ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5)

Transkriptio

1 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) TYÖVÄLINEIDEN KÄYTTÖASETUS (403/2008) 1 Yleistä 2 Työvälineen toimintakunnon varmistaminen Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) korvaa valtioneuvoston päätöksen työssä käytettävien koneiden ja muiden työvälineiden hankinnasta, turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (856/1998). Uusi asetus vahvistettiin kesäkuussa 2008 ja se tulee voimaan Uudistuksen tavoitteena oli karsia pois turhat säädökset ja tarkentaa vaarallisiin laitteisiin liittyviä tarkastus- ja kuljettajanpätevyysvaatimuksia. Tässä muistiossa esitellään keskeiset muutokset, joita asetus aiheuttaa vanhaan käyttöpäätökseen nähden. Vanhassa käyttöpäätöksessä oli 83 pykälää, uudessa käyttöasetuksessa on 39 pykälää. Sääntelyä on onnistuttu tiivistämään merkittävästi mm. poistamalla päällekkäisyydet työturvallisuuslain kanssa ja kokoamalla työnantajan velvoitteita selkeämmiksi kokonaisuuksiksi. Samalla on pyritty välttämään liian yksityiskohtaista sääntelyä ja korostettu työnantajan yleistä velvollisuutta huolehtia työvälineiden asianmukaisuudesta. Tämä lähestymistapa ilmentää ns. yleistä huolehtimisvelvoitetta, joka on työturvallisuuslain (738/2002) kantava periaate. Pakolliset käyttöönotto- ja määräaikaistarkastukset on rajattu vaarallisina pidettyihin nostolaitteisiin. Tämä tarkoittaa sitä, että merkittävä osa virallisen tarkastusmenettelyn piiriin kuuluneista työvälineistä on siirtynyt toimintakunnon varmistamista koskevan yleissäännöksen (5 ) piiriin. Tällaisia työvälineitä ovat mm. murskaus- ja asfalttiasemat, työtelineet, nostoapuvälineet sekä jäte- ja epäkeskopuristimet. Yleissäännöksen mukaan työnantajan on seurattava työvälineen toimintakuntoa tarkastuksilla, mittauksilla, testauksilla tai muilla sopivilla keinoilla. Työnantaja määrittää asianmukaiset keinot kunkin työvälineen osalta. Keinot ovat hyvin erilaisia, tavanomaisten työvälineiden osalta voidaan käyttää silmämääräistäkin arviointia. Työnantaja saa usein tietoa työvälineiden, kuten atk-laitteiston, toimintakunnosta suoraan laitteiden käyttäjiltä. Silloin, kun työnantajan arvio edellyttää työvälineen testaamista esim. koekäytöllä, tekee testin työnantajan siihen tehtävään päteväksi arvioima henkilö, joka on riittävästi perehtynyt työvälineen rakenteeseen. Muodollisia koulutusedellytyksiä ei ole.

2 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 2 (5) 3 Työvälineiden tarkastaminen Perusteellinen määräaikaistarkastus Kaikki pakolliset käyttöönotto- ja määräaikaistarkastukset on koottu asetuksen liitteenä olevaan taulukkoon, josta käy ilmi laiteryhmä, tehtävä tarkastus ja sen tekijä. Jos työvälinettä ei löydy ao. taulukosta, se ei kuulu virallisen tarkastusmenettelyn piiriin. Tämä helpottaa merkittävästi tarkastusten kohdentamista työpaikoilla. Taulukon ulkopuoliset työvälineet eivät joudu automaattiseen käyttökieltoon tilanteessa, joissa tarkastuksia ei ole tehty, sillä näitä välineitä ei tarvitse tarkastuttaa virallisessa menettelyssä. Virallisen tarkastusmenettelyn piiriin kuuluvia laitteita ei saa käyttää, ellei niitä ole määräaikaan mennessä tarkastettu (32 ). Tämä säännös oli jo vanhassa käyttöpäätöksessä. Jos työväline ei kuulu virallisen tarkastusmenettelyn piiriin, on työnantajan varmistettava toimintakunto yleissäännöksen (5 ) mukaisin toimenpitein. Tämä yleinen velvollisuus varmistua työvälineen toimintakunnosta koskee luonnollisesti myös virallisen tarkastusmenettelyn piiriin kuuluvia nostolaitteita. Perusteelliset määräaikaistarkastukset, joiden yhteydessä käytetään tarvittaessa ainetta rikkomattomia tarkastusmenetelmiä (ns. NDA- testaaminen) ja purettuna tarkastamista, on uudessa asetuksessa sidottu nostolaitteen suunnittelurajoihin. Yllämainittu tarkoittaa sitä, että perusteellisen määräaikaistarkastuksen ajankohta ei määräydy kaavamaisesti laitteen iän mukaan, kuten vanhassa käyttöpäätöksessä, vaan huomioon otetaan lisäksi käyttöintensiteetti (kuormitustoistuvuus ja spektri). Kun vanhassa käyttöpäätöksessä perusteellinen määräaikaistarkastus oli tehtävä pääsääntöisesti vähintään kymmenen vuoden välein, on tarkastus jatkossa tehtävä silloin, kun laite lähestyy valmistajan sille normaalikäytössä ilmoittamia suunnittelurajoja. Tarkastusväli voi siten olla huomattavasti kymmentä vuotta pidempi, mutta toisaalta normaalikäyttöä kovempi kuormitus saattaa johtaa lyhyempään tarkastusväliin. Esim. teollisuuden revisionostureiden suunniteltu käyttöikä voi olla huomattavan pitkä. Nostolaitteen käyttöönottotarkastuksessa tai ensimmäisessä määräaikaistarkastuksessa suunnittelurajat on selvitettävä ja kirjattava pöytäkirjaan. Tämän jälkeen jokaisessa määräaikaistarkastuksessa tarkastajan tehtävä on seurata, onko nostolaite valmistajan suunnittelemassa käytössä, eli tarkastaja vertaa nostolaitteen todellista, toteutunutta käyttöä suunniteltuun käyttöön, mikäli nämä tiedot ovat olemassa. Kun

3 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 3 (5) 4 Kunnonvalvontajärjestelmä valmistajan asettamat suunnittelurajat lähestyvät, määräaikaistarkastuksen tekijä kirjaa pöytäkirjaan perusteellisen määräaikaistarkastuksen ajankohdan. Silloin kun laitteen todellisesta käytöstä ei ole tietoa tai suunnittelurajojen lähestymistä ei pystytä arvioimaan, käytetään toista vaihtoehtoa eli perusteellinen tarkastus tehdään 10 vuoden kuluessa ensimmäisestä käyttöönotosta. Määräaikaistarkastuksen tekijä siis arvioi perusteellisen tarkastuksen ajankohdan ja esittää sen nostolaitteen tarkastuspöytäkirjassa. Työnantaja voi vaihtoehtoisesti järjestää määräaikaistarkastukset kunnonvalvontajärjestelmällä (36 ). Hyväksytty kunnonvalvontajärjestelmä korvaa sekä tavalliset että perusteelliset määräaikaistarkastukset. Kunnonvalvontajärjestelmän piiriin voivat kuulua kaikki määräaikaistarkastusten piiriin kuuluvat nostolaitteet. Järjestelmän piiriin kuuluvat laitteet on merkittävä niin, että ne voidaan erottaa järjestelmän piiriin kuulumattomista laitteista. Kunnonvalvontajärjestelmän käyttöönotto on vapaaehtoista, ja työnantaja voi halutessaan järjestää ainoastaan osan nostolaitteista kunnonvalvontajärjestelmän piiriin. Tällöin loput työnantajan käytössä olevista nostolaitteista tulee määräaikaistarkastaa, jos ne kuuluvat asetuksen liitteessä lueteltuihin laiteryhmiin. Kunnonvalvontajärjestelmän käyttöönotto edellyttää, että sen hyväksyy ja sen toimivuutta seuraa määräajoin akkreditoitu asiantuntijayhteisö. Seurantaväli saa olla enintään 3 vuotta. Työsuojeluvaltuutetulle ja nostolaitteen pääasialliselle käyttäjälle on varattava mahdollisuus osallistua järjestelmän toimivuuden arviointiin samaan tapaan, kuin heillä on oikeus osallistua määräaikaistarkastuksiin. Kunnonvalvontajärjestelmän hyväksymisestä ja sen ehdoista päättää akkreditoitu asiantuntijayhteisö, mutta asetuksessa säädetään tietyistä vähimmäisedellytyksistä, jotka järjestelmän tulee täyttää. Ne ovat seuraavat. 1. Järjestelmästä tulee olla kirjallinen kuvaus, joka on työpaikalla nähtävillä; 2. ao. kuvauksen tulee sisältää nostolaitteen toimintakunnon säännönmukaiset seurantamenetelmät (ks. 5 yleissäännös yllä), välineet sekä huoltotoimenpiteet; 3. kuvauksessa on myös mainittava järjestelmän toimintaan osallistuvien henkilöiden tehtävät, vastuut ja pätevyysvaatimukset; 4. nostolaitteille tehdyt huolto- ja korjaustoimenpiteet tulee dokumentoida. Tämä voidaan tehdä esim. huoltokirjamerkinnöin.

4 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 4 (5) Työsuojeluviranomaiset voivat tavalliseen tapaan valvoa järjestelmän lainmukaisuutta, mutta lupa- tai sopimusehtoihin ne eivät voi puuttua. 5 Tarkastusten tekijöiden pätevyysvaatimukset Yksi uuden asetuksen keskeisistä tavoitteista oli selkeyttää tarkastusmenettelyä. Tässä tarkoituksessa tarkastettavien laitteiden määrää karsittiin huomattavasti. Toisaalta jäljelle jäävien, vaarallisiksi katsottavien nostolaitteiden tarkastajien pätevyysvaatimuksia tarkennettiin. Lyhyesti sanottuna uusi asetus pyrkii kohdentamaan pätevien tarkastajien tekemät tarkastukset vaarallisiin laiteryhmiin. Koska teknikkokoulutuksesta on luovuttu, ei uusi asetus enää tunne teknikkotason tarkastamista. Määrätyt käyttöönotto- ja määräaikaistarkastukset tekee liitteessä määritetyllä tavalla joko asiantuntijayhteisö tai sertifiointielimen (tällä hetkellä Inspecta Sertifionti Oy) hyväksymä tarkastaja. Tarkastaja voi olla työnantajan palveluksessa oleva työntekijä, jos tällä on vaadittava hyväksyntä. Ym. muutos tarkoittaa sitä, että kappalemääräisesti merkittävä joukko teollisuusnostureita tulee jatkossa tarkastuttaa hyväksytyillä tarkastajilla, ellei niitä varten luoda kunnonvalvontajärjestelmää. Uusille tarkastusvaatimuksille on varattu 3 vuoden siirtymäaika. Henkilö, joka on mennessä pätevästi tarkastanut nostolaitteita, saa tehdä niin ilman sertifiointielimen hyväksyntää asti. Tämä tarkoittaa sitä, että vanhojen ns. teknikkotarkastajien, joilla ei ole erillistä hyväksyntää, tulee siirtymäajan puitteissa toimittaa sertifiointielimelle selvitys siitä, että he ovat käytännössä suorittaneet tarkastuksia vanhan käyttöpäätöksen aikana. Tällöin sertifiointielimen tulisi jo tällä perusteella myöntää heille hyväksyntä toimia tarkastusten tekijöinä myös siirtymäajan jälkeen. 6 Trukin ja henkilönostinten kuljettajien pätevyysvaatimukset Trukkien ja henkilönostinten kuljettajilla on asetuksen voimaantulon jälkeen eli lähtien oltava työnantajan kirjallinen lupa ao. työvälineen kuljettamiseen. Kuljettajalla tarkoitetaan hallintalaitteita käyttävää työntekijää siinä tapauksessa, että henkilönostimen lavalla on samaan aikaan useampi työntekijä (ikkunanpesijät ym.). Trukilla tarkoitetaan puolestaan moottorikäyttöisiä trukkeja (SFS-ISO 5053, sanasto). Lupa on tyyppikohtainen, sitä ei tarvitse antaa erikseen jokaista laitetta varten. Tämä tarkoittaa sitä, että työnantaja voi antaa työntekijälle esimerkiksi luvan kaikkien yrityksen käytössä olevien saksinostinten tai

5 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 5 (5) 7 Henkilönsuojaimet nostolaitteissa teleskooppinostinten kuljettamiseen. Sama koskee trukkeja trukkilajeittain, työntekijälle voidaan antaa lupa esimerkiksi kaikkien varasto- ja vastapainotrukkien kuljettamiseen. Ennen luvan antamista työnantajan on käyttökokeella tai muulla luotettavalla tavalla varmistettava, että työntekijä osaa kuljettaa trukkia tai henkilönostinta, ja että hän osaa oikeat ja turvalliset toimintatavat laitteen käyttöympäristössä (pysäyttäminen, hallintalaitteiden käyttö, kaatumisriskit, ym.). Asianomainen ammattitutkinnon osa riittää sellaisenaan osoitukseksi työntekijän kyvystä kuljettaa laitetta. Teleskooppi- ja nivelpuominostureiden henkilönostokoreissa on lähtien käytettävä henkilökohtaisia putoamissuojaimia silloin, kun kori on ilmaan nostettuna. Muissa henkilönostimissa putoamissuojainten käytön tarve määritellään tavanomaiseen tapaan riskinarvioinnin kautta. Jos nostimessa ei ole esimerkiksi kestäviä kiinnityskohtia valjaille tai valjaiden käyttö aiheuttaisi sotkeentumisvaaran, voi riskinarviointi johtaa siihen, että putoamisvaaraa on torjuttava muilla keinoin, esimerkiksi riittävillä suojakaiteilla ja toimintaohjeilla. Lisätietoja Asiantuntija Jyrki Hollmén Puh. (09) Jyrki.Hollmen(at)ek.fi Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) Asetuksen liite