimäärin alkoholia veressään 1,7. Ruotsissa onnettomuuksista 61% tapahtui pimeän aikana. Keski-ikäiset ja vähän keski-iän ylittäneet henkilöt olivat hyvin usein alkoholin vaikutuksen alaisena menehtyessään moottorikelkkaonnettomuudessa (Taulukko 3). Onnettomuudessa menehtyneistä 31 40 vuotiaista 63%, 41 50 vuotiaista 67% ja 51 60 vuotiaista 64% oli alkoholin vaikutuksen alaisena. Ikä Alle 15 v 16 20 v 21 30 v 31 40 v 41 50 v 51 60 v yli 60 v Yht. Ei alkoholia 4 5 5 7 8 8 10 47 Alkoholi 0 4 7 12 16 14 2 55 A:n osuus% 0 44 58 63 67 64 16 54 Taulukko 3. Alkoholia nauttineiden määrä ja suhteellinen osuus eri ikäluokissa. Läänikohtaisessa vertailussa on eroja, koska luvut ovat pieniä ja vuosittaiset vaihtelut vaikuttavat paljon. Etelä-Suomen alueella kuolleista 70% oli alkoholin vaikutuksen alaisena, Länsi-Suomen alueella kuolleista taas 64% (Taulukko 4). Lapin- ja Itä-Suomen lääneissä kuolleista puolet oli alkoholin vaikutuksen alaisena. Oulun läänin alueella vain 36% kuolleista oli alkoholin vaikutuksen alaisena. 10

Lappi Oulu Itä-Suomi Länsi-Suomi Etelä-Suomi Vuosi Kuolleita Alkoholi Kuolleita Alkoholi Kuolleita Alkoholi Kuolleita Alkoholi Kuolleita Alkoholi 1996 4 2 2 1 1 1 3 3 0 0 1997 3 1 6 3 6 2 4 4 0 0 1998 3 1 0 0 9 3 3 2 0 0 1999 3 1 0 0 7 5 2 2 1 1 2000 5 4 0 0 2 1 3 2 2 2 2001 3 1 2 0 1 1 6 2 1 1 2002 5 4 0 0 0 0 3 1 3 3 2003 2 1 1 0 2 1 1 0 3 0 Yht. 28 15 11 4 28 14 25 16 10 7 % 54 36 50 64 70 Taulukko 4. Alkoholia nauttineiden määrä lääneittäin vuosina 1996 2003. Liikkuvan poliisin Pohjois-Suomen osastossa suoritetussa valvonnassa vuonna 1996 jäi moottorikelkalla ajaneita rattijuoppoja kiinni 26 (Taulukko 5). Vuonna 1997 jäi kiinni 40, vuonna 1998 jäi kiinni 35, vuonna 1999 36 kuljettajaa ja vuonna 2000 31 kuljettajaa. Talvella 2002 2003 valvonnassa jäi rattijuoppoja kiinni 24. Poliisi on suorittanut näkyvää valvontaa asutuskeskusten ja tunturikeskusten läheisyydessä etenkin viikonloppuisin. Tieliikenteessä todetaan keskimäärin yksi rattijuopumus 500 puhallusta kohden. Kausi Puh.kokeet Rattijuopot Rattijuoppo/puhallus 95 96 2600 26 1/100 96 97 3100 40 1/78 97 98 5380 35 1/154 98 99 5450 36 1/151 99 00 6006 31 1/193 00 01 4574 16 1/285 01 02 4953 27 1/183 02 03 4058 24 1/169 03-04 5596 30 1/187 Taulukko 5. Kiinnijääneet rattijuopot poliisin valvonnassa. 2.7 Onnettomuuspaikka Yleisin paikka moottorikelkkaonnettomuuksissa kuolleilla on jääalue (Kuva 5, s. 9). Vuosina 1996 2003 jääalueella kuoli kaikkiaan 72 henkilöä, mikä on 64% kaikista kuolleista. Aikaisempina vuosina vastaava luku oli 80%. Toiseksi eniten ihmisiä kuoli tiellä tapahtuneissa onnettomuuksissa, eli 27 henkilöä, mikä on 24% kaikista kuolleista. Moottorikelkkareitillä tai -uralla kuoli 5 henkilöä (4,5%), samoin kuin metsässä. Ruotsissa tehdyssä tutkimuksessa 39% henkilöistä hukkui ja puolet onnettomuuksista tapahtui jäällä. Onnettomuuksista 31% tapahtui metsässä ja 15% tapahtui yleisillä teillä. 11

Onnettomuuspaikka Metsä Ura / Reitti Metsä; 4,50 % Ura / Reitti; 4,50 % Tie Tie; 24 % Jää Jää; 64 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % Kuva 5. Onnettomuuspaikat 1996 2003. 2.8 Jäällä tapahtuneet onnettomuudet vuosina 1996 2003 Jääalueella tapahtuneissa onnettomuuksissa hukkui 50 henkilöä (70%), törmäyksissä kiviin ja muihin esteisiin kuoli 11 henkilöä ja 8 henkilöä paleltui kuoliaaksi. Hukkuneista alkoholinvaikutuksen alaisena oli 26 henkilöä (52%), muuten jääalueella kuolleista 24 henkilöstä 17 henkilöä (70%)oli alkoholin vaikutuksen alaisena. Pimeällä ajettiin sulaan ja törmättiin rantakiviin ja yleensä valoisana aikana liikuttiin heikoilla jäillä. 2.9 Tiellä tapahtuneet onnettomuudet vuosina 1996 2003 Tiellä tapahtuneissa onnettomuuksissa kuoli 27 henkilöä, joista 18 henkilöä (66%) oli alkoholin vaikutuksen alaisena. Yleisempiä tiellä tapahtuvia onnettomuuksia ovat suurella nopeudella tieltä suistumiset ja törmäämiset puomeihin. Myös tiellä tapahtuneet onnettomuudet sattuivat yleensä sellaisessa paikassa ja sellaisena aikana, ettei siellä ollut minkäänlaista kiinnijäämisriskiä. Vuosina 2001 2003 kuoli 9 henkilöä tiellä tapahtuneissa onnettomuuksissa. Tieltä suistumisissa kuoli 5 henkilöä ja näissä kuljettajat olivat alkoholin vaikutuksen alaisia. Kaksi onnettomuutta tiellä tapahtui tienylityksessä, yksi onnettomuus ajamalla toiseen ajoneuvoon ja yksi onnettomuus kun matkustaja putosi moottorikelkan kyydistä tielle. 3. VAHINKOJEN MÄÄRÄ Liikennevakuutettujen moottorikelkkojen vahinkotilaston mukaan vuonna 1985 tapahtui kaikkiaan 151 vahinkoa, joista 54 oli henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia. Vakuutuskanta oli tuolloin 13 900 moottorikelkkaa. Onnettomuudet lisääntyivät tasaisesti usean vuoden ajan niin, että vuonna 12

1992 tapahtui 587 vahinkoa, joista 318 oli henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia. Vakuutuskanta oli tuolloin 34 300 moottorikelkkaa. Vuoteen 1985 verrattuna on vahinkojen lukumäärää kasvanut 289% ja henkilövahinkojen lukumäärää kasvanut 489%. Vakuutuskanta on kasvanut samana ajankohtana 147%. Lamavuosina 1994 ja 1995 vahinkojen määrä väheni, samalla kun moottorikelkkojen ajosuorite pieneni. Vuoden 1994 aikana tapahtui 437 vahinkoa, joista 232 oli henkilövahinkoja. Vakuutuskanta oli tuolloin 36 000 moottorikelkkaa. Moottorikelkat määrättiin rekisteröitäväksi vuoden 1995 aikana, jolloin niihin oli hankittava myös liikennevakuutus. Vuonna 1995 vakuutuskanta nousikin 63300 moottorikelkkaan, mutta vahingot eivät kuitenkaan nousseet samassa suhteessa. Vuonna 1995 tapahtui 614 vahinkoa, joista 377 oli henkilövahinkoja. Vuonna 1999 tapahtui 603 vahinkoa, joista 394 oli henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta. Vakuutuskanta oli tällöin 79 700 moottorikelkkaa. Vahinkojen määrä pysyi lähes samana vuosina 1999 2001, mutta vuonna 2002 vahinkojen määrä kasvoi 16 % verrattuna edelliseen vuoteen. Vuonna 2002 tapahtui 726 onnettomuutta, joista 486 oli henkilövahinkoa. Vastaavat luvut vuonna 2003 olivat 609 ja 428. Moottorikelkkojen vakuutuskanta vuonna 2002 oli 88 428, ja vastaava luku vuonna 2003 oli kasvanut 91 314 moottorikelkkaan. Henkilövahinkojen määrä 600 500 400 300 200 100 0 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Kuva 6. Henkilövahinkojen määrä vuosina 1985 2003. 3.1 Henkilövahinkojen määrä Lapin läänissä kunnittain vuosina 1990, 1995, 1999 ja 2002 Lapin lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosaston tekemän tutkimuksen 1 mukaan Lapin läänissä loukkaantui n. 350 henkilöä vuonna 1990. Tällöin tietoja kerättiin terveyskeskuksista ja aluesairaaloista. Tähän eivät kuitenkaan osallistuneet kaikki terveyskeskukset joten määrä on loukkaantuneiden henkilöiden osalta arvio. Vuonna 2002 Lapin läänissä korvattiin liikennevakuutuksen perusteella 103 henkilövahinkoa (Taulukko 6). Vuonna 1999 Lapin läänissä korvattiin 122 henkilövahinkoa. Vuonna 1995 moottorikelkkailussa aiheutuneita henkilövahinkoja korvattiin 211. Onnettomuuksien määrä on Lapin läänissä laskenut selvästi, kun muualla maassa määrä on kasvanut. 1 Lapin lääninhallitus 1992 13

Tapahtumakunta/PL Moottorikelkka onn. loukk. Rattijuopot Vuosi/Kausi 2002 1999 1995 1990 00 01 01 02 02 03 Käsivarren kvpl 2 1 5 -Muonio 7 7 9 16 -Enontekiö 6 4 15 17 Inari-Utsjoki kvpl 3 18 22 -Inari 7 15 16 74 -Utsjoki 2 1 1 14 Kemi kvpl 1 3 4 -Kemi 5 3 10 7 -Keminmaa 2 3 6 6 -Simo 2 1 2 4 -Tervola 0 1 1 3 Koillis_Lapin kvpl 5 7 6 -Kemijärvi 6 8 22 7 -Pelkosenniemi 1 4 1 1 -Salla 2 6 9 22 -Savukoski 0 0 8 9 Rovaniemen kvpl 2 4 4 -Rovaniemi 4 6 11 16 -Rovaniemen mlk 10 17 21 19 Torniolaakson kvpl 1 2 2 -Kolari 5 2 9 2 -Pello 2 0 3 2 -Ylitornio 3 4 1 1 Kittilä kvpl 18 20 24 29 2 4 5 Ranuan-Posion kvpl 3 1 0 -Posio 6 3 6 2 -Ranua 7 2 2 2 Sodankylä kvpl 3 7 20 29 4 6 1 Tornion kvpl 5 8 11 4 1 3 0 YHTEENSÄ 103 122 211 211 25 49 49 Taulukko 6. Henkilövahinkojen ja rattijuoppojen määrä Lapin läänissä kunnittain vuosina 1990, 1995 ja 1999. 14

3.2 Rekisterissä olevien moottorikelkkojen määrä Moottorikelkkoja oli rekisterissä vuoden 2003 lopussa kaikkiaan 97936, joista Lapin läänissä 21659, Oulun läänissä 25187, Itä-Suomen läänissä 20151, Länsi-Suomen läänissä 21142 ja Etelä-Suomen läänissä 9787 kelkkaa (Kuva 7). Rekisteröidyt moottorikelkat 100000 80000 60000 40000 20000 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Kuva 7. Rekisterissä olevien moottorikelkkojen määrä vuosina 1995 2003. 4. LIIKENNEVAKUUTUKSESTA KORVATTUJEN VAHINKOJEN TARKASTELUA Tiedot on saatu vakuutusyhtiöiden liikennevakuutuksen perusteella korvaamien vahinkojen mukaan. Vuonna 2002 korvattuja vahinkoja oli 666 kpl. Mitään yksittäistä vahinkotyyppiä ei tilastoista voi nostaa esiin, koska puolet (346 kpl) onnettomuuksista on kirjattu vahinkotyypiksi muu vahinko. Peruuttamisvahinkoja (46 kpl), kaatumisia ajoradalla (45 kpl) ja törmäyksiä esteeseen (41 kpl) oli lähes yhtä paljon. 4.1 Onnettomuudet kuukausittain vuonna 2002 Moottorikelkka on maastoajoneuvo joka on tarkoitettu kulkemaan maastossa lumipeitteen aikana. Alkutalvesta lunta riittää ja ajo-olosuhteet ovat parhaimmillaan, jolloin myös moottorikelkkailijat liikkuvat. On aivan selvää, että tällöin tapahtuu myös onnettomuuksia. Tammi- helmi- ja maaliskuussa tapahtui 68% kaikista onnettomuuksista (Kuva 8, s. 13). Huhtikuussa tapahtui 9,3% onnettomuuksista. 15

Vakuutusyhtiöiden korvaamat vahingot kuukausittain Joulu Marras Loka Syys Elo Heinä Kesä Touko Huhti Maalis Helmi Tammi 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % Kuva 8. Vakuutusyhtiöiden korvaamat vahingot kuukausittain. 4.2 Onnettomuudet viikonpäivittäin vuonna 2002 Moottorikelkkailu on mitä suuremmassa määrin vapaa-ajan harrastus ja suurimmalla osalla ihmisistä on vapaa-aikaa viikonloppuisin. Niinpä myös moottorikelkkaonnettomuudet keskittyvät viikonloppuun. Lauantaina sattui 30% ja sunnuntaina 25% onnettomuuksista (Kuva 9). Viikonloppuna la-su sattui 55% onnettomuuksista. Perjantaina sattui 12% vahingoista. Vakuutusyhtiöiden korvaamat vahingot viikonpäivittäin Sunnuntai Lauantai Perjantai Torstai Keskiviikko Tiistai Maanantai 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % Kuva 9. Onnettomuudet viikonpäivittäin. 16

4.3 Onnettomuudet kellonajoittain vuonna 2002 Yli puolet (57%) onnettomuuksista tapahtui kello 12 18 välisenä aikana (Kuva 10). Vakuutusyhtiöiden korvaam at vahingot kellonajoittain Ei tiedossa 18-24 12-16 06-12 00-06 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kuva 10. Onnettomuudet kellonajoittain vuonna 2002. 4.4 Onnettomuudet lääneittäin vuonna 2002 Tarkasteltaessa vakuutusyhtiöiden liikennevakuutuksen perusteella korvaamia vahinkoja lääneittäin, havaitaan, että Lapin läänissä ja Länsi-Suomen läänissä tapahtui lähes yhtä paljon vahinkoja (Kuva 11). Samoin Oulun- ja Itä-Suomen lääneissä tapahtui yhtä paljon vahinkoja. Etelä-Suomen läänissä vahinkoja tapahtui vähiten (13%) Vakuutusyhtiöiden korvaamat vahingot lääneittäin Lapin lääni Oulun lääni Itä-Suomen lääni Länsi-Suomen lääni Etelä-Suomen lääni 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % Kuva 11. Vahingot lääneittäin. 17

Lapissa on moottorikelkkojen ajosuorite korkeampi kuin muualla maassa. Lapissa on virallisia moottorikelkkareittejä 1720 km ja uria 6040 km. Kunnossapidettyjä kelkkauria ja -reittejä 3350 km, joista säännöllisen lanauksen piirissä painavalla kalustolla on 1700km. 5. TUTKIJALAUTAKUNTA-AINEISTOSTA POIMITTUJEN VAHINKOJEN TARKASTELUA Tiedot on saatu liikennevahinkojen tutkijalautakunnan tutkimista, joko kuolemaan tai loukkaantumiseen johtaneista onnettomuuksista. 5.1 Matkan pääasiallinen tarkoitus Onnettomuuksista 65% tapahtui vapaa-ajalla ja 47%:lla kuljettajista oli jokin määränpää (Kuva 12). Safariajossa onnettomuuksista tapahtui 18%. M atkan tarkoitus Muu E d e lliste n yhdistelm ä A sio in tim a tka Työm atka Vapaa-ajanmatka, ei kohdetta Vapaa-ajanmatka, kohde S afari, ohjattu Kalastus M etsänhoito 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % Kuva 12. Matkan pääasiallinen tarkoitus. 5.2 Onnettomuuspaikka Onnettomuuksia (24%) sattui yhtä paljon virallisella kelkkareitillä maastossa, ajouralla maastossa ja jääalueella (Taulukko 7, s. 16). Näitä onnettomuuksia oli yhteensä 72% tutkituista onnettomuuksista. Moottoriliikenteelle tarkoitetulla tiellä sattui 11% onnettomuuksista. Muualla maastossa sattui 9% onnettomuuksista. Metsäautotiellä sattui 4% onnettomuuksista. 18

Onnettomuuspaikka lukumäärä % Virallinen kelkkareitti 13 24 Ajoura maastossa 13 24 Metsäautotie tms 2 4 Maasto 5 9 Jää 13 24 Moottoriliikenteelle tarkoitettu tie 6 11 Muu 2 4 Ei tiedossa 1 2 YHTEENSÄ 55 100 Taulukko 7. Onnettomuuspaikat. 5.3 Onnettomuustilanne ja olosuhteet Yleensä törmättiin esteisiin (kivi, puu tms.), tällaisia onnettomuuksia oli 44% (Kuva 13). Ajaminen jää- tai lumikohoumaan oli toiseksi yleisin onnettomuustilanne. Tällaisia onnettomuuksia oli 14%. Muunlaisia onnettomuuksia oli 1 5 tapausta, eikä niiden perusteella voi tehdä kovin luotettavia johtopäätöksiä. Tapahtumahetkellä vallinneet sääolosuhteet olivat pääsääntöisesti hyvät. Onnettomuuksista 80% tapahtui kirkkaan sään tai pilvipoutaisen sään aikana. Sumussa ja lumisateessa tapahtui 10% onnettomuuksista. Onnettomuustilanne Muu Suistuminen yleiseltä tieltä Jäihin, sulaan uppoaminen Kelkan hallinnan menetys ilmalennosta Kelkasta, reestä putoaminen Kelkan kaatuminen Ajo jääkohoumaan, lumikohoumaan Törmäys esteeseen (kivi, puu tms.) Yhteenajo, auto Peräänajo, toinen kelkka Yhteenajo, toinen kelkka 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % Kuva 13. Onnettomuustilanne. 5.4 Aika vahingonvaaran tajuamisesta vahinkoon Suurin osa eli 71% moottorikelkan kuljettajista ei tajunnut lainkaan, että sattuu vahinko (Kuva 14, s. 17). Yhden sekunnin toiminta-aika jäi 11%:lle ja kahden sekunnin toiminta-aika 7%:lle kuljettajista. 19