Euroopan aluekehitysrahaston projektisuunnitelma MINÄ JA VESIJÄRVI -HANKE

Euroopan aluekehitysrahaston projektisuunnitelma MINÄ JA VESIJÄRVI -HANKE

1. JOHDANTO Päijät-Hämeen Vesijärvi on monella tapaa erityislaatuinen järvi, jonka viimeisimmän vuosisadan historiaa värittää vedenkäytön ja vedenlaadun melkoinen vaihtelu. 1900-luvun alusta lähtien Lahden kaupunki kasvoi suhteellisen nopeasti järven rantaan. Kaupungin kasvun ja Vesijärven vaiheet ovat kulkeneet käsi kädessä hyvässä ja huonossa. Varsinkin 1950-luvun jälkeen eteläisen Vesijärven veden laatu ja käyttökelpoisuus heikkeni voimakkaasti. Syyksi todettiin kaupunkialueelta tulevat päästöt. Vesijärven kunnostustoimet käynnistyivät 1970-luvulla jätevesienkäsittelyn tehostamisellä ja edelleen 1980-luvulta alkaen maailmanlaajuisestikin ennen kokematomalla biomanipulaatiokunnostuksella. Järven tila saatiinkin paranemaan, mutta 2000-luvulle tultaessa on havaittu, että järvi vaatii jatkuvaa ja entistäkin tehokkaampaa hoitotyötä. Uudeksi järven hoidon toimijaksi Vesijärvelle on synnytetty pitkän hankkeistusvaiheen jälkeen Vesijärvisäätiö, jonka tavoitteena on saada Vesijärven tila nostettua hyvälle tasolle. Vesijärven tutkimukseen ja kunnostukseen on vuosien saatossa osallistunut varsin monia eri tahoja; mm. alueen kunnat, monet vesienkunnostushankkeet, Helsingin yliopisto ja muut oppilaitokset, kalastajat ja kalavesien hoitajat, Päijät-Hämeen Kalatalouskeskus, Hämeen ympäristökeskus, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, sekä runsaasti talkooväkeä. Toiminta on ollut osin katkonaista ja osin päällekäistä eri toimioiden kesken. Puhdas luonto ja vesistö on Lahden alueen kriittinen menestystekijä. Siksi on ensiarvoisen tärkeää ylläpitää ja parantaa Vesijärven ja sen valuma-alueen tilaa. Kun Vesijärvi säilyy hyvässä ja virkistyskäyttöön soveltuvassa kunnossa, se lisää alueen vetovoimaisuutta ja viihtyvyyttä nykyisten ja uusien asukkaiden sekä matkailijoiden keskuudessa. Pitkällä jänteellä hoitotyö voi kantaa vain laajan kansalaisaktiivisuuden ja kiinteän viranomaisten, elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteistoiminnan varassa. Viestinnällä on tässä työssä keskeinen merkitys. Tässä työsuunnitelmassa tarkennetaan Päijät-Hämeen liitolle kuussa 2008 jätetyssä Minä ja Vesijärvi - hankesuunnitelmassa kuvattuja töitä. Työsuunnitelmaa voidaan päivittää hankkeen ohjausryhmältä saatavien kommenttien perusteella. 2. HANKKEEN TAVOITTEET JA KESKEISET KOHDERYHMÄT Minä- ja Vesijärvi-hanke liittyy osana laajempaan vesienhoidon toimintakokonaisuuteen, jossa keskeisiä tavoitteita on: Vesijärven rehevöitymisen vähentäminen ja järven tilan parantaminen alueen viihtyvyyden ja vetovoimaisuuden lisääminen, ympäristötietouden lisääminen, asenteisiin ja toimintatapoihin vaikuttaminen Tavoitteiden toteutumista pyritään edistämään viestinnän ja vuorovaikutuksen keinoin, mm. parantamalla vesiensuojelutoimenpiteiden toteuttamisedellytyksiä. Minä- ja Vesijärvi-hankkeella vastataan seuraaviin konkreettisiin tarpeisiin: : keskeisten vesienhoidon toimijoiden välisen toiminnan tiivistäminen ja tiedonvaihdon lisääminen tiedon lisääminen luontoa vähemmän kuormittavista toimintatavoista (kuten uudet

viljelymenetelmät ja hajajätevesien uudet käsittelymenetelmät) luottamuksen ja luovuuden lisääminen laajalla ja avoimella vuorovaikutuksella vesienhoidon suunnitelmien laadun parantaminen kansalaisilta ja sidosryhmiltä saadun palautteen kautta yleisen ympäristötietoisuuden lisääminen eri kohderyhmissä Pyrkimyksenä on, että maatalouden ympäristötuen Vesijärven kannalta tehokkaisiin toimenpiteisiin sitoutuminen lisääntyy, haja-asutuksen jätevesiasetuksen toteuttaminen Vesijärvellä nopeutuu jo ennen säädetyn määräajan (2013) umpeutumista, tiedonvaihto alueella paranee ja laajemman hyväksynnän ja sitoutumisen saaminen vesiensuojelutoimen- piteille helpottuu. Tavoitteena on niin ikään Vesijärven hoitoon muita toimijoita sitouttavien tahojen määrän kasvattaminen, kotimaisen ja kansalinvälisen verkostoitumisen paraneminen, Vesijärven hoito-ohjelman laadun paraneminen. Hankkeen tuloksena koululaiset saavat luokka-asteittain kehittyvän Vesijärvi-aiheisen interaktiivisen oppimateriaalin. Osa Vesijärvi säätiön toimintaa on järven käyttäjien Vesijärvitietoisuuden lisääminen. Tämä hanke vastaa suurelta osin tietoisuuden lisäämisestä. Hankkeen aktiviteetit on segmentoitu seuraaville keskeisille kohderyhmille: koululaiset ja opiskelijat, maanviljelijät, mökkiläiset, vesialueen käyttäjät ja omistajat, tavalliset kuntalaiset. Vesijärvisäätiön toiminnasta tiedottaminen 2.1. HANKKEEN TIEDOTUS JA VIESTINTÄ Tavoitteena on saada alueen lehtiin ja muihin medioihin juttuja Vesijärven alueella tapahtuvasta toiminnasta; käynnissäoleva ja suunnitteilla oleva hoito- ja tutkimustyö sekä muu Vesijärveenliittyvä toiminta. Tarjotaan jutun aiheita lehdille ja radiolle ilmoittamalla tapahtuvasta toiminnasta, sekä lähes valmiiden juttujen muodossa. Hankkeen järjestämiä tilaisuuksia markkinoidaan lehdissä ja netissä. Hankkeen tiedotuksessa on pääpaino tiedonvälittämisessä ei asennemuokkaamisessa tai myymisessä. 3. HANKKEEN JAKAUTUMINEN OSAHANKKEISIIN Hanke toteutetaan ja sen tavoitteisiin pyritään neljällä osahankkeella, joiden sisältöä on kuvattu tarkemmin alla. Osahankkeet ovat seuraavat: Osahanke 1: Ympäristö- ja Vesijärvi-tietouden lisääminen kouluissa ja päiväkodeissa Osahanke 2: Maatalousyrittäjien tukeminen vesistöystävällisten viljelymenetelmien käyttöönotossa ja vesiensuojeluratkaisuiden toteuttamisessa Osahanke 3: Yleisen Vesijärvi-tietoisuuden lisääminen ja Vesijärven hyväksi tehtävän työn tukeminen Osahanke 4: Vesijärvi-kirjan toimittaminen Osahankkeet toteutetaan tiiviissä vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa. Tarpeen vaatiessa perustetaan osahankekohtaisia ryhmiä.

Viestinnän välineinä tullaan käyttämään sanomalehtiä, radiota, yleisötilaisuuksia, esitteitä jne. Tarkoitus on kohdentaa viestintä selkeästi omille kohderyhmilleen, siten että kullekin kuulijaryhmälle viestiä vievät oman alansa osaajat, joita kuulijoiden on helppoa kuunnella ja ymmärtää esim. opettajia, maataloussihteerit ja muuta omien alojen asiantuntijat. 3.1 OSAHANKE 1: YMPÄRISTÖ- JA VESIJÄRVI-TIETOUDEN LISÄÄMINEN KOULUISSA JA PÄIVÄKODEISSA Osahankken tavoitteena on lisätä Vesijärvi-tietoa paikallisten päiväkotien ja koulujen opetukseen ja nostaa valuma-alueen nuorten tietoisuutta Vesijärvestä, sen tilasta ja siihen kohdistuvista uhista. Panostaminen nuoriin voi muokata pitkällä aikajänteellä heidän arvojaan myönteisimmiksi Vesijärveä kohtaan. Tavoitteena on luoda monitasoinen Vesijärvi-paketti / tiedosto koulujen ja päiväkotien käyttöön. Tietopakettiin sisältyy kullekin ikäryhmälle sopivia Vesijärveen liittyviä tehtäviä. Paketti toteutetaan yhteistyössä alueen koulujen ja päiväkotien kanssa. Tietopaketti toteutetaan sähköisenä internetpalveluna Vesijärven tietoreppuna, sekä Vesijärvi aiheista toimintaa sisältävänä Vesijärvi-salkkuna. Vesijärven tietorepun toteutuksessa hyödynnetään kokemuksia jo olemassa olevasta Hämeen ympäristökeskuksen Tietoreppu- palvelusta, jossa on tietoutta Hämeen luonto- ja ympäristökohteista. Vesijärven tietoreppuun kerätään tietoa Vesijärven alueen vierailukohteista. Tällaisia ovat mm. luontokohteet, kulttuurimaisemat, vesiensuojelukohteet ja virikistysmahdollisuudet. Tietoreppuun tulee lisäksi yleistä tietoa Vesijärvestä ja tehtäviä opetusta tukemaan. Lähinnä päiväkoteja ja ala-asteita varten kootaan Vesijärvi-salkku. Salkku tehdään osin Lahden ympäristöneuvonnan olemassa olevien energia- ja lajittelusalkkujen mukaisesti. Tarkoitus on koota salkku johon tuotetaan ja kerätään Vesijärvi-tietoa pelien, leikkien ja havainnollistavien esimerkkien muodossa. Vesijärvi-salkku annetaan vapaasti alueen koulujen ja päiväkotien käyttöön. Kouluille voidaan järjestää Vesijärvi tieto-iskuja hankeen toimesta. Lisäksi koulujen kanssa järjestetään koululaisille tilaisuuksia ja retkiä Vesijärven alueelle. Vuosittain toistuvia tapahtumia ovat lopputalvesta toteutettava pilkkitapahtuma, toukukuun lopun Enonsaaripäivä sekä kuussa järjestettävä kalastuksen päivä. Osallistutaan myös mahdollisuuksien mukaan jo olemassa oleviin Vesijärven osalta tapahtuviin tilaisuuksiin Oppilaitosten kanssa tehdään lisäksi työssäoppimisyhteistyötä, sekä tilanteen mukaan tarjotaan mahdollisuutta Vesijärvi-tiedotukseen liittyvien opinäytetöiden toteuttamiseen. Tietoreppua ja Vesijärvi-salkkua ideoimaan perustetaan oma alatyöryhmä, johon tulee kolmesta viiteen jäsentä. Tavoitteena on että työryhmä kokoontuu 3-4 kuukauden välein tai tarvittaessa tiheämminkin. Molempien osien toteutukseen osallistuu mm. Vesijärvisäätiön viestintähenkilöstöä, sekä mahdollisuuksien mukaan ympäristöalan opiskelijoita. 1.1 Osahanke 1 : Päiväkodit ja koulut

1.11 Yhteistyötahojen määrittäminen ja etenemisestä sopiminen 1.12 Alatyöryhmän perustaminen 1.121 Alatyöryhmän kokoukset 1.13 Vesijäven tietoreppu 1.131 Käyntikohteiden kuvaaminen 1.132 Muun sisällön tuottaminen Tietoreppusivuston 1.133 laatiminen 1.134 Tietoreppuesite 1.14 Vesijärvisalkku 1.141 Sisällön tuottaminen Ulkoasun suunnittelu ja 1.142 toteuts 1.143 Julkaisu x 1.15 Retket 1.16 Opetustuokioita kouluilla 1.17 Muut (kilpailut jne.) Taulukko1. Osahankkeen 1 toiminta. 3.2 OSAHANKE 2: MAATALOUSYRITTÄJIEN TUKEMINEN VESISTÖYSTÄVÄLLISTEN VILJELYMENETELMIEN KÄYTTÖÖNOTOSSA JA VESIENSUOJELURATKAISUIDEN TOTEUTTAMISESSA Maatalousyrittäjille markkinoidaan vesistöystävällisiä viljelymenetelmiä, osallistutaan Vesijärven valuma-alueen kosteikko- ja laskeutusallassuunnitelmien viestintään ja viestitetään laajemmin alueella tapahtuvasta positiivisesta kehityksestä. Kantavana ajatuksena on lisätä maanomistajien valmiutta ja halukkuutta toimenpiteiden toteuttamiseen tarjoamalla heille hyviä viljelijäesimerkkejä jo toteutetuista tai toteutettavana olevista vesienhoitoa tukevista toimenpiteistä. Tarkoitus on kääntää perinteinen viljelijä likaa -viestintä muotoon viljelijä toteuttaa vesiensuojelutoimenpiteitä, ja tarjota esiintulofoorumi niille maatalousyrittäjille, jotka ovat sitoutuneet toteuttamaan Vesijärven tilan kehityksen kannalta myönteisiä toimenpiteitä. Osahanketta ideoimaan kasataan oma asiantuntijatyöryhmä. Vesijärvi säätiö tekee yhteistyössä Hämeen ympäristökeskuksen ja Pro Agria Hämeen kanssa Vesijärven valuma-alueen kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuskohteiden yleissuunnitelman. Minä ja Vesijärvi-hanke osallistuu yleisötilaisuuksien järjestämiseen ja hankeen etenemisestä viestittämiseen alueen viljelijöille ja suurelle yleisölle. Viestintäkanavina käytetään yleisötilaisuuksien lisäksi mm. sanomalehtiä, paikallisradiota, alan julkaisuja, yhteistyökumppaneiden omia postituslistoja tms., sekä suoria tiedotuskirjeitä. Säätiön tavoitteena on yleissuunnitelman valmistuttua tukea suunnitelmassa ilmenneitä allas- / kosteikkokohteiden toteutusta. Rakennustöiden alettua Minä ja Vesijärvi-hanke toimii viestinnän välittäjänä. Tavoitteena on kertoa mahdollisiman laajasti alueella tapahtuvasta vesistömyönteisestä toiminnasta. Kosteikkohankkeen viestintätilaisuuksissa keväällä ja llä 2009 kerrotaan myös muista uusista vesistöystävällisistä viljelymenetelmistä. Suojavyöhykkeiden markkinointityötä,

peltolohkojen ravinnetaseiden laskentaa ja muita vastaavia vesistökuormituksen vähentämiseen tähtääviä prosesseja jatketaan koko hankkeen elinkaaren ajan. Minä- ja Vesijärviprojekti tiedottaa näiden prosessien etenemisestä ja niissä saavutetuista tuloksista. Vesijärven valuma-alueen viljelijäiden keskuudessa on pitkään jatkunut vakaa muutos vesistömyönteidempään suuntaan. Nykyisellään valuma-alueelta löytyy lukuisia vesistönsuojelukohteita joiden toteuttaminen ei olisi onnistunut ilman viljeijöiden yhteistyötä. Minä ja Vesijärvi -hankkeen tavoitteena on viestittää mahdollisimman laajasti jo tapahtuneesta positiivisesta toiminnasta. Viestinnän välineinä käytetään paikallisten lehtien lisäksi radiota ja mahdollisuuksien mukaan myös alueellisia tv-lähetyksiä. Yleistä tiedotusta voidaan toteuttaa myös suorien uutiskirjeiden muodossa, käytetään apuna jo olemassa olevaa mm. SYKE:n ja alueellisten ympäristökeskusten tuottamaa laajaa materiaalia. Vesistöystävällisen toiminnan lisäksi Vesijärven tila ja säätiön toiminta ovat olennaisia osia viljelijöille suunnatusta viestinnästä. 1.2 Osahanke 2 : Maantalousyrittäjät Yhteistyötahojen määrittäminen ja 1.21 etenemisestä sopiminen Alatyöryhmän 1.22 perustaminen 1.221 Alatyöryhmän kokoukset Tiedon lisääminen ja 1.23 asenteiden muokkaaminen 1.231 Keskustelutilaisuudet Lehti- ja radiojutut 1.232 (viljelijäesimerkit jne.) 1.233 Materiaalin jakelu 1.234 Messut tms Kosteikkojen 1.24 yleissuunnitelman tiedotus 1.241 Suunnittelunaloitustiedote 1.242 Alkuinfot 3kpl Keskustelutilaisuudet 1.243 karttaluonnoksista Kosteikkojen yleissuunnitelman 1.244 julkistamistilaisuudet 1.245 Kosteikkomarkkinointi 1.25 Valmisteilla olevista ja valmistuneista kohteista uutisointi Taulukko 2. Osahankkeen 2. toiminta. 3.3 OSAHANKE 3: YLEISEN VESIJÄRVI-TIETOISUUDEN LISÄÄMINEN JA VESIJÄRVEN HYVÄKSI TEHTÄVÄN TYÖN TUKEMINEN Hankkeen aktiviteetit yleisen Vesijärvi-tietouden lisäämiseksi ovat varsin monipuoliset. Keväällä 2009 järjestetään Studia Vesijärvi -luentosarja, jossa kerrotaan monipuolisesti Vesijärven historiasta, nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Luentojen aiheet on valittu laajasti tavoiteta palveleviksi. Luentosarja uusitaan tuorein teemoin viimeistään vuoden

2011 aikana. Alueen asukkaille tiedotetaan haja-asutuksen jätevesien käsittelymahdollisuuksista ja asiaa koskevasta asetuksesta yleisötilaisuuksissa. Mökkiläisille kerrotaan jätevesien ohella muista vesien tilaa parantavista toimista. Muiden tahojen järjestämiin yleisötilaisuuksiin osallistutaan laajasti Vesijärvi-tiedottajina. Tällaisia tapahtumia ovat esim. Pyydystalkoot, Järvikalapäivä, Kalastuksen päivä, Vesiurheilun suurtapahtuma, Kalamarkkinat, Anianpellon markkinat, Vesijärven ympäriajo, Mopedistitapahtuma, jne. Lisäksi voidaan resurssien mukaan osallistua esimerkiksi kylien päiviin jne. Etelä-Suomen Sanomien kanssa keskustellaan ns. Vesijärvi- barometrin julkaisemisesta.barometri mittaisi säännöllisin väliajoin kuntalaisten asenteita ja näkemyksiä Vesijärveä ja sen hoitotyötä kohtaan. Etelä-Suomen Sanomat toimii muutenkin keskeisenä tiedotuskanavana. Nopeana ja kompaktina tiedotuskanavana käytetään Vesijärvisäätiön sähköistä uutiskirjettä, jota jaetaan säätiön sidosryhmille, sekä kaikille asiasta kiinnostuneille. Kevään 2009 aikana toteutaan yhdessä Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa jokamiehen vesienhoito-ohjeisto, jossa on kiteytetty toimia, joilla jokainen voi osaltaan vaikuttaa järven tilaan. 1.3 Osahanke 3 : Yleinen tiedotus Yhteistyötahojen määrittäminen ja 1.31 etenemisestä sopiminen 1.32 Omat yleisötilaisuudet 1.321 Studia Vesijärvi luentosarja 1.322 Haja-jätevesi tilaisuudet 1.323 Säätiön yleiset infotilaisuudet Osallistuminen muiden 1.33 järjestämiin tilaisuuksiin 1.331 Pyydystalkoot 1.332 Vesiurheilun suurtapahtuma 1.333 Järvikalapäivä 1.334 Anianpellon markkinat 1.335 Kalamarkkinat 1.336 Vesijärvi ajot (mopedi, pyörä) 1.337 Kalastuksen päivä 1.338 Kylämarkkinat 1.339 Salpausselän kisat 1.331 0 Muut yleisötilaisuudet (messut tms.) 1.331 1 Osakaskuntien ym. kokoukset 1.34 Vesijärvibarometri 1.35 Kansalaisen vesiensuojeluohje Olemassa olevan materiaalin 1.351 selvitys 1.352 Esitteen suunnittelu ja

toteutus 1.353 Esitteen julkaisu ja jakelu 1.36 Sähköinen uutiskirje 1.361 Kirjepohjan suunnittelu 1.362 Uutiskirjeen tuottaminen 1.37 Vesijärvimateriaali 1.371 Vesijärviohjelman esite 1.372 Julisteet Taulukko 3. Osahankkeen 3. toiminta 3.4 VESIJÄRVI-KIRJA Minä ja Vesijärvi-hanke osallistuu Lahden seudun ympäristöpalveluiden koordinoiman vesijärvikirjan valmisteluun. Kirja julkaistaan LSYP:n ja Vesijärvisäätiön yhteishankkeena. Kirjoittajia on kymmenkunta. Kirja julkaistaan kuussa 2009. Kirjan lisäksi suunnittelila on Vesijärvi-aiheinen näyttely Lahden taidemuseossa. Näyttely on tarkoitus avata kuussa 2009, ja avajaistilaisuus on samalla Vesijärvi-kirjan julkaisutilaisuus. 1.4 Osahanke 4 : Vesijärvikirja Kirjan sisällön toteuttamiseen 1.41 osallistuminen Vesijärvinäyttelyn toteutukseen 1.42 osallistuminen Näyttelyn avajaiset ja kirjan 1.43 julkistaminen Taulukko 5. Osahankkeen 4. toiminta 4. HANKKEEN HALLINNOINTI Hankkeen hallinnoinnista vastaa Vesijärvisäätiö. Hanketta hallinoimaan on palkattu projektipäälllikkö. Tarvittaessa palkataan muuta henkilöstöä tekemään valistustyötä. Hallintoon palkattu henkilöstö (yksi henkilötyövuosi) vastaa taloushallinnosta ja toimenpiteiden toteuttamisesta. Hanketta toteutetaan hankesuunnitelman mukaisesti. Mikäli syntyy tarvetta toimiin alkuperäisen suunnitelman ulkopuolella, on kaikki suunnitelman muutokset hyväksyttävä ohjausryhmässä. Hanketta toteutetaan Päijät-Hämeen liiton ohjeiden mukaisesti. Hankkeen ohjausryhmän kokoonpano on seuraava: Markus Kräkin (ESS, pj.) Lauri Latva (Vesijärvi-säätiö, siht.) Jari Hagman (PHKK) Jari Keränen (Pro Agria Häme) Heikki Koulunen (Lahden kaupungin opetustoimi) Päivi Kuisma (YLE, Lahti) Ismo Malin (LSYP) Helena Masanti (Päijät-Hämeen liitto)

Harri Mäkelä (HAM) Heikki Mäkinen (Vesijärvisäätiö) Jyrki Näsi (MTK Häme) Vesijärvisäätiössä hankkeen vastuuhenkilönä on Heikki Mäkinen. Projektia hallinnoi ja toteutuksesta vastaa hankkeen projektipäällikkö Lauri Latva. Tiedotuksesta ja verkkosivujen päivityksestä päävastuun kantaa Kaisa Hakala/ khcommunications oy. 5. HANKKEEN YHTEISTYÖTAHOT Hankkeen toteutuksessa keskeisimmät yhteistyötahot ovat: Asikkalan kunta Etelä-Suomen Sanomat Hollolan kunta, Hämeen ympäristökeskus Lahden seudun ympäristöpalvelut, Lahden koulut ja päiväkodit MTK Häme, Pro Agria Häme, Päijät-Hämeen kalatalouskeskus, YLE, Lahden Radio, kyläyhdistykset, osakaskunnat, Vesijärven harrastekäyttäjät. 6. HANKKEEN AIKATAULU Hanke alkoi virallisesti 1.10 2008 ja jatkuu 30.10.2011 saakka. Ensimmäisiä toimenpiteitä on toteutettu alkuvuodesta 2009. 7. HANKKEEN KUSTANNUSARVIO 2008-2011 yhteensä Henkilöstökustannukset 100 000 Ostopalvelut 71 500 Matkakustannukset 10 000 Kone- ja laitehankinnat 2 500 Rakennukset ja maa-alueet 0 Vuokrakustannukset 10 000 Toimistokustannukset 6 000 Muut kustannukset 0 Luontoissuoritukset 0 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 200 000 Tulot 0 NETTOKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 200 000 Taulukko 1. Hankkeen kustannusarvio (sis. ALV) Hankkeen kustannusten ja rahoituksen toteutumista seurataan ohjausryhmän kokouksissa.

8. HANKKEEN RAHOITUS 2008-2011 yhteensä EAKR- ja valtion rahoitus 140 003 Kuntien rahoitus 20 000 Muu julkinen rahoitus 0 Yksityinen rahoitus 39 997 RAHOITUS YHTEENSÄ 200 000 Taulukko 2. Hankkeen rahoitussuunnitelma (sis. ALV) Kuntien (Lahden kaupungin) rahoitusosuus tasasuuruisena kolmen vuoden aikana (6666,66e /vuosi)