Koneiden ja nostolaitteiden tuotevalvontaryhmä versio 051005 STu 1 (73) KUORMAUSNOSTURIT TARKASTUKSET SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 6 SÄÄDÖKSET JA STANDARDIT 6 Nosturia koskevia säädöksiä käyttöönoton ajankohdasta riippuen 7 TARKASTAJAN PÄTEVYYS JA TARKASTUKSEN TEKEMINEN 8 Tarkastuksen suorittajan pätevyys 9 Kuormamomentin laskeminen 9 Käyttö muuhun kuin pääasiassa ajoneuvon kuormaamiseen 10 TARKASTUS JA TARKASTUSOLOSUHTEET 10 KAAVAKKEEN YLEISTÄYTTÖ 10 Erilaiset tarkastukset 10 Käyttöönottotarkastus 11 Määräaikaistarkastus 11 Ainetta rikkomattomat tarkastukset 11 Tarkastaminen poikkeuksellisten tilanteiden jälkeen 11 Tarkastukset rakennustyössä 12 Omistaja / haltija tiedot Tarkastuspaikka ja tarkastajatiedot 12 Ajoneuvon / alustan perustiedot 12 Nosturin perustiedot 13 Nosturin varustelu 13 TARKASTUSKOHDAT 14 1. YLEISET VAATIMUKSET 14 1.1 Rakenne, soveltuvuus 14 1.1.1 Asennuskäyttö 15 1.1.2 Lisäkohtia puutavaranosturille 16 1.1.3 Käyttöönottotarkastukseen liittyvää 16 1.1.3.1 Uusi ja ETA-alueen ulkopuolelta tuotu käytetty nosturi 16 1.1.3.2 Tarkastus merkittävän korjaus- ja muutostyön jälkeen 17 1.1.3.3 ETA-alueelta käytettynä tuotu nosturi 18
1.2 Käyttö- ja huolto-ohjeet 19 1.2.1 Kirjalliset käyttöohjeet 19 1.2.2 Säilytyspaikka 19 1.3 Valmistajakilvet 19 1.3.1 Konekilpi 19 1.3.2 Päällerakentajan kilpi 20 1.4 Kuormitustaulukot 20 1.4.1 Kuormakilpi 20 1.4.2 Nostokykytaulukko 21 1.5 Ohje- ja varoitusmerkinnät 21 1.5.1 Puutavaranosturin lisäkilvet 21 1.5.2 Jännitekilpi 21 1.5.3 Tarkastuskilpi 22 1.5.4 Paineakut 22 1.5.5 Muita mahdollisia ohje- ja varoituskilpiä 22 1.5.6 Turvavärit 23 2 (73) 2. NOSTURIN ASENNUS 23 2.1 Kuljetusasento 23 2.2 Apurunko / rungon korotus 24 2.3 Esteet pitkittäisliikkeelle 24 2.4 Nosturin kiinnitys 24 2.5 Teline / vaihtolava (irrotettava asennus) 24 2.5.1 Peräasennusteline 24 2.5.1.1 Kartioholkkiteline 25 2.5.1.2 Hydraulisesti liikuteltava peräasennusteline 25 2.5.2 Vaihtolava-asennus 25 2.5.3 Irrotettava etuasennus 26 2.6 Kiinnitysruuvit, -tiukkuus 26 3 TURVA- ja HALLINTALAITTEET 26 3.1 Asiattoman käytön esto 26 3.2 Hätäpysäytin 27 3.2.1 CE-merkityssä nosturissa 27 3.2.2 Kaukohallintalaitteessa 28 3.3 Ohjauslaitteet 28 3.3.1 Sijainti: 28 3.3.2 Toiminta: 29 3.3.3 Suojaus: 29 3.3.4 Kunto: 29 3.4 Käyttöohjesymbolit 29 3.5 Turva- ja rajakytkimet 29 3.6 Kuormituksen valvonta 30 3.6.1 Konepäätöksen mukainen nosturi 31 3.6.1.1 Nostokyky alle 1000 kg tai nettonostomomentti alle 40 000 Nm 31 3.6.1.2 Nostokyky 1000 kg tai yli tai nettonostomomentti 40 000 Nm tai yli 32 3.6.1.3 Puutavaranosturit 33 3.6.2 Ennen konepäätöksen voimaantuloa käyttöön otetut nosturit 34 3.6.2.1 Koukkukäytön kuormausnosturit 34 3.6.2.2 Puutavaranosturit 35 3.6.3 Vaaka-asennon osoitinlaite 35 3.6.4 Nostokyvyn rajoittimen ohitus 35
3.7 Merkinantolaite 36 3 (73) 4. PUMPPUVARUSTUS 36 4.1 Pumppu, väliakseli 36 4.2 Öljysäiliö, -määrä 36 4.3 Suodattimet 37 4.4 Imuletku, johdotus nosturille 37 5 NOSTURI, -OSAT 37 5.1 Tukijalat, -levitys (tukivarsi) 38 5.1.1 Tukijalat 38 5.1.2 Tukivarsi 38 5.1.2.1 Käsikäyttöinen tukijalkojen levitys 39 5.1.2.2 Hydraulinen tukijalkojen levitys 39 5.1.3 Lisätukijalat 39 5.1.4 Lisämaalevyt 39 5.2 Jalusta, kolmipistetuki 40 5.3 Kääntölaitteisto, -välys 40 5.3.1 Kääntökehä 40 5.4 Hallintaventtiilit, paineenrajoitusventtiilit 41 5.5 Pylväs 41 5.6 Nostopuomi, -akselit, -lukinta 41 5.7 Siirtopuomi, -akselit, -lukinta 41 5.8 Nosto- ja siirtosylinterit 42 5.9 Hydraulinen puomin jatke 41 5.10 Jatkesylinterit 42 5.11 Hydraulilukot, -sinetöinti 42 5.12 Käsitoimiset jatkeet 43 5.13 Jibipuomi, -sylinteri, -jatke 43 5.14 Koukku, kahmari 43 5.15 Hydrauliletkut, -putket, -liittimet 44 5.15.1 Hydrauliletkut 44 5.15.2 Hydrauliputket 45 5.15.3 Hydrauliliittimet 45 5.16 Sähkölaitteet 45 5.16.1 Sähköjärjestelmä 12 / 24 V 45 5.16.2 Sähköjärjestelmä 230 V 45 5.17 Voitelu, -nipat, -kunto 46 5.18 Korotettu ohjauspaikka 46 5.18.1 Puutavaranosturit, pylväsistuin 47 5.18.2 Puutavaranosturit, ohjaamo 47 5.18.3 Seisontataso 47 5.18.4 Työtaso 48 5.18.5 Ohjaamo 48 5.19 Valaistus 49 6. VINSSI 49 6.1 Kiinnitys, kunto 49 6.2 Vaijeri, koukku, taittopyörät 50 6.2.1 Vaijeri 50 6.2.2. Koukku 50 6.2.3 Taittopyörät 50
6.3 Koukun kuljetusasento 50 6.4 Turvaraja tai vastaava laite 51 6.5 Kytkentä kuormanvalvontaan 51 4 (73) 7. HENKILÖNOSTOKORI 52 7.1 Kori, korin kunto 52 7.1.1 Korin tarkastus 54 7.2 Korin ohjekirja 54 7.3 Korin kiinnitys nosturiin 54 7.4 Kuljetusasento 55 7.5 Kilvet 55 7.5.1 Valmistajakilpi 55 7.5.2 Kuormakilpi 55 7.5.3 Kilpi sovituspuomissa 56 7.5.4 Ohje- ja varoituskilvet 56 7.6 Vakaajalaitteisto 56 7.7 Hätäpysäytys korista 57 7.8 Kuormitus (1/2 SSK:sta) 57 7.9 Liikenopeus (max. 0,5 m/s) 58 8. TOIMINTAKOKEET 58 8.1 Liikkeet, nosturin hallinta 58 8.2 Koekäyttö / koekuormitus 59 8.2.1 Käyttöpäätöksen määrittelemät testikuormat 59 8.2.2 Koekäyttö 60 8.2.2.1 Testipainon valinta 60 8.2.2.2 Pääpaineenrajoitusventtiilin säätöarvon mittaus testipainolla 60 8.2.2.3 Puomiston vajoamisnopeus 61 8.2.2.4 Ylikuorman ilmaisu- ja estolaitteet 62 8.2.3 Koekuormitus 63 8.3 Taakan vajoaminen 64 8.4 Paineet, -sinetöinti 65 8.4.1 Paineenmittausliitäntä 65 8.4.2 Paineiden mittaus 65 8.4.3 Sinetöinnit 65 8.5 Vuodot 66 8.6 Vakavuus (käyttöönottotarkastuksessa) 66 8.6.1 Standardin SFS 4677 mukainen vakavuus 66 8.6.2 Konepäätöksen edellyttämä vakavuus 66 8.6.3 Vakavuus vaihtolava-asennuksissa 66 9 KORJAUKSET 67 9.1 Hitsauskorjaus 67 9.2 Muu korjaus 67 9.2.1 Merkittävä korjaus- ja muutostyö 67 10 PURETTUNA TARKASTUS 68 10.1 Purettuna tarkastuksen seuraava ajankohta 68 10.1.1 Tarkastusaikaväli 68 10.1.2 Ainetta rikkomattomat tarkastusmenetelmät 69 10.1.3 Turvallisuuden kannalta tärkeät kokoonpano-osat 70
PUUTTEET JA HUOMAUTUKSET 70 Nosturin turvallisuuden arviointi 70 Nosturi on käyttökunnossa 70 Nosturi on korjattava (korjausaika-arviot puutelistassa) 71 Nosturi ei ole käyttökunnossa (korjattava ennen seuraavaa käyttöä) 71 Esimerkkejä korjausaikojen antamisesta 71 Puute, jota tulee seurata 71 Työtasolle ei ole asiallista kulkutietä 72 Vikojen ja puutteiden korjaus 72 Seuraava tarkastus 72 Tarkastuspöytäkirjan liitteet 72 Pöytäkirjan säilytys 72 5 (73) OPASTAVIA TIETOJA 72
JOHDANTO 6 (73) Tämän ohjeen tarkoitus on selventää kuormausnosturien määräaikaistarkastusten suorittamista ensisijaisesti niissä tapauksissa, joissa nostolaitteelle ei ole erikseen laadittuja tarkastusohjeita. Jos nostolaitteen valmistaja tai maahantuoja on laatinut tarkastusohjeet, noudatetaan määräaikaistarkastuksissa ensisijaisesti niitä ohjeita. Valmistajilla voi olla myös jälkikäteen annettuja lisäohjeita tarkastusohjeisiin, jotka on toimitettu koneen mukana. Tämä ohje on laadittu tarkastajien avuksi käytettäväksi tarkastustilanteessa. Kuormausnosturin käyttöönotto- ja määräaikaistarkastuksista on säädetty työssä käytettävien koneiden ja muiden työvälineiden hankinnasta, turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (käyttöpäätös) annetussa valtioneuvoston päätöksessä (856/1998). Tarkastuksesta laaditaan aina pöytäkirja (malli liitteenä). Valmistajan laatimia tai muita tarkastuspöytäkirjoja voi käyttää liitteenä olevan esimerkkitarkastuspöytäkirjan sijasta. Esimerkkitarkastuspöytäkirjaa voi myös muokata tarpeen mukaan omaan käyttöön soveltuvaksi. Tämä ohje on tehty pääasiassa ajoneuvo- ja perävaunualustaisille kuormausnostureille. Koukkukäytön kuormausnostureille ohje ja pöytäkirja soveltuvat sellaisenaan. Puutavaranostureita koskien pöytäkirjassa on tarpeettomia kohtia ja niille voi kukin tarkastaja tehdä paremmin soveltuvan pöytäkirjan. Kiinteästi asennettuja nostureita koskien on mukaan otettu joitakin oleellisia kohtia. Ohje ei kata erikoissovelluksia (automaattitoiminnot, yleensä kiinteästi asennetut nosturit, räjähdysvaaralliset tilat, yms.), joiden osalta tarvittava vaatimustaso on tarkastajan aina erikseen selvitettävä. Nosturin mukana olevia nostoapuvälineitä koskee eri tarkastusvelvoite (käyttöpäätös 856/1998 77 ). Ohjeessa käytetty numerointi viittaa ohjeen liitteenä olevan esimerkkitarkastuspöytäkirjan kohtiin. SÄÄDÖKSET JA STANDARDIT Tässä ohjeessa esitetty vaatimustaso perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä sen nojalla annettuun valtioneuvoston päätökseen työssä käytettävien koneiden ja muiden työvälineiden hankinnasta, turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (856/1998), myöh. käyttöpäätös. Työturvallisuuslaissa on yleiset säädökset tarkastuksista ja tarkastuksen suorittajista. Voimassa olevista tarkastuksista on säädelty tarkemmin käyttöpäätöksessä. Käyttöpäätös sisältää työnantajan velvoitteet sekä käytössä olevia nostureita koskevia vaatimuksia. Kuormausnosturin käyttöä ja tarkastamista koskevat osittain ainakin seuraavat säädökset: - Työturvallisuuslaki 738/2002 - Valtioneuvoston päätös työssä käytettävien koneiden ja muiden työvälineiden hankinnasta, turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta 856/1998 (käyttöpäätös)
7 (73) - Valtioneuvoston päätös työpaikkojen turvamerkeistä ja niiden käytöstä 976/1994 - Valtioneuvoston päätös rakennustyön turvallisuudesta 629/1994 Käyttöpäätöksellä kielletään (8 ) sellaisen työvälineen, jolle on säädetty tehtäväksi käyttöönotto- tai määräaikaistarkastus, käyttö työssä, ellei tarkastusta ole asianmukaisesti suoritettu. Muita kuormausnosturia koskevia julkaisuja ja ohjeita on lueteltu tämän ohjeen lopussa. Nosturia koskevia säädöksiä käyttöönoton ajankohdasta riippuen Ohjeessa esitetty riittävä turvallisuustaso on riippuvainen käyttöolosuhteiden lisäksi myös nosturin käyttöönoton ajankohdasta. Vuodesta 1995 alkaen kuormausnosturin valmistamiseen on sovellettu valtioneuvoston päätös koneiden turvallisuudesta 1314/1994 (myöh. konepäätös) ja siitä lähtien uuden kuormausnosturin mukana valmistaja on toimittanut vaatimustenmukaisuusvakuutuksen, nosturiin on kiinnitetty CE-merkintä ja sen mukana on suomenja tarvittaessa ruotsinkieliset käyttöohjeet. Koneen suunnittelussa valmistaja on voinut soveltaa standardia SFS-EN 12999, tai muita ko. nosturia koskevia standardeja, jonka valmistaja ilmoittaa vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa. Yhdenmukaistetut standardit ovat valmistajalle tarkoitettuja vapaaehtoisesti noudatettavia dokumentteja, joista valmistaja voi vapaasti poiketa tai olla niitä kokonaan käyttämättä, mutta tällöin vastaava turvallisuustaso on saavutettava muilla ratkaisuilla. Tässä tarkastusohjeessa standardiviittaukset on tarkoitettu tarkastajalle avuksi erityisesti silloin, jos valmistaja on vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa viitannut kyseiseen standardiin. SFS-EN 12999 on harmonisoitu 20.8.2003, joka tarkoittaa sitä, että standardi määrittelee kuormausnosturien valmistuksessa tekniikan tason ko. päivämäärästä eteenpäin. Oheisessa taulukossa on kuvattu kuormausnostureiden suunnittelua koskeneita säädöksiä eri aikoina. NS. VANHA KUORMAUSNOSTURI KONEPÄÄTÖKSEN (1314/94) MUKAINEN KUORMAUSNOSTURI - > 1.10.1984 1.10.1984 30.12.1994 1.1.1994 eteenpäin 20.8.2003 eteenpäin Suunniteltu ja rakennettu kansallisten vaatimusten mukaisesti. Joitakin lievennyksiä. Tyyppihyväksyntää osoittava merkintä (TSH + numerosarja) Suunniteltu ja rakennettu kansallisten vaatimusten mukaisesti. Suunnittelussa käytetty standardeja SFS 4772 ja SFS 4677. CE merkitty konepäätöksen (1314/94) mukaisesti. CE merkitty ja suunniteltu yhdenmukaistetun standardin mukaisesti. Valmistaja on noudattanut esim. standardia SFS-EN 12999. Ennen 1995 käyttöönotetut kuormausnosturit kuuluivat kansallisen tyyppihyväksynnän piiriin, joten niissä on sitä osoittava kilpi (TSH ja numerosarja). perustuu EU:n konedirektiiviin (98/37/EY muutoksineen)
8 (73) Vuosi 1994 oli ns. ylimenokautta, jolloin oli mahdollista valita menettelytapa (kansallinen tyyppitarkastus tai konepäätöksen mukaisuus). Vuoden 1994 jälkeen ETA-alueelta käytettyinä tuoduissa kuormausnostureissa ei ole merkintää kansallisesta tyyppihyväksynnästä. Tällaisten kuormausnostureiden on joka tapauksessa oltava käyttöpäätöksen mukaisia ja vastattava muita Suomessa käytössä olevia vastaavia nostureita turvallisuustasoltaan. *tähdellä) on merkitty ne kohdat, joissa sallittaisiin poikkeava vaatimustaso eräille vanhoille kuormausnostureille (otettu käyttöön ennen 1.10.1984). Vanhojen kuormausnostureiden tulee olla rakenteeltaan, merkinnöiltään tms. alkuperäisessä kunnossaan, mutta kuitenkin vähintään käyttöpäätöksen edellyttämässä kunnossa. Epäselvissä tapauksissa voi kääntyä valmistajan tai maahantuojan puoleen tai käyttää asiantuntijaa. **kaksi tähteä) Vanhojen kuormausnostureiden tarkastuksissa on aikaisemmin virheellisesti joissakin kohdissa hyväksytty puutteellinen turvallisuustaso. Nämä kohdat on merkitty kahdella tähdellä tarkastajan huomion kiinnittämiseksi ko. asiaan. Kuormausnosturien valmistusta koskeneita vaatimuksia: Vuodesta 1995 lähtien valmistajan on pitänyt noudattaa seuraavaa säädöstä: - Valtioneuvoston päätös koneiden turvallisuudesta 1314/1994 (konepäätös) Kuormausnosturien suunnittelussa ja rakentamisessa valmistaja on voinut käyttää seuraavaa standardia: - SFS-EN 12999 Nosturit. Kuormausnosturit. Vuosi 1994 oli siirtymäaikaa, jolloin valmistaja saattoi noudattaa uutta lainsäädäntöä tai vanhaa kansallista lainsäädäntöä. Ennen vuotta 1994 valmistajan on pitänyt noudattaa seuraavia säädöksiä ja standardeja: - Valtioneuvoston päätös kuormausnostureista ja niiden tarkastuksista 30.3.1983/354. - SFS 4772 Kuormausnosturit. Rakenteellinen turvallisuus. - SFS 4677 Kuormausnosturit. Seisontavakavuuden määrittely. TARKASTAJAN PÄTEVYYS JA TARKASTUKSEN TEKEMINEN Sen, joka toimeksiannosta suorittaa käyttöönotto- ja määräaikaistarkastuksia on velvollinen huolehtimaan siitä, että tarkastus tehdään asianmukaisesti ja että havaituista työvälineen turvallisuuteen vaikuttavista vioista ja puutteellisuuksista sekä tarvittaessa niiden korjaamisesta tai poistamisesta annetaan tarpeelliset ohjeet. Tarkastuksen tarkoituksena on osaltaan varmistua käytön aikaisesta turvallisuudesta. Mikäli tarkastuksessa todetaan, että nosturi ei vastaa turvallisuusvaatimuksia, on tarkastaja velvollinen antamaan nosturin haltijalle tai omistajalle korjausselvityksen havaitsemistaan puutteista. Tarkastuksessa tulee tarpeellisessa laajuudessa ottaa huomioon valmistajan antamat ohjeet, jotka yleensä löytyvät nosturin ohjekirjasta.
9 (73) Tarkastuksen suorittajan tulee olla perehtynyt tarkastettavaan laitteeseen ja tarvittaessa ainetta rikkomattomien tarkastusmenetelmien käyttöön. Tarkastuksesta tulee pidättäytyä jos tarkastajan ammattitaito ei vastaa tarkastettavan laitteen tuomia vaatimuksia. Tarkastajien pätevyysvaatimuksista on säädetty käyttöpäätöksessä. Työsuojeluviranomaiset valvovat, että tarkastukset on suoritettu asianmukaisesti. Tarkastuksen suorittajan pätevyys Käyttöpäätöstä (VNp 856/1998) ollaan uusimassa, jolloin myös tarkastuksen suorittajan pätevyysvaatimuksiin tullee muutoksia. Toistaiseksi kuormausnosturien tarkastajilta edellytetyt pätevyydet ovat alla mainitut. Kuormausnosturin käyttöönotto- ja määräaikaistarkastusten suorittajana tulee olla nosturin rakenteeseen, käyttöön ja tarkastamiseen riittävästi perehtynyt henkilö. Tarkastukset tulee tehdä vähintään teknillisen oppilaitoksen teknikkotason tai vastaavan opistotason koulutuksen saaneen henkilön johdon ja valvonnan alaisena, jollei tarkastajalla ole vähintään teknikkotason koulutusta. Teknikkotasosta on mahdollista anoa poikkeuslupaa paikalliselta työsuojelupiiriltä. Tällöin on hakemukseen liitettävä selvitys siitä, miten henkilö on kuormausnosturien rakenteisiin, käyttöön ja tarkastamiseen perehtynyt. Rakenteisiin ja käyttöön perehtyminen voidaan osoittaa esim. työtodistuksilla, joista käy ilmi hakijan työhistoria kuormausnostureiden parissa työskentelystä. Tarkastamiseen perehtyneisyys voidaan osoittaa tarkastajakurssin todistuksella ja/tai työtodistuksella, josta ilmenee esim. työskentely vanhemman tarkastajan apuna. Ammattikorkeakoulututkinto (AMK) täyttää yllä esitetyn koulutusvaatimuksen. Vain pätevyytensä osoittanut asiantuntijayhteisö saa tehdä tarkastukset seuraaville: - Käyttöönotto- että määräaikaistarkastuksen, jos kuormausnosturin kuormamomentti on yli 25 tonnimetriä ja jos sitä käytetään tai jos se on tarkoitettu käytettäväksi muuhun kuin pääasiassa ajoneuvon kuormaamiseen. - Käyttöönottotarkastuksen kosketuksettomaan (sähkömagneettiseen) tiedonsiirtoon perustuvaan ohjausjärjestelmään (esim. radio-ohjaus). Kuormamomentin laskeminen Kuormausnosturin kuormamomentti määräytyy kuormakilven mukaan. Kuormakilvessä oleva kuorma (tonneina) kerrotaan sen ilmoitetulla etäisyydellä (metreinä). Mikäli yksikin kuormakilven kuorma-arvo näin laskien ylittää 25 tm (tonnimetriä), on nosturin kuormamomentti yli 25 tonnimetriä.
10 (73) Kuormakilpien arvojen on oltava nosturin todellista nostokykyä vastaavia. Standardin mukainen ylitys on kuitenkin sallittu. Käyttö muuhun kuin pääasiassa ajoneuvon kuormaamiseen Sana pääasiassa ei viittaa käyttökertoihin, vaan käytön laatuun. Asiantuntijayhteisön tekemää tarkastusta edellytetään aina, kun yli 25 tm:n kuormausnosturia käytetään muuhun tarkoitukseen kuin pääasiassa ajoneuvon kuormaamiseen riippumatta käyttökertojen lukumäärästä. Yksittäinenkään nosto tällaisella nosturilla, ilman asianmukaisella pätevyydellä tehtyä tarkastusta, ei ole mahdollinen jos nosto on luonteeltaan muuta kuin pääasiassa kuorman purkamista tai lastaamista. Tällaista muuta työtä ovat mm. - käyttö asennustyössä tai siihen rinnastettavassa työssä ja - henkilöiden nostaminen erillisellä henkilönostokorilla. TARKASTUS JA TARKASTUSOLOSUHTEET Tarkastuksessa on noudatettava kunkin työpaikan työsuojelumääräyksiä ja huolehdittava kaikkien tarkastukseen osallistuvien sekä mahdollisten ulkopuolisten henkilöiden turvallisuudesta. Tarkastuksissa on otettava huomioon valmistajan tai maahantuojan ohjeet. Ohjekilvissä ja käyttöohjeissa annettuja ohjeita tulee noudattaa. Valmistajan antamia lämpötila- tai muita arvoja ei saa ylittää. KAAVAKKEEN YLEISTÄYTTÖ Tarkastajan olisi hyvä numeroida tekemiensä tarkastusten tarkastuspöytäkirjat järjestysnumerolla esim. 1/2005 jne. Erilaiset tarkastukset Kuormausnostureille on tehtävä mm. seuraavia tarkastuksia: - käyttöönottotarkastus, - tarkastus merkittävän korjaus- ja muutostyön jälkeen, - määräaikaistarkastus, - purettuna tarkastus, - tarkastus poikkeuksellisen tilanteen jälkeen ja - tarkastukset rakennustyössä. Joissakin erikoistapauksissa kuormausnosturiksi valmistettu nosturi ei ole enää kuormausnosturi- tai nosturi- nimikkeen alla. Tällainen on esim. metsätraktorissa oleva kaatopäällä varustettu puomi, jolla ei kuormata. Kun ko. laite varustetaan kahmarilla puun kuormaamista varten, on se ko. käytössä kuormausnosturi.
Käyttöönottotarkastus 11 (73) Ennen ensimmäistä käyttöönottoa ja ennen turvallisuuden kannalta merkittävän korjaus- ja muutostyön jälkeistä käyttöönottoa tulee nosturille tehdä asianmukainen käyttöönottotarkastus. Tarkastukseen kuuluu niiden osien ja laitteiden tarkastus, joilla on merkitystä turvallisuudelle, standardin SFS 4261 tai valmistajan ohjeiden mukainen koekuormitus ja seisontavakavuuden tarkastus. Kosketuksettomaan (sähkömagneettiseen) tiedonsiirtoon perustuva nosturin ohjausjärjestelmä (esim. radio-ohjaus) on tarkastettava myös silloin kun se asennetaan käytössä olevaan nosturiin. Radio-ohjauksen käyttöönottotarkastuksen saa tehdä vain asiantuntijayhteisö. Määräaikaistarkastus Käytössä olevalle kuormausnosturille tulee tehdä määräaikaistarkastus ja siihen liittyvä standardin SFS 4261 mukainen tai sitä vastaava koekäyttö yhden vuoden välein (kaatumisvaara). Määräaikaistarkastus tehdään vuoden välein. Tarkastusväliä voidaan pidentää, mikäli nosturin käyttö on ollut vähäistä, nosturin kuormat pieniä tai käyttöolosuhteet muutoin erityisen vähän nosturia rasittavat. Käytön tai käyttöolosuhteiden ollessa erityisen rasittavat, on tarkastusväliä vastaavasti lyhennettävä. Tarkastuksen pidentäminen yhdestä vuodesta tulee perustua luotettaviin selvityksiin, jotka tarkastaja kirjaa ylös. Määräaikaistarkastuksessa tulee selvittää, onko nosturin käyttö aiheuttanut turvallisuuden kannalta merkittäviä muutoksia. Määräaikaistarkastus käsittää nosturin niiden osien tarkastuksen, joilla on merkitystä turvallisuudelle ottaen huomioon käytön aiheuttama materiaalin väsyminen, kuluminen, korroosio tai muut vauriot. Mikäli nosturia käytetään henkilönostoihin nostokorilla, tarkastus tehdään vuoden välein. Tarkastusväliä ei voida pidentää. Ainetta rikkomattomat tarkastukset 10 vuoden välein, tarvittaessa useamminkin, käytetään määräaikaistarkastuksen yhteydessä ainetta rikkomattomia tarkastusmenetelmiä ja puretaan sellaisia turvallisuuden kannalta tärkeitä kokoonpano-osia, joiden tarkastaminen ei ole muutoin mahdollista. Asiasta enemmän kohdassa purettuna tarkastus. Tarkastaminen poikkeuksellisten tilanteiden jälkeen Edellisten tarkastusten lisäksi työnantajan on huolehdittava siitä, että kuormausnosturi tarkastetaan tarpeellisessa laajuudessa aina poikkeuksellisen turvallisuutta vaarantavan tapahtuman jälkeen ja ainakin seuraavissa tapauksissa.
12 (73) - Kuormausnosturin rakennetta on muutettu turvallisuuteen vaikuttavalla tavalla; - Turvallisuus on heikentynyt edellä tarkoitetun tapahtuman seurauksena; - Kuormausnosturin käytössä on tapahtunut onnettomuus tai vakava vaaratilanne ja on syytä olettaa, että tämä on aiheutunut nosturin rakenteesta; - Kuormausnosturi otetaan käyttöön sen oltua pitkään käyttämättömänä; tai - Kuormausnosturi otetaan käyttöön ankarille luonnonilmiöille altistumisen jälkeen tai sen oltua muutoin alttiina mahdollisesti vaaratilanteita aiheuttaville heikentäville olosuhteille. Tarkastukset rakennustyössä Rakennustyössä käytettäville kuormausnostureille on tehtävä rakennustyötä koskevan lainsäädännön perusteella lisätarkastuksia muiden kuin kuormausnosturitarkastajan toimesta (käyttöönottotarkastus työmaalla, viikoittainen kunnossapitotarkastus). Omistaja / haltija tiedot Tarkastuspöytäkirjaan tarkastaja merkitsee tiedot kuormausnosturin haltijasta tai omistajasta. Mikäli em. tiedot eivät ole helposti saatavissa, voi ko. kohtaan kirjoittaa tarkastustyön tilaajan tiedot. Tarkastuspaikka ja tarkastajatiedot Tarkastuspöytäkirjaan tarkastaja merkitsee tunnistustietonsa (nimi, yritys, yms.). Mikäli tarkastaja on asiantuntijayhteisön palveluksessa, esitetään pöytäkirjassa myös ko. yhteisön tiedot. Pöytäkirjassa esitettyjen tietojen perusteella tarkastaja voidaan yksiselitteisesti nimetä. Tarkastaja allekirjoittaa tarkastuspöytäkirjan. Pöytäkirjaan merkitään tarkastuksen tekopaikkakunta ja tarkastuksen tekopäivä. Ajoneuvon / alustan perustiedot Ajoneuvo / alusta johon kuormausnosturi on asennettu muodostaa vasta yhdessä nosturin kanssa toimintavalmiin kokonaisuuden (koneen). Pöytäkirjassa olevien tietojen perusteella voidaan nimetä myös ajoneuvoalusta, johon nosturi on asennettu sekä kiinnitystapa.
13 (73) Yleensä ajoneuvon rekisterinumero on riittävä alustan yksilöimiseksi. Tapauksissa, joissa ko. tieto puuttuu, tulee käyttää muuta tunnistetietoa, esim. alustanumeroa (alustanumeron 4 viimeistä numeroa). Kuormausnosturi voi olla myös kiinteästi asennettu. Esim. sahalle tukkien käsittelyyn. Tällaisen nosturin tarkastajan tulee ottaa kantaa myös nosturin sähköjärjestelmään (230 V, 380 V, jne.). Mikäli tarkastajalla ei itsellään ole ko. pätevyyttä, tulee sähköjärjestelmä tarkastuttaa alan asiantuntijalla, mikäli sen kuntoa epäillään. Nosturin perustiedot Tarkastuspöytäkirjaan kirjataan nosturin perustiedot, jotka käyvät ilmi konekilvestä. Jos konekilpeä ei ole, on tiedot pyrittävä selvittämään asiakirjoista yms. Tarkastettava nosturi on määriteltävä ja merkittävä konekilven puuttuessa siten, että pöytäkirja voi koskea vain tarkastettua nosturia. Nosturin varustelu Tarkastettavassa nosturissa olevat osat ja varusteet merkitään pöytäkirjaan. Pöytäkirjan tarpeettomat kohdat yliviivataan. Tyhjiä kohtia voi käyttää myös nosturin lisälaitteiden (lavahaarukka, kahmari, yms.) kirjaamiseen. Lisälaitteen yksilöintitiedot voi kirjata pöytäkirjan liitteeseen. Kuvassa on osa nostopuomia (ensimmäistä puomia) jonka alla on siirtosylinteri (toisen puomin sylinteri), sekä siirtopuomi (toinen puomi). Siirtopuomissa on kaksi hydraulista puomin jatketta sekä sen päällä jatkesylinteri. Nämä osat kuuluvat tässä kuvattuun perusnosturiin. Nosturi voidaan varustaa joko käsitoimisilla puomin jatkeilla tai kolmannella puomilla (jibi). Jibissä voi sekä hydraulisia puomin jatkeita että myös käsitoimisia puomin jatkeita. Jibi voi olla perusnosturissa joko pysyvästi kiinnitettynä tai irrotettavissa.
14 (73) Kuvassa vinssi on asennettu pylvään taakse. Muita yleisesti käytettyjä vinssin kiinnityspaikkoja on nostopuomin päälle sekä siirtopuomin alle. Joissakin nosturimalleissa vinssi on asennettu nosturin yhteyteen siten, että vinssin nostovaijeri kulkee puomin sisällä. Lisätietoja on esitetty kohdassa 6. Kuvassa kuorma-auton perään asennettu puutavaranosturi. Asennus on toteutettu irrotettavana. Lisäksi nosturissa on ohjaamo ja kahmarivarustus. Puutavaranosturissa kiinni oleva kahmari on tarkastettava nosturin yhteydessä. Irrallaan olevat kahmarit ovat nostoapuvälineitä ja myös ne voidaan tarkastaa ja merkitä pöytäkirjaan. Koukkukäyttöön tarkoitetussa kuormausnosturissa on mahdollista myös käyttää kahmaria. Nosturi on tällöin varustettu hydrauliliitännöillä kahmaria ja kääntäjää varten. Mikäli tällaisen nosturin tarkastuksessa kahmari ei ole mukana, voidaan pöytäkirjaan merkitä kahmaria ei tarkastettu. Työnantaja voi tarkastuttaa erillisen kahmarin myös nostoapuvälinetarkastajalla, joka antaa siitä erillisen tarkastusselosteen. TARKASTUSKOHDAT Tarkastuskohtien ruudut on aina täytettävä merkitsemällä asianomainen sarake. Mikäli pöytäkirjan kohta ei sovellu tarkastettavalle nosturille, on ko. kohta viivattava selkeästi yli molempien ruutujen osalta. Tyhjiksi jätettyjä selityskohtia kannattaa käyttää sellaisille kohdille, joiden puutteiden kirjaamiselle esimerkkipöytäkirjassa ei löydy sopivaa kohtaa. Huomautukset kirjataan puutelistaan. Kukin puute merkitään vain yhteen kohtaan kaavaketta, paikkaan, joka parhaiten sen merkitsemiseen soveltuu. 1. YLEISET VAATIMUKSET 1.1 Rakenne, soveltuvuus Soveltuvuuden arvioinnissa tarkastetaan mm. että nosturia käytetään ympäristössä, johon se on tarkoitettu. Puutavaranosturi ja koukkukäytön kuor-
15 (73) mausnosturi ovat tarkoitettu erilaiseen käyttöön. Joitakin kuormausnostureita käytetään myös asennusnostoissa, jolloin niiden on oltava myös ko. työhön soveltuvia. Elementtikuljetusperävaunuun (keskelle) asennetut nosturit voivat olla niin rasittavassa käytössä, että niiden ennakoitu elinikä voidaan saavuttaa jo muutamassa vuodessa. 1.1.1 Asennuskäyttö Kuormausnostureiden yhteydessä ei ole käytetty nimitystä asennusnosturi, koska asennus on yleensä sellaista työtä, joka on vaativampaa, kuin mitä kuormausnosturin määritelmä edellyttää. Kuormausnostureita koskevat standardit eivät ole turvallisuus- ja vaatimustasoltaan riittäviä siihen, että kuormausnosturia käytettäisiin vaativampaan asennustyöhön (taakka ohjataan tarkasti paikalleen tai sitä kannatellaan pidempi aika). Mikäli valmistaja on tarkoittanut kuormausnosturin käytettäväksi asennustyöhön, siitä on maininta valmistajan ohjeissa ja tällöin se valmistajan ennakoinnin mukaan soveltuu ko. työhön. Mikäli muuta kuormausnosturia käytetään asennustyöhön, on sen soveltuvuudesta ko. työhön oltava asiantuntijan/asiantuntijayhteisön mielipide esim. tarkastuspöytäkirjan yhteydessä. Mikäli tarkastettavaa kuormausnosturia ei tulla käyttämään asennus- tai vastaavassa työssä, voidaan ko. kohta viivata tarpeettomana yli. Seuraavat seikat tulevat kysymykseen arvioitaessa sitä, onko kuormausnosturi soveltuva ns. asennustyöhön: 1) Nosturin käyttöohjeista voi käydä ilmi, että nosturi on suunniteltu ja tarkoitettu asennustyöhön ja/tai sen kaltaiseen työhön. Mikäli ohjekirjasta ei käy ko. asiaa ilmi, on nosturin soveltuvuudesta oltava asiantuntijan/asiantuntijayhteisön mielipide. 2) Nosturia on oltava mahdollista ajaa portaattomasti hitailla liikkeillä. Nosturin koukku on pystyttävä kohdistamaan muutaman senttimetrin tarkkuudella myös nosturin maksimi ulottuvuudella. 3) Asennustyö edellyttää yleensä nostovinssiä. Vinssin puuttuminen rajoittaa/estää nosturin käyttämistä määrättyihin asennustöihin. Mikäli ilman vinssiä olevaa nosturia käytetään asennustyöhön, on työnantajan aina tapauskohtaisesti/työkohtaisesti varmistuttava siitä, että nosturi soveltuu ko. nostotyöhön. 4) Kuormausnosturikohtaisten standardien ilmoittamia taakan vajoamisnopeuksia ei voida sallia, vaan nosturin taakan vajoamisnopeuden on käytännössä oltava nolla. 5) Nosturilla on oltava toimiva kuormanvalvontajärjestelmä (ylikuorman estolaite). Nosturin eri osien on oltava yhdistettynä kuormanvalvontaan. Tällaisia ovat mm. jibi (kolmas puomi) sekä vinssi. Kuormanvalvontajärjestelmän on myös valvottava mahdollista puutteellista vakavuutta etusektorilla.
16 (73) Myös ennen CE merkintäaikakautta käyttöön otetuilla kuormausnostureilla on oltava toimiva kuormanvalvontajärjestelmä (ylikuorman estolaite), koska käytännössä ei muita toimivia tapoja poistaa taakan vajoamisesta aiheutuvat vaarat luotettavasti, ole esitetty (VNp 856/98 50 ). 6) Nosturin kuljettajan ergonomiset olosuhteet käytön suhteen on taattava. Tämä edellyttää käytännössä joko ohjaamoa tai esim. radio- tai vastaavaa ohjausta. 7) Nosturin levitettävien tukijalkojen, jotka tulevat auton ääriviivojen ulkopuolelle, on oltava merkitty huomiovärein tai vastaavalla tavalla. 8) Nosturin on muutenkin oltava asiallisessa käyttökunnossa, tarkastettu ja huollettu asianmukaisesti. Tarkastuksessa tai muuten havaittujen puutteiden tulee olla korjattu. 1.1.2 Lisäkohtia puutavaranosturille Puutavaranosturi on tarkoitettu vain sellaiseen kahmarilla tapahtuvaan työskentelyyn, jossa apumies ei ole taakan lähellä. Tämän vuoksi puutavaranosturia ei saa varustaa koukulla, ellei sitä varustella asianmukaisesti lukkoventtiileillä ja sille tehdä käyttöönottotarkastusta koukkukäytön kuormausnosturiksi. 1.1.3 Käyttöönottotarkastukseen liittyvää 1.1.3.1 Uusi ja ETA-alueen ulkopuolelta tuotu käytetty nosturi Ensimmäisessä käyttöönottotarkastuksessa selvitetään, että kuormausnosturiyhdistelmän valmistaja on antanut laitteesta vaatimustenmukaisuusvakuutuksen. - Tarkastetaan, että nosturista on annettu VNp 1314/1994 liitteen 2 kohdan A mukainen vaatimustenmukaisuusvakuutus. Ulkomaisesta valmistajan kielellä laaditusta vakuutuksesta on oltava myös käännös suomen ja tarvittaessa ruotsin kielellä. - Päällerakentaja on tarvittaessa antanut oman vaatimustenmukaisuusvakuutuksensa. Päällerakentaja on antanut oman vaatimustenmukaisuusvakuutuksen yleensä seuraavissa tapauksissa; jos - päällerakentaja (asentaja) on asentanut lisälaitteita, - on poikennut nosturin valmistajan ohjeista, - nosturin valmistaja ei ole antanut yhdistelmälle (auto-nosturi) vaatimustenmukaisuusvakuutusta 2A muodossa.
17 (73) Käyttöönottotarkastus tehdään myös käytetylle kuormausnosturille, joka tuodaan Suomeen ETA-alueen ulkopuolelta. Tällaisen nosturin tulee täyttää kaikki vaatimukset, jotka konepäätös uudelle CE-merkitylle kuormausnosturille asettaa. Laki eräiden teknisten laitteiden vaatimustenmukaisuudesta (1016/2004) määrittelee osaltaan valmistajan ja edelleen luovuttajan velvollisuudet. EY VAATIMUSTENMUKAISUUSVAKUUTUS ( 2A ) Me: FIRMA OY Katuosoite Postinumero ja postitoimipaikka Vakuutamme että alla mainittu laite / laitteet täyttävät konedirektiivin 98/79/EY ja EMC direktiivin 89/336/EEC vaatimukset ja on asennettu niiden mukaisesti. Asennuksissa on otettu huomioon laite- ja alustan valmistajien päällerakenneohjeet sekä seuraavat standardit: SFS EN 982:1996 (hydrauliikka) ja SFS EN 983:1996 (pneumatiikka). LAITE 1 valmistusnumero LAITE 2 valmistusnumero ALUSTA Asennus on suoritettu.. Etunimi Sukunimi Asema yrityksessä (Leima) Eräs malli vaatimustenmukaisuusvakuutusta, jonka päällerakentaja antaa. Vakuutuksessa viitataan EMC-direktiiviin, jos nosturissa tai sen varusteissa on käytetty sähkökomponentteja. Standardeihin viittaus on vapaaehtoista. 1.1.3.2 Tarkastus merkittävän korjaus- ja muutostyön jälkeen Merkittävä muutostyö on mm. se, kun nosturi asennetaan uudelleen toiseen alustaan tai ajoneuvoon.
Esim. 1 Esim. 2 18 (73) Kun käytetty nosturi asennetaan esim. uuteen ajoneuvoon, nosturin ensimmäinen käyttöönottopäivämäärä ratkaisee sen, miten yhdistelmää kohdellaan. Vuonna 1993 käyttöön otettu kuormausnosturi asennetaan uuteen kuorma-autoon. Uutta kokoonpanoa ei ole välttämätöntä varustaa esim. kuormanvalvontalaitteella tai hätäpysäytyksellä. Sen sijaan puutteita vakavuudessa ei enää sallita. Päällerakentajan kilpi suositellaan myös kiinnitettäväksi. Vuonna 1995 käyttöön otettu kuormausnosturi asennetaan uuteen kuorma-autoon. Kuormausnosturin tulee edelleenkin olla konepäätöksen mukaisessa kunnossa. Uutta CE-merkintää ei tehdä eikä uutta vaatimustenmukaisuusvakuutusta anneta. Päällerakentaja (asentaja) varustaa yhdistelmän omalla valmistajakilvellään. Nosturille annettu alkuperäinen vaatimustenmukaisuusvakuutus kannattaa säilyttää, koska sillä omistaja voi todistaa laitteen vaatimusten mukaisuuden. Muita merkittäviä korjaus- ja muutostöitä voivat olla esim. - laaja-alaisten vaurioiden korjaus (esim. siltaan ajo), - lisälaitteiden ja varusteiden asennus jälkikäteen (esim. vinssi). 1.1.3.3 ETA-alueelta käytettynä tuotu nosturi Käyttöönottotarkastus tehdään myös käytetylle kuormausnosturille, joka tuodaan Suomeen muualta ETA-alueelta. Tarkastuksen tarkoituksena on varmistaa, että nosturi vastaa rakenteeltaan, varustukseltaan, ohjeistukseltaan ja merkinnöiltään vastaavia Suomessa jo käytössä olevia muita vastaavia nostureita ja että se soveltuu käyttöönotettavaksi siinä käyttötarkoituksessa ja ympäristössä, johon se on hankittu. Huom. Käytettynä maahantuodun nosturin käyttöönottotarkastuksessa on lisäksi aina selvitettävä, onko sille tehtävä ennen käyttöönottoa myös työvälineiden käyttöpäätöksen 65 :n mukainen ns. purettuna tarkastus tai milloin tämä tarkastus on tarkastajan arvion mukaan viimeistään tehtävä. Tätä koskeva merkintä on myös tehtävä tarkastuspöytäkirjaan. Tarkastetaan, että nosturiin käytetyt rakenneaineet ovat käyttötarkoitukseen sopivia ja lujuudeltaan riittäviä. Suomessa on erityisesti otettava huomioon matalien lämpötilojen vaikutus ulkona käytettävän nostureiden rakenneaineisiin. Käyttölämpötilarajoitusta ei ole, jos lämpötilaksi on valittu 35 o C tai alempi. Käytetyt rakenneaineet ja mitoitus (mm. mitä standardeja on käytetty tai kopio mahdollisesta alkuperäisestä vaatimustenmukaisuusvakuutuksesta) voidaan selvittää valmistajan antamista tiedoista tai pätevän tutkimuslaitoksen todistuksesta.
19 (73) 1.2 Käyttö- ja huolto-ohjeet Käyttö- ja huolto-ohjeiden yhteydessä kannattaa pyytää nähtäväksi myös edelliset tarkastuspöytäkirjat (mikäli ne ovat saatavissa). Ne ovat hyödyllisiä arvioitaessa nosturin kuntoa. Lisäksi edellisissä pöytäkirjoissa saattaa olla merkitty, että jotain kohdetta (esim. kulumaa) on seurattava, jolloin tarkastajan tulee arvioida ko. kohde. 1.2.1 Kirjalliset käyttöohjeet Tarkastetaan, että nosturin mukana on ohjekirja, jossa on nosturin tekniset tiedot sekä pystytykseen, käyttöön, kuljetukseen ja huoltoon liittyvät riittävät kirjalliset ohjeet. Verrataan, että ohjeet vastaavat tarkastettavaa nosturia. Nosturiin mahdollisesti jälkikäteen tehdyt rakenteelliset muutokset on oltava kerrottuna ohjekirjassa (esim. lisäsivuna). Ohjeiden on (varaosasivuja yms. lukuun ottamatta) oltava suomenkielisiä, tarvittaessa ruotsinkielisiä. Myös jäljempänä olevissa tarkastuskohdissa viitataan käyttöohjeisiin. 1.2.2 Säilytyspaikka Auton ohjaamo on säilytyspaikkana riittävä. Pelkästään tietyllä yhdellä työpaikalla käytettävän nosturin käyttöohjeita voidaan säilyttää myös muualla ko. työpaikalla. 1.3 Valmistajakilvet Tarkastetaan, että kilvet ovat ehyitä ja luettavissa. Kilven tulee olla pysyväkiinnitteinen (niitattu, hitsattu tms.) sään kestävästä materiaalista tehty kilpi. Pysyvänä konekilpimerkintänä ei voida pitää muovitarraa eikä maalausta. Merkinnät voivat olla useammassakin kilvessä. 1.3.1 Konekilpi Tarkastetaan, että kuormausnosturin valmistajakilvessä on seuraavat tiedot: - valmistajan (maahantuojan) tiedot - valmistusvuosi - sarjanumero (mikäli sarjavalmisteinen laite) - laitteen merkki- /tyyppitunnus - CE merkintä (vain konepäätöksen mukaiset nosturit). *) Joissakin nostureissa, jotka on otettu käyttöön ennen 1.10.1984, on valmistusvuosi koodattuna. Konekilven yhteydessä voi myös olla työsuojeluhallituksen tyyppihyväksyntänumero (TSH-numero) 1.10.1984 30.12.1994 välillä käyttöönotetuilla nostureilla. Mikäli nosturi on ko. ajan jälkeen tuotu ETA-alueelta käytettynä, ei nosturissa TSH-numeroa ole.
1.3.2 Päällerakentajan kilpi 20 (73) Tarkastetaan, että päällerakentajan (asentajan) kiinnittämässä kilvessä on seuraavat tiedot: - päällerakentajan tiedot - asennusvuosi - tieto siitä, mitä laitteita kilpi koskee (tieto nosturista, alustasta, yms.) - CE-merkintä, mikäli esim. asennuksessa on poikettu nosturin valmistajan ohjeista. *) Päällerakentajan kilpi voidaan edellyttää tekniikan nykytasona SFS-EN 12999 standardin mukaan valmistetuille ja asennetuille nostureille. 1.4 Kuormitustaulukot 1.4.1 Kuormakilpi Tarkastetaan, että nosturissa on kaikista sen kiinteistä ohjauspaikoista luettavissa oleva nostokykykilpi (kuormakilpi), josta käy ilmi nosturin nostokyky puomin eri pituuksissa. Jos nosturilla on enemmän kuin yksi SSK-taulukko (SSK = suurin sallittu kuormitus), esimerkiksi siksi, että jibi on irrotettavissa, tulee kullekin puomiston kokoonpanolle olla oma kuormitustaulukkonsa. Mikäli nosturissa on vinssi, on sen nostokyky ilmoitettava kuormitustaulukossa tai erillisellä selkeästi näkyvällä kilvellä. Käsitoimisten puominjatkeiden (mekaaniset jatkeet) sallittu kuormitus tulee joko käydä ilmi kuormakilvestä ja/tai olla merkittynä puominjatkeeseen. Mikäli SSK-merkintä on tehty käsitoimiseen puominjatkeeseen, tulee kussakin puominjatkeessa olla vain yksi kuormitusarvo ja merkinnän on oltava riittävän suurikokoinen. Selkeä tarra on riittävä. (Ohjekirjassa oltava saatavissa uudet tiedot hävinneiden tilalle).
1.4.2 Nostokykytaulukko 21 (73) Kuormakilven sijasta nosturissa voi olla nostokykytaulukko. Standardin SFS-EN 12999 kuvat 4 ja 5. Esimerkki nostokykykilvestä ja taulukosta. 1.5 Ohje- ja varoitusmerkinnät Asiallisesti suojattuun paikkaan kiinnitetty sään kestävä muovikilpi tai tarra on riittävä. Sellaisten tilanteiden varalta, että nostimessa olevat ohje- ja varoituskilvet katoavat, on turvallisuuden kannalta merkittävistä kilvistä oltava tieto ohjekirjassa tai muussa tallenteessa uusien kilpien valmistamista varten. 1.5.1 Puutavaranosturin lisäkilvet Ohjauspaikalla tulee olla kilpi, jossa kehotetaan käyttäjää varmistumaan siitä, ettei työskentelyalueella / vaaravyöhykkeellä ole henkilöitä. Puomistossa tulee olla molemmilla puolilla vaaravyöhykkeen ulkopuolelle näkyvä kilpi, jossa ilmoitetaan nosturin vaaravyöhyke. Esim.: Vaara-alue 20 m. Nosturissa voi olla lisäksi kilpi, joka ilmoittaa, ettei koukun käyttö ole sallittua. (Standardin SFS-EN 12999 kuva 6.) 1.5.2 Jännitekilpi Nosturissa tulee olla kilpi, jossa annetaan vähimmäisetäisyydet jännitteisenä olevasta johdosta. Kuvassa esitetty taulukko voi olla myös yksinkertaisemmassa muodossa.
22 (73) Taulukko valtioneuvoston asetuksesta puunkorjuutyön turvallisuudesta 23.8.2001/749. 1.5.3 Tarkastuskilpi Jos nostimeen on kiinnitetty kilpi tarkastusmerkintöjä varten, tarkastajan on täytettävä se. (Päivämäärä ja esim. tarkastajan nimikirjaimet tai muu tunniste.) 1.5.4 Paineakut Joissakin kiinteästi asennetuissa nostureissa on käytetty paineakkuja noston tai käännön aiheuttaman sysäyksen vaimentajina. Tällöin kaasun esitäyttöpaine on yleensä sama kuin toimilaitekohtaisen paineenrajoitusventtiilin paine tai korkeampi. Paineakun hydraulipuolen paine poistuu samanaikaisesti muun paineen poistuessa nosturista mikäli se on kytketty rinnan esim. nostosylinterin kanssa. Paineakkuja on myös esiohjauspuolella tasaamassa esiohjauspuolen painetta. Näissä paineakuissa kaasun esitäyttöpaine on yleensä 15 40 bar. Tarkastetaan että paineakkujen nestepaine purkautuu automaattisesti tai ne on eristetty pakkotoimisesti järjestelmästä, kun muu järjestelmä on paineettomassa tilassa. Jos paineakku on suunniteltu sellaiseksi, että nesteen paine ei automaattisesti poistu, on akussa tai sen läheisyydessä oltava merkittynä tiedot, miten se huolletaan turvallisesti. Samat tiedot on oltava käyttöohjekirjassa. Tarkastetaan että paineakussa on itsessään merkintä Varoitus paineastia. Poista paine ennen huoltotyön aloittamista. Täyttökaasun tyypin ja kaasun painearvon on käytävä ilmi ohjekirjasta. Isommilla paineilla ei kaasun esitäyttöön saa käyttää paineilmaa. Mikäli kalvo vuotaa, muodostaa hydraulineste räjähdysvaarallisen seoksen ilmaan sekoittuessaan. 1.5.5 Muita mahdollisia ohje- ja varoituskilpiä Nostimissa voi olla lisäksi esimerkiksi painepesun käyttöä ohjaavia työnantajakohtaisia kilpiä. Näistä ei yleensä ole merkintää ohjekirjassa. Joissakin käyttöolosuhteissa on tarve palosammuttimelle. Huomioidaan sammuttimien tarkastusta ja tarkastusaikaväliä koskevat säännökset.
23 (73) 1.5.6 Turvavärit Tarkastetaan, että asennuskäyttöön tarkoitetun nosturin ulkonevat osat on merkitty selvästi varoitusväreillä. Ulkonevia osia ovat varsinaisen alustan ulkopuolelle tulevat osat, kuten levitettävät nostotuet. Puomin kärjen osalta merkintää on harkittava tapauskohtaisesti (löytyykö sellaista pintaa, jossa merkintä pysyisi, parantaako merkintä puomin havaittavuutta). Väreille ja merkinnän muodoille on vaatimuksia VNp:ssä 976/1994 työpaikkojen turvamerkeistä ja niiden käytöstä, sen liitteessä V. Liite V Esteitä ja vaarallisia paikkoja sekä liikenneväyliä tarkoittavia merkkejä koskevat vähimmäisvaatimukset 1.1 Paikat, joissa on vaara törmätä esteisiin, pudota tai jäädä putoavien esineiden alle, tulisi merkitä vuoroittaisin keltaisin ja mustin, tai punaisin ja keltaisin, taikka punaisin ja valkoisin raidoin niillä alueilla, joihin työntekijät pääsevät työssään. 1.2 Merkkien mittojen on oltava oikeassa suhteessa kyseisen esteen tai vaarallisen alueen mittasuhteiden kanssa. 1.3 Keltaisten ja mustien, tai punaisten ja keltaisten, taikka punaisten ja valkoisten raitojen on oltava noin 45 asteen kulmassa ja suunnilleen yhtä suuret. Tieliikennelaki rajoittaa esim. heijastavan valkoisen käyttöä taaksepäin osoittavana varoitusvärinä. 1.6 Tyhjäksi jätettyjä kohtia voi käyttää niiden puutteiden merkitsemiseen yleisissä vaatimuksissa, joille ei löydy valmista merkintäkohtaa. 2. NOSTURIN ASENNUS 2.1 Kuljetusasento Nosturin kuljetusasento on syytä tarkastaa kaikkein ensimmäisenä, kun nosturia ei vielä ole käytetty. Tällöin ovat helpoiten havaittavissa mm. seuraavat puutteet, kuten onko nosturi pudonnut pois kuljetustueltaan, ylileveä, ovatko tukijalkasylinterit valuneet. Tarkastetaan, että kuljetustukirakenteet ovat ehjiä. Joillakin nostureilla on laitteita, joilla estetään puomin jatkeen valuminen sisään ylileveäksi (nivelöity teräslaatta siirtopuomin kärjessä tai keinuvipu takana). Mikäli koukkukäytön kuormausnosturia kuljetetaan puomi suorana lavalle laskettuna, olisi kuljettajaa tarkastuksen lopuksi pyydettävä ajamaan nosturi sen varsinaiseen kuljetusasentoon kuljetusasennon tarkastamiseksi. (Nosturia ei ehkä voida joka tilanteessa kuljettaa pelkästään lavalla.)
2.2 Apurunko / rungon korotus 24 (73) Tarkastetaan, että apurunko on ehjä. Varsinkin käyttöönottotarkastuksessa tulee myös todeta, että apurunko on valmistajan ohjeiden mukainen ja että se on asennettu alustan valmistajan / nosturin valmistajan ohjeiden mukaisesti. Niillä asennustavoilla, joissa nosturi lepää apurungon / rungon korotuksen päällä, tulee runkopalkin olla ns. suljettua mallia. 2.3 Esteet pitkittäisliikkeelle Kääntöliike pyrkii rasittamaan nosturin kiinnitystä rungon suuntaisesti, jolloin kiinnityspultteihin (kiinnitysruuvit) kohdistuu vääntö- ja leikkausrasitusta. Tämän estämiseksi nosturissa on ns. stopparipalat, joilla nosturin liikkuminen (apu)rungolla on estetty. Tarkastetaan, että esteet pitkittäisliikkeelle ovat oikein asennettu ja ehjiä. 2.4 Nosturin kiinnitys Tarkastetaan, että nosturi on kiinnitetty valmistajan ohjeiden mukaisesti. Silmämääräisen tarkastelun lisäksi nosturia tulee ajaa (esim. kääntöliikkeellä) siten, että kiinnityksissä olevat välykset saadaan esille. Mikäli asennuksessa on käytetty runkokiinnikkeitä, tarkastetaan mm. että; - Kiinnikkeiden ja rungon välissä ei ole välystä. - Mikäli apurunkoa ei ole sidottu jäykästi auton runkoon, runkokiinnikkeet ulottuvat nosturiin asti. (Tällöin nosturin alapinnan ja apurungon välissä on pieni noin 2-5 mm:n ilmarako.) Mikäli asennus on tehty pantakiinnityksellä (kiinnitysruuvit runkopalkin molemmilla puolilla), tarkastetaan mm. että; - Apurunko ja runko on kiinnitetty nosturin kohdalta jäykäksi. (Mikäli apurunko liikkuu runkoon nähden, kohdistuu kiinnitysruuveihin vääntäviä voimia.) - Runkopalkin alapinnalla oleva kiinnitinrauta, jonka läpi kiinnitysruuvit menevät, ei ole taipunut. - Auton runko ja apurunko /rungon korotus on suljettu sisäpuolelta kasaan painumisen estämiseksi. 2.5 Teline / vaihtolava (irrotettava asennus) 2.5.1 Peräasennusteline Peräasennusteline voi olla joko kartioholkkiteline (käytetty usein koukkukäytön kuormausnostureilla) tai sitten pidemmillä aisoilla varustettu, hydraulisylinterillä liikuteltava teline (puutavaranostureilla). Irrotettavalla telineellä varustettu nosturi on mahdollista jättää pois ajoneuvon kyydistä. Tämä tapahtuu yleensä säätämällä nosturin tukijalat oikeaan
25 (73) korkeuteen, kääntämällä ja laskemalla puomi maahan kolmanneksi tukijalaksi, ajoneuvon irrottaminen telineestä joko ajamalla tai hydraulisylinterillä ja lopuksi irrottamalla nosturin ja ajoneuvon väliset hydraulikytkennät. Joissakin nostureissa on ns. kuulahanoja (palloventtiili), joilla varmistetaan irrotetun nosturin pysyminen pystyssä. Tarkastetaan että ko. venttiilit on asennettu nosturin valmistajan ohjeita noudattaen. (Nosturi ei saa olla esim. ylikuormitettavissa sulkemalla venttiili.) 2.5.1.1 Kartioholkkiteline Kartioholkeilla varustetun telineen holkit on kiinnitetty ajoneuvon takaosaan joko pulteilla (ruuvikiinnitys) ja/tai hitsaamalla. Itse teline, johon nosturi on kiinnitetty, lukitaan yleensä telineen aisoista holkkeihinsa. Tällaisesta telineestä tarkastetaan mm. sen kiinnitys ajoneuvoon (kiinnityksen lujuus, halkeamat, säröt, muodonmuutokset, välykset kiinnitysosissa) ja aisojen lukinta holkkeihin. 2.5.1.2 Hydraulisesti liikuteltava peräasennusteline Puutavaranostureilla käytetään hydraulisesti liikuteltavaa / -irrotettavaa telinettä yleisimmin. Telineen ohjaus (ajo) voi olla joko ajoneuvon perässä, nosturissa alhaalla tai pylväsistuimella. Tällaisesta telineestä tarkastetaan mm. sen kiinnitys ajoneuvoon (kiinnityksen lujuus, halkeamat ja säröt, muodonmuutokset, välykset kiinnitysosissa) ja aisojen lukinta holkkeihin. Teline ei saa olla pelkästään sylinterikiinnityksen varassa. Telineen kiinnipysyminen voidaan varmistaa joko erillisillä lukinnoilla (yleensä holkeissa) tai esim. toispuolisella ketjulla, joka pysäyttää telineen ennen kuin se tulee ulos holkeistaan. 2.5.2 Vaihtolava-asennus Vaihtolava-asennuksessa nosturi on kiinnitetty lavaan, joka voidaan vetää tai nostaa ajoneuvoalustan päälle. Tarkastetaan, että: - Nosturi on asianmukaisesti kiinnitetty vaihtolavarunkoon. - Vaihtolava on asianmukaisesti kiinni ajoneuvossa. Vaihtolavalaitteen koukku tai vaijerit eivät yksistään ole riittäviä lavan tukemiseksi alustaan, vaan lisäksi on oltava erillinen mekaaninen lukintalaite.
26 (73) - Nosturin hydrauliikkaliitännät ovat kunnossa, Hydrauliikan pikaliittimet eivät vuoda ja ovat suojattu lialta irrotetussa asennossa. - Mahdollinen valintaventtiili nosturi-/kippikäyttö on merkitty siten, että käyttöasennot voidaan tunnistaa. Tarkastuksessa on huomattava, että vaihtolava-asenteista nosturia voidaan mahdollisesti käyttää useamman auton yhteydessä. Lisäksi voi olla mahdollista vetää lava kyytiin siten, että nosturi on joko eteen tai taaksepäin. Kaikki mahdolliset nosturi-ajoneuvoyhdistelmät on tarkastettava. 2.5.3 Irrotettava etuasennus Nosturi voidaan asentaa myös ohjaamon taakse rungolle irrotettavaksi. Asennukset on toteutettu joko käsikäyttöisillä lukinta-akseleilla tai hydraulisesti. Mikäli kiinnitykset ovat avattavissa hydraulisesti, tarkastetaan että lukintaa ei voida avata tahattomasti. (Ei saa olla yhden toiminnan tai vivun takana.) Näissä nostureissa voi olla myös irralliset jatko-osat tukijaloille. Tarkastetaan että ne ovat luotettavasti kiinnitettävissä ja lukittavissa paikoilleen. 2.6 Kiinnitysruuvit, -tiukkuus Kiinnitysruuveja tai muttereita ei saa olla lämpökäsitelty (hitsattu, yms.), taivutettu tai lovettu. Mikäli käytetään nyloc-lukitteista mutteria, on ruuvin kierteen tultava selkeästi lukinnan läpi. Yksinkertainen kiinnitysmutteri on varmistettava (esim. toisella mutterilla). Kiinnitysruuvien on oltava tiukasti kiinni. Ruuvien kiinni olemisesta varmistutaan esim. joko avaimella tai kokeillen (nosturia liikutetaan esim. kääntöliikettä edestakaisin ajamalla). 2.7 Tätä tyhjäksi jätettyä kohtaa voi käyttää niiden puutteiden merkitsemiseen nosturin asennukseen liittyen, joille ei löydy valmista merkintäkohtaa. 3 TURVA- ja HALLINTALAITTEET 3.1 Asiattoman käytön esto Asiaton käyttö on yleensä estetty sillä, että ajoneuvon käyttö tapahtuu lukittavissa olevasta ohjaamosta. Mikäli nosturissa on hydraulikoneikko, johon virta otetaan ulkopuolisesta sähkönsyötöstä (energian syöttö), jota ylittää 3 kw, on koneikon sähkönsyötössä oltava lukittavissa oleva syötönerotuskytkin. Lukittavissa oleva syötönerotuskytkin estää myös asiattoman käytön. Mikäli nosturia käytetään vain yhdellä työpaikalla, asiaton käyttö voi olla estetty myös muulla työnantajan riittävän turvalliseksi arvioimalla tavalla.
27 (73) 3.2 Hätäpysäytin Hätäpysäytyslaite tai sen kaltainen pysäytinlaite on säädösten perusteella CEmerkityissä sekä koukkukäytön-, että puutavaranostureissa. Ennen CEmerkintää käyttöönotetuissa kuormausnostureissa ei yleensä ole ko. hätäpysäytystoimintoa lukuun ottamatta kaukohallintalaitteilla varustettuja nostureita. 3.2.1 CE-merkityssä nosturissa Tarkastetaan, että ohjauspaikoilla olevat hätäpysäytyslaitteet tai sen kaltaiset pysäytinlaitteet toimivat seuraavien periaatteiden mukaisesti (Hätäpysäytyksen kaltainen pysäytinlaite voi kuormausnostureissa korvata hätäpysäytyksen): - Tukijalkojen ohjaus suoraan hydrauliventtiilistä, ei tarvitse hätäpysäytystä. Teleflex /-morse tyyppinen mekaaninen kaapelivälitys takertelee käytännössä, joten se on varmistettu erillisellä pysäytinlaitteella. - Pysäytinpainike / -laite on helposti saatavilla ja käytettävissä (ulkoneva) ja se erottuu muista käyttökytkimistä (punainen). - Pysäyttimen käyttökytkin on punainen. (Voidaan suositella merkittäväksi tekstillä SEIS tai STOP. Hätäpysäytyspainikkeessa voi olla myös symboli.) - Pysäytin ei saa olla kytkettävissä pois käytöstä. - Pysäytin toimii siten, että liikkeet pysähtyvät pysäyttimeen vaikuttamisen jälkeen ja nosturi ei lähde liikkeelle välittömästi uudelleen kun pysäytin palautetaan taas toiminta-asentoon. Puutavaranosturin puomi saa laskea alas hätäpysäytyksen jälkeen. - Koneen uudelleen käynnistäminen ei saa olla mahdollista ennen kuin kaikki pysäytinpainikkeet, joihin on vaikutettu, kukin tarkoituksellisesti on vapautettu.