A U R I N K O K I V I

VANTAAN KAUPUNGIN TILAKESKUS Hankepalvelut, hankevalmistelu A U R I N K O K I V I UUDISRAKENNUS HANKESUUNNITELMA 23.3.2012 1. VAIHEEN PÄIVITETTY TAVOITEHINTA 10.4.2012 1. VAIHEEN PÄIVITETTY ALUSTAVA VUOKRAKUSTANNUSLASKELMA 12.4.2012 1. VAIHEEN PÄIVITETTY ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA 12.4.2012 kuva: ehdotus Marja-Vantaan palveluarkkitehtuurikilpailun lasten sarjasta MONIKÄYTTÖINEN PALVELURAKENNUS PÄÄKÄYTTÄJÄT: KOULU JA PÄIVÄKOTI ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLA MUSIIKKIOPISTO JA KUVATAIDEKOULU

AURINKOKIVI, HANKESUUNNITELMA 23.3.2012 s. 2 (14) SISÄLLYSLUETTELO: 1 JOHDANTO...3 2 TARVESELVITYS...3 2.1 Tarveselvitys...3 2.2 Toiminnan kuvaus, väestö- ja oppilasennusteet...4 2.3 Arvioidut henkilömäärät...6 3 PALVELUKONSEPTI JA TILAOHJELMA...6 3.1 Palvelukonsepti ja tilaohjelma...6 4 RAKENNUKSELLE JA TILOILLE ASETETTAVAT VAATIMUKSET...7 4.1 Yleiset vaatimukset...7 4.2 Tilakohtaiset vaatimukset...7 4.3 Kaupunkikuvalliset tavoitteet...8 4.4 Rakenteille ja rakennusosille asetettavat vaatimukset...8 4.5 Energiatehokkuus...8 4.6 Yleiset talotekniset vaatimukset ja jätehuolto...9 4.7 LVIA-selostus...9 4.8 Sähköselostus...9 4.9 Väestönsuoja...9 4.10 Työturvallisuus...10 4.11 Piha...10 5 SELVITYS RAKENNUSPAIKASTA...11 5.1 Tontti ja asemakaava...11 5.2 Maaperätiedot...11 5.3 Rakennuspaikasta aiheutuvat erityisvaatimukset...12 6 HANKEAIKATAULU JA VAIHEISTUS...12 7 RISKIT...12 8 KUSTANNUKSET JA RAHOITUS...12 9 HANKESUUNNITTELUTYÖRYHMÄ JA KUULLUT ASIANTUNTIJAT...14 LIITTEET 1. Sijaintikartta 2. Monikäyttöiset ja muunneltavat tilat 3. Huonetilaohjelma 4. Tilakohtaiset vaatimukset 5. Tilojen yhteyskaavio 6. Rakennustapaselostus 7. Rakenteita koskevat erityisvaatimukset 8. Viherkaton suunnitteluohjeet 9. Keittiön laiteluettelo 10. Energiataloudellinen rakentaminen, suunnitteluohje 11. LVIA-työt 12. Sähköselostus 13. Alustava asemakaavakartta ja kantakartta 14. Alustavat perustamisolosuhteet 15. Tavoitehinta, 1-2 vaihe 16. Alustava vuokrakustannuslaskelma, 1-2 vaihe 17. Elinkaarikustannuslaskelma, 1-2 vaihe 18. Hankesuunnitteluvaiheen yhteyshenkilöt Vantaan kaupungin tilakeskus Kielotie 13 01300 Vantaa

AURINKOKIVI, HANKESUUNNITELMA 23.3.2012 s. 3 (14) 1 JOHDANTO Hankkeen nimi on AURINKOKIVI. Aurinkokivi on monialainen palvelurakennus, jonka tilojen pääkäyttäjinä tulevat olemaan koulu ja päiväkoti sekä äitiys- ja lastenneuvola. Lisäksi tiloissa tulee toimimaan musiikkiopisto ja kuvataidekoulu. Hankkeen sijaintipaikka on Marja-Vantaan uuden kaupunginosan keskustaalueella lähellä tulevaa Kivistön asemaa. Hankkeen lähtökohtana on alueen asukkaita monipuolisesti palveleva, yhteiskäyttöön sopiva, muuntojoustava ja uudet oppimismetodit mahdollistava rakennus. Tarkoituksena on, että rakennuksen tiloja käytetään joustavasti ja tehokkaasti eri toimialojen sekä asukkaiden tarpeiden mukaan. Tavoitteiden toteuttamiseksi rakennukselle laaditaan palvelukonsepti, jossa määritellään rakennuksen hallintoa sekä tilojen yhteiskäyttöä, muutoksia, huoltoa ja oheispalveluiden hankintaa koskeva malli. Palvelukonseptityöryhmään ja -ohjausryhmään kuuluu edustajat sivistystoimesta, sosiaali- ja terveystoimesta, vapaa-ajan ja asukaspalveluista sekä tilakeskuksesta. Taloussuunnitelmassa 2012-2015 on varattu määräraha Aurinkokiven koulu- ja päiväkoti sekä äitiys- ja lastenneuvola-hankkeelle vuosille 2015-2016. Koulun 2. vaiheelle on taloussuunnitelmassa määrärahavaraus vuosille 2020-2021. Taiteen perusopetuksen määrärahavaraus on toistaiseksi liitetty Kanniston koulun 2. vaiheeseen, mutta sitä tullaan esittämään siirrettäväksi Aurinkokivihankkeeseen. Nuorisopalveluiden linjauksen mukaan alueella tarvittavat nuorisotilat järjestetään ensisijaisesti muualla kuin Aurinkokivessä. Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan keskeisiä yhteistoimintatiloja sekä nuoria perheitä ja pieniä lapsia palvelevia tiloja. Toisessa vaiheessa toteutetaan yläkouluikäisiä lapsia ja aikuisten harrastustoimintaa palvelevia tiloja. Toisen vaiheen laajuutta on mahdollisuus päivittää myöhemmin, mikäli on löydettävissä synergiaetuja muun alueelle tulevan toimitilarakentamisen kanssa. Rakennuksesta järjestetään suunnittelukilpailu kesällä 2012. Kilpailussa etsitään luonnostason ratkaisumalleja kummankin vaiheen toteutukseen sekä tontin käyttöön. Liite 1: Sijaintikartta 2 TARVESELVITYS 2.1 Tarveselvitys Hankkeen 18.11.2011 -päivätty tarveselvitys on hyväksytty opetuslautakunnassa 29.11.2011, sosiaali- ja terveyslautakunnassa sekä vapaa-ajan ja asukaspalveluiden lautakunnassa 13.12.2011 ja tilakeskuksen lautakunnassa 9.1.2012. Tarveselvitys on laadittu toimialakohtaisten tilatarpeiden mukaan. Tarveselvityksessä kuitenkin todettiin, että laadittava palvelukonsepti voi vaikuttaa hankkeen tilaohjelmaan, joka päivitetään hankesuunnitteluvaiheessa. Vantaan kaupungin tilakeskus Kielotie 13 01300 Vantaa

AURINKOKIVI, HANKESUUNNITELMA 23.3.2012 s. 4 (14) 2.2 Toiminnan kuvaus, väestö- ja oppilasennusteet Tilankäytössä ja toiminnassa pyritään toimijoiden väliseen synergiaan. Perusopetuksen, vahaiskasvatuksen, taiteen perusopetuksen ja äitiys- ja lastenneuvolan perustoiminta ja tilatarpeet ovat kuitenkin tarveselvityksessä esitetyn mukaisia. Toiminnan kuvaus, ks Aurinkokivi, tarveselvitys 18.11.2011. Oppilasennuste ja vertailu alueen koulujen kapasiteettiin: alakoulut 625 656 733 757 790 818 885 927 968 1008 1058 402-31 yläkoulut 453 554 550 577 564 609 634 691 724 760 784 230-101 yhteensä 1078 1210 1283 1335 1355 1426 1519 1619 1692 1768 1842 632-132 2010 1251 1311 1307 1355 1419 1512 1570 1635 1707 1763 512 Seutula 8.8.2011 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 1 lk 23 25 22 24 28 27 27 23 29 27 26 2 lk 23 27 26 23 24 28 28 28 24 30 27 3 lk 29 29 28 26 23 24 29 28 28 24 30 4 lk 28 30 29 28 26 23 24 29 28 28 24 5 lk 30 24 30 29 28 27 24 24 29 29 29 6 lk 25 27 24 30 30 28 27 24 24 29 29 yhteensä 158 163 159 160 159 158 160 156 163 168 166 Kivistö/Aurinkokivi/Keimolanmäki (alakoulu: 2009 alkaen ei uutta 1lk:aa Vantaankoskelle, oppilaat Kivistöön, "Asemanseudun" 1. vaihe 2015 ja 2. vaihe 2019, Keimolanmäen koulu 2019) 8.8.2011 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 1 lk 41 54 72 57 57 58 80 80 85 83 90 2 lk 37 40 47 59 50 49 51 70 69 73 71 3 lk 30 53 51 57 75 63 65 66 88 88 92 4 lk 28 24 41 37 43 53 48 46 48 65 63 5 lk 11 45 38 58 57 66 87 74 76 77 99 6 lk 43 19 39 32 53 51 59 74 67 66 68 190 234 288 302 335 340 390 411 432 451 483 Kannisto 8.8.2011 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 1 lk 69 41 49 50 44 46 56 53 62 60 64 2 lk 56 45 51 62 59 57 58 70 68 78 76 3 lk 40 41 39 42 49 52 47 50 57 55 64 4 lk 33 41 56 54 58 75 72 71 73 85 84 5 lk 35 28 32 40 37 41 48 52 47 49 57 6 lk 0 27 38 38 48 48 54 65 65 62 64 233 224 264 285 296 319 334 360 372 389 409 KIVISTÖ / AURINKOKIVI / KEIMOLANMÄKI JA KANNISTO, ALAKOULULAISIA YHTEENSÄ: 8.8.2011 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 423 458 552 587 631 659 724 771 805 840 892 Vantaan kaupungin tilakeskus Kielotie 13 01300 Vantaa

AURINKOKIVI, HANKESUUNNITELMA 23.3.2012 s. 5 (14) LASKENNALLINEN KAPASITEETTI: KIVISTÖ 250 250 250 250 250 KANNISTO 300 300 300 300 300 300 300 300 300 300 300 300 AURINKO- KIVI 450 450 450 450 450 450 450 KANNSITON 2. V 150 150 150 150 AURINKO- KIVI 2.V KEIMO- LANMÄKI 225 YHTEENSÄ: 550 550 550 550 550 750 750 750 900 900 900 1125 Kapasiteetti - oppilaat 92-2 -37-81 -109 26-21 -55 60 8 Yhteenveto: Alakoululaisten määrä on 31 oppilasta ennustetta alempi. Kasvua vuoteen 2020 on 400 oppilaalla. Vuoden 2011 ennusteen mukaan oppilasmäärän kasvu on noin 100 oppilasta korkeampi 2010 ennusteeseen. Vuodet 2014 ja 2015 ovat vaikeimmat. Silloin oppilaita on n.100 kapasiteettia enemmän. Voidaan vielä hoitaa täyttämällä Seutulan koulu ja Kanniston koulu maksimiinsa. Vantaankoskelle mahtunee enimmillään noin 700 yläkoululaista. Väestöennuste, päivähoitoikäiset lapset: PÄIVÄHOITOIKÄISET(10kk-6v.) KIVISTÖN SUURALUEELLA 23.1.2012 Väestöennuste 2011-2021 (kesä 2011) 1 Kivistön suuralue 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 0 119 107 114 112 119 140 168 192 217 238 247 10-kk 20 18 19 19 20 23 28 32 36 40 41 1 110 130 119 120 124 140 163 191 212 236 258 2 130 121 141 125 131 143 160 184 210 230 253 3 109 140 131 147 135 147 159 177 199 224 243 4 118 121 152 139 157 150 162 176 192 214 238 5 124 125 128 155 144 166 159 172 184 200 221 6 140 129 130 130 158 150 172 167 179 190 205 0-6-vuotiaat 850 873 915 930 968 1036 1144 1259 1394 1531 1666 10kk-6-vuotiaat 751 783 820 837 869 919 1004 1099 1213 1333 1461 Väestöennuste, väliennuste tammikuu 2012 0 119 107 114 112 126 155 180 207 230 245 249 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 10kk- 20 18 19 19 21 26 30 35 38 41 42 1-2 240 250 259 246 268 306 352 410 449 485 525 3-5 351 386 411 442 446 492 516 567 620 677 738 6 140 129 130 130 160 157 181 178 191 202 217 10kk-6v. 751 783 819 837 895 981 1079 1190 1298 1405 1522 Muutos / kasvua 26 62 75 91 85 72 61 Vantaan kaupungin tilakeskus Kielotie 13 01300 Vantaa

AURINKOKIVI, HANKESUUNNITELMA 23.3.2012 s. 6 (14) 2.3 Arvioidut henkilömäärät lapset henkilök. asiakkaat 3½-srj alakoulu 525 68 noin, (n. puolet koulun kokoaikaisia opettajia) 5½-srj yläkoulu 410 54 noin, (n. puolet koulun kokoaikaisia opettajia) erityisopetus 75, sisältyy ala- ja yläk. oppilasmääriin päiväkoti 5x21 paikkaa 100 21 johtaja, kasvattajat, tilap.,opiskelijat avoin päiväkoti (kuudes pk-ryhmä) 45 3 kasvattajat (lapset 40-50) laitoshuolto ja keittiö 5+ pk, koulu neuvola 20 14 50 aikuisia yhtä aikaa, lisäksi lapset. Max 70 hlöä musiikkiopisto 2 25 lapsia max 15, 2 opettajaa ja joskus 10 vanhempaa kuvataidekoulu 1 14 henkilöt yhtä aikaa, kokonaisasiakasmäärä suurempi YHT. 1100 163 89 3 PALVELUKONSEPTI JA TILAOHJELMA 3.1 Palvelukonsepti ja tilaohjelma Palvelukonseptityö käynnistyi joulukuussa 2011 ja työn ensimmäinen vaihe esiteltiin ohjausryhmälle 8.2.2012. Ensimmäinen vaihe sisälsi tarkastelun hallintomallivaihtoehdoista sekä tilojen yhteiskäyttötarkastelun siltä osin, kuin sillä on vaikutusta hankesuunnitelmaan. Tiloja koskevan osan tiivistelmä "Monikäyttöiset ja muunneltavat tilat" on tämän hankesuunnitelman liitteenä. Palvelukonseptityötä jatketaan ensimmäisen vaiheen pohjalta. Hankesuunnitelman tilaohjelma on laadittu tilojen yhteiskäytön näkökulmasta palvelukonseptin lähtökohtien mukaisesti. Tilaohjelma poikkeaa tarveselvityksen tilaohjelmasta jaottelultaan sekä ensimmäisen ja toisen vaiheen laajuudelta siten, että ensimmäinen vaiheen hyötyala on pienentynyt ja toisen kasvanut. Yhteiskäytöllä on saavutettu jonkin verran tilasäästöä, mutta toisaalta tilojen monikäyttöisyys on vaatinut lisäyksiä mm. varastotiloihin. Kokonaishyötyala on lähes sama kuin tarveselvityksen tilaohjelmassa, mutta tilaohjelma mahdollistaa tilojen käyttöasteen nostamisen. Tilaohjelmassa on myös pyritty siihen, että Aurinkokiven tarjoamat palvelut olisivat jo ensimmäisessä rakennusvaiheessa mahdollisimman monipuolisia täydentyen ja laajentuen jälkimmäisen rakennusvaiheen myötä. Lisäksi rakennus pyritään suunnittelemaan siten, että tiloja olisi helppo käyttää asukas- ja yhdistystoimintaan sekä yksityistilaisuuksiin ja että tilojen käyttöaste olisi korkea. Liite 2: Monikäyttöiset ja muunneltavat tilat Liite 3: Huonetilaohjelma Liite 4: Tilakohtaiset vaatimukset Vantaan kaupungin tilakeskus Kielotie 13 01300 Vantaa

AURINKOKIVI, HANKESUUNNITELMA 23.3.2012 s. 7 (14) 4 RAKENNUKSELLE JA TILOILLE ASETETTAVAT VAATIMUKSET 4.1 Yleiset vaatimukset Rakennuksen ja tilojen tulee täyttää yleiset Vantaan koulu- päiväkoti- ja äitiysja lastenneuvolatiloihin liittyvät vaatimukset. Vaatimukset on esitetty Vantaan suunnitteluohjeissa ja koulu-, päiväkoti- ja neuvolatilojen huonekorteissa. Aurinkokiven tärkeimpiä ominaisuuksia on sen käytettävyys toimivina, monikäyttöisinä ja muuntojoustavina tiloina, joissa on oleellista myös tilaryhmien väliset yhteydet. Ominaisuuksilla on vaikutusta paitsi tilasuunnitteluun, myös talotekniikan vaatimuksiin. Keskeisten yhteiskäyttötilojen tulee olla paitsi rakennuksen pääkäyttäjien, myös muiden asukkaiden helposti saavutettavissa eri vuorokaudenaikoina ja myös viikonloppuisin. Perusopetus-, päiväkoti- ja neuvolatilat ratkaistaan esim. moduuliperiaatteella, joka mahdollistaa tilojen muunneltavuuden vuosien mittaan eri käyttötarkoituksiin. Rakennus voi olla 1-3 kerroksinen. Varaudutaan 2-3 (molemmat rakennusvaiheet) inva- /ns. finnlava-mitoitetun hissin rakentamiseen. Ensimmäisessä rakennusvaiheessa toteutetaan tilaryhmät YDIN ja ITU ja toisessa vaiheessa tilaryhmät KASVU ja KUKOISTUS. Molempien rakennusvaiheiden suunnitteluratkaisut esitetään luonnostasolla suunnittelukilpailussa. Kilpailun ratkeamisen jälkeen suunnittelu jatkuu ensimmäisen rakennusvaiheen osalta. Toisen rakennusvaiheen tilat suunnitellaan myöhemmin. Varsinkin KU- KOISTUS -ryhmän suunnittelussa on varauduttava mahdollisiin tilaohjelmamuutoksiin, kun alueelle rakentuvia toimitiloja tarkastellaan tulevaisuudessa kokonaisuutena. Rakennus ja sen piha-alueet toteuttavat ilmiökeskeistä pedagogiikkaa. Myös taide on mukana oppimisessa, mitä tukee musiikkiopiston ja kuvataidekoulun kanssa tehtävä yhteistyö rakennuksessa. Sisätiloihin suunnitellaan näyttelypintoja ja tila lasten taideprojektille. Ilmiökeskeinen opetus ja taide näkyvät materiaalivalintoina harkituissa kohdissa. Pintamateriaalit vastaavat kuitenkin pääosaltaan Vantaan kaupungin toimitilojen yleistä tasoa. Ilmiökeskeistä oppimistapaa ja lasten taideprojektia on selostettu Aurinkokiven pedagogisessa suunnitelmassa. Liite 5: Tilojen yhteyskaavio 4.2 Tilakohtaiset vaatimukset Tilakohtaiset vaatimukset on esitetty tämän hankesuunnitelman liitteessä ja huonetilaohjelmassa. Tilojen käyttötapaa pedagogisia tavoitteita on kuvattu erillisessä Aurinkokiven pedagogisessa suunnitelmassa. Vantaan kaupungin tilakeskus Kielotie 13 01300 Vantaa

AURINKOKIVI, HANKESUUNNITELMA 23.3.2012 s. 8 (14) 4.3 Kaupunkikuvalliset tavoitteet Vuonna 2008 järjestettiin kansainvälinen kutsukilpailu Marja-Vantaan alueen suunnittelusta. Alueen asemakaavatyö pohjaa voittaneeseen ehdotukseen "A Fruit called Wanda" (arkkit. toimisto Harris&Kijsik työryhmineen). Marja- Vantaan alueen vision mukaisena tavoitteena on kotikaupunki, taidekaupunki ja kestävä kaupunki. Taidekaupungin tavoitteena on visuaalisesti erinäköinen kaupunki, jossa käytetään monipuolisesti värejä ja taidetta rakennusten arkkitehtuurissa ja ympäristörakentamisessa. Aurinkokiven osalta kotikaupunki-ajatus toteutuu rakennuksen palveluperiaatteessa, joka tarkoittaa kutsuvaa ja kansalaisia monipuolisesti palvelevaa yhteiskäyttöistä ja yhteisöllisyyttä tukevaa rakennusta. Taidekaupunki-teema toteutetaan rakennus- ja pihasuunnittelussa erityisesti materiaali- ja värivalintoina ja julkisivusommittelussa. Asemakaavamääräysten mukaan kaupunkikuvan ja viihtyisyyden vaatimukset tulee täyttää rakentamalla vaihtelevia kaupunkitiloja. Kestävä kaupunki tarkoittaa energiataloudellista massoittelua, rakennuksen muuntojoustavuutta, kestäviä materiaaleja ja energiatehokkaita ja energiaa säästäviä rakennus- ja taloteknisiä ratkaisuja. 4.4 Rakenteille ja rakennusosille asetettavat vaatimukset Rakennus suunnitellaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti energiatehokkaaksi ja muuntojoustavaksi vaikeasti huollettavia rakennusosia ja materiaaleja välttäen. Musiikkipainotteisen koulun akustiset vaatimukset ja toisaalta tilojen muunneltavuus siirtoseinineen edellyttävät huolellista akustiikkasuunnittelua ja toteutusta (myös taloteknisten ratkaisujen ja läpivientien osalta). Asemakaavassa määrätään osa kattopinta-alasta viherkatoksi. Viherkatto toteutetaan pääosin maksaruohokattona käyttäen tutkittuja ja toimivaksi todettuja järjestelmiä, jotka sisältävät tarvittavat vedenpoisto- ja eristekerrokset. Viherkaton paikaksi suositaan niitä kattopintoja, jotka näkyvät ylemmistä kerroksista (ilmiökeskeinen oppiminen) sekä pihavarastoja ja -katoksia. Ks. liite 6: Rakennustapaselostus Ks. liite 7: Rakenteita koskevat erityisvaatimukset Ks. liite 8: Viherkaton suunnitteluohjeet Ks. liite 9: Keittiön laiteluettelo 4.5 Energiatehokkuus Noudatetaan rakennuksen lupavaiheessa voimassa olevia rakentamismääräyksiä sekä kaupungin tilakeskuksen energiataloudellista rakentamista koskevaa suunnitteluohjetta, jossa on esitetty ohjeita arkkitehtisuunnittelun, rakennesuunnittelun ja taloteknisen suunnittelun osalta. Ohjeen mukaan uudisrakennuksen E-luvun tavoitearvo oppilaitoksissa ja päiväkodeissa on max. 140 kwh/m2. Kattoikkunoita ei sallita ilman painavia perusteluja. Vantaan kaupungin tilakeskus Kielotie 13 01300 Vantaa

AURINKOKIVI, HANKESUUNNITELMA 23.3.2012 s. 9 (14) Ks. liite 10: Energiataloudellinen rakentaminen, suunnitteluohje 4.6 Yleiset talotekniset vaatimukset ja jätehuolto Rakennuksen monikäyttöisyys asettaa erityisvaatimuksia turvatekniikalle ja kulunvalvonnalle. Isot yleisö- ja esiintymistilaisuudet asettavat vaatimuksia näyttämötekniikalle ja kuvan- ja äänentoistolle. Rakennuksen muuntojoustotavoitteet edellyttävät moduuliajattelua myös talotekniikan osalta sekä normaalia suurempia runkokanavia, mikä puolestaan edellyttää riittävää kerroskorkeutta. Talon tekniset tilat tulisi sijoittaa keskeisesti. Kaavamääräysten mukaan aurinkopaneeleita, tuulimyllyjä ja energiaa tuottavia ratkaisuja tulee suosia. Rakennuksen 1. vaiheessa on kustannusvaraus aurinkopaneelien rakentamiselle. Hulevedet tulee asemakaavan mukaisesti käsitellä ensisijaisesti korttelialueella. Hulevesien viivytystä ja imeytymistä tulee edesauttaa piha-alueiden materiaalivalinnoilla Jätehuoneen/järjestelmän tulee mahdollistaa jätteiden lajittelu ja mahdollisuus syväkeräysastiajärjestelmään. Keittiön jätehuolto mitoitetaan 2. vaiheen ruokailijamäärän mukaan. Lisäksi on varauduttava alueelliseen imuputkijärjestelmään, jonka toteutumisesta ei toistaiseksi ole päätöstä. 4.7 LVIA-selostus Ks. liite 11 LVIA-työt 4.8 Sähköselostus Ks. liite 12: Sähköselostus 4.9 Väestönsuoja Pelastusviranomaisten antaman ohjeen mukaan väestönsuojan mitoitusperusteena koulu- päiväkoti- ym. vastaavissa rakennuksissa on lähinnä henkilömäärän mukainen (asetus väestönsuojista 408/2011) mitoitus. Pelastuslain 75 :ssä säädetään väestönsuojan rakentamista koskevista helpotuksista ja poikkeuksista. Lainkohdan perusteluissa mainitaan, että tavanomaista huomattavampina rakennuskustannuksina voitaisiin pitää sitä, että väestönsuojan kustannukset muodostavat yli 4% rakentamisen kokonaiskustannuksista. Ensimmäisen rakennusvaiheen teoreettinen väestönsuojatarve kustannusten kohtuullistamisperiaatteen mukaan on 330 m2 väestönsuojan suoja-alaa, mikä vastaa n. 4% hankkeen 1. vaiheen bruttoalasta ja bruttoalaan korreloivista investointikustannuksista. Lopullinen suojan koko ja tyyppi määritellään tarkemmin rakennusluvan yhteydessä. Toisen vaiheen teoreettinen väestönsuojatarve on n. 210 m2 väestönsuojan suoja-alaa. Väestönsuoja sisällytetään huonetilaohjelmaan. Rauhanaikainen käyttö voi olla esim. varasto- tai sosiaalitilaa. Vantaan kaupungin tilakeskus Kielotie 13 01300 Vantaa

AURINKOKIVI, HANKESUUNNITELMA 23.3.2012 s. 10 (14) 4.10 Työturvallisuus Rakennushankkeessa kaikki osapuolet noudattavat työturvallisuuslain 738/2002 velvoitteita. Hankkeen projektipäällikkö toimii työturvallisuuskoordinaattorina. Laaditaan turvallisuusasiakirja, johon kerätään rakennuspaikan vaaratekijät. Työturvallisuus otetaan huomioon kaikessa suunnittelussa. 4.11 Piha Piha-alueiden tulee liittyä luontevasti sekä rakennukseen että ympäröiviin puisto- ja katualueisiin. Tontille rakennetaan välituntipiha ja päiväkotipihat leikkivälineineen ja varusteineen. Päiväkodin pihat aidataan. Pihan tulee osaltaan tukea ilmiökeskeistä opetusta (luonnonilmiöiden tutkiminen) ja sen tulee olla aktivoiva ja mielikuvitusta ruokkiva. Hyväkuntoista puustoa tulee säilyttää mahdollisuuksien mukaan. Suunnitteluratkaisusta riippuen voidaan rakentaa myös keskeisimpiin yhteiskäyttötiloihin (esim. ruokalatiloihin) liittyviä muita ulkooleskelupaikkoja. Taiteen tulee näkyä myös pihatiloissa suunnitteluratkaisuina ja materiaalivalintoina. Tontille rakennetaan päiväkodin varastot (8m2 /2 ryhmää) ja sadekatokset (6m2 /ryhmä) sekä jätetilat ja keittiön rullakkovarastot. Polkupyöräpaikkoja varataan tontille pyöräilykaupunginosan tavoitteiden mukaisesti 450 kpl, noin joka toiselle 3-9 luokan oppilaalle. Puolet paikoista katetaan ja ne rakennetaan kahdessa vaiheessa kuten rakennuskin. AIDATUT JA VARUSTELLUT PIHA-ALUEET m2 päiväkoti 2000 avoin päiväkoti 800 koulu 935 oppilasta 9350 YHT 12150 Tontille rakennetaan huoltopiha. Lisäksi satunnainen huoltoyhteys tontille sallitaan Timanttikiteen puiston läpi. Saattoliikenteen n. 40 paikasta puolet rakennetaan tontille ja puolet viereiselle torialueelle. Henkilökunnan pysäköinti järjestetään läheisessä pysäköintitalossa. Tontilla tulee kuitenkin varautua tilapäiseen pysäköintialueeseen, jos pysäköintitalon rakentaminen viivästyy. PYSÄKÖINTIPAIKAT Tontilla ja torialueella kpl koulun saattoliikenne pääasiassa voi käyttää päiväkodin paikkoja päiväkodin saattoliikenne 15 eri aikaan päiväkodin ja avoimen pk:n asiakkaat neuvolan asiakkaat 4 musiikkiopiston saattoliikenne 10 erityisesti iltapäivä- ja ilta-aikaan kuvataidekoulun saattoliikenne 6 klo 14-17 inva-paikat 2 YHT. 37 Vantaan kaupungin tilakeskus Kielotie 13 01300 Vantaa

AURINKOKIVI, HANKESUUNNITELMA 23.3.2012 s. 11 (14) P-talossa koulun henkilökunta 60 päiväkodin henkilökunta 13 neuvolan henkilökunta 15 musiikkiopiston henkilökunta 1 kuvataidekoulun henkilökunta 1 YHT. 90 5 SELVITYS RAKENNUSPAIKASTA 5.1 Tontti ja asemakaava Rakennuspaikka on Kivistössä Marja-Vantaan uuden kaupunginosan keskustaalueella. Rakennuspaikalle on valmisteilla asemakaavatyö. Asemakaava-alue sisältyy asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnokseen nro 230600, jonka kaupunginhallitus on hyväksynyt jatkosuunnittelua varten 11.4.2011. Aurinkokiven rakennuspaikkaa koskeva asemakaavaehdotus 231200 on hallinnollisessa käsittelyssä keväällä 2012, jonka jälkeen kaavamääräykset täsmentyvät. Alueella on voimassa oleva osayleiskaava. Asemakaavaehdotuksen mukaan tontille saa rakentaa 15 000 kem2 korkeintaan kolmeen kerrokseen. Rakennus on rakennettava kiinni Ruusukvartsinkatuun. Tontin lävistää ohjeellinen ulkoilureitti Timanttikiteenpuistosta Aurinkokivenpiha -nimiselle torialueelle. Tontin koko on noin 22 000 m2. Koko täsmentyy, kun asemakaava valmistuu ja tontti mitataan. Tontti rajautuu kaakkoissivultaan Ruusukvartsinkatu-nimiseen bulevardiin, lounaissivultaan asuntokortteleihin ja Ruusukvartsinpiha-nimiseen aukioon sekä luoteis- ja koillissivuiltaan puistoalueisiin. Tontin koillispuolelle rakennettavasta Timanttikiteenpuistosta on suunniteltu tulevan erityisesti kouluikäisille suunnattu toiminnallinen puistoalue. Luoteispuolinen Lipunkantajanpuisto erottaa Marja-Vantaan keskusta-alueen Kivistön pientaloalueesta. Puisto toimii alueellisena kevyen liikenteen väylänä pyörä- ja latureitteineen. Aurinkokiven koulun ulkoliikuntapaikkana toimii Lipunkantajan puistoon rakennettava urheilukenttä vajaan 100 metrin päähän tontista. Liite 13: Alustava asemakaavakartta ja kantakartta 5.2 Maaperätiedot Maalajikartan mukaan tontti sijoittuu moreeni-, savi- ja silttialueille. Alustavan perustamistapalausunnon mukaan rakennus voidaan todennäköisesti perustaa maanvaraisesti alapuolisen tiiviin kitkamaan varaan. Mikäli rakennuspaikkakohtaisissa pohjatutkimuksissa suunnitteluvaiheessa hienojakoinen kerrostuma osoittautuu oletettua paksummaksi, rakennus voidaan joiltain osin joutua paaluttamaan. Maaperän radonaktiivisuus ja pohjaveden pinnan sijainti tulee selvittää. Vantaan kaupungin tilakeskus Kielotie 13 01300 Vantaa

AURINKOKIVI, HANKESUUNNITELMA 23.3.2012 s. 12 (14) Liite 14: Alustavat perustamisolosuhteet 5.3 Rakennuspaikasta aiheutuvat erityisvaatimukset Marja-Vantaan keskusta-alueelle on laadittu meluselvitys (WSP 16.3.2010). Tontti sijaitsee lentomelualueella. Koulu-, päiväkoti- ja muiden vastaavien tilojen ulkoseinien ulkokuoren ääneneristävyyden L lento- ja liikennemelua vastaan on oltava vähintään 35 db. Ruusukvartsinkadun melutaso voi ylittää 55 db, joten leikkipihat on suojattava rakennusmassoilla tai sijoitettava riittävän kauas Ruusukvartsinkadusta. Rakennuksen tuloilman otto on suunniteltava siten, ettei liikenteestä pääse epäpuhtauksia sisäilmaan. Rakennussuunnittelun luonnosvaiheessa tulee kohteeseen teettää meluselvitys. 6 HANKEAIKATAULU JA VAIHEISTUS Hanke toteutetaan kahdessa vaiheessa. Luonnossuunnittelu tehdään kuitenkin karkealla tasolla koko hankkeesta tontinkäyttösuunnittelun ja toiminnallisuustarkastelun takia. Rakennuksen toiminnan suunnittelussa tavoitellaan kuntalaisille mahdollisimman monipuolisia palveluja jo alkuvaiheessa siten, että aluksi toiminta on pienimuotoisempaa ja monipuolistuu tilaketjutuksen avulla toisen rakennusvaiheen myötä. Hankkeen jakaminen useampaan vaiheeseen lisäisi muutostöiden määrää ja lisäksi häiritsisi rakennuksen toimintaa. Kaupungin taloussuunnitelman 2012-15 mukaan hankkeen ensimmäisen vaiheen investointivaraus on ajoitettu vuosille 2015-16 ja toinen vaihe 2020-21. Toimialat ovat kuitenkin väestöennusteen perusteella esittäneet, että ensimmäisen vaiheen tulisi valmistua jo vuonna 2015. Hankeaikataulu riippuu rahoituksen järjestymisestä. Ensimmäisen vaiheen rakentamisaika valmisteluineen on hankkeen koon perusteella 21 kk. Toisen vaiheen rakentamisessa otetaan huomioon Marja-Vantaan alueen muiden julkisten palveluiden toteutuminen. Hankesuunnitelmaa ja tilaohjelmaa päivitetään tarvittaessa toisen vaiheen osalta. 7 RISKIT Riskinä hankkeen toteutumiselle voidaan pitää taloustilanteesta johtuvaa rahoituksen viivästymistä. Suunnittelussa noudatetaan tiukkaa kustannusohjausta ja toteutettavaksi valitaan ehdotus, joka on toteutuskelpoinen sekä investointi- että elinkaarikustannustensa puolesta. Kustannustarkastelu tehdään ennen toteutettavan ehdotuksen valintaa. 8 KUSTANNUKSET JA RAHOITUS Vantaan taloussuunnitelman 2012-15 mukaiset esitykset hankkeelle 19,5 M toteutettavaksi kaupungin omina investointeina v. 2015-16 äitiys- ja lastenneuvola 2,0 M koulu 1. vaihe 14,1 M päiväkoti 3,4 M Vantaan kaupungin tilakeskus Kielotie 13 01300 Vantaa

AURINKOKIVI, HANKESUUNNITELMA 23.3.2012 s. 13 (14) 15,3 M toteutettavaksi kaupungin omina investointeina v. 2020-21 koulu 2.vaihe 12,7 M nuoriso- ja asukastilat 2,6 M Molemmat vaiheet yhteensä 34,8 M Taloussuunnitelmassa musiikkiopisto ja kuvataidekoulu on esitetty Kanniston koulun 2. rakentamisvaiheeseen: 2,1 M toteutettavaksi 2018-19. Hankkeen hyväksytyn tarveselvityksen kustannusennuste ja vertailu hankesuunnitelman tavoitehintaan Vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimiala totesi tarveselvitystyön aikana, että varaus taiteen perusopetuksen tilojen rakentamisesta olisi syytä siirtää Kanniston koulusta liikenteellisesti keskeisemmälle paikalle Aurinkokiveen. Nuorisopalvelut toisaalta haluaa toteuttaa tilatarpeensa muualla kuin Aurinkokivessä. Kanniston koulun yhteyteen on valmistunut nuorisotiloja v. 2011. Aurinkokivihankkeen tarveselvitys on hyväksytty vapaa-ajan ja asukaspalveluiden lautakunnassa 13.12.2011. Tarveselvityksen kustannusennuste oli 1.vaiheen osalta 21.7 M (alv 0%) ja 2.vaiheen osalta 11.6 M (alv 0%), yhteensä 33.3 M (alv 0%) Hankesuunnitteluvaiheessa tilaohjelmaa on muutettu kaupungin strategian ja palvelukonseptityön periaatteiden mukaisesti vastaamaan paremmin tilojen yhteiskäyttötavoitteita. Hankesuunnitelmalle laskettu tavoitehinta ks. liite. Tilojen monikäyttöisyys lisää varastotarvetta ja varustetasoa, mutta parantaa niiden käyttöastetta. Pysäköinnistä aiheutuvat kulut Tontille varataan n. 20 ja viereiselle torialueelle n. 10 saattoliikennepaikkaa. Henkilökunnan pysäköinti on tarkoitus toteuttaa lähikortteliin rakennettavaan pysäköintitaloon, mistä aiheutuvien kustannusten arvioidaan olevan n. 20 000- / paikka. Kaavamääräysten mukaan on rakennettava yksi autopaikka 200 kerrosneliömetriä kohden. Ensimmäisen rakennusvaiheen 8250 brm2 osalta henkilökunnan pysäköintipaikkoja tarvitaan kaavan mukaan vähintään 42 kpl ja toimialojen esittämän tarpeen mukaan n. 60 kpl. Parkkihallipaikkojen kustannusarvio on siten n. 840 000-1 200 000. Taidehankinnat Ydinkeskustan hyväksytyn asemakaavan muutosluonnoksen yhtenä tavoitteena on taiteen saaminen osaksi ympäristöä. Aurinkokivi-hankkeessa erillisiin taidehankintoihin varataan 150 000. Lisäksi tavoitellaan taiteen luontevaa mukanaoloa rakentamisessa suunnittelun keinoin, esim. väri- ja materiaalivalinnoilla julkisivuissa ja pihalla. Vantaan kaupungin tilakeskus Kielotie 13 01300 Vantaa

AURINKOKIVI, HANKESUUNNITELMA 23.3.2012 s. 14 (14) Toiminnan kulut Koulua voidaan kapasiteettinsa puolesta verrata lähinnä Ylästön kouluun. Ylästössä toiminnasta aiheutuvat menot ovat vuodessa 1,9 milj. (532 oppilasta). Toisaalta säästetään Kivistön koulun toiminnasta aiheutuvat menot 680 000 (190 oppilasta). Edellisen perusteella voidaan laskea, että toimintamenot oppilasta kohden ovat 3571-3578 Päiväkodin vuosittaiset henkilöstö- ja muut toimintakulut ovat noin 890 000. Neuvolan sekä oppilashuoltoryhmään kuuluvien toimialan työntekijöiden osalta arvioidut vuosittaiset käyttökustannukset ovat vuoden 2016 tasolla yhteensä 900 000 ilman pääoma- ja ylläpitokustannuksia (perhepalvelujen osuus 650 000 ja terveyspalvelujen 250 000 ). Elinkaarikustannukset Hankkeen elinkaarikustannuslaskelma on liitteenä. Elinkaarikustannukset lasketaan myös suunnittelukilpailun ehdotusten parhaimmistosta ja ne vaikuttavat osaltaan kilpailun voittajan valintaan. Ks. liite 15: Tavoitehintalaskelma Ks. liite 16: Alustava vuokrakustannuslaskelma Ks. liite 17: Elinkaarikustannuslaskelma 9 HANKESUUNNITTELUTYÖRYHMÄ JA KUULLUT ASIANTUNTIJAT Hankesuunnittelutyöhön osallistuneet ja siihen halutessaan vaikuttaneet henkilöt on lueteltu liitteenä olevassa hankesuunnitteluvaiheen yhteystietoluettelossa. Hankesuunnittelutyön kanssa rinnan on toiminut hanketta varten perustettu pedagoginen työryhmä sekä palvelukonseptityöryhmä, joissa tehdyt linjaukset ja esitykset ovat vaikuttaneet hankesuunnitelmaan ja päin vastoin. Koordinoijina ryhmien välillä ovat toimineet pedagogisen ryhmän vetäjä Virpi Lehmusvaara ja palvelukonseptityön ensimmäistä vaihetta vetänyt Ritva Tanner. Ks. liite 18: Hankesuunnitteluvaiheen yhteyshenkilöt Vantaan kaupungin tilakeskus Kielotie 13 01300 Vantaa

AURINKOKIVI LIITE 1

MONIKÄYTTÖISET JA MUUNNELTAVAT TILAT 20.3.2012 s. 1 (3) LIITE 2 PALVELUKONSEPTITYÖN 1. VAIHE TILATARKASTELUN OSALTA, TIIVISTELMÄ Palvelukonseptityö käynnistyi joulukuussa 2011 ja työn ensimmäinen vaihe esiteltiin ohjausryhmälle 8.2.2012. Ensimmäinen vaihe sisälsi tarkastelun hallintomallivaihtoehdoista sekä tilojen yhteiskäyttötarkastelun siltä osin, kuin sillä on vaikutusta hankesuunnitelmaan. Palvelukonseptityötä jatketaan ensimmäisen vaiheen pohjalta. Palvelukonseptityön aikana tilaohjelmaa muokattiin vastaamaan paremmin yhteiskäytön periaatteita. Perinteisestä käyttäjäkohtainen jaottelu muutettiin yhteiskäytön näkökulmasta toimintaan ja rakentamisen vaiheistukseen perustuvaksi. Tilaohjelmassa on myös pyritty siihen, että Aurinkokiven tarjoamat palvelut olisivat jo ensimmäisessä rakennusvaiheessa mahdollisimman monipuolisia täydentyen ja laajentuen jälkimmäisen rakennusvaiheen myötä. Lisäksi rakennus pyritään suunnittelemaan siten, että tiloja olisi helppo käyttää asukas- ja yhdistystoimintaan sekä yksityistilaisuuksiin ja että tilojen käyttöaste olisi korkea. Ensimmäisessä rakennusvaiheessa toteutetaan tilaryhmät YDIN ja ITU (sekä APU) ja toisessa vaiheessa KASVU ja KUKOISTUS. Kullekin tilaryhmälle sekä pihatiloille VEHREYS asetetaan alla esitettyjä tavoitteita. Yksityiskohtaisempia tilojen käyttöön liittyviä vaatimuksia on esitetty hankesuunnitelman huonetilaohjelmassa ja tilakohtaiset vaatimukset -liitteessä. 1 YDIN Rakennuksen sydän ja kansalaisten olohuone: näihin tiloihin ja niiden yhteyteen tehdään keskeiset yhteiskäyttötilat kuten ruokailu, näyttämö, liikuntasali. Tilasarja tehdään yhdistettäväksi siirtoseinin jne eri kokoisten tapahtumien järjestämiseksi aula - ruokala - pien media/kirjasto - esiintyminen - tapahtumat -liikunta- kokous /koulutus - näyttelyt ja esiintymiset, järjestötapahtumat ja yksityistilaisuudet. ruokapalvelut, asukastila, musiikkiopisto, iltapäivätoiminta hallintotilat: johtokeskus ja Aurinkokahvila - talon kaikkien toimijoiden ja johdon hallinto- työ ja taukotilat yhdessä yhteisöllisyyden ja viestinnän varmistamiseksi näkyvä sijainti, yhdistetään mahdollisesti pihatiloja (kahvilakäyttö, eri ikäisten tapaamispaikka) 1. vaiheessa osa ruokalaa kirjasto-mediateekki, 2. vaiheessa ruokala-kabinettikokoustilana oppilasmäärän kasvaessa tärkeimmät kokoustilat ja 1. vaiheen taito- taide ja harrastustilat lähellä

MONIKÄYTTÖISET JA MUUNNELTAVAT TILAT 20.3.2012 s. 2 (3) LIITE 2 2 ITU Pienten lasten ja perheiden tarpeisiin painottuvat tilat Äitiys- ja lastenneuvola - neuvontaa ja tukea nuorille perheille Avoin päiväkoti - vauvasta alkaen mukaan yhteiseen tekemiseen Päiväkoti laadukas varhaiskasvatus ja turvallinen siirtyminen: päiväkoti-eskari-koulu Alakoulu - kohtaaminen pienempien, isompien ja aikuisten kanssa yhdistettävät luokkahuoneet eri kokoisille ryhmille Pienten ateljee, kuvataide, päivähoidon verstas, tekninen ja tekstiilikäsityö - tehdään käsin monenlaista eri materiaaleista veistämällä, ompelemalla, maalaamalla Muskarit, soiton opetus, musiikkipainotteiset luokat, iltapäivätoiminta, harrastukset ja kerhot - tanssi, liikunta, esiintyminen, limittyvät koulu- ja hoitopäivään yhteisissä tiloissa Oppilashuolto - turvaverkko valmiiksi pienestä pitäen 3 KASVU JA KUKOISTUS: ISOMPIEN LASTEN JA AIKUISTEN TILAT Tiede - taide - kulttuuri - käden taidot : oppia ja harrastusta lapsista vanhuksiin Vantaan kaupungin tilakeskus Kielotie 13 01300 Vantaa

MONIKÄYTTÖISET JA MUUNNELTAVAT TILAT 20.3.2012 s. 3 (3) LIITE 2 Yläkoulun perusopetus ja hallintotilojen täydennys Varustellut luonnontiedeluokat: fysiikka-kemia, maantieto-biologia, ympäristöön liittyvää havainneopetusta ja luonnon tarkkailua Kirjasto-mediateekki: tiedon haku ja tutkimus, mahdollisesti osa-aikainen noutokirjasto ja infopiste ennen aluekirjaston valmistumista Varustellut ja koneistetut aineluokat: tekninen käsityö, tekstiilityö, kotitalous, kuvataide, musiikki / bänditilat - koulu- ja vapaa-ajan käyttö monitoimitila / esiintymistila: luennot ja seminaarit, ilmaisutaito ja teatteriharrastus, elokuvat ja elokuvaaminen - muunneltava blackbox, teleskooppikatsomo, yhteydessä musiikkiluokka studioineen 4 VEHREYS Piha-alueet ja liittyminen ympäristöön Aktivoiva piha, huoliteltu mutta ei liian valmis, kuitenkin kaupunkiin sopiva. Tekemistä kaikkina vuodenaikoina Suojaisa leikkipiha päiväkodillenyhteys sisätiloihin: pienten lasten taidetiloista käynti ulos, materiaalin keräily ja piirtely ulkona Kohtaamis- ja oleskelupaikka ulkona aula- ja ruokailutiloihin liittyen, kutsuva pysähtymispaikka ohikulkijoille Taide materiaaleissa ja pinnoissa, taiteen päällä voi leikkiä Luontevat liittymät ympäröiviin puistoihin Hulevesien hyödyksi käyttäminen Pienilmasto ja suojaisuus Turvallinen pyöräily- saatto- ja huoltoliikenne Vantaan kaupungin tilakeskus Kielotie 13 01300 Vantaa

AURINKOKIVI, HUONETILAOHJELMA 1. vaiheessa rakennetaan tilaryhmät YDIN, ITU, APU 2.vaiheessa rakennetaan tilaryhmät KASVU, KUKOISTUS LIITE 3 15.3.2012 Rta YDIN 1.1 HALLINON TILAT 1.VAIHE kpl* á hym2 hym2 yht talon johtaja 1 15 15 rehtori, apulaisrehtori 2 15 30 kanslia 1 15 15 päiväkodin johtaja 1 15 15 taiteen perusopetuksen johtaja /opett. huone 1 15 15 sihteeri-koordinaattori 2 12 24 hallinnon neuvotteluhuone 1 24 24 henkilökunnan huone ja työskentelytilat 1 220 220 tv- ja keskusradiotila 1 10 10 asiakirjavarasto 1 6 6 monistamo- ja materiaalihuone 1 30 30 erillinen opetusvälinetila 1 60 60 hallintotilojen WC-tilat 1/15 hlö 6 2 12 YHT 476 1.2 YHTEISET KOKOONTUMISTILAT, AULA- JA RUOKAILU 1.VAIHE vahtimestarin huone 1 12 12 Kokous- ja koulutustila, perhevalmennus 1 50 50 jaettavissa kahtia näyttämö, musiikkiluokka, orkesterin harjoitustila 1 100 100 avattava aula-ruokalaan näyttämön varasto 1 20 20 näyttämö-musiikkiluokan varastot 1 5 5 keittiö aputiloineen, varastot mukaanluettuina 1 150 150 1 250 250 1 130 130 1.vaiheessa kirjasto-mediateekki, 2.vaihessa ruokala, neuvottelu 1 60 60 päiväkotilapsille rauhallisempi osa ruokalasta 1 50 50 lisäys aulatilaa aulan naulakkotilat (200 hlö) 1 30 30 aulan WC-tilat 6 kpl á 2 6 2 12 1 5 5 lisäneliöt kahvikioskille iltalinjaston yhteyteen inva-wc 1 5 5 lisäksi lastenhoitovarustus siivouskomerot 1 5 5 YHT 884 1.3 LIIKUNTATILAT 1.VAIHE 1 200 200 1 200 200 VSS Oppilaiden pukeutumis- ja peseytymis- ja wc-tilat 5 24 120 VSS Liikunnanopettajan pukeutumis- ja peseytymis- ja wc-tilat 2 8.5 17 VSS voimisteluvälinetila 1 60 60 VSS ulkourheiluvälinetila 1 20 20 ITU ruokasali-aula-yleisötila. Musiikkiakustiikka keskialueella, reunoilla vaimennus. Pimennysmahdollisuus liikunta yhtenäinen tila jaettavissa 200+200+200, hyvääänieristys siivouskomerot 1 5 5 YHT 822 1 200 200 myös päiväkotilasten käytössä 2.1 PIENTEN LASTEN TAITO-, TAIDE- JA HARRASTUSTILAT (lähellä päiväkotia) 1.VAIHE "pienten ateljee", käden taidot: kuvataide, tekstiilityö, veisto, verstas 1 250 250 kuvataiteen varasto 1 10 10 sisältää puutyötilan 70m2, pintakäsittelypuuvarasto- ja opett.tilat yht. 50m2, kuvataide- ja tekstiilityötilan 130m2, jossa jakotila päiväkotilapsille ja varastot eri käyttäjille pienten lasten liikunta, tanssi, iltapäivätoiminta, muskari 1 90 90 päiväkodin sali, sis.varastot musiikin opetuksen/ muskarin varastot 1 5 5 siivouskomerot 1 5 5 YHT 360

2.2 PERUSOPETUSTILAT 1. VAIHE OT1 ( 18 m2 ) 4 18 72 kaksi tiloista myös soitonopetuskäytössä OT 2 ( 36 m2 ) 7 36 252 OT3 ( 60m2 ) 8 60 480 6 kpl "kevyt aineluokkavarustus", 2 kpl iltapäivätoiminnan "kotipesiä", jotka lähellä yhteisiä kokoontumistiloja OT3 pariluokka, yhdistettävissä siirtoseinällä (60+60m2) 6 60 360 liitettävissä viereiseen OT3-tilaan. OT3, musiikkiluokan kotiluokka, soiton opetus (70m2) tila pianolle, akustiikka, äänen eristys, sis. luokkatasot 3,4,5,6 4 70 280 soitinkaapit /varasto musiikkiluokkien varastot 3 5 15 eri käyttäjille soluaula 3 10 30 Oppilaiden WC-tilat 18P+18T á 1.5 36 2 54 siivouskomerot 2 5 10 YHT 1553 2.3 PÄIVÄKODIN KOTIALUEPARI 1, 1.VAIHE märkäeteinen 1 16 16 ryhmän A ja B yhteinen eteinen (ryhmä A) 1 14 14 wc-pesu (ryhmä A) 1 10 10 ryhmähuone1 (lepohuone, ryhmä A) 1 27 27 yhdistettävissä ryhmän B ryhmäh. 1 ryhmähuone2 (ryhmä A) 1 21 21 ryhmähuone3 (ryhmä A) 1 21 21 pienryhmä (ryhmä A) 1 6 6 ryhmän A kotialueella eteinen (ryhmä B) 1 14 14 wc-pesu (ryhmä B) 1 10 10 ryhmähuone1 (lepohuone, ryhmä B) 1 27 27 yhdistettävissä ryhmän A ryhmäh. 1 ryhmähuone2 (ryhmä B) 1 21 21 ryhmähuone3 (ryhmä B) 1 21 21 pienryhmä (ryhmä B) 1 6 6 ryhmän B kotialueella yhteinen pienryhmä (ryhmä A+B) 1 6 6 liittyy A tai B pienryhmätilaan (lisäneliöt ) varasto 1 4 4 2.4 PÄIVÄKODIN KOTIALUEPARI 2, 1.VAIHE YHT 224 ryhmän A ja B yhteinen. Voi myös toteuttaa lisäneliöinä ryhmähuoneissa, johon liukuovikaapistot märkäeteinen 1 16 16 ryhmän C ja D yhteinen eteinen (ryhmä C) 1 14 14 wc-pesu (ryhmä C) 1 10 10 ryhmähuone1 (lepohuone, ryhmä C) 1 27 27 yhdistettävissä ryhmän D ryhmäh. 1 ryhmähuone2 (ryhmä C) 1 21 21 ryhmähuone3 (ryhmä C) 1 21 21 pienryhmä (ryhmä C) 1 6 6 ryhmän C kotialueella eteinen (ryhmä D) 1 14 14 wc-pesu (ryhmä D) 1 10 10 ryhmähuone1 (lepohuone, ryhmä D) 1 27 27 yhdistettävissä ryhmän C ryhmäh. 1 ryhmähuone2 (ryhmä D) 1 21 21 ryhmähuone3 (ryhmä D) 1 21 21 pienryhmä (ryhmä D) 1 6 6 ryhmän D kotialueella varasto 1 4 4 YHT 218 ryhmän C ja D yhteinen. Voi myös toteuttaa lisäneliöinä ryhmähuoneissa, johon liukuovikaapistot LIITE 3

2.5 PÄIVÄKODIN KOTIALUEPARI 3, TOINEN KOTIALUE / AVOIN PÄIVÄKOTI, 1.VAIHE ryhmän E ja avoimen pk yhteinen, jaettavissa märkäeteinen 1 16 16 kiintokalusteilla tai kevyellä seinämällä eteinen (ryhmä E) 1 14 14 wc 1 1.5 1.5 sisäänkäynnin yhteyteen wc-pesu (ryhmä E) 1 10 10 ryhmähuone1 (lepohuone, ryhmä E) 1 27 27 ryhmähuone2 (ryhmä E) 1 21 21 ryhmähuone3 (ryhmä E) 1 21 21 pienryhmä (ryhmä E) 1 6 6 ryhmän C kotialueella Voi myös toteuttaa lisäneliöinä ryhmähuoneessa, varasto (ryhmä E) 1 2 2 johon liukuovikaapistot eteinen (avoin pk) 1 14 14 wc-pesu (avoin pk) 1 10 10 ryhmähuone1 (lepohuone, avoin pk) 1 27 27 ryhmähuone2 (avoin pk) 1 21 21 ryhmähuone3 (avoin pk) 1 31 31 sisältää kotikeittiövarustuksen lisäneliöt aikuisten wc / avoin pk 2 1.5 3 aikuisten naulakkotila / avoin pk 1 2 2 pienryhmä (avoin pk) 1 6 6 avoimen pk kotialueella varasto (avoin pk) 1 2 2 Voi myös toteuttaa lisäneliöinä ryhmähuoneessa, johon liukuovikaapistot YHT 235 2.6 PÄIVÄKOTIRYHMIEN YHTEISET JA HENKILÖKUNNAN TILAT, 1.VAIHE kotikeittiö 1 21 21 kotialueella 3, myös avoimen pk käytössä luonnon tutkiminen, lootraaminen 1 12 12 yhteinen pienryhmä 1 10 10 perhe- ja konsultaatiotila 1 10 10 toimisto 1 12 12 henkilökunnan työhuone 1 10 10 henk.kunnan wc:t 2kpl a 1,5m2 2 1.5 3 siivouskomero 1 5 5 vaatehuolto 1 10 10 keskusvarasto 1 10 10 inva-wc 1 5 5 YHT 108 ryhmähuoneet 1 ja 2 yhdistettävissä (aamupäivämuskari) LIITE 3 2.7 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLA 1.VAIHE Terveydenhoitajan vastaanottohuone 10 20 200 Lääkärin vastaanottohuone 2 16 32 Perhetyöntekijän huone 2 12 24 Asiakas WC 2 6 12 Laboratoriohuone/näytteenotto 1 8 8 Kuulontutkimushuone 1 5 5 Asiakkaiden odotustila 1 40 40 Tsto/postitus/varasto/kopiohuone 2 20 40 Varasto 1 10 10 Siivouskomero 1 5 5 henk.kunnan wc:t 2kpl a 1,5m2 2 1.5 3 Tuulikaappi, jossa vaunujen säilytys 1 20 20 YHT 399 2 kpl huoneista 1.vaiheessa samaa tilaa, jaetaan myöhemmin, neuvottelu ym. 2.8 OPPILASHUOLLON TILAT psykologin ja kuraattorin huone 2 15 30 terveydenhoitajan vastaanottohuone 2 20 40 lääkärin vastaanottohuone 1 16 16 lepohuone 1 5 5 odotustila 1 5 5 wc 1 1.5 1.5 YHT 97.5

APU 3.1 KESKITETYT SOSIAALITILAT 1.VAIHE VSS henk.kunnan pukutila, 90 henk.x0,8 1 72 72 40.opettajaa+ 50 muu henk.kunta VSS henk.kunnan suihkutila 90henk 1M+1N 2 2 4 VSS wc sos.tiloissa 1M+1N 2 1.5 3 YHT 79 LIITE 3 3.2 YHTEISET HUOLTO- JA VARASTOTILAT 1. VAIHE kiinteistönhoito 0,8 % hyötyalasta; 10-22 m2 1 22 22 VSS siivouskeskus 1 15 15 VSS huonekalu(tuoli/pulpetti)varasto 1 50 50 liikuntasalin lähellä YHT 87 KASVU 4.1 HALLINON TILAT 2.VAIHE henkilökunnan huone ja työskentelytilat 1 125 125 monistamo- ja materiaalihuone 1 20 20 opinto-ohjaajan huone 2 15 30 erillinen opetusvälinetila 1 30 30 hallintotilojen WC-tilat 1/15 hlö 3 2.0 6 YHT 211 4.2 PERUSOPETUSTILAT JA AINELUOKAT; OPPILAIDEN TILAT 2. VAIHE opetustila 1 ( 18 m2 ) 4 18 72 opetustila 2 ( 36 m2 ) 4 36 144 opetustila 3 ( 45 m2 ) 14 45 630 soluaula 3 5 15 maantieto ja biologia varastoineen 3 90 270 VSS fysiikka ja kemia varastoineen 3 90 270 maastotyöskentelyvarasto 1 20 20 Oppilaskunnan huone 1 20 20 Oppilaiden henkilökoht. omaisuuden säilytystilat 1 69 69 kaapistot aulatiloissa Oppilaiden WC-tilat 14P+14T á 1.5 28 1.5 42 siivouskomerot 1 5 5 YHT 1557 KUKOISTUS 5.1 YHTEISET KOKOONTUMISTILAT, 2.VAIHE Kirjastohuone ja kirjaston hoitajan huone 1 140 140 Mediateekki (tietotekniikka) 1 110 110 1.vaiheessa ruokasali-kabinetissa Monitoimitila (black box) 1 180 180 sis. tekniikka-varasto-lastaustila, isot ovet ulos ja huoltoyhteys YHT 430 5.2 ISOMPIEN LASTEN JA AIKUISTEN TAITO- JA TAIDE- JA HARRASTUSTILAT 2. VAIHE tekninen työ 1 360 360 2 työsalia. Tarvitaan purunpoisto kotitalous 2 115 230 osa kummankin tilan neliöistä yhteiseen kodinhoitotilaan tekstiilityö (126+85) 2 105.5 211 toinen tila voi olla joku muu taito/taideluokka, jako käytön mukaan ateljee, kuvataide, keramiikan polttohuone 1 140 140 kuvataiteen varastotilat (2-3 tilaa) 1 10 10 musiikki 1 130 130 (näyttämö varustetaan toiseksi musiikkiluokaksi ) siivouskomerot 1 5 5 YHT 1086 1.VAIHE (yhteiset tilat jyvitetty hym2 suhteessa) hym2 koulu 1.vaihe 3939 päiväkoti 1078 neuvola 500 taiteen perusopetus 25.1 YHTEENSÄ 5542 2.VAIHE YHTEENSÄ koulu 2.vaihe 3284 YHTEENSÄ 3284

AURINKOKIVI, TILAKOHTAISET VAATIMUKSET 15.03.2012 s. 1 (6) LIITE 4 ENSIMMÄISEN RAKENNUSVAIHEEN TILAT 1 YDIN 1.1 Hallinnon tilat Hallintotilat sijaitsevat keskeisesti, koska niitä käyttävät kaikki rakennuksen pääkäyttäjät. Opettajien huoneen korvaa henkilökunnan huone, ns. "kahvila Aurinko". Tilat näkyvällä paikalla, hyvä saavutettavuus päiväkodin tiloista. 1.2 Yhteiset kokoontumistilat, aula ja ruokailu Ruokasali-aula-yleisötila Keskeinen, kaikille toimijoille ja asukkaille avoin yhteistila ja rakennuksen sydän. Rakennuksen pääsisäänkäynti vahtimestari-, naulakko- ja wc-tiloineen järjestetään tämän tilaryhmän yhteyteen. Tilan käyttöä muunnellaan irtokalustuksen avulla ruokailu- esiintymis- ja yleisötapahtumiin (juhlat, käsityömarkkinat, lastentapahtumat, tiedotustilaisuudet ja seminaarit ym.). Tilaryhmä liittyy näyttämöön, joka erotetaan aulasta hyvin ääntä eristävin siirtoseinin. Suuria tapahtumia varten yleisötila laajennetaan liikuntasaliin avattavalla siirtoseinällä. Tilaryhmä suunnitellaan siten, että näyttämön läheisyydessä oleva alue toimii akustisesti esiintymistilanteiden katsomona. Keittiön tarjoilulinjastojen läheisyydessä olevat alueet ja päiväkotilasten ruokailualue tulee vaimentaa akustisesti. Päiväkotilasten ruokailualue rauhallisempi osa tilasta, lähellä päiväkodin tiloja. Äänen- ja kuvantoisto vaimennettaville alueille sekä liikuntasaliin sähköisesti. Aulatila oltava pimennettävissä. Info-TV pääsisäänkäynnin lähettyvillä. Ruokala rakennetaan valmiiksi 2. vaiheen oppilasmäärän mukaan. Koska 1. vaiheessa oppilasmäärä on pienempi, osa ruokalasta erotetaan esim. lasiseinällä erilliseksi tilaksi, joka alkuvaiheessa toimii pienimuotoisena kirjastomediateekkinä. 2. vaiheessa tila otetaan ruokailukäyttöön, mutta erillisenä tilana sitä voidaan käyttää myös kabinettina, kokous- ja koulutustilana sekä yksityistilaisuuksien pitopaikkana. Palvelukeittiö tulee olla ääniteknisesti suljettavissa ruokala-aulasta. Palvelukeittiötä ei voi käyttää ilta- tai yksityistoiminnassa. Iltakäytön tarjoilulinja rakennetaan sellaiseen kohtaan ruokala-aulassa, että se palvelee kokous- ja asukastilaisuuksia. Tarjoilulinja tehdään hieman normaalia suurempana, jotta osa siitä voidaan erottaa kaupalliseen tarkoitukseen pienimuotoiseksi kahvikioskiksi, joka voi palvella esim. musiikki- tai kuvataidekoulun oppilaiden vanhempia. Näyttämö Näyttämö toimii musiikin opetustilana ja orkesterin harjoitustilana. Tilan yhteydessä erillinen tila soitinkoteloille näyttämön varastotilassa. Näyttämöltä kulku pukeutumis- ja wc-tiloihin muutoin kuin yleisötilan kautta. Pukeutumistilana voi toimia esim. jokin luokkahuoneista. Muita käyttömahdollisuuksia on ilmaisutaidon opetus, tanssi ja kerhotoiminta.

AURINKOKIVI, TILAKOHTAISET VAATIMUKSET 15.03.2012 s. 2 (6) LIITE 4 Kokous-, koulutus- ja perhevalmennustila Yleisötilan yhteydessä, helposti saavutettavissa myös neuvolasta ja oppilashuollon tiloista käsin. Jaettavissa kahteen osaan siirtoseinällä. Jakotilana käytetään myös oppilashuollon perhekeskusteluissa. Talon toimijoiden neuvottelutila ja asukkaiden kokoontumistila, esim. yhdistysten ja taloyhtiöiden kokoukset. neuvottelutilavarustus. 1.3 Liikuntatilat Liikuntasali on jaettavissa kolmeen osaan ja lisäksi yhdistettävä ääntä pitävällä siirtoseinällä pääaulaan. Vapaa korkeus 8m. Liikuntasalin ja sen pukutilojen saavutettavuus myös iltakäytössä otettava huomioon. Liikuntasalissa ja sen pukutiloissa käytetään akustointi- ym. materiaaleina tuotteita, jotka eivät putoa tms aiheuta vaaraa, eivätkä rikkoudu ilkivallasta, palloista, sählymailasta ym. Liikuntasalissa urheilukäyttöön soveltuva joustava muovilattia. 2 ITU Rakennetaan 1.vaiheessa. Koulu on musiikkipainotteinen ja musiikin opetusta sekä koulun että taidekasvatuksen puolesta järjestetään paitsi kotiluokissa, myös muissa tiloissa kuten näyttämöllä ja salitiloissa. Iltakäytön kannalta musiikin opetustilojen tulisi olla helposti saavutettavissa yleisötiloista käsin. Musiikin opetuksen tilojen erityisvaatimuksia: hyvä äänieristys (myös talotekniset asennukset) ja akustiikka. Varastotila tulee olla liitettävissä varsinaiseen opetustilaan esim. haitariovella, jolloin saadaan sekä soittimille että äänelle suurempi tila. Tilavaraus pianolle. seinien paksuus riittävä, desibeliovi tai kaksoisovet, joista toinen desibeliovi, jos luokkien välissä varastotila, tulee myös varastoon olla desibeliovet ja kynnykset lattiamateriaali ei liian kova, myös seinämateriaaleissa huomioitava akustiikka desibeliovi tai kaksoisovet, joista toinen desibeliovi, jos luokkien välissä varastotila, tulee myös varastoon olla desibeliovet ja kynnykset kännykän kuuluvuus luokassa oleellista (vss:ssä ei kuulu toivotulla tavalla) lavuaari musiikkileikkikoululuokkaan lasten korkeudelle muskarin lähellä tulee olla inva-wc, jossa vaipanvaihtomahdollisuus ei kiinteitä kalusteita (opettajan pöytiä tms.) ainoastaan musiikin kuunteluun tarvittavia laitteita varten räkki tms 2.1 Pienten lasten taito- taide- ja harrastustilat Pienten ateljee Tilasarjassa yhdistyy koulun kuvaamataidon ja tekstiilityön opetuksen, alakoulun teknisen käsityön, päiväkodin verstastoiminnan ja kuvataiteen perusopetuksen tarpeet. Tilasarja jaetaan useampaan osaan yhtäaikaisen käytön takia ja sisältää lisäksi varasto- ja opettajan tilat sekä erillisen puutyöluokan pintakäsittelytilan. Tekninen käsityö on pienimuotoista eikä tarvitse purunpoistoa tai raskasta koneistusta. 5-6 -luokka-asteen oppilaat voivat tarvittaessa käyttää läheisen Kanniston koulun teknisen käsityön tiloja. Talotekninen varustus, vesipis- Vantaan kaupungin tilakeskus Kielotie 13 01300 Vantaa

AURINKOKIVI, TILAKOHTAISET VAATIMUKSET 15.03.2012 s. 3 (6) LIITE 4 teet jne tilan käyttötarkoituksen mukaan. Tilaryhmä tarvitsee satunnaisen huoltoyhteyden ja mielellään yhteyden pihalle, jotta opetusta voi järjestää myös ulkotiloissa. Pienten lasten liikunta Tila toimii päiväkodin salitilana (pääkäyttötarkoitus) sekä musiikkiopiston opetustilana, pienten lasten liikuntaryhmien tilana ja iltapäivätoiminnan tilana, kerhotilana, ikäihmisten liikuntatilana jne eri vuoroissa. Tilan yhteydessä on päiväkodin salin varastotilat sekä kaapistoja eri käyttäjille. Osa päiväkodin liikunnasta voi alkuvaiheessa olla oppilasmäärän ollessa pienempi myös liikuntasalissa. 2.2 Perusopetustilat Perusopetustilat rakentuvat lähtökohtaisesti 8-ryhmäisistä soluista, joissa kussakin on kuusi OT3-luokkaa sekä kaksi OT1 tai OT2-luokkaa. 2 kpl OT3- luokista toimii iltapäivätoiminnan "kotipesänä", jolloin niiden sijainnin tulee olla lähellä yhteistiloja. Musiikkiluokkien kotiluokat ja "aineluokat" ovat normaaleja kotiluokkia muuten, mutta musiikkiluokkien akustiikka ja äänen eristys ja "aineluokkien" vesi- ja sähköpistevaraukset ovat normaalia paremmat. "Aineluokissa" järjestetään esim. alakoulun luonnontiedeopetusta, joka ei vaadi samanlaista varustelua kuin yläkoulussa. Kuhunkin soluun liittyy soluaula, jota voi käyttää myös opetustoiminnassa. Aulojen portaikot toimivat opetustiloina. Oppimistiloihin liittyviä tavoitteita on esitetty Aurinkokiven pedagogisessa suunnitelmassa. Esikoululaisten ja ensimmäisten vuosiluokkien oppilaat opetetaan yhteisissä tiloissa, joihin siirtyminen päiväkodista tulee olla helppoa. Päiväkodin laajentuminen koulun puolelle (ja päin vastoin) tulee olla mahdollista ja muunneltavuudesta on esitettävä luonnossuunnitelma. Kaksi OT1-tilaa varustetaan akustisesti ja äänen eristävyydeltään soiton opetustiloiksi. Tilojen sijainti helposti saavutettavissa yhteistiloista käsin. Koululaisten iltapäivätoimintaa järjestetään kotiluokka-alueiden opetus- ja aulatiloissa, mutta myös yhteistyössä musiikkiopiston ja kuvataidekoulun kanssa taito- taide- ja harrastustiloissa. 2.3 Päiväkodin kotialuepari 1 Vaatimukset huonekorttien mukaan. Hyvä yhteys ruokalatilaan ja pienten lasten taito- ja taidetiloihin. Osa päiväkodin tiloista tulee yhdistää joustavasti esi- ja alkuopetustiloihin, joihin tulee olla myös päiväkodin laajentumismahdollisuus. Turvallinen yhteys saattoliikennepaikoille. Ryhmähuoneissa 1 (lepohuone) 8 kaappisänkyä ja tilavaraus viidelle lisävuoteelle / huone. 2.4 Päiväkodin kotialuepari 2 Kuten kotialuepari 1 Vantaan kaupungin tilakeskus Kielotie 13 01300 Vantaa

AURINKOKIVI, TILAKOHTAISET VAATIMUKSET 15.03.2012 s. 4 (6) LIITE 4 2.5 Päiväkodin kotialuepari 3, toinen kotialue avoin päiväkoti Kuten kotialueparit 1 ja 2. Avoin päiväkoti on tarvittaessa normaalissa päiväkotikäytössä. Lisäksi avointa päiväkotia varten on joitakin tilalisäyksiä, kuten kotikeittiö ja aikuisten wc- ja naulakkotilat. Avoimen päiväkodin ryhmähuoneet 1 ja 2 ovat yhdistettävissä taittoseinällä kerho- ja muskaritoimintaa varten. Hyvä äänen eristys muihin tiloihin nähden. 2.6 Päiväkotiryhmien yhteiset ja henkilökunnan tilat Vaatimukset huonekorttien mukaan. Yhteiset tilat eri ryhmien helposti saavutettavissa. Kotikeittiö salin läheisyyteen ja molemmat mielellään lähelle ruokasalia. 2.7 Äitiys- ja lastenneuvola Neuvolatilat tulee mieluiten sijoittaa ensimmäiseen kerrokseen, hyvä yhteys avoimen päiväkodin tiloihin. Neuvola ja avoin päiväkoti tekevät yhteistyötä pikkulapsiperheiden kanssa. Neuvolatiloihin tulee olla oma sisäänkäynti, jonka sijoittelussa on huomioitava saattoliikenne. Terveydenhoitajien ja lääkärien vastaanottohuoneiden on sovelluttava hoitotyöhön. Kaikissa em. työtiloissa on oltava vesipisteet, varapoistumistiet, riittävä äänieristys ja hälytysjärjestelmä. Sekä hoitohuoneiden että ryhmätilan ilmanvaihdon on oltava riittävä perheiden vastaanottoon ja ryhmätoiminnan mahdollistamiseksi. Kuulontutkimushuoneen äänieristys on oltava erityisen hyvä. Laboratorioon sijoitettava jääkaappi on oltava lääkejääkaappi. Eteistiloihin on varattava tilaa lastenvaunuille ja odotustilojen on oltava riittävät. Neuvolatiloissa tulee olla kameravalvonta. 2.8 Oppilashuollon ja kouluterveydenhuollon tilat Kouluterveydenhuollon tilat sijoitetaan oppilashuollon toimitilojen yhteyteen, koska kouluterveydenhuolto toimii tiiviissä yhteistyössä muiden oppilashuollon työntekijöiden kanssa. Oppilashuollon odotustilat voivat olla yhteiset. Osa perheiden kanssa käytävistä neuvotteluista pidetään jaettavassa perhevalmennus/ neuvottelutilassa, johon tulee olla hyvä yhteys oppilashuollon tiloista. Kouluterveydenhoitajien ja lääkärin vastaanottohuoneet on varustettava samoin kuin neuvolan vastaanottohuoneet. Toisen kouluterveydenhoitajan huoneeseen sijoitettava jääkaappi on oltava lääkejääkaappi. Lepohuone sijoitetaan terveydenhoitajien huoneiden välittömään yhteyteen. 3 APU 3.1 Keskitetyt sosiaalitilat 3.2 Yhteiset huolto- ja varastotilat Rakennuksen koko henkilökunnan yhteiset puku-, pesu- ja suihkutilat sekä koko kiinteistöä palvelevat varasto- ja keskussiivoustilat. Tilat voivat olla myös väestönsuojassa (kiinteistönhoitotiloja lukuun ottamatta). Vantaan kaupungin tilakeskus Kielotie 13 01300 Vantaa

AURINKOKIVI, TILAKOHTAISET VAATIMUKSET 15.03.2012 s. 5 (6) LIITE 4 TOISEN RAKENNUSVAIHEEN TILAT 4 KASVU Tilojen määrä, käyttötapa ja laadulliset ominaisuudet määritellään uudelleen 2. rakennusvaiheessa, jolloin hankesuunnitelma päivitetään. Alla esitetyt tilakohtaiset vaatimukset ovat suuntaa-antavia arkkitehtuurikilpailun luonnossuunnittelua varten. 4.1 Hallinnon tilat 4.2 Perusopetustilat ja aineluokat Tilavaatimukset yhtenäiskoulun huonekorttien mukaan. Aineluokkien sijainti 1. vaiheen opetustilojen lähelle yhteisen käytön helpottamiseksi erityisesti 5-6-luokka-asteilla. 5 KUKOISTUS Tilaryhmään oma sisäänkäynti sekä huoltoajoyhteys, joka voi olla myös Timanttikiteen puiston kautta. 5.1 Yhteiset kokoontumistilat Mediateekki ja kirjasto Ruokalatilojen yhteydessä toiminut mediateekki siirtyy 2.rakennusvaiheessa omiin tiloihinsa KUKOISTUS-tilaryhmään. Mediateekin yhteyteen rakennetaan koulukirjasto, joka voi palvella noutokirjastona myös alueen asukkaita. Kirjaston koko ja ominaisuudet harkitaan alueen muun kirjastotoiminnan tarjonnan mukaan. Tilan yhteyteen voidaan tehdä studio esim. koululaisten omien ohjelmien tekemiseen. Mediatila studioineen liittyy monitoimitilaan. Monitoimitila Perinteinen auditorio toteutetaan Aurinkokivessä tasalattiaisena monitoimitilana. Tila voi olla esim. blackbox-tyyppinen. Tilaa käytetään paitsi luentotilana (tarvittaessa teleskooppikatsomo), draaman ja tanssin opiskeluun ja erilaisiin esiintymistilanteisiin. Tila sisältää varasto/lavastepajan, joka voi olla yhteydessä teknisen käsityön tilaan. Isot ovet ulos varastosta. 5.2 Isompien lasten ja aikuisten taito-, taide- ja harrastustilat Tekninen käsityö Täysin varusteltu huonekorttien mukaan. Purunpisto. Iltakäytön varastot. Ateljee, kuvaamataito Vantaan kaupungin tilakeskus Kielotie 13 01300 Vantaa

AURINKOKIVI, TILAKOHTAISET VAATIMUKSET 15.03.2012 s. 6 (6) LIITE 4 Kuvataiteen tila on varusteltu yläkoulun kuvaamataidon opetukseen ja vaativampaan kuvataiteen harrastustoimintaan. Koulun kuvaamataidon opetustilan vaatimukset huonekorttien mukaan. Taiteen perusopetuksen tarpeet tiloille: Opetustilan yhteyteen tulee rakentaa 2-3 varastotilaa ja keramiikan polttohuone Valo: pohjoinen päivänvalo isoista ikkunoista.. Käytännön syistä olisi hyvä sijoittaa kuvataiteen tila 1.kerrokseen, jolloin raskaat materiaalikuljetukset voitaisiin hoitaa kuljetuslavoilla ilman hissejä. Jos sijoitus tulee kerroksiin, hissin koko ja oven leveys on ratkaisevia. Toiminnan kannalta ihanteellista olisi saada suora uloskäynti luokasta luontoon tai viherpihalle, jolloin taiteen opetusta voisi laajentaa luokkahuoneen ulkopuolelle. Teknisinä vaatimuksina voimavirta (keramiikan poltto), lattiakaivot ja kohdeilmanpoistopiste. Kiinnityspintaa oppilastöiden esille laittoon tulee olla runsaasti opetustilan sisä- ja ulkopuolelle. Vantaan kaupungin tilakeskus Kielotie 13 01300 Vantaa

LIITE 5 AVOIN PÄIVÄKOTI KUKOISTUS ISOJEN TAITO- JA TAIDE NEUVOLA SAATTO OPPILAS- HUOLTO PÄIVÄKOTI ITU PIHA KOULU, SOLUT KASVU KOULU, LAAJENNUS AUDITORIO MONITOIMISALI KIRJASTO, MEDIATEEKKI PERHEVALM. / KOKOUSTILA HUOLTO KEITTIÖ MEDIA/KABINETTI PIENTEN TAIDE JA TAITO KOULU, SOLUT RUOKALA, AULA YHTEISET TILAT HALLINTO LIIKUNTASALI NÄYTTÄMÖ YDIN

AURINKOKIVI 15.3.2012 RAKENNUSTAPASELOSTUS, 1. RAKENNUSVAIHE SIVU 1(12) LIITE 6 B1 YLEISTIEDOT 1 RAKENNUSKOHDE Nimi: Aurinkokivi -palvelurakennus Osoite: Ruusukvartsinkatu Marja-Vantaan kaupunginosa 2 LAAJUUSTIEDOT Huonetilaohjelman mukainen hyötyala 1. rakennusvaihe 5542 hym2 2. rakennusvaihe 3284 hym2 Arvioitu bruttoala 1. rakennusvaihe 8250 brm2 2. rakennusvaihe 5150 brm2 Arvioitu tilavuus 1. rakennusvaihe 36 500 m3 2. rakennusvaihe 21 500 m3 3 RAKENNUTTAJA JA SUUNNITTELUN VALVOJAT Rakennuttaja: Vantaan kaupunki /Tilakeskus / Hankepalvelut Kielotie 13, 01300 Vantaa Puh. 83911 Projektipäällikkö: Vantaan kaupunki /Tilakeskus / Hankepalvelut / Rakennuttaminen projektipäällikkö Ari Kiiskinen Puh. 839 25018 Arkkitehtisuunnittelu: Vantaan kaupunki /Tilakeskus / Hankepalvelut hankekehitysarkkitehti Ritva Tanner Puh. 839 22409 Rakennesuunnittelu Vantaan kaupunki /Tilakeskus / Hankepalvelut / Rakennuttaminen rakenneinsinööri Vesa Pyy Puh. 839 22405 LVI-suunnittelu Vantaan kaupunki /Tilakeskus / Hankepalvelut / Rakennuttaminen LVI-insinööri Timo Sippola Puh. 839 20180 Sähkösuunnittelu Vantaan kaupunki /Tilakeskus / Hankepalvelut / Rakennuttaminen sähköinsinööri Pekka Halonen Puh. 839 22374 Pihasuunnittelu Vantaan kaupunki /Tilakeskus / Hankepalvelut / Rakennuttaminen pihavastaava Ulla Puranen-Mashalla Puh. 839 20231 Vantaan kaupungin tilakeskus Kielotie 13 01300 Vantaa

AURINKOKIVI 15.3.2012 RAKENNUSTAPASELOSTUS, 1. RAKENNUSVAIHE SIVU 2(12) LIITE 6 B2 RAKENNUSTYÖT, SELOSTUS JA LAATUTASON KUVAUS, 1. RAKENNUSVAIHE 1 MAA- JA POHJARAKENNUS Noudatetaan ilman eri mainintaa ohjetta MaaRYL 2000. Suunnittelijat laativat erillisen maa- ja pohjarakennusselostuksen sekä pihatöiden työkohtaisen työselityksen. Suunnitelmissa huomioidaan myös kaikki maaja pohjarakennustyöt sekä maan alle tulevat tekniset järjestelmät. Suunnitelmien yhteensopivuuden tarkastaa pääsuunnittelija. 11 RAIVAUS JA PURKU Raivaus suoritetaan suunnitelmien mukaisilla rakennettavaksi, leikattavaksi, pengerrettäväksi tai muutoin käsiteltäväksi merkityillä alueilla. Poistettavaksi määrättyjen puiden ja pensaiden kannot ja juuret raivataan pois vähintään kasvualustaan kuuluvien maakerrosten alapintaan saakka. Olemassa olevaa hyväkuntoista puustoa pyritään säilyttämään mahdollisuuksien mukaan pihasuunnitelmaan sopivalla tavalla. Säilytettävät puut merkitään ja suojataan erikseen tehtävien piha- ja istutussuunnitelmien mukaan. Tontilla oleva uusiokäyttöön soveltuva kasvualusta otetaan talteen ja varastoidaan erikseen työmaalla määriteltyyn paikkaan. Pintakerrosten poisto maa- ja pohjarakennusselostuksen mukaisesti. 12 MAANKAIVU Maankaivu toteutetaan asemapiirroksen, pihasuunnitelmien, pohjarakennussuunnitelmien, rakennesuunnitelmien, salaojapiirustusten sekä vesi, viemäri ja sähkösuunnitelmiin liittyvien asemapiirrosten mukaan. Rakennusalueen valmiit korkeudet esitetään pinnantasaussuunnitelmassa. Vantaan kaupungin maankäyttötoimen mittausosasto suorittaa kaapelikaivantojen mittauksen. 13 LOUHINTA Rakennettavilla alueilla varaudutaan louhintaan. 14 POHJARAKENTEET JA POHJANVAHVISTUS Rakennus, katokset ja varastot, huolto- ja pelastusreitit, pihatiet, pysököintialueet sekä piha varusteineen suunnitellaan geosuunnitelmaa noudattaen. Pohjaja perustusrakenteet tehdään geo- ja rakennesuunnitelmien mukaan. Tarvittaessa pohjarakenteita vahvistetaan stabiloimalla, paaluttamalla tai vastaavalla tavalla. Pohja- ja perustusrakenteiden lähtötietoina käytetään pohjatutkimuksia ja perustamistapalausuntoa. Pohjatutkimuksia varten geosuunnittelija laatii poh- Vantaan kaupungin tilakeskus Kielotie 13 01300 Vantaa

AURINKOKIVI 15.3.2012 RAKENNUSTAPASELOSTUS, 1. RAKENNUSVAIHE SIVU 3(12) LIITE 6 jatutkimusohjelman. Rakenteiden perustamistapaa tarkistetaan tarvittaessa lisäpohjatutkimusten perusteella suunnittelun ja/tai työn aikana. 15 SALAOJAT JA PUTKIJOHDOT Koko rakennettava piha-alue sekä rakennusten alueet kuivatetaan. Rakennus liitetään kaupungin vesi-, viemäri ja sadevesiverkostoon. Salaojina käytetään tuplamuoviputkea ja tarkastuskaivoina teleskooppisilla valurautakansistoilla varustettuja PEH- muovikaivoja. Hulevesien keräys ja hallinta erillisen hulevesisuunnitelman mukaan (pinnatasaussuunnitelma, muut kuivatussuunnitelmat). Hulevedet tulee asemakaavan mukaisesti käsitellä ensisijaisesti korttelialueella. Hulevesien viivytystä ja imeytymistä tulee edesauttaa piha-alueiden materiaalivalinnoilla. Salaojien ympärystäyttö RIL 126-2009 mukaan. Tontin ulkopuolisia pintavesiä estetään kulkeutumasta tontille esim. niska- ja salaojituksin. Salaojaputkina käytetään tuplasalaojaputkea 110 / 95 mm. Perustusten alapuolisessa kuivatuksessa käytetään veden kapillaarikatkona >200mm sora- tai sepeliarinaa ja 100mm tasauskerrosta. Kaikkien tarkastuskaivojen kannet jätetään näkyviin maanpinnan tasolle. Sokkeleiden ulkopintaan asennetaan pystysalaojana toimivat patolevyt. Rakennusten alustaan tehdään 200...300 mm salaojasepelikerros. 16 TÄYTTÖ JA TIIVISTYS Täyttö ja tasaus pohjarakennus- ja pihasuunnitelmien mukaan. Täyttömateriaalien tulee täyttää kohteen routivuus- rakeisuus- ja vedenläpäisyvaatimukset. Peittyvät rakenteet on tarkastettava ennen täyttöä. Istutettavilla alueilla täyttö tehdään puhtailla kaivumassoilla. Suunnitelmissa esitetään yksiselitteisesti poistettavien maa-ainesten määrä ja laatu sekä kaivutasot. Suunnitelmissa esitetään kaivuut, täytöt, pengerrykset, luiskat, siirtymäkiilat ym. maarakenteisiin tehtävät rakenteet. 17 RAKENTAMISALUEEN PINTARAKENTEET Piha- ja pintavesisuunnitelmien mukaan. Pihan korkoja suunniteltaessa on huomioitava, että sokkelin yläpinnan pellitysten tms. rakenteiden ja maanpinnan välinen etäisyys on myös huolimattomasti rakentaen vähintään 300 mm. Jakeluautojen kääntymispaikka ja pysäköintipaikat ajoväylineen asfaltoidaan. Pääja lisärakennuksen väliset piha-alueen kulkuväylät asfaltoidaan pääosin. Pintarakenteiden tulee kestää huoltoautojen ja koneiden aiheuttama rasitus. Pintarakenteet kallistetaan poispäin rakennuksista. Vantaan kaupungin tilakeskus Kielotie 13 01300 Vantaa

AURINKOKIVI 15.3.2012 RAKENNUSTAPASELOSTUS, 1. RAKENNUSVAIHE SIVU 4(12) LIITE 6 Tontille rakennetaan päiväkodin ja avoimen päiväkodin sekä koulun leikkipihat. Leikkivälineiden alla turvahiekka tai alusta. Sadevesikaivojen ympärillä sekä nurmikkoon tai hiekkaan rajoittuvilla seinän vierustoilla kiveys (ei helposti irrotettavia kiviä). 18 ULKOVARUSTEET Päiväkodin piha ja huoltopiha aidataan, aitatolpat betoniperustalla. Ruusukvartsinkatuun liittyvät aidat ja muurit rakennuksen ulkoarkkitehtuuriin sopivaa materiaalia, muualla ensisijaisesti kolmilankaverkkoaita. Päiväkodin ja koulun leikkipihat varustetaan pihasuunnitelman mukaisin leikkivälinein. Liikennemerkit, ajoreitti- ja pelastustieopasteet pihajärjestelyiden mukaan. Polkupyörätelineet pihasuunnitelman mukaan. Kyltti asiaton oleskelu kielletty ja pihan tunnistetaulu. 2 PERUSTUKSET JA ULKOPUOLISET RAKENTEET Perustamissuunnittelu tehdään pohjatutkimusten ja geosuunnitelmien mukaan. 21 ANTURAT Anturat tehdään teräsbetonista rakennesuunnitelmien mukaan 22 PERUSMUURIT, PERUSPILARIT JA PERUSPALKIT Perusmuurit, pilarit- ja -palkit teräsbetonielementtejä tai paikallavalettuja teräsbetonirakenteita. Perusmuurit ja sokkelit vesieristetään aina maanpinnan alapuolisin osin. Perustukset ja sokkelit routasuojataan rakennesuunnitelmien mukaisesti. 23 KANTAVAT ALAPOHJAT Rakennesuunnitelmien mukaan 26 MAANVARAISET LAATAT Rakennesuunnitelmien mukaan 25 VÄESTÖNSUOJARAKENTEET Uudet S1-luokan väestönsuojat rakennetaan määräysten mukaisena. 27 ERITYISRAKENTEET Viherkatto, ks. kohta 37 28 ULKOPUOLISET RAKENTEET Pihalle rakennetaan päiväkodin ulkovarastot ja sadekatokset, polkupyörävarastot ja -katokset sekä kierrätys- ja jätehuone. Kaikki ulos tulevat teräsrakenteet ovat kuumasinkittyjä ja maalattuja. Vantaan kaupungin tilakeskus Kielotie 13 01300 Vantaa

AURINKOKIVI 15.3.2012 RAKENNUSTAPASELOSTUS, 1. RAKENNUSVAIHE SIVU 5(12) LIITE 6 3 RUNKO- JULKISIVU- JA VESIKATTORAKENTEET Noudatetaan yleisesti RunkoRYL2000, SisäRYL2000 ja MaalausRYL2001 ohjeita. Vantaan kaupungin tilakeskuksen erillisohjeita noudatetaan soveltuvin osin. Aurinkokiven tontti sijaitsee lentomelualueella. Koulu-, päiväkoti- ja muiden vastaavien tilojen ulkoseinien ulkokuoren ääneneristävyyden L lento- ja liikennemelua vastaan on oltava vähintään 35 db. Rakenteiden suunnittelussa on otettava huomioon ääneneristysvaatimukset runko- ja ilmaäänien suhteen, läpiviennit tiivistetään huolellisesti. Aula- salimusiikkiluokkien sekä yhdistelmätilojen ääneneristys ja huoneakustiikka akustiikkasuunnitelman mukaan. Sisäilmasuunnittelussa noudatetaan RakMk D2 / 2010 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto. Lämmöneristyksessä noudatetaan RakMk C3 / 2010 Rakennusten lämmöneristys. Energiatehokkuudessa noudatetaan voimassa olevia rakentamismääräyksiä sekä kaupungin tilakeskuksen energiataloudellista rakentamista koskevaa suunnitteluohjetta. Uudisrakennuksen E-luvun tavoitearvo oppilaitoksissa ja päiväkodeissa on max. 140 kwh/m2. Kattoikkunoita ei sallita ilman painavia perusteluja. Rakennus suunnitellaan muuntojoustavaksi, joten kerroskorkeudessa varaudutaan talotekniikan runkokanavien normaalia suurempaan mitoitukseen. Talotekniset ratkaisut, IV-konehuoneet, aurinkopaneelit ym. integroidaan luontevaksi osaksi kokonaisuutta. Rakennesuunnittelussa otetaan huomioon aurinkopaneelien ja viherkaton kantavuusvaatimukset. Runko- julkisivu- ja vesikattorakenteissa käytetään elinkaaritehokkaita ja kestäviä ratkaisuja niin rungossa kuin yksityiskohdissakin huomioiden myös rakennuksen käyttö ja huolto. 32 KANTAVAT VÄLISEINÄT JA PILARIT Rakennesuunnitelmien mukaan. Muuntojoustava moduulijärjestelmä 33 LAATAT JA PALKIT Rakennesuunnitelmien mukaan. 34 PORTAAT Arkkitehti- ja rakennesuunnitelmien mukaan. 35 ULKOSEINÄT JULKISIVURAKENTEINEEN Ulkoseinät julkisivurakenteineen suunnitellaan kestävistä materiaaleista. Detaljisuunnittelun tulee palvella hyvää rakentamistapaa ja välttää esim. vuotoriskeille alttiita ratkaisuja. Vantaan kaupungin tilakeskus Kielotie 13 01300 Vantaa

AURINKOKIVI 15.3.2012 RAKENNUSTAPASELOSTUS, 1. RAKENNUSVAIHE SIVU 6(12) LIITE 6 36 ULKOTASOT JA PARVEKKEET Ark ja rak suunnitelmien mukaan. 37 ULLAKKO JA KATTORAKENTEET Arkkitehti- ja rakennesuunnitelmien mukaan. Julkisivut suojataan räystäillä. Kattomuodon tulee olla sellainen, ettei siitä aiheudu turhia vuotoriskejä ja katon kunto tulee olla helposti tarkastettavissa ja huollettavissa. Oppilaiden asiaton pääsy katolle on estettävä. Kattorakenteiden suunnittelussa ja mitoituksessa on otettava huomioon, että osa rakennuksen katoista ja katoksista toteutetaan viherkattona, pinta-ala kaavamääräysten mukaan. Viherkatto toteutetaan pääosin maksaruohokattona järjestelmällä, jonka tuoteosaan kuuluu tarvittavat vedeneristys- ja - vedenpoistojärjestelmät ja jota on testattu käytännössä Suomen olosuhteissa. 38 TILAELEMENTIT Keittiön kylmähuoneet tehdasvalmisteisia tilaelementtejä keittiösuunnitelmien mukaan, hyllyt RST, elementtien taustan tuuletuksesta huolehdittava. 4 TÄYDENTÄVÄT RAKENTEET Noudatetaan yleisesti RunkoRYL2000, SisäRYL2000 ja MaalausRYL2001 ohjeita. 41 IKKUNAT 42 ERITYISIKKUNAT Ikkunat yleensä vakiorakenteisia, sisään aukeavia puu-alumiini MSEA- ikkunoita. Tuuletusikkunat kaikissa ulkoseinän vierellä olevissa opetus- ja työtiloissa. Sisäikkunat puurakenteisia, kiinteitä. Kaikki tuuletusikkunat varustetaan aukipitolaitteilla ja avauksen rajoittimilla, aukeamisetäisyys 10 cm. Lasitus ja huomiomerkinnät ruutukoon ja RakMK F2 turvamääräysten mukaan. Liikuntasalin ikkunat aina turvalasia. Ikkunoihin tehdään kaikkialle sälekaihtimet ja verhokiskot liukuineen. Opetustilat varustetaan pimennysverhoin. Ikkunoiden ääneneristysvaatimukset lentomelua vastaan, vrt kohta 3. Ikkunoiden ääneneristysarvo liikenne- ja lentomelua vastaan (Rw+Ctr) vähintään 35 db. Sisäikkunat ja lasiseinät erikoispiirustusten ja RakMK F2 mukaan. Osastoivissa seinissä olevat lasipinnat palomääräysten mukaan. Savunpoisto palomääräysten mukaan. Kiinteitä teräs/alumiinilasiseiniä suunniteltaessa otettava huomioon energiataloudelliset seikat sekä jäähdytystarpeen ehkäisy rakenteellisin ratkaisuin. 43 OVET Ulko-ovet ovat puurakenteisia, lämpöeristettyjä ovia tai teräslasiovia. Vantaan kaupungin tilakeskus Kielotie 13 01300 Vantaa

AURINKOKIVI 15.3.2012 RAKENNUSTAPASELOSTUS, 1. RAKENNUSVAIHE SIVU 7(12) LIITE 6 Väliovet ovat puisia, huullettuja tehdasmaalattuja kennorakenteisia laakaovia. Osa väliovista lasiaukollisia. Palo-osastojen väliset ovet teräsrunkoisia lasiaukollisia palo-ovia tai umpinaisia teräspalo-ovia osastointivaatimusten ja sijainnin mukaan, palo-ovissa aina ovensuljin. Keittiön ovet lasiaukollisia laminaattiovia, RST-karmit ja potkupellit, karmit irti lattiasta. Metallisisäovet ja painavat väliovet sekä päiväkotialueen väliovet varustetaan saranapuolelta sormisuojilla. Ovet heloitetaan käyttötarkoituksen mukaan ja sarjoitetaan koulun ohjeiden mukaan. Heloitus- ja sarjoituskaavion toimittaa urakoitsija, rakennuttaja hyväksyy. Kaikkien tilojen ovet varustetaan huonetilanumeroin ja ovitekstein. Lukitusjärjestelmä iloq. Oppilashuollon ja opettajanhuoneen ovet sekä ulko- ja palo-ovet varustetaan sulkimilla. Luokkien ja työskentelytilojen ovet äänieristys yleensä 25-30 db, terveydenhoitajan tiloissa 30 db. Erikoisluokkien (esim. musiikki-) sekä sali- ym. tilojen ovien ääneneristys akustiikkasuunnittelijan mukaan Kynnysten korkeus esteettömyysvaatimusten mukaan. Sisätilojen kynnykset tammea, kosteissa tiloissa muovikynnykset. 44 ERITYISOVET Väestönsuojiin S1-luokan väestönsuojaovi. Ovia voi olla suojaa kohden kaksi, mikäli se on tilojen toiminnan kannalta tarpeellista. Jos väestönsuojaovi avautuu muuhun kuin toisarvoiseen tilaan, se peitetään kevytrakenteisella, seinäpintaa vastaavalla kotelolla tai upotetaan seinäpintaan. 45 KEVYET VÄLISEINÄT Paikalla muurattuja tasoitettuja tiiliseiniä 130 mm tai rankarunkoisia EKkipsilevyseiniä, levyseinissä kulmasuojat. Märkätilojen ja wc-tilojen väliseinät muurattuja tiiliseiniä. Seinien liittyminen ympäröiviin rakenteisiin tulee olla tiiviitä, ks. Vantaan kaupungin rakenneohjeet. Seinien tulee täyttää Rakentamismääräyskokoelman C1 vaatimukset. Osastoivat seinät palomääräysten mukaan. 46 ERITYISVÄLISEINÄT JA JAKOSEINÄT Väestösuojan laitteistot erotetaan muusta tilasta metalliverkkoseinillä tai levyseinällä. 47 KAITEET, HOITOTASOT JA HOITOSILLAT Kuumasinkittyä metallia, sijaintipaikasta riippuen maalataan. Ensisijainen käynti katolle sisäkautta. Ulkotikkaissa kiipeämisen esto asiattomilta. Katosten suunnittelussa on otettava huomioon, ettei myöskään niiden kautta päästä asiattomasti vesikatolle. Vantaan kaupungin tilakeskus Kielotie 13 01300 Vantaa

AURINKOKIVI 15.3.2012 RAKENNUSTAPASELOSTUS, 1. RAKENNUSVAIHE SIVU 8(12) LIITE 6 48 HORMIT, KANAVAT, TULISIJAT JA PIIPUT Hormit ja kanavat tehdään palo-määräyksiä noudattaen. Ilmastointikanavat kuumasinkittyjä alas laskettujen kattojen yläpuolella, näkyville jäävät kanavat ja pääte-elimien väri arkkitehtisuunnitelmien mukaan. Pystykanavat koteloidaan. 5 PINTARAKENTEET Noudatetaan yleisesti RunkoRYL2000, SisäRYL2000 ja MaalausRYL2001 ohjeita sekä yleisesti hyväksyttyä rakennustapaa sekä yleisten rakennusten laatutasoa. Värityssuunnitelma ja pintakäsittelyjen valinta tehdään yhteistyössä kaupunginmuseon kanssa ja hyväksytetään tilaajalla. Käytettävät materiaalit sisätiloissa M1 luokan materiaaleja, yleensä vakiomallistoja/varastotuotteita. Erikoistuotteita ainoastaan rakennussuojelullisista syistä erikseen perustelluissa paikoissa. Pintamateriaalien tulee olla helppohoitoisia, kulutusta hyvin kestäviä ja helposti/edullisesti uusittavia. Vedeneristysjärjestelmän on oltava tyyppihyväksytty ja kussakin tilassa käytetään saman valmistajan yhteensopivia tuotteita. Ks. RakMK C2 ja RIL 107-2000 Väestönsuojan pintarakenteiden on täytettävä pelastusviranomaisten vaatimukset kiinnityksen ja purettavuuden suhteen. Pintarakenteet suunnitellaan tilojen akustisten ominaisuuksien vaatimusten mukaan. Alla mainitut pintarakenteet ovat yleisohje. Aula- ja erikoistilat soveltaen, arkkitehtisuunnitelmien mukaan. Ratkaisut tulee hyväksyttää tilaajalla. 51 VESIKATE Arkkitehti- ja rakennesuunnitelmien mukaan. Viherkatto, ks. kohta 37. Vesikaton varusteet (kattoluukut, huoltosillat, lapetikkaat, lumiesteet ym.) kuumasinkitystä teräksestä F2:n vaatimassa laajuudessa. Kiinnitys tuen kohdalle ruostumattomin kiinnikkein. Huolehditaan kiinnityskohtien tiivistämisestä. Maalaus katon värisävyyn. Talotikkaat varustetaan katolle pääsyn estoin. Päärakennuksen varusteet täydennetään siltä osin kuin niissä on puutteita. Räystäskourut ja syöksytorvet 0,5 mm molemmin puolin pvdf pinnoitettua teräspeltiä tai vastaavaa. Syöksytorven alapäät 2 m korkeuteen >2,5mm teräsputkea (potkusuojattu). Syöksytorvet johdetaan suoraan rännikaivoon. Kaikki kannakkeet ja kiinnikkeet kuumasinkittyä terästä. Räystäskourujen kannakkeet kiinnitetään kattorakenteesta, ei otsalaudasta. 52 SISÄSEINIEN PINTARAKENTEET Seinien tulee täyttää Rakentamismääräyskokoelman C1 vaatimukset. Seinien liittyminen ympäröiviin rakenteisiin tulee olla tiivis. Betoniseinät tasoitetaan ja maalataan. Maalaustöiden laajuus suunnitelmien mukaan. Saumattavissa kipsilevyseinissä käytetään reunaohennettuja levyjä. Sisänurkissa käytetään nurk- Vantaan kaupungin tilakeskus Kielotie 13 01300 Vantaa

AURINKOKIVI 15.3.2012 RAKENNUSTAPASELOSTUS, 1. RAKENNUSVAIHE SIVU 9(12) LIITE 6 kavahvikkeita ja suorilla osuuksilla saumanauhoja, ulkonurkissa käytetään metallivahvisteinen nauha. Pohjakäsittely ja maalaus tuoteselosteen mukaan. Seinien tasaisuusvaatimuksena yleensä RYL:n normaalia laatutasoa, laatoitettavat pinnat korkeinta laatutasoa. Kosteiden ja märkien tilojen seinät laatoitetaan keraamisin laatoin kauttaaltaan. Laatoitettavat seinät vedeneristetään, myös kuivien tilojen pesualtaiden laatoitusten kohdalta. Kuivissa tiloissa laatoitus lattiasta alkaen ja vedeneristys ulotetaan lattiamateriaalin alle 300 mm. Laatoituksen koko vähintään 60 cm altaan yläpuolelta ja 20 cm sivusuunnassa tai nykyinen laajuus, mikäli e.m. suurempi. Kiviseinät tasoitetaan ennen vedeneristystä. Vedeneristysjärjestelmä oltava tyyppihyväksytty. Kunkin tilan vedeneristyksessä saa käyttää vain yhden tuotevalmistajan tuotteita samassa rakenteessa. Seinien johtokourut ym. maalataan seinän väriin. Keittiön seinät kaakeloidaan ja vedeneristetään kauttaaltaan, myös kylmiöelementtien takaa. Vedeneristys limitetään lattian pinnoitteen kanssa lattiapinnalla vähintään 300 mm. Kylmiöiden ja seinärakenteiden välit listoitetaan RSTlistoilla umpeen. Listojen tulee olla rei-itetyt niin että koneen tausta pääsee tuulettumaan. Keittiön seinien ulkokulmiin RST-kulmalistat 1500 mm korkeudelle asti. 53 SISÄKATTOJEN PINTARAKENTEET Sisäkattojen materiaalit paloluokan mukaan ja akustisesti toimivia M1 luokan materiaaleja. Kattojen on oltava helposti puhtaana pidettäviä. Alakatot kipsilevyä tai tilaan soveltuvaa alakattojärjestelmää. Saumattavissa kipsilevykatoissa käytetään reunaohennettuja levyjä. Nurkissa käytetään nurkkavahvikkeita ja suorilla osuuksilla saumanauhoja. Mahdolliset putkiverhoukset sekä verhousten peitelevyt tehdään kipsilevyistä ja maalataan kuten ympäröivä kattopinta. Akustista vaimennusta vaativat tilat niihin soveltuvilla materiaaleilla. Kattojen vaimennus Vantaan kaupungin huonekorttien mukaan, vaimennuslevyt yleensä kauttaaltaan pintakäsiteltyä akustiikkalevyä. Pesutiloissa, keittiössä ja märkäeteisissä pesunkestävää akustiikkalevyä. Akustiset materiaalit yleensä listakannatuksella tai liimaus holviin. 54 PORRASHUONEIDEN PINTARAKENTEET Arkkitehtisuunnitelmien mukaan, kestävät ja helppohoitoiset pintamateriaalit. 55 ULKOSEINIEN PINTARAKENTEET Ks. 35 ja 51 56 LATTIAN PINTARAKENTEET Lattiat pinnoitetaan muovimatoilla tai tilan käyttötapaan sopivalla, tilaajan hyväksymällä materiaalilla. Muovimattojen tulee olla paloluokaltaan L-luokkaa ja päästöluokitukseltaan M1 luokkaa sekä homogeenisesta massasta valmistettua riittävän kovan kulutuksen kestävää julkisen tilan mattoa. Matot tulee hyväksyttää Vantaan kaupungin siivoustyönjohdolla ja projektipäälliköllä. Vantaan kaupungin tilakeskus Kielotie 13 01300 Vantaa

AURINKOKIVI 15.3.2012 RAKENNUSTAPASELOSTUS, 1. RAKENNUSVAIHE SIVU 10(12) LIITE 6 Märkätilojen ja wc-tilojen lattiat laatoitetaan ja varustetaan ja vedeneristeillä kauttaaltaan. Huom. pesutiloissa liukastumisen esto Päärakennuksen maanvaraisissa lattioissa vedeneristettävien alapohjien lämpö- ja kosteustekninen rakenne parannetaan. Lattiakaivon on oltava yhteensopiva käytettävän vedeneristyksen kanssa. Ks. kohta 56. Vedeneristeet RakMK C2:n määräyksiä ja RIL 107-2000 ohjeita noudattaen. Päiväkoti- ja opetustiloissa pääsääntöisesti muovimaton nosto seinille, yläreunaan alumiini-lista. Muovimaton tulee olla sellaista laatua, joka kestää taivuttamisen seinälle. Maalattavissa lattioissa maalaus nostetaan seinille jalkalistaksi 10 cm:n korkeudelle lattiapinnasta mitattuna. Kuraeteisissä keraaminen laatta ja lattialämmitys. Keittiön (aputiloineen) lattia akryylibetonia. Lattiamateriaali nostetaan seinälle jalkalistaksi 150 mm. Seinien vedeneristeet ja lattiapinnoitteen seinille nostot limitetään vesitiiviisti. Lattiamateriaalin on muodostettava tilan kynnysten ja oven karmien kassa vesitiiviit rakenteet. Keittiön lattia varustetaan Vantaan kaupungin keittiösuunnitteluohjeiden mukaisilla kallistuksilla ja asianmukaisilla ritiläkaivoilla. 57 ERITYISTILOJEN PINTARAKENTEET IV-konehuoneen sisäpinta reijitetty, sinkitty teräspelti, alla 50 mm min.villa. Lattiamateriaalin valinnassa ja IV-koneiden asennuksessa on otettava huomioon lattiamateriaalin uusittavuus. Lattiapinnoite esim. epoksia. Väestösuojan pintamateriaalit: ks. k.o kohdat sekä Vantaan kaupungin huonekortit sen mukaan, mihin tilaa rauhan aikana käytetään. Materiaalien valinnassa on otettava huomioon väestönsuojia koskevat määräykset tärähdyksen kestävyydestä ja purettavuudesta. VSS-oven avautumissyvennys peitetään levyrakenteella, jonka alapinnassa vaimennusmateriaali. 58 MAALAUS JA TAPETOINTI Maalaustyöt suunnitelmien mukaan. 6 KALUSTEET, VARUSTEET JA LAITTEET 61 KALUSTEET Kaikki kalusteet, varusteet ja laitteet huonetilaohjelman, tilakohtaiset vaatimukset -liitteen, Vantaan kaupungin huonekorttien (koulut, päiväkodit, neuvola) ja ohjeiden mukaan. Siivoustilojen kalustus ja varustus siivoustoimen ohjeiden mukaan. Päiväkodin liedet turvaliesiä. Keittiö: ks. erillinen liite Kiinteät kalusteet esim. hyllyt ja komerot yleensä vakiovalmisteisia, kiinteät hyllyt Sovella- kannattajin, hyllytasot laminaattipintaisia. Lattialla seisovissa kalusteissa säädettävät putkijalat, sokkelit irrotettavia. Kiintokalusteet yleensä lukitta- Vantaan kaupungin tilakeskus Kielotie 13 01300 Vantaa

AURINKOKIVI 15.3.2012 RAKENNUSTAPASELOSTUS, 1. RAKENNUSVAIHE SIVU 11(12) LIITE 6 62 VARUSTEET via. Sosiaalitilojen pukukaapit vakiovalmisteiset, metallirakenteiset, liitetään poistoilmanvaihtoon. Opetustilojen kalusteet erikoiskalusteita, Vantaan tilakeskuksen malliluokan ja erityisohjeiden periaatteiden mukaan Terveydenhoitajan tiloissa lukollisia arkistokaappeja tarvitaan kolme, koska tilojen käyttäjiä on useita (terveydenhoitaja, psykologi, kuraattori, hammashuolto). Lukollinen lääkejääkaappi sisällytetään urakkaan. Toimistohuoneet varustetaan lukollisilla kaapeilla, joista toinen osa on hyllykaappi ja toinen osa tanko-komero vaatteiden säilytystä varten. Päiväkodissa kiinteät puiset vakiovalmisteiset vuodekaapit niihin liittyvine komeroineen. Päiväkodin eteisnaulakot puurakenteiset, vakiovalmisteiset. Kuraeteisiin saapastelineet (malli Vantaa). Jakelukeittiön kalusteet rst-rakenteisia laitoskeittiökalusteita. Huonekorttien mukaan. Sälekaihtimet ja verhokiskot kaikkiin ikkunoihin. Eteistilat varustetaan tuulikaappimatolla, tyyppi varmistetaan tilaajan siivoustilojen asiantuntijalta. Toimistohuoneisiin tehdään normaalit tietoliikennekaapeloinnit. Kohteeseen asennetaan paloviranomaisen määrittelemät alkusammutuskalustot. 63 LAITTEET JA KONEET Keittiön laitteet ja koneet erillisten liitteiden mukaan. Päiväkodin kuivauskaapit märkäeteisiin. Pienkeittiöiden laitteet huonekorttien mukaan. Siivoustilojen laitteet tilakeskuksen siivouspalveluiden erillisten ohjeiden mukaan. 67 VÄESTÖNSUOJAN VARUSTEET Väestönsuojan varusteet määräysten mukaan. 7 KONETEKNISET TYÖT 74 SIIRTOTEKNIIKKA Rakennukseen tehdään 2-3 hissiä suunnitteluratkaisun mukaan 71 LÄMPÖ-, VESI- JA VIEMÄRITYÖT Ks. erillinen liite. 72 ILMANVAIHTOTYÖT Ks. erillinen liite. Vantaan kaupungin tilakeskus Kielotie 13 01300 Vantaa

AURINKOKIVI 15.3.2012 RAKENNUSTAPASELOSTUS, 1. RAKENNUSVAIHE SIVU 12(12) LIITE 6 73 SÄHKÖTYÖT Ks. erillinen liite. HUOM! Suunnittelussa käytetään ja tarvittaessa sovelletaan Vantaan kaupungin yleisiä ja koulusuunnitteluohjeita. Suunnitteluratkaisujen hyväksyttäminen "Vantaan kaupungin ohjeita suunnittelijoille" -lausuntojen mukaisesti sekä ark. rakenne ja LVIS- suunnittelun valvojilla!! Kaikki suunnitteluasiakirjat toimitetaan Vantaan kaupungin arkistointiohjeiden mukaan taitettuina paperikopioina (1 sarja ilman seläkkeitä) sekä digitaalisessa muodossa CD:lle poltettuna. (arkistointiohje ks. ohjeita suunnittelijoille.) HANKESUUNNITELMA Arkkitehtisuunnittelu: Vantaan kaupunki / Tilakeskus / Hankepalvelut Rakennuttaja-arkkitehti Ritva Tanner Rakennesuunnittelu: Vantaan kaupunki / Tilakeskus / Hankepalvelut Rakenneinsinööri Vesa Pyy Vantaan kaupungin tilakeskus Kielotie 13 01300 Vantaa

VANTAAN KAUPUNKI TILAKESKUS Hankepalvelut / Rakennuttaminen 28.05.2008 LIITE 7 1(3) RAKENTEITA KOSKEVAT ERITYISVAATIMUKSET Rakennuspohjan kuivatus Rakennuspohjan salaojitus toteutetaan RakMK osan C2 määräyksiä ja Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeita RIL107-2000 noudattaen. Salaojina tulee käyttää tupla muoviputkea ja tarkistuskaivoina teleskooppisilla valurautakansistoilla varustettuja PEH-muovikaivoja. Kaikkien salaojajärjestelmään kuuluvien kaivojen ja putkien kansien on jäätävä näkyviin maanpinnalle salaojien huollon ja tarkastuksen mahdollistamiseksi. Rakennuksen vierustan maarakenteista laaditaan kohdekohtaiset suunnitelmat rakenneyksityiskohtineen ja veden ohjauksineen. Perusmuurin vedeneristyksessä käytetään sertifioituun vedeneristysjärjestelmään kuuluvia tuotteita ja kiinnitysosia. Reunalistat asennetaan kaikkialla tulevan maanpinnan tasoon (ei alapuolelle). Alustatilat Alustatilat toteutetaan RakMK osan C2 ja D2 määräyksiä sekä Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeita RIL107-2000 noudattaen. Tarkastuksia ja huoltoa varten alustatilat varustetaan huoltoluukuilla, joista on yhteys kaikkialle tilaan. Luukut ja perusmuureissa olevat kulkuaukot sijoitetaan siten, että alustatilassa kuljettavan matkan pituus on korkeintaan 20 metriä. Lattiaan asennettujen huoltoluukkujen on oltava ilma- ja hajutiiviitä sekä mekaanisesti lukittavia. Luukut ovat metallirakenteisia, joissa kansi voi olla myös valettu betonilla. Alustatiloihin tarvittava kiinteä valaistus ja pistorasiat harkitaan tapauskohtaisesti. Valokytkin ja pistorasia sijoitetaan jokaisen huoltoluukun välittömään läheisyyteen. Alustatilojen tuuletus on varmistettava aina koneellisella ilmanvaihdolla, josta laaditaan yksityiskohtainen iv-suunnitelma. Alustatilojen maapohja peitetään kauttaaltaan kevytsoralla tai kapillaarikatko-sepelillä liiallisen kosteustuoton rajoittamiseksi. Tiivistä kerrosta, kuten muovikalvoa ei saa käyttää. Alustatiloihin ei saa jäädä orgaanisista aineista tai rakennusjätteitä ja kaikkien pintojen on oltava puhtaita. Kaikkien ryömintätilaan rajoittuvien rakennusosien ja materiaalien sekä tilaan jäävien varusteiden kuten tikkaiden, luukkujen, putkien ja johtoteiden on oltava hyvin kosteutta kestäviä. Puuta tai puuaineisia rakennuslevyjä ei saa käyttää (poikkeuksena puurakenteinen alapohja). Kaikissa alapohjatyypeissä on huolehdittava alapohjan rakennusfysikaalisesta toimivuudesta ja huomioitava liitosten tiiviydessä huonolaatuisen (mikrobit ja radon) ilman kulkeutuminen sisätiloihin. Huomioitavia seikkoja on mm. tuuletettujen alapohjien riittävät tuuletusaukot, maapohjan lämmöneristäminen, kosteusmittausanturit, koneellinen kosteuden poisto, nurkkaliitosten ja läpivientikohtien ilmatiiveys. Maanvaraisissa lattioissa on kiinnitettävä erityistä huomiota nurkkaliitosten tiiveyteen ja estettävä veden nousu lattiarakenteisiin salaojituksin ja karkeilla maa-aineksilla. Märkätilat Märkätilojen kuten suihku- ja wc-tilojen sekä märkäeteisten lattiat, väliseinät ja ulkoseinien sisäverhous tehdään kiviaineisena. Peruskorjattavissa rakennuksissa kevyet väliseinät voidaan tehdä kipsilevy, masterlevy- tms. rakenteisina rakenteiden riittämättömän kantavuuden perusteella. Muussa tapauksessa myös peruskorjauskohteissa märkätilojen seinät ja lattiat tehdään kivirakenteisina Märkätilojen seinien ja lattioiden vedeneristykset toteutetaan RakMK osan C2 määräyksiä ja Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeita RIL107-2000 noudattaen. Vedeneristyksessä käytetään sertifioituja ja tyyppihyväksyttyjä nestemäisenä telalla, pensselillä tai ruiskulla levitettäviä vedeneristystarvikkeita. Vedeneristeen paksuuden on oltava tyyppihyväksyntäpäätöksen mukainen. Yksityiskohdat kuten kaivojen liittymät, putkiläpiviennit yms. tehdään tuotekohtaisten ohjeiden mukaisesti. Märkätilojen pinta- ja alusrakenteista laaditaan kohdekohtaiset suunnitelmat tuotenimineen ja rakenneyksityiskohtineen. Tuotenimiä käytettäessä on suunnitelmassa aina mainittava "tai vastaava". Märkätilojen seinissä tulee käyttää samaa vedeneristettä kuin lattiassa liittymäkohdan tiiveyden varmistamiseksi.

LIITE 7 2 (3) Ulkopuoliset teräsrakenteet Kaikki ulos tulevat teräsrakenteet kuumasinkitään korroosiota vastaan standardin SFS 2765 mukaisesti luokkaan B, kun teräksen ainevahvuus on korkeintaan 6 mm ja luokkaan A, kun ainevahvuus on yli 6 mm. Sinkkikerroksen vähimmäiskerrospaksuus on oltava 80 m. ja täytettävä vähintään 50 v. käyttöiän. Kuumasinkittyjen rakenteiden mahdollinen maalaus tehdään standardin SFS 4962 mukaisesti maalausyhdistelmällä EPUR 100/2 ZnPe tai sitä vastaavalla tavalla. Maaliyhdistelmän pohjamaalina on epoksimaali ja pinnassa kaksikomponenttinen polyuretaanimaali. Levyväliseinät Levyrakenteisia väliseiniä voidaan käyttää yleensä kuivissa tiloissa ja ainoastaan erityistapauksissa myös kosteissa ja märissä tiloissa (ks. märkätilat). Oppilaitoksissa käytävään rajoittuvat väliseinät tehdään kiviaineisina paremman mekaanisen kestävyyden ja varusteiden kuten naulakkojen ja penkkien lujemman kiinnityksen vuoksi. Kaikissa levyväliseinissä rakennuslevyt on asennettava irti valmiista lattiapinnasta noin 10 mm rakentamisen tai käytön aikaisen kapillaarisen kosteuden nousun ehkäisemiseksi. Levyjen asennuksessa on siis otettava huomioon myös suunnitellun lattiapäällysteen paksuus. Rako tiivistetään ääni- ja paloneristysvaatimusten edellyttäessä kosteuden nousun katkaisevalla tiivistysmassalla. Vesikattojen ja katosten vedenpoisto Sade- ja lumen sulamisvedet on johdettava hallitusti sadevesiviemäriin vesikatolta ja kaikilta katoksilta sisäänkäyntikatokset mukaan lukien. Vedenulosheittäjiä saa käyttää ainoastaan varajärjestelmänä tulvimisen estämiseksi. Ulkopuolisen vedenpoiston yhteydessä käytetään syöksytorvia, jotka kohdistetaan suoraan loiskereunoilla varustettuihin PEH-muovisiin rännikaivoihin. Pelkkiä viemärin päähän asennettavia suppiloita ei saa käyttää. Syöksytorvien alaosat tehdään iskunkestävästä 2-3 mm kuumasinkitystä teräsputkesta vähintään 2 m korkeuteen saakka. Kermikatot Kermikatot toteutetaan RakMK osan C2 määräyksiä, Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeita RIL107-2000 ja kattoliiton yleisiä ohjeita noudattaen. Paloluokkavaatimusten suhteen noudatetaan uusinta RakMK osaa E1. Katteiden tuote ja käyttöluokituksessa noudatetaan uusimaan luokitusjärjestelmän mukaisia merkintöjä. Luokitukset löytyvät esim. internetistä osoitteista: http://www.kattoliitto.fi/tuoteluokitus.html ja http://www.kattoliitto.fi/kayttoluokitus.html. Kermikattojen minimikaltevuus saa olla 1:40. Kaltevuus saa olla vähemmän ainoastaan erityistapauksissa tai paikallisesti, mutta silloinkin kaltevuuden on oltava vähintään 1:80. Päällimmäisen kermin tulee olla sirotepintainen. Suojakiveystä katteen päällä ei saa käyttää, ellei katteen paloluokka tai kiinni pysyminen sitä erityisesti edellytä. Katon puhtaana pito ja huolto helpottuu sekä veden virtaus katolla paranee. Kaivot varustetaan sähkösulatuksella, mikäli kaivon jäätyminen ei muulla tavalla ole estetty. Kuparisia kattovesikaivoja ei saa käyttää kattoliiton suosituksen mukaisesti materiaalissa todetun syöpymisriskin vuoksi. Räystäät Räystään tuuletusrakoihin asennettavan hyönteisverkon on oltava syöpymätöntä teräksistä seulaverkkoa, jonka silmäkoko on noin 4 mm. Räystään suojapellitykset tehdään ohjekortin RT 80-10632 mukaisesti. Sadeveden pääsy sileiltä seinäpinnoilta tuuletusväliin estetään vastapellillä. Kestopuu Lahottaja- ja homesieniltä suojattua, kyllästettyä kestopuuta voidaan käyttää rakenteissa, joissa puu on alttiina vedelle ja kosteudelle. Käyttökohteen mukaan tulee käyttää oikean kyllästysluokan kestopuuta. A-luokan painekyllästettyä mäntypuutavaraa, Rakenne-kestopuuta, saa käyttää ainoastaan maa-, vesi- ja betonikosketuksessa olevissa puurakenteissa sekä turvallisuutta edesauttavissa rakenteissa kuten esim. rakennusten alapohjarakenteissa ja seinien alaohjauspuissa, kantavissa terassilaudoituksissa sekä portaissa ja kaiteissa. AB-luokan painekyllästettyä puuta, Piha-kestopuuta, käytetään maan pinnan yläpuolisissa rakenteissa, kuten ei kantavissa terassi- tai pihalaudoituksissa, aidoissa, pihakalusteissa ja rakennusten ulkoverhouksissa.

LIITE 7 Päiväkotien tai muiden pienille lapsille tarkoitettujen tilojen ulkopuolisissa rakenteissa tai piha- ja leikkikenttävarusteissa kyllästettyä kestopuuta ei saa suojaamattomana käyttää lainkaan maan pinnan yläpuolisissa osissa. 3 (3) Vantaalla 28.05.2008 Vesa Pyy Rakenneinsinööri, RI Puh. 8392 2405, 040 744 4608

LIITE 8 16.11.2010 Sivu 1/2 Tilaaja: Vantaan kaupunki, tilakeskus Kielotie 13 00130 Vantaa VIHERKATON SUUNNITTELUOHJEITA 2010 Näihin suunnitteluohjeisiin tulee kohteen suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden kiinnittää erityistä huomiota rakennushankkeessa. 1. Katon kaltevuus oltava pienempi kuin 1:2 2. Rakenteiden kestävyys varmistettava lisärakentein jos käytetään paikallista paksua kasvillisuutta ja kuormitus määritellään tapauskohtaisesti. Jos käytetään laaja-alaista kevyempää kasvillisuutta, niin korotetaan pysyvää pintakuormaa vähintään 0,7 kn/m2 normaalien vesikattorakenteiden lisäksi 3. Esim. sammal-maksaruohokaton rakenne on sammalruoho+ruokamulta n. 30mm+xeroflor runko kiinnitettynä suodatinkankaaseen. Rakenteen kiinnitystapa vesieristeeseen varmistetaan aina tapauskohtaisesti 4. Kuivatus/varastointikerroksessa voidaan käyttää kuitu- tai kennomattoa 5. Viherkatteen rakenteita ei saa tehdä kiinni vesieristeeseen. Vesieristeen pintakermin päälle aina vähintään suojamuovi irroittamaan viherrakenne kermieristeestä 6. Harjakaton (tai vastaavan) räystäälle tehdään aina tippapelti ja räystästuki 7. Suurissa rakennuksissa ns. tasokatto tehdään viherrakenteen alle käännettynä kattona 8. Jos käytetään juurellista kasvillisuutta estetään juurten tunkeutuminen vesieristeeseen suojakalvolla 9. Tasaisilla katoilla veden johtuminen varmistetaan erillisellä kennorakenteella kasvillisuuden alla 10. Kaltevilla katoilla veden liian nopea johtuminen estetään kasvillisuuden alapuolisella varastointikerroksella 11. Katot varustetaan normaaleilla ränneillä, syöksyillä ja kattokaivoilla 12. Läpivientien tiiviys, riittävän korkeat juuripellitykset ym. katon 100% vedeneristämiskykyyn ja katon toimivuuteen vaikuttavat seikat on aina suunniteltava ja tehtävä tapauskohtaisesti. 13. Talvella kasvillisuus on jäässä eikä kasvua tapahdu eikä vesi sitoudu kattoon 14. Talviaikana vedet ohjautuvat normaalisti sadevesijärjestelmään Viherkaton suunnitteluohjeita 2010

LIITE 8 SIVU 2/2 15. Lumi voidaan poistaa katoilta normaalisti mutta jätettävä n. 20 cm kerros suojaamaan kasvillisuutta 16. Kasvillisuus valitaan siten ettei kastelutarvetta ole 17. Kasvillisuuden kunto tulee tarkistaa vähintään kaksi kertaa kasvukauden aikana ja tasaisin väliajoin 18. Kattokasvillisuuden lannoitus tehdään kahtena ensimmäisenä keväänä ja sen jälkeen joka toinen tai kolmas vuosi 19. Matala kasvillisuusmatto ei vaadi niittohoitoa 20. Tuulen tuomien siemenien itäneet ja kasvaneet ei toivotut kasvit poistetaan katolta säännöllisesti 21. Vesieristeen kannalta herkkien paikkojen kuten läpivientien kohdat on pidettävä vapaana kasvillisuudesta 22. Kasvillisuuden lisäksi on seurattava kattorakenteen, vesieristeen ja kattovarusteiden kuntoa ja tehtävä kunnossapitotoimet ajoissa Vantaalla 16.11.2010 Rakenneinsinööri Vesa Pyy VANTAAN KAUPUNKI, TILAKESKUS Hankepalvelut / Rakennuttaminen / Rakennetekniikka Viherkaton suunnitteluohjeita 2010

Vantaan kaupunki/ateriapalvelut 1 / (8) A1=RST-allas400x800x100 mm PK=puolikiinteä PR=pistorasia IT=inform.teknologia (RS) A2=RST-allas600x900x100 mm JS=jätesiirtoputki PK=puolikiinteä A=alakautta A3=RST-allas300x300x100 mm Pa=pesuaineliitäntä K=kiinteä Y=yläkautta A4=RST-allas400x400x100 mm Ls= lämpösäteily VK=virtakisko S=seinästä A6=RST-allas600x600x100 mm Ha=huuhteluaineliit. HK=huoltokytkin T=työpistevalaistus RR=RST-ruuturitilä Po=poistoputki Vv=varoventtiili SP=suojakotelo yläp. asenn. VL=vesilukko PKv=pehmennetty kylmävesi LPV=läpivientiholkki Ky=keskuskylmäkoneliitäntä Kpl Laite LAITTEELLE VARATTAVA RAKENNUSTEKNINEN LIITÄNTÄ RU-urakka LVI-urakka Sähkö-urakka Sähkö / IT-urakka 400V/50Hz 3L+N+Pe 230V/50Hz 1L+N+Pe 1 RST-pesupöytä XXXX x 650 x 850/1450 mm Kv15/Lv15 + SEK + 2 x PR, S - allas GN2/1-210 mm + sakka-astia letkujuoksuputki - alta avoin Lk70 + Po50 - alla hyllykaappi 1x400, pyörillä - ritilätasoylähylly, irroitettava malli, hyllyleveys 300 mm - alla leikkulautateline; kuudelle laudalle 2 RST-työpöytä XXXX x 650 x 850/1450 (LxSxK) 4xPR, S - alla laatikosto 400/4, pyörillä - alla hyllykaappi 1x400, pyörillä 1 Mikroaaltouuni 3,0kW PR, S - ammattimalli GRuokapal/rakentaminen/uudisrakennus/Aurinkokivi/Laiteluettelo 21.3.2012 23.11.2011 LIITE 9 Aurinkokiven koulun ja päiväkodin keittiön alustava laiteluettelo Keittiö on palvelukeittiö. Lounas toimitetaan kuumana tai kylmänä kaksi - kolme kertaa viikossa. Energialisäkkeet ja päiväkodin aamu-ja välipalat valmistetaan keittiössä. Mitat: leveys(pituus) x syvyys(leveys) x korkeus) 2 RST-seinähyllystö XXXX x 400 x 30 mm - kahdella levyhyllyllä

Vantaan kaupunki/ateriapalvelut 2 / (8) 2 Monitoimiuuni, vaunutäyttö, n. 1000x850x1900mm Tasainen lattia uunin 3x Kv18 K (tai pkv), Y 3 x 38kW K, Y 3 x IT, Y - väh. 15 kpl GN 1/1-65 alla 3 x Lk70 + A3 + RR - esiohjelmoitava, HACCP mukana SP100x150 mm 3 x Ls3,5kW, Y - automaattinen pesuohjelma - lisäjohteikko tai lisäuunivaunu 1 Monitoimiuuni (ohjelmoitava), johdetäyttö Tekninen ja tilavaraus Kv18 PK, Y 10kW PK+HK, Y IT,Y - n. 900x750x1150/1800 mm (PxLxK) Lk70 + Po32-8 kpl GN1/1-65, automaattipesu Ls2,6kW huuvaan - johdekehikkojalusta 1 Painekeittokaappi Kv18 PK, Y 400 V 3 N 36w 63a -kapasiteetti 4 x GN 1/1-65 Lk70 + Po32 Ls2,6kW huuvaan 1 Monitoimipata,nettokapasiteetti 200 litraa Valukeh.asennus Kv22 K, Y 42kW K, Y IT, Y - automaattinen sekoitin Laite 350 kg Lv22 K, Y - esiohjelmoitava, HACCP mukana Massa n.300 kg Lk100 + A2 + RR - jäähdytysautomatiikka SP100x150 mm Ls k3,2kw, Y - pesuharjat 1 RST-työpöytä XXXX x 650 x 850/1450 mm T - ylähylly kahdella tasolla - alla laatikosto 400/3, pyörillä 1 Yleiskone 1,9kW PR + HK, SP - kapasiteetti, 20 litraa - varusteineen GRuokapal/rakentaminen/uudisrakennus/Aurinkokivi/Laiteluettelo 21.3.2012 LIITE 9 1 Ruoakuljetus- lämmitys- ja säilytysvaunu - n. 850 x 740 x 950 - kuumennusosa kylmäsäilytystoiminnolla - kapasiteetti 7-8 GN1/1-65 - voidaan käyttää seur. astiakokoja GN 1/1-65, GN 1/2-100, GN - ohjelmoitavissa - lämpöanturilla, joka mittaa ruoan lämpötilaa - huom. sähköliitäntä ei saa olla emännän kytkimen takana 1 RST-pesupöytä, XXXx650x850 mm SP100x150 mm Kv15/Lv15+erik.sek. - allas GN1/1-210 mm Lk70 + allas A3+Po50 - alla ritilähyllyä

Vantaan kaupunki/ateriapalvelut 3 / (8) 1 Induktioliesi, 500 x 650 x 850 mm Ls 0,6 2,0 kw, Y 6,0kW K, SP - keraamisella tasolla - avonainen jalustaosa 2 RST-työpöytä XXXX x 650 x 700...900/1450 mm (LxSxK) 4xPR, SP - sähköinen korkeussäätö - alta avoin 1 RST-työpöytä XXXX x 650 x 700...900/1450 mm (LxSxK) 4xPR, SP tai S - sähköinen korkeussäätö - alta avoin 1 RST-työpöytä XXXX x 650 x 850 mm (LxSxK) 4xPR, SP - alta avoin 1 Digitaalinen pöytävaaka 0,2 kw PR, SP - kapasiteetti 0 10 kg 4 Lämpökuljetusvaunut 230/50/1 0,76 kw GRuokapal/rakentaminen/uudisrakennus/Aurinkokivi/Laiteluettelo 21.3.2012 LIITE 9 4 Tasovaunut n. 600 x 800 x 800/900 mm - kahdella tasolla 1kpl/ päiv äkod in osas Tasovaunut n. 600 x 800 x 800/900 mm - kahdella tasolla - työntökahva 2 Tarjoiluvaunu n. 500 x 720 x 800 mm 2 GN-johdevaunu n. 600x800x1600 mm - johdeparit 24 kpl GN-astioille 1 kuljetuslaatikoiden säilytysvaunu - 3 Jätevaunu 300 x 560 x 700 mm - astia 60 litraa - kannessa tyhjennysaukko

1 Astiapalautus- ja lajittelupöytä Kv22 K, S 0,55kW PK+HK, S 2 x T - 8-10 koripaikkaa, Lv22 K, S - kaksi aloituspaikkaa säätöventtiili allashuuht. - huuhteluautomatiikka Lk70+A3+RR+Po50 - pesusuihku - ketju-/ketjumattokuljetin n. 3700 mm, vetävä kuljetin - allas n. 3500 x 1250 x 750/1200 mm (pöytäkorkeus tarkistettava tapauskohtaisesti) - tarjotinrata n. 4050 x 270 x40 mm - jätelajitteluaukkojen tasot 800 x 520 ja 400 x 520 mm, irroitettavat jätesuppilot 1 Astianpesukone, tunnelikorikone Kv22 K, S 40kW K, S IT, S - sähkölämmitteinen Lv22 K, S - kapasiteetti 2 min kontaktiajalla väh. 70 koria/tunti, max väh. 140 koria/h Po50 koneen lattiak. - 2600 x 800 x 1700 / 2300 mm Ls6 + 10 + 12kW 1 Patapesukone Kv22 K, S 19kW K, Y IT, Y - raepesutehostus Lv22 K, S - kapasiteetti väh. 8 x GN 1/1 astiaa / pesu Lk100 + A2 + RR+Po50-10 - 12 pesua / h Ls3,0kW (huuvaan) - kuljetuslaatikoiden pesuteline - 1500 x 1050 x 2000 / 2400 mm GRuokapal/rakentaminen/uudisrakennus/Aurinkokivi/Laiteluettelo 21.3.2012 LIITE 9 Vantaan kaupunki/ateriapalvelut 4 / (8) -kapapsiteetti 15 kpl GN 1/1-65 vuokaa - pyöristetyt nurkat, helpostipuhdistettava ASTIAPESUTILA 2 Jätevaunu - jäteastian tilavuudet n. 60 litraa 1 Lk70+A3+RR+Po50 Pumpullinen esipesukone Kv22 K, S - astiatunnistinautomatiikka Lv22 K, S 1 Purkausrata L = 2650 mm alla korijohteet 1 Liotus-/esipesupöytä XXXX x 650 x 850 mm, Kv18/Lv18+HEKES esi- - allas 1100 x 550 x 250 mm, sulkuventtiili pesus. seinämalli - sakka-astia Lk70+A3+RR+Po50

1 Jääkaappi, 600 litraa 2xKy 0,6 kw PR, S - 900 x 700 x 2100 mm (LxSxK) IT - keskuskonemalli - 4kpl RST ritilähyllyjä, ritilähyllyn lankojen väli korkeintaan 2 cm - 1 kpl lankakoreja 1 RST-työpöytä XXXXx650x850 mm T - alla laatikosto 400/4, pyörillä GRuokapal/rakentaminen/uudisrakennus/Aurinkokivi/Laiteluettelo 21.3.2012 LIITE 9 Vantaan kaupunki/ateriapalvelut 5 / (8) - esihuuhtelusuihku 1 Tasovaunu n. 600 x 1130 x 800 mm - kahdella tasolla Kylmäsäilytys 1 Maitokylmiö - keskuskoneliitäntä - 3,5 m ² - RST-ovet ja hyllyt RST tai suurkeittiökäyttöä kestävät muovihyllyt 1 Vihanneskylmiö - keskuskoneliitäntä -n.4 m² - RST-ovet ja hyllyt RST tai suurkeittiökäyttöä kestävät muovihyllyt 1 Valmisruokakylmiö - 10-15 m² - keskuskoneliitäntä 1 Pakastehuone - 3-3,5m ² - RST-ovet ja hyllyt RST tai suurkeittiökäyttöä kestävät muovihyllyt - keskuskoneliitäntä TAVARAN VASTAANOTTO

Vantaan kaupunki/ateriapalvelut 6 / (8) 2 Kylmäallastarjoiluvaunu, salaatti 2x0,6kW, VK - allas GN 3/1-160 mm - ylähylly, suojalevyt, valaistus - 1200 x 700 x 750 / 1400 mm - tarjoilutasot molemmin puolin, leveys 270 mm - sokkelilevyt 2 Lämminruokatarjoiluvaunu Kv/Lv12 2 x 3,2kW, VK - allas GN 3/1-160 mm Kk70+Po22 (letku+kulma) - ylähylly, suojalevyt, valaistus - 1200 x 700 x 750 / 1400 mm - tarjoilutasot molemmin puolin, leveys 270 mm - sokkelilevyt - automaatinen veden täyttö ja poisto 2 Lämminruokatarjoiluvaunu Kv/Lv12 2 x 3,2kW, VK - allas GN 2/1-160 mm Kk70+Po22 (letku+kulma) GRuokapal/rakentaminen/uudisrakennus/Aurinkokivi/Laiteluettelo 21.3.2012 LIITE 9 RST-seinähyllystö 1300 x 300 x 30 mm - kahdella levyhyllyllä Varastohyllystö 900x600x1600 mm - määrä tarkentuu suunnitteluvaiheessa TARJOILU BUFFET-TARJOILUVAUNUJÄRJESTELMÄ: 7 Tarjotin-/aterinjakeluvaunu, 400x650x900/1200 mm - n. 100 tarjotinta/vaunu - kolmella aterinlaatikolla 7 Juomalasien jakeluvaunu, astiakorille, n. 600x600x900 mm - n. 5 x 36 = 180 juomalasia, astiakori 500 x 500 mm - RST-nouseva koritaso 10 Lautasten jakeluvaunu 550 x 800 x 750 mm - kapasiteetti n. 6x25 = 150 lautasta - työntökahva

2 Ruokajuoman tarjoiluvaunu 2xKv12, PK, Y 2 x 2,0kW, VK - 1200 x 700 x 750 mm Kk70+Po22 (letku+kulma) - kylmävesihanat 2 kpl - kylmävesiteho 40 litr. / h - tarjotintasot molemmin puolin, leveys 270 mm - tasolla tila maidontarjoiluautomaateille - sokkelilevyt 4 Maidontarjoiluautomaatti 4 x 0,3kW PR:t - 2 x 10 litran vakiopakkauksille (alakaapissa) - 340 x 570 x 730 mm - lukittava 2 Lämminruokatarjoiluvaunu Kk70+Po22 (letku) 2,2kW, S - allas GN 2/1-160 mm - ylähylly, suojalevyt, valaistus - 800 x 700 x 750 / 1400 mm - tarjoilutasot molemmin puolin, leveys 270 mm - sokkelilevyt - automaatinen veden täyttö ja poisto GRuokapal/rakentaminen/uudisrakennus/Aurinkokivi/Laiteluettelo 21.3.2012 LIITE 9 Vantaan kaupunki/ateriapalvelut 7 / (8) - ylähylly, suojalevyt, valaistus - 800 x 700 x 750 / 1400 mm - tarjoilutasot molemmin puolin, leveys 270 mm - sokkelilevyt - automaatinen veden täyttö ja poisto 2 Neutraali tarjoiluvaunu, ruokaleipä ja levite - 800 x 700 x 750/1400 mm - tarjotintasot molemmin puolin, leveys 270 mm - ylähylly, suojalevyt, valaistus - sokkelilevyt 1 SIIVOUSKOMERO -RST-kaatoallas, tasolla - seinähylly - harjateline + ripustuskoukut + tarvikekorit sivulla - kuivausteline - ilmanvaihdolla - lukittava

Vantaan kaupunki/ateriapalvelut 8 / (8) GRuokapal/rakentaminen/uudisrakennus/Aurinkokivi/Laiteluettelo 21.3.2012 LIITE 9 2 Suihkupuhdistuslaite Kv18/Lv18+sek.+letkut. -pesuaine-annostelu,letkuteline Lk lähellä 2 Kosteutta kestävää kiinnityspintaa Seinäkello 1 KUIVA-AINEVARASTO - säädettävät laminaattihyllyt - 3 kpl jauhovaunut, muovi - 3-4 pyörillä olevää tavara-alustaa 1 ASTIAVARASTO EMÄNNÄN TOIMSTOHUONE - laminaattipöytä, seinähyllykkö -laatikostoja - seinähyllykkö -puhelin, ATK-yhteydet Laatikko- ja rullakkovarasto - säilytystilaa toimittajien kuljetuslaatikoille ja rullakoille - seinähyllyjä, syvyys n. 50 cm - lukittava tila - mahdollisimman lähellä keittiötä - haittaeläimet (rotat, linnut) eivät saa päästä tilaan - kylmälaitteiden keskukoneet voidaan myös sijoitaa tähän tilaan

LIITE 10 sivu 1 / 5 VANTAAN KAUPUNGIN TILAKESKUS 9.12.2011 Suunnittelusopimusliite Energiataloudellinen rakentaminen, suunnitteluohje Uudisrakentaminen ja perusparannus Yleistä: Tässä suunnitteluohjeessa esitetyt vaatimustaso ja painotukset ovat ensisijaisia, muuten noudatetaan rakentamismääräyskokoelman osaa D3 (Rakennusten energiatehokkuus, määräykset ja ohjeet 2012), lakia ja asetusta rakennuksen energiatodistuksesta sekä RIL 259-2011. Pääsuunnittelija huolehtii ja vastaa tavoitteiden saavuttamisesta. Energiaselvitykset ja -laskelmat tekee lvi-suunnittelija omien ja muiden suunnittelijoiden antamien lähtötietojen pohjalta. Energiaselvitykset ja laskelmat tehdään myös perusparannuskohteissa. Energiataloudellisuuden suunnittelussa ei hyväksytä pelkkiä normin mukaisia taulukkoarvoja vaan arvot lasketaan kohteen erityispiirteet huomioiden. Tavoite: Uudisrakennuksen E-luku ei saa ylittää taulukon oikeanpuoleisen sarakkeen arvoja LUOKKA RAKENNUSTYYPPI Rak Mk D3 2012, kohta 2.1.4 kwh/m 2 vuodessa Luokka 2 Asuinkerrostalo 130 100 Luokka 3 Toimistorakennus 170 140 Luokka 4 Liikerakennus 240 200 Luokka 5 Majoitusliikerakennus 240 200 Luokka 6 Opetusrakennus ja päiväkoti 170 140 Luokka 7 Liikuntahalli pois lukien uima- 170 140 ja jäähalli Luokka 8 Sairaala 450 390 Luokka 9 Muut rakennukset ja määräaikaiset rakennukset E-luku on laskettava, mutta sille ei ole asetettu vaatimusta Tilakeskuksen tavoitearvot kwh/m 2 vuodessa E-luku on laskettava, hankesuunnitelma antaa tavoitearvon Perusparannuskohteiden energiatehokkuustavoite on esitetty hankesuunnitelmassa. Energiaselvitys: (seuraavissa vaiheissa) 1. L2-luonnokset 2. Pääpiirustukset 3. Luovutusvaiheen tarkistus Käytetään Vantaan kaupungin tilakeskuksen energiaselvityksen lähtötietolomaketta (ks. liite1). Lämmöntuottotavat: (valintajärjestyksessä) Lämmönjakelutavat: 1. kaukolämpö 2. maalämpö 3. muut uusiutuvat energiamuodot fossiilisia polttoaineita käyttäviä lämpökeskuksia ei sallita ilman erillisiä selvityksiä lattialämmitys (ensisijainen päiväkodeissa) seinäradiaattorilämmitys Vantaan kaupunki, tilakeskus - energiataloudellinen rakentaminen - suunnitteluohjeet 9.12.2011

LIITE 10 sivu 2 / 5 Arkkitehtisuunnittelu: Oleellisimmat keinot: 1. Rakennuspaikka: rakennuksen sijoittaminen, suuntaus, korkeussuhteet ja kasvillisuus 2. Rakennuksen massoittelu: tunnuslukuna muotokerroin (ulkovaipan pinta-ala / lattiapinta-ala, RIL 259-2011 s.44) 3. Pohjaratkaisu: tilat käyttötarkoitus huomioiden ilmansuuntien mukaan 4. Aukotus, painopiste etelä- länsisivuilla, valoaukko enintään 30 % lattiapinta-alasta (aurinkosuojakalvo), ja pohjois- itäsivut 10 % lattiapinta-alasta Ohje: Rakennuspaikka Rakennus sijoitetaan tontilla tontin aurinkoiselle osalle pääikkunat etelään päin. Mäkisellä alueella rakennetaan etelärinteen puolelle. Lehtipuita sijoitetaan tontille lämpötalouden parantamiseksi, sillä kesällä ne varjostavat rakennusta ja vähentävät viilennystarvetta, kun taas talvella vähäinen auringonvalo tavoittaa rakennuksen paremmin. Puita ei saa sijoittaa kuitenkaan liian lähelle (alle 6m) rakennusta. Kasvillisuus sijoitetaan tontille niin, että se estää kylmien ilmavirtausten puhaltamisen oleskelualueille. Piha-aidat ja varastorakennukset sijoitetaan niin, että ne estävät kylmien ilmavirtausten valumista oleskelupihalle, mutta ne eivät saa varjostaa liiaksi. Varastot sijoitetaan pääasiassa tontin pohjoissivulle. Rakennuksen tilat Käytävien määrä minimoidaan ja sivukäytäväratkaisuja vältetään Rakennuksen bruttoala ja rakennuksen ulkovaipan ala mahdollisimman pieni, toiminnan kuitenkaan kärsimättä. Ikkunattomat tilat sijoitetaan rungon sisäosiin tai rakennuksen pohjoissivulle. Rakennusten rungon tulee olla syvyydeltään sellainen, että tiloihin on mahdollista järjestää päivänvaloa normaalien ikkunoiden avulla. Viileää ilmaa vaativat tilat esim. keittiötilat, tekniset laitetilat ja ATK-tilat pyritään sijoittamaan rakennuksen pohjois-itä-sivuille. Lämpöä tuottavat toiminnot pyritään sijoittamaan vierekkäin. Lämmitystä eniten tarvitsevat tilat sijoitetaan rakennuksen keskiosiin. Iv-kanavat kuljetetaan yläpohjan lämmöneristekerroksen ja höyrynsulun alapuolella. Työ- ja oleskelutilojen ikkunoiden valoaukko itä- ja pohjoissivulla max. 10-12% huoneen lattiapinta-alasta. Etelä- länsisivulla ikkunan koko voi olla suurempi, valoaukko maksimissaan 30% huoneen lattiapinta-alasta. Lähtökohtaisesti kaikkiin ikkunoihin asennetaan sälekaihtimet puitteiden väliin. Kattoikkunat ovat sallittuja vain perustelluista syistä. Rakennuksen viilennystarve ratkaistaan ensisijaisesti mekaanisilla keinoilla. Vantaan kaupunki, tilakeskus - energiataloudellinen rakentaminen - suunnitteluohjeet 9.12.2011

LIITE 10 sivu 3 / 5 Rakennesuunnittelu: Oleellisimmat keinot: 1. Tiiveys: ilmanvuotoluku < 0,8 l/h 2. Ikkunat nelilasisia, U-arvo < 0,8 ja g-arvo < 0,4 sekä ilmanvuotoluku < 0,12 Ovet U-arvo < 0,5 Ohje: - D3 määräyksiä parempia U-arvoja käytettäessä osoitetaan, ettei rakenteesta muodostu ns. riskirakennetta. U-arvojen vertailutaulukko (poislukien ikkunat ja ovet, rakennetyyppien lähtötiedoksi) Rakenne D3määräykset 2012 Tilakeskuksen arvioitu U-arvo Rakennesuunnittelijan ratkaisun 1 U-arvot Rakennesuunnittelijan ratkaisun 2 U-arvot Ulkoseinä 0.17 W/m 2 K 0.145 W/m 2 K 0. W/m 2 K 0. W/m 2 K Yläpohja ja ulkoilmaan rajoittuva 0.09 W/m 2 K 0.077 W/m 2 K 0. W/m 2 K 0. W/m 2 K alapohja Ryömintätilaan rajoittuva alapohja 0.17 W/m 2 K 0.145 W/m 2 K 0. W/m 2 K 0. W/m 2 K Maata vasten oleva rakennusosa 0.16 W/m 2 K 0.13 W/m 2 K 0. W/m 2 K 0. W/m 2 K U-arvojen laskennassa noudatetaan normia RIL 225-2004 Rakennusosien lämmönläpäisykertoimien laskenta. Rakenteissa käytetään korjattuja käytännön U-arvoja. Arkkitehtiluonnokset tulee käydä huolellisesti läpi ja kommentoida Rakennesuunnittelija laatii energiatehokkaita rakenneratkaisuja jo luonnosvaiheessa Ulkoseinät ja vesikatto varustetaan puurunkoisissa rakenneosissa erillisellä ilmansululla. Suunnitelmissa kaikkien liitosten oltava ilman- ja lämmönpitäviä Eristerakenteiden läpi meneviä kylmäsiltoja ei lähtökohtaisesti sallita; väistämättömästä kylmäsillasta tehtävä lämpö- ja/tai kosteustekninen riskianalyysi. Pistorasioiden, ikkunoiden, ovien, sokkelin/seinän liitoksen ja yläpohjan ilmansulun reikien ja aukkojen huolellisen tiivistämisen mahdollistava suunnittelu Tuuletetun alapohjan kosteuden siirtyminen lämpimiin tiloihin estettävä ja kosteustuotto minimoitava eristämällä maapohja esim. kevytsoralla ja riittävällä määrällä tuuletusaukkoja Työpiirustuksissa rakennedetaljein esitetään miten eristekerros / eristekerrokset liitetään hyvin eristetilaa rajoittaviin pintoihin. Eristeiden asennuksessa ja painumisessa on huomioitava kunkin eristeen tyyppihyväksyntäpäätösten mukaiset ehdot. Puurungoissa käytetään mitallistettua ja lujuusluokiteltua puutavaraa. Kestopuuta käytetään alajuoksuissa ja kosteusherkissä paikoissa Eristeiden keskimääräinen vesipitoisuus < 0,5 % kuivapainosta. Painuminen on huomioitava, esim. puhallusvuorivillalla 5 %, eristepaksuus 450mm, puhallettava paksuus 475mm Energiateknisten rakennusohjeiden kirjaaminen rakennus- ja työselostuksiin Rakennuksista tehdään rakennusfysikaalinen tarkastelu. Betoni- ja kivirakenteissa estetään halkeamien vaikutus tiivistetyin ja joustavin saumoin Käytetään läpivientilaippoja ja niiden joustavaa saumausta ilman- ja höyrynsulussa Saumavaahdotus tai vastaava tiivistys kaikkien aukkojen ja läpivientien rakoalueilla Rakenteiden liittymät tiivistetty muodonmuutoksia kestävin, joustavin ainein Höyryn- ja ilmansulun jatkosliitos kiinteän rakenteen kohdalla ja huolellinen teippaus Ruuvin tai naulan reiät eivät saa läpäistä höyrynsulkua muuten kuin molemminpuolisen kiinteän pinnan kohdalla Höyry- ja ilmansulkukalvon kuormitus estetään. Vantaan kaupunki, tilakeskus - energiataloudellinen rakentaminen - suunnitteluohjeet 9.12.2011

LIITE 10 sivu 4 / 5 LVIA-suunnittelu: Oleellisimmat keinot: 1. Lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde > 70 % 2. Tarpeenmukainen ilmanvaihto (läsnäolo- ja hiilidioksidianturit) 3. SFP-luku < 1.7 (väljät iv-kanavat) 4. Energiatehokkaat moottorit (EC, PM) Ohje: IV-koneiden palvelualueet valittava siten, että palvelualueet ovat tarkoituksenmukaisia ja että ne palvelevat hyvin kiinteistön käyttöä. Varustetaan ilmamääräsääteisellä järjestelmällä tilat, joiden käyttö ja käyttökuormitus on vaihtelevaa. Ilmamääriä tulee voida muuttaa taajuusmuuttajilla sekä huonekohtaisilla läsnäolo-, lämpötila- ja hiilidioksidiohjauksilla. Mikäli kaukolämpöä ei ole tarjolla, niin pyritään käyttämään uusiutuvaa energiaa käyttäviä energiajärjestelmiä. Lämmöntuottotavan lopullinen valinta perustellaan kannattavuuslaskelmin. Ilmanvaihtokoneet varustetaan ensisijaisesti pyörivillä LTO-laitteilla. Lämmöntalteenottotapa valitaan elinkaarikustannusten mukaan, rakennusmääräysten ja käyttötavan asettamat rajoitukset huomioiden. Myös likaisten tilojen (esim. WC:t ym.) ja keittiön ilmanvaihto tulee varustaa LTO:lla. LTO: n hyödyntäminen jätevedestä tutkittava (esim. uimahallit ym. urheilurakennukset). Lämmitettävät tilat varustetaan pääasiallisesti päiväkodeissa lattialämmityksellä ja muissa rakennuksissa käytetään patterilämmitystä. Ilmanvaihtokoneet mitoitetaan pienille painehäviöille siten, että ominaissähköteholuku (SFP-luku) alittaa 1,7 kw/ m 3 /s, 1/1-teholla mitattuna. Pyritään käyttämään energiatehokkaita EC-sähkömoottoreita. Kaikki ilmanvaihtokoneet varustetaan lisäaikakytkimillä aikaohjelmien ulkopuolista käyttöä varten. Elektronisia valokennohanoja käytetään veden säästösyistä päiväkotien wc-tilojen ja hygieniasyistä keittiöiden käsienpesualtaissa. Automatiikan avulla optimoitava iv-järjestelmän toiminta käyttötarpeen mukaiseksi. IV-kanavien tiiviysluokka valittava siten, että vuoto on enintään 5%. Lämpöä tuottavat koneistot sijoitetaan joko alapohjaan tai muihin tiloihin mistä lämmön voi ottaa talteen. Yläpohjan lävistäminen iv-kanavilla on kielletty. Poikkeaminen säännöstä on mahdollista yksittäistapauksissa ja vain perustelluista syistä. Rakennukseen varattava tarkoituksenmukaiset ja tehokkaasti käytetyt konehuonetilat, huomioiden huolto- sekä korjaustyöt. Vantaan kaupunki, tilakeskus - energiataloudellinen rakentaminen - suunnitteluohjeet 9.12.2011

LIITE 10 sivu 5 / 5 Sähkösuunnittelu: Oleellisimmat keinot: 1. Energiatehokkaat valaisimet ja lamput (L/PL/led) sekä muut sähkölaitteet 2. Tarpeenmukainen valaistus (valaisimien sijoitus, läsnäolotunnistimet ja hämäräkytkimet) 3. Kiinteistöautomaation aikaohjelmat Ohje: Sähköteknisten laitteiden valinta- ja hankintaperusteena tulee olla energiatehokkuus (pienet tehohäviöt, korkea hyötysuhde, yms.), kestävyys ja laadukkuus. Kauko- ja maalämmityksen olleessa lämmitysmuotona, tulee sähkölämmitteisiä järjestelmiä välttää. Valaisimissa tulee käyttää energiatehokkaita ja ympäristöystävällisiä valolähteitä. Valaistusohjausten suunnittelussa tulee huomioida, että valaistus on päällä vain silloin kun sitä tarvitaan ja valon määrä vastaa todellista tarvetta (tarkoituksenmukaista). Tämä toteutetaan soveltaen kiinteistöautomaation aikaohjauksilla, valoisuusantureilla, läsnäolotunnistimilla ja järkevällä valaistusryhmityksellä. Lisäksi tapauskohtaisesti voidaan valaisimiin lisätä himmentimiä, jotka säätävät tilakohtaisesti valaistusvoimakkuutta ulkoa tulevan päivänvalon mukaan huomioiden, että himmennyslaitteiden takaisinmaksuaika on kohtuullinen. Suunnitteluratkaisuissa tulee välttää rakennuksen ulkopuolista lämmitys/sulatustarvetta. Sähkölämmitykset ja -sulatukset tulee suunnitella siten, että niiden käyttö on energiatehokkuuden ja tarpeen kannalta mahdollisimman vähäistä. Räystäiden, syöksytorvien ja kattokaivojen sulanapitotarpeet ja mitoitukset tulee selvittää perusteellisesti suunnitteluvaiheessa. Lämmitysohjaukset tulee toteuttaa siten, että lämmitykset tai osa niistä on päällä vain silloin, kun se on tarpeellista. Mahdolliset autolämmityspistorasiat tulee varustaa pääsääntöisesti pistorasiakohtaisella kellokytkimellä. Kaikki suunnittelualat, rakennuttaja sekä kiinteistön ylläpitäjä: Huoltokirjan ja erillisten käyttö- ja huolto-ohjeiden laatiminen Kiinteistön käytön kannalta teknisissä ohjeissa käsitellään mm. vedenkäyttöä, lämmityksen käyttöä, valaistuksen säätämistä, huonetilojen tuulettamista, sälekaihtimien käyttöä, kunnossapitoa ja siivousta sekä ilmanvaihdon tehostustoimintojen käyttöä. Rakennusvaiheessa mitataan heti, kun rakennuksen ulkovaippa on ilmatiivis, rakennuksen todellinen ilmanvuotoluku. Samalla tehdään lämpökuvaus mahdollisten vuotokohtien paikallistamiseksi. Työryhmä: Jukka Hagelberg hankesuunnittelupäällikkö pj. Merja Ryytty rakennuttaja-arkkitehti Mikko Juolahti rakennuttaja-arkkitehti Vesa Pyy, rakenneinsinööri Ari Hällström, LVI-insinööri Yrjö Jaakkola, sähköinsinööri Marita Tamminen, projektipäällikkö Juha Vuorenmaa, rakennuttajapäällikkö Vantaan kaupunki, tilakeskus - energiataloudellinen rakentaminen - suunnitteluohjeet 9.12.2011

LVIA-SELOSTUS LIITE 11 1 Liite hankesuunnitelmaan 21.03.2012 Aurinkokivi-hanke Uudisrakennus RAKENNUSKOHDE Osoite: 23 Kivistö, VANTAA Laajuus: I-vaihe 8530brm2, 5732hym2, 37800m3, II-vaihe 4900brm2, 3111hym2, 20500m3. Hanke toteutetaan 2 vaiheessa Marja-Vantaan keskusta-alueelle. I-vaiheessa rakennetaan alakoulun tilat ja koko koulua palvelevat tilat kuten liikunta- ja ruokailutilat, keittiö ja teknisen työn tilat(ivaiheessa tekstiilityön/kuvaamataidon tiloina). I-vaiheeseen kuuluu päiväkodin ja 50 asiakkaan+15 työntekijän neuvolatilat. II-vaiheessa toteutetaan yläkoulu. Koulu suunnitellaan 900 oppilaan(alakoulu 500, yläkoulu 400)ja 60 henkilökuntaan kuuluvan yhtenäiskouluksi. Päiväkotiin tulee 100 käyttäjää(+avoimeen päiväkotiin 40-50 käyttäjää)ja henkilökuntaa 30. Tiloissa tulee toimimaan musiikkiopisto(25 hlöä)ja kuvataidekoulu(15hlöä). YLEIS- JA LIITTYMISTIEDOT Kohteen ensisijainen lämmitysmuoto on kaukolämpö. Lämmönjakohuone sijoitetaan keskeisesti 1...3 kerroksisen rakennuksen 1.krs ulkoseinälle huomioiden kaukolämmön ja käyttöveden liitoskohtien sijainnit. Kaukolämmön lisäksi on pyrittävä hyödyntämään aurinkolämmitystä käyttöveden lämmitykseen. Aurinkokeräimet on integroitava rakennuksen arkkitehtuuriin. Myös passiivista aurinkoenergiaa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. Ilmanvaihtokonehuoneet rakennetaan vesikatolle keskeisesti iv-kojeiden palvelualueisiin nähden. Rakennus suunnitellaan talotekniikan osalta siten, että tiloja voidaan käyttää erisuuruisina kokonaisuuksina. Kohteessa varaudutaan tilojen muunneltavuuteen, monikäyttöisyyteen, hyvään äänieristykseen(talotekniset ratkaisut, läpiviennit ym)ja normaalin toiminta-ajan ulkopuoliseen käyttöön. Taloteknisten järjestelmien suunnittelussa huomioidaan erityisesti energiaa säästävät ratkaisut. Alueelle rakennetaan kaukolämpö-, vesi- ja viemäriverkot, joihin rakennus liitetään. Koulun, päiväkodin, keittiön, neuvolan, musiikkiopiston ja kuvataidekoulun lämmön ja veden kulutukset mitataan alavesimittareilla. Hulevedet käsitellään korttelialueella, jossa hulevesien vähentämiseen käytetään keskitettyjä imeytysalueita(lammikoita/altaita). Hulevedet johdetaan alueen sisällä ja eteenpäin painanteilla ja kouruilla ym. Alueilla, joissa on lapsia, hulevedet johdetaan pois muilla keinoin(ei ojia/lammikoita). Sadevesien viemäröinnissä huomioidaan myös viherkattojen vedenpoisto. Kohteen lvi-suunnittelussa huomioidaan tilaajan mahdollisuus toteuttaa putki-, ilmanvaihto- ja rakennusautomaatiotyöt erillisurakoina. Rakennusautomaatiourakka on tilaajan erillishankinta. Rakennusautomaation aikaohjelmissa varaudutaan niiden käyttäjän kannalta helppoon muunneltavuuteen käyttöaikojen poiketessa normaalista. Lämpölaitos: Vantaan Energia Oy, Peltolantie 27, 01300 Vantaa Vesi- ja viemärilaitos: Vantaan Vesi, Kielotie 13, 01300 Vantaa SISÄILMASTON JA ENERGIATEHOKKUUDEN TAVOITTEET Sisäilmasto - sisäilmaluokka S2(lämpötilan yläraja S3), rakennus- ja iv-työt - puhtausluokka P1/P2, rakennusmateriaalit ja iv-tuotteet - päästöluokka M1(Sisäilmaluokitus 2008). Energiatehokkuusluokka on A - oppilaitosten ja päiväkotien E-luvun tavoitearvo on 140kWh/m2. Lvisuunnittelija tekee energiaselvityksen ja sen perusteella kohteen energiatehokkuusluokka tarkistetaan 3 vaiheessa - luonnos- ja rakennuslupavaiheissa ja rakennuksen valmistuttua.

1. LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT LIITE 11 2 1.1 Lämmönjakokeskus Kiinteistö liitetään Vantaan Energian kaukolämpöverkostoon. Kaukolämpöjohdot rakennetaan Lipputien suunnasta pohjoisesta lj-huoneen mittauskeskukselle. Lämmönjakokeskus on tehdasvalmisteinen kokonaisuus, jossa on levylämmönsiirtimet lämmitys-, ilmanvaihto- ja käyttövesiverkostoille, pumput, varo- ja automatiikkalaitteet. Lämmitysverkostoissa on kalvopaisunta-astiat, varoventtiilit, hälyttävät painemittarit ym varusteet 1.2 Lämmitysverkostot Rakennukseen tehdään erilliset putkistot radiaattori-, lattialämmitys- ja ilmanvaihtoverkostoille. Tuulikaappeihin ja märkäeteisiin asennetaan iv-verkostoon liitettäviä kiertoilmakojeita. Tilat varustetaan pääasiassa vesikiertoisella radiaattorilämmityksellä. Päiväkotitilat varustetaan vesikiertoisella matalalämpöisellä lattialämmityksellä(märkätiloilla erillinen sekoituspiiri). Huonetilat jaetaan lämmityspiireihin, joille tuodaan omat putket jakosäätimiltä. Isot huoneet jaetaan kahdeksi tai useammaksi piiriksi, joilla on yhteinen ohjaus. Lämmityspiirit tehdään yhtenäisestä putkesta ilman lattiarakenteisiin jääviä liitoksia. Tiloissa, joissa ei käytetä lattialämmitystä, käytetään radiaattorilämmitystä. Verkostot asennetaan alaslaskujen yläpuolelle/näkyviin(ei rakenteisiin)huomioiden huolto- ja korjaustyöt. Lämpöjohdot ovat teräsputkea, sulku/linjasäätöventtiilit sinkkikadon kestäviä messinkisiä/valurautaisia pallo/istukkaventtiileitä. Lämmönluovuttimet ovat teräslevypattereita ja konvektoreita termostaattiventtiilein ja yhdistäjin. Tarvittaessa käytetään irtoantureita. Ikkunapenkkien vaikutus patterien lämmönluovutukseen huomioidaan. Iv-kojeiden lämmityspatterit ovat kupariputkea alumiinilamellein. Ilman nopeus patterin kohdalla on max 2,3m/s(nestepainehäviö max10kpa). Lto:lla varustettujen iv-kojeiden lämmityspatterien mitoituslämpötila on -11..+21C. Piha-alueelle sijoitettavat putket ovat valmiiksi eristettyjä putkielementtejä. Kiertovesipumput ovat kestovoideltuja keskipakopumppuja. Lj-verkostot säädetään ja tasapainotetaan. Märkätiloihin asennetaan sähköinen lattialämmitys(mukavuuslämpö). Lj-verkostot asennetaan näkyviin(ei rakenteisiin) huomioiden huolto- ja korjaustyöt(c2 määräykset ja ohjeet). 1.3 Lämmöntalteenottolaitteet Ilmanvaihtokojeet varustetaan ensisijaisesti pyörivin lto-laittein. Palvelukeittiön kojeessa on vesiglykoli-lto, jonka poistopuolen patterissa on vahvempi rakenne ja harva lamelliväli. Koje on vesitiivis ja molemmin puolin patteria on huoltoluukut painepesuria varten. Likaisten tilojen ilmanvaihtoon suunnitellaan levy-lto. Lto-tapa valitaan elinkaarikustannusten mukaan - rakennusmääräysten ja käyttötavan rajoitukset huomioiden. 2. VESI- JA VIEMÄRILAITTEET 2.1 Käyttövesiverkostot Kiinteistö liitetään HSY:n vesijohtoverkostoon. Tonttivesijohto johdetaan lj-huoneen päävesimittarille(impulssilaite, kaukoluenta), jonka yhteyteen asennetaan paineenalennusventtiili ja sähköinen vedenkäsittelylaite. Lämmin käyttövesi saadaan pääasiassa kaukolämmön käyttövedensiirtimen avulla. Sen lisäksi lämmintä käyttövettä tuotetaan aurinkokeräimillä - niillä pyritään tuottamaan mahdollisimman paljon(50% jos mahdollista)vuotuisesta lämpimän käyttöveden tarpeesta. Koulun, päiväkodin ym kokonaisuuksien vedenkulutukset mitataan alavesimittarein. Talousvesiverkostot asennetaan alaslaskujen yläpuolelle/näkyviin(ei rakenteisiin)huomioiden huolto- ja korjaustyöt. Vesijohdot ovat kuparia tai muovia suojaputkessa. Kosteiden tilojen pinta-asenteiset johdot ovat kuparia. Putket eivät saa lävistää kosteiden tilojen(pesu-ja wc-tilat ym)lattioiden kosteuseristeitä. Keittiölaitteille vesijohdot tuodaan tilan alakaton kautta. Wc ym tilojen putket kiinnitetään mut-

LIITE 11 3 teri/ruuvikiinnitteisillä kannakkeilla(ei painettavia kannakkeita). Piha-alueelle sijoitettavat putket ovat valmiiksi eristettyjä putkielementtejä. Venttiilit ovat sinkkikadon kestäviä messinkisiä palloventtiileitä. Kiertovesipumppu on kestovoideltu keskipakopumppu. Vesijohtoverkostot asennetaan näkyviin(ei rakenteisiin) huomioiden huolto- ja korjaustyöt (C2 määräykset ja ohjeet). 2.2 Viemäriverkostot Kiinteistö liitetään HSY:n jäte- ja sadevesiviemäriverkostoihin. Jätevesipohjaviemärit sijoitetaan rakennuksen alustatiloihin. Vesikaton, sisäänkäynti- ja muiden katosten syöksytorvien(2m korkeuteen teräsputkea)alle asennetaan lietepesälliset, loiskereunalliset rännikaivot(mallivantaa, kattovesisuppiloita ei käytetä), jotka liitetään sv-verkostoon. Sadevesien käsittely ja imeyttäminen maastoon tehdään Vantaan Hulevesiohjelman mukaisesti. Tarkastus-, sade- ja perusvesikaivot ovat muovia valurautaisin kansistoin. Sv-kaivot varustetaan jäätymissuojin, huuhteluputkin ja hiekkasiepparein. Tuuletusviemäreissä on jäätymissuojat. Wc- ym tiloissa kalusteiden lattiaputket kiinnitetään seinään kannakkeilla(ei painettavia kannakkeita). Viemäriverkostot tehdään pääosin muoviviemäriputkesta muhviliitoksin ja tarvittaessa valurautaputkesta pantaliitoksin. Palvelukeittiö varustetaan rasvanerottimella kaasutiivein kansistoin(hälytin keittiöön) - muilta osin erikoistiloihin ja -luokkiin tulee viranomaisten vaatimat sulku- ja erotinlaitteet. Keittiön viemärit tehdään rek:lle asti muhvillisesta hfe-putkesta. 2.3 Vesi- ja viemärikalusteet Wc-istuimet ja pesualtaat ovat valkoista posliinia, tasapohja-altaat ja pesupöydät rst/hst:tä. Sekoittajat ovat yksiote- ja termostaattikalusteita. Elektronisia kalusteita käytetään hygieniasyistä(lasten wc-tilat, keittiöiden käsienpesualtaat).vesikiertoisia kuivauspattereita ei käytetä. Kastelupostien normivirtaama on min0,4dm3/s. Pesu-, wc- ja suihkutilat sekä lj- ja ivk-huoneet varustetaan muovisin lattiakaivoin(muovi/rst-kansin) ja vedeneristyslaipoin. Pukuhuoneissa käytetään kuivakaivoja. Siivoustiloihin asennetaan rst-hiekanerottimet. Ivk-huoneiden lattiakaivoissa on kaasutiiviit vesilukot kuten muissakin kuivumiselle alttiissa kaivoissa. Kuraeteisten lattia-altaat/hiekanerottimet ja keittiön lattiakaivot ja -altaat(ns suurtehokaivot DN110:6dm3/s, DN75:3dm3/s)ovat rst:tä ruuturitiläkansin. Kondensoiville kuivauskaapeille on järjestettävä viemäröinti. Teknisen työn tiloihin sijoitetaan hätäsuihkut silmienhuuhtelulaittein. Väestönsuojat varustetaan määräysten 3. ILMANKÄSITTELYJÄRJESTELMÄT 3.1 Ilmanvaihtojärjestelmä Tilat varustetaan koneellisella, lämmöntalteenotolla varustetulla tulo- ja poistoilmanvaihdolla(srmk osat C2, D2, D3, E1, E7). Tiloille suunnitellaan käyttötarkoituksen mukaiset omat lto:lla varustetut ilmanvaihtolaitteistot. Päiväkotitilojen ja palvelukeittiön kojeet varustetaan lisäaikakytkimillä. Keittiön höyrykuvut ovat uv-kupuja, joilla estetään rasvan pääsy iv-kojeisiin. Teknisen työn tilojen ahjo, hitsauspisteet, maalaus/maaliensäilytyskaapit ja juotospöytä varustetaan omin poistopuhaltimin. Fysiikkakemialuokat, tekstiilityö- ja kotitalousluokat ja keramiikan polttohuoneet varustetaan kohdepoistoin. Wc-, siivous- ym tiloilla on erilliset huippuimurit. Väestönsuojat (puku / pesu / varastotiloina)varustetaan määräysten mukaisin iv-laittein. Teknisillä tiloilla on poistopuhaltimet. Hissit ja sostilojen pukukaapit liitetään poistoilmanvaihtoon. Alustatila varustetaan koneellisella ilmanvaihdolla. Tarvittaessa käytetään lämmitettyä tuloilmaa(tilakeskus suunnitteluohje: ryömintätilan ilmanvaihto). Ratkaisumalli on hyväksytettävä rakennuttamisen lvi-suunnittelun valvojalla. Mikäli radonpitoisuudet ylittävät sallitut rajat asennetaan koneellinen radonpoisto Ilmanvaihdon mitoitusarvo päiväkodin ryhmä/leikki/lepohuoneissa on 3dm3/sm2. Palvelukeittiön ilmanvaihto mitoitetaan lämpökuormien mukaan - min15dm3/sm2...20dm3/sm2. Keittiön ilmanvaihdossa on tehostuskytkin. Isot yhteistilat tai alueet, joiden käyttökuormitukset vaihtelevia tai joiden käyttöajat poikkeavat normaaleista(ilta/viikonloppukäyttö)varustetaan ilmamääräsääteisillä järjestelmillä. Ilmamääriä muutetaan taajuusmuuttajilla ja huonekohtaisilla lämpötila/ hiilidioksidi/ läsnäoloantureilla

LIITE 11 4 - ilmamääriä tulee voida lisätä 20% tehostuskäytössä. Ilmanvaihtolaitteisto mitoitetaan pienille painehäviöille niin, että SFP-luku alittaa 1/1-teholla 2,0kW/m3/s. Musiikkitiloissa, kuulontutkimushuoneessa yms tiloissa huomioidaan erityisesti äänieristys. Jäähdytyksessä käytetään ensisijaisesti rakenteellisia keinoja(tilojen harkittu sijoittelu ja ikkunoiden aurinkosuojaus). Lvi-suunnittelija tarkistaa suunnitteluvaiheessa sisälämpötilat jäähdytystarvelaskelmin. Rakennuksesta varataan riittävät kokoiset ivkhuonetilat huomioiden huolto-ja korjaustyöt(7...8% kokonaisalasta). Käynti konehuoneisiin järjestetään sisäkautta kiintein teräsritilärapuin(leveys min900). Suunnittelussa huomioidaan kojeiden haalausmahdollisuudet. Koje-, laite- ja kanava-asennuksissa huomioidaan huolto- ja korjaustyöt sekä koje- ja laitevalinnoissa energiatalous. 3.2 Tulo-ja poistoilmakojeet Tulo- ja poistokojeet ovat koteloituja, lämpöeristettyjä, tehdasvalmisteisia kojeita(fläktwoods tai vast). Ns pakettikojeita omalla automatiikalla ei käytetä. Kojeet sisältävät sulkupellit, suodattimet, ltolaitteet, lämmityspatterit ja puhaltimet. Puhaltimien taajuusmuuttajien avulla kanavapaineet pidetään vakiona. 3.3 Ilmanvaihtokojeiden osat Sulkupellit ovat tiiviitä monisälepeltejä. Lämpöeristetyin sälein ja tiivistein varustettujen raitisilmapeltien toimilaitteet ovat jousipalautteisia. Suodattimet ovat vaihdettavia, standardimittaisissa kehyksissä olevia kuitusuodattimia. Tuloilman suodatusluokka on EU7 ja poistoilman EU5. Kojeet varustetaan ensisijaisesti pyörivillä lämmöntalteenottolaitteilla. Lämmityspatterit ovat kuparia alumiinilamellein. Puhaltimien moottorit ovat taajuusmuuttajin(au)ohjattuja. Ilmanvaihtokanavistot pidetään vakiopaineisina. Puhaltimet mitoitetaan ja ilmavirrat asetellaan siten, että suunnitelmien mukaiset ilmavirrat saavutetaan puhtailla suodattimilla 45Hz taajuudella. Tulo- ja poistokojeisiin asennetaan näytöllä varustetut ilmavirtamittarit(esim FläktWoods Centrimeter). Äänenvaimentimet(tehdasvalmisteiset standardimallit) ja äänenvaimennusverhoukset ovat pölyämätöntä materiaalia, joista ei irtoa kuitua kanavistoon. 3.4 Huippuimurit, kanavapuhaltimet ja kiertoilmakojeet Huippuimurit ovat ylöspäin puhaltavia, sivulle kääntyviä ja varmuusketjulla sekä takaisinvirtauksen estolla varustettuja. Niiden piiput ovat lämpöeristettyjä, tehdasvalmisteisia kattoläpivientikappaleita. Kanavapuhaltimien yhteyteen asennetaan äänenvaimentimet ym varusteet. Teknisten tilojen puhaltimien käyntiä ohjataan lämpötila-anturein. Tuulikaapit ja märkäeteiset varustetaan kiertoilmakojein. Kojeiden käyntiä ohjataan lämpötilaanturein, ovi- ja lisäaikakytkimin sekä seinälle asennettavin kierrosnopeuden säätimin. Märkäeteisten kojeiden lämmitystehojen on riitettävä myös vaatteiden kuivatukseen(10...15kw). 3.5 Ilmanvaihtokanavat, tulo- ja poistoilmalaitteet Kanavat ovat sinkitystä teräksestä tehtyjä pyöreitä kierresaumakanavia tehdasvalmisteisin osin - tarvittaessa käytetään suorakaidekanavia. Erikoistilojen kanavat ovat hst- tai muovirakenteisia. Kanavien asentamista ulkoilmaan/kylmään tilaan ei sallita kuin erikoistilanteissa. Kanavat varustetaan määräysten mukaisin palo- ja säätöpellein, puhdistusluukuin ym osin. Raskaita palopeltejä käytettäessä on tehtävä erillinen palopeltien ohjauskeskus. Ulkoilmasäleiköt ovat alumiinia, vinosäleisiä ja sadesuojattuja. Säleiköt varustetaan lumisiepparein. Säleiköt ja kammiot tehdään siten, että veden ja lumen pääsy ivkojeisiin on estetty. Kammiot varustetaan kuivakaivoin ja viemärein. Raitisilmasäleiköissä ilman max nopeus on 1,0m/s. Tuloilmalaitteet ovat suutinkanavia(ks Vantaan malliluokka), piennopeuslaitteita sekä vaimennuslaatikolla ja säätöpellillä varustettuja kattohajottimia ja seinäsäleikköjä. Poistoilmalaitteet ovat korkeapaineventtiileitä, seinäsäleikköjä ja liesikupuja. Keittiö varustetaan tulo/poistohuuvin - erikoisluokat tarvittavin kohdepoistoin ja vetokaapein.

LIITE 11 5 4. SÄÄTÖ- JA VALVONTAJÄRJESTELMÄT Automaatiojärjestelmä on avoin, muunneltavat laitteistoratkaisut salliva ddc-pohjainen suora numeerinen kiinteistöautomaatiojärjestelmä. Se toteutetaan noudattaen Proval Oy:n Vantaan kaupungille laatimaa ohjetta ja kaupungin täydentäviä ohjeita. Rakennus varustetaan valvontajärjestelmän alakeskuksilla, jotka liitetään Vantaan kaupungin keskitettyyn aluevalvontajärjestelmään (SchneiderElectric). Automaatiojärjestelmän tulee olla täysin yhteensopiva em valvontajärjestelmän kanssa siten, että kaikki toiminnot on sen kautta suoritettavissa. Rakennusautomaatiourakka on tilaajan erillishankinta. Automaatiopiirustukset tehdään Vantaan kaupungin mallikaavioiden ja ohjeiden mukaan. Laitteet numeroidaan kaupungin järjestelmän mukaisesti. 5. LVI-ERISTYKSET Putket, kanavat ja laitteet eristetään/pinnoitetaan viranomaismääräysten ja LVI-RYL92:n mukaan. 6. KYLMÄTEKNISET JÄRJESTELMÄT Keittiön kylmä- ja pakastustilojen kylmälaitteet ja putkistot tehdään määräysten mukaisesti. Kompressorikojeistojen tulee olla erillisiä ja niiden lauhdelämpö hyödynnetään sijoittamalla ne esim alustatilaan. Ulos sijoitettaessa laitteistojen tulee olla lukollisilla koteloilla suojattuja. Kaappimallisia kylmiöitä ei varusteta valvontajärjestelmään liitettävillä hälytyksillä. Jäähdytystarpeen pienentämiseksi käytetään ensisijaisesti rakenteellisia keinoja(ikkunoiden aurinkosuojaus). Atk-luokat ja tilat, joissa on suuria sisäisiä lämpökuormia, pyritään sijoittamaan pohjoiseen ilmansuuntaan. Lvisuunnittelija tarkistaa sisälämpötilat suunnitteluvaiheessa jäähdytystarvelaskelmin. Mikäli atk-luokkien sijoittelu pohjoiseen ilmansuuntaan ei ole mahdollista niin tiloihin asennetaan lämpökuormien edellyttämät jäähdytyslaitteet. Vahtimestarin huone varustetaan paikallisella jäähdytyksellä. Suunnittelussa noudatetaan viranomaismääräyksiä ja LVI-RYL92:n ohjeita. 7. PURUNPOISTOLAITTEET Ala- ja yläkoulujen sekä kuvataidekoulun teknisen työn tilojen purun- ja pölynpoistojärjestelmät tehdään Atex-määräysten ja Vantaan kaupungin suunnitteluohjeiden mukaisesti. 8. PALONTORJUNTALAITTEET Rakennus varustetaan ja alkusammutuskalustolla(pikapalopostit ja jauhesammuttimet). Tilakeskus Vantaa Timo Sippola

LIITE 12

LIITE 12

LIITE 12

LIITE 12

LIITE 12

LIITE 12

LIITE 13

LIITE 13

LIITE 14

LIITE 14

LIITE 14

LIITE 14

LIITE 14

LIITE 15

LIITE 16

LIITE 17

AURINKOKIVI yhteystietoluettelo hankesuunnitteluvaihe Tilaaja Vantaan kaupunki, tilakeskus, hankepalvelut puh gsm e-mail Rakennuttaja-arkkitehti Ritva Tanner 09-839 22409 050 3121945 Kielotie 13, 01300 Vantaa etunimi.sukunimi@vantaa.fi Rakenneinsinööri Vesa Pyy 09-839 22405 040 7444608 Kielotie 13, 01300 Vantaa etunimi.sukunimi@vantaa.fi LVI-insinööri Timo Sippola 09-839 20180 040 5264355 Kielotie 13, 01300 Vantaa etunimi.sukunimi@vantaa.fi Sähköinsinööri Pekka Halonen 09-839 22374 040 5939211 Kielotie 13, 01300 Vantaa etunimi.sukunimi@vantaa.fi Rakennuttajapäällikkö Juha Vuorenmaa 09-839 24901 040 5346960 Kielotie 13, 01300 Vantaa etunimi.sukunimi@vantaa.fi Projektipäällikkö Ari Kiiskinen 09-839 25018 040 0794436 Kielotie 13, 01300 Vantaa etunimi.sukunimi@vantaa.fi Rakennuttajapuutarhuri Ulla Puranen-Mashalla 09-839 20231 040 8426004 Kielotie 13, 01300 Vantaa etunimi.sukunimi@vantaa.fi Kustannukset Vantaan kaupunki, tilakeskus, hankepalvelut puh gsm e-mail Kustannuslakija Jari Vakkilainen Kielotie 13, 01300 Vantaa etunimi.sukunimi@vantaa.fi Käyttäjätoimialojen edustajat puh gsm e-mail SIVI rakentamisasiat/ toimistoarkkitehti Aimo Kurki 09-839 23633 Asematie 6a, 01300 Vantaa etunimi.sukunimi@vantaa.fi SIVI Varhaiskasvatus / suunnittelija Päivi Riehunkangas 040 5219722 Asematie 6a, 01300 Vantaa etunimi.sukunimi@vantaa.fi SIVI Varhaiskasvatuspäällikkö Pirjo Koivulainen 09-839 34039 040 5528929 Iskoskuja 3 A 16, 01600 Vantaa etunimi.sukunimi@vantaa.fi SIVI rehtori Virpi Lehmusvaara 09-839 31860 050-3145616 Pallastunturintie 25, 01280 Vantaa etunimi.sukunimi@vantaa.fi SIVI aluerehtori Tuija Tammi 09-839 25300 040-0604363 Tilkuntie 5, 01520 Vantaa etunimi.sukunimi@vantaa.fi SOSTER perhepalvelut / palvelupäällikkö Arja Ruponen 09-839 27774 050 3121774 Peltolantie 2D, 01300 Vantaa etunimi.sukunimi@vantaa.fi SOSTER ennaltaehk.terv.h. / esimies Sirkka Maunula 09-839 34015 050 3121740 Jönsaksentie 4, 01600 Vantaa etunimi.sukunimi@vantaa.fi SOSTER toimitilat /suunnittelija Asta Mellais 09-839 20011 040 8498166 Peltolantie 2D, 01300 Vantaa etunimi.sukunimi@vantaa.fi VAPAS Vantaan kuvataidekoulu / rehtori Pirjo Tienhaara 09-839 24345 040 5892869 Kielotie 20C, 01300 Vantaa etunimi.sukunimi@vantaa.fi VAPAS Musiikkiopisto / rehtori vs Monna Relander 09-839 23285 040 5116255 Lummetie 4, 01300 Vantaa etunimi.sukunimi@vantaa.fi VAPAS kulttuuripalvelut / joht.kulttuurituottaja Anders Lindholm-Ahlefelt '09-839 28592 '040 5241402 Kielotie 20C, 01300 Vantaa etunimi.sukunimi@vantaa.fi VAPAS liikuntapaikkapäällikkö Jari Lärka 09-839 24605 040 5252162 Kielotie 20C, 01300 Vantaa etunimi.sukunimi@vantaa.fi Tilakeskuksen asiantuntijat puh gsm e-mail Ateriapalvelut, suunnittelija Maisa Manner 09-839 22831 040 5116299 Kielotie 13, 01300 Vantaa etunimi.sukunimi@vantaa.fi Ateriapalvelut, palvelupäällikkö Liisa Sironen 09-839 22086 040 5817594 Kielotie 13, 01300 Vantaa etunimi.sukunimi@vantaa.fi Siivouspalvelut, suunnittelija Anne Valkeapää 09-839 23462 040 5886289 Kielotie 13, 01300 Vantaa etunimi.sukunimi@vantaa.fi Tilakeskus, kiinteistöjohtaja Pasi Salo 09-839 28756 040 7199700 Kielotie 13, 01300 Vantaa etunimi.sukunimi@vantaa.fi Asemakaavoitus Marja-Vantaa-projekti puh gsm e-mail Kaavoituspäällikkö Lea Varpanen 09-839 22247 040 8470944 Kielotie 13, 01300 Vantaa etunimi.sukunimi@vantaa.fi Arkkitehti Ritva Kotilainen 09-839 22335 0400 459026 Kielotie 13, 01300 Vantaa etunimi.sukunimi@vantaa.fi Kuntatekniikan keskus puh gsm e-mail Puistosuunnittelupäällikkö Hanna Keskinen 09-839 29334 050 3038718 Kielotie 13, 01300 Vantaa etunimi.sukunimi@vantaa.fi Työsuojelu Vantaan kaupunki, henkilöstökeskus puh gsm e-mail Työs.valtuutettu Kari Kinnunen 09-839 23131 0400-8276561 Tikkuraitti 11. A, 01300 Vantaa etunimi.sukunimi@vantaa.fi Työs.valtuutettu Marja-Leena Jämsen- Mässeli 09-839 22159 040-8276563 Tikkuraitti 11. A, 01300 Vantaa etunimi.sukunimi@vantaa.fi 1 / 1 LIITE 18