SOVELTAVA TAITOLUISTELU

SOVELTAVA TAITOLUISTELU Apua soveltavan taitoluistelutoiminnan aloittamiseen ja kehittämiseen Kevät 2013

SISÄLTÖ Sisältö... 1 1. Johdanto... 2 2. Yhteistyötä, tukea ja markkinointia... 3 2.1 Yhteistyö... 3 2.2 Tiedottaminen ja markkinointi... 3 2.3 Taloudellinen tuki seuroille... 4 3. Avustajat ja apuvälineet... 5 3.1 Avustajat... 5 3.2 Liikuntavälineet... 5 3.3 Tavalliset välineet... 7 3.4 Kommunikoinnin apuvälineet... 7 4. Erilaiset luistelijat... 8 4.1 Ymmärtämisen vaikeudet (älyllinen toiminta, kommunikaatio, käsitteelliset ja sosiaaliset taidot).. 8 4.2 Liikkumisen vaikeudet... 9 4.3 Verenkiertoelimistön ongelmat... 10 4.4 Hengityselimistön ongelmat... 10 4.5 Mielenterveyden ongelmat... 10 4.6 Keskittymisvaikeudet... 11 4.7 Kuulovaikeudet... 11 4.8 Näkövaikeudet... 12 4.9 Kuurosokeus... 12 5. Soveltavan luistelun yleinen muistilista... 13 6. Soveltaminen lajiharjoittelussa... 15 6.1 Perusta... 15 6.2 Lajit... 15 6.4 Oheisharjoittelu... 16 6.3 Leikit ja pelit... 17 7. Esiintyminen... 18 8. Lisätietoa... 19 9. Lähteet... 20 10. Liitteet... 22 Liite 1: Sairaudet ja vammat... 23 Liite 2: Ilmoittautumislomake... 25 Liite 3: Special Olympics -tasovaatimukset... 26 Liite 4: Leikit ja pelit... 34 1

1. JOHDANTO Soveltavalla liikunnalla (erityisliikunta, erityisryhmien liikunta) tarkoitetaan sellaisten henkilöiden liikuntaa, joilla on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan ja joiden liikunta vaatii soveltamista ja erityisosaamista. Soveltava taitoluistelu on edellä mainitun mukaisille henkilöille tarkoitettua taitoluistelua, joka perustuu tavalliseen luisteluun, mutta pitää sisällään erilaisia sovelluksia ja erityispiirteitä eli muutoksia esimerkiksi ympäristössä, välineissä, sisällöissä, ohjaamisessa ja valmentamisessa. Tämän Soveltava taitoluistelu -kansion tarkoituksena on helpottaa seuroja soveltavan luistelun ryhmien perustamisessa ja niiden toiminnan kehittämisessä sekä auttaa ottamaan soveltamista tarvitsevia luistelijoita mukaan vammattomien ryhmien toimintaan. Kansion materiaali toimii Suomen Taitoluisteluliiton muiden laji-, ohjaaja- ja valmentajamateriaalien apuna, ja suosituksena onkin ennalta tutustuminen näihin muihin materiaaleihin. Kansioon on lisätty internet-linkkejä sekä kirjallisuus- ja videovinkkejä, joiden avulla löytyy hyödyllistä lisätietoa aiheeseen liittyen. Kansiossa käydään läpi yhteistyötä, rahoitusta ja markkinointia soveltavan taitoluistelun näkökulmasta sekä perehdytään erilaisiin luistelun apuvälineisiin ja luistelijoiden avustamiseen. Lisäksi käsitellään luistelun soveltamiseen yleisesti sekä tarkemmin tiettyjä oireita omaavien luistelijoiden kannalta. Lopuksi käydään läpi taitoluistelun eri lajien soveltamista sekä näytös- ja kilpailutoimintaa. 31.5.2013 Salla Salmijärvi 2

2. YHTEISTYÖTÄ, TUKEA JA MARKKINOINTIA 2.1 Yhteistyö Yhteistyö eri tahojen kanssa on seuran ja erityisesti soveltavan luistelutoiminnan kannalta tärkeää. Muistettava on, ettei yhteistyö tarkoita vain rahallista apua, vaan se voi tarjota seuralle ja soveltavaan luisteluun esimerkiksi materiaalista tukea, markkinointiapua, yhteistä toimintaa ja tietotaitoa. Hyviä yhteistyötahoja luisteluseuroille ovat esimerkiksi: Vammaisten palvelutalot ja kehitysvammaishuolto, fysioterapeutit Erityisliikuntajärjestöt (mm. Suomen Sydänliitto ry, Suomen Kuurojen Urheiluliitto ry, Suomen Reumaliitto ry & Suomen CP-liitto ry) ja niiden jäsenyhdistykset tai seurat. Lisätietoa mm. o o o o http://www.sydanliitto.fi/etusivu http://www.skul.org/ http://www.reumaliitto.fi/ http://www.cp-liitto.fi/ Oman alueen yritykset ja yhteisöt Toiset luisteluseurat, saman alueen muiden lajien seurat Koulut ja työpaikat 2.2 Tiedottaminen ja markkinointi Normaalien luisteluryhmien ja tapahtumien tapaan myös soveltavan taitoluistelun markkinointi ja tiedottaminen on tärkeää. Soveltavan luistelun tapauksessa niiden merkitys kuitenkin korostuu, sillä usein seuralla on vaikeuksia sovellusta tarvitsevien henkilöiden tavoittamisessa. Huomion arvoinen seikka on siis tuoda tieto soveltavan luistelun mahdollisuuksista mahdollisimman laajalle alalle ja oikealle kohderyhmälle. Seuran tulee miettiä, missä ja miten toimintaa markkinoidaan sekä kuka markkinoinnista vastaa. Apuna markkinoinnissa ja sopivien kohderyhmien löytämisessä kannattaa käyttää edellä mainittuja yhteistyötahoja. Tiedottamisessa on tärkeää kertoa toiminnasta kysymysten: mitä, kenelle, missä, milloin ja miten avulla sekä mainita keneltä lisätietoja saa ja miten ilmoittaudutaan. 3

2.3 Taloudellinen tuki seuroille Taloudellista tukea soveltavaan luistelutoimintaan voi saada monilta tahoilta. Tuen kautta luistelijoiden osallistumismaksut voidaan pitää edullisempina ja lajin pariin saada enemmän harrastajia. VAU (Suomen vammaisurheilu- ja liikunta): Apurahoja ja tukia koulutuksiin, liikunnan harrastamiseen ja urheiluun on tarjolla niin jäsenistölle, ohjaajille ja kouluttajille kuin valmentajille ja urheilijoillekin. Lisätietoa: http://www.vammaisurheilu.fi/fin/vau/apurahat_ja_tuet/ VALTIO: Seurat voivat hakea opetus- ja kulttuuriministeriöltä seuratoiminnan kehittämistukea (seuratuki) tai hanketukea, joka voidaan myöntää liikuntaa edistäviin projektiluonteisiin hankkeisiin. Lisätietoa: Seuratuki:_http://www.minedu.fi/OPM/Liikunta/liikuntapolitiikka/avustukset/Avustukset_se uratoiminnan_kehittamiseen.html?lang=fi Hanketuki:_http://www.minedu.fi/OPM/Liikunta/liikuntapolitiikka/avustukset/Liikunnan_ylei set_projektit?lang=fi KUNTA: Kuntien tehtäviin kuuluu liikunnan edellytysten luominen kuntalaisille erityisryhmät huomioiden. Kunnasta riippuen erityisryhmille soveltuvaa liikuntaa järjestävät seurat voivat mahdollisesti hakea kunnalta rahallista tukea toimintaansa. Lisätietoa: Oman kunnan internet-sivut tai kunnan liikunta-asioista päättävä taho Esimerkki (Jyväskylä): http://www.jyvaskyla.fi/avustukset YHTEISTYÖKUMPPANIT: Jo aiemmin mainituilta yhteistyökumppaneilta, erityisesti oman alueen yrityksiltä ja yhteisöiltä voi muun tuen lisäksi saada myös taloudellista tukea (esimerkiksi hanketyyppisen ja jatkuvan soveltavan luistelukoulun pitämiseen). Soveltavaan liikuntaan liitettävä yhteistyö tarjoaa yhteistyökumppanille näkyvyyttä sekä luo siitä positiivisia mielikuvia. Lisätietoa: Esimerkki yhteistyössä toteutetusta luistelukoulusta: http://jytls.sporttisaitti.com/jytls/ryhmat/luistelukoulut/killin-luistelukoulu/ 4

3. AVUSTAJAT JA APUVÄLINEET Monelle vammaiselle tai pitkäaikaissairaalle taitoluisteluharjoittelun edellytyksenä ovat avustaja tai erilaiset apuvälineet. 3.1 Avustajat Kenestä avustaja? Eri alojen oppilaitosten opiskelijat (mm. liikunnanohjaaja-, liikunnanopettaja-, fysioterapeutti-, erityisohjaajaopiskelijat) Luistelijan perheenjäsenet Oman seuran muut luistelijat ja ohjaajat Erityisen tuen tarpeessa olevilla vammaispalvelulain nojalla oikeus tarvittaviin avustajapalveluihintukea tarvitseva henkilö voi avustajaa palkatessaan yrittää löytää sellaisen avustajan, jota voi käyttää apuna myös taitoluisteluharjoittelussa Avustusotteet Soveltavassa taitoluistelussa toimivat tavalliset luistelun avustusotteet: Lantio-, vyötärö- ja kyynärvarsiote, lantio-ote yläkautta, kainalo-käsiote ja käsi-kädessä ote. Avustusotteet on esitelty tarkemmin mm. STLL:n Luistelun ohjauksen perusteet -lajin ekstramateriaalissa (s.9) sekä Talviliikuntaa kaikille soveltavan liikunnan käsikirjassa (toim. Terhi Huovinen) Otteen keventäminen vähitellen luistelijan taitojen ja uskalluksen parantuessa Avustajan oman asennon ergonomia (esim. suora selkä) 3.2 Liikuntavälineet Yleistä Vamman mukainen valinta, käyttäjäsopivuus Osa esteetöntä ja saavutettavaa liikuntaharrastusta Usein kalliita, mutta vammaispalveluasetuksen mukaan vammainen tai pitkäaikaissairas henkilö on oikeutettu saamaan korvausta muiden kuin lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin kuuluvien välineiden hankkimisesta aiheutuviin kustannuksiin myös vapaa-ajan toiminnoissa Lainaus ja vuokraus koekäyttöön hyvä tapa aloittaa. Välineitä ja tietoa tarjoavat: o MALIKE (Matkalle Liikkeelle Keskelle Elämää): pääpaino avustajaystävällisissä, vaikeavammaisille sopivissa välineissä. Lisätietoa: http://www.malike.fi o SOLIA (Soveltavan liikunnan apuvälinetoiminta): syvemmin eri lajeihin erikoistuneet välineet. Lisätietoa: http://www.vammaisurheilu.fi/fin/harrasteliikunta/solia/ o Vuokrausmahdollisuudet yhteenkoottuna välineet.fi sivustolla: http://www.valineet.fi/ 5

Luistelutuki antaa tukea luisteluun kaiken kokoisille luistelijoille. Käsikahvoilla ja erillisillä kyynärtuilla varustettuna se soveltuu myös enemmän tukea tarvitseville henkilöille, joilla on alaraajojen lihasten heikkoutta tai tasapainovaikeuksia. Kyynärtuelliseen tankoon kuuluu kahvat, joiden avulla avustaja voi antaa lisää vauhtia ja tukea luistelijalle. Rollaattorituki on rollaattori, johon on pyörien tilalle vaihdettu luistinterät. Taitoluistelukelkka muistuttaa jääkiekkokelkkaa, mutta siinä istutaan hieman korkeammalla. Kelkassa on kaksi taitoluistinterää, jotka sijaitsevat luistelijan painopisteen kohdalla kelkan alla. Terien piikkiosat osoittavat taaksepäin, mikä mahdollistaa jarruttamisen taaksepäin kallistumalla. Kelkan etuosa on jäästä irti noin 10-15 cm, eikä kelkan etuosassa ole jääkiekkokelkan tapaan jäähän osuvaa tukirautaa. Tärkeää on yksilöllisesti vammat huomioiden muotoiltu istuinosa, jonka laidat nousevat luistelijan lantion korkeudelle. Kelkassa voi käyttää lisäpehmusteena painehaavoja ehkäiseviä tyynyjä, esimerkiksi henkilön pyörätuolista. Sauvat voi valmistaa esimerkiksi laskettelusauvoista katkaisemalla ja niiden pituus on sopiva, kun luistelijan kyynärvarsi on kelkassa istuttaessa suorassa kulmassa olkavarteen nähden. Taitoluistelukelkkoja ei tällä hetkellä Suomessa ole saatavilla, mutta harjoittelun voi aloittaa jääkiekkokelkalla, josta myös voi itse muokata taitoluisteluun sopivamman esimerkiksi terät vaihtamalla. Itse tehdyt ja sovelletut luistelutuet toimivat usein hyvin. Mielikuvitusta käyttämällä pullokoreista, ämpäreistä, kevyestä tuolista tai vaikkapa puusta itse nikkaroiden syntyy kätevästi ja edullisesti luistelun tueksi soveltuvia välineitä. Näiden ergonomiaan tulee kuitenkin kiinnittää huomiota, sillä pidemmän päälle esimerkiksi liian matala tuoli luistelun tukena ohjaa turhan kumaraan asentoon. Polvi- ja kyynärsuojat ovat kypärän ohella helppo tapa tuoda turvallisuuden tunnetta luistelijalle ja suojata tätä kolhuilta. Hemihanskan avulla luistelijan käsi tai kädet, joissa on heikko puristusvoima, voidaan tarvittaessa kiinnittää käsikahvaan. Luistelutuki Luistelun rollaattorituki Jääkiekkokelkka 6

3.3 Tavalliset välineet Normaalisti luisteluharjoittelussa käytettävät välineet Kts. STLL:n Luistelukouluvastaavan kansio, s.9 & Luistelun ohjauksen perusteet lajin ekstramateriaali s. 21 (mm. kartiot, huivit, pallot, leikkivarjo, narut, tussit) Hyödyntäminen tavalliseen tapaan harjoittelussa Harjoitusten selkeyttäminen: alueiden rajaus, tekemisen ohjaus Hyödyntäminen soveltaen: normaalista käyttötarkoituksesta poiketen luistelun apuvälineiksi (esim. vanne, keppi tai huivi tuki-/ohjausvälineenä valmentajan ja luistelijan välillä) Musiikki: tärkeä apu, monien erityisliikkujien mieleen Luistelupassi: erityisen hyvä apuväline nuorempien lasten kohdalla soveltavassa luistelussa. Jokaisen luistelukerran jälkeen palkinnoksi tarra tai leima ja mahdollisesti muutama sana edistymisestä innostaa luisteluun ja toimii hyvin harjoittelun konkreettisena palautteena (kts. STLL:n Luistelukouluvastaavan kansio, s.10) 3.4 Kommunikoinnin apuvälineet Tukiviittomat Perustuvat viittomakieleen tai voivat toisaalta olla ns. omia sovelluksia eli ryhmän kanssa yhdessä sovittuja tiettyä tekemistä kuvaavia merkkejä. Tiettyjä avainsanoja kerrottavasta asiasta Apua viittomiin esim. Suomen viittomakielen verkkosanakirjasta: http://suvi.viittomat.net/. Kuva- ja tekstikortit Voivat kuvata esim. asentoa, liikettä, rataa, hahmoa (eläin, sarjakuva..) Ohjeiden annon selkeyttäminen Helppo tehdä itse Luistella Kuvakortti: kilpikonna 7

4. ERILAISET LUISTELIJAT Erilaisissa sairauksissa ja vammoissa (tarkempaa tietoa kts. liite 1) on usein samoja oireita. Seuraavaksi käsitellään, mitä näiden yleisimpien oireiden kohdalla tulee taitoluisteluharjoittelussa huomioida tarkemmin. Muistettava on, että jokainen on yksilö, eikä kaikilla ole samanlaisia ominaisuuksia vaikka sairaus tai vamma olisi sama. Sairauksien ja vammojen asteet vaihtelevat, ja valmentajan tai ohjaajan on toimittava aina suhteessa kuhunkin tilanteeseen ja tapaukseen. 4.1 Ymmärtämisen vaikeudet (älyllinen toiminta, kommunikaatio, käsitteelliset ja sosiaaliset taidot) Kiinnitä huomioita ennen tuntia tapahtuvaan toimintaan, ympäristöön, tunnin sisältöön ja ohjeistukseen/palautteenantoon. Ennen tuntia: Uuden tilanteen pohjustaminen: varusteisiin tutustuminen, tulevaan toimintaan liittyvien kuvien katselu Ympäristö: Strukturoitu, rauhallinen Näkyvät vihjeet, kuten kuvat, värit, alueiden rajaus, jotka kertovat mitä on tarkoitus tehdä Sisältö: Rutiini (ei suuria muutoksia), mahdollisista muutoksista kertominen ajoissa Selkeä rakenne tunnilla ja harjoitteissa (alku ja loppu) Tunnin kulun havainnollistaminen kaukalon laitaan kiinnitetyillä kuvilla (sitä mukaan kun tunti etenee, tehtävien kuvat käännetään nurinpäin) Tehtävien opettelu osina, onnistumisen mahdollisuudet Kertaavat harjoitteet, saman asian harjoittelu monen eri harjoitteen kautta Sosiaalisten tilanteiden ja vuorovaikutustaitojen harjoittelu Musiikin yhdistäminen liikuntaan ja liikuntaradat toimivat Joukkuepelit hankalampia (esim. autistiselta henkilöltä ryhmässä toimiminen ei aina onnistu), kilpailun välttäminen Ohjeistus/palautteenanto: Lyhyt, konkreettinen, yksinkertainen, liikkeiden näyttäminen, kielikuvien välttäminen, johdonmukaisuus, ymmärtämisen varmistaminen kysymyksin (mitä teet ensin?..sitten?..) Monikanavaisuus, sopivan kommunikointitavan löytäminen: esine, kuva, puhuttu/kirjoitettu sana, viittoma, muu merkki, jonka avulla henkilö voi ilmaista itseään/tulee ymmärretyksi ympäristössään ja ymmärtää vastaavasti hänelle kerrottavat asiat Yksi selkeä ohjaaja, lisäksi henkilökohtaiset avustajat usein tarpeen Selkeä ohjeidenantohetki, luistelijoiden huomioin varmistaminen (esim. ohjeistus musiikin tauotessa ja tekeminen musiikin soidessa) Sopimattomaan käyttäytymiseen puuttuminen, mikäli se kohdistuu henkilöihin tai häiritsee, muussa tapauksessa sopimattoman käyttäytymisen huomioimatta jättäminen, kiitos oikeasta käyttäytymisestä Yllättävien äänien/kosketusten välttäminen Hieman vanhempien luistelijoiden kanssa videointi hyvä keino katsoa, mikä meni hyvin ja mikä vaatii kehittämistä 8

4.2 Liikkumisen vaikeudet Liikkumisen vaikeuksien osalta huomioitavat seikat on eritelty yksittäisten vaikeutta tuottavien tekijöiden mukaan. Kiinnitä huomio tunnin sisältöön ja tarvittaviin apuvälineisiin sekä avustamiseen. Aiempi liikkumattomuus tai joku alla olevista oireista: kevyesti aloittaminen Jäykkyys: oikeaan asentoon tai siitä pois auttaminen (ei liikaa voimankäyttöä), paljon liikkuvuusharjoittelua, tiettyjen tilaa pahentavien asentojen (esim. mahdollisesti aurajarrutus) välttäminen Pienentynyt liikelaajuus: liikkuvuusharjoittelu (erityisesti niille kehon kohdille, joissa liikelaajuus pienentynyt) Kehon hallinnan vaikeudet: asennon tukeminen (usein olkapäistä, lantiosta tai selkärangasta), yhteistyö fysioterapeutin kanssa: mistä kehon osista on hyvä tukea, liikkeen suorittamisessa auttaminen, yksilölliset apuvälineet, vähitellen itsenäisyyteen kannustaminen, tasapainoharjoittelu Lihasheikkous: liiallisen rasituksen välttäminen Luuston/nivelten heikkous: hyppimisen ja kaatumisten välttäminen Jonkin asteinen halvaantuminen: murtumariskin huomioiminen (kaatumiset) ja riittävä venyttely, taitoluisteluharjoittelussa kelkka usein välttämätön Kipu: kivun rajoissa, kipu liikunnan jälkeen kertoo liian raskaasta tai vääränlaisista liikesuorituksista, mikäli sairaudessa on akuutti (enemmän kipuja) ja krooninen vaihe, niin akuutissa vaiheessa yksilöllinen harjoittelu ja kroonisessa vaiheessa monipuolisempi, tehokkaampi harjoittelu Motorisen oppimisen vaikeudet/heikot motoriset taidot: opeteltavan taidon jakaminen pieniin osiin, mallisuorituksen näyttäminen, oman tasoiset haasteet, huomio lajin perusasentoihin, kosketus ja ohjaus kädestä pitäen liikkeen havainnollistamiseksi, heikompi puoli edellä, rauhassa tekeminen Liikapaino: viileä ympäristö (huomioi oheisharjoittelussa), alku- ja loppuverryttely, riittävä nesteiden nauttiminen, ei liian rasittavia iskuja, riittävästi taukoja Fyysinen väsymys: riittävästi taukoja Raajan tai raajan osan puuttuminen: soveltamista vaaditaan lähinnä, kun ongelma on alaraajassa, luistelu kelkalla tai proteesin sekä tarvittaessa jonkin tukivälineen kanssa Lyhytkasvuisuus: yksilölliset apuvälineet (erityisjalkineet, tukisidokset..), ympäristön mittasuhteiden huomiointi, lyhyestä askelmitasta johtuvan nopeamman väsymisen huomiointi 9

4.3 Verenkiertoelimistön ongelmat Kiinnitä huomio tunnin sisältöön. Sisältö: Hyvä lämmittely, rauhallisesti liikkeelle Luistelijan omien tuntemusten kuuntelu, keskeytys jos rintaan koskee, huimaa tai on epämääräistä väsymystä Riittävän kevyt liikunta, äkkinäisten voimanponnistusten välttäminen 4.4 Hengityselimistön ongelmat Liikkumiseen vaikuttavat oireilevat/pitkälle edenneet sairaudet, lievemmissä/hoidetuissa tapauksessa luistelun harrastaminen voi onnistua ilman soveltamista. Tarvittaessa kiinnitä huomio tunnin ympäristöön ja sisältöön. Ympäristö: Pakkasraja n.10 C astetta (yksilöllinen) Ilmanlaatu, liikuntatilojen materiaalit Sisältö: Alkuverryttelyssä totuttelu korkeampaan rasitustilaan ja loppuverryttelyssä palautuminen Ryhti, rintakehän liikkuvuus, fyysisen suorituskyvyn parantaminen, hengitysharjoitukset 4.5 Mielenterveyden ongelmat Kiinnitä huomio tunnin sisältöön ja ohjeistukseen/palautteenantoon Sisältö: Omaehtoisuus, mielekkyys, tavoitteellisuus, mielihyvän saaminen ja sosiaalisten suhteiden rakentaminen/ylläpito korostuvat Ohjeistus/palautteenanto: Myönteinen, kannustava palaute 10

4.6 Keskittymisvaikeudet Kiinnitä huomio ympäristöön, tunnin sisältöön ja ohjeistukseen/palautteenantoon. Ympäristö: Ylimääräisten häiritsevien tekijöiden minimointi Sisältö: Rutiini, strukturoitu, monipuolinen Odotusten (jono) ajaksi myös selkeä tehtävä Vapaat toimintatuokiot Selkeät säännöt ja niistä kiinni pitäminen! Ohjeistus/palautteenanto: Selkeä, yksinkertainen, liikkeiden näyttäminen Tekemällä oppiminen Asettuminen niin että luistelijat välttyvät häiriötekijöiltä Välineiden anto vasta kun niitä tarvitaan (ohjeiden annon jälkeen) Positiivisen palautteen anto onnistuneesta itsesäätelystä, sopimattomaan käyttäytymiseen puuttuminen, mikäli se kohdistuu henkilöihin tai häiritsee, muussa tapauksessa sopimattoman käyttäytymisen huomioimatta jättäminen Kärsivällisyys, johdonmukaisuus 4.7 Kuulovaikeudet Kiinnitä huomio tunnin sisältöön ja ohjeistukseen/palautteenantoon. Sisältö: Sosiaalisten taitojen tukeminen Tasa-paino, rytmi, reaktio- ja liikenopeus Tietous omasta kehosta, liikunnan merkityksestä, säännöistä ja tavoitteista Ohjeistus/palautteenanto: Lyhyt, selkeä, rauhallinen, riittävän yksinkertainen Kirkkaassa auringonpaisteessa ohjaajan asettuminen aurinkoon päin Riittävän lähellä ja luistelijaan päin puhuminen Erilaiset kommunikointitavat vamman asteesta riippuen: näyttäminen, huulioluku, ilmeet, eleet, kehonkieli, kirjoitettu teksti, kuvakortit, apuviittomat, viittomakieli (täysin kuuroilla ohjaajan olisi hyvä osata tai käyttää tulkkia, huomioitava että puhuminen ja näyttäminen eivät voi tapahtua yhtäaikaisesti ja puhuessa katse luistelijaan, ei tulkkiin) Vaikeasti kuulovammainen on oikeutettu tulkkipalveluun Katsekontakti ryhmään ennen ohjeiden antoa (ryhmän huomio valomerkillä, käsimerkillä..) 11

4.8 Näkövaikeudet Kiinnitä huomiota ympäristöön, tunnin sisältöön ja ohjeistukseen/palautteenantoon. Ympäristö: Tutustuminen (jää, oheisharjoittelutilat, pukuhuone, reitit, mahdollisesti jo ennen varsinaisen harjoittelun alkua), kuvailu, tunnustelu Helpompaa jos määrätyt asiat aina tietyssä paikassa, mahdollisista ympäristön muutoksista kerrottava luistelijalle Avonaisten ovien sulkeminen Ei yksin outoon paikkaan jättämistä Hyvä valaistus Ympäristön ja välineiden kontrastit (esim. törppöjen värit) Sisältö: Sopiva taso Omatoimisuuteen kannustaminen (esim. luistinten sitominen) Riittävän ajan varaaminen harjoitteiden suorittamiseen Ryhti, kehonhahmotus, tasapaino, fyysisen suorituskyvyn kehittäminen, oikeat tekniikat, Ohjeistus/palautteenanto: Selkeä sanallinen kuvaus tehtävästä (alkuasento, suunnat, loppuasento) Ohjaajan asennon tunnustelu liikkeen eri vaiheissa Äänimerkit Näkövammainen osaa itse kertoa millainen avustus on milloinkin tarpeen Tarvittaessa ohjaus kädestäpitäen Tarvittaessa käsi kädessä tai kyynärotteessa toisen luistelijan tai avustajan kanssa eteneminen, opaslenkki, (ennakoiva) kuvailu liikkuessa Kirkkaassa auringonpaisteessa ohjaajan asettuminen aurinkoon päin Motivointi ja sanallinen palaute tärkeää, konkreettisuus 4.9 Kuurosokeus Kiinnitä huomio tunnin sisältöön ja ohjeistukseen/palautteenantoon. Huomioi kuulo- ja näkövammojen yhteydessä esittellyt seikat. Sisältö: Tasapainoaistin harjaannuttaminen Ohjeistus/palautteenanto: Kehon kontakti, käsiin viittominen Mahdollinen tuntoaistin yliherkkyyden huomiointi Usein oma ohjaaja/tulkki/avustaja 12

5. SOVELTAVAN LUISTELUN YLEINEN MUISTILISTA Pohjana soveltavassa taitoluistelussa toimivat aina vammattoimien luisteluryhmien toimintatavat, ohjeet ja säännöt (kts. STLL:n koulutusmateriaalit), mutta niiden rinnalla on huomioitava tiettyjä seikkoja. Edellisessä luvussa käytiin näitä seikkoja läpi oirekohtaisesti ja tässä luvussa on listattu toimintatavoista sellaiset, jotka tulee soveltavassa luistelussa ottaa huomioon aina luistelijoiden vammoista, sairauksista ja niiden tasosta riippumatta. Soveltava luistelu voi jännittää ohjaajaa tai valmentajaa, mutta tekemällä oppii ja kokemuksen kautta oikeat toimintatavat löytyvät. Alku on aina harjoittelua eikä jokaista huomioitavaa asiaa voi muistaa, mutta positiivisella asenteella pääsee pitkälle. Rohkeus kannattaa, sillä soveltava luistelu antaa paljon! Ennen harjoittelun alkua Ilmoittautumisen yhteydessä luistelijan taustatietojen ja erityistarpeiden kartoittaminen (liite 1, esimerkki soveltavan luistelijan ilmoittautumislomakkeesta) ja/tai ennen luistelukertojen aloittamista keskustelu luistelijan ja/tai vanhempien kanssa erityistarpeista ja tavoitteista. Luistelijalle/vanhemmille selventäminen, että tiedot ovat tarpeen luistelun turvallisuuden vuoksi. o o o o o o Vamma/sairaus, ja sen laatu sekä liikkumisen rajoitukset Tarvittavat tukipalvelut (esim. avustaja ja apuvälineet) Lääkitys: lääkkeiden sivuvaikutukset sekä yhteisvaikutukset liikunnan kanssa, lääkityksen ajoittaminen suhteessa liikuntaan, mahdollisesti harjoitusten aikana tarvittavien lääkkeiden sijainti Liitännäissairaudet, aikaisemmat vammat ja aikaisemmat liikunta- ja luistelutottumukset Vahvuudet Erityisesti kehitystä vaativat osa-alueet, tavoitteet Huoltajien/läheisten yhteystietojen kerääminen listaksi, joka on harjoituksissa tarvittaessa helposti löydettävissä Salassapitovelvollisuus Kun soveltamista tarvitseva lapsi tulee osaksi vammattomien ryhmää, on hyvä (luistelijan luvalla) kertoa ryhmän muille jäsenille vammasta/sairaudesta, jotta he osaavat huomioida sen toiminnassaan. Suunnittelun tärkeys, jokaiseen harjoitukseen varasuunnitelma, harjoitteiden variaatioiden miettiminen etukäteen, muistettava että suunnitelmiin tulee aina muutoksia Tarvittavien apuvälineiden saatavuus, riittävyys ja kunto, luistelijoiden tutustuttaminen tilaan ja välineisiin Luistelijoiden riittävän lämmin ja hengittävä pukeutuminen, kypärän käyttö mahdollisesti tavallista vanhempaan ikään saakka, mahdolliset iho-ongelmat/hygienia 13

Harjoitukset Lapsilla opetustunnin suositeltava kesto jäällä on n. 40-50 minuuttia. Vanhemmilla luistelijoilla harjoitusten kesto voi olla tavallisten ryhmien tasolla. Huomio taukojen riittävään määrään. Ryhmäkoko: riippuu luistelijoiden erityistarpeista, suositeltava koko n. 10 luistelijaa Ryhmien määrä jäällä: erityisesti keskittymisvaikeuksia ja ymmärtämisen vaikeuksia omaavia luistelijoita mielellään vain yksi ryhmä kerrallaan (häiriötekijöiden minimointi) Tunnin kulku: seurailee tavallista kaavaa (STLL:n Luistelun ohjauksen perusteet, tuntisuunnitelma, s.7) Opetustyylit: toiminnan onnistumiseksi etsittävä omalle ryhmälle sopivat opetustyylit (STLL:n Luistelukouluohjaajan kurssimateriaali, s.18) Toimintatapojen vaihtelu: o o o o Kaikille avoin toiminta: ympäristö, välineet ja tehtävät sopivat kaikille Soveltava toiminta: ympäristö, välineet ja säännöt sovelletaan ryhmälle, sen osalle tai yksilölle Rinnakkainen toiminta: kaikilla sama teema, jokaisella oma taso Erillinen toiminta: erilliset ryhmät hetkeksi (jako taidon mukaan samantasoiset ryhmittäin tai ns. sekaryhmät ) Aikajänne: edistyminen tapahtuu hitaammin, mutta harjoittelemalla syntyy tuloksia, toistoja tarvitaan paljon, mielenkiinnon lisääminen esim. erilaisilla teemoilla, liikkeiden tärkeimpien kohtien painottaminen, tarvittaessa vähemmän tärkeiden unohtaminen Valmentaminen, ohjaus ja avustus: Hyvä asenne: ohjaajan ja ympäristön ennakkoluulottomuus, positiivisuus, hauskuus, motivointi, epäonnistumisten salliminen, kannustava palaute, turvallisuus Luistelijoiden huomioi kiinnittäminen harjoituksissa: valmentajan erottuva vaatetus (väri), luistelijan nimen käyttö ohjaamisessa Ylisoveltamisen välttäminen ja kannustus itsenäisyyteen, suunta soveltavan luistelun ryhmästä osaksi vammattomien ryhmää Jatkuvuus: valmentajan tai avustajien jatkuva vaihtuminen saattaa hämmentää luistelijaa ja valmentajan tai avustajien tutustuminen luistelijan erityistarpeisiin vie oman aikansa Valmentajan apuna aina mielellään toinen ohjaaja. Luistelijoiden tasosta riippuen avustajia voi olla useita. Avustaja voi olla luisteluseuran valmentaja, ohjaaja, toinen luistelija tai luistelijan vanhempi, muu sukulainen tai oma avustaja. Muiden ohjaajien ja avustajien tiedottaminen luistelijoiden erityistarpeista Harjoittelun jälkeen Toiminnan arviointi ja kehittäminen: valmentajan toiminta, tavoitteiden saavutus, yksittäiset harjoitukset, koko kausi, vanhempien palaute 14

6. SOVELTAMINEN LAJIHARJOITTELUSSA 6.1 Perusta Luistelemaan oppiminen vaatii motoristen perustaitojen hallitsemista eli lapsen tulee osata esimerkiksi kävellä, siirtää painoaan ja seistä yhdellä jalalla ennen kuin voi oppia luistelemaan. Luistimilla seisomista, kaatumista ja ylösnousemista kannattaa harjoitella maalla ennen jäälle menoa. Ensimmäisillä kerroilla jäälle tuleminen voi olla pelottavaa, ja ohjaajan ja luistelijan välisen luottamuksen syntyminen onkin keskeisessä osassa. Pakottaa ei ketään saa, mutta jäälle voi houkutella monella tapaa. Luistelija voi tulla jäälle ensin kontaten tai ryömien, aloittaa laidan vieressä luistellen tai istua aluksi jään reunalla luistimet jäällä totutellen jäähän. Jalkojen liikuttelu jäällä edestakaisin istuen tai seisten antaa tuntumaa liu usta. Tarpeenmukainen tuki tai avustaja auttaa uskaltautumaan jäälle, ja erilaiset välineet tuen lisäksi voivat herättää mielenkiintoa harjoitteluun. Totuttelu jäähän sekä perustaitojen opettelu tapahtuu samaan tapaan kuin luistelussa yleensäkin (kts. STLL:n Luistelun ohjauksen perusteet, Luistelukouluohjaajan kurssimateriaali, Leikitellen luistimilla DVD, muut valmennusmateriaalit). Alussa tärkeintä on oppia hahmottamaan kehoa ja polvien joustoa. Jokaisessa harjoitteessa ohjaajan tai avustajan tulee huomioida luistelijan erityistarpeet. Esimerkiksi ylösnousemiseen kannattaa tarvittaessa pohtia yksilöllisiä tapoja, jotta jokainen luistelija voi olla jäällä mahdollisimman omatoiminen hyppyjen kohdalla on muistettava huomioida niiden harjoittelun vähentäminen ja erityinen polvien jousto, mikäli luistelijalla on vamma tai sairaus, jonka vuoksi hyppimistä tulee välttää piparit ovat symmetrisyytensä ansiosta hyviä harjoitteita luistelijoille, joilla on puolieroja hitaammin oppiville luistelijoille motivoivaa on erilaisten variaatioiden kautta harjoittelu (esim. kahden jalan liuku: puu, huojuva puu, kynttilä, auto, T, lintu jne..) 6.2 Lajit Yksinluistelun soveltaminen Harjoiteltavat asiat samoja kuin yksinluistelussa yleensäkin: hypyt, piruetit, askeleet, liu ut Ohjelmien harjoittelu kilpailuita, näytöksiä tai muita esiintymisiä varten Muistettava usein hitaammin tapahtuva kehittyminen: kaarien, painonsiirron ja nojauksen opettelu huolella ennen syventymistä hyppyihin/piruetteihin/vaativampiin askeliin Harjoittelussa sopiva taso on yksilöllinen. Suunnannäyttäjinä sopivan tason löytämisessä esimerkiksi: o tähtidiplomeissa vaaditut elementit (Kts._http://www.stll.fi/materiaalit/luistelukoulu/tahtidiplomit/ ) o kehitysvammaisten luistelijoiden kohdalla Special Olympics kilpailujen eri tasojen vaatimukset (perusluistelusta ja paikallaan tehtävistä kahden jalan hypyistä kaksoishyppy-yhdistelmiin, askel- ja vaakaliukusarjoihin sekä hyppy- ja yhdistelmäpiruetteihin) 15

Muodostelmaluistelun soveltaminen Edellyttää perustaitojen hallitsemista eli ei sovellu ensimmäiseksi luistelumuodoksi luistelua aloittavalle lapselle tai aikuiselle Taitojen kehityttyä tarjoaa uusia ulottuvuuksia luisteluun Kehittää hyvin sosiaalisia taitoja, käytöstapoja ja toisten huomioimista Harjoiteltavat asiat samoja kuin muodostelmaluistelussa yleensäkin. Huomioitavaa: o Kuvioiden hyvä harjoittelu maalla o Avustettavat luistelijat (erityisesti paljon tukea tarvitsevat) kahden avustajan väliin o Erilaiset otteet riippuen luistelijoista (apuna huivit/narut) Jumppaluistelu Soveltuu sellaisenaan tai vain vähän sovellettuna useille Jumppaluistelun harjoitteet erinomainen lisä luistelunopetukseen Useimmat liikkeet on sovellettu salivoimistelusta, aerobicista ja taitoluistelun kaarista Toimii parhaiten niin, että ohjaaja jumppaa edessä ja jumppaajat toistavat liikkeet mallista Liikkeiden teko esim. paikalla, liikkuen letkassa, piirissä tai vapaasti liikkuen Apuvälineinä esim. käsipainoja, keppejä ja tuoleja Kelkkataitoluistelu Opettaminen etenee pystyluistelun opetuksen periaatteita noudattaen: o Ensin harjoitellaan tasapainoa ja kelkan hallintaa, kaatumista ja ylösnousemista o Edetään eteen- ja taakseluisteluun, pysähtymiseen, kääntymiseen, kaarreluisteluun yhdellä/kahdella terällä ja pyörimiseen Yksin, pareittain (kaksi kelkkaluistelijaa tai kelkkaluistelija ja pystyluistelija) tai muodostelmaryhmässä Lisäulottuvuuksia leikeillä ja musiikkiin tehdyillä ohjelmilla Välineet: luistelukelkka, sauvat ja kypärä 6.4 Oheisharjoittelu Huomioitava samat seikat kuin jääharjoittelussakin, kunkin luistelijan kohdalla painotetaan hänen omia kehityskohteitaan ja pohditaan erityistarpeita sekä harjoitteiden sopivuutta Vaativuustaso voi olla hieman jääharjoittelua korkeampi, ilman luistimia liikkuminen onnistuu usein helpommin Monipuolisuus (luistelu voi olla henkilön ainoa harrastus ja siksi sen on hyvä kehittää erilaisia taitoja) Mahdollisuus kokeilla käänteistä toimintaa eli saada kaikki kokeilemaan soveltavan liikunnan lajeja, esim. sokkopingistä tai pyörätuolikoripalloa, mikäli niihin on kunnassa mahdollisuus Välineinä tavallisia liikuntavälineitä sekä esim. pyörätuoli, vatsalauta tai sauvat 16

6.3 Leikit ja pelit Soveltavassa luistelussa toimivat tavalliset leikit tarpeen mukaan sovellettuina. Leikkivinkkejä soveltamismahdollisuuksineen löytyy taitoluisteluliiton koulutusmateriaaleista (kts. STLL:n Luistelukouluohjaajan kurssimateriaali ja Luistelun ohjauksen perusteet) sekä niistä muutamat poimittuna liitteenä tämän materiaalin lopusta (liite 4)). Lisäksi http://www.stll.fi/materiaalit/koulujen-jakerhojen-kayttoon/ sivulta löytyy Ala- ja yläkouluille suunnattuja jäälajien tuntimalleja, joihin on tehty myös soveltavan luistelun lisämateriaali. Tämän materiaalin leikit ja harjoitteet ovat tarkoitettu jo hiukan edistyneemmille luistelijoille. Alle on listattu muutama enemmän sovellettu leikkivinkki ohjaajan avuksi. AARRELUISTELU/-RATA: Kartioiden alle on piilotettu erilaisia esineitä (esim. hernepussit, pienet pallot), ja osa kartioista on jätetty tyhjiksi. Luistelijoiden tehtävänä on etsiä aarteita yksi kerrallaan ja tuoda ne aarrearkkuun (koriin) jään laidalle. Luistelijoiden etenemistapaa voidaan vaihdella. Aarreluistelu voidaan suorittaa myös ratana, jossa selkeästi merkityn radan varrella on esimerkiksi kaksi aarrekätköä. Välissä voi olla lisänä törpöistä muodostettuja kulkuväyliä tai pujottelukohtia. Jokainen luistelija etsii kummaltakin aarrekätköltä itselleen yhden aarteen ja radan kokonaan kierrettyään tuo aarteet loppupisteelle aarrearkkuun. Soveltuu hyvin esimerkiksi autistisille ja kehitysvammaisille sekä kuulovammaisille KUVAKORTTIRATA: Kentän laitoihin on kiinnitetty erilaisia jo aiemmin kokeiltuja liikkeitä esittäviä kuvakortteja (esim. hyppy, istuminen jäälle, T-liuku). Luistelijat kiertävät kenttää omaan tahtiin ja aina kortin kohdalla pysähtyvät suorittamaan kyseisen kortin osoittaman liikkeen. Soveltuu hyvin esimerkiksi autistisille ja kehitysvammaisille sekä kuulovammaisille Täysin sokeille luistelijoille soveltuu radan kiertäminen avustajan kanssa. Rata on hippaleikkejä parempi vaihtoehto törmäämisten välttämiseksi ja radan eri pisteille voi suunnistaa avustajan kanssa. Avustaja voi kertoa kunkin pisteen tehtävän tai ohjeistus voi olla kussakin pisteessä lapulle pistekirjoituksella kuvailtuna. VÄRILEIKKI (vrt. värilaulu): Luistellaan yhdessä piirissä ja ohjaaja nostaa ilmaan tietyn värisen kartion. Kaikki pysähtyvät ja ne keillä on kartion väriä vaatteissa hyppivät. Liikettä voidaan välillä vaihtaa ja luistelijat voivat keksiä myös itse erilaisia liikkeitä. Sopii hyvin kuulovammaisille RALLIAUTOVIESTI: Ralliautoviestissä joukkueet ovat omissa jonoissaan ja jokainen luistelija vuorollaan kiertää matkan päässä olevan kartion (jokaisella joukkueella oma) mahdollisimman nopeasti pitäen ratista tiukasti kiinni. Rattina voi olla esimerkiksi pahvilautanen, joka viestin vaihdossa annetaan seuraavalle. Rataa voi vaikeuttaa esimerkiksi niin että matka täytyy peruuttaa (takaperin luistelu) tai matkalla on mutkia (pujottelu). Viestileikit sopivat hyvin kuulovammaisille, sillä niissä jokainen pystyy helposti havainnoimaan tilannetta näköaistin avulla 17

7. ESIINTYMINEN Soveltavan taitoluistelun kilpailutoiminnan kehitys on vasta alussa niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Soveltava taitoluistelu ei ole paralympialaji, mutta kansanvälinen Impaired Skating projekti tähtää tilanteen muuttamiseen sekä lajin kansainvälisen kehityksen ja tunnettavuuden parantamiseen. Suomessa soveltavan luistelun parissa kilpaillaan ainoastaan kehitysvammaisille tarkoitetuissa Special Olympics kilpailuissa. Kilpailuiden vähyyden vuoksi näytökset ovat soveltavan taitoluistelun harrastajille hyvä ja mieleinen sekä usein myös ainoa tapa päästä esiintymään. Ne voivat olla kannustava mahdollisuus luistella toisten ryhmien tai vammattomien luistelijoiden kanssa. Kilpa- ja näytösohjelmat Yleisesti soveltavan luistelun ohjelmien suunnittelussa on tärkeää huomioida oppilaan heikkoudet ja vahvuudet. Heikommat osa-alueet tulee piilottaa mahdollisimman hyvin, ja vastaavasti vahvuuksia korostaa. Kilpaohjelmien sisältöjen suuntaviivana toimivat kilpailuiden tasovaatimukset. Impaired Skating Soveltavan taito- ja pikaluistelun projekti. Lisätietoa: http://www.impairedskating.org/ Tavoite: o Kaikille luistelijoille, joilla on vamma tai sairaus suunnattu järjestelmä, joka mahdollistaa heidän osallistumisensa kilpailuihin ja tapahtumiin tasavertaisista lähtökohdista (sisältönä mm. luokittelu, arviointi, valmennus) o Taito- ja pikaluistelusta paralympialaislajeja Yhteistyö eri tahojen kanssa: mm. vammaryhmät, SPICE (Special People on Ice), Special Olympics, Paralympics GB Special Olympics kilpailut: Special Olympics: maailmanlaajuinen kattojärjestö, organisoi toimintaa kehitysvammaisille eri lajeissa. Lisätietoa: http://www.specialolympics.org/sections/sports-and- Games/Coaching_Guides/Figure_Skating.aspx Suomessa SO -toiminta VAU:n alla ja yhteistyössä STLL:n kanssa Omia kilpailuja tai kutsukilpailujen yhteydessä, kotimaassa ja ulkomailla Suurin tapahtuma joka neljännesvuosi järjestettävät Talvimaailmankilpailut Kilpailujen järjestäminen: kts. STLL:n Special Olympics kilpailujen järjestäjän ohjeet SO -kilpailijat kehitysvammaisia (kilpailun järjestäjä voi pyytää lääkärintodistusta) STLL:n jäsenseuroihin kuuluvia, joilla liiton kilpailulisenssi/-lupa. Suomessa kilpailuihin voinut osallistua muiden vammalukitusten urheilijoita, mutta kilpailun ulkopuolella. Kilpailutasoja yksinluistelussa 6, pariluistelussa 2 ja jäätanssissa 4 ja kaikilla tasoilla omat vaatimuksensa (kts. liite 3) Arviointi Suomessa SO-kilpailuihin tehdyillä tähtiarviointilomakkeilla (Kts. STLL:n Soveltavan luistelun arviointilomake). Muutoin käytössä 6.0 arviointi, jossa yksin- ja pariluistelussa pisteistä 1/3 muodostuu pakollisten elementtien mukaan ja 2/3 vapaaohjelman mukaan, jäätanssissa ensimmäinen tanssi muodostaa 1/2 pisteistä ja toinen tanssi 1/2. Kaikki osallistujat palkitaan 18

8. LISÄTIETOA Kirjallisuutta: Arpapeliä? - Urheilusponsoroinnin käsikirja (2000). Erkki Alaja. Suomen urheilumuseosäätiön julkaisuja. Helsinki. Pauli Rintala, Terhi Huovinen & Satu Niemelä (2012): Soveltava liikunta Terhi Huovinen (toim.) Talviliikuntaa kaikille soveltavan talviliikunnan käsikirja STLL:n ohjaaja- ja valmentajakoulutusmateriaalit Videoita: 2013 Talvimaailmankilpailut: Kohokohtia: http://www.youtube.com/watch?feature=endscreen&v=fsxk2ioqvko&nr=1 Pariluistelu, taso 1:http://www.youtube.com/watch?v=FfFfu_cPJic&list=PL4EADA23F5F731D3F Pariluistelu, taso 2:http://www.youtube.com/watch?v=moBR6n4OjcM Yksinluistelu, taso 2: http://www.youtube.com/watch?v=tkz-qt0yjoa Yksinluistelu, taso 3:http://www.youtube.com/watch?v=lEPUhGvy-O8 Kelkkaluistelu: http://www.youtube.com/watch?v=avf6_zlxdyg Internet-sivuja Suomen Taitoluisteluliitto: http://www.stll.fi/ ja Facebook: Suomen Taitoluisteluliitto VAU: www.vammaisurheilu.fi Special Olympics internetsivusto: http://www.specialolympics.org/ Varala-Tiimi ry, Special Olympics taitoluistelu: Blogi: http://soveltava.blogspot.fi/?m=0 ja Facebook: Special Olympics figure skating Varala-Tiimi ry / Taitoluistelu Artikkeli 10-vuotiaasta kelkkataitoluistelijasta(ruotsinkielinen):http://www.hi.se/sv- se/hjalpmedelstorget/aktivfritid/-/att-ha-roligare-pa-fritiden/sno-och-is/aka- Skridskor/Konstakning-Sitskate/ 19

9. LÄHTEET Internet lähteet Hanketuki/OPM: http://www.minedu.fi/opm/liikunta/liikuntapolitiikka/avustukset/liikunnan_yleiset_projektit?lang =fi Impaired Skating internetsivusto (Impaired Skating Classification handbook, 2 nd edition 2012): http://www.impairedskating.org/ Jyväskylän kaupunki: http://jyvaskyla.fi/ Kunnat.net: http://www.kunnat.net/fi/kunnat/toiminta/sivut/default.aspx Malike: http://www.malike.fi Seuratuki/OPM: http://www.minedu.fi/opm/liikunta/liikuntapolitiikka/avustukset/avustukset_seuratoiminnan_keh ittamiseen.html?lang=fi Solia: http://www.vammaisurheilu.fi/fin/harrasteliikunta/solia/ Special Olympics internetsivusto: http://www.specialolympics.org/ Taitoluisteluliitto: http://www.stll.fi/ VAU: www.vammaisurheilu.fi Välineet.fi: http://www.valineet.fi/ Kannen kuva Seinäjoen taitoluistelijat: http://www.seinajoentaitoluistelijat.fi/ Kirjallisuus Soveltava liikunta (2012). Pauli Rintala, Terhi Huovinen & Satu Niemelä. Tampere: Tammerprint Oy. Talviliikuntaa kaikille soveltavan talviliikunnan käsikirja (2003). Terhi Huovinen (toim.) Helsinki: Edita Prima Oy. Kyselyt/tiedustelut Solia (Jukka Parviainen) ja Malike (Antti Tulasalo) Kysely seuroille soveltavasta luistelutoiminnasta (Varala-Tiimi ry, Espoon Taitoluisteluklubi, Seinäjoen taitoluistelijat ry) Opinnäytetyöt Jääkarhut: soveltavan luistelun ryhmä motoriikassa tukea tarvitseville 5-10 vuotiaille lapsille (2004). Opinnäytetyö. Laura Einistö & Anna-Kaisa Hämäläinen. Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia. Kaikki yhdessä jäälle luistelutunteja sovellettuna inkluusion näkökulmasta (2010). Opinnäytetyö. Katja Koskenranta & Essi Louhi. Lahden ammattikorkeakoulu. 20

STLL:n materiaalit Luistelukouluvastaavan kansio (2013), STLL: http://www.stll.fi/ materiaalit seurojen työkalupakki Luistelukouluvastaavan kansio Luistelun ohjauksen perusteet Lajin ekstramateriaali (2013), STLL. Luistelukouluohjaajan kurssimateriaali (2013), STLL Special Olympics arviointilomake, STLL: http://www.stll.fi/ extranetlomakkeettähtiarviointisoveltava luistelu Special Olympics kilpailujen järjestäjän ohjeet, STLL: http://www.stll.fi/ materiaalitkilpailujen järjestämisohjeet Special Olympics kilpailujen järjestäjän ohjeet 21

10. LIITTEET Liite 1: Sairaudet ja vammat Liite 2: Ilmoittautumislomake Liite 3: Special Olympics -tasovaatimukset Liite 4: Leikit ja pelit 22

Liite 1: Sairaudet ja vammat Lyhyt kuvailu sairauksien ja vammojen erityispiirteistä ja niiden vuoksi heikentyneistä osa-alueista, jotka ovat luistelun kannalta keskeisiä. Aistivammat Näkövammaisuus: lievästä heikkonäköisyydestä sokeuteen, mahdolliset lisäsairaudet, ajan- ja tilan hahmottamishäiriöt, liikkeiden suoritusnopeuden hidastuminen, stereotyyppiset liikkeet, motoriset ja fyysiset kyvyt sitä heikompia, mitä aiemmin näkökyky menetetty. Kuulovammaisuus: vähäisestä kuulon poikkeavuudesta kuurouteen, rytmittömyys, koordinoimattomuus, ympäristön tarkkailusta aiheutuva levottomuus Kuurosokeus: usein fyysiseen, motoriseen ja sosiaaliseen kehitykseen liittyviä puutteita Verenkiertoelimistön sairaudet Sydänsairaudet: mm. sepelvaltimotauti, ateroskleroosi (valtimotauti), rintakipu, sydäninfarkti Verenkierron sairaudet: mm. kohonnut verenpaine, matala verenpaine, aivohalvaus Hengityselimistön sairaudet Astma: keuhkoputkien limakalvojen tulehdussairaus, vaihteleva keuhkoputken ahtautuminen, yskä, limaneritys, hengityksen vinkuminen, hengenahdistus, toistuvat keuhkoputkentulehdukset Keuhkoahtaumatauti: yskä, hengenahdistus, fyysisen suorituskyvyn heikentyminen Aineenvaihdunnan häiriöt Liikapaino ja lihavuus: liiallinen kehon rasvakudoksen määrä Diabetes: sokeriarvojen kohoaminen, jano, lisääntynyt virtsamäärä, väsymys, laihtuminen, oikealla lääkityksellä ja ruokavaliolla sekä ruokailun oikeanlaisella ajoittamisella ei vaadi erityistä soveltamista taitoluistelussa Tuki- ja liikuntaelinsairaudet Tulehdukselliset reumasairaudet: kipu, toimintakyvyn vajaus, akuutti ja krooninen vaihe Ei-tulehdukselliset reumasairaudet: Nivelrikko: pienentynyt liikelaajuus, liikehallinnan häiriöt, Selän rappeuma -sairaudet, Niska-hartiaseudun ongelmat, Fibromyalgia: laaja-alaiset kivut lihaksissa ja sidekudoksissa, uupumus, heikentynyt lihasten rentouttamiskyky, Osteoporoosi eli luukato, Amputaatiot ja Tekonivelet Amputaatiot: raajan tai raajan osan puuttuminen Mielenterveyden häiriöt Ahdistushäiriöt: sisäisen ristiriidan tuoma jännitystila, pelkotilat, unettomuus, keskittymisvaikeudet, paniikkihäiriöt, sosiaalisten tilanteiden pelko Masennus: uupuminen, avuttomuuden tila, lamaantuminen, häpeä, syyllisyys Syömishäiriöt: mielenterveyden häiriöt ilmenevät syömisen välttelynä (laihtuminen) tai ahmimisena (oksentaminen) 23

Keskushermoston sairaudet Kehitysvamma: älyllinen toiminta sekä käsitteelliset, sosiaaliset ja käytännölliset taidot heikompia, motorinen kehitys saattaa olla 2-4 vuotta samanikäisiä vammattomia lapsia jäljessä Autismi: poikkeava sosiaalinen vuorovaikutus ja kommunikaatio, epätavalliset reaktiot aistiärsykkeisiin, rajoittunut, toistava (stereotypinen) käytös, esim. Aspergerin oireyhtymä Cp-vamma: asennon ja liikkumisen häiriö, usein liitännäisvammoja, kuten puheen, kuulon ja näön ongelmia. Erilaisia esiintymismuotoja - Spastisuus: jäykät ja supistusherkät lihakset, Dyskineettisyys: välillä jännittyneet ja välillä veltot lihakset, Ataksia: pakkoliikkeet, heikko kinestesia ja koordinoimattomuus Epilepsia: Häiriöitä liikkeiden hallinnan ja tuntoaistin alueilla, mutta voi vaikuttaa ajatteluun, käyttäytymiseen ja tahdosta riippumattomaan hermostoon. Kohtauksia, jotka voivat vaihdella hetkellisestä toimintakyvyn alenemisesta muutaman minuutin tajuttomuuskouristuskohtaukseen. Epileptikolla luistelun harjoittelu onnistuu yleensä ilman erityistä soveltamista. Lihastaudit: luurankolihasten heikkenemistä ja surkastumista, lihasheikkous, kömpelyys Ms-tauti: keskushermoston liike- ja tuntohermoratojen vahingoittuminen, näköhäiriöt, raajojen heikkous, hallintavaikeus, puutumiset, jäykkyys Parkinsonin tauti: lepovapina, liikkeiden hidastuminen, lihasjäykkyys, tasapaino-ongelmat, muistihäiriöt Selkäydinvamma: Vaurion sijainnista riippuen oireet vaihtelevat alaraajojen häiriöistä jopa kaikkien raajojen halvaukseen. Lisäksi usein autonomisen hermoston toimintahäiriöitä. DCD: (kehityksellinen koordinaatiohäiriö): lieviä motorisen oppimisen vaikeuksia, poikkeavat piirteen liikkeiden suorituksessa (esim. myötäliikkeet, puolierot, voimankäytön arvioinnin vaikeus) ADHD: (aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö): tarkkaamattomuus, ylivilkkaus, impulsiivisuus, levottomuus, häiritsevä käyttäytyminen, häiriintyvyys, keskittymisvaikeudet, sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmat, motorisen oppimisen vaikeus Dysfasia: (SLI, Kielellinen erityisvaikeus): ongelmia puheen tuottamisessa tai/ja ymmärtämisessä, useimmilla motorisen oppimisen vaikeuksia Muut Syöpäsairaudet: oireet vaihtelevat syövittäin, väsymys Elinsiirrot: Henkilön kehoon siirretään sairauden hoidoksi kokonainen tai osittainen elin, joka on saatu luovuttajalta tai henkilön omasta kehosta. Elinsiirtoa ennen usein pitkä liikkumaton jakso. Iho-ongelmat: mm. ihottuma, psoriaasi Lyhytkasvuisuus: pituus eroaa kasvuiässä merkittävästi ikätoverien pituudesta, aikuisena pituus alle 140cm, piirteinä myös esim. jalkaterien virheasennot, polvien ja lonkkanivelien ojennusvajaus, pihtipolvisuus, olka- ja kyynärnivelten rajoitukset.. 24

Liite 2: Ilmoittautumislomake RYHMÄ, johon ilmoittaudutaan: LUISTELIJAN TIEDOT: Nimi: Ikä: Sotu: Osoite: Puhelinnumero: HUOLTAJAN TIEDOT: Nimi: Sähköposti: Puhelinnumero: LUISTELIJAN TAUSTA JA TARPEET: Vamma/sairaus/liitännäissairaus, ja sen laatu: Liikkumisen mahdolliset rajoitukset: Lääkityksessä huomioitavaa: Osallistujan tarvitsemat tukipalvelut (esim. avustaja ja apuvälineet): Aiempi liikunta- ja luistelutausta: Vahvuudet: Kehityskohteet, tavoitteet: TIEDONSIIRTO- & KUVAUSLUPA Osoitetiedot saa/ ei saa antaa yhteistyökumppaneille Luistelijan kuvia saa/ei saa käyttää seuran tiedotteissa, internetsivuilla tms. Osallistujan tai huoltajan allekirjoitus: 25

Liite 3: Special Olympics -tasovaatimukset Tässä ohjeessa on luokiteltu Special Olympics tasovaatimukset yksin- ja pariluistelussa. Ohessa on listattu myös tasojen vaatimusten tulkinnassa auttavat taitomerkit sisältöineen. Tarkemmat tiedot ja ohjeet löytyvät osoitteesta: http://www.specialolympics.org/ Sport and games Our sports Figure Skating Quick start guide & Rules (PDF). YKSINLUISTELUN TASOT (1-6) Taso 1: Aloittelijat Kelpoisuus: luistelijan on kyettävä suorittamaan taitomerkkien 1-5 vaatimukset, mutta ei enempää Pakolliset elementit: o Luistelija suorittaa liikkeet erikseen o Piparkakut eteenpäin (10m) o Piparkakut taaksepäin (10m) o Puoliaurajarrutus (vasemmalla tai oikealla jalalla) o Luistelija suorittaa liikkeet erikseen o Luistelijalla 2 mahdollisuutta suorittaa liikkeet, parempi suoritus huomioidaan arvioinnissa o Huomioitava: ryhti, asento, vauhti, pipareiden ja jarrutusten tarkkuus Vapaaohjelma: o Luistelija saa aloittaa mistä kohtaa jäätä tahansa o Tasapainoiseen ohjelmaan valittu elementtejä taitomerkkien 1-5 vaatimuksista o Huomioitava: tasapaino, liu un ja liikkeiden puhtaus o Arviointi perustuu teknisiin ansioihin sekä ohjelman kokoonpanoon ja tyyliin, tärkeää suorituksen laatu ja sisältö o Instrumentaalimusiikki o Ohjelman kesto 1 min (+/- 10 s) Taso 2: Edistyneet aloittelijat Kelpoisuus: luistelijan kyettävä suorittamaan taitomerkkien 1-10 vaatimukset, mutta ei enempää Pakolliset elementit: o Luistelija suorittaa ensimmäiset kahdeksan elementtiä järjestyksessä o 1. Luistelija aloittaa kentän päädystä o 2. Luistelija lähtee liikkeelle tuomarin ohjeesta o 3. Luistelija luistelee eteenpäin ensimmäiselle siniviivalle (n. 1/3 jäästä) o 4. Siniviivalla luistelija suorittaa kahden jalan käännöksen edestä taakse o 5. Luistelija luistelee taaksepäin toiselle siniviivalle o 6. Toisella siniviivalla luistelija suorittaa kahden jalan käännöksen takaa eteen o 7. Luistelija luistelee eteenpäin kentän päätyyn o 8. Kentän päädyssä (punaviivalla) luistelija suorittaa T-jarrutuksen o Luistelijalla 2 mahdollisuutta suorittaa liikkeet, parempi suoritus huomioidaan arvioinnissa o Suoritettuaan nämä luistelija esittää yhdeksännen elementin o 9. Eteenpäin sirklaus kahdeksikossa (molempiin suuntiin eli molemmilla ympyröillä vähintään viisi sirklausta) o Huomioitava: ryhti, asento, vauhti, käännösten ja jarrutusten tarkkuus Vapaaohjelma: o Luistelija saa aloittaa mistä kohtaa jäätä tahansa o Tasapainoiseen ohjelmaan valittu elementtejä taitomerkkien 1-10 vaatimuksista o Huomioitava: liuku ja käännökset o Arviointi perustuu teknisiin ansioihin sekä ohjelman kokoonpanoon ja tyyliin, tärkeää suorituksen laatu ja sisältö o Instrumentaalimusiikki o Ohjelman kesto 1min 30s (+/- 10 s) 26

Taso 3: Keskitaso Kelpoisuus: luistelijan kyettävä suorittamaan taitomerkkien 1-12 vaatimukset, mutta ei enempää Pakolliset elementit: o Luistelija suorittaa liikkeet erikseen o Luistelija aloittaa tuomarin näyttämästä kohdasta ja lähtee liikkeelle tuomarin ohjeesta o Neljä peräkkäistä ulkokaarta eteenpäin kentän poikki (leveyssuunnassa) aloittaen oikealla jalalla o Neljä peräkkäistä sisäkaarta eteenpäin kentän poikki (leveyssuunnassa) aloittaen oikealla jalalla o Ulkokolmonen eteenpäin oikealla ja vasemmalla jalalla kahdesti o Sisäkolmonen eteenpäin oikealla ja vasemmalla jalalla kahdesti o Mohawk edestä taakse sisäkaarilla kumpaankin suuntaan (oes-vts & ves-ots) o Luistelijalla 2 mahdollisuutta suorittaa liikkeet, parempi suoritus huomioidaan arvioinnissa o Huomioitava: ryhti, kaarien ja käännösten muoto, symmetrisyys, sujuvuus sekä tarkkuus Vapaaohjelma: o Luistelija saa aloittaa mistä kohtaa jäätä tahansa o Tasapainoiseen ohjelmaan valittu elementtejä taitomerkkien 1-12 vaatimuksista ja näiden lisäksi sallittuja ovat: o Taaksepäin liuku (vaaka) o Salchow o Tulppi o Jatkuvat yksinkertaiset askeleet, kuten kantakäännökset, valssikolmoset o Huomioitava: sujuvuus, ryhti o Arviointi perustuu teknisiin ansioihin sekä ohjelman kokoonpanoon ja tyyliin, tärkeää suorituksen laatu ja sisältö o Instrumentaalimusiikki o Ohjelman kesto 2 min (+/- 10 s) Taso 4: Edistynyt keskitaso Pakolliset elementit: o Luistelija suorittaa liikkeet erikseen o Neljä peräkkäistä ulkokaarta taaksepäin kentän poikki (leveyssuunnassa) aloittaen oikealla jalalla o Neljä peräkkäistä sisäkaarta taaksepäin kentän poikki (leveyssuunnassa) aloittaen oikealla jalalla o Kantakäännös askelsarja vastapäivään (kts. kuvio alla) ja myötäpäivään kaksi kertaa: sirklaus eteenpäin x2 kantakäännös sirklaus taaksepäinkantakäännös oes kantakäännös veu vts oes ristiin otu veu vts ristiin oes alku /toisto 27