1 Finavia Oyj HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012 Toimintaympäristö Toimialalla vuonna 2012 jatkuneet kustannuspaineet ja heikkenevät kysyntänäkymät aiheuttivat poikkeuksellisen paljon muutoksia Finavian ylläpitämien lentoasemien reittitarjontaan. Ennätyksellisen vuoden 2011 jälkeen lentoliikenteen kysyntä kääntyi laskuun toukokuusta 2012 alkaen. Useat lentoyhtiöt muuttivat reittitarjontaansa tai lakkauttivat reittejään. Muutamat lentoyhtiöt vetäytyivät kokonaan Suomen markkinoilta. Vuoden ensimmäisinä kuukausina matkustajamäärien kasvu oli vahvaa, mutta kysyntä kääntyi laskuun toukokuussa ja kysynnän lasku kiihtyi loppuvuotta kohti. Hyvän alkuvuoden ansioista koko vuoden matkustajamäärä kuitenkin ylitti 0,5 prosentilla vuoden 2011 matkustajamäärän. Finavian lentoasemilla oli vuonna 2012 yhteensä 19,2 miljoonaa matkustajaa (19,1 vuonna 2011). Näistä kotimaan matkustajia oli 28 prosenttia ja kansainvälisiä matkustajia 72 prosenttia. Kotimaan matkustajamäärä laski 0,5 prosenttia ja oli 5,4 miljoonaa (5,5). Kansainvälisessä lentoliikenteessä matkustajamäärä kasvoi vuoden 2012 aikana 0,9 prosenttia ja oli 13,7 miljoonaa (13,6). Suomen ja Euroopan välisten lentojen matkustajamäärät säilyivät edellisvuoden 11,5 miljoonassa. Euroopan ulkopuolisiin maihin matkustajia oli 2,2 miljoonaa (2,1). Helsinki-Vantaan lentoaseman koko vuoden matkustajamäärä laski 0,1 prosenttia edellisvuoteen verrattuna ja oli 14,8 miljoonaa matkustajaa. Aasian liikenne jatkoi kasvuaan myös vuonna 2012. Suorien lentojen määrä kasvoi, ja Aasian lentojen matkustajia oli koko vuonna yhteensä lähes 1,8 miljoonaa (1,6). Kasvua vuoteen 2011 verrattuna oli 8,3 prosenttia. Helsinki-Vantaan asema merkittävänä vaihtolentoasemana säilyi. Matkustajamäärät kasvoivat vuonna 2012 Joensuun, Turun, Oulun ja Vaasan lentoasemilla. Oulussa matkustajamäärä kasvoi ensi kertaa yli miljoonan matkustajan lähes 1,1 miljoonaan. Porin, Jyväskylän, Lappeenrannan ja Tampereen lentoasemilla matkustajamäärät laskivat. Lapin matkailulentoasemien kehitys oli kokonaisuutena myönteistä, ja matkustajamäärät kasvoivat erityisesti Ivalossa ja Kittilässä. Laskeutumisten määrä Finavian lentoasemilla väheni 10,3 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Matkustajamäärien säilyessä lähes edellisvuoden tasolla lentokoneiden täyttöasteet nousivat ja lentoliikenne oli näin ollen aiempaa tehokkaampaa. Ylilennot Suomen ilmatilassa kasvoivat lähes 10 prosenttia ja nousivat ennätystasolle vuonna 2012. Ylilennot ovat lisääntyneet tasaisesti jo yli kymmenen vuoden ajan. Finavia arvioi ylilentojen määrän Suomen ilmatilassa lisääntyvän jatkossakin. Liikevaihto ja tulos Finavia-konsernin liikevaihto vuonna 2012 laski edellisestä vuodesta 1,3 prosenttia ja oli 359,2 miljoonaa euroa (364,0 vuonna 2011). Lentoliikenteen kysyntä heikentyi pitkin vuotta 2012. Lentoliikennetuotot (ns. aero revenues) alenivat 5,2 prosenttia ja olivat 200,4 miljoonaa euroa (211,5). Finavia-konsernin muut kuin lentoliikennetuotot (ns. non-aero revenues) olivat vuonna 2012 yhteensä 158,8 miljoonaa euroa (152,5), ja niiden osuus kokonaisliikevaihdosta nousi 44,2 prosenttiin (41,9). Näitä tuottoja ovat mm. terminaalien kaupalliset palvelut, pysäköintipalvelut, Airpron tuottamat palvelut ja kiinteistöjen vuokratuotot.
2 Tilikauden tulosta vahvisti muiden kuin lentoliikennetuottojen kasvu ja Finavian oman toiminnan tehostaminen. Konsernin liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 40,8 miljoonaa euroa (39,4), mikä oli 11,4 prosenttia liikevaihdosta (10,8 ). Tilikauden tulos parani edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 15,5 miljoonaa euroa (3,2). Tulokseen sisältyi kertaluonteisia muita tuottoja 8,1 miljoonaa euroa (11,0), joista suurimmat ovat kiinteistöjen myyntivoitto ja saatu vahingonkorvaus. Tuloksessa oli kertaluonteisia kuluja yhteensä 20,5 miljoonaa euroa (18,0). Tähän sisältyi 15 miljoonan euron pakollinen varaus lentoasemien tiukentuneiden ympäristövaatimusten edellyttämien hankkeiden toteuttamiseksi. Tulos vahvisti sijoitetun pääoman tuottoa, joka oli 8,3 prosenttia (3,7). Oman pääoman tuotto oli 4,8 prosenttia (8,0). Omavaraisuusaste kohosi ja oli 46,1 prosenttia (44,4). Liiketoiminnan rahavirta oli 68,1 miljoonaa euroa (68,4), ja se riitti kattamaan sekä nettoinvestoinnit, jotka olivat 41,3 miljoonaa euroa (34,1), että pitkäaikaisten lainojen lyhennykset, jotka olivat 16,0 miljoonaa euroa (31,7). Konsernin avainluvut 2012 2011 Liikevaihto, milj. euroa 359,2 364,0 Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä, milj, euroa 40,8 39,4 Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä, % 11,4 10,8 Tilikauden tulos, milj. euroa 15,5 3,2 Oman pääoman tuotto, % 4,8 8,0 Sijoitetun pääoman tuotto, % 8,3 3,7 Omavaraisuusaste, % 46,1 44,4 Nettovelkaantumisaste (Gearing), % 51,6 62,6 Investoinnit milj. euroa 45,1 43,2 Investointiaste, % 12,6 11,9 Taseen loppusumma 720,6 713,6 Henkilöstö keskimäärin, htv 2413 2475 Konsernissa keskityttiin oman toiminnan tehostamiseen. Toimenpiteitä seurattiin erillisen tehostamisohjelman avulla. Toteutuneet säästöt kertyivät useista eristä. Ulkopuolisten palvelujen käyttö väheni 1,2 miljoonalla eurolla eli 2,4 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Aineostoissa liikevaihtoon sidotun oman myyntitoiminnan ostojen osuus kasvoi 1,5 miljoonalla eurolla. Muilta osin myös aineostoissa saatiin 0,6 miljoonan euron säästö verrattuna viime vuoteen. Eniten säästöjä saatiin aikaan hallinnollisissa kuluissa. Liiketoiminnan muut kulut ilman pakollisia varauksia olivat 42,9 miljoonaa euroa (51,5). Liiketoiminnan muut kulut alenivat 16,6 prosenttia vuodesta 2011. Henkilöstömenot sen sijaan kasvoivat 2,8 prosenttia edellisestä vuodesta ja olivat 150,0 miljoonaa euroa (145,8). Palkankorotusten vaikutus henkilöstömenojen kasvuun oli 1,6 prosenttia. Henkilöstömenoihin sisältyi varaus henkilöstörahastolle tehtävästä tuloutuksesta ja muita kertaluontoisia eriä yhteensä 4,6 miljoonaa euroa (3,7). Konsernin keskimääräinen henkilöstömäärä väheni kertomusvuoden aikana 62 henkilötyövuodella, ja vuoden 2012 lopussa konsernin palveluksessa oli yhteensä 2 840 henkilöä.
3 Lentoasemapalvelujen tuottaminen on henkilöstövaltaista. Henkilöstökulujen osuus liikevaihdosta vuonna 2012 oli 41,6 prosenttia (40,0). Kysynnän heikentymisen seurauksena konsernissa jouduttiin käymään yhteistoimintaneuvotteluja. Osalle neuvottelujen piirissä oleville löydettiin uusia työtehtäviä Finaviakonsernissa. Käytyjen neuvottelujen perusteella Finavia Oyj:stä irtisanottiin 55 henkilöä ja tytäryhtiöistä yhteensä 39 henkilöä. Toimenpiteiden vaikutukset näkyvät pääosin vasta vuoden 2013 henkilöstökuluissa. Töiden kausiluonteisuuden vuoksi tytäryhtiöissä lomautettiin lisäksi henkilökuntaa yhteensä 5 henkilötyövuoden verran. Liiketoiminnan kehitys Tilikauden 1.1. 31.12.2012 aikana Finavia-konsernin organisaatio uudistettiin. Konserni tuottaa lentoliikenteen palveluja ja sillä on neljä liiketoiminta-aluetta. Nämä ovat Helsinki-Vantaan lentoasema, lennonvarmistus, lentoasemaverkosto ja matkustajapalvelut. Lisäksi Finavian palveluja lentoliikenteelle täydentävät tytäryhtiöinä toimivat Airpro ja kiinteistöliiketoimintaa harjoittava Lentoasemakiinteistöt. Liikevaihto liiketoiminnoittain miljoonaa euroa 2012 2011 Muutos, % Helsinki-Vantaan lentoasema 146,9 156,8-6,3 Lentoasemaverkosto 42,9 44,2-2,9 Matkustajapalvelut 58,5 53,5 9,3 Lennonvarmistus 66,1 60,7 8,9 Airpro -liiketoiminta 51,5 53,6-3,9 Kiinteistöliiketoiminta 15,1 14,5 4,1 Eliminoinnit -21,8-19,3 KONSERNI YHTEENSÄ 359,2 364,0-1,3 Helsinki-Vantaan lentoasema vastaa lentoasemapalvelujen tuottamisesta lentoyhtiöille ja matkustajille Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Vuonna 2012 Helsinki-Vantaan liikennetuotot alenivat lähes 10 miljoonaa euroa edellisvuoteen verrattuna. Osa tästä selittyy matkustajamäärällä, joka jäi 0,1 prosenttia alle edellisen vuoden matkustajamäärän. Pääosin lentoliikennetuottojen väheneminen johtuu hinnoittelurakenteen muutoksesta. Vuoden 2012 alusta lukien Finavia siirtyi hinnoittelussa eurooppalaisen SES-regulaation mukaiseen hinnoitteluun. Muutoksen seurauksena lentoasemamaksut alenivat ja vastaavasti lennonvarmistusmaksut nousivat. Lentoasemaverkosto-liiketoiminta vastaa lentoasemapalvelujen tuottamisesta lentoyhtiöille ja matkustajille Finavian lentoasemaverkostossa, johon kuuluu yhteensä 24 lentoasemaa. Verkoston lentoasemien matkustajamäärä kasvoi 2,5 prosenttia vuodesta 2011. Tähän vaikutti alkuvuoden hyvä matkustajamäärän kasvu etenkin Oulun lentoasemalla. Kuitenkin verkoston matkustajamäärä kääntyi laskuun syksyn aikana ja viimeisellä kvartaalilla matkustajamäärä väheni 7,0 prosenttia. Vaikka matkustajamäärä hieman kasvoi, lentoasemaverkoston liikevaihto pieneni. Tämä johtui siirtymisestä SESregulaation mukaiseen hinnoitteluun vuoden 2012 alusta lukien.
4 Matkustajapalvelut tuottaa Finavian lentoasemilla matkustajille tarjottavia kaupallisia palveluja. Näitä ovat mm. kahvila-, ravintola- ja myymäläpalvelut. Palvelut tuotetaan pääosin yhteistyökumppaneiden kanssa vuokraamalla terminaalien liiketiloja. Huolimatta matkustajamäärän laskusta liiketoiminnan liikevaihto kasvoi 9,3 prosenttia. Kasvun mahdollisti uusien kauppapaikkojen lisääminen terminaaleihin ja huolellinen tarjooman suunnittelu yhteistyössä tiloja vuokraavien yritysten kanssa. Lennonvarmistusliiketoiminta vastaa Suomen ilmatilan hallinnasta ja tuottaa lentoliikenteen tarvitsemat lentoreitti- ja lennonjohtopalvelut. Lennonvarmistusmaksut koostuvat lentoasemien lennonvarmistuspalvelu- ja lentoreittimaksuista. Näihin maksuihin tuli SES-hinnoittelupäätöksen mukaan noin 10 prosentin korotus vuoden 2012 alusta lukien. Alenevat volyymit puolestaan hidastivat liikevaihdon kasvua. Laskeutumisten määrä väheni 10,3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Ylilennot Suomen ilmatilassa kasvoivat lähes 10 prosenttia, mikä tuki liikevaihdon kasvua. Ylilentojen osuus lennonvarmistusliiketoiminnan liikevaihdosta oli 16,2 miljoonaa euroa. Finavian palvelutarjontaa täydentävä tytäryhtiö Airpro tuottaa moniosaajana lentoyhtiöiden ja lentoasemien tarvitsemia kuormaus-, turva-, matkustamo- ja asiakaspalveluja. Airprolle vuosi 2012 oli haasteellinen johtuen sen asiakaskunnassa tapahtuneista muutoksista. Airpro menetti asiakkaitaan näiden vähentäessä reittitarjontaansa ja vetäytyessä Suomen lentoliikennemarkkinoilta. Uusilla asiakkuuksilla ei täysin pystytty korvaamaan menetettyjä tuottoja. Yhtiö sopeutti toimintaansa markkinatilanteeseen pitkin vuotta. Lentoasemakiinteistöt Oyj hallinnoi lentoasemien välittömässä läheisyydessä sijaitsevia kiinteistöjä ja vuokraa niitä lentoliikenteen palveluketjuun kuuluville yrityksille ja yrityksille, jotka hyödyntävät liiketoiminnassaan lentoaseman läheisyyttä. Yhtiön toiminnassa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoden 2012 aikana. Tilojen täyttöaste säilyi hyvänä, ja liikevaihto kasvoi vuokrattavien tilojen volyymin kasvun ansiosta. Tase, rahavirta ja rahoitus Konsernitaseen loppusumma oli 720,6 miljoonaa euroa (713,6). Sijoitetun pääoman tuotto oli 8,3 % (3,7) ja omavaraisuusaste 46,1 % (44,4). Tilikaudella konsernin tulorahoitus riitti kattamaan myös investointimenot ja lainojen lyhennykset. Maksuvalmius säilyi hyvänä. Nettovelkaantumisaste laski ja oli 51,6 % (62,6). Korollisten lainojen määrä laski vuoden aikana ja oli vuoden lopussa 232,5 miljoona euroa (248,5). Konsernin nettorahoituskulut laskivat ja olivat 4,7 miljoonaa euroa (5,4). Vuoden 2012 lopussa konsernin lainasalkusta 43 prosenttia oli suojattu koronvaihtosopimuksilla ja loppuosa ehdollisilla suojauksilla. Koronvaihtosopimusten vaikutus on huomioitu lainojen keskikorkoa laskettaessa. Konsernin korollisten lainojen keskikorko oli vuoden lopussa 1,8 prosenttia ja keskimaturiteetti oli 11,8 vuotta. Kaikilla emoyhtiön pitkäaikaisilla lainoilla on edelleen voimassa valtion takaus, ja yhtiö maksaa niistä takausprovisiota. Tilinpäätöshetkellä konsernin kassavarat olivat 61,2 miljoonaa euroa (50,4). Kassassa oli varauduttu heti vuodenvaihteessa erääntyvään Kehäradan rahoitusta koskevaan 15 miljoonan euron laskuun. Finavian
5 osuus Kehäradan rakentamiskustannuksista on yhteensä 67,5 miljoonaa euroa. Tilinpäätöshetkellä tästä oli maksettu yhteensä 9,9 miljoonaa euroa. Loput 57,6 miljoonaa erääntyvät vuosina 2013 2015. Kehäradan rahoitusosuuden hoitamista varten konsernilla on EIB:n antama 45 miljoonan euron lainapäätös. Lainaa ei ole vielä nostettu. Lainalle on asetettu kovenanttiehtoja. Osana tehostamisohjelmaa kiinnitettiin huomiota leasing-kaluston käytön tehostamiseen. Konsernin leasing-vastuiden määrä väheni ja oli 55,5 miljoonaa euroa (65,5). Tilikauden aikana käytiin läpi konsernin rahoitusriskit ja suojausperiaatteet ja valmisteltiin yhtiölle liiketoimintaa tukeva rahoituspolitiikka. Investoinnit Konsernin investointimenot olivat 45,1 miljoonaa euroa (43,2). Suurin osa investointimenoista käytettiin peruskorjaus- ja korvaushankkeisiin. Vuoden 2012 suurin investointi oli Helsinki-Vantaalla kesällä toteutettu liikennealueiden peruskorjaus kustannuksiltaan yhteensä 17,4 miljoonaa euroa. Oulun lentoaseman laajennuksen viimeistelytyöt valmistuivat, ja Helsinki-Vantaan T2-lähtöaulan muutostyöt saatiin loppuun. Lisäksi tehtiin terminaalirakennusten, kiitoteiden ja mm. pysäköintialueiden peruskorjaustöitä. Lennonvarmistus-liiketoiminnassa jatkettiin Eurocat FreshUp -lennonvarmistusjärjestelmän päivitystä, jonka kokonaiskustannukset jakautuvat usealle vuodelle ja ovat yhteensä 17,3 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 tähän käytettiin 2,4 miljoonaa euroa. Palvelutason parantamiseksi Helsinki-Vantaalla ja verkostossa käynnistettiin kehityshanke, jossa panostetaan turvatarkastuslinjastojen sujuvuuteen ja viihtyisyyteen. Hanke on kustannuksiltaan yhteensä 2,3 miljoonaa euroa. Osakkeet ja osakepääoma Finavia Oyj:n osakkeet omistaa Suomen valtio. Omistajaohjauksen vastuuministeriö on Liikenne- ja viestintäministeriö. Yhtiön osakepääoma koostuu 7 400 000 samanarvoisesta osakkeesta. Yhtiön hallussa ei ole omia osakkeita. Yhtiö ei laskenut liikkeelle uusia osakkeita, optioita tai muita osakkeisiin oikeuttavia oikeuksia. Yhtiön hallituksella ei ole voimassa olevia valtuuksia osakeanteihin tai optio-oikeuksien liikkeellelaskemiseen. Varsinainen yhtiökokous 2012 ja hallinto Finavia Oyj:n 16.3.2012 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti yhtiön tilinpäätöksen vuodelta 2011 ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti hallituksen esityksen mukaisesti, että 31.12.2011 päättyneeltä tilikaudelta ei jaeta osinkoa. Finavian hallitukseen kuuluivat 1.1. 16.3.2012 puheenjohtajana Soili Suonoja, varapuheenjohtajana Antti Vehviläinen ja jäseninä Harri Pynnä, Pirkko Juntti, Rita Linna ja Pauli Manninen. 16.3.2012 pidetty varsinainen yhtiökokous valitsi hallituksen puheenjohtajaksi edelleen kauppaneuvos Soili Suonojan. Hallituksen jäseniksi valittiin Antti Vehviläinen, Harri Pynnä, Pirkko Salminen, Ralf Sund ja Juhapekka Ristola sekä henkilöstöstä valittuna Riitta Puro. Järjestäytymiskokouksessaan hallitus valitsi keskuudestaan varapuheenjohtajaksi Antti Vehviläisen. Hallitus valitsi toimintaansa tukeviin valiokuntiin
6 seuraavat henkilöt: Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Soili Suonoja ja jäseniksi nimettiin Antti Vehviläinen ja Harri Pynnä. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Pirkko Salminen ja jäseniksi nimitettiin Soili Suonoja, Ralf Sund ja Juhapekka Ristola. Kaikki hallituksen jäsenet lukuun ottamatta henkilöstöstä valittua Riitta Puroa ovat riippumattomia yhtiöstä. Juhapekka Ristolaa lukuun ottamatta kaikki ovat riippumattomia myös omistajasta. Yhtiökokous päätti, että yhtiön tilintarkastajana jatkaa Ernst & Young Oy, KHT-yhteisö. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT, JHTT Tiina Lind. Yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti hallituksen puheenjohtajan palkkio on 1 700 euroa kuukaudessa ja varapuheenjohtajan palkkio on 1 200 euroa kuukaudessa ja jäsenen palkkio 1 000 euroa kuukaudessa. Kokouspalkkio on 500 euroa per hallituksen tai valiokunnan kokous. Matkakustannukset korvataan toteutuneiden kustannusten mukaan. Yhtiön toimitusjohtajana aloitti 16.1.2012 Kari Savolainen. Juha-Pekka Pystynen oli toimitusjohtajana 1. 15.1.2012. Muutokset organisaatiorakenteessa Finavia-konserni tuottaa lentoliikenteen palveluja. Finavia-konsernin muodostaa emoyhtiö Finavia Oyj sekä sen kokonaan omistamat tytäryhtiöt Lentoasemakiinteistöt Oyj ja Airpro Oy. Airpro Oy omistaa kokonaan RTG Ground Handling Oy:n. Yhtiörakenteessa ei tapahtunut muutoksia vuoden 2012 aikana. Kertomusvuoden aikana yhtiön liiketoimintarakenne uudistettiin. Konsernissa on neljä liiketoiminta-aluetta. Nämä ovat Helsinki-Vantaan lentoasema, lennonvarmistus, lentoasemaverkosto ja matkustajapalvelut. Lisäksi Finavian palveluja lentoliikenteelle täydentävät tytäryhtiömuodossa toimivat Airpro ja Lentoasemakiinteistöt. Liiketoimintojen tarvitsemat tukipalvelut tuotetaan keskitetysti. Talousjohtaja vastaa talous-, rahoitus-, IMja hankintapalveluista. Tekninen johtaja vastaa lentoaseman infrastruktuurin suunnittelusta ja rakentamisesta sekä ympäristöasioista. Riskienhallintajohtaja vastaa riskien- ja turvallisuudenhallintajärjestelmästä sekä valtion ilmailusta. Esikuntatoimintoihin kuuluvat lakiasiat, HR, viestintä ja sisäinen tarkastus. Johto ja henkilöstö Kari Savolainen aloitti toimitusjohtajana 16.1.2012. Konsernin johtamismalli ja johtoryhmä uudistettiin vaiheittain vuoden 2012 aikana. Uudet liiketoiminta-alueet saivat uudet johtajat. Johtaja Raine Luojus vastaa lennonvarmistusliiketoiminnasta, johtaja Anne Gullsten Matkustajapalveluista, johtaja Joni Sundelin Lentoasemaverkostosta ja johtaja Ville Haapasaari Helsinki-Vantaan lentoasemasta. Konsernipalveluista vastaavat talousjohtaja Kirsti Lehtovaara-Kolu, tekninen johtaja Henri Hansson ja riskienhallintajohtaja Juha-Pekka Pystynen. Johtoryhmään kuuluvat lisäksi henkilöstöjohtaja Kaarina Soikkanen, lakiasianjohtaja Petteri Nissilä ja viestintäjohtaja Mikko Saariaho. Toimitusjohtaja Ari Haapasen vastuulla on Airpro Oy ja toimitusjohtaja Antti Ala-Heikkilän vastuulla on Lentoasemakiinteistöt Oyj.
7 Konsernin henkilöstömäärä oli vuoden lopussa 2 840 (3 001). Vakituisessa työsuhteessa oli 2 118 henkilöä (2 214). Keskimääräinen henkilöstömäärä henkilötyövuosina esitettynä oli tilikauden aikana 2 413 (2 475). Konsernilla ei ole työntekijöitä ulkomailla. Emoyhtiössä oli vuoden lopussa 1 718 henkilöä (1 808). Emoyhtiön keskimääräinen henkilöstömäärä vuoden aikana henkilötyövuosina esitettynä oli 1 612 (1 639). Finavian johdon palkkaus perustuu kiinteään kuukausipalkkaan ja tuloksiin sidottuun tulospalkkaukseen, joka on valtion omistajaohjauksen linjausten mukainen. Tulospalkkion piiriin kuului vuonna 2012 johtoryhmä ja 40 avainhenkilöä. Vuoden 2012 toteutuneen tuloksen ja saavutettujen tuloskorttitavoitteiden mukainen tulospalkkio Finavian johtoryhmälle toteutui 56-prosenttisesti. Konsernin emoyhtiössä on henkilöstörahasto, jonka jäseniä ovat kaikki työntekijät pois lukien johtoryhmä ja ne avainhenkilöt, jotka ovat tulospalkkion piirissä. Henkilöstörahastoa kerrytetään vuosittain enintään summalla, joka vastaa neljän prosentin osuutta yhtiön palkkasummasta. Rahastoon maksettava osuus määräytyy asetettujen tulos- ja palvelutasotavoitteiden toteutumisen mukaan. Vuonna 2012 henkilöstölle asetetut tulos- ja palvelutasotavoitteet toteutuivat 75-prosenttisesti. Vuoden 2012 tulokseen on kirjattu 3,2 miljoonan euron kuluvaraus palkkion maksamiseksi henkilöstörahastolle. Kertomusvuoden aikana maksetut palkat ja palkkiot olivat yhteensä 121,4 miljoonaa euroa (117,9). Liiketoimintaan liittyvät riskit Finavian riskit on ylätasolla luokiteltu strategisiin, operatiivisiin, lain- ja vaatimustenmukaisuus- sekä taloudellisiin riskeihin. Strategiset riskit: Vuoden 2012 aikana konsernin riskikuvassa ei tapahtunut oleellisia muutoksia. Keskeiset strategian toteutumista uhkaavat riskit liittyvät lentoliikennetoimialan yleiseen kehitykseen. Toimialan voimakas riippuvuus maailmantalouden vaihteluista, lentoliikenteen sisäinen rakennemuutos sekä toimialaan liittyvä sääntely vaikeuttavat toimialan ennustettavuutta. Lentoliikenteen kysynnän vaihtelut sekä lentoyhtiöasiakkaiden muuttuvat palvelutarpeet edellyttävät konsernilta joustavuutta kapasiteetin hallinnassa ja palvelutuotannossa. Toiminta on hyvin pääomavaltaista ja paikallista. Kustannusrakenne on luonteeltaan kiinteä. Lentoliikennetoimialan rakennemuutos on lisännyt viime vuosina työmarkkinahäiriöiden todennäköisyyttä. EU:ssa on käynnissä Single European Sky -ohjelma (SES) jäsenmaiden ilmatilan käytön kehittämiseksi. Eurooppalaisessa kehityksessä pitkän aikavälin näkymä on lennonvarmistuspalvelujen sisämarkkinoiden kehittyminen ja palvelujen avautuminen kilpailulle. Finavian keskeiset riskit liittyvät lennonvarmistusmarkkinoiden uudelleen muotoutumiseen, palvelujen tuottamisessa tapahtuviin muutoksiin ja vaikutusmahdollisuuksien vähenemiseen palveluehtoja määritettäessä. Riskiä hallitaan osallistumalla aktiivisesti NEFAB-yhteistyöhön, muuhun eurooppalaiseen kehitystyöhön ja huolehtimalla Finavian palvelujen kustannustehokkuudesta ja kilpailukyvystä. Operatiiviset riskit: Finavia-konsernin tulovirta on kaikilta osin riippuvainen lentoliikenteen sujuvuudesta. Liiketoiminnan operatiivisten riskien hallinnassa painottuvat lentoliikenteen palveluketjun sujuvuuden varmistamiseen liittyvät toimet. Lentoliikenteen palveluketju syntyy monen organisaation ja toimijan yhteistyön tuloksena. Finavian rooli lentoaseman pitäjänä on huolehtia siitä, että jokaisella toimijalla on mahdollisimman hyvät edellytykset hoitaa omaa tehtäväänsä palveluketjussa. Lentoasemilla toimivat tahot
8 järjestävät säännöllisiä tapaamisia, joilla pyritään parantamaan prosesseja ja niiden rajapintoja. Sujuvuuden varmistamiseksi Finavia otti käyttöön Helsinki-Vantaalla CDM-toimintatavan, jonka avulla lentoaseman eri toimijat jakavat keskenään lentoasemaa koskevaa reaaliaikaista tapahtumatietoa. Palvelutuotantoon liittyvät riskit ovat enenevässä määrin riippuvaisia tietojärjestelmien toimivuudesta ja yhteensopivuudesta sekä konsernin omien että kumppaneiden toimintamallien ja tietojärjestelmien kanssa. Riskiä hallitaan kiinnittämällä huomioita tietojärjestelmäarkkitehtuuriin, dokumentointiin ja rajapintoihin sekä varmistamalla, että myös toimintamallit ovat yhtenevät. Lain- ja vaatimuksenmukaisuusriskit: Finavian lentoasemien toiminta täyttää kokonaisuutena varsin hyvin ympäristösuojelulain vaatimukset. Laki vaatii kuitenkin jälkikäteisesti ympäristöluvan, vaikka toiminta on ollut samalla paikalla kauan ja se on vakiintunutta. Osa Finavian lentoasemista on jo saanut lupapäätöksen, osalla lentoasemista lupa-asia on vielä vireillä. Finavialla ei ole täyttä varmuutta siitä, mitä vaatimuksia kunkin lentoaseman ympäristölupa tulee sisältämään. Jo saatujen lupapäätösten perusteella yhtiö on varautunut puhdistamaan lentoasemien paloharjoitusalueita, varmistamaan polttoainesäiliöitä ja tehostamaan hulevesijärjestelmiä. Näitä ympäristöprojekteja varten yhtiö on tehnyt vuosina 2010, 2011 ja 2012 yhteensä 30,9 miljoonan euron pakolliset varaukset. Työt saadaan valmiiksi lähivuosien aikana. Riskeinä nähdään tilanteet, joissa lentoliikenteen erityispiirteet huomiotta jättävä lupapäätös edellyttää kohtuuttomia kustannuksia lentoaseman pitäjälle. Riskejä ovat myös lupaprosessit, joista aiheutuu tulonmenetyksiä esimerkiksi olosuhteisiin nähden tarpeettoman tiukan melunhallinnan ja liikenteen rajoittamisen vuoksi. Taloudelliset riskit: Yhtiön rahoitusriskit on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa. Konsernille valmisteltiin liiketoimintaa tukeva rahoituspolitiikka vuoden 2012 aikana, ja sen jalkauttaminen tapahtuu vuoden 2013 aikana. Konserni tuottaa lentoliikenteen palveluja. Konsernin tulovirta on täysin sidottu yhteen toimialaan. Toimialan häiriöt ja palvelukatkokset voivat tyrehdyttää tulovirran nopeastikin, kuten tuhkapilvi keväällä 2010. Riskiä hallitaan huolehtimalla riittävästä kassavarannosta ja sopimalla etukäteen lyhytaikaisista rahoitusjärjestelyistä. Toimialalla hinnoittelu on vahvasti säänneltyä ja rakenteeltaan jäykkää. Hinnoitteluprosessiin liittyvät aikataulut ovat varsin pitkiä. Näin ollen riskinä on, että lentoasemille voi syntyä kustannuksia etupainotteisesti jo pitkään ennen kuin uudet hinnat saadaan vahvistettua. Riskiä hallitaan käymällä asiakkaiden kanssa säännölliset asiakaskonsultaatiot ja kehittämällä pitkän tähtäimen hinnoittelustrategiaa. Lentoasemapalvelujen tuottaminen on hyvin pääomavaltaista ja regulaation asettamat vaatimukset lisäävät investointitarvetta entisestään. Lentoliikennetoimialan heikko kannattavuus ja lentoasemien keskinäinen kilpailu Euroopassa ei mahdollista hintatason nostamista. Tämä nähdään haasteena tulevien investointien rahoittamiselle. Finavian osuus kehäradan rakentamiskustannuksista on yhteensä 67,5 miljoonaa euroa vuosina 2010 2015. Vuoden 2012 loppuun mennessä velvoitteesta on maksettu 9,9 miljoonaa euroa. Kokonaisrahoitusosuus on merkittävä ja sillä tulee olemaan vaikutuksia yhtiön oman liiketoiminnan kehittämiselle.
9 Ympäristövaikutukset Lentoasemien ylläpidosta ja lentoliikenteestä aiheutuu ympäristövaikutuksia, erityisesti kiitoteiden liukkaudentorjunnasta, lentokoneiden jäänpoistosta ja -estosta sekä lentokoneiden liikkumisesta ilmassa ja maassa. Finavia vastaa liukkaudentorjunnasta; muuta toimintaa suorittavat maahuolintayritykset tai lentoyhtiöt. Finavia ohjaa muita toimijoita lentoasemilla turvallisuus- ja ympäristösyiden vuoksi. Kiitoteiden liukkaudentorjunnassa käytetään ensisijaisesti mekaanisia keinoja. Sääolosuhteiden johdosta joudutaan liukkaudentorjunnassa käyttämään myös hyvin luonnossa hajoavia formiaatti- tai asetaattipohjaisia aineita. Lentoyhtiöt vastaavat koneidensa jäänpoistosta ja -estosta, mihin käytetään propyleeniglykolia. Ainetta ei ole luokiteltu haitalliseksi, mutta se aiheuttaa vesistökuormitusta lisäämällä hapenkulutusta. Lentokoneet aiheuttavat päästöjä ja melua nousussa ja laskussa sekä rullatessaan maassa. Lentoasemien pitäminen on ympäristönsuojelulain mukaista luvanvaraista toimintaa. Lentoasemia on luvitettu jälkikäteen ns. vanhoina toimintoina ja 15 Finavian ylläpitämälle lentoasemalle on myönnetty ympäristölupa. Vuonna 2012 ei lentoasemille myönnetty uusia lupapäätöksiä. Vuoden lopussa jätettiin Kokkola-Pietarsaaren lentoaseman ympäristölupahakemus, jonka lisäksi käsittelyssä on Turun lentoaseman hakemus. Finavia on toimeenpannut Helsinki-Vantaan lentoasemalle vuonna 2011 myönnetyn ympäristölupapäätöksen määräyksiä, vaikka lupapäätös ei ole vielä lainvoimainen. Päätöksestä tehtyjen valitusten käsittely on edelleen kesken Vaasan hallinto-oikeudessa. Lupapäätöksen mukaisesti Finavia haki toukokuussa 2012 Liikenteen turvallisuusvirastolta (Trafi) toimeenpanopäätöstä Helsinki-Vantaan lentoaseman yöliikenteen rajoittamiseksi ilmailulain mukaisesti. Trafin päätösharkinta valmistunee vuoden 2013 aikana. Päätöksen mukaisesti laadittiin vuoden 2012 aikana laaja tekninen selvitys lähestymisten melunhallinnasta. Helsinki-Vantaalla otettiin kesällä 2012 käyttöön uusittu lentokoneiden melun ja reittien seurantajärjestelmä ANOMS (Airport Noise and Operations Monitoring System). Se tehostaa ja laajentaa seurantatyötä, jota on tehty vuodesta 1997 lähtien. Ympäristölupapäätöksen mukaisesti melunmittausverkostoa laajennettiin kahdella uudella mittausasemalla. Yhtiö jatkaa pitkäjänteistä työtä oman toimintansa energiatehokkuuden parantamiseksi. Vuoden 2011 lopulla Helsinki-Vantaa ja Lapland Airports -lentoasemat hyväksyttiin mukaan kansainvälisen lentoasemien järjestö ACI:n hiilidioksidipäästöjen vähentämisohjelmaan (ACA Airport Carbon Accreditation). Finavia on jatkanut jäänpoistotoiminnan uudistamisen jalkauttamista lentoasemille tavoitteenaan minimoida lentokoneiden jäänpoisto- ja estoaineiden ympäristövaikutukset ohjaamalla käsittelyä tekeviä yrityksiä sekä tehostamalla propyleeniglykolinesteiden talteenkeräystä. Helsinki-Vantaalla jatkuivat vuonna 2011 käyttöönotetun etäjäänpoistoalueen 2-vaiheen työt ja neljännen glykolipitoisen lumen varastoalueen rakentaminen. Alueiden rakentamiseen investoidaan yhteensä 14 miljoonaa euroa vuosien 2010 2014 aikana. Helsinki-Vantaan glykolipitoisten vesien johtamiseen käytettävän kalliotunnelin kunnostustyöt aloitettiin vuonna 2012. Työ valmistuu vuonna 2013 ja yhtiö investoi siihen yhteensä 1,2 miljoonaa euroa. Kalliotunneli toimii välivarastona glykolipitoiselle vedelle ennen veden pumppaamista jätevesiviemäriin.
10 Finavia tarkkailee lentoasemilla pinta- ja pohjavesien laatua. Lisäksi on laadittu lentoasemien hulevesien hallintaan liittyviä selvityksiä mm. Jyväskylässä ympäristöluvan mukaisesti. Helsinki-Vantaalla on jatkettu laajoja ympäristöselvityksiä lentokoneiden jäänpoistossa ja -estossa käytettävien aineiden esiintymisestä lentoasema-alueella ympäristöviranomaisten ohjeiden mukaan. Selvitysten perusteella merkittävää riskiä luontoympäristölle ei ole. Ivalon, Rovaniemen ja Turun lentoasemien paloharjoitusalueiden pilaantuneisuusselvityksiä jatkettiin pintaja pohjavesitutkimuksilla. Jatkoselvitysten vuoksi alueiden kunnostaminen siirtyy vuoteen 2013. Vuosikertomuksen vastuullisuusosiossa esitetään tarkemmin ympäristönsuojelun tapahtumia sekä ympäristötunnuslukuja. Strateginen suunta Finavia keskittyi vuonna 2012 strategiansa toteuttamisessa koko konsernin toiminnan tehokkuuden parantamiseen suhteellisen heikkona jatkuneen taloudellisen kasvun aikana. Tavoitteena on tukea konsernin investointi- ja kilpailukykyä pitkällä aikavälillä. Finavian hallitus vahvisti konsernin strategian vuosille 2013 2015 ja täsmensi konsernin visiota. Vision mukaan Finavian tavoitteena on olla kannattava, arvostettu ja hyvin johdettu palveluyritys, joka on kaikissa toiminnoissaan parhaiden kansainvälisten toimijoiden joukossa ja joka luo edellytykset turvalliselle ja kilpailukykyiselle lentoliikenteelle Suomessa. Konsernin strategisena tavoitteena on, että Helsinki-Vantaan lentoaseman markkinaosuus vahvistuu Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä. Lisäksi tavoitteena on, että suorat yhteydet Eurooppaan kasvavat. Finavialle annettuna strategisena tehtävänä on yhtenäisen lentoasemaverkoston kehittäminen ja ylläpitäminen säännöllistä reittiliikennettä varten. Suomen lentoasemat ovat keskenään melko erilaisia volyymin, lentoyhtiöiden ja matkustajien tarpeiden näkökulmasta. Yhteistä lentoasemille on tarve tehokkuuden kasvattamiseen. Matkustajapalveluissa strategisena tavoitteena on liiketoiminnan kehittäminen koko lentoasemaverkoston ylläpitämisen tueksi. Tavoitteena on kasvattaa matkustajilta saatavaa kaupallista tuottoa suunnitelmallisesti. Lennonvarmistus-liiketoiminnan keskeinen strateginen tavoite on kasvattaa kustannustehokkuutta ja kannattavuutta. Finavialle on lennonvarmistuksen kannalta strategisesti tärkeää kehittää lennonvarmistuksen toimintamalleja ja kustannustehokkuutta siten, että lennonvarmistusliiketoiminta on kilpailukykyisessä asemassa kilpailun myöhemmin avautuessa.