Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014
Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve Tuulivoima Puupolttoaineet Vesivoima Ydinenergia Maakaasu Hiili Öljy 0 1990 1995 2000 2005 2010 Lähde: Tilastokeskus
Rakennusten lämmitys (% lämmityksen hyötyenergiasta) Kaukolämpö; 47 % Raskas polttoöljy; 1 % Kevyt polttoöljy; 9 % Maakaasu; 1 % Lämpöpumppujen tuottama lämpö; 10 % Puun pienkäyttö; 13 % Sähkö; 18 % Lähde: Tilastokeskus
Kaukolämmön polttoaineet (TWh) 60 50 Muut 40 Turve 30 20 10 Puutähde, metsähake Maakaasu Kivihiili Öljyt 0 1990 1995 2000 2005 2010 Lähde: Tilastokeskus
Sähkön hankinta energialähteittäin 2010 Muut; 1,7 % Nettotuonti; 12 % Öljy; 0,5 % Kivihiili; 15 % Turve; 7 % Tuulivoima; 0.3 % Maakaasu; 13 % Puupoltto-aineet; 11 % Vesivoima; 15 % Ydinvoima; 25 % Lähde: Tilastokeskus
Lauhdevoiman polttoaineet (TWh) 60 Kierrätyspolttoaineet 50 Polttoturve 40 Metsähake 30 Teollisuuden tähdepuu 20 10 Maakaasu (sis. bio- SNG) Kivihiili 0 1990 1995 2000 2005 2010 Öljy
Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS) Suurissa voimalaitoksissa ja teollisuuslaitoksissa syntyvä CO2 voidaan ottaa talteen Erityisesti talteenotto on kallista. Jos uudessa voimalaitoksessa otetaan talteen 90 % CO2:sta, niin rakennuskustannukset nousevat 30-80 % hyötysuhde laskee 7-14 prosenttiyksikköä CO2 kuljetetaan nestemäisenä loppusijoituspaikalle putkilla tai laivoilla. Varastointiin sopii esim. käytetyt kaasu- tai öljykentät. Haasteina esim. teknologian kalleus sekä pitkäaikaisen varastoinnin epävarmuudet ja vastuukysymykset
Teollisuuden prosessipäästöt Syntyvät teollisuusprosesseissa raaka-aineiden käytöstä Vuonna 2011 n. 5,6 MtCO2_ekv, eli noin 8 % kokonaispäästöistä CO2:n osuus prosessipäästöistä on 78 %, ja sitä syntyy esim. valmistettaessa terästä, sementtiä ja lasia Prosessipäästöjen vähentäminen nykyteknologialla hankalaa, useissa tapauksissa lähes mahdotonta. CCS mahdollistaisi päästövähennykset varsinkin raudan ja teräksen valmistuksessa.
Arvioita tulevasta käytöstä Sähkön- ja lämmöntuotanto CHPlaitoksissa ja lämpökeskuksissa (ei sisällä sähkön erillistuotantoa) Käyttö 2010 2030 2050 (TWh) Teollisuus Käyttö (TWh) 2010 2030 2050 Hiili 14 5-9 2-8 Hiili 8 7-10 4-10 Turve 12 4-5 0-1 Turve 6 2-6 0 Öljy 3 1 1 Öljy 15 5-7 1-1 Kaasu 23 5-6 0-9 Kaasu 11 11-13 8-18 Yhteensä 52 17-20 3-14 Yhteensä 40 27-36 18-29 Lähde:Low Carbon Finland 2050 platform hanke, alustavia tuloksia
Polttoaineiden erityispiirteitä Turve on kotimaista ja soveltuu biomassan seospolttoaineeksi. Toisaalta sen nosto vaikuttaa vesistöjen tilaan ja poltosta syntyvät CO2-päästöt ovat hieman suuremmat kuin kivihiilellä. Maakaasun polton päästöt ovat 40 % pienemmät kuin kivihiilellä ja noin neljännes pienemmät kuin liikenteen fossiilisilla polttoaineilla. Maakaasun käyttöä puoltaa infrastruktuurin säilyttäminen biokaasulle ja bio-sng:lle. Öljyn osuus energian kokonaiskulutuksesta oli 24 % vuonna 2012. Kotimaassa myydyn öljyn suurin käyttäjä on liikenne (53 %).
Nelikenttäanalyysi Vahvuudet - Mikään fossiilisista polttoaineista tai turpeesta ei ole dominoivassa asemassa - Siirtymäkaudella turve parantaa kotimaisuusastetta ja huoltovarmuutta sekä luo työpaikkoja - Sähkön- ja lämmöntuotannossa fossiiliset polttoaineet ja turve voidaan suurelta osin korvata biomassalla - Rakennusten öljylämmitysjärjestelmät poistuvat ajan myötä käytöstä jo nykyisillä toimilla - Clentech-sektorille syntyy työpaikkoja ja vientimahdollisuuksia, kun fossiilisten polttoaineiden käyttöä vähennetään Mahdollisuudet - Jos CCS kaupallistuu, se mahdollistaa merkittävät päästövähennykset teollisuudessa ja suurissa voimalaitoksissa - LNG vähentää Suomen riippuvuutta venäläisestä kaasusta ja parantaa huoltovarmuutta - Olemassa olevalla kaasuverkostolla voidaan suoraan siirtää biokaasua ja bio-sng:tä Heikkoudet - Metalli-, sementti- ja öljynjalostusteollisuuden prosessipäästöjä ei pystytä merkittävästi vähentämään ilman CCS:ää tai tuotannon leikkausta - Etenkin kivihiili on halpaa ja sitä on runsaasti saatavilla. Siksi sen korvaaminen on haastavaa. Uhat - CCS ei kaupallistu o osaltaan tämä lisäisi kotimaisen biomassan käyttöä o biomassan energiakäytön hyväksyttävyys saattaa rajoittaa sen käyttöä (kts. bioenergialuku)