Unkari 26.5.2010
Unkarin maaraportti 2 (24) Sisällys Maaprofiili... 4 Maa ja väestö... 4 Infrastruktuuri... 5 Politiikka ja hallinto... 5 Talouden avaintiedot... 6 Liiketoiminta... 7 Maan vahvuudet ja heikkoudet... 7 Potentiaalisia toimialoja... 7 Myynti ja markkinointi... 8 Rahoitus ja takuut... 9 Talous... 9 Makrotalous... 9 BKT... 10 Inflaatio... 10 Vaihtotase... 10 Talouspolitiikka... 10 Työvoima... 11 Ulkomaankauppa... 12 Kokonaiskauppa... 12 Ulkomaankaupan rakenne... 12 Ulkomaankaupan maantieteellinen jakautuminen... 13 Kauppa Suomen kanssa... 14 Suomen vienti... 14 Suomen tuonti... 15 Ulkomaiset investoinnit... 16 Suomalaiset investoinnit... 17 Maa- ja metsätalous... 17 Teollisuus ja rakentaminen... 19 Valmistusteollisuus... 20 Energia... 21 Rakentaminen... 22
Unkarin maaraportti 3 (24) Palvelusektori... 22 Vähittäiskauppa... 22 Matkailu... 22 Rahoitus- ja vakuutustoiminta... 23 Tapakulttuuri... 23 Linkkejä... 24
Unkarin maaraportti 4 (24) Maaprofiili Maa ja väestö Pinta-ala: 93 033 km2 Luonnonvarat: ruskohiili, maakaasu, bauksiitti, hedelmällinen maaperä, metsät Rajanaapurit: Itävalta, Slovenia, Kroatia, Serbia ja Montenegro, Romania, Ukraina, Slovakia Aika: Keski-Euroopan aika (CET): UTC + 1 tunti talvisin, UTC + 2 tuntia kesäisin (UTC= koordinoitu yleisaika) Asukasluku: 10,01 miljoonaa vuoden 2010 alussa (Unkarin tilastovirasto) Suurimmat kaupungit: Budapest 1,72 miljoonaa asukasta vuoden 2010 alussa (Unkarin tilastovirasto), Debrecen 204 813, Miskolc 173 612, Szeged 161 429, Pécs 154 829 ja Györ 130 502 v. 2010 alussa (World Gazetteerin arvioita) Etniset ryhmät: Unkarin kansalaisia 9 846 617 ja ulkomaalaisia 184 358 vuoden 2009 alussa. Unkarin kansalaisista valtaosa on etnisiä unkarilaisia, osa romaaneja, saksalaisia, serbejä, slovakkeja ja romanialaisia. Virallinen kieli: unkari (93,6 prosentilla äidinkieli vuoden 2001 väestönlaskennassa) Uskonnot: katolilaiset 51,9 %, kalvinistit 15,9 %, luterilaiset 3,0 % (v. 2001 väestönlaskenta) Suurin osa Unkarista on melko alavaa maata ja tasankoa. Pohjoisessa lähellä Slovakian-rajaa on kukkuloita ja matalia vuoria. Unkarin korkein kohta on Kekes-vuorella (1014 m) Budapestistä koilliseen. Maan jakaa kahtia Tonava (unkariksi Duna), joka kulkee Slovakiasta Budapestin läpi etelään. Muita tärkeitä jokia ovat Tisza ja Drava. Unkarin suurin järvi on Budapestistä lounaaseen sijaitseva Balaton. Ilmasto on leuto. Talvet ovat kylmiä ja kosteita. Kesät ovat lämpimiä ja toisinaan hyvin kuivia. Unkarin väestön enemmistö on maguaareja, jotka saapuivat idästä 800-luvun lopussa. Vierailla kielillä maguaareja kutsutaan tavallisesti unkarilaisiksi. Unkari-sanan alkuperästä on kaksi hypoteesia. Ensimmäisen mukaan Unkari sai nimensä toiselta puolinomadiselta kansalta, Aasiasta tulleilta hunneilta, jotka asuivat samalla alueella vuosisatoja aiemmin ja joiden elämäntavoissa oli yhtäläisyyksiä unkarilaisiin nähden. Toisen hypoteesin mukaan nimi tulee bulgarian sanasta Ungur tai Onogur (slaavikielillä Vengry tai vastaava ja saksaksi Ungarn), joka tarkoittaa "kymmentä heimoa". Unkarilaiset kutsuvat itseään vain maguaareiksi, eivät unkarilaisiksi tai varsinkaan hunneiksi. Ulkomaalaiset voivat kuitenkin hyvin kutsua heitä unkarilaisiksi (Hungarian). Maguaarit puhuvat suomalais-ugrilaista kieltä, joka kuuluu uralilaiseen kieliperheeseen. Unkari on lainannut monia sanoja turkinsukuisista kielistä (ja muutamia itse turkista) sekä useita satoja saksasta ja slaavilaisista kielistä, mutta on säilyttänyt ugrilaisen luonteensa. Unkarin puhujia on n. 14,5 miljoonaa, joista 10 miljoonaa elää Unkarissa. Ympäröivissä valtioissa on unkarilaisia vähemmistöjä. Romaniassa heitä on n.
Unkarin maaraportti 5 (24) kaksi miljoonaa, Tšekissä ja Slovakiassa yhteensä n. 600 000, Serbiassa, Kroatiassa ja Sloveniassa yhteensä n. 400 000 ja Ukrainassa n. 170 000. Infrastruktuuri Puhelinsuuntanumerot: maatunnus 36, Budapest 1, Debrecen 52, Miskolc 46 Matkapuhelinstandardi: GSM 900/1800, 3G Sähköverkko: 230V / 50 Hz Kiinteiden puhelinlinjojen tiheys: 30,9 % vuonna 2008 Matkapuhelintiheys: 122,1 % vuonna 2008 Internet-yhteyksiä 100 asukasta kohti: 15,8 vuonna 2008 Internetin käyttäjiä 100 asukasta kohti: 54,9 vuonna 2008 Tieverkosto: julkisia teitä 30 026 km vuonna 2007 Rautatieverkosto: 7727 km vuonna 2007 Lentokenttiä: 46, joista 20:llä päällystetty kiitotie vuonna 2009 Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: Magyar Köztarsaság, Unkarin tasavalta Valtion päämies: Presidentti Laszlo Solyom (2005 ) Hallituspuolue: Fidesz Unkarin kansalaisunioni Pääministeri: Viktor Orbán (5/2010 ) Seuraavat vaalit: presidentinvaalit kesäkuussa 2010, parlamenttivaalit keväällä 2014 Aluehallinto: 19 piirikuntaa ja pääkaupunki Budapest Itsenäistynyt: vuonna 1001 Kansallispäivä: 20.8. Unkarin valtion katsotaan syntyneen vuonna 1001, kun maguaarit nykyisen Unkarin alueelle tuoneen Arpadin jälkeläinen, kymmenvuotiaana kasteessa nimen Istvan saanut Vajk kruunattiin kuninkaaksi paavin siunauksella. Istvan I (Stephen, Tapani) hallitsi vuoteen 1038 asti, jolloin alkoivat kruununperimyskiistat. Arpadin dynastia palasi valtaan vuonna 1047 ja hallitsi vuoteen 1301 saakka. Maa kärsi tosin 1200-luvulla mongolien invaasiosta. Vuodesta 1301 vuoteen 1526 Unkaria johtivat eri hallitsijasuvut. Useimmat kuninkaat tulivat ulkomailta. Vuoden 1526 jälkeen Unkari jaettiin kolmeen osaan. Itävalta sai itselleen länsi- ja pohjoisosat (nykyisen Slovakian sen eteläisiä alueita lukuun ottamatta), jotka säilyttivät nimen Unkarin kuningaskunta. Osmanien (ottomaanien) imperiumi otti haltuunsa keskiosat, ml. Budan ja Pestin kaksoiskaupungin. Transilvaniasta tuli muodollisesti itsenäinen valtio, jonka hallitsijat olivat tosiasiassa osmanien vasalleja. Habsburgit valloittivat osmanien kontrolloimat alueet v. 1699 mennessä. Koko Unkari liitettiin Itävaltaan. Unkarille annettiin autonomia kompromissisopimuksen (Ausgleich) nojalla vuonna 1867, ja keisarikunnan nimeksi tuli Itävalta-Unkari. Tappiollisen ensimmäisen maailmansodan jälkeen imperiumi jakaantui moneen osaan. Unkari itsenäistyi uudelleen 17.10.1918 ja julistettiin demokraattiseksi tasavallaksi
Unkarin maaraportti 6 (24) 16.11.1918. Demokratia jäi kuitenkin lyhytikäiseksi. Vuoden 1919 maaliskuussa kommunistit tekivät vallankaappauksen Bela Kunin johdolla. Romania hyökkäsi maahan samana vuonna ja nosti valtaan Miklos Horthyn, joka palautti autoritaarisen monarkian vuoden 1920 maaliskuussa. Saman vuoden kesällä solmitun rauhansopimuksen perusteella Unkari joutui luovuttamaan kaksi kolmasosaa sotaa edeltäneestä pinta-alastaan ja lähes yhtä paljon väestöstään Romanialle ja ympäröiville slaavilaisille valtioille. Horthy muodosti löyhän liiton kansallissosialistisen Saksan kanssa 1930-luvulla. Unkari osallistui toiseen maailmansotaan yhtenä akselivaltioista. Vaikka poliittishallinnollinen eliitti suhtautui juutalaisiin aikaisempaa kielteisemmin 1920- ja 1930-luvuilla, juutalaisia ei lähetetty kuolemanleireille, ennen kuin Saksa miehitti maan vuonna 1944. Vuoden 1945 alussa saapuivat neuvostojoukot. Vuoden 1947 vaaleissa kommunistit syrjäyttivät vilppien avulla Itsenäisten pientilallisten puolueen ja nousivat pysyvästi valtaan. Vuonna 1956 tapahtui kansannousu Neuvostoliittoa ja kommunistista diktatuuria vastaan. Kansannousua tukeneet kansallismieliset johtajat, mm. vapaita vaaleja luvannut pääministeri Imre Nagy, teloitettiin. V. 1989 poliittinen järjestelmä demokratisoitiin, ja seuraavana vuonna pidettiin ensimmäiset vapaat parlamenttivaalit. Talouden avaintiedot Rahayksikkö: Unkarin forintti (HUF) = 100 filleriä Valuuttakurssi: 1 EUR oli 280,33 HUF ja 1 USD oli 202,3 HUF v. 2009 Bruttokansantuote käyvin hinnoin: 26 094,8 miljardia HUF = 93,1 mrd. EUR v. 2009 BKT henkeä kohti käyvin hinnoin: n. 9290 euroa v. 2009 Verotus: yhtiötuloverokanta 19 % ja yleinen arvonlisäverokanta 25 % v. 2010 Tärkeimmät teollisuustuotteet: metallurgian alan tuotteet, rakennusmateriaalit, tekstiilit, kemikaalit, ajoneuvot Tärkeimmät tuontituotteet: raaka-aineet, elintarvikkeet, koneet ja laitteet Suurimmat kauppakumppanit: Saksa, Itävalta, Italia Kauppa Suomen kanssa: Suomen vienti oli 246,8 miljoonaa euroa ja tuonti 284,6 miljoonaa euroa vuonna 2009. Suomen kauppatase oli 37,9 miljoonaa euroa alijäämäinen. Ulkomaiset suorat sijoitukset Unkariin: 4,75 miljardia euroa v. 2008 Suomalaiset suorat sijoitukset Unkariin: 93 miljoonaa euroa v. 2009 Unkarin ostovoimakorjattu BKT henkeä kohti oli Eurostatin arvion mukaan 65,4 prosenttia EU27:n keskiarvosta vuonna 2008. Unkarin kilpailukyvyssä on selvästi parantamisen varaa. WEF:n syksyn 2009 vertailussa Unkarin yleinen kilpailukykyindeksi oli 58. paras 133 maan joukossa. IMD:n kevään 2010 vertailussa Unkarin kilpailukyky oli 42. paras 58 tutkitun maan joukossa.
Unkarin maaraportti 7 (24) Liiketoiminta Maan vahvuudet ja heikkoudet Finpron Budapestin-vientikeskuksen arvioita Unkarista: Positiivisia piirteitä Unkari on maantieteellisesti EU:n portti Balkanille ja Kaakkois-Eurooppaan, mikä tekee siitä merkittävän logistiikkapalveluja tuottavan ja tarjoavan keskittymän Tekninen koulutus on korkeatasoista ja kansainvälisesti arvostettua Tutkimus- ja tuotekehityksen osuus bruttokansantuotteesta on lähes prosentti, joka on korkeampi luku kuin muissa EU:hun v. 2004 liittyneissä Keski-Euroopan maissa. Teollisuuden tuottavuus on korkea alueellisessa vertailussa Alueellisesti pieni ja keskittynyt taloudellinen toimintaympäristö, jolla vahvat linkit naapurimaiden talouteen. Unkarin naapurimaissa on yli kolme miljoonaa ulkounkarilaista, ja Unkari on yksi merkittävimmistä ulkomaisten suorien sijoitusten lähteistä naapurimaissa. Tieverkosto ja tietoliikenne ovat erittäin hyvin kehittyneet Työvoimakustannusten nousu on ollut maltillista 2000 luvulla Unkarin bruttokansantuote henkeä kohti oli ostovoimakorjattuna Keski- ja Itä- Euroopan maiden viidenneksi korkein Slovenian, Tšekin tasavallan, Slovakian ja Viron jälkeen vuonna 2008 (Lähde: Eurostat) Yksityistäminen saatiin valtaosin päätökseen jo 1990-luvulla. Unkarin hallitus on viimeaikaisen talouskriisin aikana kyennyt merkittäviin talousreformeihin, joiden ansiosta kansantalouden asema on kriisin jälkeen parempi suhteessa muihin Keski- ja Itä-Euroopan talouksiin. Unkari (etenkin Budapest) on Euroopan merkittävimpiä palvelukeskusten ja ohjelmistokehityksen sijaintipaikkoja. Alan yritykset lisäävät henkilöstöään nykyisessä vaikeassa taloussuhdanteessakin. Negatiivisia piirteitä Bruttokansantuote supistui vuonna 2009 ja ehkä myös vuonna 2010. Valtiontalouden liikkumavara on lähivuosina pieni useita vuosia kestäneen ja viime vuosiin asti jatkuneen kurittoman talouspolitiikan vuoksi. Unkarin teollisesta tuotannosta yli 70 % ja viennistä yli 80 % on monikansallisten yritysten unkarilaisten tytäryritysten tuotantoa ja vientiä. Unkarilaisten yritysten pääsy asiakkaisiin, teknologioihin, rahoitukseen ja markkinoille on ollut haasteellista. Potentiaalisia toimialoja Alat, joilla suomalaisilla yrityksillä on hyviä mahdollisuuksia: Autoteollisuuden alihankinta Bioteknologia Elektroniikkateollisuus Energia- ja ympäristöteknologia Konepajateollisuus Lääketeollisuus Matkailu Rahoitus- ja logistiikkapalvelut
Unkarin maaraportti 8 (24) Rakennusteollisuus Tietoliikenne & ohjelmistokehitys Myynti ja markkinointi Finpron Budapestin-vientikeskus: Unkarin liike-elämä on paljolti Budapest-keskeistä. Syitä on kolme. Budapestin alueella asuu noin 35 prosenttia koko maan väestöstä. Budapestin talousalue tuottaa lähes 75 prosenttia Unkarin bruttokansantuotteesta. Lisäksi etäisyydet maassa ovat lyhyitä. Unkarilaiset yritykset ja kuluttajat ovat koko maassa suhteellisen hintaherkkiä, ei kuitenkaan niin vahvasti kuin 1990-luvun alkupuolella. Liiketoiminta Unkarissa rakentuu vahvasti henkilökohtaisille suhteille ja luottamukselle. Unkarilaiset ovat perinteisesti vieraanvaraista kansaa, ja he arvostavat samaa ulkomaisissa liikekumppaneissaan. Yhteinen lounas tai illallinen antaa oivan tilaisuuden tutustua unkarilaiseen liikekumppaniin. Unkarilaiset ovat avoimia ja puhuvat mielellään perheestään ja harrastuksistaan. Lisäksi suomalaisuus on edelleen hyvin positiivinen asia unkarilaisille. Unkarilaisten liike-elämän edustajien tärkeimmät vieraat kielet ovat saksa ja englanti - nuoremmalla polvella se on ehdottomasti englanti. Ykköskieli vaihtelee riippuen toimialasta ja paikallisen yrityksen ulkomaisista liikekumppaneista. Jakelijoiden ja agenttien käyttö Moni ulkomainen yhtiö on perustanut Unkariin tytäryhtiön hallitakseen markkinointia ja myyntitoimintaa haluamallaan tavalla. Jos oman tytäryhtiön perustaminen ei ole järkevää, käytetään paikallisia jakelijoita tai agentteja. Erityistä huomiota tulee kiinnittää kaikissa tapauksissa järjestelmälliseen ja kurinalaiseen seurantaan. Tämä tarkoittaa sitä, että on unohdettava suomalainen hyväuskoisuus ja luottavaisuus. Yhteistyötä rakennettaessa on aiheellista käyttää tukena luotettavaksi havaittua paikallista juristia tai asiantuntijaa, jonka avulla voidaan varmistua toisen osapuolen antamien paikallisten tietojen oikeellisuus. Mainostaminen ja myynninedistäminen Markkinoinnissa ja mainostamisessa Unkarissa pätevät samat lainalaisuudet ja toimitavat kuin missä tahansa vapaassa markkinataloudessa. Mainosalalla toimii useita monikansallisia yrityksiä. Myös paikallisten yritysten ammattitaito on usein yllättävänkin korkeatasoista, etenkin, kun vertaa työn laatua sen hintaan. Myynti julkiselle sektorille Laki julkisista hankinnoista vuodelta 1995 vaatii hallituksen viraston järjestävän tarjouskilpailun, jos tavara-, palvelu- tai rakennushankkeen arvo ylittää 30 000 rajan.
Unkarin maaraportti 9 (24) Vaikka säädökset ovat lisänneet julkisten hankintojen läpinäkyvyyttä, edelleen korruptiota ilmenee jonkin verran. Rahoitus ja takuut Yritys voi saada rahoitusta tai pienentää vientiin ja kansainvälistymiseen liittyviä riskejään Finnveran takuiden ja lainojen avulla. Suomalaisille viejille ja suomalaista vientiä rahoittaville pankeille myönnetään vientitakuita Finnveran maakohtaisen takuupolitiikan mukaisesti. Vientitakuiden lisäksi Finnvera tarjoaa kansainvälistymiseen ja investointeihin liittyviä takauksia ja lainoja. Vientitakuun hinta määräytyy vientimaan maaluokan (0-7, joista 7 korkein maariski), takuun maksuajan sekä Finnveran ostajasta / takaajasta tekemän riskiarvion perusteella. Yksityiskohtaiset maittaiset tiedot vientitakuista löytyvät Finnveran internetsivuilta www.finnvera.fi. Finnvera luokittelee Unkarin maaluokkaan 4/7. Euroopan unionin tiedonannon mukaisesti julkiset vientitakuulaitokset eivät voi taata ns. markkinariskejä, minkä seurauksena Finnvera ei voi taata alle 2 vuoden riskiajalla (=valmistusaika + takaisinmaksuaika) toteutettavia vientikauppoja mm. EU-jäsenmaihin. Finnvera voi harkita taattavaksi tasan 2 vuotta tai pidemmän riskiajan omaavia vientikauppoja Unkariin. Vientitakuiden myöntämiselle ei ole erityisiä rajoituksia ostajan/takaajan tai maksuajan pituuden suhteen ottaen kuitenkin huomioon, että takuukelpoinen takaisinmaksuaika on Unkarin kohdalla tavallisesti enintään 5 vuotta. Lisätietoja antaa aluepäällikkö Liisa Tolvanen, puh 0204 60 7299, sähköposti liisa.tolvanen@finnvera.fi Talous Makrotalous Tärkeimmät talousluvut 2005 2006 2007 2008 2009 2010e 2011e BKT, muutos (%) 3,5 4,0 1,0 0,6-6,3-0,7 2,8 Kuluttajahinnat, muutos (%) 3,6 3,9 8,0 6,1 4,2 4,1 2,9 Vaihtotase (miljardia USD) -7,9-8,5-9,4-10,9 1,5-0,4-2,1 Valuuttakurssi: HUF/ 1 USD 199,6 210,4 183,6 172,1 202,3 203,9 194,6 Valuuttakurssi: HUF/ 1 EUR 248,1 264,3 251,4 251,5 280,3 277,0 271,0 Lähteet: Unkarin tilastovirasto ja Economist Intelligence Unit 1.5.2010 (e = ennuste)
Unkarin maaraportti 10 (24) BKT Unkarin bruttokansantuote kasvoi melko nopeasti vuosina 2004 2006. Kasvu kuitenkin hidastui 1,0 prosenttiin vuonna 2007 ja edelleen 0,6 prosenttiin vuonna 2008. Unkarin rahoitussektori joutui kriisiin vuoden 2008 lopussa, ja kriisi heijastui reaalitalouteen: teollisuustuotanto supistui 17,6 prosenttia ja BKT 6,3 prosenttia vuonna 2009. Economist Intelligence Unit (EIU) ennusti toukokuussa bruttokansantuotteen supistuvan 0,7 prosenttia vuonna 2010. EIU toisaalta ennusti, että BKT kasvaa 2,8 prosenttia vuonna 2011. Inflaatio Unkarin kuluttajahinnat ovat nousseet 2000-luvulla nopeammin kuin vanhoissa EUmaissa keskimäärin. Yksi merkittävä syy on löysä finanssipolitiikka. Julkissektorin talouden alijäämät ovat ylittäneet vuosi toisensa jälkeen EMU-rajan eli kolme prosenttia BKT:stä. Inflaatio oli 6,1 prosenttia vuonna 2008 ja 4,2 prosenttia vuonna 2009. EIU ennusti toukokuussa, että kuluttajahinnat nousevat 4,1 prosenttia vuonna 2010 ja 2,9 prosenttia vuonna 2011. Vaihtotase Unkarin vaihtotase oli pitkään alijäämäinen. Alijäämää kertyi Economist Intelligence Unitin mukaan 9,4 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuonna 2007 ja 10,9 miljardia dollaria vuonna 2008. Vaihtotase kääntyi tosin arviolta 1,5 miljardia ylijäämäiseksi vuonna 2009. EIU ennusti toukokuussa, että vaihtotase muuttuu jälleen alijäämäiseksi vuonna 2010, tosin vain 400 miljoonan dollarin verran. Alijäämä kuitenkin kasvanee 2,1 miljardiin dollariin vuonna 2011. Vaihtotaseen vajeen tärkein välitön syy on tuotannontekijäkorvausten taseen suuri alijäämä. Pääomakorvaukset (voitot, osingot, korot) ulkomaille ovat selvästi suuremmat kuin pääomakorvaukset ulkomailta. Palkansaajakorvaukset ulkomailta ovat suuremmat kuin palkansaajakorvaukset ulkomaille, mutta tämä ei kompensoi pääomakorvauksia. Talouspolitiikka Finanssipolitiikka Unkarin valtion tulot olivat 8170,4 miljardia ja menot 9032,1 miljardia forinttia vuonna 2008. Valtiontalous ja koko julkisen sektorin talous ovat olleet pitkään alijäämäisiä. Vuonna 2008 valtiontalouden alijäämä oli 861,7 miljardia forinttia (3,43 mrd. euroa). Kun tähän lisätään budjetin ulkopuolisten rahastojen ja sosiaaliturvarahastojen taseet, päästään 907,1 miljardin forintin (3,61 miljardin euron) alijäämään. Julkisen talouden alijäämä oli 3,3 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vuonna 2009 alijäämän osuus BKT:sta nousi 4,0 prosenttiin. Jotta Unkari voi liittyä EU:n talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen, alijäämä on saatava kolmeen prosenttiin BKT:stä. Economist Intelligence Unit ennusti toukokuun alussa, että alijäämä kasvaa 4,5 prosenttiin vuonna 2010 ja laskee 3,0 prosenttiin vasta vuonna 2012.
Unkarin maaraportti 11 (24) Yksityistäminen 1.1.1990 valtio omisti 1859 yritystä, joiden kirjanpitoarvo oli 1670 miljardia forinttia (lähes 26,5 miljardia USD vuoden 1990 valuuttakurssilla). 30.6.2007 valtio ei enää omistanut toimivia valtionyrityksiä. 1288 yritystä oli yhtiöitetty. Loput oli lakkautettu tai likvidoitavana. 1296 valtion omistamaa yhtiötä oli yksityistetty sataprosenttisesti 30.6.2007 mennessä. Valtionyhtiöitä oli jäljellä 120, joista aiottiin yksityistää 84. Kolmekymmentäkuusi yhtiötä oli tarkoitus pitää valtion pitkäaikaisessa omistuksessa. Pitkäaikaisomistukseen jää 22 valtion nyt sataprosenttisesti omistamaa yhtiötä, kaksi enemmistöomistuksessa olevaa yhtiötä ja 12 vähemmistöomistuksessa olevaa yhtiötä, joista viidestä pidetään ns. kultainen osake. Useimmat yksityistämiset on päätetty tapauskohtaisesti. Menetelmiä on monia. Tärkein menetelmä on ollut yritysten myynti käteisellä strategisille, usein ulkomaisille sijoittajille. Ulkomaiset sijoittajat ovat ostaneet mm. liikevaihdoltaan maan suurimpiin yrityksiin kuuluvan Hungarian Oil and Gas Companyn (MOL). Yksityiset sijoittajat ovat lisäksi hankkineet enemmistön The Hungarian Telecommunications Companysta (Matav Rt.), maan suurimmasta lääkeyhtiöstä Richter Gedeonista ja National Savings Bankista (OTP Rt.). Kauppapolitiikka Unkari on Euroopan unionin ja Maailman kauppajärjestön (WTO) jäsenvaltio. Koko EU:n kauppapolitiikasta vastaa Euroopan komission Kaupan pääosasto. EU:lla on joukko kauppasopimuksia unionin ulkopuolisten valtioiden ja valtioryhmien kanssa. Kansainvälistä kauppaa käydään pitkälti WTO:n sääntöjen pohjalta. Työvoima Unkarissa on korkea koulutustaso ja ammattitaitoista työvoimaa on saatavilla. Kuitenkin tietyillä aloilla, erityisesti verotus- ja tilintarkastusalalla, kielitaitoisista työntekijöistä on pulaa. Myös rahoitus- ja markkinointialan taitajia tarvittaisiin lisää. Markkinatalouden edellyttämät johtamistaidot kehittyvät jatkuvasti. Unkarin työlaki muistuttaa Länsi- Euroopan maiden lakeja ja antaa työntekijöille melko korkean oikeussuojan. Maassa oli 6,77 miljoonaa 15 64 -vuotiasta vuonna 2009. Heistä kuului työvoimaan 4,17 miljoonaa henkeä. Työvoimaan osallistumisaste oli 61,6 prosenttia. Töissä oli 3,75 miljoonaa henkeä, ja työllisyysaste oli 55,4 prosenttia. Työttömänä oli keskimäärin 420 300 henkeä vuonna 2009. Työttömyysaste oli 10,1 prosenttia. Keskimääräinen bruttopalkka erilaisten palkanlisien kanssa oli 199 775 forinttia (712,6 euroa) kuussa vuonna 2009.
Unkarin maaraportti 12 (24) Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Ulkomaankaupan rakenne Unkarin ulkomaankauppa v. 2005 2011, miljardia USD 2005 2006 2007 2008 2009a 2010e 2011e Vienti 61,7 73,5 93,6 107,2 82,5 90,1 103,6 Tuonti 64,4 76,0 93,3 107,3 75,9 84,1 98,3 Kauppatase -2,7-2,6 0,3-0,1 6,6 5,9 5,3 Lähde: Economist Intelligence Unit 1.5..2010 (a = arvio, e = ennuste) Unkarin viennin rakenne v. 2009, miljoonaa euroa Vienti yhteensä 59 497 Koneet, laitteet ja kulkuneuvot 36 174 Valmistetut tavarat 16 079 Elintarvikkeet, juomat, tupakkatuotteet 4 301 Polttoaineet ja sähkö 1 635 Raaka-aineet 1 308 Lähde: Unkarin tilastovirasto Unkarin vienti painottuu koneisiin ja laitteisiin sekä puolivalmisteisiin. Vuonna 2009 koneiden, laitteiden ja kulkuneuvojen osuus kokonaisviennistä oli 60,8 prosenttia ja valmistettujen tavaroiden osuus 27,0 prosenttia. Unkarin tuonnin rakenne v. 2009, miljoonaa euroa Tuonti yhteensä 55 518 Koneet, laitteet ja kulkuneuvot 27 669 Valmistetut tavarat 17 673 Polttoaineet ja sähkö 6 171 Elintarvikkeet, juomat, tupakkatuotteet 3 072 Raaka-aineet 933 Lähde: Unkarin tilastovirasto Unkarin tuonti on samoin painottunut koneisiin, laitteisiin ja valmistettuihin tavaroihin. Vuonna 2009 koneiden, laitteiden ja kulkuneuvojen tuonnin osuus oli 49,8 prosenttia ja valmistettujen tavaroiden osuus 31,8 prosenttia.
Unkarin maaraportti 13 (24) Ulkomaankaupan maantieteellinen jakautuminen Unkari vei vuonna 2009 tavaroita muihin EU-maihin 47,15 miljardin euron arvosta. Viidentoista vanhan jäsenmaan osuus oli 35,35 ja yhdentoista uuden jäsenmaan 11,80 miljardia euroa. Unionin ulkopuolisiin maihin tavaroita vietiin 12,35 miljardin arvosta. Aasia osti unkarilaisia tavaroita 3,82 miljardilla eurolla. Tärkein yksittäinen vientikohde oli Saksa 25,7 prosentin osuudella. Unkari toi vuonna 2009 tavaroita muista EU-maista 38,22 miljardin euron arvosta. Viidentoista vanhan jäsenmaan osuus oli 29,72 miljardia ja yhdentoista uuden jäsenmaan osuus 8,50 miljardia euroa. Unionin ulkopuolisista maista tuotiin tavaroita 17,30 miljardin arvosta. Tuonti Aasiasta oli 9,85 miljardia euroa. Tärkein yksittäinen tuontimaa oli Saksa 25,1 prosentin osuudella.
Unkarin maaraportti 14 (24) Kauppa Suomen kanssa Suomen Unkarin-kauppa v. 2005 2009, miljoonaa euroa 1000 800 600 400 200 0-200 -400-600 2005 2006 2007 2008 2009 vienti tuonti tase Lähde: Tullihallitus Suomen Unkarin-kauppa vuonna 2009 Vienti, Osuus Muutos Tuonti, Osuus Muutos Tase, milj. e % % milj. e % % milj. e 246,8 0,5-30 284,7 0,7-26 -37,9 Suomen vienti Lähde: Tullihallitus (osuus Suomen koko v. ja t., muutos edellisvuodesta) Suomen vienti Unkariin 2009 Valmiit tavarat 11,8 % Elintarvikkeet ja juomat 0,6 % Raaka-aineet, polttoaineet 1,8 % Kemialliset aineet ja tuotteet 9,4 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 39,8 % Valmistetut tavarat 36,5 % Lähde: Tullihallitus
Unkarin maaraportti 15 (24) Suomen 10 tärkeintä vientituoteryhmää Unkariin vuonna 2009 SITC-nimike milj. Osuus % Muutos % EUR 1 64 Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 60,5 25-9 2 76 Puhelin-, radio-, tv- yms. laitteet 52,8 21-21 3 77 Muut sähkökoneet ja -laitteet 19,3 8-28 4 87 Kojeet, mittarit yms. 12,8 5-31 5 72 Eri toimialojen erikoiskoneet 12,3 5-18 6 67 Rauta ja teräs 12,1 5-48 7 89 Muut valmiit tavarat 8,6 3-11 8 74 Yleiskäyttöiset teoll. koneet ja laitteet 8,3 3-37 9 58 Muovit, valmistetut 6,8 3-53 10 66 Kivennäisainetuotteet 5,4 2 0 Suomen tuonti 10 tärkeintä yhteensä 199,0 81 Suomen koko vienti 246,8 100-30 Lähde: Tullihallitus (osuus koko viennistä, muutos edellisvuodesta) Suomen tuonti Unkarista 2009 Elintarvikkeet ja juomat 4,4 % Valmiit tavarat 12,4 % Raaka-aineet, polttoaineet 0,4 % Kemialliset aineet ja tuotteet 3,6 % Valmistetut tavarat 3,5 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 75,8 % Lähde: Tullihallitus Suomen 10 tärkeintä tuontituoteryhmää Unkarista v. 2009 SITC-nimike milj. Osuus % Muutos % EUR 1 76 Puhelin-, radio-, tv- yms. laitteet 125,9 44-35 2 77 Muut sähkökoneet ja -laitteet 40,0 14-34 3 75 Toimistokoneet ja atk-laitteet 22,9 8 9 4 93 Erittelemätön 19,8 7 224 5 74 Yleiskäyttöiset teoll. koneet ja laitteet 12,4 4 0 6 78 Moottoriajoneuvot 10,8 4-54 7 5 Hedelmät ja kasvikset 6,4 2-7
Unkarin maaraportti 16 (24) 8 89 Muut valmiit tavarat 6,4 2 3 9 54 Lääkevalmisteet ja farmaseuttiset 6,2 2 70 tuotteet 10 84 Vaatteet ja vaatetustarvikkeet 5,4 2-1 Ulkomaiset investoinnit 10 tärkeintä yhteensä 256,1 90 Suomen koko tuonti 284,6 100-26 Lähde: Tullihallitus (osuus koko tuonnista, muutos edellisvuodesta) Ulkomaisten sijoitusten kanta Unkarissa oli 190,73 miljardia euroa brutto vuoden 2008 lopussa. Unkariin sijoitettiin pääomaa nettomääräisesti 17,10 miljardia euroa vuonna 2008. Suorat sijoitukset Unkariin on tullut 1990-luvun alun jälkeen runsaasti ulkomaisia suoria sijoituksia. Suorien sijoitusten kanta oli nettomääräisesti 64,18 miljardia euroa 31.12.2009. Jälkimmäisestä luvusta oli omaa pääomaa ja uudelleensijoitettuja voittoja 59,89 miljardia ja muuta pääomaa, lähinnä emoyhtiöiden myöntämiä luottoja 4,30 miljardia euroa. Unkariin tehtiin suoria sijoituksia nettomääräisesti 1,02 miljardin euron arvosta vuonna 2009. Tästä oli omaa pääomaa 1,93 miljardia, uudelleensijoitettuja voittoja 819,2 miljoonaa ja muuta pääomaa miinus 1,73 miljardia euroa. 1990-luvun alkupuoliskolla suoria sijoituksia tuli lähinnä yksityistämisen kautta. Viranomaiset myivät ulkomaalaisille enemmistöosuuksia tärkeistäkin valtionyrityksistä. Vuosikymmenen loppupuolella kasvoi greenfield-investointien merkitys. Suurin osa sijoituksista on tehty Budapestiin ja maan länsiosiin, joissa elintaso on korkeampi ja infrastruktuuri kehittyneempi kuin idässä. Unkari on kiinnostanut sijoittajia, koska sen maantieteellinen sijainti on hyvä, työntekijät ovat keskimäärin hyvin koulutettuja ja yhtiötuloverokanta on alhainen. Erittäin tärkeitä houkuttimia ovat olleet myös hallituksen tarjoamat erilaiset investointiedut, kuten veroedut. Edut ovat paremmat maan pohjois- ja itäosiin tehtäville sijoituksille. Ulkomaiset investoinnit ovat merkinneet paljon maan teollisuuden, etenkin sähkö- ja koneteollisuuden kehitykselle. Wienin taloustutkimusinstituutin arvioiden mukaan kaksi kolmasosaa Unkarin teollisuudesta on ulkomaisessa omistuksessa. Ulkomaalaisten omistamat yritykset vastaavat n. 80-prosenttisesti maan teollisuustuotteiden viennistä. Selvästi eniten on kuitenkin sijoitettu palvelualoille.
Unkarin maaraportti 17 (24) Arvopaperisijoitukset Unkariin tehtyjen ulkomaisten arvopaperisijoitusten kanta oli bruttomääräisesti 41,51 miljardia euroa 31.12.2008. Osakkeisiin oli sijoitettu 6,05 miljardia, joukkovelkakirjalainoihin 34,97 miljardia ja rahamarkkinainstrumentteihin 0,49 miljardia euroa. Unkariin tehtiin arvopaperisijoituksia nettomääräisesti 34,8 miljoonan euron arvosta vuonna 2008. Ulkomaalaiset myivät osakkeita 260,2 miljoonan euron, ostivat joukkovelkakirjolainoja 300,5 miljoonan ja myivät rahamarkkinainstrumentteja 5,6 miljoonan euron arvosta. Muut sijoitukset Unkariin tehtyjen muiden sijoitusten kanta oli bruttomääräisesti 63,33 miljardia euroa 31.12.2008. Unkariin tuli muita sijoituksia nettomääräisesti 19,36 miljardin euron arvosta vuonna 2008. Lyhytaikaisia sijoituksia tuli 2,71 miljardin ja pitkäaikaisia 16,65 miljardin euron edestä. Suomalaiset investoinnit Maa- ja metsätalous Suomen pankin mukaan suomalaisten suorien sijoitusten kanta Unkarissa oli 992 miljoonaa euroa vuoden 2009 lopussa. Vuonna 2009 suomalaiset tekivät suoria sijoituksia Unkariin nettomääräisesti 93 miljoonan euron arvosta. Tiedot perustuvat yritysten vapaaehtoisiin ilmoituksiin Suomen Pankille ja ovat vain suuntaa antavia. Unkarissa oli 5,789 miljoonaa hehtaaria maatalousmaata 31.5.2008. Viljelymaan ala oli 4,503 miljoonaa hehtaaria. Unkarissa oli 626 100 maatilaa vuonna 2007. Näistä yksityistiloja oli 618 700 ja maatalousyritysten tiloja 7400. Yksityistiloista 52,06 prosenttia tuotti vain omaan kulutukseensa, 32,41 prosenttia tarjosi ylijäämätuotteensa markkinoille, 15,45 prosenttia tarjosi tuotteensa pääasiassa markkinoille ja 0,08 prosenttia tarjosi pääasiassa maatalouspalveluita. Yksityistiloista harjoitti 45,21 prosenttia kasvituotantoa, 26,04 prosenttia kasvatti karjaa ja 28,76 prosenttia teki molempia. Maataloudessa työvoiman tuottavuus on korkeampi kuin muissa KIE-maissa, mutta alhaisempi kuin vanhoissa EU-maissa. Valtio myöntää selvästi vähemmän maataloustukia tuotannon arvoon nähden kuin vanhat EU-maat keskimäärin. Lisäksi viljelijät saavat vähemmän EU-tukia kuin vanhojen jäsenvaltioiden viljelijät. Tukitaso kuitenkin nousee. Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden osuus Unkarin viennistä on merkittävä.
Unkarin maaraportti 18 (24) Maataloustilasto vuodelta 2008, miljoonaa forinttia Kasvituotannon arvo 1 170 906 Eläinten ja eläintuotteiden tuotannon arvo 639 886 Maataloustuotteiden tuotannon arvo yht. 1 810 792 Maataloustuotanto yht. (mukana palvelut) 1 967 751 Välikulutus 1 310 671 Bruttomääräinen arvonlisäys 657 080 Lähde: Unkarin tilastovirasto (1 EUR oli 280,33 HUF v. 2008) Kasvituotanto vuonna 2008 Sato, tonnia Keskituotto, kg/ hehtaari Vehnä 5 630 833 4 980 Maissi 8 897 138 7 470 Ohra 1 467 055 4 450 Ruis 112 493 2 580 Kaura 181 792 2 970 Ruisvehnä 503 369 3 840 Peruna 683 935 22 280 Sokerijuurikas 573 160 59 670 Lähde: Unkarin tilastovirasto Unkarissa oli 700 000 nautaa, 3,25 miljoonaa sikaa, 1,22 miljoonaa lammasta ja 32,13 miljoonaa kanaa 1.12.2009.
Unkarin maaraportti 19 (24) Teollisuus ja rakentaminen Unkarin teollisuus on kokenut viidenlaisia muutoksia 1990-luvun alun jälkeen. Ensinnäkin omistusrakenne on muuttunut. 1980-luvulla yksityiset toimijat omistivat vain murto-osan teollisuusyrityksistä, nykyään heillä on suurin osa teollisista varoista hallussaan. Toiseksi on muuttunut tuotannon rakenne. Energiahuollon, kaivosteollisuuden, kemianteollisuuden ja metallien tuotannon osuus koko teollisuustuotannosta on laskenut. Sähköteknisten tuotteiden ja kulkuneuvojen valmistuksen osuus on sitä vastoin kasvanut. Kolmanneksi on muuttunut tuotevalikoima. Unkarissa tuotetaan yhä enemmän pitkälle jalostettuja korkean teknologian tuotteita, joiden myynnistä kertyy paljon tuloja. Neljäs muutos koskee tuotantomenetelmiä. Tuotannossa käytetään entistä parempilaatuisia koneita ja laitteita. Käytettävien tuotantohyödykkeiden määrä on myös monessa tehtaassa suurempi kuin 1980-luvulla. Viides muutos on viennin osuuden kasvu liikevaihdosta. Unkarissa toimivat teollisuusyritykset vievät runsaasti tuotteitaan ulkomaille. Joissakin tuotteissa viennin osuus on lähempänä sataa kuin viittäkymmentä prosenttia. Muutoksista voidaan kiittää paitsi Unkarin hallitusten ja yrittäjien ponnisteluja myös ulkomaisten yhtiöiden tekemiä suuria sijoituksia. Unkaria pidettiin yleisesti erittäin hyvänä kohteena teollisille investoinneille 1990- luvulla. Kuva on kuitenkin muuttunut jonkin verran 2000-luvulla lähinnä palkkojen nopean prosentuaalisen nousun takia. Muutamat ulkomaiset yritykset ovat siirtäneet tuotantonsa muualle Keski-Eurooppaan (mm. Slovakiaan), Balkanille tai Itä- Eurooppaan. Lisäksi Unkarilta on jäänyt saamatta merkittäviä uusia ulkomaisia sijoituksia. Valtaosa maassa toimivista yrityksistä jää kuitenkin paikalleen, ja investointeja tulee jatkossakin. Syitä ovat edelleen Länsi-Euroopan maita alhaisempi kustannustaso, tuottavuuden nopea nousu ja korkean arvonlisän tuotteiden osuuden kasvu tuotannossa. Korkean teknologian tuotteissa työvoiman tiedot ja taidot vaikuttavat paljon palkkatason rinnalla. Teollisuuden tuotannon arvo oli 22 024 miljardia forinttia (87,6 mrd. euroa) v. 2008 Teollisuuden liikevaihto oli 26 877 miljardia forinttia (106,9 mrd. euroa) vuonna 2008 Liikevaihdosta oli kotimaan myynnin osuus 13 573 miljardia ja viennin 13 304 miljardia forinttia. Yli neljän hengen yritysten tuotannon arvo 20 952 miljardia forinttia (83,3 miljardia euroa). Luvussa ei ole mukana vesihuoltoa eikä jätehuoltoa. Valmistusteollisuuden yrityksistä noin kaksi kolmasosaa on ulkomaisessa omistuksessa.
Unkarin maaraportti 20 (24) Valmistusteollisuus Valmistusteollisuuden* tuotannon arvo käyvin hinnoin v. 2008, mrd. forinttia Valmistusteollisuus yhteensä 19 329,18 Elintarvikkeet, juomat ja tupakkatuotteet 2 103,60 Tekstiilit ja tekstiilituotteet 323,43 Puu, paperi, painaminen, kustantaminen 628,57 Koksi ja jalostetut öljytuotteet 1511,20 Kemialliset aineet ja tuotteet 897,34 Lääkkeet, lääkekemikaalit ja botaniset tuotteet 525,79 Kumi- ja muovituotteet 1502,54 Perusmetallit ja metallituotteet 1 662,03 Tietokoneet, elektroniikkatuotteet, optiset tuotteet 3 670,10 Sähkökoneet ja laitteet 1 152,72 Koneet ja laitteet 842,59 Kulkuneuvot 4 047 86 Muu valmistus, koneiden ja laitteiden asennus ja korjaus 461,42 Lähde: Unkarin tilastovirasto (1 EUR oli 251,51 HUF v. 2008)* yli 4 hengen yritykset Kulkuneuvojen valmistus oli Unkarin suurin valmistusteollisuuden ala vuonna 2008 tuotannon arvolla mitattuna. Ennen nykyistä talouskriisiä yli 90 prosenttia liikevaihdosta tuli viennistä. Osuus saattoi laskea vuoden 2009 aikana. Autojen kokoonpanossa, valmistuksessa sekä osien ja varaosien valmistuksessa toimii n. 300 yritystä, joista yli puolet on kotimaisessa omistuksessa. Ulkomaisen pääoman osuus investoidusta pääomasta on kuitenkin n. 80 prosenttia. Alalla työskenteli ennen kriisiä noin sata tuhatta henkeä. Määrä laski vuoden 2009 aikana. Magyar Suzuki avasi tehtaan Esztergomiin vuonna 1992. Suzuki on Unkarin eniten myyty automerkki. Audi Hungaria valmistaa Gyorissä sijaitsevassa tehtaassaan moottoreita, joita asennetaan Audien lisäksi Volkswageneihin, Skodiin ja Seateihin. Lisäksi tehtaassa kootaan Audi TT-malleja (Coupe ja Roadster). Tietokoneiden, elektroniikka- ja optisten tuotteiden valmistus on Unkarin toiseksi suurin valmistusteollisuuden ala tuotannon arvolla mitattuna. Tuotanto kasvoi nopeasti 1990-luvun puolivälistä vuoteen 2007, mutta laski vuonna 2008. Ulkomaiset sijoitukset alalle ovat merkittävät. Elintarvikkeiden, juomien ja tupakkatuotteiden valmistus muodosti 10,9 prosenttia valmistusteollisuuden yli neljän hengen yritysten tuotannon arvosta vuonna 2008.
Unkarin maaraportti 21 (24) Elintarvikkeiden vienti muodostaa merkittävän osan teollisuustuotteiden, erityisesti EU-maihin suuntautuvasta viennistä. Ulkomaalaiset ovat sijoittaneet paljon moderniin tuotantoteknologiaan. Energia Unkarin tilastoviraston mukaan energiaa tuotettiin 431,0 petajoulen verran vuonna 2008. Kun tuonti otetaan huomioon, kokonaishankinta oli 1334,5 petajoulea. Selvästi yli puolet primäärienergiasta tuodaan ulkomailta. Energiankulutus oli 1120,0 petajoulea vuonna 2008. Energiaa siis myödään ulkomaille (175,5 PJ v. 2008) Sähkötase, terawattituntia 2006 2007 2008 Tuotanto 35,86 39,96 40,03 Tuonti 13,27 14,28 13,35 Hankinta yhteensä 49,13 54,24 53,37 Voimaloiden oma kulutus, hävikki 6,48 6,70 6,53 Kotimainen kulutus (pl. yllä oleva luku) 36,59 37,25 37,40 Vienti 6,06 10,29 9,45 Kulutus yhteensä 49,13 54,24 53,37 Lähde: Unkarin tilastovirasto Unkarin asennettu sähköntuotantokapasiteetti oli keskimäärin 9140 megawattia ja käytettävissä oleva kapasiteetti keskimäärin 7998 megawattia vuonna 2008. Sähköä tuotettiin 40,0 terawattituntia (40 miljardia kilowattituntia) vuonna 2008. Sähköä kulutettiin kotimaassa 53,37 terawattituntia vuonna 2008. Unkarin sähköntuotanto energialähteen mukaan vuonna 2008 GWh % Ruskohiili 920 2,3 Ligniitti 5 327 13,3 Kivihiilen sivutuotteet 681 1,7 Hiilet yhteensä 6 928 17,3 Polttoöljy 355 0,9 Maakaasu 15 317 38,3 Hiilivedyt yhteensä 15 672 39,2 Fossiiliset polttoaineet yhteensä 22 600 56,5 Tuulivoima 205 0,5 Vesivoima 213 0,5 Biomassa 1 818 4,5 Muut uusiutuvat lähteet ja jäte 371 0,9 Ydinpolttoaine 14 818 37,0 Yhteensä 40 025 100,0 Lähde: Sähköyhtiö MVM
Unkarin maaraportti 22 (24) Sähköä tuotetaan Unkarissa lähinnä ydin-, kaasu-, ja hiilivoimaloissa. Useimmat suuryhtiöt käyttävät kaasua tai hiiltä. Paks Nuclear Power Plant Co. Ltd., joka hoitaa Unkarin ainoaa ydinvoimalaa, käyttää uraania. Paksin ydinvoimalassa on neljä venäläisvalmisteista VVER 440 -reaktoria. Ydinvoimalaa on kunnostettu viime vuosina. Sen turvallisuus on EU:n mukaan länsieurooppalaista tasoa. Paksin sähköyhtiö on 99,9-prosenttisesti Hungarian Power Companies Ltd:n (MVM) hallussa. MVM omistaa ja hallinnoi maanlaajuista siirtoverkkoa, ostaa sähköä tuottajayhtiöiltä ja myy sitä jakeluyhtiöille. Rakentaminen Rakentamistuotannon arvo oli 7,07 miljardia euroa vuonna 2009. Talorakentamisen arvo oli 1,95 miljardia euroa, maa- ja vesirakentamisen 2,15 miljardia euroa ja erityistoimintojen 2,96 miljardia euroa. Rakentamistuotanto supistui 4,3 prosenttia vuonna 2009. Talorakentaminen supistui 3,5 prosenttia ja erityistoiminnot 15,7 prosenttia. Maa- ja vesirakentaminen toisaalta kasvoi 16,6 prosenttia. Vuoden 2008 syksystä lähtien toimialalla on mennyt huonosti. Rahoituskriisi sai pankit varovaisiksi, ja rakentamiseen ei ole juuri myönnetty luottoja. Ainakin korot ovat korkeat. Palvelusektori Vähittäiskauppa Unkarissa oli vuoden 2008 joulukuun lopussa 146 858 vähittäiskauppaa harjoittavaa yksikköä, kun moottoriajoneuvo- ja polttoainekauppaa ei oteta huomioon. Vähittäiskaupan liikevaihto oli 6 347,67 miljardia forinttia (25,2 miljardia euroa) vuonna 2008. Elintarvikkeita, juomia ja tupakkatuotteita myytiin 3 292,94 miljardin forintin ja muita tuotteita 3 054,73 miljardin forintin arvosta. Matkailu Unkarissa oli 2830 majoitusliikettä 31.7.2009. Näistä oli hotelleja 856 ja leirintäalueita 231. Majoitusliikkeissä oli yhteensä 289 396 vuodepaikkaa. Hotellien osuus niistä oli 115 558. Majoitusliikkeissä kävi 7,01 miljoonaa henkeä vuonna 2009. Heistä 3,18 miljoonaa tuli ulkomailta. Liikkeissä vietettiin 18,29 miljoonaa yötä. Ulkomaalaisten yöpymisiä oli 9,03 miljoonaa. Unkariin tehtiin 40,62 miljoonaa vierailua ulkomailta vuonna 2009. Ulkomaalaiset käyttivät maassa 4,28 miljardia euroa. Päivävierailijoiden määrä oli 31,57 miljoonaa ja menot 1,26 miljardia euroa. Yli neljä yötä yöpyneiden määrä oli 4,70 miljoonaa.
Unkarin maaraportti 23 (24) Rahoitus- ja vakuutustoiminta Tapakulttuuri Unkarin rahoitusvalvontaviranomaisen listalla oli 30 pankkia ja seitsemän erityisluottolaitosta 26.5.2010. Osakeyhtiömuotoisten luottolaitosten tase oli 29 035,08 miljardia forinttia vuoden 2009 lopussa. Taseen osuus bruttokansantuotteesta on selvästi pienempi kuin Länsi-Euroopassa. Otto- ja antolainauksen kasvulle on paljon tilaa. Vakuutusyhtiöiden vakuutusmyynnin arvo oli 930,92 miljardia forinttia (3,7 miljardia euroa) vuonna 2007. Henkivakuutuksia myytiin 511,09 miljardin ja muita vakuutuksia 419,82 miljardin forintin arvosta. Suurimmat vakuutusyhtiöt ovat Allianz Hungaria ja Generali Providencia. Budapestin arvopaperipörssi aloitti toimintansa vuonna 1990. Vuonna 2009 pörssin virallisten käteismarkkinoiden liikevaihto oli 19,68 miljardia euroa, josta osakevaihdon arvo oli 18,46 miljardia euroa. Liikevaihto laski yli 3 miljardia euroa vuodesta 2008. Vuoden 2009 aikana tehtiin 3,48 miljoonaa transaktiota, joissa vaihdettiin yhteensä 2,75 miljardia arvopaperia. Pörssissä vaihdettavien unkarilaisten osakkeiden markkina-arvo oli 20,89 miljardia euroa 31.12.2009. Markkina-arvo nousi 7,56 miljardia euroa vuoden 2009 aikana. Sosialismin jäljiltä virkamiehillä on vielä melko paljon vaikutusta liiketoimintaan. Alemman tason virkamiehillä on paljon harkintavaltaa, mikä epäyhtenäistää liiketoiminnan harjoittamista. Lahjontaa ilmenee enemmän kuin Suomessa mutta vähemmän kuin IVY-maissa. Liikeneuvotteluihin on hyvä valmistautua huolellisesti, sillä unkarilaiset ovat taitavia neuvottelijoita. Monet vanhemman sukupolven edustajat osaavat saksaa, nuoremmat osaavat paremmin englantia. Tulkkia on kuitenkin hyvä käyttää tärkeissä liikeneuvotteluissa. Unkarilaiset arvostavat hyvää ruokaa, juomaa ja henkevää seuraa. Aterioilla on hyvä keskustella työn ohella muistakin asioista. Kannattaa esim. tutustua maan historiaan. Unkari oli ensimmäisen maailmansodan loppuun asti osa Itävalta- Unkarin keisarikuntaa, eurooppalaista suurvaltaa. Toisaalta on syytä välttää keskustelua maailmansodista tai vuoden 1956 kansannoususta. Unkari on maantieteellisesti ja historiallisesti osa Keski-Eurooppaa, joten paikalliset odottavat ulkomaalaisten kutsuvan heitä keskieurooppalaisiksi. Unkarilaiset tuntevat yleisesti kielisukulaisuuden suomen kanssa ja arvostavat Suomea ja sen puhdasta luontoa. Suomalaisia kutsutaan poikkeuksellisesti myös koteihin vierailulle. Vierailukutsuja varten on hyvä varata lahjaesineitä.
Unkarin maaraportti 24 (24) Linkkejä http://www.bse.hu/ (Budapest Stock Exchange) http://www.budapestsun.com/ (Budapest Sun -sanomalehti) http://portal.ksh.hu/portal/page?_pageid=38,119919&_dad=portal&_schema=porta L (keskustilastovirasto) http://english.mnb.hu/engine.aspx?page=mnben (keskuspankki) http://www2.pm.gov.hu/web/home.nsf/frames/english (valtiovarainministeriö) http://www.mnvzrt.hu/en/ (Valtion holding-yhtiö, joka vastaa yksityistämisestä) http://www.nfgm.gov.hu/en (Kansallisen kehityksen ja talouden ministeriö) http://www.khem.gov.hu/en (Liikenne-, tietoliikenne- ja energiaministeriö) Finpron vientikeskuksen yhteystiedot: Finpro Central and South East Europe, Finland Trade Center. Kelenhegyi ut 16/A, H-1118 BUDAPEST, HUNGARY. Puhelin: +36 1 209 9780, telefaksi: +36 1 385 1340. Sähköposti: budapest(a)finpro.fi. Vientikeskuksen päällikkö on Kari Vähäkangas. kari.vahakangas(a)finpro.fi