KOMISSION TIEDONANTO. Energy Star -ohjelman täytäntöönpanosta Euroopan unionissa vuosina 2006 2010

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.6.2011 KOM(2011) 337 lopullinen KOMISSION TIEDONANTO Energy Star -ohjelman täytäntöönpanosta Euroopan unionissa vuosina 2006 2010

KOMISSION TIEDONANTO Energy Star -ohjelman täytäntöönpanosta Euroopan unionissa vuosina 2006 2010 1. JOHDANTO Tieto- ja viestintätekniikan (TVT), mukaan lukien toimistolaitteet (eli tietokoneet, näytöt, kuvantamislaitteet, palvelimet jne.), osuus sähkönkulutuksesta kasvaa nopeasti EU:ssa ja muualla maailmassa. Toimistolaitteet kuluttavat 17 prosenttia 1 palvelusektorin käyttämästä sähköstä, kun taas TVT-laitteet ja -palvelut muodostavat noin 8 prosenttia EU:n kokonaissähkönkulutuksesta. Uusien sovellusten ja toimintojen tullessa markkinoille ja laitteiden yleistyessä niiden energiankulutuksen odotetaan kolminkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä 2. Olemassa olevia tekniikoita, joilla energiankulutusta voitaisiin huomattavasti vähentää, ei hyödynnetä täysimittaisesti markkinoiden jatkuvien toimintapuutteiden kuten riittämättömän tiedotuksen ja ristiriitaisten kannustimien vuoksi. Tarkkojen, vertailukelpoisten ja selkeiden tietojen antaminen kuluttajille toimistolaitteiden energiankulutuksesta auttaa pääsemään siihen, ettei tieto- ja viestintätekniikan toimintojen ja käytön lisääntyminen ole riippuvainen sen energiankäytöstä. Toimistolaitteiden kauppa on maailmanlaajuista. Vaikka tuotanto on yhä enemmän siirtymässä Aasiaan, suuri osa tutkimuksesta ja kehittämisestä, markkinoinnista ja jopa tuotantolaitoksista sijaitsee EU:ssa ja Yhdysvalloissa. EU:n ja Yhdysvaltojen välinen kauppa tässä markkinasegmentissä pienenee mutta on edelleen merkittävää. Yhdysvallat on EU:n suurin toimistolaitteiden vientimarkkina. EU:n ja Yhdysvaltojen välisen kaupan vuotuinen arvo tässä markkinasegmentissä on yli 10 miljardia euroa (vienti Yhdysvaltoihin noin 4 miljardia euroa ja tuonti EU:hun noin 6 miljardia euroa) 3. Toimistolaitteiden kasvava energiankulutus ja TVT-markkinoiden maailmanlaajuinen luonne ovat vahva peruste kansainväliselle sääntely-yhteistyölle tällä alalla. Tätä taustaa vasten EU ja Yhdysvallat allekirjoittivat joulukuussa 2000 sopimuksen toimistolaitteiden energiatehokkuutta osoittavia merkintöjä koskevien ohjelmien yhteensovittamisesta 4 (jäljempänä sopimus ). Sopimus uusittiin vuonna 2006 uudeksi viiden vuoden ajanjaksoksi. Se luo pohjan Energy Star -ohjelman (jäljempänä ohjelma ) täytäntöönpanolle EU:ssa. Energy Star on Yhdysvaltojen ympäristönsuojeluviraston (EPA) johtama vapaaehtoinen energiatehokkuuden merkintäohjelma. Sitä toteutetaan useissa maissa, kuten Japanissa, Kanadassa ja Australiassa, joiden kanssa on tehty vastaava sopimus kuin EU:n kanssa. 1 2 3 4 http://re.jrc.ec.europa.eu/energyefficiency/publications.htm. Gadgets and Gigawatts Policies for Energy Efficiency Electronics OECD/IEA, 2009, [kuva 127], [sivu 287], lainaus julkaisusta Grochowski, E. and M.Annavaram (2006), Energy per Instruction Trends in Intel Microprocessors, Technology@Intel Magazine, maaliskuu 2006. http://epp.eurostat.ec.europa.eu/cache/ity_offpub/ks-gi-10-001/en/ks-gi-10-001-en.pdf. EUVL L 381, 28.12.2006, s. 26. Amerikan yhdysvaltain hallituksen ja Euroopan yhteisön sopimus toimistolaitteiden energiatehokkuutta osoittavia merkintöjä koskevien ohjelmien yhteensovittamisesta (EUVL L 172, 26.6.2001, s. 3). FI 1 FI

Sopimuksen perusteella EPA ja komissio hallinnoivat yhdessä toimistolaitteita koskevaa Energy Star -ohjelmaa. Tähän sisältyy yhteistyö tuotevaatimusten laadinnassa sekä EU:ssa ja Yhdysvalloissa rekisteröityjen tuotteiden vastavuoroinen tunnustaminen. Energy Star on olennainen osa energiatehokkuuden toimintasuunnitelmassa 5 esitettyä EU:n energiatehokkuuspolitiikkaa. Sen tavoitteena on vetää toimistolaitemarkkinoita kohti parempaa energiatehokkuutta ja siten täydentää ekosuunnitteludirektiiviä 2009/125/EY 6, jolla puolestaan pyritään vastaavaan työntövaikutukseen asettamalla energiatehokkuudelle pakollisia tai vapaaehtoisia vähimmäisvaatimuksia. Sopimuksen voimassaolo päättyy joulukuussa 2011. Tässä tiedonannossa arvioidaan sen mahdollisen uusimisen (5 luku) hyötyjä seuraavin perustein: ohjelman toteuttamisesta EU:ssa saadut kokemukset (2 luku) arviointi ohjelman vaikutuksesta toimistolaitteiden energiatehokkuuden parantamiseen (3 luku) Yhdysvaltojen Energy Star -ohjelman suunnitellut muutokset (4 luku). 2. ENERGY STAR -OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO EU:SSA Ohjelma on pantu EU:ssa täytäntöön neuvoston päätöksellä 2006/1005/EY 7 ja toimistolaitteiden energiatehokkuutta osoittavia merkintöjä koskevasta yhteisön ohjelmasta annetulla asetuksella (EY) N:o 106/2008 8. 2.1. Keskeiset osatekijät Ohjelman toteutuksen keskeiset osatekijät ovat seuraavat: Yhdenmukaisuus: EPA ja Euroopan komissio laativat tuotevaatimukset yhteistyönä jäsenvaltioiden avustuksella (EU:n Energy Star -lautakunta, EUESB). Vaatimukset ovat siten yhtä tiukkoja Yhdysvalloissa ja EU:ssa, ja ne tulevat pääsääntöisesti voimaan yhtä aikaa molemmissa. Lisäksi yhden hallintoyksikön (EPA tai Euroopan komissio) rekisteröimät tuotteet tunnustetaan Energy Star -vaatimusten mukaisiksi myös toisen sopimuspuolen alueella. Jatkuva kehitys: tuotevaatimuksia tarkistetaan säännöllisesti sellaisen toimintakehyksen luomiseksi, joka jatkuvasti edistää toimistolaitteiden energiatehokkuuden parantamista. Vuoden 2000 jälkeen vaatimuksia on tarkistettu kolme kertaa, ja joka kerta energiatehokkuustasoja on tiukennettu. Voimassa olevan sopimuksen mukaan tuotevaatimukset asetetaan siten, että ne täyttää enintään 25 prosenttia malleista, joista on ollut tietoja saatavana vaatimusten vahvistamisajankohtana. 5 6 7 8 KOM(2006) 545 lopullinen. EUVL L 285, 31.10.2009, s. 10. Neuvoston päätös 2006/1005/EY, tehty 18 päivänä joulukuuta 2006, Amerikan yhdysvaltojen hallituksen ja Euroopan yhteisön välisen toimistolaitteiden energiatehokkuutta osoittavia merkintöjä koskevien ohjelmien yhteensovittamista koskevan sopimuksen tekemisestä (EUVL L 381, 28.12.2006, s. 24). EUVL L 39, 13.2.2008, s. 1. FI 2 FI

Kannustimet: Ohjelmaa vahvistettiin merkittävästi vuonna 2008 lisäämällä siihen velvoite, jonka mukaan jäsenvaltioiden keskushallintoviranomaisten ja EU:n toimielinten on määriteltävä julkisille hankintasopimuksille energiatehokkuusvaatimukset, jotka ovat vähintään Energy Star -vaatimusten mukaiset 9. Julkiset hankinnat ovat tärkein tuotteiden rekisteröintiä edistävä tekijä EU:ssa. 2.2 Soveltamisala Energy Star -ohjelmaan on sopimuksen voimaantulosta lähtien sisältynyt tietokoneita, tietokonenäyttöjä ja kuvantamislaitteita (kopiokoneet, tulostimet, skannerit jne.) koskevia vaatimuksia. Vaatimuksia on tarkistettu kolme kertaa niiden mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen ja energiatehokkuuden parantamiseksi. Ensimmäisten palvelimia koskevien vaatimusten odotetaan tulevan voimaan vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä. Lisäksi EPA ja komissio tekevät parhaillaan yhteistyötä vaatimusten kehittämiseksi kolmelle uudelle tuoteryhmälle (datakeskukset, katkottomat tehonlähteet ja pienet verkkolaitteet). Näiden seitsemän tuoteryhmän arvioidaan yhdessä kattavan toimistolaitteiden sähkönkulutuksen lähes kokonaan. Jäljempänä oleva kaavio (joka kattaa toimistolaitteiden lisäksi myös kulutuselektroniikan) osoittaa, että sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat tuotteet ovat yhdessä televisioiden kanssa suurimpia sähkön loppukäyttäjiä yhdistetyllä TVT- /kulutuselektroniikkasektorilla. Lisäksi se osoittaa, että vaikka eräiden tuotteiden, kuten tietokoneiden, sähkönkulutus tasaantuu, toisten laitteiden, kuten palvelimien ja datakeskusten, sähkönkulutus kasvaa merkittävästi. Näihin tuotteisiin olisikin tulevaisuudessa kiinnitettävä erityistä huomiota. Vuotuinen sähkönkulutus, TWh TVT:n vuotuinen sähkönkulutus nykykehitykseen perustuvassa skenaariossa (TWh/v) 450 Matkapuhelinverkko Kiinteä puhelinrunkoverkko 400 Palvelimet/Datakeskukset 350 Matkapuhelimet Laajakaistamodeemit 300 Faksit Älypuhelimet 250 Kiinteän verkon puhelimet 200 Digisovittimet VHS/DVD-soittimet 150 Audiojärjestelmät 100 Televisiot Kuvantamislaitteet 50 Mobiililaitteet 0 Tietokoneet/Näytöt 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 9 EUVL L 39, 13.2.2008, s. 3, 6 artikla. FI 3 FI

Kaavio 1. TVT:n kokonaissähkönkulutus EU:ssa vuoteen 2020 nykykehitykseen perustuvassa skenaariossa (mukaan lukien nykyisten toimenpiteiden, kuten Energy Star -ohjelman, vaikutus) 10 Tietokoneita koskevia vaatimuksia on tarkastettu kahdesti vuoden 2006 jälkeen, ja nykyiset vaatimukset ovat olleet voimassa heinäkuusta 2009. Ne kattavat laajan valikoiman tuotteita (pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, työasemat, kevyet asiakaskoneet, pienen mittakaavan palvelimet). Viimeisimmät vaatimukset ovat noin 40 prosenttia edellisiä tiukemmat. Myös kuvantamislaitteita koskevat uudet vaatimukset tulivat voimaan heinäkuussa 2009. Näille laitteille on asetettu pelkästään energiatehokkuutta koskevien vaatimusten lisäksi myös kaksoistoimintoa (eli kaksipuolista tulostusta) koskevia vaatimuksia, mikä on tärkeää, koska paperin käytöllä on merkittäviä ympäristövaikutuksia. Näyttöjä koskevat uudet vaatimukset tulivat voimaan lokakuussa 2009, ja ne nopeuttavat siirtymistä uuteen energiatehokkaampaan teknologiaan kuten leditaustavaloihin. Palvelimia ja datakeskuksia koskevassa työssä keskitytään tietojen keräämiseen, jotta voitaisiin ymmärtää laite- ja ohjelmistokonfiguraation ja energiatehokkuuden välistä suhdetta sekä aktiivisessa että käyttämättä-tilassa. Katkottomia tehonlähteitä (UPS) koskevien vaatimusten laadinnassa hyödynnetään kokemusta, jota EU:ssa on saatu tästä tuoteryhmästä Yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) kehittämän UPS-laitteita koskevan toimintasäännöstön myötä. Viimeiseen tuoteryhmään eli pieniin verkkolaitteisiin sisältyvät esimerkiksi modeemit ja reitittimet. Myös tässä tuoteryhmässä etsitään synergioita JRC:n ylläpitämän laajakaistalaitteistoja koskevan EU:n säännöstön kanssa. 2.3 Energy Star -tuotteiden ja -kumppaneiden edistäminen ja rekisteröinti Erityisen portaalin (www.eu-energystar.org) kautta annetaan tietoja eri toimijoille, kuten ohjeita valmistajien osallistumisesta ohjelmaan, käyttöliittymä tietokantaan, josta voi hakea EU:n markkinoilla olevia Energy Star -tuotteiksi rekisteröityjä tuotteita, sekä neuvoja laitteiden oikeista asetuksista ja virranhallinnan käytöstä. Portaalin keskimääräinen päivittäinen kävijämäärä kasvoi noin 25 prosenttia vuosina 2006 2010. Ohjelmaan osallistuvien valmistajien määrä on kasvanut merkittävästi; vuonna 2006 osallistuvia yrityksiä oli 16, kun vuonna 2010 niitä oli 74. Tämän nopean kasvun voidaan katsoa johtuvan julkisia hankintoja koskevista säännöksistä, jotka otettiin käyttöön vuonna 2008. 60 prosenttia ohjelman osanottajista ilmoittikin julkiset hankinnat tärkeimmäksi syyksi osallistumiselleen. Julkisia hankintoja koskevien yhteisten vaatimusten määritteleminen koko EU:ssa vaikuttaa tärkeältä, sillä 65 prosenttia ohjelman osanottajille suunnatun kyselyn vastaajista 11 ilmoitti osallistuvansa julkisiin tarjouskilpailuihin muissa jäsenvaltioissa kuin siinä, johon ne ovat sijoittautuneet. Saatavilla ei ole tietoja siitä, kuinka suuri osuus kuluttajista tuntee Energy Star -merkin. Sen voidaan kuitenkin olettaa olevan suhteellisen pieni, sillä ainoastaan 27 prosenttia osallistuvista valmistajista ilmoitti kuluttajatiedotuksen tärkeimmäksi syyksi osallistumiselleen. Tämä ei ole yllättävää, koska ohjelma kohdistuu toimistolaitteisiin ja siten palvelusektorille yksittäisten kuluttajien sijaan. Julkiset hankinnat ovat siten edelleen tärkein syy ohjelmaan osallistumiseen. 10 11 Impacts of Information and Communication Technologies on Energy Efficiency, Bio Intelligence Service, syyskuu 2008. 74:stä kumppaniyrityksestä 30 vastasi kyselyyn. FI 4 FI

3. VAIKUTUKSET Tässä luvussa pyritään arvioimaan määrällisesti Energy Star -ohjelman vaikutusta EU:ssa a) arvioimalla, kuinka nopeasti markkinat kehittyvät kohti parempaa energiatehokkuutta, b) arvioimalla, kuinka hyvin valmistajien ilmoittamat tiedot pitävät paikkansa, ja c) arvioimalla ohjelman vaikutusta energiansäästöihin. Analyysi perustuu pääasiassa vuosina 2008 2010 toteutettuun jatkuvaan markkinatutkimukseen 12. 3.1 Energy Star -tuotteiden markkinaosuus Sen arvioimiseksi, kuinka nopeasti markkinoilla siirrytään kohti Energy Star -ohjelmassa määriteltyjä tehokkuustasoja, markkinoita on analysoitu säännöllisesti. Kaaviosta 2 käy ilmi Energy Star -vaatimukset täyttävien mallien kokonaisosuus markkinoilla. Kaavio 2. Kaikkien markkinoilla olevien Energy Star -vaatimukset täyttävien mallien prosenttiosuus vuosina 2008 2010. Kaavio osoittaa, että Energy Star -ohjelmalla on onnistuttu kehittämään markkinoita tehokkaampaan suuntaan, sillä vaatimukset täyttävien tuotteiden osuus kasvaa joka vuosi 20 prosenttia tai enemmän. Vuoden 2008 ensimmäisen puoliskon ja vuoden 2009 ensimmäisen puoliskon välillä kaikkien tuotteiden (eli tietokoneiden, näyttöjen ja kuvantamislaitteiden) vaatimukset täyttävien mallien osuus kasvoi 45 prosentista jopa 66 prosenttiin. Osuus pieneni jyrkästi 30 prosenttiin vuoden 2009 toisella puoliskolla, kun käyttöön otettiin uudet ja tiukemmat vaatimukset, mutta lähti tämän jälkeen taas voimakkaaseen kasvuun. Energy Star -vaatimukset täyttävien mallien markkinaosuus on kasvanut eräillä tuotealoilla nopeammin kuin toisilla. Se on tyypillisesti ollut suuri näyttöjen ja kuvantamislaitteiden tuotemarkkinoilla, joilla Energy Star -mallien markkinaosuus on yleisesti suuri. Energy Starmallien markkinaosuus vakiintuu noustuaan 60 80 prosenttiin, mikä osoittaa, ettei ohjelma tavoita joitain markkinasegmenttejä. 12 EU ENERGY STAR Final Report, IDC, lokakuu 2010. Laskiessaan markkinoilla olevien mallien kokonaismäärää IDC käytti seuraavia lähteitä: a) jakelijoiden jälleenmyyntitiedot, b) myyjien tiedot ja c) IDC:n seurantatietokanta. FI 5 FI

3.2 Vaatimustenmukaisuus ja ilmoitettujen tietojen tarkkuus Energy Star -sopimuksen mukaan kukin hallintoyksikkö (eli komissio ja Yhdysvaltojen EPA) vastaa sopimuksen määräysten täytäntöönpanosta omalla alueellaan, mukaan lukien vaatimusten noudattamatta jättämisen seuranta. Asetuksen (EY) N:o 106/2008 12 artiklassa komissiolle ja jäsenvaltioille annetaan yhteinen vastuu ohjelman täytäntöönpanosta EU:ssa. Jäsenvaltioiden vastuulla on varmistaa asetuksen säännösten noudattaminen omalla alueellaan, kun taas komissiolla on koordinoiva rooli ja sen on toteutettava korjaavia toimia, jos säännöksiä rikotaan. Komissio on osana tehtäviään tehnyt selvityksen valmistajien ilmoittamien tietojen paikkansapitävyydestä. Selvitys ei perustunut tuotteiden testaamiseen tai mittaamiseen, vaan ilmoitettuja arvoja verrattiin samoista malleista muualla ilmoitettuihin arvoihin. Vaikka analyysi osoitti EU:n Energy Star -tietokantaan rekisteröityjen eri kriteerien laadun parantuneen selvästi viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana, Energy Star -ohjelman nojalla ilmoitettujen ja muualla ilmoitettujen arvojen välillä oli eroavaisuuksia suhteellisen useiden kriteerien/tuotteiden osalta. Selvityksen tulosten pohjalta ei voida kuitenkaan arvioida Energy Star -vaatimusten noudattamatta jättämisen laajuutta, sillä se voidaan tehdä ainoastaan testaamalla varsinaisia tuotteita. EPA suoritti vuonna 2009 tällaiset testit 120 tuotteesta 13. Testauksessa kävi ilmi, että 100 prosenttia testatuista Energy Star -merkityistä tietokonenäytöistä ja 95 prosenttia Energy Star -merkityistä tulostimista täytti Energy Star -vaatimukset; 80 prosenttia testatuista tietokonenäytöistä, joilla ei ole Energy Star -merkkiä, ja 40 prosenttia tällaisista tulostimista niin ikään täytti Energy Star -vaatimukset. Tulokset osoittavat, että Energy Star -ohjelman vaatimuksia noudatetaan hyvin. Samaan aikaan sellaisten tuotteiden suuri osuus, joilla ei ole Energy Star -merkkiä mutta jotka täyttävät ohjelman vaatimukset, antaa aihetta olettaa, että vaatimuksia on tarkistettava useammin, jotta voidaan varmistaa, että ohjelma erottaa tehokkaat tuotteet tehottomista. Tuoteryhmästä riippuen uusien vaatimusten noudattamisesta tulee suuressa osassa markkinoita tavallinen käytäntö 2 4 vuoden kuluttua niiden käyttöönotosta (tämä pätee erityisesti näyttöihin, mutta vähemmässä määrin kuvantamislaitteisiin ja varsinkin tietokoneisiin). Tässä vaiheessa vaatimukset eivät enää edusta parasta saavutettavissa olevaa energiatehokkuutta. Kuten seuraavasta kaaviosta käy ilmi, huomattavalla osalla sekä Energy Star -tuotteista että muista tuotteista voi olla merkittävästi Energy Star -vaatimuksia parempi energiatehokkuus. 13 EPA Evaluation Report: ENERGY STAR Program Integrity Can Be Enhanced Through Expanded Product Testing, Report No. 10-P-0040, November 30, 2009 http://www.epa.gov/oig/reports/2010/20091130-10-p-0040.pdf. FI 6 FI

Kaavio 3. Tulokset 40 tietokonenäytön testaamisesta suhteessa Energy Star -vaatimuksiin 14 Tästä voidaan tehdä seuraavat päätelmät: Saatavilla olevien testitulosten perusteella vaatimustenmukaisuustasot ovat riittävän korkeat, jotta ohjelman uskottavuus säilyy. Testattuja tuotteita oli kuitenkin suhteellisen vähän, joten molempien hallintoyksiköiden olisi tehtävä tällaisia testejä säännöllisemmin sen varmistamiseksi, että vaatimustenmukaisuuden heikkenevä kehitys havaitaan. Tietyn ajan kuluttua, kun energiatehokkuustasot yleisesti paranevat, Energy Star -ohjelma ei enää erota markkinoiden tehokkaimpia tuotteita, joten vaatimuksia on tarkastettava säännöllisesti. 3.3 Energiansäästöt Energy Star -ohjelmaan liittyvien energiansäästöjen arviointi perustui Eurostatilta (Prodcom), myyjiltä ja muista lähteistä saatuihin myyntitietoihin sekä Energy Star -tietokannasta saatuihin tuotteiden energiankulutustietoihin, ekosuunnitteluvaatimusten taustaselvityksiin, Yhdistyneen kuningaskunnan Market Transformation Programme -hankkeen tietoihin jne. Myyntiin perustuvat säästölaskelmat 15 ovat suuntaa-antavia, sillä ne perustuvat arvioihin siitä, miten markkinat rakentuisivat ilman Energy Star -ohjelmaa. Tällä varaukselle laskelmat osoittavat, että Energy Star -ohjelman vaikutus on varsin merkittävä. Arvioiden mukaan EU:ssa myytävien uusien toimistolaitteiden sähkönkulutus olisi viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana ollut 67 terawattituntia ilman Energy Star -ohjelmaa. Energy Star -ohjelma 14 15 EPA Evaluation Report: ENERGY STAR Program Integrity Can Be Enhanced Through Expanded Product Testing, Report No. 10-P-0040, November 30, 2009 http://www.epa.gov/oig/reports/2010/20091130-10-p-0040.pdf. Pystyakselin ilmaus Percent Exceeding Standard tarkoittaa prosenttimäärää, jolla vaatimukset ylittyvät. Laskelmissa otettiin huomioon ainoastaan vuosina 2008 2010 voimassa olleet Energy Star -vaatimukset ja ainoastaan kyseisillä vaatimuksilla saavutetut säästöt tänä kolmen vuoden ajanjaksona. FI 7 FI

vähensi tätä kulutusta noin 11 terawattituntia eli noin 16 prosenttia. Tämä tarkoittaa yli 1,8 miljardin euron säästöä sähkölaskuissa ja 3,7 miljoonaan tonnin vältettyjä hiilidioksidipäästöjä. On syytä huomauttaa, että nämä luvut edustavat tilannekuvaa, eli niissä ei oteta huomioon aikaisempien (vuotta 2008 edeltävien) vaatimusten nykyisiä vaikutuksia tai nykyisten vaatimusten tulevia vaikutuksia. Jos nämä kaksi tekijää otetaan huomioon, Energy Star -ohjelman arvioidaan vuoteen 2020 mennessä vähentävän tietokoneiden, näyttöjen ja kuvantamislaitteiden asennetun laitekannan energiankulutusta EU:ssa yli 30 prosenttia. Seuraavassa kaaviossa kuvataan tätä kehitystä tietokoneiden ja näyttöjen osalta. 90 80 84,8 70 60 50 54,9 TWh/v 40 30 20 Ei toimia 10 0 ENERGY STAR 2005 2010 2015 2020 vuosi Kaavio 4. Energy Star -ohjelman odotettu vaikutus tietokoneiden ja näyttöjen sähkönkulutukseen vuoteen 2020 16 Nykyisiä vaatimuksia tarkistamalla vielä saavutettavissa olevista säästöistä ei ole olemassa tarkkoja arvioita, koska arviointiprosessi on aloitettu vasta hiljattain, mutta sen voidaan olettaa olevan merkittävä. Energy Star -tietokantaan sisältyy esimerkiksi tuotteita, joiden sähkönkulutus on alle neljäsosa nykyisestä Energy Star -kynnysarvosta. Lisäksi kuten kaavio 1 osoittaa, niiden tuotteiden sähkönkulutus, jotka eivät vielä kuulu sopimuksen soveltamisalaan, kasvaa nopeasti tulevina vuosina, joten myös sitä on pyrittävä vähentämään. 4. YHDYSVALTOJEN ENERGY STAR -OHJELMAAN SUUNNITELLUT MUUTOKSET JA NIIDEN ODOTETUT VAIKUTUKSET SOPIMUKSEEN EPA on helmikuusta 2011 lähtien vaatinut, että kaikki tuotteet, joille haetaan ohjelman mukaista sertifiointia Yhdysvalloissa, testataan kolmannen osapuolen sertifioimissa laboratorioissa ja tarkastetaan systemaattisesti sen jälkeen, kun ne on hyväksytty ohjelmaan. 16 Arviot tehtiin osana vaikutusten arviointia, joka toteutettiin direktiivin 2009/125/EY täytäntöönpanosta tietokoneiden, palvelimien ja näyttöjen ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten osalta annettavaa asetusta varten. Mallissa ei otettu huomioon vuosina 2000 2005 käyttöön otettujen vaatimusten vaikutusta. FI 8 FI

Tämä uudistus johtuu liittovaltion tarkastusviranomaisen (General Accounting Office) selvityksestä, joka osoitti, että riittämätön valvonta tarjoaa mahdollisuuden väärinkäytöksille (joskaan yhtään väärinkäytöstä ei todettu). Komissio pyrkii varmistamaan, etteivät nämä muutokset riko sopimusta ja vaikuta kielteisesti ohjelmaan osallistuviin EU:n valmistajiin. Asiasta keskusteltiin laajasti EU:n ja Yhdysvaltojen energianeuvostossa sekä EU:n ja Yhdysvaltojen korkean tason sääntelyyhteistyöfoorumissa. Keskustelujen seurauksena EPA vahvisti, että nykyisen sopimuksen nojalla EU:ssa rekisteröidyt tuotteet tunnustetaan edelleen Yhdysvalloissa eikä niille tarvitse hankkia kolmannen osapuolen sertifiointia 17. Yhdysvallat ei kuitenkaan voi hyväksyä tätä ratkaisua nykyisen sopimuksen voimassaolon päättymisen jälkeen, koska EPA katsoo, että se johtaisi jatkuvaan vuotoon heidän tuoterekisteröintijärjestelmässään (valmistajat rekisteröisivät tuotteensa EU:ssa välttääkseen kolmannen osapuolen sertifioinnista aiheutuvat kustannukset ja ajankäytön). Tässä luvussa tarkastellaan Energy Star -ohjelman mahdollisia tulevaisuudenvaihtoehtoja EU:ssa ottaen huomioon niiden odotetut vaikutukset valmistajiin, niiden kyvyn muuttaa markkinoita energiatehokkaampaan suuntaan ja niiden alttiuden väärinkäytöksille. 4.1. Vaihtoehto 1: kolmannen osapuolen sertifioinnin käyttöönotto EU:ssa Tässä vaihtoehdossa Energy Star -ohjelmaa jatkettaisiin jälleen viidellä vuodella, ja EU ottaisi käyttöön kolmannen osapuolen tekemän sertifioinnin. Tällä vaihtoehdolla odotetaan olevan seuraavia vaikutuksia: Vaatimusten noudattamisaste kasvaisi. Koska viimeisimmät testit kuitenkin osoittavat, että 95 prosenttia toimistolaitteista on vaatimusten mukaisia itsesertifiointia soveltaen, lisähyötyjen odotetaan jäävän vähäisiksi. Tuotteiden rekisteröinnin kustannukset kasvaisivat tavalla, joka vaikuttaisi eri tavalla erilaisiin markkinatoimijoihin. Suurten valmistajien omat laboratoriot ovat jo täysin akkreditoituja niiden kansainvälisten standardien mukaisesti, joihin Yhdysvaltojen uudet vaatimukset pohjautuvat. Lisäksi tällaisten yhtiöiden toiminnan laajuuden vuoksi ulkopuolisen sertifioinnin kustannukset voidaan kattaa suhteellisen helposti. Kahdelta suurelta valmistajalta saatu palaute osoittaa tuoterekisteröinnin kustannusten kasvavan 30 prosenttia tässä markkinasegmentissä. Pk-yrityksille uusien vaatimusten aiheuttama lisätaakka olisi kuitenkin suhteellisesti suurempi. Koska Energy Star -ohjelman vaatimuksia käytetään julkisissa hankinnoissa, uudet vaatimukset loisivat epätasapuoliset olosuhteet tarjouskilpailuihin osallistumiselle. Ohjelmakumppaneiden lukumäärä laskisi. 60 prosenttia EU:n Energy Star -ohjelmaan osallistuvista yhtiöistä, jotka vastasivat näitä asioita koskevaan kyselyyn, ilmoitti jättäytyvänsä pois ohjelmasta, jos kolmannen osapuolen sertifiointi otettaisiin käyttöön. Uudet testausvaatimukset pidentäisivät tuotteen rekisteröintiprosessia vähintään kuukaudella. Toimiala huomauttaa, että tietotekniikkalaitteiden lyhyen tuotekehityssyklin 17 Koska Yhdysvaltojen uusia sertifiointivaatimuksia sovelletaan ainoastaan uusiin rekisteröitäviin tuotteisiin, tuotteita, jotka on sertifioitu EU:ssa ennen nykyisen sopimuksen voimassaolon päättymistä, ei tarvitse rekisteröidä uudelleen Yhdysvalloissa nykyisen sopimuksen voimassaolon päättymisen jälkeen. FI 9 FI

vuoksi tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa hyväksyntä merkin käytölle voi tulla vasta sen jälkeen kun tietty malli on jo saatettu markkinoille. Näistä näkökohdista seuraa, ettei kolmannen osapuolen sertifiointi olisi oikeasuhteinen vaihtoehto EU:ssa. Sillä voisi olla ohjelmaan kielteinen vaikutus, joka vähentäisi sen vaikutusta markkinoihin. Tämä johtopäätös vastaa EU:n Energy Star -lautakunnan kesäkuussa 2010 järjestämän jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kuulemisen tuloksia. 4.2. Vaihtoehto 2: säilytetään itsesertifiointi EU:ssa Itsesertifioinnin säilyttäminen EU:ssa tarkoittaisi, ettei seuraava sopimus olisi enää yhdenmukainen molemmille osapuolille: vastavuoroisen tunnustamisen periaatteesta olisi luovuttava, ja käytössä olisi siis kaksi erilaista tuoterekisteröintijärjestelmää. Tässä vaihtoehdossa tärkeä näkökohta on vaikutus EU:n valmistajiin. Vaikka 85 prosenttia EU:hun tuoduista toimistolaitteista tulee Aasiasta, EU:n ja Yhdysvaltojen välinen kauppa on edelleen merkittävää tässä markkinasegmentissä. Yhdysvaltoihin suuntautuvan EU:n toimistolaitteiden viennin arvo oli vuonna 2008 lähes 4 miljardia euroa (noin puolet tästä tietokoneita), kun taas sähkökoneiden viennin arvo oli 13 miljardia euroa ja henkilöautojen 20 miljardia euroa. Kuten edellä on todettu, vaikka vienti Yhdysvaltoihin pienenee koko ajan (osuus viennistä oli 24 prosenttia vuonna 2004 ja 15 prosenttia vuonna 2008), Yhdysvallat on edelleen EU:n suurin toimistolaitteiden vientimarkkina. Näiden numeroiden valossa vastavuoroisen tunnustamisen periaate vaikuttaisi aluksi olevan olennaisen tärkeä osa Energy Star -sopimusta. EU:n Energy Star -ohjelman tulevaa kehitystä koskevassa kyselyssä kuitenkin ainoastaan yksi ohjelmaan osallistuva valmistaja ilmoitti rekisteröivänsä EU:ssa tuotteet, joita se sitten vie Yhdysvaltoihin. Tästä voidaan päätellä, että EU:n ohjelmaan osallistuvat kumppanit suuntautuvat lähes yksinomaan EU:n markkinoille. Siksi voidaan olettaa, että EU:n vienti Yhdysvaltoihin tulee pääasiassa suurista yrityksistä, jotka ovat tähänkin saakka rekisteröineet tuotteensa suoraan Yhdysvalloissa ja voivat paremmin kattaa Yhdysvaltojen uusien rekisteröintivaatimusten kustannukset. Lisäksi voidaan olettaa, että suuri osa EU:n viennistä tässä markkinasegmentissä tulee kapeilta markkinasektoreilta, joilla EU:n teollisuudella on vahva asema ja jotka eivät kuulu Energy Star -vaatimusten piiriin, kuten televiestintälaitteet tai erikoistuneet ohjelmistot. Tätä päätelmää vahvistaa EU:n TVT-teollisuuden rakenne. Joillain osa-aloilla EU:n yritykset ovat maailman suurimpien joukossa (näitä osa-aloja ovat etenkin televiestintä, erikoiselektroniikka kuten ajoneuvojen tai lääketieteen elektroniikka ja erikoistuneet ohjelmistot), mutta toimistolaitteiden ja tietokoneiden suurimpien valmistajien joukossa ei ole eurooppalaisia yrityksiä 18. Viimeksi mainitussa TVT-teollisuuden alasegmentissä EU:n työpaikkojen määrä pienenee kaiken aikaa, kun taas siihen liittyvillä osa-aloilla, etenkin televiestinnän ja tietokonepalvelujen aloilla, työpaikkojen määrä on kasvanut voimakkaasti 19. EU:ssa on kuitenkin säilynyt tuotantopohja, joka jakautuu kahteen erilliseen tasoon. Ensimmäisen tason muodostavat ulkomaisten monikansallisten yritysten tytäryritykset. Noin kymmenellä suurella yhdysvaltalaisella ja japanilaisella valmistajalla on tuotantolaitoksia EU:n jäsenvaltioissa (yleensä EU15-maissa). Toinen taso koostuu pääasiassa pk-yrityksistä, 18 19 OECD Information Technology Outlook: 2008 - OECD 2008 - ISBN 9789264055537. Mapping the ICT in EU Regions: Location, Employment, Factors of Attractiveness and Economic Impact, JRC- IPTS, 2008. FI 10 FI

jotka ovat maantieteellisesti hajautuneempia kuin monikansalliset yritykset ja joilla on merkittävä asema EU10-maissa. Nämä yritykset suuntautuvat yleensä pöytätietokoneiden markkinoille. Niiden liiketoiminta keskittyy joko pöytätietokoneiden rakentamiseen paikallisesti hankituista komponenteista tai lisäarvon tuottamiseen arvoketjussa (esim. erikoissovellusten ohjelmistokehitykseen) taikka pelkästään EU:n ulkopuolelta ostettujen tuotteiden jälleenmyyntiin. Näiden yritysten toiminnan rajallisuuden vuoksi ne eivät kilpaile suurten monikansallisten yritysten kanssa hinnoista maailmanlaajuisilla markkinoilla vaan pikemminkin räätälöityjen ratkaisujen luomisesta paikallisten markkinoiden tarpeisiin. Siksi suurin osa näiden yritysten tuloista ei useinkaan tule laitteiden myynnistä vaan niiden huollosta. Suurin osa näistä valmistajista kilpailee alhaisten hintojen markkinasegmentissä, ja niiden voittomarginaali voi olla suhteellisen pieni (noin 5 prosenttia). Tämä on EU:n Energy Star -ohjelman kumppaneiden tyypillinen profiili. Tästä syystä yksinkertaisen tuoterekisteröintijärjestelmän säilyttäminen on EU:n valmistajien kannalta tärkeämpää kuin vastavuoroisen tunnustamisen jatkaminen. Ensimmäisen tason valmistajien on hankittava Yhdysvalloista kolmannen osapuolen sertifiointi EU:ssa valitusta ratkaisusta riippumatta, kun taas toisen tason valmistajat ovat suuntautuneet EU:n omille markkinoille, ja niiden näkökulmasta tuoterekisteröinnin säilyttäminen yksinkertaisena on olennaisen tärkeää. Samaan aikaan on varmistettava, että Energy Star -merkin saamiseen Yhdysvalloissa sovelletaan samoja vaatimuksia riippumatta siitä, tuleeko valmistaja Yhdysvalloista vai sen ulkopuolelta. Alun perin Yhdysvallat aikoi vaatia, että sertifiointielimillä (joiden kautta tuoterekisteröinti tapahtuu) olisi oltava merkittävää toimintaa Pohjois-Amerikassa. EU:n ja Korean esittämien vastalauseiden vuoksi tämä ehto poistettiin ja vaatimukset yhdenmukaistettiin kansainvälisten standardien kanssa. Tämän seurauksena Yhdysvaltojen Energy Star -sertifiointielimiä toimii nyt useissa jäsenvaltioissa. Vaikka Energy Star -merkittyjen toimistolaitteiden testit osoittivat, että vaatimusten noudattamisaste on korkea, itsesertifioinnin säilyttäminen vaatisi ohjelman täytäntöönpanon tiukkaa valvontaa. Energy Star -merkin uskottavuus voitaneen varmistaa tekemällä pistotarkastuksia ja määräämällä suoria seuraamuksia, jos merkkiä käytetään tuotteissa perusteettomasti. Komissio pyrkii avustamaan jäsenvaltioita ohjelman asianmukaisen täytäntöönpanon valvonnassa. 4.3 Vaihtoehto 3: Energy Star -ohjelman korvaaminen vaihtoehtoisilla sääntelyvälineillä Energy Star -ohjelma on onnistunut kehittämään markkinoita energiatehokkaampaan suuntaan. Yhdysvaltalaisten kumppaneidemme suunnittelemat muutokset, jos niitä ei toteuteta EU:ssa, tekevät kuitenkin tyhjäksi vastavuoroisen tunnistamisen periaatteen ja heikentävät perusteita uuden sopimuksen tekemiselle. Tämän vuoksi tässä luvussa tarkastellaan lyhyesti Energy Star -ohjelman vaihtoehtoa eli direktiivin 2010/30/EY 20 mukaista pakollista energiamerkintää. Energy Star -ohjelma on yksi osa laajemmassa toimintakokonaisuudessa, jolla pyritään parantamaan tuotteiden energiatehokkuutta. Tähän kokonaisuuteen sisältyy myös ekologista suunnittelua koskeva direktiivi ja edellä mainittu energiamerkintädirektiivi. 20 EUVL L 153, 18.6.2010, s. 1. FI 11 FI

Ekosuunnitteludirektiivillä markkinoihin pyritään kohdistamaan työntövaikutus asettamalla energiatehokkuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia, kun taas energiamerkintä ja Energy Star -ohjelma aiheuttavat markkinoihin vetovaikutuksen tarjoamalla valmistajille kannustimen kilpailla tuotteidensa energiatehokkuudella. Ekosuunnitteludirektiivi täydentää siis kahta merkintäjärjestelmää ja varmistaa nopeamman ja täydellisemmän muutoksen markkinoilla. Se voi myös vaikuttaa niihin markkinasegmentteihin, joissa merkintäjärjestelmät eivät toimi tehokkaasti. Näin on esimerkiksi pelitietokoneiden tapauksessa, jossa energiatehokkuus ei juurikaan vaikuta kuluttajien ostopäätöksiin. Ekosuunnitteludirektiivi ei siis ole Energy Star -ohjelman vaihtoehto vaan täydentää sitä, joskin sitä on sovellettava varoen TVT-laitteiden kaltaisiin nopeasti kehittyviin tuotteisiin. Yksi mahdollinen vaihtoehto Energy Star -ohjelmalle on energiamerkintädirektiivi. Myyntipisteessä esillä oleva merkintä asteikolla A G mahdollistaa tuotteiden vertailun ja on hyvin kuluttajien tuntema EU:ssa. Se on johtanut merkinnän piiriin kuuluvien tuotteiden energiatehokkuuden huikeaan parantumiseen. Energy Star -ohjelmaan verrattuna energiamerkinnällä voidaan katsoa olevan seuraavat edut ja haitat: Edut Energiamerkintä on pakollinen. Tämä takaa, että kaikkien markkinoilla olevien tuotteiden energiatehokkuutta voidaan verrata. Merkinnän avulla voidaan tavoittaa kaikki markkinasegmentit, kun taas Energy Star -ohjelmassa valmistajilla ei ole tietyissä segmenteissä kannustinta parantaa energiatehokkuutta. Se on hyvin kuluttajien tuntema EU:ssa. Toimistolaitteiden tapauksessa tunnettuudella kuluttajien parissa näyttää kuitenkin olevan pienempi merkitys kuin esimerkiksi julkisia hankintoja koskevilla vaatimuksilla. Haitat Toisin kuin Energy Star -ohjelma energiamerkintä ei ole EU:n tasolla sidoksissa julkisia hankintoja koskeviin pakollisiin vaatimuksiin. Lainsäädäntöprosessi on hitaampi ja jäykempi, mikä voi olla ongelma TVT-laitteiden kaltaisten nopeasti kehittyvien ja monimutkaisten tuotteiden tapauksessa. Vaikka tarkistettuun energiamerkintädirektiiviin on jätetty jonkin verran muutosvaraa (luokkaa A korkeammat tyhjät luokat, jotka otetaan käyttöön markkinoiden kehittyessä), ekosuunnittelua ja energiamerkintää koskevien vaatimusten kehittäminen vie tyypillisesti 3 4 vuotta, kun taas Energy Star -vaatimusten kehittäminen vie yhden vuoden. Tämä johtuu siitä, että pakollisten välineiden tapauksessa sellaiset tekijät kuin vaikutus eri markkinasegmentteihin tai eri sovellusten vertailukelpoisuus on otettava huomattavasti tarkemmin huomioon kuin vapaaehtoisten järjestelmien tapauksessa. Tästä syystä pakollisten välineiden kehittäminen ei useinkaan pysy TVT-laitteiden aina lyhentyvien tuotekehityssyklien tasalla. Lisäksi TVT-laitteiden tapauksessa kaikkia tuotteita koskevan pakollisen merkin kehittäminen olisi erittäin monimutkaista, koska tuotekokoonpanot, sovellukset ja käyttötavat vaihtelevat suuresti (esim. Energy Star -ohjelma perustuu toimistoympäristölle tyypilliseen käyttöön eikä ole kotitaloussovellusten suhteen edustava). FI 12 FI

Siirtyminen Energy Star -ohjelmasta energiamerkintään hajottaisi kansainvälisen sääntelykehyksen, mistä aiheutuisi lisäkustannuksia teollisuudelle ja julkiselle sektorille. Tätä olisi pyrittävä välttämään näiden markkinoiden maailmanlaajuisen luonteen takia. Vaikka energiamerkinnällä on tiettyjä etuja Energy Star -ohjelmaan nähden, viimeksi mainittu näyttää soveltuvan paremmin toimistolaitteille. Energy Star -ohjelma tarjoaa nykyisin käyttövalmiin ratkaisun toimistolaitteiden energiatehokkuuden parantamiseen. Tämän johtopäätöksen paikkansapitävyyttä tullaan kuitenkin seuraamaan jatkuvasti, ja tässä luvussa esitettyjä argumentteja arvioidaan sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden osalta suhteessa markkinoiden ja teknologian kehitykseen. 4.4. Päätelmät Energy Star -ohjelman jatkuva kehitys ja vapaaehtoinen luonne tekevät siitä erityisen hyvin TVT-tuotteille soveltuvan poliittisen väliseen. Ohjelman menestys on osittain johtunut sen yksinkertaisesta tuoterekisteröintiprosessista. Siirtyminen kolmannen osapuolen sertifiointiin saattaisi pk-yritykset epäsuotuisaan asemaan suurempiin yrityksiin verrattuna. Tätä olisi vältettävä, koska ohjelma on sidoksissa julkisia hankintoja koskeviin pakollisiin vaatimuksiin ja pk-yritykset muodostavat suurimman osan tarjouskilpailujen osanottajista. Se voisi myös johtaa kumppaneiden lukumäärän pienenemiseen ja heikentäisi siten Energy Star -ohjelman vaikutusta markkinoihin. Ohjelmaan osallistuvien valmistajien profiilin ja EU:n toimistolaitemarkkinoiden analyysi osoittaa, ettei vastavuoroinen tunnustaminen ole EU:n ja Yhdysvaltojen välisen sopimuksen avaintekijä. Tavoitteena tulisi olla säilyttää ohjelman keskeinen osa ja sen päätavoite EU:n ja Yhdysvaltojen yhteisesti laatimat ja soveltamat tuotevaatimukset, jotka tarjoavat kannustimen toimistolaitteiden energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen. Tämä voitaisiin varmistaa edellä esitetyllä vaihtoehdolla 2. Tässä vaihtoehdossa EU voisi edelleen vaikuttaa niiden Energy Star -vaatimusten kehittämiseen, jotka käytännössä muodostavat maailmanlaajuisen standardin TVT-laitteiden energiatehokkuudelle. 5. PÄÄTELMÄ: SUOSITUS SOPIMUKSEN UUSIMISESTA Nykyisen sopimuksen voimassaolo päättyy joulukuussa 2011. Ohjelma on viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana auttanut parantamaan toimistolaitteiden energiatehokkuutta ja säästämään kuluttajien rahoja. Sen vaikutus markkinoihin on vahvistunut, kun siitä on tullut suositumpi valmistajien keskuudessa. Toimiala tukee sitä voimakkaasti, koska se luo joustavat ja dynaamiset poliittiset puitteet, jotka soveltuvat erityisen hyvin TVT-laitteiden kaltaisille nopeasti kehittyville tuotteille. Samaan aikaan Yhdysvaltojen suunnittelemat muutokset muodostavat haasteen sopimuksen jatkamiselle. Siksi suositellaan, että Euroopan unioni osallistuu jatkossakin Energy Star -ohjelmaan, joskin sopimusta on mukautettava joltain osin. Ohjelman jatkamisesta esitetään seuraavat suositukset: EU:n ja Yhdysvaltojen olisi edelleen laadittava tuotevaatimukset yhdessä, eli molempien osapuolten tulisi ottaa käyttöön samantasoiset vaatimukset jokseenkin samaan aikaan. Koska Yhdysvallat on päättänyt ottaa ohjelmassa käyttöön kolmannen osapuolen sertifioinnin, sopimusta olisi jatkettava kahden erillisen tuoterekisteröintijärjestelmän pohjalta. Vastavuoroisen tunnustamisen periaatteesta luopumista voidaan pitää FI 13 FI

valitettavana, mutta sillä ei odoteta olevan kielteisiä vaikutuksia EU:n ohjelmaan osallistuville valmistajille. Komissio toteuttaa kuitenkin asianmukaiset toimenpiteet varmistaakseen, etteivät Yhdysvaltojen vaatimukset aseta EU:n viejiä epäsuotuisaan asemaan. Koska valmistajat ovat ilmoittaneet julkisten hankintojen olevan tärkein syy ohjelmaan osallistumiseen ja kun otetaan huomioon, että huomattava osa niistä osallistuu julkisiin tarjouskilpailuihin sijoittautumisvaltionsa ulkopuolella, asetukseen (EY) N:o 106/2008 sisältyvä julkisia hankintoja koskeva säännös olisi säilytettävä. Lisäksi olisi tarkasteltava mahdollisuutta laajentaa sen soveltamisalaa keskushallintoviranomaisista muihinkin tahoihin. Koska on olemassa näyttöä siitä, että markkinoiden ja teknologian nopean kehityksen vuoksi Energy Star -ohjelma ei aina pysty erottelemaan markkinoiden tehokkaimpia tuotteita, vaatimuksia olisi tarkistettava säännöllisesti ja usein. Vaikka saatavilla olevat tiedot osoittavat, että vaatimuksia noudatetaan hyvin, komission ja jäsenvaltioiden olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä ohjelman perinpohjaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi ja niiden olisi tarkasteltava uudelleen täytäntöönpanon tehokkuutta viimeistään 18 kuukauden kuluttua sopimuksen tekemisestä. Komissio seuraa jatkuvasti Yhdysvaltojen ehdottamien muutosten ja Energy Star -ohjelman vaikutusta energiansäästöön ja valmistajiin. Viimeistään vuosi ennen uuden sopimuksen voimassaolon päättymistä se analysoi mahdollisia tulevia vaihtoehtoja toimistolaitteiden energiatehokkuuden parantamiseksi, mukaan lukien Energy Star -ohjelman korvaaminen vaihtoehtoisilla poliittisilla välineillä. FI 14 FI