M E T S Ä N T U T K I M U S L A I T O S

M E T S Ä N T U T K I M U S L A I T O S Metlan tilinpäätösasiakirja 2003

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA VUODELTA 2003 SISÄLLYS 1. TOIMINTAKATSAUS 3 Toiminta-ajatus ja organisaatio 3 Toimintalinjat 3 Ohjaustapa 4 Toiminnan rahoitus 4 Resurssit 4 Toimitilat ja investoinnit 4 Kotimainen tutkimusyhteistyö 4 2. TULOKSELLISUUDEN KUVAUS 6 2.1 Talousarviossa asetettujen tavoitteiden toteutuminen 6 Tutkimustiedon tuottaminen 6 Tutkimustiedon välitys 8 Tutkimusmetsä- ja laboratoriotoiminta 9 Nettobudjetoitu maksullinen toiminta 9 Tukipalvelut 10 2.2 Tulossopimuksen tavoitteiden toteutuminen 10 Yhteiset tavoitteet 10 Rahoitus 11 Tutkimustiedon välitys 11 Kansainvälinen toiminta 12 Tutkimusmetsä- ja laboratoriotoiminta 12 Tukipalvelut 13 2.3 Kannattavuus 14 3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA NIIDEN LIITTEENÄ ANNETTAVAT TIEDOT SEKÄ TILINPÄÄTÖKSEN LASKELMIEN TARKASTELU 16 3.1 Tilinpäätöslaskelmat 16 Tuotto- ja kululaskelma 16 Tase 17 Talousarvion toteutumalaskelma 19 3.2 Tilinpäätöslaskelmien liitteenä annettavat tiedot 20 3.3 Tilinpäätöslaskelmien tarkastelu 29 Tuotto- ja kululaskelma 29 Tase 29 Talousarvion toteutuminen 30 Määrärahojen käyttö 31 4. SISÄINEN VALVONTA 32 5. ALLEKIRJOITUKSET 34 LIITTEET I-XIII 35 2

1. TOIMINTAKATSAUS Toiminta-ajatus ja organisaatio Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) tehtävänä on lain (1114/1999) mukaan edistää tutkimuksen keinoin metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Asetus Metsäntutkimuslaitoksesta (1140/1999) painottaa tutkimustulosten käytäntöön vientiä tehtävien hoidossa. Metlan työjärjestys on vuodelta 2001. Metlan strategiassa määritellyn Palvelumetlavision mukaisesti Metla on kansainvälisesti toimiva metsäntutkimuksen huippuyksikkö, joka palvelee suomalaista yhteiskuntaa, kansallista ja kansainvälistä tiedeyhteisöä sekä koko metsäklusteria. Strategian mukaan laitoksen toiminta-ajatus on tiivistetty muotoon: Metla rakentaa metsäalan tulevaisuutta tutkimuksen keinoin. Toiminta-ajatuksensa toteuttamiseksi Metla tuottaa tieteellistä tietoa metsäluonnosta, metsien eri käyttömuodoista, metsävaroista ja niiden hyödyntämisestä, toimii asiantuntijana metsäalaan liittyvissä kysymyksissä sekä hoitaa hallinnassaan olevia tutkimusmetsiä ja luonnonsuojelualueita. Metlan toiminta on asiakaslähtöistä ja ongelmakeskeistä ja perustuu henkilöstön korkeaan osaamiseen sekä kotimaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Metlan valtakunnallinen organisaatio perustuu yhtymämalliin. Toimintavuonna laitoksen organisaation muodostivat viisi tulosaluetta ja yhdeksän tulosyksikköä (liite I). Tulosalueita ovat tutkimustiedon tuottaminen, tutkimusmetsä- ja laboratoriotoiminta, tutkimustiedon välitys, kansainvälinen toiminta ja tukipalvelut. Tulosyksiköitä ovat Joensuun ja Vantaan tutkimuskeskukset sekä seitsemän maakunnallista tutkimusasemaa. Tutkimustoiminnan perusyksikkö on hanke. Ongelmakeskeiset tutkimusaiheet on koottu tutkimusohjelmiin, joita tulosohjataan määräajan itsenäisinä tulosyksikköinä tutkimuskeskusten ja -asemien tavoin. Tutkimusohjelmilla Metla vastaa ajankohtaisiin tutkimustarpeisiin, sekä tavoittelee laajaa yhteistyötä laitoksen sisällä ja sen ulkopuolella. Toimintavuonna Metlassa oli käynnissä kuusi tutkimusohjelmaa. Laitoksen toimintalinjoista vastaavan johtokunnan ja johtoryhmän kokoonpanot esitetään liitteessä II. Toimintalinjat Metlan toimintalinjat määritellään tutkimuksen painoalojen avulla. Tutkimuksen suuntaamiseen vaikuttivat toimintavuonna erityisesti Suomen kansainvälisten sitoumusten ja Kansallisen metsäohjelman tietotarpeet. Tutkimuksen painoaloja olivat Suomen metsien hiilivarat, niiden muutokset ja sosio-ekonomiset kytkennät, valtakunnan metsien inventointi, suometsien ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kasvatus ja käyttö, metsätalouden suunnittelu sekä metsänkasvatuksen vaihtoehdot ja niiden puuntuotannolliset seuraukset. Tutkimusohjelmien lisäksi jatkettiin lyhyemmän aikavälin tutkimusta käytännön metsätalouden ja metsäpolitiikan ajankohtaisia tietotarpeita varten. 3

Ohjaustapa Metsäntutkimuslaitoksen ohjaustapa on tulosohjaus. Luonnonsuojelualueiden osalta Metlaa tulosohjaa ympäristöministeriö. Asiakasrahoitteisen toiminnan, yhteisrahoitteisten hankkeiden ja EU-hankkeiden osalta noudatettiin nettobudjetointia. Toiminnan rahoitus Metlan vuonna 2003 saama kokonaisrahoitus oli 48,4 milj. euroa (liite III). Kokonaisrahoitus oli lähes samansuuruinen kuin edellisenä vuotena. Budjettirahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta oli 86 %, joka oli kaksi prosenttiyksikköä pienempi kuin edellisenä vuotena. Muu rahoitus oli siten 14 % eli 6,7 milj. euroa. Suurin erä siitä tuli työllisyysrahoituksesta 2,8 milj. euroa. Suomen Akatemialta tuli 1,5 milj. euroa. Resurssi Toimintavuoden 2003 lopussa Metlalla oli hallinnassaan 87 677 hehtaaria valtion metsiä, joista oli 7 576 hehtaaria luonnonsuojelualueita (liite IV). Henkilöstön määrä oli henkilötyövuosina (htv) mitaten 974, joka oli 24 htv vähemmän kuin edellisenä vuotena. Toimintamenomomentilta palkattiin 807 htv, joka oli 34 htv vähemmän kuin vuonna 2002. Työministeriön momenteilta palkattiin 84 htv, jossa oli vähennystä 5 htv edellisvuoteen. Muulla rahoituksella palkattiin 83 htv, joka oli 15 htv enemmän kuin vuonna 2002. Vakinaista henkilöstöä oli Metlan palveluksessa toimintavuoden lopussa 747 henkilöä (liite V), joka oli 2 henkilöä enemmän kuin vuonna 2002. Palkkausjärjestelmän uudistamistyö jatkuu edelleen. Tavoiteaikatauluna on saada järjestelmä käyttöön kuluvan sopimuskauden aikana. Toimitilat ja investoinnit Joensuun tutkimuskeskuksen uuden toimitilarakennuksen rakentaminen aloitettiin huhtikuussa 2003. Puurakenteinen uudisrakennushanke käsittää 145 hengen työpisteen rakentamisen sekä toiminnalle välttämättömät tutkimus-, laboratorio- ja aputilat sekä tarvittavat yhteiset henkilöstö- ja sosiaalitilat. Lisäksi rakennukseen tulevat toimitilat myös Joensuun yliopistolle ja Joensuun kaupungille. Rakennuksen kerrosala on 7313 m2 ja kustannusarvio 13,26 milj. euroa. Rakennuttajana toimii Senaatti-kiinteistöt ja rakennus valmistuu loppuvuodesta 2004. Kertomusvuotena loppuunsaatettiin koko laitoksen kattava puhe- ja tietoliikennejärjestelmien uudistaminen. Puheverkkoratkaisun innovatiivisuus perustuu dataverkkoon ja VoIP-tekniikkaan. Investointiin käytettiin 0,38 milj. euroa vuonna 2003. Kotimainen tutkimusyhteistyö Kotimaista tutkimusyhteistyötä yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa lisättiin. Laitoksella on yhteistyösopimukset Helsingin yliopiston maatalous- metsätieteellisen tiedekunnan sekä Helsingin yliopiston maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen, Joensuun yliopiston, Oulun yliopiston, Geologian tutkimuskeskuksen, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen, Suomen ympäristökeskuksen, Ilmatieteen laitoksen ja Säteilyturvakeskuksen kanssa. 4

Metsäntutkimuslaitos osallistuu myös hallinnonalojen ja sektoreiden rajat ylittäviin tutkimus- ja kehittämisohjelmiin. Toimintavuonna täytettiin Metlan ja Oulun yliopiston yhteinen metsänuudistumisen ekologian professorin virka. Helsingin yliopiston ja Metlan yhteinen yksityismetsätalouden professorin virka oli haussa ja täyttöprosessi aloitettiin. Järjestelmä, jonka avulla Metlan ulkopuoliset tutkijat voivat osallistua laitoksen tutkimushankkeisiin ja käyttää laitoksen tutkimustiloja ja -laitteita, on osoittautunut toimivaksi ja hyödylliseksi. Sitä jatkettiin entisessä laajuudessa. Tulosyksiköiden johtajat antavat riittävän tieteellisen ammattitaidon omaavalle ulkopuoliselle tutkijalle luvan työskennellä Metlassa enintään kolme vuotta kerrallaan. Vastaavasti Metlan tutkijat voivat antaa opetusta dosentteina ja tuntiopettajina yliopistoissa. Opiskelijoille tarjottiin mahdollisuuksia opinnäytetöiden tekemiseen laitoksen tutkimushankkeissa. Toimintavuonna Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen kanssa solmittiin tietojenluovutussopimus. KTTK luovuttaa tietoja Metlan ylläpitämään metsägeneettiseen rekisteriin. 5

2. TULOKSELLISUUDEN KUVAUS 2.1 Talousarviossa asetettujen tavoitteiden toteutuminen Tutkimustiedon tuottaminen Vuonna 2003 Metlan työohjelmassa oli 224 tutkimushanketta, jotka jakaantuivat hanketyypin mukaan seuraavasti: Hanketyyppi lkm Tutkimusohjelmiin kuuluvat hankkeet 57 Yhteisrahoitteiset hankkeet (YRT) 52 EU-hankkeet 24 Erillishankkeet 91 Yhteensä 224 Hankkeiden lukumäärä oli pysynyt edellisvuotisella tasolla. Tutkimusohjelmilla, joita on perustettu Metlan tutkimustoiminnan painoaloille, oli vuonna 2003 käytettävissä seuraavat resurssit: Tutkimusohjelma Htv. Valtakunnan metsien inventointi (VMI, 1998-2004) 1 381 500 33 Suometsien kestävä käyttö (SUO, 1999-2003) 1 327 100 31 Metsätalouden suunnittelu (MTS, 1999-2005) 491 300 12 Metsänkasvatuksen vaihtoehdot (MOT, 2000-2004) 1 374 700 32 Suomen metsien hiilivarat (HMS, 2001-2005) 700 700 16 Puunkäytön mahdollisuudet (PKM, 2002-2006) 762 200 18 Yhteensä 6 037 500 142 Vuoden 2003 lopussa päättyi yksi tutkimusohjelma (Suometsien ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kasvatus ja käyttö). Kahdelle vuonna 2002 päättyneelle tutkimusohjelmalle järjestettiin loppuevaluointi ("Metsänuudistaminen Etelä-Suomessa" ja "Julkinen tuki ja kilpailu metsäalalla"). Tutkimusohjelmassa "Suomen metsien hiilivarat, niiden muutokset ja sosio-ekonomiset kytkennät" toteutettiin kansainvälinen välievaluointi. Metsänjalostustoiminnasta laadittiin pitkän ajan strategiasuunnitelma. Suunnitelman evaluoi kansainvälinen asiantuntijaryhmä ja suunnitelmaa käsiteltiin metsänjalostuksen neuvottelukunnassa. Strategia korjailtiin ja viimeisteltiin saadun palautteen perusteella. Resurssitarkastelua varten Metlan tutkimushankkeet on koottu 25 tutkimusaiheryhmäksi. Liitteessä VI esitetään tutkimusrahoituksen (sis. ulkopuolinen rahoitus) 6

jakautuminen tutkimusaiheryhmiin vuonna 2003 ja keskiarvo vuosien 1994-2003 rahoituksesta. Seuraavassa kuvassa esitetään samat tiedot suuruusjärjestyksessä pelkästään Metlan toimintamenomomentin rahoituksen osalta. Rahan arvon muuttumista ei ole huomioitu luvuissa. TUTKIMUKSEN TULOSALUEEN KÄYTTÄMÄ METLAN TOIMINTAMENOMOMENTIN RAHOITUS ( 1 000 ) TUTKIMUSAIHERYHMITTÄIN Metsäekosysteemi ja ympäristömuutokset 2401 3532 Metsägenetiikka ja metsänjalostus Metsien terveydentila, taudit ja tuholaiset 1747 1807 1930 2345 Puuntutkimus ja puutavaran mittaus Metsän kasvatus Metsien inventointi Metsän uudistaminen Metsäluonnon monimuotoisuus Metsätalouden ympäristövaikutukset 706 714 643 1271 1217 1279 1166 1399 1081 896 949 926 Metsämaa ja sen hoito Metsäsuunnittelu Metsien monikäyttö Taimituotanto Metsäpolitiikka Metsätilastot Puun jalostus- ja energiakäyttö Tietojärjestelmät 768 743 646 470 611 421 571 449 554 410 466 429 435 297 407 408 Kansainväliset metsäasiat 210 403 Puun korjuu ja kaukokuljetus Metsäteollisuus ja sen tuotteet Metsätalouden kannattavuus Metsäsektorin pienyritykset ja työvoima Puukauppa Informaatio-, lab.-,tut.metsä yms.menetelmät Kasvupaikkojen kuvaus ja luokitus 384 311 322 337 308 210 289 195 173 151 78 60 72 150 V. 2003 VV. 1994-2003 KESKIARVO 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 7

Tutkimuskeskusten ja tutkimusasemien toiminnan kehittyminen tukemaan niiden painoalojen mukaisia profiileja eteni sekä uusien tutkimushankkeiden että myös painoaloille perustettujen uusien virkojen ansiosta. Yliopistoyhteistyö tiivistyi yhteisten professorin virkojen ja yhteisrahoitteisten tutkimusten kautta. Tutkimustiedon välitys Metlan tuottamaa tutkimustietoa välitetään tiedon käyttäjille monin eri tavoin. Vuonna 2003 tutkimustuloksia esiteltiin tieteellisissä julkaisusarjoissa, Metlan wwwsivuilla, asiakaslehdessä, tiedotteissa, esitteissä ja katsauksissa, lehtiartikkeleissa, erilaisissa koulutustilaisuuksissa, seminaareissa sekä messuilla ja näyttelyissä. Lisäksi Metlan tutkimusmetsiin rakennettiin polkuja ja muita palveluita, joiden avulla kaikki halukkaat voivat tutustua metsäntutkimukseen ja sen tuloksiin. Metlan julkisten verkkosivujen tietoja päivitettiin ja palveluja kehitettiin edelleen. Metlan tiedonantoja -sarjan julkaisujen perustiedoista, tiivistelmistä ja yleiskuvauksista rakennettiin tietokantapohjainen palvelu, joka helpottaa käyttäjäänsä löytämään aiempaa paremmin tarvitsemansa tiedon. Tutkimushankkeiden kotisivujen sisältöä parannettiin ja sivuille toimitettiin tutkimuksien tuloksia ja kuvauksia aiempaa enemmän. Myös Metlan tiedotetietokanta uudistui: uudistuksen myötä myös metsätilastotiedotteet löytyvät tiedotehausta muiden tiedotteiden rinnalta. Kaikissa uudistuksissa haluttiin parantaa käyttäjän pääsyä tiedon alkulähteille: palvelut on linkitetty tietoa tuottaviin tutkimushankkeisiin, -julkaisuihin ja alan tutkijoihin. Internetissä toimivaa Metinfo Metsätietopalvelut -kokonaisuutta laajennettiin uudella Puulaji-palvelulla. Palvelussa esitellään Metlan tutkimuksiin perustuvaa tietoa ulkomaisten puulajien menestymisestä Suomessa. Myös Metinfo Monikäyttö - palvelua laajennettiin, palveluun lisättiin maakunnalliset ulkoilutilastot valtakunnallisten tilastojen rinnalle. Muut Metinfo -palvelut pidettiin ajan tasalla niin, että ne toimivat jatkossakin luotettavana metsätiedon lähteenä. Metsäntutkimuslaitoksen tutkimustuloksia julkaistiin vuonna 2003 liitteen VII mukaisesti. Toimintavuonna Metla julkaisi 216 referee-menettelyn läpikäynyttä julkaisua. Kansainvälisiä julkaisuja niistä oli 184 eli 85 %. Kansainvälisistä sarjoista suosituimmat julkaisumäärällä mitattuna olivat Scandinavian Journal of Forest Research, Forest Ecology and Management, Canadian Journal of Forest Research ja Silva Fennica. Kokonaisjulkaisumäärä oli 945 julkaisua, joista suurimman osan muodostivat referoimattomat julkaisut, 316 kappaletta. Lehtiartikkeleita oli 193 ja muita julkaisuja 222 kappaletta. Tieteellisten julkaisujen ohella Metlassa tehtiin käytännön metsätaloutta palvelevia katsauksia ja oppaita. Tällaisia valmistui toimintavuoden aikana 11 kappaletta (liite VIII). Metsäntutkimuslehdestä ilmestyi toimintavuonna neljä numeroa. 8

Tutkimusmetsä- ja laboratoriotoiminta Metsäntutkimuslaitoksen bruttobudjetoidun toiminnan tulot tehtävittäin vuonna 2003 olivat seuraavat: Tehtävä Tilinpäätös Talousarvio Vertailu Tot-% Puunmyynti 1 670 324 1 800 000-129 676 93 Taimien ja siementen myynti 208 240 285 000-76 760 73 Rakennusten vuokrat 179 756 168 000 11 756 107 Muut tulot 261 480 172 000 89 480 152 Yhteensä 2 319 800 2 425 000-105 200 96 Bruttobudjetoitu tulokertymätavoite vuodelle 2003 oli 2,4 milj. euroa. Toteutunut tulokertymä jäi 2,3 milj. euroon eli vähän suunniteltua pienemmäksi. Suurimmaksi vajaus jäi puunmyyntitulojen kohdalla, jossa kauppojen ja hakkuiden jaksottuminen vaihtelee vuodesta toiseen. Muut tulot olivat pääasiassa maanvuokratuloja. Nettobudjetoitu maksullinen toiminta Talousarviossa asetettiin nettobudjetoidun maksullisen toiminnan tulostavoitteeksi 4,3 milj. euroa siten, että asiakasrahoitteinen toiminta kattaa siitä aiheutuvat kustannukset. Tehtävä Tilinpäätös Talousarvio Vertailu Tot-% Asiakasrahoitteisen toiminnan tulot 1 140 331 1 500 000-359 669 76 EU-hankkeiden rahoitusosuus 420 288 1 000 000-579 712 42 Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot 1 358 572 1 234 000 124 572 110 Talousarvion ulkopuolinen rahoitus 386 366 330 000 56 366 117 Muut tulot 566 004 260 000 306 004 218 Yhteensä 3 871 561 4 324 000-452 439 90 YRT- ja TAU- hankkeiden arvioidut tulot ylittyivät yhteensä 12 %. ART:n tulos jäi 24 % alijäämäiseksi verrattuna talousarvioon. Tilivuoden päättyessä ART-tuloksi kirjaamista odottavia varte-ennakoita oli yhteensä 337 924 euroa. Tulot kirjataan vartteiden luovutuksen jälkeen. Muut tulot olivat pääasiassa Kela-palautuksia. 9

Tukipalvelut Tulokertymä ja henkilötyövuodet sekä vertailu talousarvioon nähdään seuraavasta taulukosta: Tulokertymä milj. Henkilötyövuodet Toiminta Talous- Toteutunut Talous- Toteutunut arvio arvio Tutkimus 2,5 2,2 585 552 Tutkimusmetsä- ja laboratoriotoiminta 2,4 2,3 110 95 Nettobudjetoitu maksullinen toiminta 1,5 1,1 20 14 Tukipalvelut 0,3 0,6 145 146 Yhteensä 6,7 6,2 860 807 EU:n Metsien terveydentilan seurantaohjelman aiheuttamat tulonmenetykset kompensoitiin lisätalousarviolla 0,4 milj. euroa. Vuonna 2003 kokonaiskustannukset ja kokonaishenkilötyövuodet ja tulot jakaantuivat seuraavasti: Pääkaupunkiseutu Muu Suomi TA 2003 Toteutuma TA 2003 Toteutuma Kustannukset 49% 51% 51% 49% Tulot 19% 28% 81% 72% Henkilötyövuodet 44% 43% 56% 57% 2.2 Tulossopimuksen tavoitteiden toteutuminen Tämä luku sisältää tulosraportin tiedot, jotka on maa- ja metsätalousministeriön kanssa sovittu sisällytettäväksi tilinpäätösasiakirjaan. Siksi luvun asiakohdat on numeroitu tulossopimusta vastaavasti. Yhteiset tavoitteet (1) Joensuun tutkimuskeskuksen uusien tilojen rakentaminen aloitettiin keväällä. Rakentaminen etenee aikataulussa. Rakennus valmistuu lokakuussa 2004. Joensuun vakinaisen henkilöstön tavoitemäärä vuoden 2003 lopussa on suunnitelman mukaan 76. Toimintavuoden lopussa vakituisia oli 72. Lisäksi kaksi vakanssia oli täyttöprosessissa. Vuodenvaihteessa koko Metlan henkilöstölle tehtiin uusintakysely vapaaehtoisten siirtyjien löytämiseksi. 10

Rahoitus (2) Metsäntutkimuslaitoksen vuoden 2003 bruttomenojen toteutuma tulosalueittain: Bruttomenot Bruttomenot milj. Toiminta Talous- v. 2002 Yhteensä Toteutunut Siirto arvio 2003 siirtynyt v. 2004 Tutkimus 24,7 0,7 25,4 24,3 0,3 Tutkimusmetsä- ja laboratoriotoiminta 4,7 0,1 4,8 4,4 0,1 Nettobudjetoitu maksullinen toiminta 1,1 0,0 1,1 0,7 Tukipalvelut 11,0 0,6 11,6 12,0 1,1 Yhteensä *41,5 1,4 42,9 41,4 1,5 * Sisältää lisätalousarvion 0,8 milj. euroa. Tutkimus sisältää tutkimustiedon tuottamisen tulosalueen menojen lisäksi myös kansainvälisen toiminnan ja ekstensiotoiminnan tulosalueiden menot. (3) Toimintavuoden alussa käynnistettiin 15 uutta tutkimushanketta. Kun tutkimuksen asiantuntijaryhmää kehotettiin puoltamaan vain tutkimusyksiköiden profiileja tukevia tutkimushankkeita, kaikki uudet hankkeet ovat tällaisia. (4) Ulkopuolisia asiantuntijoita käytettiin eniten tutkimuksen evaluoinnissa. Päättynyt "Etelä-Suomen metsien uudistaminen" -tutkimusohjelma ja sen 12 tutkimushanketta evaluoitiin keväällä. Myös päättyneen "Julkinen tuki ja kilpailu" - tutkimusohjelman evaluointiin valmistauduttiin ja evaluointiseminaari pidettiin 10.10.2003. Tässä evaluointiseminaarissa hyödynnettiin asiakkaita ja sidosryhmiä. Käynnissä oleva "Suomen metsien hiilivarat, niiden muutokset ja sosio-ekonomiset kytkennät" -tutkimusohjelma välievaluoitiin keväällä kansainvälisin voimin. Samoin kansainvälisiä asiantuntijoita käyttäen evaluoitiin metsänjalostustoiminnot - sekä tutkimus että käytännön metsänjalostustyö. SAB (Scientific Advisory Board) osallistui toimintavuoden keväällä ensimmäisen kerran Metlan innotiimiin, kuten alun perin oli suunniteltu. (5) Maa- ja metsätalousministeriön ja Metlan erikseen sopimat ajankohtaiset tietotarpeet esitetään liitteissä IX. Tutkimustiedon välitys (6) Asiakastyytyväisyyden seurantajärjestelmää mietittiin myös yhteistyössä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen kanssa. Talon sisällä pohdittiin mahdollisuutta yhdistää eri palautekanavien tuottama tieto yhtenäiseksi järjestelmäksi. 11

Kansainvälinen toiminta (7) Metlassa oli käynnissä yli kaksikymmentä EU:n viidennen puiteohjelman hanketta, mutta uusien hyväksyttyjen hankkeiden määrä jäi selvästi edellisvuosia pienemmäksi. Lisäksi Metsien terveyden tilan seurantaan ei 2003 EU-asetuksen yllättävän viivästymisen johdosta saatu odotettua rahoitusta. Tämän johdosta EUrahoitus jäi noin puoleen ennakoidusta. Kuudennen puiteohjelman teema-alueet eivät suosi metsähankkeita. Jotta EU-tulot pystyttäisiin pitämään nykytasolla, Metlassa ryhdyttiin etsimään vaihtoehtoja muista EU-ohjelmista kuten Marie Curie ohjelmasta. Yhteistyö jatkui aktiivisena kansainvälisten organisaatioiden, IUFROn, FAOn, EFIn ja JRC:n kanssa. IUFROssa oli eri tehtävissä kaikkiaan 15 Metlan tutkijaa. FAO:n organisoimassa Maailman metsäkongressissa yksi pääpuhujista tuli Metlasta ja Metlan panos oli onnistunut myös kongressin Suomen näyttelyosastolla. Pohjoismaista yhteistyötä vahvisti Metlan järjestämä kokous Pohjoismaiden metsäntutkimuslaitosten johtajille. Myös kahdenvälistä yhteistyötä laajennettiin Euroopassa, ministeriötasolla myös Euroopan ulkopuolella. Metlan tieteellisen neuvoston, Scientific Advisory Board'in (SAB) toiminta vakiintui. Metlan tutkijoista koottu asiantuntijaverkosto avusti maa- ja metsätalousministeriötä kansainvälisiin metsäpolitiikan prosesseihin erityisti YK:n ilmasto-sopimukseen sekä ICP:n/Forest Focuksen, FAO/ECE:n ja UNFF:n toimintaan liittyvissä tehtävissä. Tutkimusmetsä- ja laboratoriotoiminta (8) Metlan ja Metsähallituksen yhteisesti valmistelemat esitykset tutkimusmetsien tilusrakenteen parantamiseksi, edustavuuden lisäämiseksi ja valtion maiden tarkoituksenmukaiseksi hallinnoksi tehtiin MMM:lle. (9) Tutkimusmetsien ja kenttäkoetoiminnan palveluita (paikkatieto- ja aineistorekisterit) kehitettiin, ja yhteistyötä tutkimusmetsien ja mittausaineistojen hyväksikäytössä sekä Metlan sisällä ja Metlan ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden suuntaan pyrittiin lisäämään. Näiden pyrkimysten toteutuminen erityisesti vanhojen tutkimusaineistojen hyväksikäytössä alkoi näkyä erilaisten yhteishankkeiden lukumäärässä ja niiden tutkimusraporteissa. Ehdotus kenttäkoetoiminnan laatujärjestelmäksi valmistui. Tutkimusmetsien ja kenttäkokeiden kansainvälistä käyttöä edistettiin osallistumalla ENFORS- ja ALTER-verkostojen valmistelutyöhön, sekä FOREXPE-hankesuunnitelmalla, jolla haettiin EU:n 6. puiteohjelmasta tutkimusinfrastruktuurien kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta tutkimusmetsien, kokeiden ja valmiiden aineistojen tarjoamiseksi eurooppalaisten tutkimusryhmien käyttöön (päätös tulee keväällä 2004). (10) Tutkimusasemien laboratoriohankkeiden laatukäsikirjat valmistuivat standardin ISO/IEC 17025 mukaisesti. Vuoden aikana lisättiin Keskuslaboratorion akkreditoitujen menetelmien määrää yhdellä. Laboratoriotoiminnan sisäistä rahoitusjärjestelmää kehitettiin. Laboratorioiden ART-hinnoittelua kehitettiin ja analyysien kustannusvastaavuutta verrattiin kaupallisiin laboratorioihin. Ympäristöministeriön osalta loppuraportti tulossopimuksesta "Metsäntutkimuslaitoksen tulostavoitteiden toteutuminen luonnonsuojelualueiden hoidossa" esitetään liitteessä X. 12

Tukipalvelut 11) Henkilöstön tehtävät arvioitiin vaativuustekijöittäin kaikissa tulosyksiköissä. Järjestöjen kanssa arvioidaan parhaillaan eri tulosyksiköiden suorittaman tehtävien vaativuuden arvioinnin yhdenmukaisuutta. Henkilökohtaisen suoriutumisen arvioinnin testaus käynnistettiin parissa tulosyksikössä. Alustavat neuvottelut järjestelmän käyttöönotosta aloitettiin henkilöstöjärjestöjen kanssa. Metlan edustajat osallistuivat alkuvuonna Valtiokonttorin KAIKU-projektin järjestämään työhyvinvoinnin kehittäjäkoulutukseen. Työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelman pohjaksi tehtiin joulukuussa koko henkilöstölle työtyytyväisyyskysely. 13

2.3 Kannattavuus Bruttobudjetoidun tuloa tuottavan toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma 2003 (1000 ) Talousarvio Toteutunut TUOTOT - myyntituotot 1 909 - muut tuotot 289 Tuotot yhteensä 2 425 2 198 KUSTANNUKSET ERILLISKUSTANNUKSET Muuttuvat kustannukset - henkilökustannukset 894 863 - matkat 70 45 - aineet ja tarvikkeet 170 121 - ostetut palvelut 150 98 - muut 66 31 Erilliskustannukset yhteensä 1 350 1 158 KÄYTTÖJÄÄMÄ 1 075 1 040 Osuus yhteiskustannuksista 465 561 Korot 1 005 508 Poistot 83 86 Kokonaiskustannukset yhteensä 2 903 2 313 ALIJÄÄMÄ - 478-115 Tunnusluvut Käyttöjäämä tuotoista % 44 47 Alijäämä tuotoista % - 20-5 Tuotot %:a kok.kust. 84 95 Työministeriön osuus laskelman kustannuksista on 147. Bruttobudjetoidun maksullisen toiminnan tuotot olivat 2,2 milj. euroa. Vähennystä edelliseen vuoteen oli 14 % ja tavoitteeseen 9 %. Vähennys johtuu puun myyntitulojen vuotuisesta vaihtelusta. Erilliskustannukset olivat 1,2 milj. euroa. Vähennystä edelliseen vuoteen oli 15 % ja tavoitteeseen 14 %. Vähennys johtui kustannusvastaavuuslaskelman perusteiden muuttamisesta tarkemmin vastaamaan tuottojen hankinnasta aiheutuneita kustannuksia. Osuus yhteiskustannuksista 0,6 milj. euroa, joka lasketaan henkilökustannusten suhteessa suureni edelliseen vuoteen 16 % ja tavoitteeseen 21 %. Yhteiskustannusten nousu johtuu yhteiskustannusprosentin noususta. Pääomakustannukset (korot ja poistot) 0,6 milj. euroa vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna 59 % ja tavoitteeseen 45 %. Muutokset johtuivat pääomakustannusten laskentapohjan muutoksesta, jossa korot lasketaan tosiasiallisen käyttöasteen perusteella. 14

Alijäämä pieneni edelliseen vuoteen verrattuna 85 % ja tavoitteeseen 76 %. Käyttöjäämä tuloista oli 47 %, alijäämä tuloista -5 % ja tuotot kattoivat 95 % kokonaiskustannuksista. Kaikissa tunnusluvuissa oli parannusta edelliseen vuoteen, mutta tavoitteita ei saavutettu kaikilta osin. Tunnuslukujen muutokset johtuivat suurimmaksi osaksi kustannusvastaavuuslaskennan perusteiden muutoksesta. Bruttobudjetoidun tuloa tuottavan toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma vuosilta 2001-2003 esitetään liitteessä XI. Nettobudjetoidun maksullisen palvelutoiminnan (asiakasrahoitteinen toiminta/art) kustannusvastaavuuslaskelma 2003 (1000 ) Talousarvio Toteutunut TUOTOT - Maksullisen toiminnan myyntituotot 1 500 1 140 Tuotot yhteensä 1 500 1 140 KUSTANNUKSET ERILLISKUSTANNUKSET Muuttuvat kustannukset: - henkilökustannukset 750 495 - aineet ja tarvikkeet 150 66 - muut 200 192 Erilliskustannukset yhteensä 1 100 753 KÄYTTÖJÄÄMÄ 400 387 Osuus yhteiskustannuksista 390 313 Korot 10 15 Poistot 12 Kokonaiskustannukset yhteensä 1 500 1 093 YLIJÄÄMÄ 0 47 Tunnusluvut Käyttöjäämä tuotoista % 27 34 Ylijäämä tuotoista % 0 4 Tuotot % kokonaiskustannuksista 100 104 ART:n euromääräistä tulostavoitetta ei saavutettu, mutta toiminta oli muutoin kannattavaa. Tilikauden ylijäämä oli yli 47 000 euroa. Nettobudjetoidun asiakasrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma vuosilta 2001-2003 esitetään liitteessä XII. 15

3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA NIIDEN LIITTEENÄ ANNETTAVAT TIEDOT SEKÄ TILINPÄÄTÖKSEN LASKELMIEN TARKASTELU 3.1 Tilinpäätöslaskelmat TUOTTO- JA KULULASKELMA 1.1.-31.12.2003 1.1.-31.12.2002 TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot 3 105 265,10 2 740 281,40 Vuokrat ja käyttökorvaukset 395 761,69 1 009 040,57 Muut toiminnan tuotot 3 376 302,59 6 877 329,38 4 539 085,18 8 288 407,15 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 2 321 113,83 2 867 581,98 Varastojen lisäys(-) tai vähennys(+) 1 019,27 13 480,20 Henkilöstökulut 35 653 897,79 33 463 494,99 Vuokrat 2 937 213,21 2 908 316,04 Palveluiden ostot 4 177 544,62 4 309 188,96 Muut kulut 2 120 356,76 2 705 184,71 Valmistevarastojen lisäys(-) tai vähennys(+) 1 329,06-133 343,21 Valmistus omaan käyttöön (-) -661 911,86-526 275,11 Poistot 4 253 034,47 4 142 125,32 Sisäiset kulut 379 800,13 51 183 397,28 220 229,80 49 969 983,68 JÄÄMÄ I -44 306 067,90-41 681 576,53 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot 13,00 0,00 Rahoituskulut -233,11-220,11-47 757,54-47 757,54 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot 27 929,62 76 348,61 Satunnaiset kulut -2 719,00 25 210,62-88 849,76-12 501,15 JÄÄMÄ II -44 281 077,39-41 741 835,22 SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT Tuotot Euroopan unionilta 132 825,60 132 825,60 0,00 0,00 JÄÄMÄ III -44 148 251,79-41 741 835,22 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Verot ja veronluonteiset maksut 7 815,82 8 210,27 Perityt arvonlisäverot 670 636,86 717 059,94 Suoritetut arvonlisäverot -2 084 565,52-1 406 112,84-2 418 292,99-1 693 022,78 TILIKAUDEN KULUJÄÄMÄ -45 554 364,63-43 434 858,00 16

TASE 31.12.2003 31.12.2002 VASTAAVAA KANSALLISOMAISUUS Maa- ja vesialueet 767 225,55 767 225,55 Rakennusmaa- ja vesialueet 88 635,05 88 635,05 Rakennukset 32 389,67 888 250,27 38 326,43 894 187,03 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet 166 136,38 192 497,65 AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet 39 657 113,54 40 139 026,88 Rakennusmaa- ja vesialueet 3 045 908,20 7 493 149,59 Rakennukset 24 910 767,66 27 208 008,78 Rakennelmat 439 123,62 495 720,79 Rakenteet 689 774,87 452 171,40 Koneet ja laitteet 3 508 816,92 3 746 285,87 Kalusteet 161 710,43 234 150,87 Muut aineelliset hyödykkeet 5 634,30 5 634,30 Ennakkomaksut ja keskener.hank. 491 399,63 72 910 249,17 748 563,16 80 522 711,64 KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Käyttöomaisuusarvopaperit 9 511,03 10 486,52 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ 73 974 146,85 81 619 882,84 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS VAIHTO-OMAISUUS Aineet ja tarvikkeet 110 950,53 111 969,80 Keskeneräinen tuotanto 481 832,55 472 494,77 Valmiit tuotteet/tavarat 136 038,19 728 821,27 146 705,03 731 169,60 LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset 779 135,66 848 472,36 Muut lyhytaikaiset saamiset 424 580,07 844 097,69 Ennakkomaksut 3 699,89 1 207 415,62 2 908,05 1 695 478,10 RAHA, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT Kassatili 5 199,65 5 199,65 4 791,20 4 791,20 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ 1 941 436,54 2 431 438,90 VASTAAVAA YHTEENSÄ 75 915 583,39 84 051 321,74 17

VASTATTAVAA 31.12.2003 31.12.2002 OMA PÄÄOMA VALTION PÄÄOMA Valtion pääoma 1.1.1998 73 664 590,27 73 664 590,27 Edellisten tilikausien pääoman muutos 3 374 537,79 9 010 314,19 Pääoman siirrot 37 487 182,72 37 799 081,60 Tilikauden kulujäämä -45 554 364,63 68 971 946,15-43 434 858,00 77 039 128,06 VIERAS PÄÄOMA PITKÄAIKAINEN Pitkäaikaiset velat 337 923,93 249 221,40 LYHYTAIKAINEN Saadut ennakot 395 123,60 569 694,37 Ostovelat 431 268,43 829 320,66 Tilivirastojen väliset siirrot 731 342,06 815 282,73 Edelleen tilitettävät erät 503 865,74 521 824,99 Siirtovelat 4 459 974,09 3 994 800,00 Muut lyhytaikaiset velat 84 139,39 6 605 713,31 32 049,53 6 762 972,28 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 6 943 637,24 7 012 193,68 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 75 915 583,39 84 051 321,74 18

TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA 1.1.-31.12.2003 Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- 2 002 2 003 2 003 talousarvio Suurempi Pienempi (-) Tuloarviotilit 11.04.01 Arvonlisävero 716 021 651 657 651 657 12.30.32 Metsäntutkimuslaitoksen tulot 2 732 622 2 425 000 2 319 800-105 200 12.30.99 Maa- ja metsät.hallinnonalan muut tulot 30 000 30 000 12.35.99.3 Ympäristömin.hallinnonalan muut tulot 132 826 132 826 12.39.04 Menorästin ja siirr. määrärahojen peruutus 908 908 12.39.10 Muut sekalaiset tulot 3 536 11 568 11 568 Tuloarviotilit yhteensä 3 452 179 3 251 959 3 146 759-105 200 Menoarviotilit 24.01.19 Arvonlisäveromenot (UM) 11 11 24.50.66 Lähialueyhteistyö 58 866 84 100 84 100 28.80.24 VEL- perusteinen kuntoutus 2 582 4 641 4 641 28.81.23 Arvonlisäveromenot 2 382 515 28.81.24.2 Arvonlisäveromenot (Lähialueyht.) 891 515 515 29.01.19 Arvonlisäveromenot (OPM) 1 343 1 343 29.10.22.1 Tutkimus-, kehittämis- ja julkaisutoiminta 50 000 50 000 29.88.50. Suomen Akatemian tutkimusrahat 1 022 650 1 473 855 1 473 855 30.01.19 Arvonlisäveromenot (MMM) 1 859 648 1 859 648 30.01.21 Maa- ja metsät.min. toimintamenot 69 659 30.04.27 Yhteistutkimukset 507 419 676 051 676 051 30.32.21. Toimintamenot 36 299 000 37 545 000 37 545 000 30.32.74. Talonrakennukset 420 000 420 000 420 000 30.32.77 Metsien perusparannukset 109 000 109 000 109 000 30.32.87 Maan hankkiminen 67 000 100 000 100 000 30.41.41 Hirvieläinten aih. vahinkojen korvaaminen 41 000 41 000 32.10.19 Arvonlisäveromenot (KTM) 1 453 1 453 34.01.19 Arvonlisäveromenot (TM) 113 995 113 995 34.06.02 Palkkaperusteinen työllistämistuki 2 168 297 2 277 779 2 277 779 34.06.02.1. Palkkaukset 1 947 761 2 033 394 2 033 394 34.06.02.2 Muut menot 220 536 244 385 244 385 34.06.77.1. Sijoitusmenot työllisyyden turv. 101 679 35.20.22.1 Luonnonsuoj. alueiden hoito 386 832 450 000 450 000 35.20.74 Luonnonsuoj. alueiden talonrak.työt 33 637 40 000 40 000 35.99.19 Arvonlisäveromenot (YM) 36 599 36 599 Menoarviotilit yhteensä 43 630 027 45 284 990 45 284 990 Tilikauden alijäämä -40 177 848-42 138 231 Erittely siirretyistä määrärahoista on liitteessä 11. 19

3.2. Tilinpäätöksen liitteenä annettavat tiedot Liite 1: Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista ja niiden muutoksista Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu Metsäntutkimuslaitoksessa yhdenmukaisin periaattein kansallis- ja käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen käyttöiän mukaisina tasapoistoina alkuperäisestä hankintahinnasta. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet eivät ole muuttuneet varainhoitovuoden aikana. Suunnitelman mukaiset poistoajat ovat: Kansallisomaisuus Rakennukset Käyttöomaisuus Ostetut atk-ohjelmat Asuinrakennukset Toimistorakennukset Teollisuusrakennukset Varastorakennukset Muut rakennukset Rakennelmat Rakenteet Toimistokoneet ja laitteet Audiovisuaaliset koneet ja laitteet Muut koneet laitteet Kalusteet 30 vuotta 5 vuotta 30 vuotta 30 vuotta 30 vuotta 20 vuotta 10 vuotta 10 vuotta 10 vuotta 3 vuotta 3 vuotta 5 vuotta 5 vuotta Vähäiset omaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle 1000 euroa, on kirjattu vuosikuluksi. Liite 2: Henkilöstökulut ja luontoisedut sekä lomapalkkavelka Henkilöstökulut ja luontoisedut 1.1.2003-31.12.2003 euroa Palkat ja palkkiot 28 428 238 Luontoisedut 11 735 Eläkekulut 5 205 511 Muut henkilösivukulut 2 008 414 Yhteensä 35 653 898 Palkat ja palkkiot sisältää palkkioita 165 904 euroa. Tulospalkkioita ei ole maksettu. Lomapalkkavelat 1.1.2003 31.12.2003 Muutos euroa Lomapalkkavelat 3 260 795 3 611 900 + 351 105 Henkilösivukuluvelka 734 005 848 074 + 114 069 Lomapalkkavelka yhteensä 3 994 800 4 459 974 + 465 174 20